<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.55-20141201.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C‑401/15</NO.CASE><NO.CASE>C‑402/15</NO.CASE><NO.CASE>C‑403/15</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62015CC0401</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:430">EU:C:2016:430</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>12</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>12</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P>RATKAISUEHDOTUS – MELCHIOR WATHELET – YHDISTETYT ASIAT C‑401/15–C‑403/15</P><P>DEPESME YM.</P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Melchior Wathelet</HT></P><P><DATE ISO="20160609">9 päivänä kesäkuuta 2016</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: ranska.</P></NOTE></P></TI><STI><P><HT TYPE="BOLD">Yhdistetyt asiat C‑401/15–C‑403/15</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Noémie Depesme (C-401/15),</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Saïd Kerrou (C‑401/15),</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Adrien Kauffmann (C‑402/15) ja</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Maxime Lefort (C‑403/15)</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">vastaan</HT></P><P><HT TYPE="BOLD">Ministre de l’Enseignement supérieur et de la Recherche</HT></P><P><HT TYPE="NORMAL">(Ennakkoratkaisupyynnöt – Cour administrative (toisen asteen hallintotuomioistuin, Luxemburg))</HT></P></STI></TITLE><INDEX><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Henkilöiden vapaa liikkuvuus</KEYWORD><KEYWORD>Yhdenvertainen kohtelu</KEYWORD><KEYWORD>Sosiaaliset edut</KEYWORD><KEYWORD>Asetus (EU) N:o 492/2011</KEYWORD><KEYWORD>7 artiklan 2 kohta</KEYWORD><KEYWORD>Taloudellinen tuki korkeakouluopintoihin</KEYWORD><KEYWORD>Edellytys</KEYWORD><KEYWORD>Syrjintä</KEYWORD><KEYWORD>Lapsi-vanhempisuhde</KEYWORD><KEYWORD>Lapsen käsite</KEYWORD><KEYWORD>Isä- tai äitipuoli</KEYWORD></INDEX><CONTENTS.CONCLUSION><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>I</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Johdanto</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnöt koskevat SEUT 45 artiklan ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella <DATE ISO="20110405">5.4.2011</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="141" PAGE.FIRST="1" DATE.PUB="2011">EUVL 2011, L 141, s. 1</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> 7 artiklan 2 kohdan tulkintaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Nämä pyynnöt on esitetty kolmessa riita-asiassa, joissa ovat valittajina Noémie Depesme ja Saïd Kerrou, Adrien Kauffmann sekä Maxime Lefort ja vastapuolena ministre de l’Enseignement supérieur et de la Recherche (korkeakoulu- ja tutkimusministeri, jäljempänä ministeri) ja jotka koskevat korkeakouluopintoihin tarkoitetun valtion taloudellisen tuen epäämistä lukuvuodelta 2013/2014.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>Kyseiset pyynnöt liittyvät muutoksiin, joita Luxemburgin lainsäädäntöön on tehty <DATE ISO="20130620">20.6.2013</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Giersch ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑20/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:411">EU:C:2013:411</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) seurauksena.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen on esitettyyn kysymykseen vastatessaan määritettävä, sisältääkö korkeakouluopintoihin tarkoitetusta valtion taloudellisesta tuesta <DATE ISO="20000622">22.6.2000</DATE> annetun lain, sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20130719">19.7.2013</DATE> annetulla lailla (Mémorial A 2013, s. 3214), uudessa 2 bis §:ssä, joka otettiin kyseiseen lakiin <DATE ISO="20130620">20.6.2013</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Giersch ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑20/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:411">EU:C:2013:411</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) perusteella, oleva käsite siirtotyöläisen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>lapsi<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/> myös tämän työntekijän lapsipuolet.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P>Huomautettakoon, että unionin tuomioistuimessa on tällä hetkellä vireillä tästä lainsäädännöstä esitetty toinen ennakkoratkaisupyyntö asiassa Bragança Linares Verruga ym., jossa olen esittänyt ratkaisuehdotukseni <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160602">2.6.2016</DATE> (<NO.CASE>C‑238/15</NO.CASE>,<NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:389">EU:C:2016:389</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>). Tämä toinen asia koskee laajemmin ja suoremmin sitä, onko Luxemburgin lainsäätäjän päätös edellyttää korkeakouluopintoihin tarkoitetun valtion taloudellisen tuen myöntämiseksi työskentelyä Luxemburgissa koskevaa tiettyä vähimmäisaikaa yhteensopiva unionin oikeuden kanssa. Olen ehdottanut tarkasteluni lopuksi unionin tuomioistuimelle, että se toteaisi, että asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohta on esteenä Luxemburgin lain kaltaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="2"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Tässä ratkaisuehdotuksessa käsitteillä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>poikapuoli<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201C" ID="QE0002"/>, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>tytärpuoli<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/> tai <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>lapsipuolet<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/> tarkoitetaan lapsen suhdetta henkilöön, jonka kanssa hänen isänsä tai äitinsä on avioitunut tai jonka kanssa tämä on solminut avioliittoon rinnastettavan rekisteröidyn parisuhteen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>II</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>A</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Asetus N:o 492/2011</TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Tämän asetuksen 7 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="007.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>1.</NO.PARAG><ALINEA>Jäsenvaltion kansalaista ei työntekijänä saa kansalaisuutensa vuoksi saattaa toisen jäsenvaltion alueella kotimaisiin työntekijöihin verrattuna eri asemaan työ- ja palvelussuhteen ehtojen suhteen; tämä koskee erityisesti palkkausta, irtisanomista ja työttömyyden sattuessa paluuta saman alan työhön tai uudelleen työllistämistä.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="007.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Hänen on saatava samat sosiaaliset ja verotukseen liittyvät edut kuin kotimaisten työntekijöiden.</ALINEA></PARAG><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Direktiivi 2004/38/EY</TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Unionin kansalaisen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>perheenjäsenen<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201C" ID="QE0006"/> käsite määritellään Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta <DATE ISO="20040429">29.4.2004</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="158" PAGE.FIRST="77" DATE.PUB="2004">EUVL 2004, L 158, s. 77</REF.DOC.OJ>, ja oikaisut <REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="229" PAGE.FIRST="35" DATE.PUB="2004">EUVL 2004, L 229, s. 35</REF.DOC.OJ> ja <REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="197" PAGE.FIRST="34" DATE.PUB="2005">EUVL 2005, L 197, s. 34</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> 2 artiklan 2 kohdassa. Tämän säännöksen mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>perheenjäsenellä<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/> tarkoitetaan</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>a)</NO.P><TXT>aviopuolisoa;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>kumppania, jonka kanssa unionin kansalainen on rekisteröinyt parisuhteen jonkin jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, jos vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännössä rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon, ja vastaanottavan jäsenvaltion asiaa koskevassa lainsäädännössä säädettyjen edellytysten mukaisesti;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>unionin kansalaisen alle 21-vuotiaita tai hänestä riippuvaisia jälkeläisiä suoraan etenevässä polvessa samoin kuin unionin kansalaisen aviopuolison tai b alakohdassa tarkoitetun kumppanin vastaavanlaisia jälkeläisiä;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>d)</NO.P><TXT>unionin kansalaisesta riippuvaisia sukulaisia suoraan takenevassa polvessa samoin kuin unionin kansalaisen aviopuolison tai b alakohdassa tarkoitetun kumppanin vastaavanlaisia sukulaisia<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>.</TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="3"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>B</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Luxemburgin oikeus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>Valtion taloudellisesta tuesta korkeakouluopintoihin <DATE ISO="20000622">22.6.2000</DATE> annetun lain, sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20100726">26.7.2010</DATE> annetulla lailla (Mémorial A 2010, s. 2040) (jäljempänä <DATE ISO="20000622">22.6.2000</DATE> annettu laki), 2 §:ssä säädettiin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>Taloudellisen tuen saajat</P></TI></TITLE><P>Valtion taloudellista tukea korkeakouluopintoihin voivat saada korkeakouluopintoja suorittamaan hyväksytyt opiskelijat, jotka täyttävät jonkin seuraavista edellytyksistä:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>asianomainen henkilö on Luxemburgin kansalainen tai Luxemburgin kansalaisen perheenjäsen ja hänen kotipaikkansa on Luxemburgin suurherttuakunnassa tai</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>hän on Euroopan unionin muun jäsenvaltion tai jonkin muun Euroopan talousalueesta [<DATE ISO="19920502">2.5.1992</DATE>] tehdyn sopimuksen [(<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="001" PAGE.FIRST="3" DATE.PUB="1994">EYVL 1994, L 1, s. 3</REF.DOC.OJ>)] sopimuspuolena olevan valtion tai Sveitsin valaliiton kansalainen ja hän oleskelee Luxemburgin suurherttuakunnassa henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ja maahanmuutosta <DATE ISO="20080829">29.8.2008</DATE> annetun muutetun lain 2 luvun mukaisesti palkattuna työntekijänä, itsenäisenä ammatinharjoittajana, henkilönä, joka säilyttää kyseisen aseman, tai edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvan henkilön perheenjäsenenä tai hän on saanut pysyvän oleskeluoikeuden – –</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></P></GR.SEQ></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>Sen jälkeen kun tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Giersch ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑20/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:411">EU:C:2013:411</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) oli annettu <DATE ISO="20130620">20.6.2013</DATE>, <DATE ISO="20130719">19.7.2013</DATE> annetun lain (Mémorial A 2013, s. 3214) 1 §:n 1 momentilla otettiin <DATE ISO="20000622">22.6.2000</DATE> annettuun lakiin 2 bis §, jonka sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>Myös Luxemburgin suurherttuakunnan ulkopuolella asuva opiskelija voi saada korkeakouluopintoihin taloudellista tukea sillä edellytyksellä, että hän on sellaisen palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan lapsi, joka on Luxemburgin kansalainen tai Euroopan unionin tai Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen muun sopimuspuolena olevan valtion tai Sveitsin valaliiton kansalainen ja joka työskentelee palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana Luxemburgissa, ja että kyseinen työntekijä on työskennellyt palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana Luxemburgissa yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan sinä ajankohtana, jona opiskelija jätti hakemuksen korkeakouluopintoihin myönnettävästä taloudellisesta tuesta. Luxemburgissa tehdyssä työssä työajan on oltava vähintään puolet siitä työajasta, jota yrityksessä lain tai mahdollisen työehtosopimuksen nojalla tavanomaisesti noudatetaan. Itsenäisen ammatinharjoittajan on oltava ollut sosiaaliturvalain (Code de la sécurité sociale) 1 §:n 4 momentin mukaisesti vakuutettu pysyvästi Luxemburgin suurherttuakunnan pakollisessa sosiaalivakuutuksessa viiden vuoden ajan ennen korkeakouluopintoihin myönnettävän taloudellisen tuen hakemisajankohtaa.<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Kyseinen <DATE ISO="20000622">22.6.2000</DATE> annettu laki, sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20130619">19.6.2013</DATE> annetulla lailla (jäljempänä muutettu <DATE ISO="20000622">22.6.2000</DATE> annettu laki), kumottiin kuitenkin pian korkeakouluopintoihin tarkoitetusta valtion taloudellisesta tuesta <DATE ISO="20140724">24.7.2014</DATE> annetulla lailla (Mémorial A 2014, s. 2188).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Viimeksi mainitun lain 3 §:ssä säädetään nyttemmin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>Valtion taloudellista tukea korkeakouluopintoihin voivat saada edellä 2 §:ssä määritellyt opiskelijat ja oppilaat, jäljempänä <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>opiskelijat<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="2019" ID="QE0012"/>, jotka täyttävät jonkin seuraavista edellytyksistä:</P><P>– –</P><?PAGE NO="4"?><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>5)</NO.P><TXT>silloin kun kyse on Luxemburgin suurherttuakunnan ulkopuolella asuvista opiskelijoista:</TXT><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>asianomainen henkilö on työntekijä, joka on Luxemburgin kansalainen tai Euroopan unionin tai Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen muun sopimuspuolena olevan valtion tai Sveitsin valaliiton kansalainen ja joka työskentelee palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana Luxemburgin suurherttuakunnassa sinä ajankohtana, jona hän jätti hakemuksensa korkeakouluopintoihin myönnettävästä taloudellisesta tuesta; tai</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>asianomainen henkilö on sellaisen työntekijän lapsi, joka on Luxemburgin kansalainen tai Euroopan unionin tai Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen muun sopimuspuolena olevan valtion tai Sveitsin valaliiton kansalainen ja joka työskentelee palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana Luxemburgin suurherttuakunnassa sinä ajankohtana, jona opiskelija jätti hakemuksen korkeakouluopintoihin myönnettävästä taloudellisesta tuesta, sillä edellytyksellä, että kyseinen työntekijä edelleen osallistuu opiskelijan elatukseen ja että kyseinen työntekijä on työskennellyt palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana Luxemburgin suurherttuakunnassa vähintään viiden vuoden ajan sinä ajankohtana, jona opiskelija jätti hakemuksen korkeakouluopintoihin myönnettävästä taloudellisesta tuesta, seitsemän vuoden viitekaudella, joka lasketaan taannehtivasti siitä päivästä alkaen, jolloin korkeakouluopintoihin myönnettävää taloudellista tukea koskeva hakemus jätettiin, tai että henkilö, joka säilyttää työntekijän aseman, on edellisestä poiketen täyttänyt edellä mainitun viisi vuotta seitsemästä -perusteen työskentelyn päättymisajankohtana.<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></ITEM></LIST></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>III</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Pääasian taustalla olevat tosiseikat</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>Noémie Depesme on Luxemburgissa rajatyöntekijänä työskentelevän Saïd Kerroun tytärpuoli. He asuvat Lorrainen alueen (Ranska) Mont-Saint-Martinissa suurherttuakunnan rajan tuntumassa. Depesme on hakenut Luxemburgin valtiolta taloudellista tukea korkeakouluopintoihin voidakseen kirjautua ensimmäisen vuoden lääketieteen opintoihin Lorrainen yliopistossa Nancyssa (Ranska).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>Adrien Kauffmann on niin ikään Luxemburgissa rajatyöntekijänä työskentelevän Patrick Kieferin poikapuoli. He asuvat Marly Freskatyssa (Ranska) Lorrainen raja-alueella. Kauffmann on hakenut Luxemburgin valtiolta korkeakouluopintoihin tarkoitettua taloudellista tukea oikeus- ja taloustieteen opintoihinsa Lorrainen yliopistossa Nancyssa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>Maxime Lefort on samoin Luxemburgissa rajatyöntekijänä työskentelevän Terwoignen poikapuoli. Terwoigne avioitui Lefortin äidin kanssa tämän aviopuolison kuoleman jälkeen. He asuvat Luxemburgin maakunnassa Vancessa (Belgia) Luxemburgin suurherttuakunnan raja-alueella. Lefort on hakenut Luxemburgin valtiolta korkeakouluopintoihin tarkoitettua taloudellista tukea sosiologian ja antropologian opintoihinsa Louvainin katolisessa yliopistossa Louvain-la-Neuvessä (Belgia).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Pääasioiden tosiseikkoihin sovellettavan muutetun <DATE ISO="20000622">22.6.2000</DATE> annetun lain mukaan haettuja taloudellisia tukia myönnetään opiskelijoille, jotka eivät asu Luxemburgin alueella, sillä edellytyksellä yhtäältä, että niiden saaja on sellaisen palkatun työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan lapsi, joka on Luxemburgin kansalainen tai unionin kansalainen, ja toisaalta, että tämä työntekijä on hakemuksen esittämishetkellä työskennellyt tai harjoittanut ammattiaan Luxemburgissa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>Ministeri kieltäytyi 26.9., 17.10. ja <DATE ISO="20131112">12.11.2013</DATE> päivätyillä kirjeillä hyväksymästä Depesmen, Kauffmannin ja Lefortin hakemuksia sillä perusteella, että he eivät täyttäneet muutetussa <DATE ISO="20000622">22.6.2000</DATE> annetussa laissa säädettyjä edellytyksiä. Ennakkoratkaisupyyntöjen mukaan ministeri katsoi, että Depesmeä, Kauffmania ja Lefortia ei voitu pitää rajatyöntekijöiden <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>lapsina<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>, koska vain heidän isäpuolensa työskentelivät Luxemburgissa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>Depesme nosti <DATE ISO="20131220">20.12.2013</DATE> kanteen tribunal administratif de Luxembourgissa (Luxemburgin alemman asteen hallintotuomioistuin) ja vaati häntä koskeneen epäävän päätöksen kumoamista. Hänen isäpuolensa Kerrou ilmoitti osallistuvansa tähän oikeudenkäyntiin vapaaehtoisena väliintulijana. Lefort nosti <DATE ISO="20140120">20.1.2014</DATE> ja Kauffmann <DATE ISO="20140425">25.4.2014</DATE> samanlaisen kanteen heitä koskeneista epäävistä päätöksistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>Tribunal administratif de Luxembourg (Luxemburgin alemman asteen hallintotuomioistuin) tutki <DATE ISO="20150115">15.1.2015</DATE> antamissaan tuomioissa Depesmen, Kauffmannin ja Lefortin kanteet, mutta totesi ne perusteettomiksi. Depesme, Kerrou, Kauffmann ja Lefort ovat valittaneet näistä tuomioista ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>Depesme ja Kerrou ovat vedonneet kyseisessä tuomioistuimessa erityisesti siihen, että Kerrou, joka on työskennellyt rajatyöntekijänä Luxemburgissa 14 vuoden ajan, avioitui <DATE ISO="20060524">24.5.2006</DATE> Depesmen äidin kanssa. He kaikki kolme ovat asuneet siitä lähtien samassa asunnossa, ja Kerrou on osallistunut aviopuolisonsa lapsen elatukseen, myös hänen korkeakouluopintojensa osalta. Hän on lisäksi saanut Luxemburgin perhe-etuuksia tästä lapsesta ennen tämän korkeakouluopintojen alkamista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>Kauffmann vetoaa siihen, että hänen vanhempansa muuttivat erilleen vuonna 2003 ja erosivat <DATE ISO="20050620">20.6.2005</DATE>. Lasten yksinhuoltajuus annettiin hänen äidilleen. Tämä avioitui Kieferin kanssa <DATE ISO="20070310">10.3.2007</DATE>. He ovat kaikki kolme asuneet siitä lähtien saman katon alla. Kiefer on huolehtinut hänen elatuksestaan ja koulutuksestaan. Hän on myös saanut Luxemburgin perhe-etuuksia Kauffmannista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>Viimeisenä Lefort vetoaa siihen, että hänen isänsä on kuollut. Hänen äitinsä avioitui uudelleen Luxemburgissa rajatyöntekijänä työskentelevän Terwoignen kanssa yli viisi vuotta sitten. Hän on asunut siitä lähtien äitinsä ja isäpuolensa Terwoignen kanssa, ja tämä on osallistunut täysimääräisesti kotitalouden menoihin. Hän osallistuu myös Lefortin korkeakouluopinnoista aiheutuvien menojen rahoittamiseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>Luxemburgin valtio vastaa näihin tosiseikkoihin, että Depesme, Kauffmann ja Lefort eivät ole <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>oikeudellisesti<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/> isäpuoltensa lapsia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>Cour administrative (toisen asteen hallintotuomioistuin, Luxemburg) korostaa ennakkoratkaisupyynnöissään, että muutetun <DATE ISO="20000622">22.6.2000</DATE> annetun lain 2 bis § on seurausta <DATE ISO="20130620">20.6.2013</DATE> annetusta tuomiosta <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Giersch ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑20/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:411">EU:C:2013:411</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>). Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan sen käsiteltävänä olevissa asioissa riidanalainen seikka ei koske uudessa laissa säädettyjä myöntämisedellytyksiä vaan lapsen käsitettä, jota laissa käytetään ja johon edellä mainitussa unionin tuomioistuimen tuomiossa viitattiin. Lapsi-vanhempisuhdetta voitaisiin tarkastella sekä oikeudelliselta että taloudelliselta kannalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>Näin ollen Cour administrative (toisen asteen hallintotuomioistuin) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>IV</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ennakkoratkaisupyynnöt ja asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Cour administrative (toisen asteen hallintotuomioistuin) on esittänyt kolmella <DATE ISO="20150722">22.7.2015</DATE> tekemällään välipäätöksellä, jotka ovat saapuneet unionin tuomioistuimeen <DATE ISO="20150724">24.7.2015</DATE>, unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklan nojalla kolme ennakkoratkaisukysymystä, jotka ovat samansisältöisiä yhtä yksityiskohtaa lukuun ottamatta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin lisäsi näet asiassa Lefort, C-403/15, unionin oikeussääntöihin, joihin oli viitattu kahdessa muussa asiassa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 33 artiklan 1 kohdan, luettuna tarvittaessa yhdessä sen 7 artiklan kanssa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Esitetty kysymys on täydellisimmässä muodossaan seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>Jotta syrjintäkiellon vaatimukset voitaisiin täyttää asianmukaisesti asetuksen [N:o 492/2011] 7 artiklan 2 kohtaan, luettuna yhdessä SEUT 45 artiklan 2 kohdan kanssa – ja niiden taustalla Euroopan unionin perusoikeuskirjan 33 artiklan 1 kohta ja tarvittaessa sen 7 artikla –, nähden arvioitaessa ulkomailla asuvan opiskelijan, joka hakee taloudellista tukea korkeakouluopintoihin, tosiasiallisen liitynnän astetta Luxemburgin – jäsenvaltion, jossa rajatyöntekijä on toiminut palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana unionin tuomioistuimen <DATE ISO="20130620">20.6.2013</DATE> antaman tuomion [<REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Giersch ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C-20/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:411">EU:C:2013:411</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>)] välittömänä seurauksena [muutetun <DATE ISO="20000622">22.6.2000</DATE> annetun] lain 2 bis §:ssä tarkoitetuin edellytyksin – yhteiskuntaan tai työmarkkinoihin,</P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>onko katsottava, että edellytys, jonka mukaan asianomaisen opiskelijan on oltava asianomaisen rajatyöntekijän <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>lapsi<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="2019" ID="QE0016"/>, tarkoittaa, että opiskelijan on oltava rajatyöntekijän sellainen ensimmäisen asteen jälkeläinen suoraan etenevässä polvessa, jonka lapsi-vanhempisuhde on oikeudellisesti vahvistettu, jolloin pääpaino on toteen näytetyssä opiskelijan ja rajatyöntekijän välisessä lapsi-vanhempisuhteessa, jonka oletetaan olevan edellä mainitun liittymäkohdan taustalla, vai</P></ITEM><ITEM><P>onko painotettava sitä, että rajatyöntekijä huolehtii edelleen opiskelijan elatuksesta, vaikka heidän välillään ei välttämättä ole oikeudellista lapsi-vanhempisuhdetta, erityisesti osoittamalla riittävä yhteiselämään perustuva suhde, joka yhdistää rajatyöntekijän toiseen opiskelijan vanhemmista, johon opiskelijalla on oikeudellisesti toteen näytetty lapsi-vanhempisuhde?</P></ITEM></LIST><P>Onko jälkimmäisessä tapauksessa rajatyöntekijän oletettavasti vapaaehtoiselle osallistumiselle opiskelijan elatukseen tiettyjä määrällisiä vaatimuksia, jos rajatyöntekijä ei elätä opiskelijaa yksin vaan samanaikaisesti opiskelijaan oikeudellisessa lapsi-vanhempisuhteessa olevien ja lähtökohtaisesti siten lakisääteisesti elatusvelvollisten vanhempien kanssa tai heistä toisen kanssa?<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/></P></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet Depesme, Kerrou, Kauffmann, Lefort, Luxemburgin hallitus ja Euroopan komissio. Asian käsittelyn kirjallisen vaiheen päätteeksi unionin tuomioistuin on katsonut, että sillä on riittävät tiedot asian ratkaisemiseen ilman istunnon pitämistä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan 2 kohdan mukaisesti.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>V</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Tapauksen tarkastelu</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>A</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Alustavia huomautuksia tuomiosta Giersch ym. ja sovellettavasta asetuksesta</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Tuomio Giersch ym.</TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on korostanut useaan kertaan yhteyttä <DATE ISO="20130620">20.6.2013</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Giersch ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑20/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:411">EU:C:2013:411</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) ja korkeakouluopintoihin tarkoitetusta valtion taloudellisesta tuesta annetun lain muutoksen välillä. Tämä yhteys on vahvistettu nimenomaisesti <DATE ISO="20130719">19.7.2013</DATE> annetun lain taustalla olevan lakiehdotuksen nro 6585 perusteluissa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P>Lakiehdotuksen perustelujen mukaan korkeakouluopintoihin tarkoitetun Luxemburgin valtion taloudellisen tukijärjestelmän muutoksen tarkoituksena oli <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>tehdä päätelmät<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/> <DATE ISO="20130620">20.6.2013</DATE> annetusta tuomiosta <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Giersch ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑20/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:411">EU:C:2013:411</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>). Ks. korkeakouluopintoihin tarkoitetusta valtion taloudellisesta tuesta <DATE ISO="20000622">22.6.2000</DATE> annetun lain muuttamista koskeva lakiehdotus nro 6585 (<DATE ISO="20130705">5.7.2013</DATE> päivätty asiakirja nro 6585, s. 2, saatavilla Chambre des députés du Grand-Duché de Luxembourgin verkkosivuilla seuraavassa osoitteessa: http://www.chd.lu/wps/portal/public/RoleEtendu?action=doDocpaDetails&amp;id=6585#).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Pääasioiden keskiössä olevan ongelman osalta on todettava, että unionin tuomioistuin on itse muistuttanut <DATE ISO="20130620">20.6.2013</DATE> antamansa tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Giersch ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑20/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:411">EU:C:2013:411</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) 39 kohdassa vakiintuneesta oikeuskäytännöstään, jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>jäsenvaltion työntekijän <HT TYPE="ITALIC">lapsille</HT> myöntämä opintotuki on siirtotyöläisen kannalta [työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella <DATE ISO="19681015">15.10.1968</DATE> annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="257" PAGE.FIRST="2" DATE.PUB="1968">EYVL 1968 L 257, s. 2</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20040429">29.4.2004</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/38/EY<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="158" PAGE.FIRST="77" DATE.PUB="2004">EUVL 2004 L 158, s. 77</REF.DOC.OJ>, ja oikaisut <REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="229" PAGE.FIRST="35" DATE.PUB="2004">EUVL 2004 L 229, s. 35</REF.DOC.OJ>, ja <REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="197" PAGE.FIRST="34" DATE.PUB="2005">EUVL 2005 L 197, s. 34</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE>] 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sosiaalinen etu<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Se on lisäksi todennut, että siirtotyöläisen perheenjäsenet ovat välillisiä edunsaajia kyseisessä 7 artiklan 2 kohdassa kyseiselle työntekijälle myönnetyn yhdenvertaisen kohtelun osalta ja että koska <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>siirtotyöläisen <HT TYPE="ITALIC">lapselle</HT> myönnetty opintotuki merkitsee sosiaalista etua siirtotyöläiselle, lapsi voi itse vedota tähän säännökseen saadakseen kyseistä tukea, jos sitä myönnetään kansallisen oikeuden nojalla suoraan opiskelijalle<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130620">20.6.2013</DATE>, <NAME.CASE>Giersch ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑20/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:411">EU:C:2013:411</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Sovellettava asetus</TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ennakkoratkaisupyynnössään asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohdan tulkintaa. Unionin tuomioistuin viittasi <DATE ISO="20130620">20.6.2013</DATE> antamassaan tuomiossa <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Giersch ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑20/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:411">EU:C:2013:411</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) asetukseen N:o 1612/68.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>Tämä eroavaisuus ei kuitenkaan vaikuta millään tavoin tuomion merkitykseen pääasioiden kannalta. Vaikka näet asetus N:o 1612/68 on kumottu ja korvattu <DATE ISO="20110615">15.6.2011</DATE> lähtien asetuksella N:o 492/2011, 7 artikla on kaikilta osin sama näissä kahdessa asetuksessa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Lisäksi asetuksen N:o 492/2011 41 artiklan toisen alakohdan mukaan viittauksia asetukseen N:o 1612/68 pidetään viittauksina asetukseen N:o 492/2011.</P></NOTE></TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P>B</NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Ennakkoratkaisukysymys</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Jotta ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle voitaisiin vastata asianmukaisesti, on tulkittava ensin siirtotyöläisen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>lapsen<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/> käsitettä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Tarkoitetaanko tällä käsitteellä, sellaisena kuin se ilmenee asetuksen N:o 1612/68 7 artiklan 2 kohtaan (josta on tullut asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohta) liittyvästä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, yksinomaan oikeudellista lapsi-vanhempisuhdetta, vai sisältääkö se myös työntekijän <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>lapsipuolet<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/> eli hänen aviopuolisonsa lapset, vaikka heidän välillään ei välttämättä olisi oikeudellista suhdetta?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Ainoastaan siinä tapauksessa, että omaksutaan jälkimmäinen tulkinta – kuten ajattelen – on pohdittava tämän jälkeen, edellytetäänkö mahdollisesti sitä, että rajatyöntekijä on jollain tavoin osallistunut lapsen elatukseen.</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>1.</NO.P><TXT>Siirtotyöläisen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>lapsen<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/> käsite</TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen tulkintaa voi ohjata kaksi eri näkökulmaa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>Yhtäältä vakiintuneessa oikeuskäytännössä on todettu, että jäsenvaltion työntekijän lapsille myöntämä opintotuki on siirtotyöläisen kannalta asetuksen N:o 1612/68 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sosiaalinen etu siirtotyöläisen vastatessa edelleen lapsen elatuksesta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Ks. vastaavasti tuomiot <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19920226">26.2.1992</DATE>, <NAME.CASE>Bernini</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑3/90</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1992:89">EU:C:1992:89</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19990608">8.6.1999</DATE>, <NAME.CASE>Meeusen</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑337/97</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1999:284">EU:C:1999:284</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0019">19</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20120614">14.6.2012</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Alankomaat</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑542/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:346">EU:C:2012:346</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Lisäksi on todettu, että hänen perheenjäsenensä hyötyvät välillisesti kyseisessä artiklassa taatusta yhdenvertaisesta kohtelusta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>Ks. vastaavasti tuomiot <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19920226">26.2.1992</DATE>, <NAME.CASE>Bernini</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑3/90</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1992:89">EU:C:1992:89</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20120614">14.6.2012</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Alankomaat</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑542/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:346">EU:C:2012:346</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös, tosin takuusta, jolla varmistetaan vähimmäiselatus, tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19850618">18.6.1985</DATE>, <NAME.CASE>Lebon</NAME.CASE> (<NO.CASE>316/85</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1987:302">EU:C:1987:302</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0012">12</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>Toisaalta asetuksen N:o 1612/68 10 artiklan 1 kohdassa säädettiin, että kun kyseessä oli työntekijän asemassa olevan jäsenvaltion kansalaisen aviopuoliso <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/>sekä heidän jälkeläisensä, jotka ovat alle 21-vuotiaita tai huollettavia<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>, heillä oli kansalaisuudesta riippumatta oikeus tulla asumaan hänen luokseen toisen jäsenvaltion alueelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on tulkinnut tätä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>hänen aviopuoliso[llaan] ja heidän jälkeläisi[llään], jotka ovat alle 21-vuotiaita tai huollettavia, olevaa oikeutta tulla asumaan siirtotyöläisen luokse siten, että se koskee sekä kyseisen työntekijän jälkeläisiä <HT TYPE="ITALIC">että hänen puolisonsa jälkeläisiä</HT>. Se, että tätä säännöstä tulkittaisiin suppeasti siten, että yksin siirtotyöläisen ja hänen aviopuolisonsa yhteisillä lapsilla olisi oikeus tulla asumaan heidän kanssaan, olisi vastoin – – asetuksen N:o 1612/68 tavoitetta [integroida siirtotyöläisten perheenjäsenet]<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20020917">17.9.2002</DATE>, <NAME.CASE>Baumbast ja R</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑413/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2002:493">EU:C:2002:493</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0057">57</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Asetuksen N:o 1612/68 10 artikla tosin kumottiin, kun asetusta N:o 1612/68 muutettiin direktiivillä 2004/38.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Ks. direktiivin 2004/38 38 artikla.</P></NOTE> On kuitenkin todettava yhtäältä, että tämä säännös on otettu koskemaan kaikkia unionin kansalaisia direktiivin 2004/38 2 artiklaan, ja toisaalta, että unionin lainsäätäjä on täsmentänyt <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0025" REF.END="QE0025"/>jälkeläisen<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/> virallista määritelmää omaksumalla unionin tuomioistuimen laajan tulkinnan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/38 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa näet säädetään, että unionin kansalaisen perheenjäsenellä tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0026" REF.END="QE0026"/>alle 21-vuotiaita tai hänestä riippuvaisia jälkeläisiä suoraan etenevässä polvessa <HT TYPE="ITALIC">samoin kuin unionin kansalaisen aviopuolison tai b alakohdassa tarkoitetun kumppanin vastaavanlaisia jälkeläisiä</HT><QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201C" ID="QE0026"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>Kursivointi tässä. Huomautettakoon, että vastaavanlaista <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0027" REF.END="QE0027"/>perheen<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/> määritelmää käytetään oikeudesta perheenyhdistämiseen <DATE ISO="20030922">22.9.2003</DATE> annetun neuvoston direktiivin 2003/86/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="251" PAGE.FIRST="12" DATE.PUB="2003">EUVL 2003, L 251, s. 12</REF.DOC.OJ>) 4 artiklassa.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Koska <DATE ISO="20130620">20.6.2013</DATE> annettu tuomio <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Giersch ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑20/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:411">EU:C:2013:411</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) koskee asetusta N:o 1612/68 ja se on annettu direktiivin 2004/38 antamisen jälkeen, kyseinen tuomio ja siinä käytetty lapsen käsite kuuluvat kiistatta tämän oikeuskäytännön ja lainsäädännön kehityksen piiriin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>Luxemburgin hallitus esittää kuitenkin tätä asiayhteyteen liittyvää ja historiallista tulkintaa vastaan, että asetuksen N:o 492/2011 ja direktiivin 2004/38 soveltamisalat tulisi pitää tiukasti erillään. Kyseinen direktiivi koskee yksinomaan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella eikä asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohdassa säädettyä rajatyöntekijöiden oikeutta saada samat sosiaaliset edut kuin kotimaisilla työntekijöillä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Ks. Luxemburgin hallituksen kirjalliset huomautukset (23 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>Luxemburgin hallituksen mukaan direktiivin 2004/38 viittauksella <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0028" REF.END="QE0028"/>perheenjäsenen<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/> määritelmään ei näin ollen ole merkitystä arvioitaessa työntekijöiden syrjintäkiellon periaatetta asetuksen N:o 492/2011 yhteydessä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>Ks. Luxemburgin hallituksen kirjalliset huomautukset (22 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>En yhdy tähän näkemykseen, jossa pidetään kahden oikeussäännön soveltamisalat tiukasti erillään ja jonka mukaan unionin kansalaisen perhe ei välttämättä olisi sama kuin unionin kansalaisen perhe silloin, kun häntä tarkastellaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0029" REF.END="QE0029"/>työntekijänä<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>Siinä jätetään huomiotta edellä kuvaamani Euroopan unionin lainsäädännön kehitys, minkä lisäksi se johtaa tilanteisiin, jotka eivät ole perusteltavissa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48.</NO.P><TXT>On näet muistettava, että unionin tuomioistuin on tulkinnut laajasti käsitettä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0030" REF.END="QE0030"/>jälkeläiset, jotka ovat alle 21-vuotiaita tai huollettavia<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201C" ID="QE0030"/> asiassa, jonka kohteena oli jäsenvaltion kansalaisen, joka <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0031" REF.END="QE0031"/>on tai on ollut työssä toisen jäsenvaltion alueella, [lasten,] jos he asuvat kyseisessä jäsenvaltiossa, oikeus osallistua [koulutukseen] samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>Asetuksen N:o 1612/68 12 artikla. Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20020917">17.9.2002</DATE>, <NAME.CASE>Baumbast ja R</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑413/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2002:493">EU:C:2002:493</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49.</NO.P><TXT>Tämä oikeus, joka tuolloin vahvistettiin asetuksen N:o 1612/68 12 artiklassa, on edelleen kirjattuna samoin sanamuodoin asetuksessa N:o 492/2011.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P>Asetuksen N:o 492/2011 10 artikla.</P></NOTE> Se, että unionin tuomioistuin ei ole tulkinnut tätä säännöstä eri tavalla <DATE ISO="20020917">17.9.2002</DATE> antamansa tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Baumbast ja R</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑413/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2002:493">EU:C:2002:493</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) jälkeen, merkitsee konkreettisesti sitä, että sekä siirtotyöläisen jälkeläisillä että hänen aviopuolisonsa jälkeläisillä on oikeus tulla hyväksytyksi vastaanottavan jäsenvaltion koulujärjestelmään asetuksen N:o 492/2011 10 artiklan nojalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50.</NO.P><TXT>Jos unionin tuomioistuin päättäisi hyväksyä Luxemburgin hallituksen perustelut, tämä merkitsisi näin ollen sitä, että lapsen käsitettä tulkittaisiin laajasti silloin, kun kyseessä olisi oikeus osallistua koulutukseen (asetuksen N:o 492/2011 10 artikla), mutta suppeasti silloin, kun kyseessä olisi samojen sosiaalisten ja verotukseen liittyvien etujen myöntäminen kuin kotimaisille työntekijöille (asetuksen N:o 492/2011 7 artikla), mukaan lukien opintojen rahoitukseen liittyvät edut.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51.</NO.P><TXT>Tällainen lapsen käsitteen erilainen tulkinta samaa asetusta sovellettaessa ei varmasti olisi perusteltavissa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52.</NO.P><TXT>Unionin lainsäätäjä on lisäksi itsekin äskettäin vahvistanut, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0032" REF.END="QE0032"/>perheenjäsenten<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/> käsite on yhdenmukainen, tarkasteltiinpa sitä työntekijän näkökulmasta tai laajemmin unionin kansalaisuuden näkökulmasta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53.</NO.P><TXT>Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden puitteissa työntekijöille myönnettyjen oikeuksien käyttämistä helpottavista toimenpiteistä <DATE ISO="20140416">16.4.2014</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/54/EU<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P><REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="128" PAGE.FIRST="8" DATE.PUB="2014">EUVL 2014, L 128, s. 8</REF.DOC.OJ>.</P></NOTE> johdanto-osan ensimmäisen perustelukappaleen mukaan näet ”työntekijöiden vapaa liikkuvuus on unionin kansalaisten perusvapaus ja yksi unionin sisämarkkinoiden pilareista, joka on kirjattu [SEUT] 45 artiklaan. Sen täytäntöönpanoa on kehitetty edelleen unionin lainsäädännöllä, jolla pyritään takaamaan unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettyjen oikeuksien täysimääräinen käyttö. <HT TYPE="ITALIC">Ilmaisun <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0033" REF.END="QE0033"/>heidän perheenjäsenensä<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="2019" ID="QE0033"/> olisi ymmärrettävä tarkoittavan samaa kuin [direktiivin 2004/38] 2 artiklan 2 alakohdassa määritelty termi, jota sovelletaan myös rajatyöntekijöiden perheenjäseniin</HT><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0034" REF.END="QE0034"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54.