1

Fertilizers Europe ja Euroopan komissio vaativat valituksissaan unionin tuomioistuinta kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 5.7.2023 antaman tuomion Nevinnomysskiy Azot ja NAK ”Azot” v. komissio (T‑126/21, EU:T:2023:376; jäljempänä valituksenalainen tuomio), jolla unionin yleinen tuomioistuin kumosi lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen 15.12.2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/2100 (EUVL 2020, L 425, s. 21; jäljempänä riidanalainen asetus).

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Riidanalainen asetus

2

Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 20 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

Asetus (EU) 2016/1036

3

Polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (EUVL 2016, L 176, s. 21), sellaisena kuin se on muutettuna 30.5.2018 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/825 (EUVL 2018, L 143, s. 1; jäljempänä asetus 2016/1036), 1 artiklan, jonka otsikko on ”Periaatteet”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

4

Asetuksen N:o 2016/1036 2 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetään seuraavaa:

5

Asetuksen N:o 2016/1036 5 artiklan 3 ja 9 kohdassa säädetään seuraavaa:

6

Kyseisen asetuksen 11 artiklan 1, 2, 5 ja 6 kohdassa säädetään seuraavaa:

–

toimenpiteiden voimassaolo päättyy, kun kyse on 2 kohdan mukaisista tutkimuksista,

–

toimenpiteiden voimassaolo päättyy, kun 2 ja 3 kohdan mukaiset tutkimukset on suoritettu rinnakkain, jos joko 2 kohdan nojalla suoritettava tutkimus on aloitettu samanaikaisesti kuin 3 kohdan nojalla suoritettava tarkastelu on samassa menettelyssä vireillä tai tällaiset tarkastelut on aloitettu samanaikaisesti, tai

–

toimenpiteet pysyvät muuttumattomina, kun kyse on 3 ja 4 kohdan mukaisista tutkimuksista.

Asian tausta

7

Asian tausta on selostettu valituksenalaisen tuomion 2–13 kohdassa, ja se voidaan tiivistää nyt käsiteltäviä yhdistettyjä asioita varten seuraavasti.

8

AO Nevinnomysskiy Azot ja AO Novomoskovskaya Aktsionernaya Kompania NAK ”Azot” (jäljempänä yhdessä Azot-yhtiöt) ovat Venäjälle sijoittautuneita ammoniumnitraatin tuottajia ja viejiä. Niihin sovelletaan tällä perusteella lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa 16.8.1995 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2022/95 (EYVL 1995, L 198, s. 1).

9

Kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan ensimmäisen tarkastelun ja ensimmäisen välivaiheen tarkastelun jälkeen lopullinen polkumyyntitulli pidettiin voimassa Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa 15.4.2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 658/2002 (EYVL 2002, L 102, s. 1). Kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan toisen tarkastelun ja toisen välivaiheen tarkastelun jälkeen ne pidettiin voimassa lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen 8.7.2008 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 661/2008 (EUVL 2008, L 185, s. 1). Kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan kolmannen tarkastelun jälkeen komissio piti toimenpiteet voimassa lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen 23.9.2014 antamallaan täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 999/2014 (EUVL 2014, L 280, s. 19). Välivaiheen tarkastelun jälkeen komissio antoi asetuksen 2016/1036 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti 14.11.2018 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1722 lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 999/2014 muuttamisesta Euroopan parlamentin [ja] neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen (EUVL 2018, L 287, s. 3).

10

Azot-yhtiöihin sovellettiin koko sen ajanjakson ajan, jona tarkastelumenettelyt toteutettiin, koko Venäjän alueella voimassa ollutta polkumyyntitullia.

11

Fertilizers Europe, joka on Euroopan lannoitevalmistajien yhdistys, esitti 21.6.2019 komissiolle asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan nojalla kyseisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan alkuperäisen tarkastelupyynnön. Fertilizers Europe väitti pyynnössään, että oli olemassa näyttöä siitä, että polkumyynnin jatkuminen olisi todennäköistä, jos kyseisten toimenpiteiden voimassaolo päättyisi. Se tukeutui tältä osin vientihintojen ja laskennallisen normaaliarvon vertailuun.

12

Vastauksena tähän pyyntöön komissio pyysi Fertilizers Europea toimittamaan lisätietoja alkuperäisen tarkastelupyyntönsä täydentämiseksi ja selventämiseksi (jäljempänä lisätiedot). Fertilizers Europe toimitti 20.8.2019 nämä lisätiedot, jotka lisättiin konsolidoituun tarkastelupyyntöön ja jotka perustuivat Venäjän tosiasiallisiin kotimarkkinahintoihin perustuvaan normaaliarvoon.

