Yhdistetyissä asioissa C-238/99 P, C-244/99 P, C-245/99 P, C-247/99 P, C-250/99 P—C-252/99 P ja C-254/99 P,
joissa valittajat vaativat muutoksenhaussaan Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu kolmas jaosto) yhdistetyissä asioissa
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN,
toimien kokoonpanossa: presidentti G. C. Rodríguez Iglesias, jaoston puheenjohtaja J.-P. Puissochet, C. Gulmann (esittelevä tuomari) ja tuomarit D. A. O. Edward, A. La Pergola, P. Jann, F. Macken, N. Colneric ja S. von Bahr,
julkisasiamies: J. Mischo,
kirjaaja: osastopäällikkö D. Louterman-Hubeau ja hallintovirkamies L. Hewlett,
on antanut seuraavan
Tässä päätöksessä tarkoitettujen yritysten maksettavaksi määrätään 1 artiklassa todetun rikkomisen vuoksi seuraavat sakot:
yhdisti asiat tuomion antamista varten kumosi toisen PVC-päätöksen 1 artiklan siltä osin kuin siinä katsottiin Société artésienne de vinylen olleen osallisena kilpailusääntöjen rikkomisessa vuoden 1981 ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen alensi Elf Atochemin maksettavaksi määrätyn sakon hylkäsi kanteet muilta osin määräsi oikeudenkäyntikuluista.
kumoaa valituksenalaisen tuomion kokonaan tai osittain ja päättää asian käsittelyn tai toissijaisesti palauttaa asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, jotta se jatkaisi asian käsittelyä kumoaa toisen PVC-päätöksen kokonaan tai osittain kumoaa kantajien maksettavaksi määrätyt sakot tai alentaa niiden määriä velvoittaa komission korvaamaan sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa että yhteisöjen tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
kumoaa valituksenalaisen tuomion kumoaa toisen PVC-päätöksen palauttaa asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen alentaa sakon määrän minimiin velvoittaa komission korvaamaan sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa että yhteisöjen tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
kumoaa valituksenalaisen tuomion ja ratkaisee asian lopullisesti velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
kumoaa valituksenalaisen tuomion siltä osin kuin siinä hylätään Degussan kanne ja velvoitetaan Degussa korvaamaan oikeudenkäyntikulut kumoaa toisen PVC-päätöksen 1, 2 ja 3 artiklan siltä osin kuin ne koskevat Degussaa velvoittaa komission korvaamaan sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa että yhteisöjen tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
kumoaa valituksenalaisen tuomion Enichemin riitauttamilta osilta ja kumoaa sen seurauksena toisen PVC-päätöksen toissijaisesti kumoaa valituksenalaisen tuomion Enichemille vastaisten osien osalta ja tämän seurauksena kumoaa maksettavaksi määrätyn sakon tai alentaa sen määrää velvoittaa komission korvaamaan sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa että yhteisöjen tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
kumoaa tuomion tuomiolauselman 4 ja 5 kohdan niitä koskevilta osilta kumoaa toisen PVC-päätöksen niitä koskevilta osilta toissijaisesti alentaa niiden maksettavaksi määrättyjen sakkojen määrää tai ainakin palauttaa asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, jotta se ratkaisisi asian uudelleen velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut, tai siinä tapauksessa, että asia palautetaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, jättää oikeudenkäyntikuluista päättämisen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tehtäväksi.
kumoaa valituksenalaisen tuomion sitä koskevilta osilta kumoaa toisen PVC-päätöksen sitä koskevilta osilta tai muussa tapauksessa palauttaa asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen kumoaa sakon, jonka määrän ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin oli alentanut velvoittaa komission korvaamaan sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa että yhteisöjen tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
hylkää valitukset velvoittaa valittajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
oikeusvoiman huomiotta jättäminen non bis in idem -periaatteen (jäljempänä kahdenkertaisen seuraamuksen kieltoa koskeva periaate) loukkaaminen käsittelyaikojen kohtuullisuutta koskevan periaatteen loukkaaminen ensimmäisen PVC-päätöksen tekemistä edeltävien hallintotoimien pätemättömyys tarve ryhtyä uusiin hallintotoimiin ensimmäisen PVC-päätöksen kumoamisen jälkeen se, ettei tuomiossa ole perusteltu riittävästi päätöstä hylätä kanneperuste, jonka mukaan komissio on rikkonut EY:n perustamissopimuksen 190 artiklaa (josta on tullut EY 253 artikla) päättäessään tehdä toisen PVC-päätöksen ensimmäisen PVC-päätöksen kumoamisen jälkeen sen oikeuden loukkaaminen, jonka mukaan henkilön ei tarvitse myötävaikuttaa oman syyllisyytensä toteamiseen puolustautumisoikeuksien loukkaaminen, joka on seurausta siitä, että valittaja ei ole voinut riittävissä määrin tutustua komission asiakirja-aineistoon komission oikeus ryhtyä toimenpiteisiin on vanhentunut.
