3.12.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 406/17

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2020/1818,

annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen vähimmäisvaatimusten osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 (1) ja erityisesti sen 19 a artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoksen puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen, jäljempänä ’Pariisin sopimus’, jonka unioni hyväksyi (2)5 päivänä lokakuuta 2016, tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta entistä tehokkaammin muun muassa varmistamalla, että investointivirrat tukevat vähän kasvihuonekaasupäästöjä tuottavaa ja ilmastokestävää kehitystä.

(2)

Komissio antoi 11 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan tiedonantonsa (3) Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä ja jossa kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpano edellyttää, että sijoittajille annetaan selkeitä pitkän aikavälin signaaleja hukkainvestointien välttämiseksi ja kestävän rahoituksen saamiseksi.

(3)

Asetuksessa (EU) 2016/1011 vahvistetaan EU:n ilmastosiirtymää koskevat vertailuarvot ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot. Näiden vertailuarvojen menetelmät pohjautuvat Pariisin sopimuksessa määrättyihin sitoumuksiin. On tarpeen määritellä molempiin näihin vertailuarvotyyppeihin sovellettavat vähimmäisvaatimukset. EU:n ilmastosiirtymää koskevilla vertailuarvoilla ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisilla vertailuarvoilla pyritään samankaltaisiin tavoitteisiin, mutta niiden tavoitetasoissa on eroja. Näin ollen useimpien vähimmäisvaatimusten olisi oltava molemmille vertailuarvotyypeille yhteisiä, mutta kynnysarvojen olisi oltava erilaisia vertailuarvotyypistä riippuen.

(4)

Tällä hetkellä ei ole saatavilla riittävästi tietoa julkisyhteisöjen päätöksistä johtuvan hiilijalanjäljen arvioimiseksi. Siksi julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemia velkapapereita ei pitäisi sisällyttää EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen tai EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen osatekijöihin.

(5)

Koska EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen menetelmät perustuvat Pariisin sopimuksessa määrättyihin sitoumuksiin, on tarpeen käyttää ilmaston 1,5 °C:n lämpenemistä koskevassa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityiskertomuksessa (4) mainittua 1,5 °C:n skenaariota, jäljempänä ’IPCC:n skenaario’, jossa 1,5 °C:n tavoite ei ylity lainkaan tai ylittyy vain hieman. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistettu komission tavoite, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöt saavuttavat nollatason vuoteen 2050 mennessä, on yhdenmukainen IPCC:n skenaarion kanssa. IPCC:n skenaarion noudattamiseksi sijoitukset olisi ohjattava fossiilisista polttoaineista riippuvaisista toimista vihreisiin tai uusiutuviin polttoaineisiin perustuviin toimiin ja näiden sijoitusten ilmastovaikutusten olisi parannuttava vuosi vuodelta.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006 (5) liitteen I pääluokissa A–H ja L luetellut alat, kuten öljy-, kaasu- ja kaivosala sekä liikenne, ovat ilmastonmuutosta voimakkaasti kiihdyttäviä aloja. Jotta EU:n ilmastosiirtymää koskevat vertailuarvot ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot varmasti antavat todenmukaisen kuvan reaalitaloudesta, myös niistä aloista, joiden olisi vähennettävä aktiivisesti kasvihuonekaasupäästöjä, jotta Pariisin sopimuksen tavoitteet olisivat saavutettavissa, näiden alojen osuus vertailuarvoista ei saisi olla pienempi kuin niiden osuus kaikista tarjolla olevista sijoitusvälineistä. Tätä vaatimusta olisi sovellettava kuitenkin vain niihin EU:n ilmastosiirtymää koskeviin vertailuarvoihin ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisiin vertailuarvoihin, jotka ovat osakesidonnaisten arvopapereiden vertailuarvoja, jotta voidaan varmistaa, että Pariisin sopimuksen tavoitteita tukevat pääomasijoittajat voivat, yritysten toimintaan vaikuttamalla ja äänestämällä, edistää yritysten siirtymistä kestävämpään liiketoimintaan.

(7)

Kasvihuonekaasupäästölaskelmien olisi oltava vertailukelpoisia ja johdonmukaisia. Siksi on tarpeen vahvistaa säännöt, joissa määritellään, kuinka usein nämä laskelmat olisi päivitettävä ja tapauksen mukaan myös se, mitä valuuttaa laskelmissa käytetään.

(8)

Hiilestä irtautuminen vähentämällä ainoastaan scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjä voisi johtaa odotusten vastaisiin tuloksiin. Siksi on syytä selventää, että EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen vähimmäisvaatimuksissa olisi yritysten suorien päästöjen lisäksi otettava huomioon myös arviot elinkaareen liittyvistä päästöistä eli myös scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt. Tällä hetkellä saatavilla olevat scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot ovat kuitenkin laadultaan puutteellisia, ja siksi on tarpeen määrittää asianmukainen porrastettu aikataulu näiden tietojen sisällyttämiseksi sekä sallia fossiilisten polttoaineiden varantojen käyttö rajatuksi ajaksi. Tämän porrastetun aikataulun olisi perustuttava asetuksen (EY) N:o 1893/2006 sisältämään toimialaluetteloon.

(9)

Vertailuarvojen hallinnoijilla olisi oltava mahdollisuus yliarvostaa tiettyjä yrityksiä niiden asettamien hiilivähennystavoitteiden perusteella. Siksi olisi määritettävä yksittäisten yritysten ilmoittamiin hiilivähennystavoitteisiin liittyvät erityiset säännöt.

(10)

EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen olisi osoitettava yritysten kyky vähentää hiilipäästöjään verrattaessa päästöjä tiettyjen vuosien välillä. Hiilestä irtautumisen vähimmäistason kehityskulku olisi laskettava käyttäen IPCC:n skenaariota. Viherpesun estämiseksi olisi lisäksi määritettävä ehdot hiilestä irtautumisen kehityskulusta poikkeamiselle ja sille, millä perusteella vertailuarvo saa säilyttää EU:n ilmastosiirtymää koskevan vertailuarvon tai EU:n Pariisin sopimuksen mukaisen vertailuarvon merkinnän.

(11)

Kasvihuonekaasuintensiteetin olisi oltava hiilestä irtautumisen kehityskulun laskemisen pääparametri, sillä sen avulla varmistetaan, että toimialat ovat keskenään vertailukelpoisia, eikä se myöskään suosi tai syrji mitään tiettyä toimialaa. Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseksi tarvitaan kyseisen yrityksen pörssiarvo. Silloin kun vertailuarvo koskee yritysten kiinteätuottoisia rahoitusvälineitä, pörssiarvoa ei ole välttämättä mahdollista määrittää yrityksille, joilla ei ole julkisesti noteerattuja osakesidonnaisia arvopapereita. Siksi olisi vahvistettava, että silloin kun EU:n ilmastosiirtymää koskeva vertailuarvo tai EU:n Pariisin sopimuksen mukainen vertailuarvo koskee yritysten kiinteätuottoisia arvopapereita, vertailuarvojen hallinnoijien olisi voitava kasvihuonekaasuintensiteetin sijaan käyttää absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjä.

(12)

Jotta voidaan varmistaa, että kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot ovat vertailukelpoisia ja johdonmukaisia, olisi vahvistettava säännöt sille, miten lasketaan kasvihuonekaasuintensiteetin tai absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen muutokset.

(13)

Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen että EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen osalta kasvihuonekaasuintensiivisten omaisuuserien osuuden prosenttimääräistä vähennystä suhteessa viitetasoon verrattuna emovertailuarvoihin tai kaikkiin tarjolla oleviin sijoituskohteisiin. Tämän prosenttimääräisen vähennyksen olisi kuitenkin oltava suurempi Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen tapauksessa, koska ne on suunniteltu kunnianhimoisemmiksi kuin EU:n ilmastosiirtymää koskevat vertailuarvot.