13

Komissio julkaisi 23.9.2019 ilmoituksen Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL 2019, C 318, s. 6) ja katsoi, että tarkastelun vireille panemiseksi ja tutkimuksen aloittamiseksi oli olemassa riittävästi näyttöä.

14

Tutkimuksen päätteeksi komissio päätteli, että polkumyynnin ja vahingon toistuminen oli todennäköistä, jos polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolo päättyy. Komissio antoi riidanalaisen asetuksen ja jatkoi siten kyseisiä toimenpiteitä viidellä vuodella.

Unionin yleisessä tuomioistuimessa nostettu kanne ja valituksenalainen tuomio

15

Azot-yhtiöt vaativat unionin yleisessä tuomioistuimessa nostamallaan kanteella riidanalaisen asetuksen kumoamista. Ne esittivät kanteensa tueksi yhden ainoan kanneperusteen, joka koski lähinnä asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 ja 5 kohdan sekä 5 artiklan 3 kohdan rikkomista siltä osin kuin komissio toimi niiden mukaan virheellisesti panemalla Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille, vaikkei tähän ollut riittävää näyttöä.

16

Tarkastelupyynnön sisältöön sovellettavista oikeudellisista perusteista unionin yleinen tuomioistuin totesi ensinnäkin valituksenalaisen tuomion 65–67 kohdassa, että ”asetuksen [2016/1036] 11 artiklan 2 kohdan sanamuodon mukaisesta tulkinnasta ilmenee, että tarkastelupyyntöön, joka unionin tuottajien on tehtävä tai joka on tehtävä niiden puolesta viimeistään kolme kuukautta ennen sen viisivuotisjakson loppua, jonka päättyessä polkumyyn[nin vastaisten] toimenpiteiden voimassaolo päättyy [(jäljempänä lakisääteinen määräaika)], on jo sisällyttävä riittävästi todisteita siitä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen”, koska mainitun säännöksen neljännessä alakohdassa, jossa vahvistetaan kyseinen lakisääteinen määräaika, jonka kuluessa tarkastelupyyntö on tehtävä, viitataan nimenomaisesti 11 artiklan 2 kohdan toiseen alakohtaan, jossa täsmennetään tarkastelun suorittamista koskevan pyynnön sisältöä koskevat edellytykset.

17

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 69 ja 70 kohdassa, että tämä tulkinta oli tarpeen sen tavoitteen varmistamiseksi, että komissiolle lakisääteisessä määräajassa toimitetut todisteet riittävät osoittamaan polkumyynnin ja vahingon todennäköisen jatkumisen tai toistumisen toimenpiteiden voimassaolon päättyessä. Se katsoi, että kyseisen määräajan käyttöön ottaminen auttaa siten varmistamaan oikeusvarmuuden niin, että markkinatoimijat saavat tietää ajoissa, voivatko polkumyynnin vastaiset toimenpiteet pysyä voimassa, ja sen ansiosta komissiolla on käytettävissään riittävä määräaika, jotta se voi arvioida tarkastelupyyntöihin sisältyvät todisteet ja varmistua näiden todisteiden riittävyydestä ja merkityksellisyydestä, jotta vältetään polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden perusteeton voimassa pitäminen laissa säädetyn ajan jälkeen.

18

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 71–74 kohdassa, että unionin tuottajat voivat lakisääteisen määräajan jälkeen ja kyseessä olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä edeltävien kolmen kuukauden kuluessa toimittaa lisätietoja asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan nojalla ja että komissio voi kyseisten kolmen kuukauden aikana vastaanottaa tai pyytää lisätietoja, joilla täydennetään tai vahvistetaan ennen kyseisen lakisääteisen määräajan päättymistä toimitettuja riittäviä todisteita; näin saadaan aikaan tarkastelupyynnön konsolidoitu versio, eivätkä tällaiset lisätiedot voi olla uusia perusteluja eivätkä ne voi korvata lakisääteisessä määräajassa tehtyä tarkastelupyyntöä tai paikata tällaiseen tarkastelupyyntöön sisältyneiden todisteiden riittämättömyyttä.

19

Neljänneksi unionin yleinen tuomioistuin tutki ja hylkäsi valituksenalaisen tuomion 78–101 kohdassa komission väitteen, jonka mukaan sillä oli asetuksen 2016/1036 11 artiklan 5 kohdan nojalla toimivalta soveltaa kyseisen asetuksen 5 artiklan 3 ja 9 kohtaa, jotka koskevat alkuperäistä tutkimusmenettelyä.

