[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 26.7.2006

KOM(2006) 419 lopullinen

2006/0139 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolisiin hankkeisiin myönnetyistä lainoista aiheutuvien tappioiden varalta (Keski- ja Itä-Eurooppa, Välimeren maat, Latinalainen Amerikka ja Aasia sekä Etelä-Afrikan tasavalta)

(Kodifioitu toisinto)

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Komissio pitää Kansalaisten Eurooppa -hankkeen kannalta tärkeänä yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamista ja selkeyttämistä, jotta siitä saataisiin yksiselitteisempää ja luettavampaa tavallisille kansalaisille. Kansalaiset saisivat näin uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia käyttää lainsäädännön heille tarjoamia erityisiä oikeuksia.

Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa niin kauan kuin useita kertoja ja usein huomattavilta osin muutettuja säännöksiä ei ole koottu yhteen, vaan niitä on etsittävä sekä alkuperäisestä säädöksestä että siihen myöhemmin tehdyistä muutoksista. Voimassa olevien säännösten selvittämiseksi on sen vuoksi tutkittava ja vertailtava suuri määrä säädöksiä.

Useita kertoja muutetut säädökset on tästä syystä kodifioitava, jotta yhteisön oikeus olisi selkeää ja luettavaa.

2. Tämän vuoksi komissio on 1 päivänä huhtikuuta 1987 tekemällään päätöksellä[1] antanut henkilöstölleen ohjeet toteuttaa säädösten kodifiointi viimeistään sen jälkeen, kun niitä on muutettu kymmenen kertaa. Komissio on lisäksi korostanut, että tämä on vähimmäissääntö, sillä yhteisön oikeuden selkeyden ja ymmärrettävyyden edistämiseksi yksiköiden olisi pyrittävä kodifioimaan niiden vastuulla olevat tekstit mahdollisimman lyhyin väliajoin.

3. Tämä vahvistettiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Edinburghin huippukokouksessa joulukuussa 1992 esittämissä päätelmissä[2], joissa korostettiin kodifioinnin merkitystä, koska sillä taataan oikeusvarmuus tiettynä ajankohtana tiettyyn kysymykseen sovellettavasta lainsäädännöstä.

Kodifiointi on toteutettava noudattaen kokonaisuudessaan yhteisön tavanomaista lainsäädäntömenettelyä.

Koska kodifioinnissa ei saa muuttaa kodifioitavien säädösten asiasisältöä, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet 20 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä toimielinten välisellä sopimuksella nopeutetusta käsittelymenettelystä, jonka mukaisesti kodifioidut säädökset voidaan antaa nopeasti.

4. Tällä ehdotuksella on tarkoitus kodifioida yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolisiin hankkeisiin myönnetyistä lainoista aiheutuvien tappioiden varalta (Keski- ja Itä-Eurooppa, Välimeren maat, Latinalainen Amerikka ja Aasia sekä Etelä-Afrikan tasavalta) 22 päivänä joulukuuta 1999 tehty neuvoston päätös 2000/24/EY[3]. Uudella päätöksellä korvataan siihen sisällytetyt säädökset[4]. Kodifioitavien säädösten asiasisältöä ei ole muutettu tässä ehdotuksessa, vaan niihin on yhdistettäessä tehty ainoastaan kodifioinnin edellyttämät muodolliset muutokset .

5. Kodifiointiehdotus on laadittu kaikilla virallisilla kielillä päätöksen 2000/24/EY ja kaikkien sen muuttamisesta annettujen säädösten alustavan koonnelman pohjalta. Koonnelman on laatinut Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen. Siltä osin kuin artikloja on numeroitu uudelleen, vanhojen ja uusien numeroiden vastaavuus esitetään kodifioidun päätöksen liitteessä II.