(14)

EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot eivät saisi edistää sijoituksia sellaisten yritysten liikkeeseen laskemiin rahoitusvälineisiin, jotka rikkovat maailmanlaajuisia standardeja, kuten Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteen periaatteita. Siksi on tarpeen vahvistaa erityiset poissulkemiskriteerit, jotka perustuvat ilmastonäkökohtiin tai muihin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviin näkökohtiin. Asetuksessa (EU) 2016/1011 vahvistetun aikataulun mukaisesti EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen olisi noudatettava näitä poissulkemiskriteerejä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

(15)

Jotta voidaan tukea saastuttavien energialähteiden käytön vähentämistä ja asianmukaista siirtymää uusiutuviin energialähteisiin, yritykset, jotka saavat enemmän kuin tietyn prosenttiosuuden tuotoistaan hiilestä, öljystä tai kaasusta, on syytä sulkea EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle. Näiden erityisten poissulkemisperusteiden määrittämiseksi olisi otettava huomioon muutokset, joita IPCC:n skenaarion perusteella odotetaan tapahtuvan näiden energialähteiden osuuksissa suhteessa koko maailmanlaajuiseen energiatuotantoon vuosina 2020–2050. Tarkemmin sanottuna maailman lämpötilan 1,5 celsiusasteen nousua käsittelevän IPCC:n erityiskertomuksen taulukon 2.6 mukaan on odotettavissa, että hiilen käyttö vähenee 57–99 prosenttia, öljyn käyttö vähenee 9–93 prosenttia ja kaasun käyttö lisääntyy 85 prosenttia tai vähenee 88 prosenttia vuosina 2020–2050. Kaasua voidaan käyttää erityisesti hiilen korvaajana vähähiiliseen talouteen siirryttäessä, mikä selittää suuremman vaihtelun sen ennakoidussa käytössä, tosin myös kaasun käytön osalta mediaanivähennyksen odotetaan olevan 40 prosenttia. Samasta syystä on tarpeen sulkea vertailuarvon ulkopuolelle sellaiset yritykset, jotka saavat enemmän kuin tietyn prosenttiosuuden voitoistaan sähköntuotantoon liittyvästä toiminnasta.

(16)

EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen määrittelyyn käytetyn menetelmän avoimuuden varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat tarvittavien hiilestä irtautumisen kehityskulkuun ja tietolähteisiin liittyvien tietojen antamista molempien vertailukategorioiden osalta. Samasta syystä on tarpeen vahvistaa tietojen antamista koskevat vaatimukset, joita sovelletaan kasvihuonekaasupäästöarvioita käyttäviin vertailuarvojen hallinnoijiin riippumatta siitä, ovatko nämä arviot peräisin ulkoisilta tietojen toimittajilta.

(17)

EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen menetelmien yhdenmukaistamisen tukemiseksi on tarpeen vahvistaa tietolähteiden laatua ja tarkkuutta koskevat säännöt,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

’kasvihuonekaasupäästöillä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 (6) 3 artiklan ensimmäisen kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuja kasvihuonekaasupäästöjä;

b)

’absoluuttisilla kasvihuonekaasupäästöillä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 (7) 2 artiklan ensimmäisen kohdan 7 alakohdassa tarkoitettuja hiilidioksidiekvivalenttitonneja;

c)

’kasvihuonekaasuintensiteetillä’ absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjä jaettuna yrityksen kokonaisarvolla käteisvarat mukaan lukien miljoonissa euroissa ilmaistuna;

d)

’yrityksen kokonaisarvolla käteisvarat mukaan lukien’ eli ’EVIC-luvulla’ kantaosakkeiden pörssiarvon, etuosakkeiden pörssiarvon sekä kokonaisvelan ja määräysvallattomien omistajien osuuden kirjanpitoarvon summaa tilivuoden lopussa käteisvaroja ja muita rahavaroja vähentämättä;

e)

’kaikilla tarjolla olevilla sijoituskohteilla’ kaikkia sijoituskohteita tietyssä omaisuusluokassa tai omaisuusluokkaryhmässä;

f)

’vertailuvuodella’ ensimmäistä vertailuarvon vuosista.

II LUKU

MENETELMIEN SUUNNITTELUA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

OSA 1

EU:N ILMASTOSIIRTYMÄÄ KOSKEVIEN VERTAILUARVOJEN JA EU:N PARIISIN SOPIMUKSEN MUKAISTEN VERTAILUARVOJEN YHTEISET VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

2 artikla

Viitelämpötilaskenaario

EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on käytettävä ilmaston 1,5 °C:n lämpenemistä koskevassa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityiskertomuksessa mainittua 1,5 °C:n skenaariota, jäljempänä ’IPCC:n skenaario’, jossa 1,5 °C:n tavoite ei ylity lainkaan tai ylittyy vain hieman, viitelämpötilaskenaariona vertailuarvojen muodostamiseen käytettäviä menetelmiä suunnitellessaan.

3 artikla

Osakesidonnaisten arvopapereiden jakaumaa koskevat rajoitteet

Asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I lueteltujen pääluokkien A–H ja L sisältämien alojen yhteenlasketun osuuden EU:n ilmastosiirtymää koskevista vertailuarvoista ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisista vertailuarvoista, jotka muodostuvat unionin tai toisen lainkäyttöalueen julkisella markkinalla kaupankäynnin kohteeksi otetuista osakesidonnaisista arvopapereista, on oltava vähintään yhtä suuri kuin näiden alojen yhteenlaskettu osuus kaikista tarjolla olevista sijoituskohteista.

4 artikla

Kasvihuonekaasuintensiteetin tai absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen laskeminen

1.   EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on käytettävä samaa valuuttaa kaikkien kohde-etuutena olevien omaisuuserien osalta niiden laskiessa kyseisten vertailuarvojen kasvihuonekaasuintensiteettiä tai tapauksen mukaan absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjä.

2.   EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on laskettava kyseisten vertailuarvojen kasvihuonekaasuintensiteetti tai tapauksen mukaan absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt uudelleen vuosittain.

5 artikla

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä koskevien tietojen vaiheittainen sisällyttäminen vertailuarvojen menetelmiin

1.   Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot sisällytetään EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen menetelmiin seuraavasti:

a)

23 päivästä joulukuuta 2020 alkaen scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot, jotka kattavat vähintään asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I tarkoitettujen kaksinumerotasojen 05–09 ja 19–20 energia- ja kaivosalat;

b)

kahden vuoden kuluessa 23 päivästä joulukuuta 2020 scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot, jotka kattavat vähintään asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I tarkoitettujen kaksinumerotasojen 10–18, 21–33, 41, 42, 43, 49–53 ja 81 kuljetus-, rakentamis- ja rakennus-, materiaali- ja teollisuusalat;

c)

neljän vuoden kuluessa 23 päivästä joulukuuta 2020 scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot, jotka kattavat kaikki muut asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I tarkoitetut alat.

2.   Sovellettaessa edellä olevaa 1 kohdan a alakohtaa EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijat voivat 23 päivästä joulukuuta 2020 alkaen 31 päivään joulukuuta 2021 käyttää fossiilisten polttoaineiden varantoja, jos ne osoittavat, että ne eivät voi laskea tai arvioida scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä.

6 artikla

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita asettavat ja julkaisevat yritykset

EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijat voivat lisätä näissä vertailuarvoissa sellaisten arvopapereiden liikkeellelaskijoiden painoarvoa, jotka asettavat ja julkaisevat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita, mikäli seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

arvopapereiden liikkeellelaskijat julkaisevat johdonmukaisesti ja tarkasti tiedot scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöistään;

b)

arvopapereiden liikkeeseenlaskijat ovat vähentäneet kasvihuonekaasuintensiteettiään tai tapauksen mukaan absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjään, mukaan lukien scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt, keskimäärin vähintään seitsemällä prosentilla vuosittain vähintään kolmena peräkkäisenä vuonna.

Sovellettaessa edellä olevaa ensimmäistä kohtaa scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat 5 artiklassa vahvistetun porrastetun täytäntöönpanojakson mukaisesti.

7 artikla

Hiilestä irtautumisen kehityskulun määrittäminen

1.   EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hiilestä irtautumisen kehityskulkuun on sisällyttävä seuraavat tavoitteet:

a)

unionin tai toisen lainkäyttöalueen julkisella markkinalla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakesidonnaisten arvopapereiden osalta kasvihuonekaasuintensiteetti vähenee keskimäärin vähintään seitsemän prosenttia vuodessa;

b)

sellaisten velkapapereiden osalta, joiden liikkeeseenlaskija on muu kuin valtionlainan liikkeeseenlaskija ja joiden liikkeeseenlaskijalla on unionin tai toisen lainkäyttöalueen julkisella markkinalla kaupankäynnin kohteeksi otettuja osakesidonnaisia arvopapereita, kasvihuonekaasuintensiteetti vähenee keskimäärin vähintään seitsemän prosenttia vuodessa tai absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt vähenevät keskimäärin vähintään seitsemän prosenttia vuodessa;