20

Näiden toteamusten perusteella unionin yleinen tuomioistuin katsoi kyseisen tuomion 104 kohdassa, että komissio teki oikeudellisen virheen todetessaan riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 20 perustelukappaleessa, ettei sillä ollut merkitystä, että alkuperäistä tarkastelupyyntöä oli täydennetty lisätiedoilla, ja että tarkastelun vireillepano voitiin perustella konsolidoidulla tarkastelupyynnöllä.

21

Alkuperäisessä tarkastelupyynnössä esitettyjen todisteiden riittävyydestä ja lisätietojen luonteesta unionin yleinen tuomioistuin totesi mainitun tuomion 105 ja 140 kohdassa yhtäältä, että komission käsiteltävässä asiassa lakisääteisen määräajan päättymisen jälkeen saamia tietoja ei ollut pidettävä pelkkinä kyseisten todisteiden selvennyksinä vaan uusina todisteina, ja toisaalta, että riidanalaisesta asetuksesta ilmeni, että komissio oli katsonut, että alkuperäisessä tarkastelupyynnössä esitetty näyttö ei ollut riittävää kyseessä olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkastelun suorittamiseen.

22

Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin totesi kyseisen tuomion 142 kohdassa, että riidanalainen asetus oli kumottava, eikä muita Azot-yhtiöiden esittämiä väitteitä ollut tarpeen tutkia.

Valittajien vaatimukset ja oikeudenkäynti unionin tuomioistuimessa

23

Fertilizers Europe vaatii asiassa C‑554/23 P tekemässään valituksessa, että unionin tuomioistuin

–

ottaa valituksen tutkittavaksi ja toteaa sen perustelluksi

–

kumoaa valituksenalaisen tuomion ja hylkää muut ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset ja

–

velvoittaa Azot-yhtiöt vastaamaan niille tästä muutoksenhakumenettelystä ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

24

Komissio vaatii asiassa C‑568/23 P tekemässään valituksessa, että unionin tuomioistuin

–

kumoaa valituksenalaisen tuomion ja hylkää muut ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset ja

–

velvoittaa Azot-yhtiöt korvaamaan ensimmäisessä oikeusasteessa ja muutoksenhakuasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

25

Asiat C‑554/23 P ja C‑568/23 P yhdistettiin unionin tuomioistuimen presidentin 9.10.2023 antamalla määräyksellä kirjallista ja suullista käsittelyä sekä tuomion antamista varten.

26

Azot-yhtiöt vaativat, että unionin tuomioistuin

–

hylkää valitukset kokonaisuudessaan ja pysyttää valituksenalaisen tuomion

–

toissijaisesti palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä ratkaisee sen unionin tuomioistuimen antaman tuomion mukaisesti, ja

–

velvoittaa komission ja Fertilizers Europen korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jotka näille yhtiöille on aiheutunut tästä muutoksenhakumenettelystä ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä menettelystä.

Valitusten tarkastelu

27

Fertilizers Europe esittää valituksensa tueksi neljä valitusperustetta ja komissio kaksi valitusperustetta.

28

Fertilizers Europen ensimmäinen ja toinen valitusperuste sekä komission ensimmäinen valitusperuste koskevat oikeudellisia virheitä, jotka unionin yleisen tuomioistuimen väitetään tehneen tulkitessaan asetuksen 2016/1036 11 artiklaa, kun taas Fertilizers Europen kolmas ja neljäs valitusperuste sekä komission toinen valitusperuste, jotka on esitetty toissijaisesti, koskevat oikeudellista virhettä, jonka unionin yleisen tuomioistuimen väitetään tehneen kyseisen 11 artiklan soveltamisessa, sekä tosiseikkojen ja todistusaineiston ottamista huomioon vääristyneellä tavalla.

Ensimmäinen ja toinen valitusperuste asiassa C‑554/23 P ja ensimmäinen valitusperuste asiassa C‑568/23 P

Asianosaisten lausumat

29

Fertilizers Europe väittää ensimmäisessä ja toisessa valitusperusteessaan ja komissio ensimmäisessä valitusperusteessaan lähinnä, että unionin yleinen tuomioistuin teki valituksenalaisen tuomion 65–67 ja 71–104 kohdassa oikeudellisen virheen tulkitessaan asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen 5 artiklan 3 ja 9 kohdan kanssa, siten, että komissio voi tukeutua tutkiessaan, onko olemassa riittävästi todisteita polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, vain tarkastelupyyntöön, jonka unionin tuottajat ovat esittäneet asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan neljännessä alakohdassa säädetyssä lakisääteisessä määräajassa ja jota on täydennetty enintään tiedoilla, jotka ainoastaan tukevat kyseiseen pyyntöön sisältyviä todisteita.