ê 2000/24/EY (mukautettu)

2006/0139 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolisiin hankkeisiin myönnetyistä lainoista aiheutuvien tappioiden varalta (Keski- ja Itä-Eurooppa, Välimeren maat, Latinalainen Amerikka ja Aasia sekä Etelä-Afrikan tasavalta)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen Ö 181 A Õ artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[5],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[6],

sekä katsoo seuraavaa:

ê

(1) Yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolisiin hankkeisiin myönnetyistä lainoista aiheutuvien tappioiden varalta (Keski- ja Itä-Eurooppa, Välimeren maat, Latinalainen Amerikka ja Aasia sekä Etelä-Afrikan tasavalta) 22 päivänä joulukuuta 1999 tehtyä neuvoston päätöstä 2000/24/EY[7] on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta[8]. Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu päätös.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 1 kappale

(2) Madridissa 15 ja 16 päivänä joulukuuta 1995 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti Euroopan investointipankin, jäljempänä ’EIP’, merkittävän aseman yhteisön ja Latinalaisen Amerikan välisen yhteistyön välineenä ja kehotti EIP:tä tehostamaan toimiaan alueella. Kyseisten hankkeiden tulisi olla sekä yhteisön että kyseisten maiden edun mukaisia.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 2 kappale

(3) Firenzessä 21 ja 22 päivänä kesäkuuta 1996 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä Aasian ja Euroopan välisen, näiden kahden mantereen välisissä suhteissa käännekohtaa merkinneen huippukokouksen tuloksiin.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 3 kappale

(4) Amsterdamissa 16 ja 17 päivänä kesäkuuta 1997 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä Vallettassa Maltalla 15 ja 16 päivänä huhtikuuta 1997 pidetyn toisen Euro—Välimeri-kokouksen päätelmiin, joissa vahvistettiin Barcelonassa vuonna 1995 sovitut periaatteet ja tavoitteet.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 4 kappale

(5) Luxemburgissa 12 ja 13 päivänä joulukuuta 1997 kokoontunut Eurooppa-neuvosto aloitti laajentumisprosessin Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja Kyproksen kanssa.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 5 kappale

(6) Cardiffissa 15 ja 16 päivänä kesäkuuta 1998 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä Etelä-Afrikan tasavallan pyrkimyksiin uudenaikaistaa talouttaan ja yhdentää se maailman kauppajärjestelmään.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 6 kappale

(7) EIP on saattamassa päätökseen neuvoston päätöksen 98/348/EY[9] mukaisesti nykyisiä Keski- ja Itä-Eurooppaa, Välimeren aluetta, Aasiaa ja Latinalaista Amerikkaa sekä Etelä-Afrikan tasavaltaa koskevia, neuvoston päätöksen 97/256/EY[10] mukaisia lainaohjelmia sekä lainanantoa, jota ohjaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tehty pöytäkirja rahoitusyhteistyöstä.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 7 kappale

(8) Neuvosto on kehottanut EIP:tä aloittamaan toiminnan Bosnia ja Hertsegovinassa. Kyseisiä toimia voidaan jatkaa, jos niistä neuvoston päätöksen 98/729/EY[11] mukaisesti esitettävä kertomus on myönteinen.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 8 kappale

(9) Vaikka Bosnia ja Hertsegovina ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on sisällytetty Keski- ja Itä-Euroopan alueeseen sen jälkeen, kun päätös 97/256/EY tehtiin, EIP:n kokonaislainanantoa tämän alueen hakijavaltioille olisi lisättävä ottaen huomioon sen, että EIP suunnittelee perustavansa huomattavan jäsenyyttä valmistelevan rahoitusjärjestelyn, jolla se antaa luottoa asianomaisissa maissa toteutettaville hankkeille ilman yhteisön talousarviosta myönnettyä tai jäsenvaltioiden takausta.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 9 kappale

(10) EIP:n olisi näissä olosuhteissa huolehdittava siitä, että sen takauksen kattamalla lainanannolla Keski- ja Itä-Eurooppaa koskevan valtuuden puitteissa rahoitetaan hankkeita erityisesti sellaisissa maissa, joissa on vähemmän liittymistä edeltävän järjestelyn mukaiseen rahoitukseen soveltuvia hankkeita, tai muiden kuin hakijamaiden hankkeita.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 10 kappale (mukautettu)

