(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 126 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

Neuvosto päätti 2 päivänä joulukuuta 2009 (1) SEUT-sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että Belgialla on liiallinen alijäämä. Neuvosto antoi 2 päivänä joulukuuta 2009 ja myös komission suosituksesta SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (2) 3 artiklan mukaisen suosituksen, jonka mukaan liiallinen alijäämä olisi korjattava viimeistään vuonna 2012, jäljempänä ‧neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antama suositus‧. Jotta julkisen talouden alijäämä saataisiin alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla, Belgian viranomaisille suositeltiin, että niiden olisi a) toteutettava vuoden 2010 talousarvioesitykseen sisältyvät alijäämää vähentävät toimenpiteet vuonna 2010 ja vahvistettava suunniteltuja julkisen talouden toimia vuosina 2011 ja 2012; b) varmistettava, että julkisen talouden toimien vaikutus on vuosina 2010–2012 vuosittain keskimäärin ¾ prosenttia suhteessa BKT:hen, minkä olisi myös pitänyt vaikuttaa julkisen talouden bruttovelkasuhteen saattamiseen takaisin lasku-uralle, joka lähestyy viitearvoa tyydyttävää vauhtia, palauttamalla perusylijäämä riittävälle tasolle; c) täsmennettävä toimenpiteet, joita tarvitaan liiallisen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2012, mikäli suhdannekehitys sen sallii, ja nopeutettava alijäämän supistumista, jos taloudelliset tai finanssipoliittiset edellytykset osoittautuvat paremmiksi kuin mitä liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyviä suosituksia annettaessa odotettiin; ja d) parannettava seurantamekanismeja sen varmistamiseksi, että finanssipoliittisia tavoitteita noudatetaan. Suosituksissaan neuvosto vahvisti 2 päivän kesäkuuta 2010 määräajaksi, johon mennessä tuloksellisia toimia oli määrä toteuttaa asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 kohdan säännösten mukaisesti.

(4)

Neuvosto päätti SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan määräysten mukaisesti 21 päivänä kesäkuuta 2013, että neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antama suositus ei mainitussa suosituksessa asetetussa määräajassa johtanut tuloksellisten toimien toteuttamiseen Belgiassa.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 10 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jos asetuksen (EY) N:o 479/2009 nojalla annetut seurantatiedot osoittavat, että osallistuva jäsenvaltio ei ole korjannut liiallista alijäämäänsä määräajassa, joka on asetettu SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti annetussa suosituksessa, neuvosto tekee välittömästi päätöksen SEUT-sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti, eli vaatii jäsenvaltiota määräajassa toteuttamaan sellaisia allijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita neuvosto pitää tarpeellisina tilanteen korjaamiseksi.

(6)

Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen perusteella reaalinen BKT pysyy muuttumattomana vuonna 2013, ja kotimaisen kysynnän vuonna 2012 alkanut supistuminen jatkuu. Kotitalouksien kulutuksen odotetaan pysyvän samalla tasolla, mutta investointien arvioidaan vähenevän, mihin vaikuttavat koko kansantaloudessa vallitseva luottamuspula, rakennusalan taantuma, tiukentuneet luottoehdot sekä se, että teollisuudessa on paljon vapaata kapasiteettia. Yksityisen kulutuksen ja investointien odotetaan piristyvän vasta vuodesta 2014 alkaen, jolloin reaalisen BKT:n kasvu olisi 1,2 prosenttia pääasiassa kotimaisen kysynnän elpymisen ansiosta. Kotimaisen kysynnän vahvistuessa tuonnin arvioidaan lisääntyvän viennin kasvua vastaavasti. Tämä vähentäisi nettoviennistä saatavaa etua vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013, jolloin ulkomaisen kysynnän nettokasvun odotetaan ehkäisevän BKT:n supistumista.

(7)

Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämän ennustetaan vuonna 2013 supistuvan 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuoden 2013 alustavassa talousarviossa asetettiin nimellistä alijäämää koskevaksi tavoitteeksi 2,15 prosenttia suhteessa BKT:hen. Talousarvion laatimisen jälkeen sen perustana olleita virallisia kasvuennusteita (+0,7 prosenttia komission yksiköiden syksyn 2012 talousennustetta vastaavasti) on kuitenkin korjattu merkittävästi alaspäin 0,2 prosenttiin vuosia 2012–2016 koskevassa vakausohjelmassa ja 0,0 prosenttiin mainitussa kevään talousennusteessa. Hallitus luopui sen vuoksi nimellisen alijäämän tavoitteesta ja korvasi sen sitoumuksella parantaa rakenteellista rahoitusasemaa 1,0 prosentilla suhteessa BKT:hen. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteessa on otettu huomioon se, että maaliskuussa 2013 hallitus toteutti lisätoimenpiteitä, joiden vaikutus oli 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, niiden toimien lisäksi, jotka sisältyivät vuoden 2013 alustavaan talousarvioon ja joiden vaikutus oli 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ennusteen mukaan rakenteellinen rahoitusasema paranee ¾ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, mistä ¼ prosenttiyksikköä johtuu korkomenojen pienenemisestä.

