<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-825/19</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62019CC0825</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2021:453">EU:C:2021:453</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>10</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>10</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Ratkaisuehdotus – Evgeni Tanchev – Asia C-825/19</HT></P><P><HT TYPE="SC">Beeren-, Wild-, Feinfrucht</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Evgeni Tanchev</HT></P><P><DATE ISO="20210603">3 päivänä kesäkuuta 2021</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: englanti.</P></NOTE></P></TI><STI><P><HT TYPE="BOLD">Asia C-825/19</HT></P><P>Beeren-, Wild-, Feinfrucht GmbH</P><P>vastaan</P><P>Hauptzollamt Erfurt</P><P><HT TYPE="NORMAL">(Ennakkoratkaisupyyntö – Thüringer Finanzgericht (Thüringenin verotuomioistuin, Saksa))</HT></P></STI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Tulliliitto</KEYWORD><KEYWORD>Asetus (EU) N:o 952/2013</KEYWORD><KEYWORD>Tietyn käyttötarkoituksen menettely</KEYWORD><KEYWORD>Jatkolupa, jolla on takautuva vaikutus</KEYWORD><KEYWORD>Ajallinen soveltamisala</KEYWORD><KEYWORD>Ehdot</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><CONTENTS.CONCLUSION><GR.SEQ LEVEL="1"><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Tämä ennakkoratkaisupyyntö koskee kahta erillistä kysymystä. Ensinnäkin unionin tullikoodeksista <DATE ISO="20131009">9.10.2013</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="269" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2013">EUVL 2013, L 269, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> (jäljempänä unionin tullikoodeksi) 211 artiklan ajallista soveltamisalaa ja toiseksi tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä <DATE ISO="19930702">2.7.1993</DATE> annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="253" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1993">EYVL 1993, L 253, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> (jäljempänä tullikoodeksin soveltamisasetus) 294 artiklan 2 kohdan tulkintaa, jos nyt käsiteltävässä asiassa katsotaan, ettei unionin tullikoodeksin 211 artiklaa voida soveltaa ajallisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Thüringer Finanzgericht (Thüringenin verotuomioistuin, Saksa) (jäljempänä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin) on esittänyt unionin tuomioistuimelle neljä erillistä kysymystä, joista ensimmäiset kolme koskevat unionin tullikoodeksin 211 artiklan ajallista soveltamista ja viimeinen unionin tullikoodeksin soveltamisasetuksen 294 artiklan 2 kohdan tulkintaa. Unionin tuomioistuimen pyynnöstä tarkastelen tässä ratkaisuehdotuksessa pelkästään kolmea ensimmäistä kysymystä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="2"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">I</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">A</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Asetus N:o 952/2013</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>Unionin tullikoodeksin 211 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>Lupa<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="211.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>1.</NO.PARAG><ALINEA><P>Tulliviranomaisten lupa vaaditaan seuraavissa tapauksissa:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>– – tietyn käyttötarkoituksen menettelyn käyttäminen;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>– –</TXT></NP></ITEM></LIST><P>Ehdot, joilla yhden tai useamman ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun menettelyn käyttö – – sallitaan, vahvistetaan luvassa.</P></ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="211.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA><P>Tulliviranomaiset antavat luvan siten, että sillä on takautuva vaikutus, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>siihen on todistetusti taloudellista tarvetta;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>hakemus ei liity yritettyyn vilppiin;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>hakija on todistanut tilien tai kirjanpidon avulla, että:</TXT><P><LIST TYPE="roman"><ITEM><NP><NO.P>i)</NO.P><TXT>kaikki menettelyn vaatimukset täyttyvät;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>ii)</NO.P><TXT>tavarat ovat tarvittaessa tunnistettavissa kyseiseltä ajanjaksolta;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>iii)</NO.P><TXT>tilit tai kirjanpito mahdollistavat menettelyn valvonnan;</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>d)</NO.P><TXT>kaikki tarvittavat muodollisuudet tavaroiden tilanteen korjaamiseksi voidaan toteuttaa, mukaan lukien tarvittaessa kyseisten tulli-ilmoitusten mitätöinti;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>e)</NO.P><TXT>hakijalle ei ole hakemuksen hyväksymistä edeltävän kolmen vuoden aikana myönnetty taannehtivaa lupaa;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>f)</NO.P><TXT>taloudellisten edellytysten tutkimista ei vaadita, paitsi silloin, kun hakemus koskee samanlaisia toimintoja ja tavaroita koskevan luvan uusimista;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>g)</NO.P><TXT>hakemus ei koske varastotilojen pitoa tullivarastointia varten;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>h)</NO.P><TXT>jos hakemus koskee samanlaisia toimintoja ja tavaroita koskevan luvan uusimista, hakemus toimitetaan kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen luvan voimassaolon päättymisestä.