30

Fertilizers Europe katsoo ensinnäkin asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan sanamuodon mukaisesta tulkinnasta, että – toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 65–67 kohdassa – kyseisen 11 artiklan 2 kohdan toisen ja neljännen alakohdan sanamuodosta ei välttämättä ilmene, että lakisääteisessä määräajassa esitetyssä tarkastelupyynnössä on jo oltava riittävästi todisteita, jotta olisi perusteltua suorittaa kyseisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu.

31

Komission mukaan asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan neljäs alakohta on neutraali sen suhteen, onko komission rajattava arviointinsa lakisääteisessä määräajassa toimitettuihin todisteisiin. Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisessa tuomiossa, kyseisessä säännöksessä olevasta ilmaisusta ”toisen alakohdan mukaisesti” ei etenkään voida päätellä, että komission olisi tutkittava niiden todisteiden, joiden perusteella ratkaistaan, onko tarkastelun aloittaminen perusteltua, riittävyyttä yksinomaan lakisääteisessä määräajassa esitetyn pyynnön perusteella. Lisäksi kyseisessä 11 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään ainoastaan oikeudellisesta perusteesta, joka on edellytyksenä sille, että komissio voi suorittaa kyseisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, rajoittamatta nimenomaisesti tai implisiittisesti sitä yleistä toimivaltaa, joka komissiolla on tällaisen tarkastelun perusteltavuuden arvioinnissa.

32

Toiseksi Fertilizers Europe väittää asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan asiayhteydestä, ettei mikään kyseisen asetuksen säännös vaikuta komissiolla yhteisen kauppapolitiikan alalla olevaan laajaan harkintavaltaan.

33

Komissio väittää, että asetusta 2016/1036 edeltäneistä polkumyyntiasetuksista ilmenee, että komission velvollisuus määrittää, sisältääkö valitus tai pyyntö riittävät todisteet alkuperäisen tutkimuksen tai tarkastelumenettelyn vireille panemisen oikeuttamiseksi, ei edellytä määräajan noudattamista ja että viimeksi mainitulla asetuksella ei ole tehty tältä osin mitään muutoksia.

34

Valittajat toteavat lisäksi, että komissiolla on asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla mahdollisuus aloittaa omasta aloitteestaan polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu.

35

Valittajat katsovat myös, että asetuksen 2016/1036 5 artiklan 3 ja 9 kohdassa, luettuina yhdessä sen 11 artiklan 5 kohdan kanssa, otetaan kyseisen asetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla esitettyjä tarkastelupyyntöjä varten käyttöön täydentäviä tietoja koskeva menettely, joka mahdollistaa uusien lisätodisteiden esittämisen lakisääteisen määräajan päätyttyä.

36

Kolmanneksi Fertilizers Europe väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen tulkinta kyseisestä 11 artiklan 2 kohdasta vaarantaa unionin tuotannonalan toimeentulon ja on siten vastoin asetuksen 2016/1036 tavoitetta suojata unionin tuotannonalaa epäreilulta tuonnilta kolmansista maista. Tämä tulkinta johtaa sen mukaan myös unionin tuottajien menettelyllisten oikeuksien eli oikeusvarmuuden periaatteen ja puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen niiden esittämän tarkastelupyynnön arvioinnin yhteydessä, koska vaaditun näytön yksityiskohtaisuus vaihtelee asiasta toiseen ja riippuu tosiasiallisista olosuhteista.

37

Lisäksi asetuksessa 2016/1036 säädetyllä, lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevalla tarkastelumenettelyllä pyritään varmistamaan, että kyseessä olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen on perusteltua toimenpiteiden uudelleentarkastelun aikana kerättyjen tietojen eikä yksinomaan tarkastelupyynnön perusteella. Kyseisen asetuksen 11 artiklan 2 kohta on siten johdonmukainen ja hyvän hallinnon periaatteen mukainen, jos todisteiden riittävyyttä arvioidaan tarkastelun vireillepanoajankohtana, eikä näitä todisteita tarvitse esittää tietyssä määräajassa.

38

Komissio katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin totesi perustellusti, että lakisääteisen määräajan tavoitteena oli ohjata unionin tuottajia sen ajankohdan osalta, jona tarkastelupyyntö on esitettävä, jotta voidaan järjestää asianmukaisesti joko kyseisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden päättäminen tai niiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano, ja ilmoittaa asiasta asianomaisille osapuolille. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että kyseisessä asetuksessa säädetyt määräajat, joiden kuluessa komissio voi ottaa kantaa tarkastelupyyntöön sisältyvien todisteiden riittävyyteen, ovat pidemmät kuin ne määräajat, joista siinä säädetään, jotta komissio voi lausua valituksesta, jossa vaaditaan alkuperäisen tutkimuksen vireillepanoa, unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt päätellä tästä, että kyseisen riittävyyden arvioimiseksi komissiolla olisi oltava vähintään samat valtuudet kuin sillä on arvioida tällaiseen valitukseen sisältyvien todisteiden riittävyyttä.

39

Komissio katsoo, että – toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin totesi – kyseisenä tavoitteena ei voi olla oikeusvarmuuden takaaminen unionin markkinoilla toimiville talouden toimijoille, koska yhdellekään asianomaiselle osapuolelle ei toimiteta unionin tuottajien esittämää tarkastelupyyntöä eikä niille ilmoiteta tällaisen pyynnön esittämisestä ennen kuin komissio julkaisee ilmoituksen kyseessä olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta.

40

Azot-yhtiöt vastaavat, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi perustellusti, että asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan toisen ja neljännen alakohdan sanamuotoon ja asiayhteyteen perustuvasta tulkinnasta seuraa, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön on sisällettävä viimeistään lakisääteisen määräajan päättymispäivänä riittävät todisteet, jotka oikeuttavat tällaisen tarkastelun vireillepanon.

41

Kyseiset yhtiöt väittävät ensinnäkin lähinnä, että unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohtaa asianmukaisesti, kun otetaan huomioon kyseisen säännöksen sanamuoto ja asiayhteys. Ne toteavat, että unionin tuottajien oikeudesta esittää tarkastelupyyntö säädetään kyseisen säännöksen neljännessä alakohdassa, jossa viitataan kyseisen 11 artiklan 2 kohdan toiseen alakohtaan. Kyseiset yhtiöt katsovat, että tarkastelupyynnön, joka on esitettävä ennen kyseisen lakisääteisen määräajan päättymistä, on yhtäältä sisällettävä riittävästi todisteita ja toisaalta oltava omiaan osoittamaan vahingollisen polkumyynnin todennäköisyys. Tämä määräaika on riittävä, jotta kyseiset tuottajat voivat kerätä merkityksellisiä todisteita ja jotta komissio voi arvioida niitä perusteellisesti, ja samalla vältetään se, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet pidettäisiin perusteettomasti voimassa liian kauan. Kyseisten yhtiöiden mukaan on niin, että jos unionin lainsäätäjä olisi halunnut rajoittaa kyseisten tuottajien velvollisuuksia, se olisi säätänyt tästä nimenomaisesti.

42

Toiseksi Azot-yhtiöt väittävät, että vaikka asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa ei täsmennetä, milloin unionin tuottajien on toimitettava tarkastelupyyntöönsä liittyvät riittävät todisteet, kyseistä säännöstä ei voida tulkita erillään 11 artiklan 2 kohdan neljännestä alakohdasta, jossa asetetaan nimenomaisesti tätä koskeva määräaika.

43

Kolmanneksi Azot-yhtiöt väittävät, että unionin yleisen tuomioistuimen asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdasta tekemällä tulkinnalla kunnioitetaan kaikkien asianomaisten osapuolten oikeuksia eikä sillä rajoiteta komission velvollisuuksia ja toimivaltaa, sillä komissiolla on – jollei prosessuaalisten määräaikojen noudattamisesta muuta johdu – toimivalta arvioida tarkastelupyyntöön sisältyvien todisteiden riittävyyttä. Tässä yhteydessä komissio ei kuitenkaan voi vedota sääntöihin, jotka koskevat muun tyyppisiä tarkasteluja tai tutkimuksia, tai toimivaltuuksiin, joiden nojalla se voi toimia viran puolesta, ja kyseisen toimielimen on noudatettava sekä merkityksellisiä menettelysääntöjä että unionin yleisiä periaatteita, joten sen ei pitäisi pyrkiä paikkaamaan unionin tuottajien tarkastelupyynnössä esittämien todisteiden riittämättömyyttä.

Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

44

Fertilizers Europen ensimmäinen ja toinen valitusperuste sekä komission ensimmäinen valitusperuste kohdistuvat valituksenalaisen tuomion 65–104 kohtaan. Kyseisissä kohdissa unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohtaa siten, ettei siinä anneta komissiolle mahdollisuutta ottaa kantaa polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkastelupyyntöön sellaisten uusien todisteiden perusteella, jotka unionin tuottajat olivat toimittaneet sen pyynnöstä alle kolme kuukautta ennen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä, lukuun ottamatta kyseisten tuottajien toimittamia lisätietoja, joilla vain täydennettiin tai vahvistettiin kyseiseen tarkastelupyyntöön sisältyviä todisteita. Kuten tämän tuomion 20 kohdassa muistutetaan, unionin yleinen tuomioistuin päätteli tämän tulkinnan perusteella, että komission olisi pitänyt antaa merkitystä sille seikalle, että alkuperäistä tarkastelupyyntöä täydennettiin lisätiedoilla ja ettei kyseessä olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkastelun vireillepanoa voitu oikeuttaa konsolidoidulla tarkastelupyynnöllä.

45

Sen selvittämiseksi, liittyykö unionin yleisen tuomioistuimen kyseisen asetuksen 11 artiklan 2 kohdasta omaksumaan tulkintaan oikeudellinen virhe, kuten valittajat väittävät, on muistutettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti unionin säännöstä tulkittaessa on otettava huomioon paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys ja sillä säännöstöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa tämä säännös on (tuomio 28.11.2024, Hengshi Egypt Fiberglass Fabrics ja Jushi Egypt for Fiberglass Industry v. komissio, C‑269/23 P ja C‑272/23 P, EU:C:2024:984, 69 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

46

Ensinnäkin kyseessä olevien säännösten sanamuodosta on todettava, että asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisen virkkeen mukaan ”toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu aloitetaan, jos pyyntöön sisältyy riittävästi todisteita polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä toimenpiteiden päättyessä”.

47

Lisäksi asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan toisessa virkkeessä säädetään, että unionin tuottajat voivat esittää tarkastelupyynnön kyseisen 11 artiklan 2 kohdan ”toisen alakohdan mukaisesti” viimeistään kolme kuukautta ennen asianomaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä.

48

Tämän tuomion 46 ja 47 kohdassa mainituista säännöksistä yhdessä luettuina ilmenee, että komission on suoritettava polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkastelu, jos yhtäältä tarkastelupyyntöön sisältyy riittävästi todisteita polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä kyseisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden päättyessä asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti ja jos toisaalta tarkastelupyyntö esitetään viimeistään kolme kuukautta ennen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä.

49

Näistä säännöksistä yhdessä luettuina ei sitä vastoin seuraa mitään vaatimusta, jolla rajoitettaisiin komission toimivaltaa suorittaa tällainen tarkastelu.

50

Tällaista rajoitusta ei etenkään voida johtaa suoraan asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan neljännessä alakohdassa olevasta täsmennyksestä, jonka mukaan unionin tuottajat voivat esittää tarkastelupyynnön ”toisen alakohdan mukaisesti”, koska kyseisen 11 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan sanamuodossa ainoastaan vahvistetaan komission velvollisuus suorittaa tarkastelu tietyissä tilanteissa ja esitetään esimerkkejä todisteista, joilla voi olla merkitystä tältä osin.

51

Lisäksi on niin, kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 40 kohdassa, että siltä osin kuin kyseisen 11 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa asetettu todisteiden riittävyyttä koskeva vaatimus koskee vain komissiota tarkastelun vireillepanoa koskevan päätöksen tekohetkellä, 11 artiklan 2 kohdan neljännessä alakohdassa olevasta viittauksesta ensin mainittuun säännökseen ei voida päätellä, että unionin tuottajien on toimitettava tällaiset todisteet lakisääteisessä määräajassa.

52

Tästä seuraa, että – toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 65–67 kohdassa – asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan sanamuotoa ei voida tulkita siten, että se osoittaisi yksiselitteisesti, että unionin yleisen tuomioistuimen kyseisessä tuomiossa omaksuma suppea tulkinta komission toimivallasta on perusteltu.

53

Toiseksi asiayhteydestä, johon asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen virke ja 11 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan toinen virke kuuluvat, on todettava, että – kuten julkisasiamies on pääasiallisesti todennut ratkaisuehdotuksensa 44–50 kohdassa – kyseinen 11 artiklan 2 kohta ja saman artiklan 1 kohta on otettava huomioon kokonaisuudessaan.

54

Asetuksen 2016/1036 11 artiklan 1 kohdan mukaan polkumyynnin vastaisen toimenpiteen on oltava voimassa vain niin kauan ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin estämiseksi. Lisäksi kyseisen 11 artiklan 2 kohdan kolmannesta alakohdasta ilmenee, että komission suorittaman tarkastelututkimuksen päätelmissä on otettava huomioon kaikki olennaiset ja asianmukaisesti asiakirjoilla osoitetut todisteet, jotka liittyvät kysymykseen siitä, jatkuisivatko polkumyynti ja vahinko toimenpiteiden päättymisen vuoksi tai toistuisivatko ne tästä syystä.

55

Näistä kahdesta säännöksestä yhdessä luettuina ilmenee, että komission on tarkastelumenettelyn aikana otettava huomioon kaikki tämän tuomion edellisessä kohdassa tarkoitetut todisteet, eikä aika, jonka kuluessa nämä todisteet on annettu sen käyttöön, ole ratkaiseva. Unionin lainsäätäjä on siten vahvistanut yleisesti sovellettavan säännön, jolla on tarkoitus varmistaa, että tarkastelumenettelyn tulos on asetuksen 2016/1036 11 artiklan 1 kohdassa vahvistetun periaatteen mukainen. Kuten julkisasiamies on korostanut ratkaisuehdotuksensa 49 kohdassa, tämän unionin lainsäätäjän tekemän valinnan ulottuvuus kaventuisi huomattavasti, jos olisi katsottava, että komissiolla on tarkastelumenettelyn alustavassa vaiheessa sitä vastoin puhtaasti ajallisen kriteerin perusteella velvollisuus jättää huomiotta toimitetut todisteet.

56

Kyseisen asetuksen 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen mukaan ”toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu tehdään joko komission aloitteesta tai unionin tuottajien tekemästä tai niiden puolesta tehdystä pyynnöstä, ja toimenpide on voimassa mainitun tarkastelun tuloksia odotettaessa”. Komissiolla on siten toimivalta suorittaa polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkastelu riippumatta siitä, ovatko unionin tuottajat esittäneet tarkastelupyynnön, ja milloin tahansa ennen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä. Jos siis katsottaisiin, että komissio on käsitellessään tarkastelupyyntöä sidottu kyseiseen pyyntöön sisältyviin todisteisiin, jotka on esitetty viimeistään kolme kuukautta ennen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä, se voisi, jos sillä on uudempia todisteita, olla pakotettu hylkäämään kyseisen pyynnön, vaikka se voi aina päättää panna viran puolesta vireille tarkastelumenettelyn. Tällainen lopputulos olisi omiaan heikentämään toteutettujen menettelyjen tehokkuutta muuttamatta kuitenkaan niiden lopputulosta.

57

Kolmanneksi asetuksen 2016/1036 tavoitteesta on todettava, että kyseisen asetuksen 1 artiklan, jonka otsikko on ”Periaatteet”, 1 kohdan mukaan ”polkumyyntitulli voidaan asettaa polkumyynnillä tuodulle tuotteelle, jos tuotteen luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen unionissa aiheuttaa vahinkoa”. Komission mahdollisuus varmistaa tämän tavoitteen täysimääräinen saavuttaminen kuitenkin heikentyisi, jos – kuten unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisessa tuomiossa katsonut – päättääkseen, onko aiheellista suorittaa polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkastelu, komissio ei voisi ennen näiden toimenpiteiden voimassaolon päättymispäivää ottaa huomioon kaikkia todisteita, jotka liittyvät kysymykseen siitä, olisiko kyseisten toimenpiteiden poistaminen omiaan edistämään polkumyynnin ja vahingon jatkumista tai toistumista.

58

Lisäksi on todettava, että – toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 70 kohdassa ja kuten komissio väittää – asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan toisen virkkeen tarkoituksena ei ole mahdollistaa sitä, että markkinatoimijat saavat tietää hyvissä ajoin, pidetäänkö polkumyynnin vastaiset toimenpiteet voimassa. Yhtäältä on niin, kuten komissio korostaa valituksessaan, että tarkastelupyyntöä ei anneta tiedoksi millekään asianomaiselle osapuolelle ennen tarkastelututkimuksen vireillepanoa koskevan ilmoituksen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Toisaalta – kuten tämän tuomion 56 kohdassa on todettu – komissiolla on toimivalta suorittaa polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkastelu riippumatta siitä, ovatko unionin tuottajat esittäneet tarkastelupyynnön, ja milloin tahansa ennen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä.

59

Sitä vastoin ei ole kiistetty sitä, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 70 kohdassa perustellusti, että asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan toisessa virkkeessä säädetyn tarkastelupyynnön esittämiselle asetetun lakisääteisen määräajan tarkoituksena on muun muassa mahdollistaa se, että komissiolla on käytettävissään riittävä määräaika, jotta se voi arvioida kyseiseen tarkastelupyyntöön sisältyvät todisteet ja varmistua näiden todisteiden riittävyydestä ja merkityksellisyydestä, jotta vältetään polkumyyntitoimenpiteiden perusteeton voimassa pitäminen laissa säädetyn ajan jälkeen.

60

Komission mahdollisuus kerätä tai pyytää aiheellisiksi katsomiaan lisätodisteita alle kolme kuukautta ennen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä ei ole omiaan haittaamaan tämän tuomion edellisessä kohdassa mainitun, asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan toisen virkkeen tavoitteen toteutumista, koska tällaisen mahdollisuuden olemassaolo ei merkitse sitä, että tarkastelupyynnön esittäjälle annettaisiin oikeus täydentää hakemustaan oma-aloitteisesti lakisääteisen määräajan päättymisen jälkeen tai esittää tällainen pyyntö kyseisen määräajan päättymisen jälkeen. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi siten valituksenalaisen tuomion 77 kohdassa virheellisesti, että komission kyseisestä säännöksestä riidanalaisessa asetuksessa omaksuma tulkinta veisi kyseiseltä säännökseltä merkityksen, koska siinä säädetty oikeudellinen velvoite jäisi vaille kohdetta.

61

Edellä esitetystä seuraa, ilman että on tarpeen ottaa kantaa siihen, millaisia toimivaltuuksia komissiolla voisi mahdollisesti olla asetuksen 2016/1036 5 artiklan nojalla, että kyseisen asetuksen 11 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että komissiolla on toimivalta ottaa huomioon todisteet, jotka unionin tuottajat ovat sen pyynnöstä esittäneet polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, päättäessään, onko suoritettava kyseisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkastelu.

62

Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan valituksenalaisen tuomion 104 kohdassa, että komissio teki oikeudellisen virheen todetessaan riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 20 perustelukappaleessa, ettei sillä ollut merkitystä, että alkuperäistä tarkastelupyyntöä oli täydennetty lisätiedoilla, ja että tarkastelun vireillepano voitiin perustella konsolidoidulla tarkastelupyynnöllä.

63

Kaiken edellä esitetyn perusteella asiassa C‑554/23 P esitetyt ensimmäinen ja toinen valitusperuste sekä asiassa C‑568/23 P esitetty ensimmäinen valitusperuste on hyväksyttävä. Koska unionin yleisen tuomioistuimen asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan tulkinnassa tekemä oikeudellinen virhe riittää viemään perustan valituksenalaisen tuomion tuomiolauselmalta, kyseinen tuomio on kumottava ilman, että asiassa C‑554/23 P esitettyjä kolmatta ja neljättä valitusperustetta ja asiassa C‑568/23 P esitettyä toista valitusperustetta on tarpeen tutkia.

Unionin yleisessä tuomioistuimessa nostettu kanne

64

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä määrätään, että jos unionin tuomioistuin kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun, se voi itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen.

65

Näin ei ole nyt käsiteltävässä asiassa.

66

Unionin yleinen tuomioistuin ei tutkinut ensimmäisessä kanneperusteessa esitettyä väitettä, jonka mukaan komissio katsoi riidanalaisessa asetuksessa virheellisesti, että konsolidoitu tarkastelupyyntö sisälsi riittävästi todisteita polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä, jos kyseessä olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolo päättyisi.

67

Koska tämän väitteen tutkiminen edellyttää tosiseikkoja koskevia monitahoisia arviointeja, joita varten unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan kaikkia tarpeellisia tosiseikkoja, asia ei ole ratkaisukelpoinen ja asia on näin ollen palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen.

Oikeudenkäyntikulut

68

Koska asia palautetaan unionin yleiseen tuomioistuimeen, muutoksenhakumenettelyyn liittyvistä oikeudenkäyntikuluista on päätettävä myöhemmin.

1)

Unionin yleisen tuomioistuimen 5.7.2023 antama tuomio Nevinnomysskiy Azot ja NAK ”Azot” v. komissio (T‑126/21, EU:T:2023:376) kumotaan.

2)

Asia palautetaan unionin yleiseen tuomioistuimeen.

3)

Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.