European flag

virallinen lehti
Euroopan unionin

FI

Sarjan L


2024/770

5.3.2024

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2024/770,

annettu 4 päivänä maaliskuuta 2024,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valurautatavaroiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Euroopan komissio otti 29 päivänä tammikuuta 2018 annetulla asetuksella (EU) 2018/140 (2) käyttöön polkumyyntitullit, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’, tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien valurautatavaroiden tuonnissa.

(2)

Näitä toimenpiteitä muutettiin 14 päivänä helmikuuta 2019 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/261 (3). Tällä hetkellä voimassa olevat polkumyyntitullit ovat suuruudeltaan 15,5–38,1 prosenttia.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(3)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) julkaisemisen jälkeen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(4)

Pyynnön esitti 28 päivänä lokakuuta 2022 Eurofonte, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten seitsemän unionin tuottajan puolesta, joiden tuotannon osuus tiettyjen valurautatavaroiden unionin tuotannonalasta on yli 70 prosenttia perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

1.3   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(5)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanon kannalta näyttöä oli riittävästi, se pani 27 päivänä tammikuuta 2023 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valurautatavaroiden unioniin tuontia koskevien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

1.3.1   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(6)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2019 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.3.2   Asianomaiset osapuolet

(7)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä, jotta ne voisivat osallistua tutkimukseen. Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta erikseen pyynnön esittäjälle, kaikille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville Kiinassa toimiville tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(8)

Ilmoittautuneisiin asianomaisiin osapuoliin kuului muun muassa Kiinan koneiden ja elektroniikan tuonti- ja vientikauppakamari, jäljempänä ’CCCME’. Unionin tuomioistuimen asiassa C-478/21P (6) antaman tuomion jälkeen komissio päätti 6 päivänä marraskuuta 2023 pyytää CCCME:tä toimittamaan valtakirjan yhdeltä tai useammalta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, jota se väitti edustavansa, jotta voitaisiin vahvistaa sen asema polkumyyntituotteen viejiä edustavana järjestönä. CCCME ei toimittanut tällaista valtakirjaa, joten komissio epäsi sen aseman asianomaisena osapuolena. CCCME ei esittänyt huomautuksia asianomaisen osapuolen aseman epäämisestä.

(9)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.3.3   Otanta

(10)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

Unionin tuottajia koskeva otanta

(11)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen käyttäen perustana samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärää unionissa vuonna 2022 sekä myynnin maantieteellistä kattavuutta. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 46 prosenttia. Komissio kehotti perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta, mutta sille ei toimitettu huomautuksia. Näin ollen komissio vahvisti alustavasti valitun otoksen lopulliseksi otokseksi.

Tuojia koskeva otanta

(12)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(13)

Kaksi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen.

Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(14)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(15)

Yhdeksän asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Kaikkia tiedossa olleita asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Huomautuksia ei esitetty.

(16)

Vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetun kyselylomakkeen täyttämistä koskevan pyynnön jälkeen yksi otokseen valituista yrityksistä kuitenkin ilmoitti komissiolle, että se ei aio toimia yhteistyössä. Näin ollen komissio valitsi uuden vientiä harjoittavien tuottajien otoksen, mutta jälleen yksi otokseen valituista yrityksistä ilmoitti komissiolle, että se ei aio toimia yhteistyössä. Tätä varten komissio muutti otosta kolme kertaa ja pyysi yhteensä viittä vientiä harjoittavaa tuottajaa täyttämään kyselylomakkeen. Yksikään näistä yrityksistä ei toimittanut kyselyvastausta.

1.3.4   Vastaukset kyselylomakkeeseen

(17)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(18)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille otokseen valituille yrityksille, eurooppalaiselle Eurofonte a.s.b.l -järjestölle ja viidelle vientiä harjoittavalle tuottajalle. Lisäksi samat kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (7) vireillepanopäivänä.

(19)

Vastaukset kyselylomakkeeseen saatiin kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, eurooppalaiselta Eurofonte a.s.b.l. -järjestöltä ja kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta (Fundición Dúctil para Obras Publicas SA ja Capa – Engenharia e Construções Metalomecânicas S.A). Yksikään käyttäjistä ei toimittanut kyselylomaketta tai ilmoittautunut tutkimuksen aikana.

(20)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat tai Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, polkumyynnin ja vahingon todennäköisyyttä koskevat päätelmät tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Asiasta ilmoitettiin Kiinan edustustolle Euroopan unionissa. Tästä ei esitetty huomautuksia.

1.3.5   Tietojen tarkistaminen

(21)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tiedot, jotka yhteistyössä toimineet osapuolet toimittivat polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden ja unionin edun arviointia varten.

(22)

Seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin perusasetuksen 16 artiklan mukainen tarkastuskäynti:

 

Unionin tuottajat

—

EJ Picardie SAS, Ranska

—

MeierGuss GmbH & Co. KG, Saksa

—

Fundiciones de Odena SA., Espanja.

1.3.6   Myöhempi menettely

(23)

Komissio ilmoitti 18 päivänä joulukuuta 2023 olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä.

(24)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Eurofonte oli ainoa osapuoli, jonka toimittamissa huomautuksissa tuettiin komission päätelmiä. Kuulemispyyntöjä ei saatu.

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(25)

Tämän tarkastelun kohteena ovat tietyt suomugrafiittivaluraudasta (harmaa rauta) tai pallografiittiraudasta (tunnetaan myös nimellä pallografiittivalurauta) valmistetut tavarat ja niiden osat. Kyseisiä tavaroita käytetään seuraavasti:

—

peittämään maan pinnalla tai alla olevia järjestelmiä ja/tai maan pinnalla tai alla oleviin järjestelmiin johtavia aukkoja sekä

—

tarjoamaan pääsy ja/tai näkymä maan pinnalla tai alla oleviin järjestelmiin.

(26)

Tavarat voivat olla työstettyjä, päällystettyjä, maalattuja ja/tai sisältää muita materiaaleja, kuten betonia, päällyslaattoja tai tiiliä, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(27)

Seuraavat tuotelajit eivät kuulu tarkastelun kohteena olevan tuotteen määritelmään:

—

standardin EN 1433 piiriin kuuluvat koururitilät ja valetut kannet, jotka on tarkoitettu asennettaviksi polymeeriä, muovia, galvanoitua terästä tai betonia olevien kourujen osaksi mahdollistamaan pintaveden virtaus kouruun,

—

standardin EN 1253 piiriin kuuluvat lattiakaivot, kattokaivot, puhdistusaukot ja puhdistusaukkojen kannet,

—

askelraudat, nostoavaimet ja palopostit.

2.2   Tarkasteltavana oleva tuote

(28)

Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7325 10 00 ja ex 7325 99 10 (Taric-koodit 7325100031 ja 7325991060).

2.3   Samankaltainen tuote

(29)

Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

—

unioniin viety tarkasteltavana oleva tuote;

—

Kiinan kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tarkastelun kohteena oleva tuote;

—

vientiä harjoittavien tuottajien tuottama ja muualle maailmaan myymä tarkastelun kohteena oleva tuote; ja

—

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tarkastelun kohteena oleva tuote.

(30)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Alustavat huomautukset

(31)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tiettyjen valurautatavaroiden tuonti Kiinasta jatkui, joskin vähäisempänä kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (eli 1 päivän lokakuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 välisenä aikana). Eurostatin mukaan Kiinasta tulevien valurautatavaroiden tuonnin osuus unionin markkinoista oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 4,7 prosenttia, kun se alkuperäisen tutkimuksen aikaan oli 27,3 prosenttia. Absoluuttisesti mitattuna Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni alkuperäisen tutkimusajanjakson 147 186 tonnista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 22 146 tonniin.

(32)

Yksikään kiinalainen viejä/tuottaja ei siis toiminut yhteistyössä tutkimuksessa, kuten johdanto-osan 20 kappaleessa todetaan. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio voisi soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(33)

Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät perustuivat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin, joita olivat tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot ja yhteistyössä toimineilta osapuolilta (eli pyynnön esittäjältä ja otokseen valituilta unionin tuottajilta) tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saadut tiedot.

3.2   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukainen menettely normaaliarvon määrittämiseksi tiettyjen Kiinasta peräisin olevien valurautatavaroiden tuonnille

(34)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(35)

Saadakseen tiedot, joita se pitää väitettyjä merkittäviä vääristymiä koskevan tutkimuksensa kannalta tarpeellisina, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Tämän vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja selvittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(36)

Komissio myös täsmensi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa, että käytettävissä olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa mahdollisia asianmukaisia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti.

(37)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 31 päivänä toukokuuta 2023 asiakirja-aineistoon liitetyllä muistiolla niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Turkin edustavaksi maaksi. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tiettyjen valurautatavaroiden tuotannossa käytetään. Lisäksi komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että se määrittää myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voiton Turkin keskuspankin ja Turkin tilastolaitoksen kokoamista yritystilinpäätöstilastoista (8) saatujen yhdistettyjen tilinpäätöslaskelmien perusteella; nämä tiedot koskevat 892:ta kannattavaa yritystä, jotka toimivat tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) luokassa 24.5 ”metallivalurautaiset tavarat” ja jotka ovat edustavan maan tuottajia. Tästä ei esitetty huomautuksia.

3.3   Normaaliarvo

(38)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(39)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa todetaan kuitenkin myös, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja että ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(40)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista, kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö sekä Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä.

3.3.1   Merkittävien vääristymien esiintyminen

(41)

Hiljattaisissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa (9) komissio totesi, että alalla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä.

(42)

Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (10). Komissio päätteli erityisesti, että terässektorilla, josta saadaan pääraaka-aine tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen, Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (11), minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (12). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja valtion puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät vääristävää vaikutusta markkinoihin. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (13). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät erityisesti maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (14). Vastaavasti komissio totesi terässektorin palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (15) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (16), jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa.

(43)

Kuten aiemmissa Kiinan rauta- ja terässektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli myös tässä tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, pyyntöön sisältyvä näyttö mukaan lukien, sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin pohjautuvan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (17), jäljempänä ’maaraportti’, sisältämään näyttöön. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi tätä näyttöä omalla tutkimuksellaan eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa – myös komission aiemmissa tätä koskevissa tutkimuksissa havaittujen – merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa.

(44)

Pyynnössä väitettiin, että Kiinan talouteen kokonaisuudessaan vaikuttavat laajalti valtion merkittävät toimet, joiden vuoksi Kiinan terästeollisuuden kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia ei voida käyttää tässä tutkimuksessa.

(45)

Pyynnössä viitattiin erityisesti siihen, että Kiinan viranomaiset puuttuvat toimintaan monin tavoin hallinnon, talouden ja sääntelyn avulla, kun otetaan huomioon Kiinan perustuslaissa vahvistetun sosialistisen markkinatalouden oppiin pohjautuva Kiinan kommunistisen puolueen läsnäolo kaikkialla ja valtion vaikuttaminen talouteen strategisten suunnitelmien avulla. Näin ollen pyynnössä todettiin, että valuraudan kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla ja lisäksi kaikki tuotantopanosten, kuten raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman, kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen.

(46)

Pyynnössä esitettiin esimerkkejä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kaikissa kuudessa luetelmakohdassa mainituista vääristymistä. Pyynnön esittäjä viittasi useisiin julkisesti saatavilla oleviin tietolähteisiin, kuten maaraporttiin, komission aiempiin teräsalaa koskeviin tutkimuksiin, Kiinan lainsäädäntöön sekä muihin lähteisiin, ja totesi seuraavaa:

—

Kiinan valtio muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua näiden yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistuksessa olevien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistuksessa olevien yritysten sektorilla. Vastineeksi valtion omistat yritykset ovat erityisasemassa Kiinan taloudessa. Tämä asema tuo mukanaan monia taloudellisia etuja, joita ovat erityisesti näiden yritysten suojaaminen kilpailulta sekä tarvittavien tuotantopanosten, myös rahoituksen, maankäyttöoikeuksien ja energian, saantiin liittyvä etuuskohtelu. Tämä hallinta ja poliittinen valvonta on erityisen voimakasta terässektorilla, jolla Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus ja jolla ne pyrkivät vakiinnuttamaan 60 prosenttia raudan ja teräksen tuotannosta noin kymmenelle suurelle yritykselle vuoteen 2025 mennessä.

—

Ei voida olettaa, että Kiinan viranomaisten mahdollisuus puuttua hintoihin ja kustannuksiin valtion läsnäolon kautta olisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen tapauksessa erilainen kuin terässektorilla yleisesti, kun otetaan huomioon kommunistisen puolueen läsnäoloa yrityksissä koskevan lainsäädännön yleinen sovellettavuus. Näin ollen valtio voi puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä, erityisesti kommunistisen puolueen solujen kautta, niin valtion omistamissa kuin yksityisissä yrityksissä, myös valuraudan tuottajien ja niiden tuotantopanosten toimittajien osalta.

—

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vääristävät markkinoita vielä lisää. Esimerkiksi 13. ja 14. viisivuotissuunnitelmassa otettiin käyttöön toimenpiteitä, joiden avulla Kiinan viranomaiset voivat lisätä ja valvoa raaka-aineiden tarjontaa, jakelua ja omistusta, erityisesti rajoittamalla vientimääriä ja ottamalla käyttöön vientilupajärjestelmä sekä investointirajoituksia, jotka alentavat kotimarkkinoiden hintoja ja antavat jatkojalostusteollisuudelle mahdollisuuden saada halvempia raaka-aineita, mikä estää markkinavoimia toimimasta normaalisti. Tämän todettiin pätevän teräksenvalmistuksen raaka-ainemarkkinoilla samoin kuin rautamalmin osalta, ja ne molemmat ovat tarkastelun kohteena olevan tuotteen keskeisiä tuotantoketjun alkupään tuotantopanoksia. Lisäksi Kiina otti hiljattain käyttöön vientitulleja ja alv-alennuksia muun muassa teräsromun, raakaraudan, raakateräksen, kierrätetyn teräksen raaka-aineiden ja ferrokromin osalta, jotka kaikki ovat tarkastelun kohteena olevan tuotteen tärkeimpiä raaka-aineita.

—

Mitä tulee rahoitusresurssien jakamiseen, Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot. Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista eri syistä, kuten siksi että riskinarviointiin vaikuttavat yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle – mikä johtaa ”zombie-yritysten” esiintymiseen ja lisää pääoman virheellistä kohdentamista – ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus. Myös lainanoton kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina, millä on pyritty kannustamaan investointien lisäämiseen. Tämä on puolestaan johtanut pääomainvestointien liialliseen käyttöön ja yhä pienempiin sijoitusten tuottoihin, eikä luotonannon kiristymisestä ole merkkejä.

—

Työntekijöiden ja työnantajien oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti ja oikeutta liikkuvuuteen rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä (hukou), joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien saantia. Tämän vuoksi palkkakustannukset ovat vääristyneet, sillä ne eivät määräydy tavallisten markkinavoimien tai yritysten ja työvoiman välisten neuvottelujen perusteella.

—

Kiinan viranomaisten energiapolitiikalla kannustetaan tuottamaan liikaa kivihiiltä, jota käytetään valurautatavaroiden tuotannossa, ja tämä vääristää niiden hintaa Kiinassa.

—

Lisäksi tiettyjen kotimaisten tuottajien suosiminen resurssien jakamisessa on erityisen ilmeistä maan omistajuuden ja maankäyttöoikeuksien osalta Kiinassa: koska valtio omistaa kaiken maan, maa-alueiden jakaminen on edelleen täysin riippuvaista valtiosta, ja viranomaiset pyrkivät usein poliittisiin tavoitteisiin, kuten 13. viisivuotissuunnitelmassa vahvistettujen taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon, maata jakaessaan.

(47)

Pyynnössä siis katsottiin, että hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tällä perusteella pyynnön mukaan ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(48)

Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös maaraportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön esittäjän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön.

(49)

Erityisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen alalla eli rauta- ja teräsalalla Kiinan viranomaisten omistusosuus oli edelleen merkittävä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin alan yrityksiin kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta. Esimerkkeinä voidaan mainita Baowu Steel Group (SASACin (18) keskushallinnon alaisuudessa toimiva valtion omistama yritys) ja sen tytäryhtiöt Chongqing Iron & Steel Company Ltd (19). ja Maanshan Iron & Steel Company Limited (20), Baotou Steel Group (Sisä-Mongolian hallituksen alaisuudessa toimiva valtion omistama yritys (21)), Angang Steel Group (SASACin keskushallinnon alaisuudessa toimiva valtion omistama yritys (22)) sekä Shougang Group (Beijing State-Owned Asset Management Ltd:n hallinnassa 100-prosenttisesti oleva valtion omistama yritys (23)). Koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaiset viejät eivät tehneet yhteistyötä, yksityisten ja valtion omistamien tuottajien tarkkaa suhdetta ei voitu määrittää. Vaikka tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta ei välttämättä ole saatavilla tarkkoja tietoja, kyseessä on rauta- ja terästeollisuuden alasektori, joten rauta- ja terästeollisuutta koskevia päätelmiä pidetään näin ollen suuntaa-antavina myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta.

(50)

Viimeisimmät rauta- ja terässektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkinä tästä on teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön (MIIT) asiakirja ”Guiding Opinion on Fostering a High Quality Development of Steel Industry”, jossa esitetään teollisen perustan konsolidoimisen jatkamista ja teollisen ketjun merkittävää nykyaikaistamista (24), sekä raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka mukaan sektori ”sitoutuu yhdistämään markkinajohtajuuden ja hallituksen edun” ja ”luo ekologisesti johdettujen ja kilpailukykyisten johtavien yritysten joukon” (25), tai terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva vuoden 2023 työohjelma (26), jossa asetetaan seuraavat tavoitteet: ”Vuonna 2023 […] koko toimialan käyttöomaisuuteen tehtävien investointien on pidettävä yllä vakaata kasvua, ja taloudellisia hyötyjä on parannettava merkittävästi; alan T&K-investointien on saavutettava 1,5 prosenttia; alan lisäarvon kasvun on oltava noin 3,5 prosenttia; vuonna 2024 teollisuuden kehitysympäristöä ja rakennetta on edelleen optimoitava, siirtymistä huipputason, älykkäisiin ja vihreisiin tuotteisiin on jatkettava, ja teollisuuden lisäarvon kasvun on oltava yli 4 prosenttia”, ja jossa edellytetään, että valtio vahvistaa terästeollisuuden yrityksiä seuraavasti: ”Kannustetaan alan johtavia yrityksiä toteuttamaan fuusioita ja yritysostoja, rakentamaan maailmanluokan supersuuria rauta- ja teräsalan konserneja ja edistämään raudan ja teräksen kansallisen tuotantokapasiteetin optimaalista rakennetta. Tuetaan erikoistuneita yrityksiä, jotka ovat johtavia erityisesti teräsmarkkinasegmenteillä, resurssien yhdentämisessä ja terästeollisuuden ekosysteemin luomisessa. Kannustetaan rauta- ja teräsalan yrityksiä toteuttamaan alueiden välisiä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä […]. Harkitaan poliittisen tuen lisäämistä kapasiteetin korvaamiseen rauta- ja teräsalan yrityksille, jotka ovat toteuttaneet merkittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä.”

(51)

Myös maakuntien tasolla on nähtävissä vastaavia esimerkkejä Kiinan viranomaisten aikomuksesta valvoa ja ohjata sektorin kehitystä. Esimerkiksi Hebeissä suunnitelmana on ”panna vakaasti täytäntöön organisaatioiden ryhmätason kehittämistä koskeva tavoite, nopeuttaa valtion omistamien yritysten sekaomistusta koskevaa uudistusta, keskittyä edistämään yksityisten rauta- ja teräsyritysten aluerajat ylittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä sekä pyrkiä luomaan yhdestä kahteen maailmanluokan suurryhmää ja niiden tueksi kolmesta viiteen kotimaisesti merkittävää suurryhmää”. Lisäksi tavoitteena on ”lisätä entisestään teräsromun kierrätys- ja kiertokäyttöreittejä sekä vahvistaa teräsromun lajittelua ja luokittelua” (27). Hebein maakunnan terässektoria koskevassa suunnitelmassa todetaan vielä seuraavaa: ”Toteutetaan rakenteelliset sopeutukset ja korostetaan tuotteiden monipuolistamista. Edistetään määrätietoisesti rauta- ja terästeollisuuden rakenteellista sopeutusta ja alan rakenteen optimointia, edistetään yritysten konsolidointia, uudelleenjärjestelyjä, muutoksia ja parannuksia sekä edistetään kattavasti rauta- ja terästeollisuuden kehitystä suuryritysten suuntaan, teknisten laitteiden nykyaikaistamista sekä tuotantoprosessien ja jatkojalostustuotteiden monipuolistamista.”

(52)

Vastaavasti täytäntöönpanosuunnitelmassa, joka koskee Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista 14. viisivuotissuunnitelman aikana, kaavaillaan ”erityisten teräksentuotantopaikkojen rakentamista” eli ”kuuden suuren teräksentuotantopaikan rakentamista esim. Anyangiin, Jiyuaniin, Pingdingshaniin, Xinyangiin, Shangqiuhun ja Zhouhouhun ja alan toiminnan laajentumista, tehostamista ja erikoistumista. Näistä paikoista Anyangin raakaraudan tuotantokapasiteetti rajoitetaan 14 miljoonaan tonniin ja raakateräksen tuotantokapasiteetti 15 miljoonaan tonniin vuoteen 2025 mennessä.” (28)

(53)

Myös muiden maakuntien, kuten Jiangsun (29), Shandongin (30), Shanxin (31), Liaoning Dalianin (32) ja Zhejiangin (33), suunnitteluasiakirjoissa asetetaan teollisuuspoliittisia tavoitteita.

(54)

Mitä tulee siihen, että Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien ja Kiinan kommunistisen puoleen välisiä henkilökohtaisia yhteyksiä ei voitu vahvistaa järjestelmällisesti, koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta on kuitenkin saatavilla joitakin esimerkkejä. Koska tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa metallisektorin alasektoria, käytettävissä olevat teräksentuottajia koskevat tiedot ovat merkityksellisiä myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen kannalta.

(55)

Esimerkiksi Baotou Steel Groupiin kuuluvan Baotou Steel Unionin hallituksen puheenjohtaja toimii myös yrityksen puoluesihteerinä ja yrityksen ammattiliiton puheenjohtaja on puolueen apulaissihteeri (34). Vastaavasti Shougang Groupin hallituksen puheenjohtaja toimii puoluekomitean sihteerinä ja varatoimitusjohtaja on puoluekomitean jäsen (35). Myös Hongguang Handan Companyssä johtoasemassa oleva henkilö totesi julkisesti, että yritys ei olisi menestynyt samalla tavalla, jos se ei olisi saanut tukea, etenkin Kiinan viranomaisten ja Kiinan kommunistisen puolueen (jolla on yli 20 jäsentä Hongguang Casting Co. Ltd.:ssä) antamilla takauksilla (36). Toinen esimerkki puolueuskollisuudesta on Kiinan valimoteollisuusjärjestön perussäännön 3 §:ssä, jonka mukaan se hyväksyy puolueyksiköiden, kuten SASACin ja siviiliasiainministeriön, liiketoiminnan ohjauksen, valvonnan ja johtamisen ja tarjoaa tarvittavat edellytykset niiden osallistumiselle (37).

(56)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektorilla on myös voimassa syrjivää julkista politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tutkimuksessa yksilöitiin myös muita asiakirjoja, jotka osoittivat, että tuotannonala hyötyy valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta rauta- ja terässektorin toimintaan, sillä tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa yhtä sen alasektoreista.

(57)

Kiinan viranomaiset pitävät rauta- ja terästeollisuutta edelleen keskeisenä tuotannonalana (38). Tämä vahvistetaan lukuisissa alaa koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Kiinan 14. viisivuotissuunnitelmassa Kiinan viranomaiset määrittivät rauta- ja terästeollisuuden muutos- ja päivitystyön sekä optimoinnin ja rakenteellisen sopeutuksen kohteeksi (39). Lisäksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jota sovelletaan myös rauta- ja terästeollisuuteen, ala mainitaan ”reaalitalouden peruskalliona” ja ”keskeisenä alana, joka muovaa Kiinan kansainvälistä kilpailuetua”. Siinä määritellään useita tavoitteita ja työmenetelmiä, joilla edistetään alan kehitystä vuosina 2021–2025 ja joita ovat esimerkiksi teknologian kehittäminen, alan rakenteen kehittäminen (erityisesti uusien yrityskeskittymien avulla) ja digitalisaatio (40). Myös edellä mainittu terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva työohjelma (ks. johdanto-osan 50 kappale) osoittaa, miten Kiinan viranomaisten keskittyminen sektoriin asettuu laajempaa kehykseen, jossa Kiinan viranomaiset ohjaavat Kiinan taloutta: ”Kannustetaan teräsyhtiöitä seuraamaan tarkasti uuden infrastruktuurin, kaupungistumisen, maaseudun elvyttämisen ja kehittyvien teollisuudenalojen tarpeita, toteuttamaan suuria teknisiä hankkeita, jotka liittyvät 14. viisivuotissuunnitelmaan eri alueilla, ja tekemään kaikkensa teräksen tarjonnan varmistamiseksi. Luodaan ja syvennetään tuotantoketjun alku- ja loppupään yhteistyömekanismeja teräsalan ja keskeisten terästä käyttävien alojen, kuten laivanrakennus-, kuljetus-, rakennus-, energia-, auto-, kodinkone- ja maatalouskonealan ja raskaiden laitteiden alan, välille, toteutetaan kysyntään perustuvaa telakointitoimintaa ja laajennetaan aktiivisesti terässovellusten aloja.” (41)

(58)

Lisäksi valtio aikoo raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman mukaan kehittää rautamalmin – joka on tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytettävä raaka-aine – osalta ”järkevästi kotimaisia mineraalivaroja. Vahvistaa rautamalmin etsintää […], panna täytäntöön etuuskohteluun oikeuttavaa veropolitiikkaa, kannustaa ottamaan käyttöön kehittynyttä teknologiaa ja laitteita kiinteän kaivosjätteen syntymisen vähentämiseksi” (42); tämä johtaa sellaisen rautamalmin tuotanto- ja mineraalimaiden varantoja koskevan järjestelmän perustamiseen, josta tulee ”merkittävä toimenpide rautamalmin markkinahinnan vakauttamiseksi ja teollisuusketjun turvallisuuden varmistamiseksi” (43). Maakunnissa, muun muassa Hebeissä, viranomaisten suunnitelmissa on tukea sektoria ”uusiin hankeinvestointeihin kannustavalla alennustuella selvittämällä mahdollisuuksia myöntää rauta- ja teräsalan yrityksille matalakorkoisia lainoja, jotta ne voivat siirtyä uusille teollisuudenaloille, ja ohjaamalla rahoituslaitoksia myöntämään tällaisia lainoja, minkä lisäksi valtio myöntää alennustukia.” (44) Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävien pääraaka-aineiden tuotanto. Nämä toimenpiteet estävät markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(59)

Tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen vaikuttavat myös edellä johdanto-osan 42 ja 46 kappaleessa mainitut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun ala saa tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää) (45).

(60)

Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannonalaan ei vaikuttaisi edellä johdanto-osan 42 ja 46 kappaleessa mainittu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Edellä mainittu (ks. johdanto-osan 50 kappale) vakaata kasvua koskeva työohjelma on myös hyvä esimerkki tämäntyyppisestä valtion puuttumisesta toimintaan: ”Kannustetaan rahoituslaitoksia tarjoamaan aktiivisesti rahoituspalveluja teräsyhtiöille, jotka toteuttavat fuusioita ja uudelleenjärjestelyjä, irtisanomisia, mukautuksia ja päivityksiä riskinhallinnan ja kestävän liiketoiminnan periaatteiden mukaisesti”. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(61)

Komissio muistuttaa vielä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden aloilla.

(62)

Näin ollen sen lisäksi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin I ja II osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(63)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen. Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa selostetaan.

(64)

Kiinan viranomaiset eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

3.3.2   Edustava maa

3.3.2.1   Yleiset huomautukset

(65)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

—

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso. Tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo henkeä kohti on Maailmanpankin tietokannan (46) perusteella samanlainen kuin Kiinalla;

—

kyseisessä maassa tuotetaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta (47);

—

asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa;

—

jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetetaan tarvittaessa maat, joissa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(66)

Kuten johdanto-osan 37 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi 31 päivänä toukokuuta 2023 asiakirja-aineistoon liitetyn muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Muistiossa kuvataan asiaankuuluvien kriteerien perustana olevat tosiseikat ja näyttö ja ilmoitetaan asianomaisille osapuolille aikomuksesta pitää Turkkia asianmukaisena edustavana maana käsiteltävänä olevassa tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuisi.

(67)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa lueteltujen kriteerien mukaisesti komissio yksilöi Turkin maaksi, jonka taloudellinen kehitys vastaa Kiinan tasoa. Maailmanpankki on luokitellut Turkin ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon perusteella. Lisäksi Turkki todettiin maaksi, jossa tuotetaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja jossa asiaa koskevat tiedot ovat helposti saatavilla.

(68)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät tehneet yhteistyötä ja kun komissio oli kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella vahvistanut, että Turkki oli asianmukainen edustava maa, ei ollut tarpeen arvioida sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

3.3.2.2   Päätelmät

(69)

Koska kiinalaiset tuottajat kieltäytyivät toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä ehdotetusta yhteistyöstä ja koska Turkki täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, komissio valitsi Turkin asianmukaiseksi edustavaksi maaksi.

3.3.3   Vääristymättömien kustannusten määrittämisessä käytetyt lähteet

(70)

Normaaliarvon määrittämisessä käytettäviä merkityksellisiä lähteitä koskevassa muistiossa komissio luetteli tuotannontekijät, joita unionin tuottajat käyttävät tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa (esimerkiksi raaka-aineet, energia ja työvoima), niiden tietojen perusteella, jotka toimitettiin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä, ja asianmukaisesti päivitettyinä, jos tarkempia tietoja oli saatavilla. Komissio myös totesi, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää Global Trade Atlas -tietokantaa (48), jäljempänä ’GTA’, määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä vääristymättömien kustannusten määrittämiseksi Turkin tilastolaitoksen (49) tietoja sähkön, kaasun ja työvoiman osalta, Turkin investointiviraston (50) tietoja veden osalta ja Türkiye Petrollerin (51) tietoja polttoaineen osalta.

Julkaistuaan muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä lähteistä komissio totesi, että sähkön ja maakaasun hinnat kohosivat Turkissa nopeammin kuin Turkin inflaatioaste. Turkin tilastolaitos ei myöskään julkaissut tietoja sähkön ja maakaasun hinnoista vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Sen vuoksi komissio päätti käyttää Malesian vääristymättömiä kustannuksia sähkön ja maakaasun osalta (ks. johdanto-osan 81 kappale). Malesian taloudellisen kehityksen taso on sama kuin Kiinassa. Lisäksi sitä on käytetty edustavana maana muissa samankaltaisissa tutkimuksissa.

(71)

Komissio totesi myös, että se käyttää myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrittämiseen rahoitustietoja, jotka on saatu 892:ta NACE-luokassa 24.5 toimivaa yritystä koskevista yritystilinpitotilastoista (ks. johdanto-osan 37 kappale).

(72)

Lisäksi komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille, että useiden tuotannontekijöiden (kuten pakkausten, muiden tarvikkeiden ja osien) osuus kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli pieni, 1–10 prosenttia. Sen vuoksi komissio aikoi käsitellä näitä muita tuotannontekijöitä ”kulutushyödykkeinä” ja ilmoitti nämä kulutushyödykkeet prosenttiosuutena raaka-aineiden kokonaiskustannuksista. Näiden tuotannontekijöiden osuus pallografiittivalurautatuotteiden kokonaisraaka-ainekustannuksista oli 16 prosenttia ja suomugrafiittivalurautatuotteiden (harmaa rauta) 7 prosenttia.

(73)

Lisäksi komissio otti huomioon tuotannolliset yleiskulut sellaisten kustannusten kattamiseksi, jotka eivät sisältyneet edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin. Komissio määritti tuotannollisten yleiskulujen osuuden suorista valmistuskustannuksista unionin tuottajia koskevien, pyynnön esittäjän erityisesti tätä tarkoitusta varten toimittamien tietojen pohjalta.

3.4   Vääristymättömät kustannukset ja vertailuarvot

3.4.1   Tuotannontekijät

(74)

Kaikkien pyyntöön sisältyvien tietojen sekä menettelyn aikana kerättyjen tietojen perusteella on yksilöity seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Tiettyjen valurautatavaroiden tuotannontekijät

Tuotannontekijä

Tavaran koodi

Vääristymätön arvo (CNY)

Mittayksikkö

Raaka-aineet

Rauta- tai teräsromu

72044910

3,31

KG

Koksi ja puolikoksi kivihiilestä

27040010

3,34

KG

Harkkorauta

720110

3,82

KG

Valurautaromu

72041000

2,20

KG

Ferroseos – FeMn

72021900

22,08

KG

Ferroseos – FeSi

72022100

15,24

KG

Ferroseos – FeSiMg

72029930

21,25

KG

Ferroseos – muut

72029980

24,20

KG

Piikarbidiharkot

28492000

11,4

KG

Teräskehykset

730890980018

34,90

KG

Maalit

32081090

42,14

KG

Kalkkikivi

252100

7,49

KG

Energia

Sähkö

–

0,52 CNY/Kwh

Kwh

Maakaasu

–

0,20 CNY/Kwh

Kwh

Vesi

–

10,17 CNY/M3

M3

Polttoaine

–

4,63 CNY/L

L

Työvoima

Työvoima

–

36,56 CNY/tunti

Tuntia

3.4.1.1   Raaka-aineet

(75)

Tiettyjen valurautatavaroiden tuotantoprosessit ovat maailmanlaajuisesti samanlaiset, eikä Kiinan, unionin ja muiden maiden tuotantoprosessien välillä ole merkittäviä eroja. Tuotantoprosessi ja tuotannontekijät vaihtelevat hieman sen mukaan, valmistetaanko valurautatavara harmaasta raudasta vai pallografiittiraudasta. Molempia valurautatavaroiden tyyppejä vietiin Kiinasta unioniin.