(8)

Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteessa arvioidaan, että ennakoidusta kasvupotentiaalista huolimatta alijäämä kasvaa ilman politiikan muutoksia jälleen vuonna 2014 viitearvon yläpuolelle 3,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Uusi kasvu johtuu sosiaalisten tulonsiirtojen autonomisesta kasvusuuntauksesta ja siitä, että vuoden 2013 talousarvioon sisältyi myös kertaluonteisia ja tilapäisiä tulovaikutuksia, kuten veroarmahdus, teletoimintalisenssien myynti ja harvinaisen suuret osingot Belgian keskuspankilta, joiden vaikutus oli noin 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(9)

Julkisen velan määrä, joka vuonna 2007 oli 84 prosenttia suhteessa BKT:hen, nousi lähes 100 prosenttiin vuonna 2012. Noin 6,5 prosenttiyksikköä kasvusta johtuu alijäämän ja BKT:n dynamiikasta ja noin 9 prosenttiyksikköä ulkoisista tekijöistä, ennen kaikkea rahoitussektorilla pääomalisäysten muodossa suoritetuista pelastusoperaatioista. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan vuonna 2014 velan määrän ennustetaan olevan yli 102 prosenttia suhteessa BKT:hen. Hallitus aikoo myydä rahoitusomaisuutta pitääkseen velan määrän alle 100 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Tässä yhteydessä hallitus ilmoitti myyvänsä Royal Park Investments -yhtiön (Fortis-pankin pelastusoperaation yhteydessä luotu erillisyhtiö), mikä pienentäisi velkatasoa 0,2 prosentilla suhteessa BKT:hen.

(10)

Komission laatiman, julkisen talouden kestävyyttä koskevan vuoden 2012 kertomuksen mukaan Belgiaa ei lyhyellä aikavälillä uhkaa julkisen talouden rahoituspaine. Julkisen talouden kestävyyteen kohdistuu kuitenkin suuri riski keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntymisen talousarviovaikutukset ovat Belgiassa pitkällä aikavälillä huomattavasti EU:n keskiarvoa suuremmat, mikä johtuu pääasiassa eläkemenojen nopeasta kasvusta BKT:hen suhteutettuna tulevien vuosikymmenien aikana. Vuoden 2011 joulukuussa tehty eläkeuudistus oli merkittävä positiivinen askel, mutta lisätoimenpiteet näyttävät olevan tarpeen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden palauttamiseksi täysimittaisesti.

(11)

Vuoden 2013 alustavaan talousarvioon sisältyvien ja maaliskuussa 2013 tehdyn tarkastuksen yhteydessä päätettyjen toimenpiteiden arvioidaan tällä hetkellä alentavan vajeen alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Komission yksiköiden kevään 2013 talousennusteen mukaan turvamarginaali perussopimuksessa määrättyyn viitearvoon on kuitenkin erittäin pieni. Lisäksi korjaus ei ole vielä kestävällä pohjalla.

(12)

Kun otetaan huomioon talouden ja julkisen talouden kehitykseen liittyvät suuret epävarmuustekijät, julkisen talouden tavoite korjausjakson viimeiseksi vuodeksi olisi asetettava viitearvoa selvästi alhaisemmalle tasolle, jotta varmistetaan korjaustavoitteen tuloksellinen ja pysyvä saavuttaminen pyydetyssä määräajassa.

(13)

Siksi on perusteltua pienentää alijäämä 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013, mikä on johdonmukaista sen kanssa, että rakenteellinen rahoitusasema kohenee 1 prosentin suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Siksi ja myös mahdollisten negatiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi pidetään tarpeellisena toteuttaa lisätoimenpiteitä, joiden arvioitu vaikutus on ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen.

(14)

Belgia on vuosia 2012–2016 koskevassa vakausohjelmassaan sitoutunut pääsemään tasapainoiseen julkisen talouden rakenteelliseen rahoitusasemaan vuonna 2015 ja saavuttamaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteena olevan 0,75 prosentin rakenteellisen ylijäämän suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Vuosia 2012–2016 koskevan vakausohjelman antamisen jälkeen 28 päivänä toukokuuta 2013 komissiolle lähettämässään kirjeessä Belgian viranomaiset nostivat julkisen talouden toimien tavoitteen ¾ prosenttiin suhteessa BKT:hen vuodelle 2014. Kun velkataso on korkea, tämä on asianmukainen taso, ja se tukee velan supistamiselle asetetun vertailuarvon noudattamista. Vuoden 2016 jälkeen Belgian olisi edelleen huolehdittava riittävästä edistymisestä kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta, johon kuuluu menojen kasvulle asetetun vertailuarvon saavuttaminen, sekä kohti velan supistamiselle asetettua vertailuarvoa.

(15)

Lisäksi Belgian olisi vahvistettava eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien pitkän aikavälin kestävyyttä. Tässä yhteydessä tarvitaan lisätoimenpiteitä lakisääteisen ja todellisen eläkeiän välisen kuilun kuromiseksi umpeen, minkä lisäksi toimenpiteet lakisääteisen eläkeiän sovittamiseksi eliniänodotteen kehityksen mukaiseksi turvaisivat eläkejärjestelmän kestävyyden pitkällä aikavälillä.

(16)

Lisäksi Belgian olisi hyväksyttävä nimenomaiset koordinointijärjestelyt sen varmistamiseksi, että julkisen talouden tavoitteet sitovat sekä liittovaltiotasolla että alemmilla hallintotasoilla keskipitkällä suunnitteluvälillä, esimerkiksi hyväksymällä nopeasti sellainen julkisen talouden rahoitusasemaa/ylijäämää koskeva sääntö, joka vastaa talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen vaatimuksia.

(17)

Jotta julkisen talouden vakauttamisstrategian onnistuminen voitaisiin varmistaa, on lisäksi tärkeää tukea julkisen talouden vakauttamista kattavilla rakenteellisilla uudistuksilla niiden suositusten mukaisesti, jotka neuvosto on antanut Belgialle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä,