(1)

Eurooppa-neuvosto myönsi Moldovalle ehdokasmaan aseman 23 päivänä kesäkuuta 2022. Päätös perustui siihen, että Moldova täytti Moldovan jäsenyyshakemuksesta kesäkuussa 2022 annetussa komission lausunnossa täsmennetyt edellytykset. Eurooppa-neuvosto päätti 14 päivänä joulukuuta 2023 aloittaa liittymisneuvottelut Moldovan kanssa komission antaman suosituksen johdosta.

(2)

Eurooppa-neuvosto vahvisti 15 päivänä joulukuuta 2022 antamissaan päätelmissä, että unioni antaa Moldovalle edelleen kaiken asiaankuuluvan tuen sen pyrkiessä selviytymään Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan monitahoisista vaikutuksista.

(3)

Kyberturvallisuuspoikkeamat aiheuttavat edelleen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä unionissa että maailmanlaajuisesti. Kyberuhat kehittyvät erityisen nopeasti tietyissä EU:n ehdokasmaissa, joissa mahdolliset merkittävät tai laajamittaiset poikkeamat voivat mahdollisesti häiritä ja vahingoittaa kriittistä infrastruktuuria, haitata niiden talouden ja instituutioiden moitteetonta toimintaa tai aiheuttaa vakavia yleiseen turvallisuuteen liittyviä riskejä toimijoille ja kansalaisille. Näin on erityisesti Moldovassa, jossa Venäjä toteuttaa hybridikampanjoita ja kyberhyökkäyksiä uhatakseen kriittistä infrastruktuuria, demokraattisia prosesseja ja vaali-infrastruktuuria.

(4)

Kun otetaan huomioon kyberturvallisuushyökkäysten ennakoimaton luonne, se, etteivät ne useinkaan rajoitu jollekin tietylle maantieteelliselle alueelle, ja se, että niillä on suuri riski levitä muualle, vahvistamalla naapurimaiden häiriönsietokykyä ja valmiuksia reagoida tuloksekkaasti merkittäviin ja laajamittaisiin kyberturvallisuuspoikkeamiin edistetään koko unionin ja erityisesti sisämarkkinoiden ja teollisuuden suojelua. Sen vuoksi asetuksessa (EU) 2025/38 säädetään, että kolmannet maat, jotka ovat osapuolia unionin kanssa tehdyssä assosiaatiosopimuksessa, joka mahdollistaa niiden osallistumisen Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan, jäljempänä ’Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat’, voivat saada tukea EU:n kyberturvallisuusreservistä, jäljempänä ’reservi’, koko niiden alueella tai osassa niiden aluetta, jos siitä määrätään sopimuksessa, jonka nojalla kolmas maa on assosioitunut Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan.

(5)

Asetuksen (EU) 2025/38 19 artiklan mukaisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat voivat pyytää reservistä tukea, kun kohteena olevat toimijat, joille ne pyytävät tällaista tukea, ovat erittäin kriittisten toimialojen tai muiden kriittisten toimialojen toimijoita ja kun havaitut poikkeamat johtavat merkittäviin operatiivisiin häiriöihin tai voivat aiheuttaa heijastusvaikutuksia unionissa. Kolmas maa voi saada tällaista tukea vain, jos sopimuksessa, jolla ne ovat assosioituneet Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan, määrätään nimenomaisesti tällaisesta tuesta. Lisäksi tällaisten kolmansien maiden olisi voitava saada tukea vain niin kauan, kuin asetuksen (EU) 2025/38 19 artiklan 3 kohdassa vahvistetut kolme perustetta täyttyvät. Ensinnäkin kolmannen maan on noudatettava kaikilta osin kyseisen sopimuksen asiaankuuluvia ehtoja. Toiseksi reservin täydentävän luonteen vuoksi kolmannen maan on oltava toteuttanut riittävät toimet varautuakseen merkittäviin tai laajamittaisia vastaaviin kyberturvallisuuspoikkeamiin. Kolmanneksi tuen antamisen reservistä on oltava johdonmukaista kyseistä maata koskevien unionin politiikan ja yleisten suhteiden sekä muiden unionin turvallisuuspolitiikan alan toimien kanssa.