(11) Euroopan yhteisön ja Nepalin välinen yhteistyösopimus tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1996, Euroopan yhteisön ja Laosin demokraattisesta kansantasavallan välinen yhteistyösopimus 1 päivänä joulukuuta 1997 sekä Euroopan yhteisön ja Jemenin välinen yhteistyösopimus 1 päivänä heinäkuuta 1998. Euroopan yhteisön ja Etelä-Korean välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin 28 päivänä lokakuuta 1996. Nepalista, Jemenistä, Laosista ja Etelä-Koreasta olisi tultava EIP:n rahoituksen saajia EIP:n Aasiaa ja Latinalaista Amerikkaa koskevan valtuuden perusteella.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 11 kappale

(12) On aiheellista toteuttaa tiettyjä parannuksia toimintaohjelmissa niiden keston ja niiden kattamien maiden osalta. On aiheellista mukauttaa yleistakauksen prosenttimäärää sekä lainanannon sitä osuutta, jonka osalta EIP:tä kehotetaan kattamaan kaupallinen riski muilla kuin valtion takauksilla.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 12 kappale

(13) Neuvosto kehottaa EIP:tä jatkamaan toimiaan, joilla tuetaan mainituissa maissa toteutettavia investointihankkeita, ja tarjoaa pankille tässä päätöksessä säädettävän takuun.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 13 kappale

(14) Kesäkuussa 1996 komissio esitti yhteistyössä EIP:n kanssa neuvostolle ehdotuksen uudeksi takuujärjestelmäksi, joka koskee EIP:n kolmansiin maihin myöntämiä lainoja.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 14 kappale (mukautettu) ja 2005/47/EY johdanto-osan 5 kappale (mukautettu)

(15) Neuvosto hyväksyi 2 päivänä joulukuuta 1996 päätelmät, jotka koskevat EIP:n kolmansiin maihin myöntämien lainojen uusia takuujärjestelyjä ja joiden mukaan hyväksytään yleistakuu erottelematta alueita ja hankkeita sekä riskinjako-ohjelma. ÖTalousarviosta myönnettävän takauksen olisi riskinjakojärjestelmässä katettava ainoastaan Õ valuutansiirtojen estämisestä, pakkolunastuksesta, sodasta tai kansalaislevottomuuksista Ö aiheutuvat poliittiset riskit ja oikeussuojan epäämisestä tapauksissa, joissa kolmannen maan hallitus tai muut viranomaiset rikkovat tietyntyyppisiä sopimuksia aiheutuvat riskit Õ.

ê 2005/47/EY johdanto-osan 6 kappale

(16) Riskinjakojärjestelmässä EIP:n olisi katettava kaupalliset riskit muun kolmannen osapuolen kuin valtion myöntämin takauksin tai muilla takuilla taikka vakuuksilla sekä varmistumalla asianmukaisesti velallisen rahoitusaseman vakaudesta tavanomaisten ehtojensa mukaisesti.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 15 kappale

(17) Takuujärjestelyt eivät saisi vaikuttaa EIP:n erinomaiseen luottoasemaan.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 16 kappale

(18) Neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1149/1999[12] tarkistettiin neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2728/94[13] vahvistettu lainatakuurahaston tavoitesumma ja suoritettavat määrät.

ê 2005/47/EY johdanto-osan 7 kappale

(19) Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[14] mukaisissa kauden 2000–2006 rahoitusnäkymissä yhteisön talousarvion lainatakuuvarauksen enimmäismääräksi vahvistetaan 200 miljoonaa euroa (vuoden 1999 hintatason mukaan) vuodessa.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 18 kappale

(20) EIP:n rahoitusta tukikelpoisissa kolmansissa maissa olisi hallinnoitava EIP:n tavanomaisia arviointiperusteita ja menettelyjä noudattaen, mukaan lukien aiheelliset valvontatoimenpiteet sekä tilintarkastustuomioistuinta ja Euroopan petostentorjuntavirastoa koskevat säännöt ja menettelyt siten, että tuetaan yhteisön politiikkoja ja vahvistetaan yhteensovittamista yhteisön muiden rahoitusvälineiden kanssa. EIP ja komissio neuvottelevat säännöllisesti varmistaakseen painopistealueiden ja hankkeiden koordinaation kyseisissä maissa ja arvioidakseen yhteisön asiaankuuluvien poliittisten tavoitteiden toteuttamisessa tapahtunutta kehitystä. Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ja säännöllinen tarkastelu sekä niiden toteutumisen arviointi ovat EIP:n hallintoneuvoston vastuulla. Erityisesti EIP:n rahoituksella hakijamaissa on tuettava yhteisön ja kyseisten maiden liittymiskumppanuuksissa sovittuja tärkeimpiä hankkeita. EIP:n tämän päätöksen mukaisen lainanannon avoimuutta olisi parannettava huomattavasti.