(76)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisätiin tuontitullit. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (52) liitteessä 1. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli johdanto-osan 63 kappaleessa, että ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta.

(77)

GTA:n tilastojen mukaan kalkkikiveä (tuotekoodi 252100) ja ferroseosta (muut) (tuotekoodi 72029980) ei tuotu Turkkiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lainkaan tai tuonti oli merkityksetöntä, mikä tarkoittaa sitä, että lopulliset keskimääräiset tuontihinnat eivät olleet riittävän edustavia. Koska muita tietoja ei ollut saatavilla, komission oli käytettävä perustana tarkastelupyynnössä toimitettuja tietoja. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kalkkikiven osuus pallografiittirautatuotteiden kaikista raaka-ainekustannuksista oli 2 prosenttia ja ferroseoksen (muut) osuus harmaavalurautatuotteiden kaikista raaka-ainekustannuksista oli 1 prosentti. Koska näiden tuotannontekijöiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin.

(78)

Koska yhteistyössä toimineita osapuolia ei ollut eikä asiakirja-aineistossa ollut muita tietoja, komissio vahvisti pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella ja ottaen huomioon tiettyjen kustannusten sisällyttämisen kulutushyödykkeisiin (ks. johdanto-osan 74 ja 79 kappale), että kulutushyödykkeiden osuus pallografiittirautatuotteiden kaikista raaka-ainekustannuksista oli 25 prosenttia ja suomugrafiittivalurautatuotteiden (harmaa rauta) 16 prosenttia. Kyseisiä prosenttiosuuksia sovellettiin tämän jälkeen raaka-aineiden vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo muille raaka-aineille ja kulutushyödykkeille.

(79)

Yleensä näihin tuontihintoihin olisi vielä lisättävä kotimaan kuljetuskustannukset. Kun otetaan huomioon, että osapuolet eivät toimineet yhteistyössä, ja tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen luonne eli sen toteaminen, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai voisiko se toistua, eikä niinkään polkumyynnin suuruuden toteaminen, komissio päätti, että kotimaan kuljetuskustannuksia koskevat oikaisut eivät olleet tarpeen. Tällaiset oikaisut vain kasvattaisivat normaaliarvoa ja näin ollen myös polkumyyntimarginaalia.

3.4.1.2   Työvoima

(80)

Turkin tilastolaitos julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Turkissa (53). Komissio käytti tuoreimpia saatavilla olevia vuoden 2020 tilastotietoja laskeakseen keskimääräiset työvoimakustannukset Nace Rev. 2 -luokituksen mukaisen toimialan 24 ”Perusmetallien valmistus” osalta. Jotta näin saadut keskimääräiset työvoimakustannukset vastaisivat kustannuksia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, niitä oikaistiin inflaation huomioon ottamiseksi käyttämällä työvoimakustannusindeksiä (54).

3.4.1.3   Energia

(81)

Malesian sähkön hinnat olivat julkisesti saatavilla TNB-sähköyhtiön verkkosivustolla (55). Komissio käytti ”keskijänniteluokan” asiakkaisiin sovellettavia tariffeja. Malesian maakaasun hinnat olivat julkisesti saatavilla energiakomission verkkosivustolla (56). Komissio käytti teollisuuskäyttäjiin vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä sovellettavia maakaasutariffeja ja valitsi kulutusluokan pyynnön esittäjän maakaasun kulutuksen mukaisesti.

3.4.1.4   Polttoaine

(82)

Turkin öljy-yhtiö Türkiye Petrolleri julkaisee polttoöljyn keskihinnat Turkin eri kaupungeissa. Komissio käytti tarkastelupyynnön mukaisesti Istanbul Anadolun keskimääräisiä polttoainehintoja tammikuun 2022 ja joulukuun 2022 väliseltä ajalta (57). Koska polttoaineiden hinnat vaihtelevat vain vähän kaupunkien välillä, Istanbul Anadolua pidettiin asianmukaisena indikaattorina koko Turkin osalta.

3.4.1.5   Vesi

(83)

Veden hinnan osalta komissio käytti teolliseen käyttöön tarkoitetun veden kustannuksiin Turkissa sovellettavia keskimääräisiä hintoja, jotka Turkin tasavallan investointivirasto (58) on esittänyt.

3.4.1.6   Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto

(84)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(85)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Komissio vahvisti pyynnön esittäjän toimittajien tietojen perusteella tuotannollisten yleiskulujen osuuden kaikista valmistus- ja työvoimakustannuksista. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen tuotantokustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille.

(86)

Vääristymättömien ja kohtuullisten myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrittämiseksi komissio käytti Nace-luokassa 24.5 (ks. johdanto-osan 37 kappale) toimivan 892 turkkilaisen yrityksen tuoreimpia saatavilla olevia rahoitustietoja.

3.4.2   Normaaliarvon laskeminen

(87)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen (valurautatavarat harmaasta raudasta ja pallografiittiraudasta) laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(88)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä antamia tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet, energia ja työvoima) käytöstä tiettyjen valurautatavaroiden tuotannossa. Komissio kertoi kunkin tekijän edustavan maan eli Turkin vääristymättömillä yksikkökustannuksilla.

(89)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi 3.4.1.6 jaksossa kuvatut tuotannolliset yleiskulut, myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voiton. Tuotannolliset yleiskulut määritettiin pyynnön esittäjän antamien tietojen perusteella. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin Nace-luokassa 24.5 toimivilta 892 turkkilaiselta yritykseltä saatujen arvojen keskiarvon perusteella vuodelta 2022 (59). Komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin seuraavat tekijät:

—

tuotannolliset yleiskulut, joiden osuus pallografiittirautatuotteiden välittömistä valmistuskustannuksista oli yhteensä [20–25] prosenttia ja harmaarautatuotteiden [15–20] prosenttia (60),

—

myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja muut kustannukset, joiden osuus myytyjen hyödykkeiden kustannuksista oli 10,07 prosenttia, ja

—

voitto, jonka osuus myytyjen hyödykkeiden kustannuksista oli 7,98 prosenttia.

(90)

Tällä perusteella komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.5   Vientihinta

(91)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin käyttämällä Eurostatin tiedoista saatuja, noudettuna-tasolle oikaistuja CIF-hintoja. CIF-hinnasta vähennettiin siis merirahti, vakuutuskustannukset sekä kotimaan kuljetuskustannukset. Kiinan kotimaiset ja kansainväliset kuljetuskustannukset perustuivat pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä toimittamiin tietoihin.

3.6   Vertailu

(92)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti määritettyä normaaliarvoa edellä esitetyn mukaisesti noudettuna-tasolla määritettyyn vientihintaan tuotelajikohtaisesti.

3.7   Polkumyyntimarginaali

(93)

Tämän perusteella vientihinnan ja laskennallisen normaaliarvon välinen ero todettiin merkittäväksi (yli 60 prosenttia). Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(94)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin hintatason välinen suhde ja unionin markkinoiden houkuttelevuus. On muistettava, että koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ja Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, analyysi perustui perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin, etenkin tarkastelupyyntöön, GTA:n tilastoihin ja muihin saatavilla oleviin tietoihin.

4.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(95)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio teki Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia koskevat päätelmät pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä toimittamien tietojen perusteella.

(96)

Tutkimus osoitti, että tiettyjen valurautatavaroiden tuotannossa Kiinassa oli yleistä ylikapasiteettia tarkastelujaksolla. Kiinan tuotantokapasiteetin (61) arvioitiin olevan tällä kaudella 1 031 292 tonnia vuodessa. Pyynnön esittäjän markkinatietojen mukaan Kiinan tosiasiallinen tuotanto ja myynti oli 408 654 tonnia vuodessa, minkä perusteella käyttämätön kapasiteetti oli arviolta 622 638 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä käyttämätön kapasiteetti, joka oli suurempi kuin unionin kokonaiskulutus samalla kaudella, voitaisiin ohjata unioniin, jos nykyisten toimenpiteiden soveltaminen päättyisi.

(97)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jonka ne voisivat käyttää unioniin suuntautuvaan vientiin suurina määrinä ja polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

4.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(98)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä toimitettujen tietojen perusteella tiettyjen valurautatavaroiden unionin markkinat olivat edelleen houkuttelevat kiinalaisten viejien kannalta. Alkuperäisen tutkimuksen jälkeen tuonti Kiinasta on vähentynyt sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Kiinalla aiemmin ollut markkinaosuus on osittain siirtynyt muille kolmansille maille, kuten Intialle ja Turkille, jotka ovat lisänneet tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientimääriä unioniin edellisen tutkimuksen jälkeen. Kiina oli kuitenkin edelleen kolmanneksi suurin tiettyjen valurautatavaroiden viejä unioniin tutkimusajanjaksolla. Tämä osoittaa, että unioni on houkutteleva markkina-alue kiinalaisten viejien kannalta.

(99)

Tiettyjen valurautatavaroiden unionin markkinat ovat maailman suurimmat, ja niiden kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 467 544 tonnia. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön mukaan kiinalaiset valimot ovat luoneet yhteyksiä tuojiin ja jakeluverkostoihin useiden vuosien ajan unioniin suuntautuvassa viennissä. Pyynnön esittäjän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esittämä näyttö osoitti, että kiinalaiset tuottajat tarjosivat valurautatuotteita alhaisin hinnoin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi Yhdysvaltojen markkinoita, jotka ovat kooltaan yksi suurimmista markkinoista, suojataan 25,52 prosentin suuruisilla kaupan suojatoimenpiteillä (62) Kiinaa vastaan, mikä vähentää kiinalaisten tuottajien pääsyä näille markkinoille. Näitä toimenpiteitä jatkettiin vielä viidellä vuodella maaliskuussa 2022. Tämä johtaisi todennäköisesti Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin lisääntymiseen entisestään, jos nykyisten toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(100)

Toimenpiteiden voimassa ollessakin vienti Kiinasta unioniin jatkui, ja sillä on mainitsemisen arvoinen markkinaosuus, mikä osoittaa, että unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta.

(101)

Sen vuoksi komissio päätteli Kiinan merkittävän ylikapasiteetin ja unionin markkinoiden houkuttelevuuden perusteella, että jos nykyisten toimenpiteiden annetaan raueta, on todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat suuntaavat vientiään merkittäviä määriä unioniin polkumyyntihinnoin.

4.3   Päätelmät

(102)

Ottaen huomioon komission päätelmät polkumyynnin jatkumisesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja viennin todennäköisestä kehityksestä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta, komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että Kiinasta tulevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi polkumyynnin jatkumiseen.

5.   VAHINKO

5.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(103)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla 22 tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(104)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 467 544 tonnia. Komissio määritti luvun kaikkien unionin tuotannonalaa koskevien käytettävissä olevien tietojen, kuten unionin tuottajien todennettujen kyselyvastausten ja Eurofonten makrotaloudellisia tietoja koskevaan kyselyyn antamien vastausten, perusteella. Kuten johdanto-osan 11 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 46 prosenttia.

5.2   Unionin kulutus

(105)

Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymän tuotemäärän ja Eurostatin tuontitietojen perusteella.

(106)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin kulutus yhteensä

451 373

432 522

484 501

467 544

Indeksi

100

96

107

104

Lähde: Unionin tuotannonalan toimittama makrotaloudellisia tietoja koskeva kyselylomake ja Eurostatin tiedot.

(107)

Unionin kulutus kasvoi kaikkiaan 4 prosenttia. Valurautatavaroiden markkinat vaihtelevat unionin markkinoiden talouskasvun ja erityisesti vesi- ja liikennealan infrastruktuurihankkeiden määrän mukaan. Vuonna 2020 Euroopan unionin talous supistui pandemian ja sitä seuranneiden sulkutoimien vuoksi, ja myös valurautatavaroiden kulutus väheni 4 prosenttia. Vuosi 2021 oli talouden elpymisen vuosi, jolloin kulutus oli korkeimmillaan ja kasvoi 12 prosenttia. Vuonna 2022 julkiset rakennusurakat unionissa vähenivät, mikä johti valurautatavaroiden kulutuksen vähenemiseen (–3,5 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna).

5.3   Tuonti asianomaisesta maasta

5.3.1   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(108)

Komissio määritti tuontimäärän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin johdanto-osan 105 kappaleen mukaisesti määritetyn unionin kulutuksen perusteella. Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuontimäärä asianomaisesta maasta (tonnia)

48 352

34 451

28 385

22 146

Indeksi

100

71

59

46

Markkinaosuus (%)

10,7

8,0

5,9

4,7

Indeksi

100

74

55

44

Lähde: Unionin tuotannonalan toimittama makrotaloudellisia tietoja koskeva kyselylomake ja Eurostatin tiedot.

(109)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Kiinasta väheni 54 prosenttia tarkastelujaksolla. Ensin se väheni 29 prosenttia vuosien 2019 ja 2020 välillä, sitten 18 prosenttia vuosien 2020 ja 2021 välillä ja lopulta 22 prosenttia vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tämän seurauksena sen markkinaosuus enemmän kuin puolittui vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 10,7 prosentista 4,7 prosenttiin.

5.3.2   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat ja hintaero

(110)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella.

(111)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinta (euroa/tonni)

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiina

1 000

951

1 123

1 436

Indeksi

100

95

112

144

Lähde: Eurostatin Comext-tietokanta.

(112)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta nousi kaiken kaikkiaan 44 prosenttia. Ensin se laski 5 prosenttia vuosien 2019 ja 2020 välillä ja kohosi sitten 18 prosenttia vuosien 2020 ja 2021 välillä ja 28 prosenttia vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(113)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio vertasi etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloitettuja otokseen valittujen unionin tuottajien painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen painotettuun keskimääräiseen tuontihintaan, joka oli määritetty CIF-tasolla, mukaan lukien polkumyyntitulli.

(114)

Hintavertailu osoitti, että keskimääräisen vientimyyntihinnan ja unionin tuotannonalan keskimääräisen myyntihinnan välinen ero oli 6 prosenttia. Jos polkumyyntitulleja ei oteta huomioon, hintaero on 25 prosenttia.

5.4   Tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta

(115)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan valurautatavaroiden tuonnin kokonaismäärä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Intia

Määrä (tonnia)

41 200

52 319

82 436

77 167

 

Indeksi

100

127

200

187

 

Markkinaosuus (%)

9,1

12,1

17,0

16,5

 

Indeksi

100

133

186

181

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

925

932

1 066

1 426

 

Indeksi

100

100

115

154

Turkki

Määrä (tonnia)

34 410

37 761

47 112

41 899

 

Indeksi

100

110

137

122

 

Markkinaosuus (%)

7,6

8,7

9,7

9,0

 

Indeksi

100

114

127

117

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 079

1 098

1 139

1 498

 

Indeksi

100

102

106

139

Iran

Määrä (tonnia)

2 897

2 537

6 048

8 647

 

Indeksi

100

87

208

298

 

Markkinaosuus (%)

0,6

0,6

1,2

1,8

 

Indeksi

100

91

194

288

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 094

1 091

1 189

1 533

 

Indeksi

100

100

109

140

Muut kolmannet maat

Määrä (tonnia)

5 745

8 637

11 548

9 212

 

Indeksi

100

150

201

160

 

Markkinaosuus

1,3

2,0

2,4

2,0

 

Indeksi

100

156

187

154

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 156

1 108

1 293

1 752

 

Indeksi

100

96

112

152

Kaikki kolmannet maat yhteensä Kiinaa lukuun ottamatta

Määrä (tonnia)

84 253

101 253

147 144

136 925

 

Indeksi

100

120

175

163

 

Markkinaosuus

18,7

23,4

30,4

29,3

 

Indeksi

100

125

163

157

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 009

1 013

1 112

1 477

 

Indeksi

100

100

110

146

Lähde: Eurostatin tiedot.

(116)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuotiin 136 925 tonnia valurautatuotteita. Määrä on 29 prosenttia unionin markkinoista. Näiden muiden kolmansien maiden markkinaosuus kasvoi kaikkiaan vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 19 prosentista 29 prosenttiin. Vaikka Kiina oli edelleen merkittävä tarkastelun kohteena olevan tuotteen viejä EU:hun vuonna 2019, se menetti tullien käyttöönoton jälkeen asteittain markkinaosuuttaan Intialle ja vähäisemmässä määrin Turkille ja Iranille. Näistä kolmesta maasta tulevan tuonnin määrä kasvoi yhteensä 63 prosenttia vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, ja niiden markkinaosuus oli 27,3 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(117)

Intiasta tulevan tuonnin hinnat olivat alhaisemmat kuin Kiinan hinnat ilman toimenpiteitä. Turkista ja Iranista peräisin olevien valurautatavaroiden tuontihinnat olivat hieman korkeammat kuin Kiinan hinnat ilman tulleja (Turkin 4 prosenttia ja Iranin 7 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) mutta edelleen huomattavasti alhaisemmat kuin Kiinan hinnat ilman polkumyyntitulleja ja unionin tuotannonalan hinnat. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla nämä kolme tuojamaata myivät merkittävästi alle unionin tuottajien hinnat: Intia 27 prosenttia, Turkki 23 prosenttia ja Iran 22 prosenttia.

5.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

5.5.1   Yleiset huomautukset

(118)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(119)

Kuten johdanto-osan 11 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(120)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit käyttämällä Eurofonten toimittamiin vastauksiin sisältyviä tietoja, joita verrattiin otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin tietoihin. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Otokseen valittuja unionin tuottajia koskevat tiedot todennettiin. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(121)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(122)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

5.5.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

5.5.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(123)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tonnia)

358 048

329 785

343 267

339 231

Indeksi

100

92

96

95

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

652 029

650 590

651 077

645 386

Indeksi

100

100

100

99

Kapasiteetin käyttöaste (%)

54,9

50,7

52,7

52,6

Indeksi

100

92

96

96

Lähde: Unionin tuotannonalan toimittama makrotaloudellisia tietoja koskeva kyselylomake.

(124)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä väheni kaikkiaan 5 prosenttia tarkastelujaksolla. Tuotanto seurasi tiiviisti kulutuksen vaihtelua. Pandemian seurauksena tuotanto väheni 8 prosenttia vuosien 2019 ja 2020 välillä. Tämän jälkeen se kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä (+ 4 prosenttia) ja laski jälleen hieman vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä (–1 prosentti).

(125)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi vakaana vuosien 2019 ja 2021 välillä ja laski sitten hieman vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä (–1 prosentti).

(126)

Kapasiteetin käyttöaste noudatti samaa suuntausta kuin tuotanto ja laski 4 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tämä indikaattori laski 8 prosenttia vuonna 2020 ja nousi sitten 4 prosenttia vuonna 2021 ja vakiintui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tarkastelujaksolla kapasiteetin käyttöaste laski 2,3 prosenttiyksikköä vuoden 2019 noin 55 prosentista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 52,6 prosenttiin.

5.5.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(127)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myyntimäärä unionin markkinoilla (tonnia)

318 768

296 818

308 972

308 474

Indeksi

100

93

97

97

Markkinaosuus (%)

71

69

64

66

Indeksi

100

97

90

93

Lähde: Unionin tuotannonalan toimittama makrotaloudellisia tietoja koskeva kyselylomake ja Eurostatin tiedot.

(128)

Kulutuksen kasvusta huolimatta unionin tuotannonalan myyntimäärä kehittyi negatiivisesti ja laski 3 prosenttia tarkastelujaksolla. Se laski ensin 7 prosenttia vuonna 2020 ja elpyi sitten vuosina 2021 ja 2022 muttei saavuttanut absoluuttisesti tarkasteltuna tarkastelujakson alun myyntitasoa.

(129)

Kulutuksen kasvaessa hieman unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni yli 5 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla. Ensin se laski 2 prosenttiyksikköä vuonna 2020, minkä jälkeen edelleen 5 prosenttiyksikköä vuonna 2021, ja kohosi sitten hieman eli 2 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(130)

Unionin tuottajien menettämän markkinaosuuden ottivat haltuunsa pääasiassa intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat, joiden markkinaosuus kasvoi vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 9,1 prosentista 16,5 prosenttiin, ja Turkki, toiseksi suurin unioniin viejä, joka kasvatti markkinaosuuttaan vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 7,6 prosentista 9 prosenttiin.

5.5.2.3   Kasvu

(131)

Vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin kulutus kasvoi 4 prosenttia. Unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni 3 prosenttia, minkä seurauksena sen markkinaosuus pieneni 5 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla.

5.5.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(132)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä (kokoaikavastaavana)

3 053

3 027

3 027

3 076

Indeksi

100

99

99

101

Tuottavuus (tonnia/kokoaikavastaava)

117

109

113

110

Indeksi

100

93

97

94

Lähde: Unionin tuotannonalan toimittama makrotaloudellisia tietoja koskeva kyselylomake.

(133)

Unionin tuotannonala onnistui pitämään yllä ja jopa kasvattamaan (hieman) tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin osallistuvien työntekijöiden määrää (kokoaikavastaavina ilmaistuna), joka kasvoi 1 prosentin vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(134)

Unionin tuotannonalan työntekijöiden tuottavuuden – mitattuna tuotoksena (tonnia) kokoaikavastaavaa työntekijää kohti – suuntaus oli laskeva tarkastelujaksolla (–6 prosenttia). Tämä johtuu siitä, että kokonaistuotantomäärä väheni tarkastelujaksolla verrattuna työntekijöiden määrään, joka pysyi vakaana ja jopa hieman kasvoi.

5.5.2.5   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(135)

Kuten johdanto-osan 93 kappaleessa todetaan, vientihinnan ja laskennallisen normaaliarvon välinen ero oli huomattavasti vähimmäistasoa suurempi (yli 60 prosenttia). Näiden marginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, koska Kiinasta peräisin olevia valurautatavaroita tuli unioniin edelleen suuria määriä.

(136)

Toimenpiteistä huolimatta kyseinen tuonti tapahtui edelleen hinnoilla, jotka olivat paljon unionin tuottajien hintoja alhaisemmat, minkä vuoksi unionin tuotannonalan oli vaikea toipua aiemmista polkumyyntikäytännöistä.

5.5.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

5.5.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(137)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionin koko markkinoilla

1 514

1 533

1 625

1 956

Indeksi

100

101

107

129

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset

1 451

1 470

1 662

1 917

Indeksi

100

101

115

132

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset.

(138)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat kohosivat tarkastelujaksolla 29 prosenttia. Merkittävää nousua tapahtui vuosien 2020 ja 2021 välillä (+ 6 %) ja vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä (+ 20 %). Nousu johtuu raaka-aineiden ja energian keskimääräisten kustannusten noususta. Kustannukset kasvoivat 15 prosenttia vuosien 2019 ja 2021 välillä ja sen jälkeen vielä 15 prosenttia vuodesta 2021 alkaen. Kaiken kaikkiaan kustannukset kohosivat 32 prosenttia tarkastelujaksolla.