c)

sellaisten velkapapereiden osalta, joiden liikkeeseenlaskija on muu kuin valtionlainan liikkeeseenlaskija ja joiden liikkeeseenlaskijalla ei ole unionin tai toisen lainkäyttöalueen julkisella markkinalla kaupankäynnin kohteeksi otettuja osakesidonnaisia arvopapereita, absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt vähenevät keskimäärin vähintään seitsemän prosenttia vuodessa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tavoitteet lasketaan geometrisesti, eli vuoden n kasvihuonekaasuintensiteetin tai absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksen vuotuinen seitsemän prosentin vähimmäistavoite lasketaan vuoden n-1 kasvihuonekaasuintensiteetin tai absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen perusteella geometrisesti porrastaen vertailuvuodesta lähtien.

3.   Jos vertailuarvon muodostavien arvopapereiden keskimääräinen EVIC-luku on kasvanut tai pienentynyt edellisen kalenterivuoden aikana, kunkin osatekijän EVIC-lukua on korjattava jakamalla se yrityksen arvon inflaatiokorjauskertoimella. Yrityksen arvon inflaatiokorjauskerroin lasketaan jakamalla vertailuarvon osatekijöiden keskimääräinen kalenterivuoden lopun EVIC-luku vertailuarvon osatekijöiden keskimääräisellä edellisen kalenterivuoden lopun EVIC-luvulla.

4.   Jos 1 kohdassa vahvistetut tavoitteet eivät toteudu, EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on hyvitettävä kunkin vuoden toteutumattomat tavoitteet korjaamalla hiilestä irtautumisen kehityskulkunsa tavoitteita ylöspäin seuraavana vuonna.

5.   EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijat eivät saa enää käyttää kyseisten vertailuarvojen merkintää, jos

a)

edellä 1 kohdassa vahvistetut tavoitteet eivät toteudu tiettynä vuonna eikä toteutumatonta tavoitetta hyvitetä seuraavana vuonna; tai

b)

edellä 1 kohdassa vahvistetut tavoitteet eivät toteudu yhteensä kolmena vuonna minkä tahansa peräkkäisistä vuosista koostuvan kymmenen vuoden ajanjakson aikana.

Vertailuarvojen hallinnoija voi jälleen alkaa käyttää EU:n ilmastosiirtymää koskevan vertailuarvon tai EU:n Pariisin sopimuksen mukaisen vertailuarvon merkintää vertailuarvon yhteydessä, jos kyseinen vertailuarvo noudattaa hiilestä irtautumisen kehityskulkua kahden peräkkäisen vuoden ajan merkinnän käytön lopettamisen jälkeen, paitsi jos oikeus merkinnän käyttöön tämän vertailuarvon yhteydessä on menetetty useammin kuin kerran.

8 artikla

Kasvihuonekaasuintensiteetin tai absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen muutos

1.   Kasvihuonekaasuintensiteetin tai absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen muutos lasketaan EU:n ilmastosiirtymää koskevan vertailuarvon tai EU:n Pariisin sopimuksen mukaisen vertailuarvon kaikkien osatekijöiden kasvihuonekaasuintensiteetin tai absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen vuoden n lopun painotetun keskiarvon ja toisaalta vertailuarvojen kaikkien osatekijöiden kasvihuonekaasuintensiteetin tai absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen vuoden n-1 lopun painotetun keskiarvon prosenttimääräisenä muutoksena.

2.   Vertailuarvon hallinnoijan on otettava käyttöön uusi vertailuvuosi, jos kasvihuonekaasuintensiteetin tai absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmässä tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Edellä olevaa ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa uudella vertailuvuodella tarkoitetaan vuotta, jonka perusteella 7 artiklassa tarkoitettu hiilestä irtautumisen kehityskulku lasketaan.

Uuden vertailuvuoden valinta ei vaikuta 7 artiklan 5 kohdassa vahvistettuihin sääntöihin.

OSA 2

EU:N ILMASTOSIIRTYMÄÄ KOSKEVIEN VERTAILUARVOJEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

9 artikla

Kasvihuonekaasuintensiteetin tai absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennys suhteessa viitetasoon EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen osalta

EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen kasvihuonekaasuintensiteetin tai tapauksen mukaan absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen, mukaan lukien scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt, on oltava vähintään 30 prosenttia alhaisemmat kuin kaikkien tarjolla olevien sijoituskohteiden kasvihuonekaasuintensiteetti tai absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt.

Edellä olevaa ensimmäistä kohtaa sovellettaessa scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat 5 artiklassa vahvistetun porrastetun täytäntöönpanojakson mukaisesti.

10 artikla

EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen osalta noudatettavat poikkeukset

1.   EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen hallinnoijien on annettava menetelmissään tiedot siitä, sulkevatko ne tietyt yritykset vertailuarvon ulkopuolelle ja miten ne sen tekevät.

2.   EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen hallinnoijien on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 noudatettava 12 artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa sekä 12 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

OSA 3

EU:N PARIISIN SOPIMUKSEN MUKAISTEN VERTAILUARVOJEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

11 artikla

Kasvihuonekaasuintensiteetin tai absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennys suhteessa viitetasoon EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen osalta

EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen kasvihuonekaasuintensiteetin tai tapauksen mukaan absoluuttisten kasvihuonekaasupäästöjen, mukaan lukien scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt, on oltava vähintään 50 prosenttia alhaisemmat kuin kaikkien tarjolla olevien sijoituskohteiden kasvihuonekaasuintensiteetti tai absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt.

Edellä olevaa ensimmäistä kohtaa sovellettaessa scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat 5 artiklassa vahvistetun porrastetun täytäntöönpanojakson mukaisesti.

12 artikla

EU:n Pariisin sopimuksen mukaisia vertailuarvoja koskevat poikkeukset

1.   EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on suljettava kaikki seuraavat yritykset kyseisten vertailuarvojen ulkopuolelle:

a)

yritykset, jotka osallistuvat mihin tahansa kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan;

b)

yritykset, jotka osallistuvat tupakan viljelyyn tai tuotantoon;

c)

yritykset, jotka vertailuarvojen hallinnoijien havaintojen mukaan rikkovat Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteen periaatteita tai Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeita monikansallisille yrityksille;

d)

yritykset, jotka saavat vähintään yhden prosentin tuotoistaan kivihiilen tai ruskohiilen etsinnästä, louhinnasta, keräämisestä, jakelusta tai jalostamisesta;

e)

yritykset, jotka saavat vähintään kymmenen prosenttia tuotoistaan öljypolttoaineiden etsinnästä, keräämisestä, jakelusta tai jalostamisesta;

f)

yritykset, jotka saavat vähintään 50 prosenttia tuotoistaan kaasumaisten polttoaineiden etsinnästä, keräämisestä, valmistuksesta tai jakelusta;

g)

yritykset, jotka saavat vähintään 50 prosenttia tuotoistaan sellaisesta sähköntuotannosta, jonka kasvihuonekaasuintensiteetti on yli 100 grammaa CO2-ekv./kWh.

Edellä olevaa a alakohtaa sovellettaessa kiistanalaisilla aseilla tarkoitetaan kansainvälisissä perussopimuksissa ja yleissopimuksissa, Yhdistyneiden kansakuntien periaatteissa ja tapauksen mukaan kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettuja kiistanalaisia aseita.

2.   EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on suljettava näiden vertailuarvojen ulkopuolelle kaikki sellaiset yritykset, jotka niiden oman tai ulkoisten tietojen toimittajien havainnon tai arvion mukaan haittaavat merkittävästi yhden tai useamman Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (8) 9 artiklassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden toteutumista, noudattaen tämän asetuksen 13 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja arvioita koskevia sääntöjä.

3.   EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on ilmoitettava vertailuarvon menetelmissä kaikki muut käyttämänsä poissulkemisperusteet, jotka perustuvat ilmastotekijöihin tai muihin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviin tekijöihin.