</TXT></NP></ITEM></LIST><P>Tulliviranomaiset voivat antaa luvan, jolla on takautuva vaikutus myös silloin, kun tullimenettelyyn asetetut tavarat eivät enää ole saatavilla, kun lupahakemus hyväksytään.</P><?PAGE NO="3"?><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/></P></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Unionin tullikoodeksin<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P>Sellaisena kuin se on oikaistuna oikaisulla unionin tullikoodeksista <DATE ISO="20131009">9.10.2013</DATE> annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 952/2013 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="287" PAGE.FIRST="90" DATE.PUB="2013">EUVL 2013, L 287, s. 90</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> 288 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>Soveltaminen<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="288.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Edellä olevaa artiklaa [(luettelo artikloista, joihin ei sisälly 211 artikla)] sovelletaan <DATE ISO="20131030">30 päivänä lokakuuta 2013</DATE> lukien.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="288.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja artikloja sovelletaan <DATE ISO="20160601">1 päivänä kesäkuuta 2016</DATE>.<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Delegoitu asetus (EU) 2015/2446</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P>Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta <DATE ISO="20150728">28.7.2015</DATE> annettu komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="343" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2015">EUVL 2015, L 343, s. 1</REF.DOC.OJ>; jäljempänä delegoitu asetus).</P></NOTE> 172 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>Takautuva vaikutus<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="172.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Jos tulliviranomaiset myöntävät luvan, jolla on takautuva vaikutus koodeksin 211 artiklan 2 kohdan mukaisesti, lupa tulee voimaan aikaisintaan päivänä, jona hakemus hyväksytään.</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="172.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Jos hakemus koskee samanlaisten toimintojen ja tavaroiden luvan uusimista, voidaan myöntää lupa, jolla on takautuva vaikutus alkaen siitä päivätä, jona alkuperäisen luvan voimassaolo päättyi.</ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Delegoidun asetuksen 256 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>– –</ALINEA><ALINEA>[Tätä asetusta] sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2006.</ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">II</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Tosiseikat, asian käsittelyn vaiheet ja ennakkoratkaisukysymykset</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Beeren-, Wild-, Feinfrucht GmbH (jäljempänä BWF) tuo maahan, jalostaa ja myy suolaliemessä säilöttyjä herkkusieniä. BWF:llä oli <DATE ISO="20121231">31.12.2012</DATE> saakka voimassa oleva lupa tällaisten sienten tuontiin kolmansista maista ja niiden luovuttamiseen vapaaseen liikkeeseen tietyn käyttötarkoituksen perusteella. BWF käytti kyseistä lupaa toistuvasti ennen sen voimassaolon päättymistä. Se ei pyytänyt luvan voimassaolon jatkamista. Ennakkoratkaisupyynnön mukaan tämä laiminlyönti johtui <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>tiedonpuutteesta<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>. BWF jatkoi herkkusienten tuontia kolmansista maista <DATE ISO="20121231">31.12.2012</DATE> jälkeen niiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista varten eikä hakenut tullietuuskohtelua näiden tuontitavaroiden osalta. BWF maksoi tuontitullit, joista aiheutuneita kustannuksia se ei voinut vyöryttää asiakkailleen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>Luvan voimassaolon päättyminen havaittiin yhtiössä tehdyn tullitarkastuksen yhteydessä. BWF haki <DATE ISO="20150109">9.1.2015</DATE> alkuperäisen luvan voimassaoloajan jatkamista (jatkolupa). Hauptzollamt Erfurt (päätullitoimipaikka, Erfurt, Saksa) (jäljempänä Hauptzollamt) myönsi <DATE ISO="20150114">14.1.2015</DATE> jatkoluvan, jolla oli takautuva vaikutus <DATE ISO="20150109">9.1.2015</DATE> (eli hakemuksen jättämisajankohdasta) alkaen; se kieltäytyi myöntämästä lupaa, jolla olisi takautuva vaikutus aiemman luvan voimassaoloajan päättymisestä (<DATE ISO="20130101">1.1.2013</DATE>) alkaen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>BWF viittasi meneillään olevaan velkasaneeraukseen liittyvään vaikeaan taloustilanteeseensa ja haki uudelleen jatkoluvan myöntämistä takautuvasti <DATE ISO="20130101">1.1.2013</DATE> alkaen. Hauptzollamt hylkäsi kyseisen hakemuksen <DATE ISO="20150513">13.5.2015</DATE> tekemällään päätöksellä, jossa se katsoi, etteivät unionin tullikoodeksin soveltamisasetuksen 294 artiklan 2 kohdan ja/tai 294 artiklan 3 kohdan mukaiset ehdot luvan myöntämiselle taannehtivasti täyttyneet.