kotirauhan loukkaamattomuutta koskevan periaatteen loukkaaminen salassapitovelvollisuuden rikkominen ja puolustautumisoikeuksien loukkaaminen.
Montedisonin siihen kanneperusteeseen, jonka mukaan valta määrätä seuraamuksia on lopullisesti siirtynyt yhteisöjen tuomioistuimille sen jälkeen, kun komissio on tehnyt päätöksen, ei ole otettu kantaa tarve ryhtyä uusiin hallintotoimiin ensimmäisen PVC-päätöksen kumoamisen jälkeen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole tutkinut asian taloudellista kontekstia komission oikeus ryhtyä toimenpiteisiin on vanhentunut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden loukkaaminen, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan ja 64 artiklan rikkominen sekä se, että suullisen käsittelyn järjestämisen yksityiskohdilla loukattiin vastuun henkilökohtaisuutta koskevaa periaatetta oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden loukkaaminen sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan rikkominen selvitysaineistoa arvioitaessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 10 artiklan 1 kohdan ja 32 artiklan 1 kohdan rikkominen se, että komissio on jättänyt huomiotta sakon laskentatapaa koskevan perusteluvelvollisuuden laajuuden kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuuteen ja kestoon nähden suhteettoman suuri ja epäoikeudenmukainen sakko yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen sakon määrää vahvistettaessa se, että valittajan vaatimukset siitä, että komissio on velvoitettava maksamaan vahingonkorvausta, on virheellisesti jätetty tutkimatta.
Elf Atochemin kanneperusteeseen, joka koskee ensimmäisen ja toisen PVC-päätöksen välisiä eroja, ei ole otettu kantaa ensimmäistä PVC-päätöstä edeltävien hallintotoimien pätemättömyys tarve ryhtyä uusiin hallintotoimiin ensimmäisen PVC-päätöksen kumoamisen jälkeen puolustautumisoikeuksien loukkaaminen, joka on seurausta siitä, että valittaja ei ole voinut riittävissä määrin tutustua komission asiakirja-aineistoon.
käsittelyaikojen kohtuullisuutta koskevan periaatteen loukkaaminen ensimmäistä PVC-päätöstä edeltävien hallintotoimien pätemättömyys tarve ryhtyä uusiin hallintotoimiin ensimmäisen PVC-päätöksen kumoamisen jälkeen Degussan väitteeseen, jonka mukaan kuulemismenettelyistä vastaava neuvonantaja ei ollut osallistunut toisen PVC-päätöksen tekemistä edeltävään menettelyyn, ei ole otettu kantaa puolustautumisoikeuksien loukkaaminen, joka on seurausta siitä, ettei valittaja ole voinut riittävissä määrin tutustua komission asiakirja-aineistoon se, että komissio on jättänyt huomiotta sakon laskentatapaa koskevan perusteluvelvollisuuden laajuuden.
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen oikeusvoiman huomiotta jättäminen ensimmäisen PVC-päätöksen tekemistä edeltävien hallintotoimien pätemättömyys tarve ryhtyä uusiin hallintotoimiin ensimmäisen PVC-päätöksen kumoamisen jälkeen päätöstä hylätä kanneperuste, jonka mukaan komissio on rikkonut EY:n perustamissopimuksen 190 artiklaa päättäessään tehdä toisen PVC-päätöksen ensimmäisen PVC-päätöksen kumoamisen jälkeen, on perusteltu virheellisesti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen niissä päätelmissä, jotka sen oli tehtävä siitä toteamuksestaan, että komission syytösten perustana olevat kaksi asiakirjaa eivät vastaa toisiaan se, että yritysten on katsottu olevan kollektiivisesti vastuussa toiminnastaan puolustautumisoikeuksien rikkominen, joka on seurausta siitä, ettei valittaja ole voinut riittävissä määrin tutustua komission asiakirja-aineistoon valittajan katsominen virheellisesti yhtymän holdingyhtiönä olevan vastuussa kilpailusääntöjen rikkomisesta, ja se, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on virheellisesti jättänyt huomiotta sen, mikä merkitys holdingyhtiön liikevaihdolla on sakon suuruuden määrittämisessä asetuksen N:o 17 15 artiklan 2 kohdan rikkominen, joka on seurausta siitä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt virheen toista PVC-päätöstä edeltävän tilikauden liikevaihdon ja sakon suuruuden välisen suhteen osalta se, että komissio on jättänyt huomiotta sakon laskentatapaa koskevan perusteluvelvollisuuden laajuuden yhteisön oikeuden virheellinen tulkinta ja soveltaminen sekä selvitysaineiston riittämätön arviointi siltä osin kuin kyse on valittajan maksettavaksi määrätyn sakon ja valittajan markkinaosuuden välisestä suhteesta suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen sakon määrää vahvistettaessa.
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 10 artiklan 1 kohdan ja 32 artiklan 1 kohdan rikkominen tosiseikkojen puutteellinen tutkiminen valituksenalaisen tuomion perustelujen ristiriitaisuus ja puutteellisuus siltä osin kuin kyse on asiakirjanäytön tutkimisesta selvitysaineiston vääristäminen tarve ryhtyä uusiin hallintotoimiin ensimmäisen PVC-päätöksen kumoamisen jälkeen perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan ja asetuksen N:o 17 15 artiklan 2 kohdan rikkominen.
oikeusvoiman huomiotta jättäminen kahdenkertaisen seuraamuksen kieltoa koskevan periaatteen loukkaaminen käsittelyaikojen kohtuullisuutta koskevan periaatteen loukkaaminen ensimmäisen PVC-päätöksen tekemistä edeltävien hallintotoimien pätemättömyys tarve ryhtyä uusiin hallintotoimiin ensimmäisen PVC-päätöksen kumoamisen jälkeen ja komission jäsenten muodostaman kollegion käsiteltäväksi toista PVC-päätöstä tehtäessä saatetun asiakirja-aineiston puutteellisuus päätöstä hylätä kanneperuste, jonka mukaan komissio on rikkonut EY:n perustamissopimuksen 190 artiklaa päättäessään tehdä toisen PVC-päätöksen ensimmäisen PVC-päätöksen kumoamisen jälkeen, on perusteltu virheellisesti salassapitovelvollisuuden rikkominen ja puolustautumisoikeuksien loukkaaminen komission oikeus ryhtyä toimiin on vanhentunut se, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on jättänyt kumoamatta sakon tai alentamatta sen määrää käsittelyaikojen kohtuullisuutta koskevan periaatteen loukkaamisen seurauksena.
Suorittaessaan tehtäviään kuulemismenettelyistä vastaava neuvonantaja valvoo puolustautumisoikeuksien kunnioittamista ottaen samalla huomioon kilpailusääntöjen tehokkaan soveltamisen tarpeen voimassa olevien säännösten ja määräysten sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.
vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perusoikeudet ovat olennainen osa yleisiä oikeusperiaatteita, joiden noudattamista yhteisöjen tuomioistuimet valvovat (ks. erityisesti yhteisöjen tuomioistuimen lausunto yhteisöjen tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tukeutuvat tältä osin jäsenvaltioiden yhteiseen valtiosääntöperinteeseen ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja muihin ihmisoikeuksien turvaamiseksi tehtyihin asiakirjoihin, joiden syntyyn jäsenvaltiot ovat vaikuttaneet ja joihin ne ovat liittyneet Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksella on tässä suhteessa erityismerkitys (asia lisäksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen F artiklan 2 kohdassa (josta on muutettuna tullut EU 6 artiklan 2 kohta) todetaan seuraavaa:
se, että komission on tehtävä kohtuullisessa ajassa hallintomenettelyn päätteeksi kilpailupolitiikkaa koskevat päätökset, on yhteisön oikeuden yleinen oikeusperiaate ei siis ole tarpeen lausua, voidaanko Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaletta sellaisenaan soveltaa komission kilpailupolitiikkaa koskeviin hallintomenettelyihin.
Näin tehdessään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on implisiittisesti mutta väistämättä vastannut Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan suoraa soveltuvuutta koskevaan kanneperusteeseen.
käsittelyaikojen kohtuullisuutta koskevan periaatteen loukkaaminen — jos se voidaan näyttää toteen — oikeuttaa kumoamaan toisen PVC-päätöksen vain, jos se samalla merkitsee kyseisten yritysten puolustautumisoikeuksien rikkomista koska ei ole näytetty toteen, että liian pitkän ajan kuluminen olisi vaikuttanut kyseisten yritysten kykyyn puolustautua tehokkaasti, käsittelyaikojen kohtuullisuutta koskevan periaatteen loukkaamisella ei ole vaikutusta hallintomenettelyn pätevyyteen eikä sitä näin ollen voida pitää sellaisena vahinkoa aiheuttavana syynä, johon yhteisöjen tuomioistuimissa voidaan vedota perustamissopimuksen 178 artiklan ja 215 artiklan toisen kohdan (joista on tullut EY 235 artikla ja EY 288 artiklan toinen kohta) nojalla nostetuissa kanteissa.
eivät väittäneet, että oikeudenkäynnit, joiden päätteeksi ensimmäinen PVC -päätös kumottiin, olisivat kestäneet liian kauan; eivät yrittäneet näyttää toteen mitään sellaista konkreettista viivettä näiden oikeudenkäyntien etenemisessä, joka olisi ollut luettavissa joko yhteisöjen tuomioistuinten syyksi tai mahdollisesti itse komission syyksi sen näissä oikeudenkäynneissä omaksuman käyttäytymisen takia, eivätkä edes vedonneet mihinkään tällaiseen viiveeseen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö, joka koskee Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettua viranomaisten puuttumista oikeuksien käyttöön ja johon valittaja on vedonnut, koskee toimia, joita viranomaiset ovat suorittaneet epäillyn tahdon vastaisesti pakkokeinoin; edellä mainituissa yhdistetyissä asioissa Hoechst vastaan komissio, asiassa Dow Benelux vastaan komissio ja yhdistetyissä asioissa Dow Chemical Ibérica ym. vastaan komissio annetuissa tuomioissa, joiden DSM katsoo olevan edellä mainittua oikeuskäytäntöä kehittymättömämpiä, tarkastellaan yleisesti asetuksen N:o 17 14 artiklassa annettujen tarkastusvaltuutuksien luonnetta ja laajuutta ennen kuin niissä lausutaan kyseisen artiklan 3 kohdan nojalla tehtyjen tarkastusta koskevien päätösten pätevyydestä. Näiden päätösten osalta voidaan kyseisen artiklan 6 kohdassa säädetyissä olosuhteissa turvautua pakkokeinoihin, mikäli jokin yritys vastustaa päätöksessä määrätyn tarkastuksen suorittamista.
joko sellaisilla tietopyynnöillä, jotka on esitetty asetuksen N:o 17 11 artiklan 2 kohdan nojalla, ovatpa ne osoitettu kelle tahansa, siltä osin kuin tällaisista toimista ei voitu nostaa välitöntä kumoamiskannetta; tai sellaisilla tietojen vaatimista koskevilla päätöksillä, jotka oli asetuksen N:o 17 11 artiklan 5 kohdan nojalla osoitettu muille yrityksille kuin valittajille ja joista valittajat eivät voineet nostaa kumoamiskannetta.