(6)

Tuen antaminen Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneille kolmansille maille voi vaikuttaa suhteisiin kolmansiin maihin ja unionin turvallisuuspolitiikkaan, myös yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä. Neuvosto toimii komission ehdotuksen pohjalta ja ottaa asianmukaisesti huomioon komission arvioinnin asetuksen (EU) 2025/38 19 artiklan 3 kohdassa olevista kolmesta perusteesta.

(7)

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on vaikuttanut Moldovaan voimakkaasti, ja Venäjä kohdistaa siihen suoraan hybriditoimia, joilla pyritään horjuttamaan maan vakautta ja heikentämään sen etenemistä kohti unionin jäsenyyttä. Tätä taustaa vasten unioni on antanut Moldovalle kattavaa tukea Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttamiin haasteisiin vastaamisessa sekä vahvistaakseen maan häiriönsietokykyä, turvallisuutta ja vakautta tilanteessa, jossa se on suoraan Venäjän epävakauttavien toimien kohteena.

(8)

Neuvosto hyväksyi 24 päivänä huhtikuuta 2023 päätöksen (YUTP) 2023/855 (2), jolla perustettiin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla Moldovassa toteutettava Euroopan unionin siviilikumppanuusoperaatio strategisen neuvonnan ja operatiivisen tuen antamiseksi kriisinhallinnan ja hybridiuhkien aloilla. Unioni on vuodesta 2021 lähtien antanut johdonmukaista tukea myös Euroopan rauhanrahaston kautta vahvistaakseen Moldovan sotilaallisia ja puolustusvalmiuksia. EU:n ja Moldovan välinen turvallisuus- ja puolustuskumppanuus allekirjoitettiin 21 päivänä toukokuuta 2024, minkä myötä tehostettiin unionin ja Moldovan välisen yhteistyön rakennetta keskeisillä rauhan, turvallisuuden ja puolustuksen aloilla. Lisäksi komission 10 päivänä lokakuuta 2024 hyväksymällä Moldovan kasvusuunnitelmalla pyritään tukemaan Moldovan sosioekonomisia uudistuksia ja parantamaan sen pääsyä sisämarkkinoille, minkä puitteissa odotetaan konkreettisia uudistuksia kyberturvallisuuden hallinnan alalla.

(9)

Komissio on arvioinut asetuksen (EU) 2025/38 19 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja kolmea perustetta Moldovan osalta ja katsoo, että ne täyttyvät. Se on kyseistä arviointia tehdessään myös kuullut unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa.

(10)

Asetuksen (EU) 2025/38 19 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston arviointi on, että Moldova noudattaa kyseisen maan Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioivan sopimuksen asiaankuuluvia ehtoja ja on toteuttanut riittävät toimet varautuakseen merkittäviin kyberturvallisuuspoikkeamiin ja laajamittaisia vastaaviin kyberturvallisuuspoikkeamiin. Lisäksi neuvoston arviointi on, että tuen antaminen reservistä on johdonmukaista Moldovaa koskevan unionin politiikan ja unionin ja Moldovan yleisten suhteiden kanssa ja linjassa muiden unionin turvallisuuspolitiikan alan toimien kanssa, erityisesti kun otetaan huomioon johdanto-osan 8 kappaleessa esitetyt tekijät.

(11)

Koska sopimuksessa, jolla Moldova assosioidaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan, määrätään reservistä myönnettävästä tuesta ja koska kyseinen maa täyttää asetuksen (EU) 2025/38 19 artiklan 3 kohdassa vahvistetut perusteet, tuen antaminen reservistä Moldovalle olisi sallittava,