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>BWF teki kyseisestä päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Hauptzollamt hylkäsi oikaisuvaatimuksen <DATE ISO="20160406">6.4.2016</DATE> tekemällään päätöksellä, josta BWF nosti <DATE ISO="20160503">3.5.2016</DATE> kanteen ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Kanteessaan BWF väitti, että jatkoluvan, jolla on takautuva vaikutus, myöntämisestä säädetään unionin tullikoodeksin 211 artiklassa eikä tullikoodeksin soveltamisasetuksen 294 artiklassa, koska ensiksi mainittua olisi menettelysääntönä sovellettava taannehtivasti nyt käsiteltävään asiaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>Hauptzollamt teki <DATE ISO="20190321">21.3.2019</DATE> ja siten pääasian oikeudenkäynnin ollessa vireillä tullikoodeksin soveltamisasetuksen 294 artiklan perusteella uuden päätöksen, jolla korvattiin <DATE ISO="20150513">13.5.2015</DATE> tehty päätös (oikaisuvaatimuksesta <DATE ISO="20160406">6.4.2016</DATE> tehdyn päätöksen muodossa) ja jossa hylättiin jälleen BWF:n hakemus jatkoluvan takautuvan vaikutuksen ulottamisesta alkamaan <DATE ISO="20130101">1.1.2013</DATE>. Kyseinen päätös perustui eri perusteluihin kuin aiemmin tehty päätös. Tämä <DATE ISO="20190321">21.3.2019</DATE> tehty myöhempi päätös on ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa vireillä olevan oikeudenkäynnin kohteena.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>Tässä tilanteessa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>1)</NO.P><TXT>Onko unionin tullikoodeksista <DATE ISO="20131009">9.10.2013</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 [(jäljempänä unionin tullikoodeksi)] 211 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että sitä sovelletaan ainoastaan sellaisiin hakemuksiin, joiden perusteella myönnetty lupa olisi taannehtivasti voimassa <DATE ISO="20160501">1.5.2016</DATE> lähtien?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Onko [unionin tullikoodeksin] 211 artiklaa sellaisten taannehtivaa lupaa koskevien hakemusten osalta, joiden perusteella myönnetty lupa on ollut voimassa ennen <DATE ISO="20160501">1.5.2016</DATE>, sovellettava vain silloin, kun taannehtivaa lupaa on haettu ennen uuden sääntelyn voimaantuloa, mutta tulliviranomaiset ovat hylänneet tällaiset hakemukset ensimmäisen kerran <DATE ISO="20160501">1.5.2016</DATE> jälkeen?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Jos toiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Onko [unionin tullikoodeksin] 211 artiklaa sellaisten taannehtivaa lupaa koskevien hakemusten osalta, joiden perusteella myönnetty lupa on ollut voimassa ennen <DATE ISO="20160501">1.5.2016</DATE>, sovellettava myös silloin, kun tulliviranomaiset ovat hylänneet tällaiset hakemukset jo ennen <DATE ISO="20160501">1.5.2016</DATE> ja myös sen jälkeen (toisella perusteella)?</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="5"?><ITEM><NP><NO.P>4)</NO.P><TXT>Jos ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi ja kolmanteen kysymykseen kieltävästi: Onko tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä <DATE ISO="19930702">2.7.1993</DATE> annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 294 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että</TXT><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>lupa on voitu myöntää taannehtivasti alkuperäisen luvan voimassaolon päättymispäivästä lähtien siten, että sen taannehtivaa vaikutusta on pidennetty enintään yhdeksi vuodeksi ennen hakemuksen jättöpäivää, kuten kyseisen artiklan 3 kohdassa on säädetty, ja</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>onko taloudellisen tarpeen oltava todistettavissa ja petosyrityksen tai ilmeisen huolimattomuuden pois suljettavissa, kuten kyseisen artiklan 3 kohdassa säädetään, myös silloin, kun on kyse 2 kohdassa tarkoitetusta jatkoluvasta?<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></ITEM></LIST></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>Kirjallisia huomautuksia esittivät BWF ja Euroopan komissio. Istuntoa ei ole pyydetty, eikä sitä ole pidetty.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">III</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asian tarkastelu</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">A</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Alustavat huomautukset</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Kolmella ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää lähinnä ohjeita unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohdan ajallisesta soveltamisesta ja etenkin siitä, voidaanko kyseistä säännöstä soveltaa ajallisesti pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan kaltaiseen tilanteeseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>Kuten unionin tuomioistuin on toistuvasti katsonut, uutta oikeussääntöä sovelletaan sen toimen voimaantulosta lukien, jossa siitä säädetään, ja vaikka tätä sääntöä ei sovelleta aikaisemman lainsäädännön soveltamisaikana syntyneisiin ja lopullisiksi tulleisiin oikeudellisiin tilanteisiin, sitä sovelletaan niiden tuleviin vaikutuksiin samoin kuin uusiin oikeudellisiin tilanteisiin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150326">26.3.2015</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Moravia Gas Storage</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑596/13 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:203">EU:C:2015:203</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0032">32</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan menettelysääntöjä katsotaan yleensä voitavan soveltaa sinä päivänä, jona ne tulevat voimaan, erona aineellisiin sääntöihin, joita tavanomaisesti tulkitaan siten, että niitä sovelletaan ennen niiden voimaantuloa toteutuneisiin tilanteisiin ainoastaan siinä tapauksessa, että niiden sanamuodosta, tarkoituksesta tai systematiikasta käy selvästi ilmi, että niille on annettava tällainen vaikutus.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19811112">12.11.1981</DATE>, <NAME.CASE>Meridionale Industria Salumi ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>212/80–217/80</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1981:270">EU:C:1981:270</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0009">9</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060223">23.2.2006</DATE>, <NAME.CASE>Molenbergnatie</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-201/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:136">EU:C:2006:136</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0031">31</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20081211">11.12.2008</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Freistaat Sachsen</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑334/07 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:709">EU:C:2008:709</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150326">26.3.2015</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Moravia Gas Storage</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑596/13 P</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:203">EU:C:2015:203</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Tuomion Meridionale Industria Salumi ym. 11 ja 12 kohdan lisäksi todettiin, että asetuksen menettelysäännöillä ja aineellisilla säännöillä, jotka muodostavat jakamattoman kokonaisuuden, ja yksittäisillä säännöksillä, joita ei voida tarkastella erikseen, ei voida katsoa olevan taannehtivaa vaikutusta, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>elleivät riittävän selvät seikat johda tällaiseen päätelmään<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/>.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>Tarkastelen näin ollen ensin, onko unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohtaa tulkittava menettelysääntönä vai aineellisena sääntönä. Koska tämän perusteella katson, että unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohta on aineellinen sääntö, tarkastelen toiseksi sitä, käykö kyseisen säännöksen sanamuodosta, tarkoituksesta tai systematiikasta selvästi ilmi, että sille olisi tästä huolimatta annettava taannehtiva vaikutus.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="6"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">B</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Onko unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohta aineellinen sääntö vai menettelysääntö?</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa pyynnössään, että se pitää unionin tullikoodeksin 211 artiklaa pohjimmiltaan menettelysääntönä. Tämän näkemyksen tueksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa säännöksen paikkaan unionin tullikoodeksin rakenteessa ja sen pääasialliseen sisältöön. Myös pääasian kantaja väittää, että unionin tullikoodeksin 211 artiklaa olisi pidettävä menettelysääntönä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>En yhdy tähän näkemykseen.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohdan sisältö</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>Vaikka unionin tuomioistuin ei vielä olekaan käsitellyt sitä, olisiko unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohtaa pidettävä aineellisena sääntönä vai menettelysääntönä tai olisiko sillä tulkittava olevan taannehtiva vaikutus, unionin tuomioistuin on kuitenkin tarkastellut aineellisten sääntöjen ja menettelysääntöjen välistä eroa tullilainsäädännön alalla useissa asioissa. Unionin tuomioistuin on yleisesti katsonut, että säännökset, jotka olivat määrääviä tullivelan olemassaolon (tai määrän) kannalta, olivat <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>aineellisia sääntöjä<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/>, joita ei tavallisesti voitaisi soveltaa taannehtivasti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>Siten <DATE ISO="20060223">23.2.2006</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Molenbergnatie</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-201/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:136">EU:C:2006:136</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) ja <DATE ISO="20050908">8.9.2005</DATE> annetussa tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Beemsterboer Coldstore Services</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-293/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:162">EU:C:2006:162</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) todettiin, että säännöt, jotka koskevat itse tullivelkaa, ja säännöt, jotka koskevat edellytyksiä, joiden täyttyessä tullivelasta vastuussa oleva henkilö välttyi tuontitullien kantamiselta jälkikäteen, olivat aineellisia sääntöjä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>Tuomiossa Molenbergnatie katsottiinkin, että asetuksen (ETY) N:o 2913/92<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P>Yhteisön tullikoodeksista <DATE ISO="19921012">12.10.1992</DATE> annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="302" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="1992">EYVL 1992, L 302, s. 1</REF.DOC.OJ>; jäljempänä yhteisön tullikoodeksi).