asetuksessa N:o 17 ei anneta yritykselle, johon tutkimus kohdistuu, oikeutta välttää tutkimusta sen perusteella, että tutkimuksen tulokset voisivat tarjota näytön siitä kilpailusääntöjen rikkomisesta, johon kyseinen yritys on syyllistynyt päinvastoin, kyseisessä asetuksessa asetetaan yritykselle velvollisuus tehdä aktiivisesti yhteistyötä, mikä merkitsee sitä, että sen on annettava komission käytettäväksi kaikki tutkimuksen kohteeseen liittyvät tiedot; koska asetuksessa N:o 17 ei nimenomaisesti säädetä vaikenemisoikeudesta, komission tutkintavaltuuksien tietyt, edeltävään tutkimukseen liittyvät rajoitukset johtuvat kuitenkin tarpeesta taata puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen, joka on yhteisön oikeusjärjestyksen perustavanlaatuinen periaate; tältä osin on todettava, että vaikka komissiolla on oikeus asetuksen N:o 17 11 artiklan 2 ja 5 kohdan tehokkaan vaikutuksen toteutumisen turvaamiseksi velvoittaa yritys toimittamaan kaikki tarvittavat mahdollisesti sen tiedossa olevat tosiasioita koskevat tiedot ja sen hallussa olevat kyseisiä seikkoja koskevat asiakirjat, vaikka niiden perusteella voitaisiin osoittaa sellainen kilpailua rajoittava toiminta, jossa kyseinen yritys tai jokin toinen yritys on ollut osallisena, komissio ei sen sijaan voi velvoittaa yritystä antamaan sellaisia vastauksia, joiden seurauksena yrityksen olisi myönnettävä sellainen kilpailusääntöjen rikkominen, jonka toteennäyttäminen kuuluu komissiolle.
komissio on ottanut huomioon ne seikat, joiden Degussa väittää voineen olla hyödyllisiä Degussan puolustautumisen kannalta Degussa on voinut vedota näihin seikkoihin hallintomenettelyssä — ja onkin tosiasiallisesti vedonnut niihin — niiden erittäin lukuisten asiakirjojen avulla, jotka sisältävät otteita, joissa otetaan itse valituksen sanamuodon mukaan huomioon se, että PVC:n tuottajat eivät noudattaneet yhtenäistä hintapolitiikkaa ja että ne kilpailivat keskenään suhteellisen kireästi; Degussa on nimenomaisesti myöntänyt saaneensa nämä asiakirjat tiedoksi komissiolta
yhteisissä suullisissa lausumissa esitetyt menettelyä koskevat väitteet sisältyivät jo Enichemin kannekirjelmään istunnossa kehitellyt lausumat olivat osa oikeudenkäyntiä ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin oli tietoinen niistä, koska ne oli esitetty kyseisessä tuomioistuimessa ne väitteet, joita kantajat ja erityisesti Enichem, esittävät komission puolustuksessaan esittämistä väitteistä, sisältyivät jo yhteisiin suullisiin lausumiin se, että vastauskirjelmässä viitataan yhteisesti esitettyihin suullisiin lausumiin, merkitsee väistämättä sitä, että valittaja toisti ominaan kaiken näissä lausumissa esitetyn, jotta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ei ollut tarpeen tutkia liitteitä ja määrittää niistä niitä perusteita, joille kanne tai vastauskirjelmä perustuu.
tästä perusteluvelvollisuuden toisesta näkökohdasta ei ole esitetty mitään väitettä ne seikat, joiden osalta valittajat vetoavat perustelujen puuttumiseen, eivät kuulu myöskään tähän toiseen näkökohtaan, koska komission velvollisuutena ei ole tarkastella kaikkia vastaväitteitä, joita voidaan esittää myöhemmässä riita-asiassa, ja vastata niihin ennakoivasti päätöksessään kyseisiä seikkoja koskeviin kysymyksiin voidaan tarvittaessa myöhemmin kohdistaa tuomioistuimen harjoittamaa valvontaa.
kyseisen teollisuustuotteen merkitys kyseiseen teollisuustuotteeseen liittyvän myynnin arvo Länsi-Euroopassa kilpailusääntöjen rikkomisessa mukana olleiden yritysten määrä se, missä määrin kukin yritys oli osallisena kilpailusääntöjen rikkomisessa ja mikä tehtävä kullakin yrityksellä oli siinä kunkin yrityksen merkitys PVC-markkinoilla se, kuinka kauan kukin yritys oli osallisena kilpailusääntöjen rikkomisessa.