(139)

Unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintoja riittävästi kattamaan kustannusten nousua kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien sekä Intiasta, Turkista ja Iranista tulevan tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi.

(140)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

55 061

57 835

57 611

59 715

Indeksi

100

105

105

108

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset.

(141)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kohosivat jatkuvasti. Ne kohosivat 8 prosenttia tarkastelujakson aikana. Ne kohosivat 5 prosenttia vuonna 2020, pysyivät vakaina vuonna 2021 ja kohosivat jälleen noin 4 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä johtuu alakohtaisista sopimuksista, jotka koskevat palkankorotuksia ja myönnettyjä erityispalkkioita.

5.5.3.2   Varastot

(142)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

23 999

24 297

26 613

26 823

Indeksi

100

101

111

112

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

14,5

15,7

16,7

17,3

Indeksi

100

109

115

120

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset.

(143)

Otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan loppuvarastot kasvoivat 12 prosenttia tarkastelujaksolla. Kasvu tapahtui pääasiassa vuonna 2021.

(144)

Kuten johdanto-osan 106 kappaleessa todetaan, valurautatavaroiden markkinat liittyvät läheisesti unionin markkinoiden talouskasvuun. Vuoden 2021 ennustettiin olevan hyvä vuosi, ja kulutus oli huipussaan 12 prosenttia suurempi kuin vuonna 2020. Otokseen valitut unionin tuottajat kasvattivat näin ollen hieman tuotantoaan. Otokseen valitut unionin tuottajat eivät kuitenkaan saaneet täyttä hyötyä kulutuksen kasvusta, joten niiden varastot kasvoivat.

5.5.3.3   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(145)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

5,6

5,8

0,1

3,4

Indeksi

100

103

1

60

Kassavirta (euroa)

16 939 091

17 495 491

6 742 515

15 285 813

Indeksi

100

103

40

90

Investoinnit (euroa)

11 085 740

8 677 592

11 531 261

14 484 710

Indeksi

100

78

104

131

Investointien tuotto (%)

6,5

6,2

0,1

4,5

Indeksi

100

96

1

70

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset.

(146)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(147)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 5,6 prosentista 3,4 prosenttiin. Vuosina 2019 ja 2020 kannattavuus ylitti hieman alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetun tavoitevoiton (5,3 prosenttia). Kannattavuus heikkeni merkittävästi vuonna 2021 ja putosi lähellä nollaa. Tämä negatiivinen suuntaus johtui siitä, että unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintoja riittävästi kasvavien tuotantokustannusten kattamiseksi. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kannattavuus koheni, ja saavutettu voitto oli 3,4 prosenttia, joka jäi kuitenkin alle 5,3 prosentin tavoitteen.

(148)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Kassavirta kasvoi hieman vuonna 2020 (+ 3 %). Tilanne heikkeni merkittävästi vuonna 2021, ja tämä indikaattori laski 61 prosenttia kannattavuuden heikkenemisen seurauksena. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jolloin voitot jälleen paranivat, tämä indikaattori kasvoi 127 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mikä antaa terveemmän kuvan otokseen valittujen unionin tuottajien toiminnasta.

(149)

Investointien tuotto tarkoittaa voittoa prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se noudatti samaa suuntausta kuin kannattavuus. Se pysyi vakaana vuosina 2019 ja 2020, minkä jälkeen se putosi merkittävästi vuonna 2021 ja kasvoi jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kannattavuuden kehityksen mukaisesti.

5.6   Vahinkoa koskevat päätelmät

(150)

Vaikka Kiinasta peräisin olevien valurautatavaroiden tuonti väheni tarkastelujaksolla sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, se oli edelleen merkittävää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja sen markkinaosuus oli 4,7 prosenttia. Myös tämän tuonnin osalta todettu polkumyyntimarginaali oli edelleen merkittävä, yli 60 prosenttia. Lisäksi tämän tuonnin hinnat (tullit mukaan lukien) alittivat edelleen EU:n keskimääräiset myyntihinnat 6 prosentilla. Jos tulleja ei oteta huomioon, hintaero on 25 prosenttia.

(151)

Mikro- ja makroindikaattorien kehitys osoittaa, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni tarkastelujaksolla. Vaikka kulutus kasvoi 4 prosenttia, tärkeimpien taloudellisten indikaattorien suuntaukset heikkenivät tarkastelujaksolla. Unionin tuottajien myynti väheni 3 prosenttia ja tuotanto 5 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämän seurauksena unionin tuottajien markkinaosuus supistui vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 71 prosentista 66 prosenttiin. Menetetyt osuudet ottivat haltuunsa kolmansien maiden vientiä harjoittavat tuottajat: Intian markkinaosuus kasvoi 7 prosenttiyksikköä 16,5 prosenttiin ja Turkin markkinaosuus kasvoi 7,6 prosentista 9 prosenttiin vuoden 2019 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(152)

Unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat kohosivat tarkastelujaksolla 29 prosenttia. Hintoja nostettiin, jotta voitiin kattaa raaka-aine- ja energiakustannusten 32 prosentin kohoaminen tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt nostamaan hintoja riittävästi kattamaan kustannusten nousua. Näin ollen otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus laski 3,4 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eli alle alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetun tavoitevoiton (5,3 prosenttia).

(153)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

6.   SYY-YHTEYS

(154)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat tuonti muista kolmansista maista ja unionin tuotannonalan vientitoiminta.

6.1   Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset

(155)

Valurautatavaroiden tuonti Kiinasta väheni tasaisesti 54 prosenttia tarkastelujaksolla, ja sillä oli keskimäärin 4,7 prosentin markkinaosuus unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta nousi 44 prosenttia. Tästä noususta huolimatta hinta alitti edelleen unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat 6 prosentilla. Jos polkumyyntitulleja ei oteta huomioon, hintaero on 25 prosenttia (ks. johdanto-osan 113 kappale).

(156)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti oli edelleen merkittävää ja aiheutti laskupaineita unionin tuotannonalan hintoihin ja myyntimääriin ja vaikutti siten osaltaan unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

6.2   Muiden tekijöiden vaikutukset

6.2.1   Tuonti kolmansista maista

(157)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi tarkastelujaksolla, kuten 5.4 jaksosta käy ilmi. Tuonti tuli pääasiassa Intiasta (16,5 prosentin markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla), Turkista (9 prosentin markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla) ja Iranista (1,8 prosentin markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla).

(158)

Tuonti tapahtui hinnoilla, jotka olivat merkittävästi unionin tuottajien hintoja alhaisemmat.

(159)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että kolmansista maista tuleva lisääntyvä tuontimäärä ja tuonnin erittäin alhaiset hinnat, jotka ovat paljon unionin tuotannonalan keskimääräisiä hintoja alemmat, aiheuttivat laskupaineita unionin tuotannonalan hintoihin ja myyntimääriin ja vaikuttivat siten osaltaan unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

6.2.2   Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(160)

Otokseen valittujen unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta

 

2019

2020

2021

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Vientimäärä (tonnia)

16 664

15 910

14 844

13 420

Indeksi

100

95

89

81

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 400

1 441

1 543

1 776

Indeksi

100

103

110

127

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset.

(161)

Otokseen valittujen unionin tuottajien vienti etuyhteydessä oleville ja etuyhteydettömille asiakkaille väheni 19 prosenttia tarkastelujaksolla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vientimyynnin osuus otokseen valittujen unionin tuottajien kokonaismyynnistä oli noin 11 prosenttia. Koska myyntimäärä laski, mikä johti tuotantomäärän laskuun, pääteltiin, että myös vientitoiminta vaikutti aiheutuneeseen vahinkoon.

6.3   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(162)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(163)

Myös muut yksilöidyt tekijät, kuten muista kolmansista maista tuleva tuonti ja unionin tuottajien vientimyyntitulos riippumatta siitä, tarkastellaanko niitä erikseen vai yhdessä, aiheuttivat vahinkoa unionin tuotannonalalle, mutta ne eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyyntituonnin ja merkittävän vahingon välillä.

7.   VAHINGON JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(164)

Komissio päätteli johdanto-osan 153 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta tulevasta polkumyyntituonnista aiheutuneen vahingon jatkuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(165)

Tätä varten komissio tarkasteli Kiinan käyttämätöntä kapasiteettia, kolmansien maiden markkinoita koskevia toimenpiteitä ja unionin markkinoiden houkuttelevuutta, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

7.1   Käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(166)

Kuten johdanto-osan 96 kappaleessa todetaan, Kiina kuuluu maailman suurimpiin valurautatavaroiden tuottajiin. Kiinan käyttämätön kapasiteetti arvioitiin 622 638 tonniksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä on 133 prosenttia unionin kulutuksesta samalla kaudella. Sen vuoksi Kiinan valurautateollisuus, joka on erittäin riippuvainen ulkomaisista markkinoista tuotteidensa myyntiä varten, pystyisi helposti lisäämään vientiään unioniin suurina määrinä polkumyyntihinnoilla, jos polkumyyntitullien annettaisiin raueta. Tämä heikentäisi unionin tuotannonalan jo ennestään heikkoa taloudellista tilannetta.

7.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(167)

Unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat kiinalaisten viejien kannalta, mistä on osoituksena se, että ne jatkoivat vientiään unioniin merkittävässä määrin voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta. Kiina oli kolmanneksi suurin tiettyjen valurautatavaroiden viejä unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(168)

Tiettyjen valurautatavaroiden unionin markkinat ovat maailman suurimmat, ja niiden kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 467 544 tonnia. Toisen kooltaan merkittävän markkinan muodostaa Yhdysvallat. Sitä suojaavat tällä hetkellä Kiinan vastaiset 25,52 prosentin suuruiset kaupan suojatoimenpiteet (63), jotka vähentävät merkittävästi Kiinasta tulevaa tuontia. Näitä toimenpiteitä jatkettiin viidellä vuodella maaliskuussa 2022.

(169)

Unionin markkinat ovat houkuttelevat myös hintojen suhteen. Pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämä näyttö osoittaa, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat tehneet maailmanlaajuisesti asiakkaille tarjouksia (64), jotka alittavat Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin hinnat (keskimäärin 26 prosenttia alemmat) ja ovat merkittävästi alemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat. Jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, on näin ollen todennäköistä, että unionin markkinat olisivat kiinalaisten viejien kannalta entistä houkuttelevammat.

(170)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä siihen, että Kiinasta tuleva polkumyyntituonti vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla lisääntyisi merkittävästi ja lisäisi näin ollen edelleen unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. Sen vuoksi vahingon jatkuminen on erittäin todennäköistä.

8.   VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(171)

Lisäksi komissio totesi, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi erittäin todennäköisesti vahingon toistumiseen. Vaikka unionin tuotannonalalle aiheutuvan jatkuvan vahingon ei voitaisikaan katsoa johtuvan tarkastelun kohteena olevasta tuonnista, komissio totesi vahingon toistumisen olevan erittäin todennäköistä Kiinan merkittävän käyttämättömän kapasiteetin ja unionin markkinoiden houkuttelevuuden perusteella.

9.   UNIONIN ETU

(172)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien/kauppiaiden ja käyttäjien/kuluttajien edut.