ê 2005/47/EY johdanto-osan 8 kappale

(21) Tiiviillä EIP:n ja komission välisellä yhteistyöllä olisi varmistettava johdonmukaisuus ja synenergia EU:n maantieteellisten yhteistyöohjelmien kanssa ja varmistettava, että EIP:n lainananto täydentää ja vahvistaa EU:n toimintalinjoja näillä alueilla.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 19 kappale

(22) Tämän päätöksen noudattamispäivästä alkaen yhteisön takaus, joka kattaa päätöksessä neuvoston 1999/786/EY[15] vahvistetun erityslainanannon Turkin maanjäristyksestä aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi, toteutetaan laajentamalla tämän päätöksen mukaista yhteisön yleistakausta.

ê 2000/24/EY johdanto-osan 20 kappale

(23) EIP ja komissio päättävät menettelyistä, joilla mainittu takaus myönnetään,

ê 2000/24/EY (mukautettu)

è1 2005/47/EY 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohta

è2 2005/47/EY 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta

ON Ö PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA Õ:

1 artikla

1. è1 Yhteisö myöntää Euroopan investointipankille (EIP) yleistakuun kaikille sen saamatta jääneille mutta erääntyneille maksuille, jotka koskevat kaakkoisissa naapurimaissa, Välimeren maissa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa sekä Etelä-Afrikan tasavallassa toteutettuihin investointihankkeisiin tavanomaisin ehdoin ja ulkosuhteisiin liittyvän yhteisön politiikan asianomaisten tavoitteiden mukaisesti avattuja luottoja. ç

Takuun enimmäismäärä on 65 prosenttia avattujen luottojen ja kaikkien niihin liittyvien erien yhteismäärästä.è2 Avattujen luottojen kokonaismäärä saa olla enintään 19 460 miljoonaa euroa, ja se jakautuu seuraavasti: ç

ê 2005/47/EY 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohta

- kaakkoiset naapurimaat:

9 185 miljoonaa euroa,

- Välimeren maat:

6 520 miljoonaa euroa,

- Latinalainen Amerikka ja Aasia:

2 480 miljoonaa euroa,

- Etelä-Afrikan tasavalta:

825 miljoonaa euroa,

- Erityistoimi EY:n ja Turkin välisen tulliliiton vahvistamisen ja tiivistämisen tukemiseksi:

450 miljoonaa euroa,

ja se voidaan käyttää 31 päivään tammikuuta 2007 mennessä. Jo sovitut luotot vähennetään aluekohtaisista enimmäismääristä.

ê 2000/24/EY (mukautettu)

Komissio antaa tämän päätöksen soveltamista koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen mahdollisten uusien liittymissopimusten voimaantuloa sekä tekee tarvittaessa ehdotuksia tämän päätöksen muuttamisesta. Neuvosto käsittelee mahdolliset ehdotukset ja toteuttaa niitä koskevat toimenpiteet mahdollisten uusien liittymissopimusten voimaantulopäivästä alkaen.

Jos EIP:n myöntämien lainojen kokonaismäärä on lainatakuukauden päättyessä 31 päivänä tammikuuta 2007 jäänyt toisessa alakohdassa tarkoitettuja kokonaismääriä pienemmäksi, kyseistä kautta jatketaan ilman eri toimenpiteitä kuudella kuukaudella.

2. Edellä 1 kohtaan sisältyvät seuraavat maat:

ê 2005/47/EY 1 artiklan 1 alakohdan b alakohdan i alakohta

- kaakkoiset naapurimaat: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Romania, Serbia ja Montenegro ja Turkki;

ê 2000/24/EY (mukautettu)

è1 2006/174/EY 1 artikla

- Välimeren maat: Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Syyria, Tunisia sekä Länsirannan ja Gazan alue;

- Latinalainen Amerikka: Argentiina, Bolivia, Brasilia, Chile, Costa Rica, Ecuador, Guatemala, Honduras, Kolumbia, Meksiko, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, El Salvador, Uruguay ja Venezuela;

- Aasia: Bangladesh, Brunei, Etelä-Korea, Filippiinit, Indonesia, Intia, Jemen, Kiina, Laos, Macao, è1 Malediivit, ç Malesia, Mongolia, Nepal, Pakistan, Singapore, Sri Lanka, Thaimaa ja Vietnam;

- Etelä-Afrikan tasavalta.