</P></NOTE> 211 artiklan 1 ja 2 kohta, jotka koskivat <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>tullien määrän<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/> antamista tiedoksi velalliselle, olivat luonteeltaan pelkästään menettelyllisiä säännöksiä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060223">23.2.2006</DATE>, <NAME.CASE>Molenbergnatie</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-201/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:136">EU:C:2006:136</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Niissä ei säädetty tullivelan olemassaolosta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>Mainitussa tuomiossa sitä vastoin todettiin, että yhteisön tullikoodeksin 221 artiklan 3 kohdassa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>säädetään – – myös itse tullivelasta<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Idem, 39 kohta.</P></NOTE> Kyseisen säännöksen mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>tiedoksiantoa ei voida toimittaa velalliselle enää, kun kolmen vuoden määräaika on kulunut siitä päivästä, jona tullivelka on syntynyt<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/>. Koska yhteisöjen tuomioistuimen näkemyksen mukaan kyseisen määräajan päätyttyä velka <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>on vanhentunut ja siis lakannut<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/>, mainittua säännöstä pidettiin aineellisena säännöksenä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Idem, 41 kohta.</P></NOTE> Yhteisön tullikoodeksin 221 artiklan 3 kohtaa ei siten voitu soveltaa ennen <DATE ISO="19940101">1.1.1994</DATE> eli ennen kyseisen säännöksen voimaantuloajankohtaa syntyneen tullivelan kantamiseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>Idem, 42 kohta. Ks. julkisasiamies Sharpstonin ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Josef Vosding Schlacht-, Kühl- und Zerlegebetrieb</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-278/07–C-280/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:521">EU:C:2008:521</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0031">31</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0032">32</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), jossa esitetään kriittinen näkemys tuomiossa Molenbergnatie tehdystä tarkastelusta. Julkisasiamies Sharpstonin ratkaisuehdotuksessa esitetty kritiikki koski kuitenkin sitä, johtaako määräajan päättyminen tosiasiallisesti tullivelan lakkaamiseen (kuten tuomiossa Molenbergnatie katsottiin), ja siten sitä, koskiko määräaika tosiasiallisesti itse velkaa. Siinä ei kyseenalaistettu toteamusta, jonka mukaan sääntöä, jossa säädetään velasta, olisi pidettävä aineellisena sääntönä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Tuomiossa Beemsterboer Coldstore Services katsottiin, että yhteisön tullikoodeksin 220 artiklan 2 kohdan b alakohdassa on kyse aineellisoikeudellisesta säännöksestä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>sikäli kuin [siinä] säädetään niistä edellytyksistä, joilla velan maksamisesta vastuussa oleva vapautetaan tuontitullien perimisestä jälkitullauksin tulliviranomaisten tekemän virheen johdosta<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060309">9.3.2006</DATE>, <NAME.CASE>Beemsterboer Coldstore Services</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-293/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:162">EU:C:2006:162</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0020">20</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Julkisasiamies Kokottin sanoin kyseisellä säännöksellä oli aineellisoikeudellinen sisältö, koska sen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>tarkoituksena [oli] selvittää, onko tullivelan maksamisesta vastuussa olevan velallisen maksettava lain mukaan kannettavan tullin määrä (jälkikannossa) vai ei<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Julkisasiamies Kokottin ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Beemsterboer Coldstore Services</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-293/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2005:527">EU:C:2005:527</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT><REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Asiassa Mitsui &amp; Co. Deutschland</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-256/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:167">EU:C:2009:167</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) yhteisöjen tuomioistuin ei luonnehtinut säännöstä, jossa säädettiin 12 kuukauden määräajasta tiettyjen hinnan muutosten huomioon ottamiselle, nimenomaisesti aineelliseksi säännöksi (erotuksena menettelysäännöstä). Sen sijaan se katsoi, ettei kyseisellä säännöksellä ollut taannehtivaa vaikutusta sen perusteella, että soveltamalla uutta, lyhyempää määräaikaa taannehtivasti näihin muutoksiin <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>loukattaisiin – – perusteltua luottamusta<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090319">19.3.2009</DATE>, <NAME.CASE>Mitsui &amp; Co. Deutschland</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-256/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:167">EU:C:2009:167</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Samassa asiassa esittämässään ratkaisuehdotuksessa julkisasiamies Mazák kuitenkin nimenomaisesti katsoi, että kyseisen säännöksen aineellisoikeudellinen luonne käy ilmi siitä, että siinä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>määritellään edellytykset kauppa-arvon muutosoikeuden soveltamiselle<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Ratkaisuehdotuksen 47 kohta.</P></NOTE> On syytä lisätä, että kyseinen arvo määräsi tullivelan määrän.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Siihen perustuva erottelu, ovatko kyseiset säännökset määrääviä tullivelan olemassaolon tai määrän kannalta, on järkevä. Kuten komissio toteaa huomautuksissaan, tullivelasta vapauttaminen tai tullien kantaminen, kun kyse on samoista tavaroista, jotka on tuotu maahan samanaikaisesti ja samoissa olosuhteissa, ei voi olla riippuvainen hallintomenettelyn tai oikeusprosessin kestosta. Samanaikaisesti syntyneiden samojen olosuhteiden olisi johdettava saman tullivelan syntymiseen, ja sitä olisi kohdeltava samojen aineellisten sääntöjen mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>Kun tätä logiikkaa sovelletaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin, katson, että unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohta on aineellinen säännös.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>Unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohdan englanninkielisessä versiossa<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>Huomautan, että ranskankielisen version merkitys on eri kuin englanninkielisen version: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>Les autorités douanières <HT TYPE="ITALIC">peuvent</HT> accorder une autorisation avec effet rétroactif – –<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/> (tulliviranomaiset voivat antaa luvan siten, että sillä on takautuva vaikutus, kursivointi tässä). Bulgarian-, tanskan-, saksan-, italian-, puolan-, slovakin- ja ruotsinkieliset versiot vaikuttavat kaikki yhdenmukaisilta englanninkielisen version kanssa. Ero ei ole ratkaiseva tässä ratkaisuehdotuksessa tehtävän tarkastelun kannalta.</P></NOTE> todetaan, että tulliviranomaiset antavat luvan siten, että sillä on takautuva vaikutus (<QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>the customs authorities shall grant an authorisation with retroactive effect<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/>), kun kaikki kyseisessä kohdassa mainitut edellytykset täyttyvät. Koska BWF:llä ei ollut tällaista lupaa kyseessä olevien tavaroiden tuontiin <DATE ISO="20130101">1.1.2013</DATE>–<DATE ISO="20150108">8.1.2015</DATE>, näiden tavaroiden tuonnista oli maksettava tulleja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Jos BWF:lle kuitenkin myönnettäisiin lupa, jolla on takautuva vaikutus, joko unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohdan tai tullikoodeksin soveltamisasetuksen 294 artiklan nojalla, sovellettaisiin tiettyä käyttötarkoitusta koskevaa poikkeusta, ja BWF voisi hakea maksamiensa tullien palauttamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Kaikkien unionin tullikoodeksin 211 artiklassa lueteltujen edellytysten täyttyminen on edellytys sellaisen luvan myöntämiselle, jolla on takautuva vaikutus, minkä lisäksi – jos jätetään nyt huomiotta unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohdan ranskankielinen versio – se myös<?PAGE NO="8"?> tosiasiallisesti edellyttää, että tulliviranomaiset myöntävät tällaisen luvan hakemuksesta. Kyseinen lupa on puolestaan määräävä asianomaisista tavaroista syntyvän tullivelan olemassaolon kannalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>Edellä tämän ratkaisuehdotuksen 22–26 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti katson näin ollen, että unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohtaa on pidettävä aineellisena sääntönä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>Unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohdan a–h alakohdassa lueteltujen yksittäisten edellytysten lähempi tarkastelu ainoastaan vahvistaa tämän näkemyksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Sen a alakohdassa edellytetään olevan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>todistetusti taloudellista tarvetta<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/>, ja b alakohdassa edellytetään, että hakemus ei liity yritettyyn vilppiin. Taloudellinen tarve sen enempää kuin vilpin puuttuminenkaan eivät koske menettelyllisiä seikkoja; ne ovat pikemminkin aineellisia vaatimuksia, joiden on täytyttävä, jotta voidaan myöntää lupa, jolla on takautuva vaikutus. Vaikka a alakohdassa edellytetään <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/>todistetusti<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/> olevaa taloudellista tarvetta, siinä ei käsitellä tällaisten todisteiden esittämiseen liittyviä menettelyllisiä kysymyksiä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Saman kohdan c alakohdassa edellytetään, että hakija on todistanut tilien tai kirjanpidon avulla, että kaikki menettelyn vaatimukset täyttyvät, että| tavarat ovat tarvittaessa tunnistettavissa kyseiseltä ajanjaksolta ja että tilit tai kirjanpito mahdollistavat menettelyn valvonnan. Saman kohdan d alakohdassa edellytetään, että kaikki tarvittavat muodollisuudet tavaroiden tilanteen korjaamiseksi voidaan toteuttaa, ja f alakohdassa, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>taloudellisten edellytysten tutkimista ei vaadita<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/>. Vaikka nämä säännökset koskevat menettelyllisiä seikkoja, niissä ei käsitellä tapaa, jolla nämä edellytykset olisi täytettävä tai tällaiset todisteet olisi esitettävä, vaan niissä esitetään edellytykset sellaisen luvan myöntämiselle, jolla on takautuva vaikutus.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Saman kohdan e alakohdassa edellytetään, että hakijalle ei ole hakemuksen hyväksymistä edeltävän kolmen vuoden aikana myönnetty taannehtivaa lupaa, g alakohdan mukaan hakemus ei koske varastotilojen pitoa tullivarastointia varten, ja h alakohdassa asetetaan kolmen vuoden määräaika hakemuksille, jotka koskevat samanlaisia toimintoja ja tavaroita koskevan luvan uusimista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>Kaikki nämä edellytykset ovat nähdäkseni joko kokonaan tai enimmäkseen aineellisia edellytyksiä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">211 artiklan 2 kohdan paikka unionin tullikoodeksin rakenteessa</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>Unionin tullikoodeksin 211 artikla sisältyy tullikoodeksin VII osaston, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0025" REF.END="QE0025"/>Erityismenettelyt<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/>, 1 lukuun, joka on otsikoitu <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0026" REF.END="QE0026"/>Yleiset säännökset<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/>. Kyseinen 1 luku käsittää unionin tullikoodeksin 210–225 artiklan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>Mainittuun lukuun sisältyvien säännösten järjestys noudattelee löyhästi kaavaa, jossa yhtä tai kahta täysin tai enimmäkseen aineellista säännöstä, jotka koskevat lupaa (211 artikla), erityismenettelyn päättämistä (215 artikla) tai tavaroiden siirtoa (219 artikla) ja tavanomaisia käsittelyjä (220 artikla), seuraa artikla, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0027" REF.END="QE0027"/>Säädösvallan siirto<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/> ja jossa komissiolle annetaan valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään näiden sääntöjen tiettyjä muita kuin keskeisiä osia (212, 216 ja 221 artikla), ja artikla, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0028" REF.END="QE0028"/>Täytäntöönpanovallan siirto<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/> (213, 217 ja 222 artikla) ja jonka mukaan komissio <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0029" REF.END="QE0029"/>määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä<?PAGE NO="9"?> menettelysäännöt<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/>, jotka koskevat osaa näistä aineellisista säännöistä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>Siihen ei sisälly artikloja, joissa komissiolle annettaisiin valta antaa delegoituja säädöksiä tai joissa sen edellytettäisiin antavan menettelysääntöjä, jotka liittyvät 210 artiklaan, joka koskee erityismenettelyjen soveltamisalaa, 214 artiklaan, jossa käsitellään kirjanpitovaatimuksia, tai 218 artiklaan, joka koskee oikeuksien ja velvollisuuksien siirtoa.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Näin ollen unionin tullikoodeksin rakenne ei mielestäni tue 211 artiklan 2 kohdan pitämistä menettelysääntönä. Päinvastoin 211 artiklan 2 kohdan paikka VII osaston 1 luvussa on sellainen, josta odottaisi löytävänsä aineellisen säännön eikä menettelysääntöä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">C</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Voidaanko 211 artiklan 2 kohtaa tästä huolimatta soveltaa taannehtivasti?</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Aineellisen unionin oikeuden sääntöjä voidaan poikkeuksellisesti tulkita siten, että ne koskevat ennen niiden voimaantuloa syntyneitä tilanteita, jos niiden sanamuodosta, tarkoituksesta tai systematiikasta käy selvästi ilmi, että niille on annettava tällainen vaikutus.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060309">9.3.2006</DATE>, <NAME.CASE>Beemsterboer Coldstore Services</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-293/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:162">EU:C:2006:162</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0021">21</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Tuomiossa Beemsterboer Coldstore Services katsottiin tältä osin, että aineellisen säännön uutta, muutettua sanamuotoa voitiin soveltaa ennen sen voimaantuloa syntyneisiin tilanteisiin, koska uudella sanamuodolla oli <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0030" REF.END="QE0030"/>pääasiallisesti tulkitseva luonne<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P>Idem, 22 ja 23 kohta.</P></NOTE> Kyseisessä asiassa uudella sanamuodolla pyrittiin parantamaan oikeusvarmuutta ja, koska uudella sanamuodolla vahvistettiin kyseisen taloudellisen toimijan luottamuksensuojaa, oikeusvarmuuden periaate ja luottamuksensuojan periaate eivät siten estäneet kyseisen säännöksen soveltamista ennen sen voimaantuloa syntyneisiin tilanteisiin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>Idem, 25 ja 26 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Unionin tullikoodeksin 221 artiklan 2 kohdalla sen sijaan muutetaan merkittävästi aiempaa lainsäädäntöä. Tullikoodeksin soveltamisasetuksen 294 artiklassa käytettiin sanamuotoa, jonka mukaan tulliviranomaiset <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0031" REF.END="QE0031"/>voivat myöntää luvan taannehtivasti<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/>, kun taas unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohdassa säädetään, että nämä viranomaiset <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0032" REF.END="QE0032"/>antavat luvan siten, että sillä on takautuva vaikutus<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/>, jos kaikki siinä luetellut edellytykset (jotka ovat luonteeltaan joko täysin tai enimmäkseen aineellisia) täyttyvät. Kyse ei selvästikään ole pelkästä tulkitsevasta muutoksesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>En ole löytänyt johdanto-osasta tai lainsäädäntöhistoriasta viitteitä siitä, että unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohtaa oli tarkoitus soveltaa taannehtivasti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>On myös huomautettava, että ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa on kyse siitä, voidaanko tietyn käyttötarkoituksen menettelyä koskevia sääntöjä soveltaa taannehtivasti. Lupa tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn voidaan myöntää vain tietyin edellytyksin, ja kyseinen menettely muodostaa siten poikkeuksen yleisistä tullisäännöistä. Tätä menettelyä säänteleviä sääntöjä olisi siten tulkittava suppeasti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19991111">11.11.1999</DATE>, <NAME.CASE>Söhl &amp; Söhlke</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-48/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1999:548">EU:C:1999:548</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0052">52</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100729">29.7.2010</DATE>, <NAME.CASE>Isaac International</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-371/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:458">EU:C:2010:458</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100114">14.1.2010</DATE>, <NAME.CASE>Terex Equipment ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-430/08 ja C-431/08</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:15">EU:C:2010:15</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Luvan antaminen siten, että sillä on takautuva vaikutus, unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohdan ja delegoidun asetuksen 172 artiklan 1 kohdan mukaisesti muodostaa myös poikkeuksen lupien myöntämistä, johon sovelletaan erityisiä ehtoja, koskevasta yleissäännöstä. Luvan, jolla on takautuva vaikutus, antaminen siitä ajankohdasta alkaen, jona alkuperäisen luvan voimassaolo päättyi, unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohdan h alakohdan ja delegoidun asetuksen 172 artiklan 3 kohdan<?PAGE NO="10"?> mukaisesti muodostaa taas uuden poikkeuksen lupia, joilla on takautuva vaikutus, koskevista yleissäännöistä, ja siihen sovelletaan lisäedellytyksiä. Näiden sääntöjen ajallisen soveltamisen laajentava tulkinta ei näin ollen vaikuta perustellulta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">D</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Toinen ja kolmas kysymys</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>Menettelysääntöjen soveltaminen ennen näiden sääntöjen voimaantuloa syntyneeseen tilanteeseen edellyttää lisäksi sitä, että asia on <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0033" REF.END="QE0033"/>vireillä<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/> menettelysääntöjen tullessa voimaan. Vastaus ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen tekee ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toisen ja kolmannen kysymyksen käytännössä merkityksettömäksi. Näin ollen ei ole tarpeen tarkastella sitä, oliko asia <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0034" REF.END="QE0034"/>vireillä<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/> ajankohtana, jona unionin tullikoodeksin 211 artiklan 2 kohtaa alettiin soveltaa (<DATE ISO="20160501">1.5.2016</DATE>).</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">IV</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>Ehdotan näin ollen, että unionin tuomioistuin vastaa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kolmeen ensimmäiseen kysymykseen seuraavasti:</TXT><P>Unionin tullikoodeksista <DATE ISO="20131009">9.10.2013</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 211 artiklan 2 kohtaa on aineellisena sääntönä tulkittava siten, että sitä sovelletaan ainoastaan sellaisiin hakemuksiin, joiden perusteella myönnetty lupa olisi taannehtivasti voimassa <DATE ISO="20160501">1.5.2016</DATE> lähtien.</P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>