9.1   Unionin tuotannonalan etu

(173)

Käyttöön otetut toimenpiteet ovat olleet tehokkaita, koska ne auttoivat vähentämään Kiinasta unionin markkinoille tulevan tuonnin määrää. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä Kiinasta pysyi kuitenkin merkittävänä tarkastelujaksolla (4,6 prosentin markkinaosuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla).

(174)

Todettiin, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että sen tilanne on hauras, kuten useiden vahinkoindikaattoreiden negatiiviset suuntaukset vahvistavat.

(175)

Toimenpiteiden kumoaminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä siihen, että Kiinasta tuleva polkumyyntituonti vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla lisääntyisi merkittävästi ja pahentaisi edelleen unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa ja uhkaisi sen elinkelpoisuutta.

(176)

Näin ollen komissio päätteli, että Kiinaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa olisi unionin edun mukaista.

9.2   Etuyhteydettömien tuojien etu

(177)

Kaksi etuyhteydetöntä tuojaa vastasi kyselylomakkeeseen vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen ja toimi täydessä yhteistyössä tutkimuksessa toimittamalla vastaukset tutkimuksen aikana esiin tuotuihin puutteisiin.

(178)

Molemmat toivat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta eri lähteistä (myös Kiinasta) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tarkastelun kohteena olevan tuotteen osuus yhden tuojan kokonaisliikevaihdosta oli yli 90 prosenttia ja toisen osalta alle 50 prosenttia koko toiminnasta.

(179)

Molemmat vastustivat toimenpiteiden jatkamista ja katsoivat niiden vääristävän kilpailua ja aiheuttavan niille ylimääräistä rasitetta. Ne väittivät myös, että unionin tuotannonala ei tarvitse tällaista suojaa.

(180)

Komissio katsoi, että polkumyynnin vastaisissa toimenpiteissä ei ole kyse pelkästään protektionistisesta mekanismista vaan mekanismista toimintaedellytysten tasapuolisuuden varmistamiseksi. Polkumyyntitoimenpiteiden tavoitteena ei ole sulkea unionin markkinoita Kiinasta tulevalta tuonnilta vaan palauttaa tasapuoliset toimintaedellytykset poistamalla vahingollisen polkumyynnin vaikutukset. Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan unionin tuotannonala ei tarvitse suojelua, tutkimus paljasti täsmälleen päinvastaista, koska unionin tuotannonalalle vaikutti aiheutuneen vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja todettiin, että Kiinasta tuleva tuonti vaikutti unionin tuottajille aiheutuneeseen vahinkoon.

(181)

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että molempien kauppiaiden toiminta oli erittäin kannattavaa voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta. Sen vuoksi voitaisiin katsoa, että polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä niille aiheutuva rasite vaikuttaa kohtuulliselta.

(182)

Komissio päätteli, että etuyhteydettömien kauppiaiden kannalta ei ole olemassa pakottavia syitä olla jatkamatta toimenpiteiden voimassaoloa.

9.3   Käyttäjien ja kuluttajien etu

(183)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin käyttäjiin ja kuluttajiin. Yksikään niistä ei vastannut komission kyselyyn.

(184)

Komissiolle ei toimitettu mitään huomautuksia, jotka olisivat viitanneet siihen, että toimenpiteiden pitämisellä voimassa olisi käyttäjiin sellaista merkittävää kielteistä vaikutusta, joka olisi merkittävämpi kuin toimenpiteiden myönteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa (johdanto-osan 254 kappale) todettiin, komissio vahvisti, että loppukäyttäjät eivät voi hyödyntää polkumyyntihintoja unionin tuotannonalan kustannuksella.

9.4   Unionin etua koskevat päätelmät

(185)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien tiettyjen valurautatavaroiden tuonnissa. Unionin markkinoihin, etenkin unionin tuotannonalaan, kohdistuvat polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden myönteiset vaikutukset ovat suuremmat kuin mahdolliset muihin eturyhmiin kohdistuvat kielteiset vaikutukset.

10.   POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(186)

Polkumyynnin jatkumista, vahingon jatkumista ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella polkumyynnin vastaiset toimenpiteet tiettyjen Kiinasta peräisin olevien valurautatuotteiden tuonnissa olisi pidettävä voimassa.

(187)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(188)

Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(189)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(190)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(191)

Yritys, johon sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, voi pyytää tämän tullin soveltamista, jos se myöhemmin muuttaa nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (65). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(192)

Viejät ja tuottajat, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin niiden vientiin tällä hetkellä sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, voivat pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että jäljempänä esitetyt kolme edellytystä täyttyvät. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin kyseisen tuottajan vientiin sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, ii) se ei ole etuyhteydessä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin kyseisenä ajanjaksona vieneeseen yritykseen, johon sovelletaan siten polkumyyntitulleja, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen.

(193)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (66) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on laskettava Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistun, Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltaman koron perusteella.

(194)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tiettyjä suomugrafiittivaluraudasta (harmaa valurauta) tai pallografiittiraudasta (tunnetaan myös nimellä pallografiittivalurauta) valmistettuja tavaroita ja niiden osia, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7325 10 00 (Taric-koodi 7325100031) ja ex 7325 99 10 (Taric-koodi 7325991060).

Kyseisiä tavaroita käytetään seuraavasti:

—

peittämään maan pinnalla tai alla olevia järjestelmiä ja/tai maan pinnalla tai alla oleviin järjestelmiin johtavia aukkoja sekä

—

tarjoamaan pääsy ja/tai näkymä maan pinnalla tai alla oleviin järjestelmiin.

Tavarat voivat olla työstettyjä, päällystettyjä, maalattuja ja/tai sisältää muita materiaaleja, kuten betonia, päällyslaattoja tai tiiliä.

Seuraavat tuotelajit eivät kuulu tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään:

—

standardin EN 1433 piiriin kuuluvat koururitilät ja valetut kannet, jotka on tarkoitettu asennettaviksi polymeeriä, muovia, galvanoitua terästä tai betonia olevien kourujen osaksi mahdollistamaan pintaveden virtaus kouruun,

—

standardin EN 1253 piiriin kuuluvat lattiakaivot, kattokaivot, puhdistusaukot ja puhdistusaukkojen kannet,

—

askelraudat, nostoavaimet ja palopostit.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:

Yritys

Polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Botou City Wangwu Town Tianlong Casting Factory

15,5  %

C221

Botou Lisheng Casting Industry Co., Ltd

31,5  %

C222

Fengtai (Handan) Alloy Casting Co., Ltd

38,1  %

C223

Hong Guang Handan Cast Foundry Co., Ltd

21,3  %

C224

Shijiazhuang Transun Metal Products Co., Ltd

25,0  %

C225

Muut liitteessä luetellut yhteistyössä toimineet yritykset

25,4  %

Ks. liite

Kaikki muut yritykset

38,1  %

C999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritettyjen yksilöllisten tullien soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkastelun kohteena oleva tuote) (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Kun jokin uusi Kiinan kansantasavallassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävän näytön siitä, että

—

se ei vienyt unioniin 1 artiklan 1 kohdassa kuvattua tuotetta tutkimusajanjakson (1 päivän lokakuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 välisenä) aikana,

—

se ei ole etuyhteydessä yhteenkään Kiinan kansantasavallassa toimivaan viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä,

—

se on tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin toimenpiteiden perustana olevan tutkimusajanjakson jälkeen tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin,

tämän asetuksen liitettä on muutettava sen jälkeen, kun kaikille asianomaisille osapuolille on annettu mahdollisuus esittää huomautuksia, lisäämällä uusi vientiä harjoittava tuottaja niiden yhteistyössä toimineiden yritysten joukkoon, jotka eivät sisältyneet otokseen ja joihin niin ollen sovelletaan painotettua keskimääräistä tullia.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä maaliskuuta 2024.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/140, annettu 29 päivänä tammikuuta 2018, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valurautatavaroiden tuonnissa ja tässä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä tiettyjen Intiasta peräisin olevien valurautatavaroiden tuontia koskevan tutkimuksen päättämisestä (EUVL L 25, 30.1.2018, s. 6).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/261, annettu 14 päivänä helmikuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valurautatavaroiden tuonnissa ja tässä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä tiettyjen Intiasta peräisin olevien valurautatavaroiden tuontia koskevan tutkimuksen päättämisestä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/140 muuttamisesta (EUVL L 44, 15.2.2019, s. 4).

(4)   EUVL C 195, 13.5.2022, s. 23.

(5)   EUVL C 30, 27.1.2023, s. 11.

(6)  Tuomio 21.9.2023, C-478/21 P, China Chamber of Commerce for Import and Export of Machinery and Electronic Products ym. v. komissio (ECLI:EU:C:2023:685), erityisesti 73 ja 74 kohta.

(7)  https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2648

(8)  Yritystilinpäätöstilastot (https://www3.tcmb.gov.tr/sektor/#/en).

(9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2023, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta ja Turkista peräisin olevien teräksestä valmistettujen palkoprofiilien tuonnissa (EUVL L 177, 12.7.2023, s. 63); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, annettu 11 päivänä tammikuuta 2023, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen uudelleen täytettävien oluttynnyreiden tuonnissa (EUVL L 10, 12.1.2023, s. 36); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, annettu 26 päivänä lokakuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien tiettyjen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 149); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, annettu 16 päivänä helmikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa (EUVL L 36, 17.2.2022, s. 1); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/95, annettu 24 päivänä tammikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien tuonnissa sellaisena kuin se on laajennettuna koskemaan tiettyjen Taiwanista, Indonesiasta, Sri Lankasta ja Filippiineiltä lähetettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu jokin näistä maista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 16, 25.1.2022, s. 36).

(10)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1444 johdanto-osan 66 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/100 johdanto-osan 58 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 80 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 208 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 59 kappale.

(11)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1444 johdanto-osan 45 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/100 johdanto-osan 38 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 64 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 192 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 46 kappale.

(12)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1444 johdanto-osan 58 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/100 johdanto-osan 40 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 66 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 193 ja 194 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 47 kappale. Kiinan lainsäädännön mukaan viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia, ja Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen peruskirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Ainakin vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria. Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä. Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ja niiden tuotantopanosten toimittajat.

(13)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1444 johdanto-osan 59 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/100 johdanto-osan 43 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 68 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 195–201 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 48–52 kappale.

(14)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1444 johdanto-osan 62 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/100 johdanto-osan 52 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 74 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 202 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 53 kappale.

(15)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1444 johdanto-osan 45 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/100 johdanto-osan 33 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 75 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 203 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 54 kappale.

(16)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1444 johdanto-osan 64 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/100 johdanto-osan 54 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 76 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 204 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 55 kappale.

(17)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2017) 483 final/2, 20.12.2017, saatavilla osoitteessahttps://ec.europa.eu/transparency/documents-register/detail?ref=SWD(2017)483&lang=en

(18)  Ks. http://wap.sasac.gov.cn/n2588045/n27271785/n27271792/c14159097/content.html (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(19)  Ks. www.cqgt.cn (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(20)  Ks. https://www.magang.com.cn/ (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(21)  Ks. https://www.qixin.com/company/ab02483a-5ed7-49fe-b6e6-8ea39dc4dc80 (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(22)  Ks. http://www.ansteel.cn/about/company_profile/ (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(23)  Ks. https://www.qcc.com/firm/d620835aaae14e62fdc965fd41a51d8d.html (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(24)  Ks. https://www.gov.cn/zhengce/zhengceku/2022-02/08/content_5672513.htm (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(25)  Ks. raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman IV jakson 3 alajakso.