3. EIP:tä kehotetaan pyrkimään siihen, että tämän päätöksen nojalla myönnettäviin lainoihin liittyvä kaupallinen riski katetaan 30 prosentin osalta muilla kuin valtion takauksilla mahdollisimman laajalti yksittäisiin aluekohtaisiin valtuuksiin perustuen. Prosenttimäärää nostetaan aina kun se markkinoiden kannalta on mahdollista.

2 artikla

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain selvityksen lainatoimista ja 1 artiklan 3 kohdan mukaisen riskien jakamisen edistymistä koskevasta tilanteesta sekä esittää samanaikaisesti järjestelmän toimintaa ja kyseisellä alueella toimivien rahoituslaitosten toimien yhteensovittamista koskevan arvioinnin. Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa komission selvityksessä on oltava arvio tämän päätöksen mukaisen lainanannon vaikutuksesta yhteisön asiaankuuluvien ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, ja siinä on otettava huomioon toiminnalliset tavoitteet ja niiden saavuttamisen asianmukainen arviointi, jonka EIP suorittaa tämän päätöksen mukaista lainanantoa varten.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten EIP toimittaa komissiolle kaikki tarvittavat tiedot.

ê 2005/47/EY 1 artiklan 2 alakohta (mukautettu)

Komissio laatii kertomuksen tämän päätöksen soveltamisesta Ö viimeistään Õ 31 päivänä heinäkuuta 2006.

ê 2000/24/EY

3 artikla

EIP ja komissio päättävät takuun myöntämisen ehdoista.

ê

4 artikla

Kumotaan päätös 2000/24/EY.

Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän päätökseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

ê 2000/24/EY

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

é

LIITE I

Kumottu päätös ja sen muutokset

Neuvoston päätös 2000/24/EY | (EYVL L 9, 13.1.2000, s. 24) |

Neuvoston päätös 2000/688/EY | (EYVL L 285, 10.11.2000, s. 20) |

Neuvoston päätös 2000/788/EY | (EYVL L 314, 14.12.2000, s. 27) |

Neuvoston päätös 2001/778/EY | (EYVL L 292, 9.11.2001, s. 43) |

Neuvoston päätös 2005/47/EY | (EUVL L 21, 25.1.2005, s. 9) |

Neuvoston päätös 2006/174/EY | (EUVL L 62, 3.3.2006, s. 26) |

_____________

LIITE II

Vastaavuustaulukko

Päätös 2000/24/EY | Tämä päätös |

1, 2 ja 3 artikla | 1, 2 ja 3 artikla |

– | 4 artikla |

4 artikla | 5 artikla |

– | Liite I |

– | Liite II |

_____________

[1] KOM(87) 868 PV.

[2] Katso päätelmien A osan liite 3.

[3] Toteutettu Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetun komission tiedonannon – Yhteisön säännöstön kodifiointi, KOM(2001) 645 lopullinen – mukaisesti.

[4] Katso tämän ehdotuksen liite I.

[5] EUVL C [...], [...], s. [...].

[6] EUVL C [...], [...], s. [...].

[7] EYVL L 9, 13.1.2000, s. 24, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/174/EY (EUVL L 62, 3.3.2006, s. 26).

[8] Katso liite I.

[9] EYVL L 155, 29.5.1998, s. 53.

[10] EYVL L 102, 19.4.1997, s. 33, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2666/2000 (EYVL L 306, 7.12.2000, s. 1).

[11] EYVL L 346, 22.12.1998, s. 54.

[12] EYVL L 139, 2.6.1999, s. 1.

[13] EYVL L 293, 12.11.1994, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 2273/2004 (EUVL L 396, 31.12.2004, s. 28).

[14] EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

[15] EYVL L 308, 3.12.1999, s. 35.