III LUKU

AVOIMUUS JA TARKKUUS

13 artikla

Arvioita koskevat avoimuusvaatimukset

1.   Asetuksen (EU) 2016/1011 liitteessä III vahvistettujen vaatimusten lisäksi EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

a)

EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien, jotka käyttävät muihin kuin ulkoisen tietojen toimittajan tietoihin perustuvia arvioita, on virallistettava, dokumentoitava ja julkistettava menetelmät, joihin nämä arviot perustuvat, mukaan lukien seuraavat tiedot:

i)

kasvihuonekaasupäästöjen laskentatapa ja näiden arvioiden taustalla olevat keskeiset oletukset ja varovaisuusperiaatteet;

ii)

puuttuvien, ilmoittamatta jätettyjen tai todellista pienempinä ilmoitettujen kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseen käytetty tutkimusmenetelmä;

iii)

puuttuvien, ilmoittamatta jätettyjen tai todellista pienempinä ilmoitettujen kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseen käytetyt ulkoiset tietokokonaisuudet.

b)

EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien, jotka käyttävät ulkoisen tietojen toimittajan tietoihin perustuvia arvioita, on virallistettava, dokumentoitava ja julkistettava kaikki seuraavat tiedot:

i)

tietojen toimittajan nimi ja yhteystiedot;

ii)

käytetyt menetelmät sekä keskeiset oletukset ja varovaisuusperiaatteet, jos nämä ovat saatavilla;

iii)

linkki tietojen toimittajan verkkosivustolle ja kulloinkin käytettyyn menetelmään, jos se on saatavilla.

2.   Sovellettaessa 12 artiklan 2 kohtaa EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

a)

EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien, jotka käyttävät muihin kuin ulkoisen tietojen toimittajan tietoihin perustuvia arvioita, on virallistettava, dokumentoitava ja julkistettava menetelmät, joihin nämä arviot perustuvat, mukaan lukien seuraavat tiedot:

i)

käytetty lähestymistapa ja tutkimusmenetelmä sekä näiden arvioiden taustalla olevat keskeiset oletukset ja varovaisuusperiaatteet;

ii)

arviointiin käytetyt ulkoiset tietokokonaisuudet.

b)

EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien, jotka käyttävät ulkoisen tietojen toimittajan tietoihin perustuvia arvioita, on virallistettava, dokumentoitava ja julkistettava kaikki seuraavat tiedot:

i)

tietojen toimittajan nimi ja yhteystiedot;

ii)

käytetyt menetelmät sekä keskeiset oletukset ja varovaisuusperiaatteet, jos nämä ovat saatavilla;

iii)

linkki tietojen toimittajan verkkosivustolle ja kulloinkin käytettyyn menetelmään, jos se on saatavilla.

14 artikla

Hiilestä irtautumisen kehityskulun julkaiseminen

EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on virallistettava, dokumentoitava ja julkistettava näiden vertailuarvojen hiilestä irtautumisen kehityskulut sekä kehityskulkujen määrittelyssä käytetyt vertailuvuodet, ja mikäli hiilestä irtautumisen kehityskulun tavoitteet jäävät toteutumatta, hallinnoijien on myös kerrottava syyt tälle sekä toimenpiteet, joita ne aikovat toteuttaa 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun korjatun tavoitteen saavuttamiseksi.

15 artikla

Tietolähteiden tarkkuus

1.   EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on varmistettava, että scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot ovat tarkkoja, esimerkiksi seuraavien maailmanlaajuisten tai eurooppalaisten menetelmien ja standardien mukaisesti: tuotteen ympäristöjalanjälkeä ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskevat menetelmät (9), Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard (10) tai EN ISO 14064 tai EN ISO 14069 standardit.

2.   Sovellettaessa edellä olevaa 1 kohtaa EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on ilmoitettava käyttämänsä standardi menetelmissään.

3.   EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on varmistettava, että kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot ovat vertailukelpoisia ja laadukkaita.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

16 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä heinäkuuta 2020.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1)   EUVL L 171, 29.6.2016, s. 1.

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2016/1841, annettu 5 päivänä lokakuuta 2016, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 1).

(3)  COM(2019) 640 final.

(4)  IPCC, 2018: erityisraportti ”Global Warming of 1.5 C”, jossa käsitellään maailman lämpötilan 1,5 celsiusasteen noususta esiteolliseen aikakauteen verrattuna aiheutuvia vaikutuksia ja niihin liittyviä maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjen kulkeutumisteitä toimintaympäristössä, jossa tavoitteena on vahvistaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhkan torjumiseksi, edistää kestävää kehitystä ja toimia köyhyyden poistamiseksi.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 195).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(9)  Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1).

(10)  GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard julkaisuun liitetty täydennysosa Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard (syyskuu 2011).