(26)  Ks. https://www.miit.gov.cn/zwgk/zcwj/wjfb/tz/art/2023/art_2a4233d696984ab59610e7498e333920.html (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(27)  Ks. Hebein maakunnan terästeollisuusketjun klustereiden kehittämistä koskevan kolmivuotisen toimintasuunnitelman I luvun 3 jakso; https://huanbao.bjx.com.cn/news/20200717/1089773.shtml (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(28)  Ks. 14. viisivuotissuunnitelman aikana toteutettavan Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskevan täytäntöönpanosuunnitelman II luvun 3 jakso; https://huanbao.bjx.com.cn/news/20211210/1192881.shtml (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(29)  Jiangsun maakunnan työsuunnitelma terässektorin muuttamiseksi ja parantamiseksi sekä sektorin toiminnan järjestämisen optimoimiseksi (2019–2025); http://www.jiangsu.gov.cn/art/2019/5/5/art_46144_8322422.html (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(30)  Shandongin maakunnan terästeollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma; http://gxt.shandong.gov.cn/art/2021/11/18/art_15681_10296246.html (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(31)  Shanxin maakunnan vuoden 2020 terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskeva toimintasuunnitelma; http://gxt.shanxi.gov.cn/zfxxgk/zfxxgkml/cl/202110/t20211018_2708031.shtml (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(32)  Liaoning Dalianin kunnan valmistusteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma: ”Vuoteen 2025 mennessä uusien materiaalien tuotannon arvo on vähintään 15 miljoonaa juan renminbiä ja laitteiden ja keskeisten materiaalien toimitusvarmuus on selvästi parantunut.”; https://www.dl.gov.cn/art/2021/12/20/art_854_1995411.html (sivustolla vierailtu 5.12.2022).

(33)  Zhejiangin maakunnan toimintasuunnitelma terästeollisuuden korkealaatuisen kehityksen edistämiseksi: ”Edistetään yritysten sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä, nopeutetaan keskittymien luomiseen tähtäävää prosessia, vähennetään teräksen sulattamista harjoittavien yritysten määrä noin kymmeneen yritykseen”; https://www.dl.gov.cn/art/2021/12/20/art_854_1995411.html (sivustolla vierailtu 5.12.2022).

(34)  Ks. https://www.baoganggf.com/ggry (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(35)  Ks. https://www.shougang.com.cn/sgweb/html/gsld.html (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(36)  Ks. https://www.handannews.com.cn/news/content/2023-05/20/content_20113749.html (sivustolla vierailtu 9.10.2023).

(37)  Ks. https://foundry.org.cn/%e5%8d%8f%e4%bc%9a%e7%ab%a0%e7%a8%8b (sivustolla vierailtu 9.10.2023).

(38)  Maaraportti, III osa, luku 14, s. 346 ja sitä seuraavat sivut.

(39)  Ks. Kiinan talouden ja yhteiskunnan kehityksen kansallinen 14. viisivuotissuunnitelma ja pitkän aikavälin tavoitteet vuodelle 2035, III osa, VIII artikla; https://cset.georgetown.edu/publication/china-14th-five-year-plan/ (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(40)  Ks. erityisesti raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman I ja II jakso.

(41)  Ks. https://www.miit.gov.cn/zwgk/zcwj/wjfb/tz/art/2023/art_2a4233d696984ab59610e7498e333920.html (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(42)  Ks. raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, s. 22.

(43)  Ks. https://en.ndrc.gov.cn/news/mediarusources/202203/t20220325_1320408.html (sivustolla vierailtu 5.10.2023).

(44)  Ks. Hebei Tangshanin kunnan vuoden 2022 rauta- ja terässektorin ”1 + 3”-toimintasuunnitelman 4 luvun 2 jakso; http://www.chinaisa.org.cn/gxportal/xfgl/portal/content.html?articleId=e2bb5519aa49b566863081d57aea9dfdd59e1a4f482bb7acd243e3ae7657c70b&columnId=3683d857cc4577e4cb75f76522b7b82cda039ef70be46ee37f9385ed3198f68a (sivustolla vierailtu 13.9.2023).

(45)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1444 johdanto-osan 63 kappale; täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/100 johdanto-osan 33 kappale.

(46)  World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income

(47)  Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jolla on vastaava kehitystaso, voidaan ottaa huomioon sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille.

(48)  http://www.gtis.com/gta/secure/default.cfm

(49)  https://www.tuik.gov.tr/Home/Index

(50)  https://www.invest.gov.tr/en/investmentguide/pages/cost-of-doing-business.aspx

(51)  tppd.com.tr

(52)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan näiden maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen.

(53)  https://data.tuik.gov.tr/Bulten/DownloadIstatistikselTablo?p=FsjYWs9udep3a8vd2aOEDJTGI/j4OMXQ7hW06NadVvxfqfqjMxKjxtm2wtRf4Xel

(54)  https://data.tuik.gov.tr/Kategori/GetKategori?p=Istihdam%2c-Issizlik-ve-Ucret-108

(55)  https://www.tnb.com.my/commercial-industrial/pricing-tariffs1 (sivustolla vierailtu viimeksi 20.11.2023).

(56)  https://www.st.gov.my/en/web/consumer/details/2/10 (sivustolla vierailtu viimeksi 20.11.2023).

(57)  tppd.com.tr

(58)  https://www.invest.gov.tr/en/investmentguide/pages/cost-of-doing-business.aspx

(59)  Yritystilinpäätöstilastot (https://www3.tcmb.gov.tr/sektor/#/en).

(60)  Luottamuksellisuussyistä luvut esitetään vaihteluväleinä, koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot perustuvat kahden unionin tuottajan tietoihin.

(61)  Tarkastelupyynnön liitteen C.05 mukaisesti.

(62)  Federal Register: Certain Iron Construction Castings From Brazil, Canada and the People’s Republic of China: Final Results of Expedited Fifth Sunset Review of Antidumping Duty Orders

(63)  Federal Register: Certain Iron Construction Castings From Brazil, Canada and the People’s Republic of China: Final Results of Expedited Fifth Sunset Review of Antidumping Duty Orders (https://www.federalregister.gov/documents/2022/03/16/2022-05550/certain-iron-construction-castings-from-brazil-canada-and-the-peoples-republic-of-china-final, sivustolla vierailtu 13.12.2023).

(64)  Kiinan tuottajien tarjoamat FOB-hinnat yhdeksälle edustavalle tarkasteltavana olevan tuotteen tuotelajille, joista kahdeksaa mainostetaan yritysten välisiin hintoihin erikoistuneella julkisella verkkosivustolla. Tarkastelupyynnön liitteessä B.10 esitetyt otteet verkkosivustolta https://www.made-in-china.com/.

(65)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.

(66)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).


LIITE

Otoksen ulkopuoliset yhteistyössä toimineet kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat:

Nimi

Taric-lisäkoodi

Baoding City Maikesaier Casting Ltd.

C226

Baoding GB Metal Products Co., Ltd.

C232

Baoding Hualong Casting Co., Ltd.

C233

Baoding Shuanghu Casting Co., Ltd.

C234

Bo Tou Chenfeng Casting Co., Ltd.

C235

Botou City Minghang Casting Co., Ltd.

C236

Botou City Qinghong Foundry Co., Ltd and the related company Cangzhou Qinghong Foundry Co., Ltd.

C237

Botou City Simencun Town Bai Fo Tang Casting Factory

C238

Botou Dongli Foundry Co., Ltd.

C239

Botou GuangTai Precision Casting Factory

C240

Botou Mancheng Foundry Co., Ltd.

C241

Botou Okai Foundry Co., Ltd.

C242

Botou Sanjiang Casting Co., Ltd.

C243

Botou TongYang Casting Factory

C244

Botou Weili Precision Casting Co., Ltd.

C245

Botou Xinrong Foundry Co., Ltd.

C246

Botou Zhengxin Foundry Co., Ltd.

C247

Cangzhou Hongyuan Machinery & Foundry Co., Ltd.

C248

Cangzhou Yadite Casting Machinery Co., Ltd.

C249

Changsha Jinlong Foundry Industry Co., Ltd.

C250

Changyi City ChangZhan Casting Co., Ltd.

C251

China National Minerals Co., Ltd.

C252

Dingxiang Sitong Forging and Casting Industrial

C253

Dingzhou Dongyu Foundry Co., Ltd.

C254

Handan City Jinzhu Foundry Co., Ltd.

C255

Handan Haolin Casting Co., Ltd.

C256

Handan Qunshan Foundry Co., Ltd.

C257

Handan Yanyuan Machinery Foundry Co., Ltd.

C258

Handan Yuanyang Foundry Co.,Ltd

C259

Handan Zhangshui Pump Manufacturing Co., Ltd.

C260

Hebei Cheng’An Babel Casting Co., Ltd.

C261

Hebei Feixiang East Foundry Products Co., Ltd.

C262

Hebei Jinghua Casting Co., Ltd.

C263

Hebei Shunda Foundry Co., Ltd

C264

Hebei Tengfeng Metal Products Co., Ltd.

C265

Hebei Zhonghe Foundry Co., Ltd.

C266

Hengtong Valve Co.,LTD

C267

Heping Cast Co., Ltd Yi County

C268

Jiaocheng County Honglong Machinery Manufacturing Co., Ltd.

C269

Jiaocheng County Xinlei Machinery Manufacturing Co., Ltd.

C270

Jiaocheng County Xinxing Casting Co., Ltd.

C271

Jinan Laiwu Haitian Machinery Manufacturing Co., Ltd

C272

Laiwu Xinlong Weiye Foundry Co., Ltd.

C273

Lianyungang Ganyu Xingda Casting Foundry

C274

Lingchuan County Rainbow Casting Co., Ltd.

C275

Lingshou County Boyuan Foundry Co., Ltd.

C276

Pingyao County Master Casting Co., Ltd.

C277

Qingdao Jiatailong Industrial Co.,Ltd

C278

Qingdao Jinfengtaike Machinery Co., Ltd.

C279

Qingdao Qitao Casting Co., Ltd.

C280

Qingdao Shinshu Casting Co., Ltd.

C281

Qingyuanxian Yueda Fountry Co., Ltd.

C282

Rockhan Technology Co., Ltd.

C283

Shahe City Fangyuan Casting Co., Ltd.

C284

Shandong Heshengda Machinery Technology Co., Ltd.

C298

Shandong Hongma Engineering Machinery Co., Ltd.

C285

Shandong Lulong Group Co., Ltd.

C286

Shanxi Ascent Industrial Co., Ltd.

C310

Shanxi Associated Industrial Co., Ltd.

C287

Shanxi Jiaocheng Xinglong Casting Co., Ltd.

C288

Shanxi Solid Industrial Co., Ltd.

C289

Shanxi Yuansheng Casting and Forging Industrial Co., Ltd.

C290

Shaoshan Huanqiu Castings Foundry

C291

Tang County Kaihua Metal Products Co., Ltd.

C292

Tangxian Hongyue Machinery Accessory Foundry Co., Ltd.

C293

Tianjin Jinghai Chaoyue Industrial and Commercial Co., Ltd.

C294

Tianjin Yu Xing Da Casting Co., Ltd.

C295

Wangdu Junrong Foundry Co., Limited

C296

Weifang Nuolong Machinery Co., Ltd.

C297

Weifang Weikai Casting Co., Ltd.

C299

Wen Shui Hengli Nature of the Company

C300

Wuhan RedStar Agro-Livestock Machinery Co. Ltd

C301

Zibo Joy’s Metal Co., Ltd

C302


ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/770/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)