yritykset olivat kärsineet huomattavia tappioita suuren osan sitä ajanjaksoa, jona kilpailusääntöjä rikottiin suurin osa yrityksistä oli jo velvoitettu maksamaan huomattavia sakkoja osallisuudestaan rikkomisessa, joka oli toteutettu lämpömuovautuvien tuotteiden (polypropeeni) alalla käytännössä lähes samana ajanjaksona.
tätä määräystä rikotaan, kun näillä kokouksilla on tällainen aihe ja kun niissä pyritään keinotekoisesti järjestämään markkinoiden toimintaa tietyn yrityksen voidaan pätevästi katsoa olevan vastuussa kilpailusääntöjen rikkomisesta, kun kyseinen yritys on osallistunut näihin kokouksiin tietoisena niiden aiheesta, vaikka yritys ei sittemmin olekaan toteuttanut jotain näissä kokouksissa sovittua toimea.
Enichem oli osallistunut kilpailevien yritysten välisiin kokouksiin, muun muassa sellaisiin, jotka pidettiin vuosien 1980—1984 elokuussa näiden kokousten aiheena tosiaankin oli kilpailun rajoittaminen ja niissä pyrittiin sopimaan erityisesti hintatasoista ja tuotantomäärien valvonnasta, vaikka näissä keskusteluissa ei annettukaan tiukkoja hintasitoumuksia.
vuoden 1980 suunnitteluasiakirjat, kilpailijoina pidettyjen yritysten säännöllisten kokousten järjestelmän toteen näytetty täytäntöönpano ja kiintiö- ja korvausjärjestelmää koskevat asiakirjat muodostivat olennaisen selvityksen yhteistoimintajärjestelyn olemassaolosta tällä olennaisella selvityksellä paitsi näytettiin tosiasiassa toteen yhteisen järjestelmän olemassaolo, niin myös yksilöitiin lähes kaikki yhteistoimintajärjestelyyn osalliset, koska lähes kaikki yritykset mainitaan suunnitteluasiakirjoissa, ja BASF ja ICI olivat nimenneet suurimman osan niistä, jotka olivat osallistuneet kokouksiin vuonna 1987 erityisesti Solvayn ja Atochem SA:n luona suoritetuissa tarkastuksissa löydetyt asiakirjat tukevat tätä selvitystä.
rikkomisen on katsottu alkaneen viimeistään sekä komissio että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ovat pitäneet tätä ajankohtaa alkuajankohtana myös siksi, että yritysten kokousten pitäminen alkoi kyseisenä kuukautena Enichemin osalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on sille yksinomaisesti kuuluvan toimivallan nojalla todennut valituksenalaisen tuomion 675, 677, 931 ja 932 kohdassa, että Enichem oli osallistunut joihinkin niistä kokouksista, joita pidettiin useiden vuosien ajan vuoden 1980 elokuusta lähtien lisäksi valittaja itse oli myöntänyt ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kehitellessään kannekirjelmäänsä siltä osin kuin kannekirjelmä koski sitä, kuinka säännöllisesti valittaja osallistui kyseisiin kokouksiin (V kohta, C, 1, seitsemäs alakohta), että
— —
on viitannut tiettyjen yritysten aggressiivisiin menettelytapoihin nimenomaisesti todennut, että hinta-aloitteet menestyivät heikosti tai että niiden joskus jopa katsottiin epäonnistuneen maininnut tiettyjä näitä tuloksia selittäviä syitä.
todetaan, että lisätään, että
esitetyssä otteessa viitataan sen havainnollistamiseksi, kuinka myynti jakautuu eri tuottajien kesken, ainoa kyseisen asiakirjan virke, jonka Montedison mainitsee huomautuksissaan (
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN
on antanut seuraavan tuomiolauselman:
siinä on hylätty Montedison SpA:n esittämä uusi peruste, jonka mukaan sen oikeutta tutustua komission asiakirja-aineistoon on loukattu siinä ei ole otettu kantaa Montedison SpA:n perusteeseen, jonka mukaan oikeus määrätä seuraamuksista siirtyy lopullisesti yhteisöjen tuomioistuimille sen jälkeen, kun komissio on tehnyt päätöksen.
Rodríguez Iglesias
Puissochet
Gulmann
Edward
La Pergola
Jann
Macken
Colneric
von Bahr
Julistettiin Luxemburgissa
R. Grass
kirjaaja
G. C. Rodríguez Iglesias
presidentti