</NO.P><TXT>Tällä direktiivillä on sen 2 artiklan 2 kohdan mukaan <HT TYPE="ITALIC">sama</HT> soveltamisala kuin asetuksella N:o 492/2011. Direktiivin 2014/54 1 artiklassa täsmennetään lisäksi, että sillä ”helpotetaan [SEUT] 45 artiklalla ja asetuksen (EU) N:o 492/2011 1–10 artiklan säännöksillä myönnettyjen oikeuksien yhdenmukaista soveltamista ja täytäntöönpanoa käytännössä<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/>.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55.</NO.P><TXT>Direktiiviä 2014/54, joka tuli voimaan <DATE ISO="20140520">20.5.2014</DATE>, voidaan näin ollen mielestäni soveltaa kaikilta osin pääasioissa siltä osin kuin sen 3 artiklan 1 kohdassa annetaan jäsenvaltioiden tehtäväksi varmistaa, että työntekijöillä ja heidän perheenjäsenillään, jotka <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0035" REF.END="QE0035"/>katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/>, on käytettävissä oikeudellisia menettelyjä SEUT 45 artiklan ja asetuksen N:o 492/2011 1–10 artiklan mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56.</NO.P><TXT>Lieneekö enää tarpeen muistuttaa, että direktiivistä jäsenvaltioille seuraava velvoite saavuttaa direktiivissä säädetty tulos sekä niiden velvoite toteuttaa kaikki yleis- tai erityistoimenpiteet, jotka ovat aiheellisia tämän velvoitteen täyttämisen varmistamiseksi, sitovat kaikkia jäsenvaltioiden viranomaisia, myös tuomioistuimia niiden toimivallan rajoissa?<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Ks. vastaavasti taannoinen muistutus vakiintuneesta oikeuskäytännöstä tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160419">19.4.2016</DATE>, <NAME.CASE>DI</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑441/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:278">EU:C:2016:278</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0030">30</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Tämä merkitsee konkreettisesti sitä, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0036" REF.END="QE0036"/>kansallisen tuomioistuimen on kansallista lainsäädäntöä soveltaessaan, riippumatta siitä, onko kyse direktiiviä <HT TYPE="ITALIC">edeltävistä tai sen jälkeen annetuista säännöksistä, tulkittava kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälle direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti, jotta direktiivissä tarkoitettu tulos saavutettaisiin ja [SEUT 288 artiklan kolmatta kohtaa] näin noudatettaisiin</HT>.<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0023"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19901113">13.11.1990</DATE>, <NAME.CASE>Marleasing</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑106/89</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1990:395">EU:C:1990:395</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0008">8</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57.</NO.P><TXT>Näissä olosuhteissa direktiivissä 2014/54 vahvistetaan, että sellaisen lapsen käsitettä, johon saatetaan välillisesti soveltaa asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohtaan kirjattua yhdenvertaisuusperiaatetta, on tulkittava <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0037" REF.END="QE0037"/>perheenjäsenen<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/> käsitteen kannalta, sellaisena kuin se on määritelty asetusta N:o 1612/68 koskevassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä ja otettu sittemmin direktiivin 2004/38 2 artiklaan.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0024"><P>T. Stein on tutkinut unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja johdetun oikeuden säännöksiä, joissa käytetään käsitettä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0038" REF.END="QE0038"/>perhe<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/>, ja tehnyt saman päätelmän. Hänen mukaansa perheen käsite perustuu unionin oikeudessa rekisteröidyt parisuhteet sisältävään aviosuhteeseen perustuvaan perhekäsitykseen, mutta siinä mennään pidemmälle kuin ydinperheen perinteisessä käsitteessä, sillä siihen sisältyvät myös huollettavina olevat perheenjäsenet (Stein, T., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0039" REF.END="QE0039"/>The notion of the term of family on European level with a focus on the case law of the European Court of Human Rights and the European Court of Justice<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/>, teoksessa Verbeke, A., Scherpe, J.-M., Declerck, C., Helms, T. ja Senaeve, P. (toim.), <HT TYPE="ITALIC">Confronting the frontiers of family and succession law: liber amicorum Walter Pintens</HT>, vol. 2, Cambridge/Antverpen, Portland/Intersentia, 2012, s. 1375–1392, erityisesti s. 1391).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58.</NO.P><TXT>Tämä tulkinta on myös <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0040" REF.END="QE0040"/>perhe-elämän<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/> käsitteen tulkinnan mukainen, sellaisena kuin sitä suojellaan perusoikeuskirjan 7 artiklassa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn, Roomassa <DATE ISO="19501104">4.11.1950</DATE> allekirjoitetun yleissopimuksen 8 artiklassa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on näet vähitellen luopunut muun muassa sukulaisuussuhteeseen liittyvästä edellytyksestä sille, että voitaisiin tunnustaa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0041" REF.END="QE0041"/>tosiasiallisten perhesuhteiden<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/> mahdollisuus.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0025"><P>Ks. vastaavasti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio, <DATE ISO="19970422">22.4.1997</DATE>, X, Y ja Z v. Yhdistynyt kuningaskunta (ECLI:CE:ECHR:1997:0422JUD002183093).</P></NOTE> Perusoikeuskirjan 52 artiklan 3 kohdan mukaan perusoikeuskirjan oikeuksien, jotka vastaavat kyseisessä yleissopimuksessa taattuja oikeuksia, merkityksen ja kattavuuden on oltava samat kuin kyseisessä yleissopimuksessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59.</NO.P><TXT>Esimerkki osoittaa lopuksi sen, että yksinomaan oikeudellinen lapsi-vanhempisuhteen määritelmä ei ole asianmukainen asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan sekä sosiaalisten ja verotuksellisten etujen yhteydessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60.</NO.P><TXT>Kuvitellaanpa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0042" REF.END="QE0042"/>uusperhettä<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/>, jossa on kolme lasta. Ensimmäinen oli vain muutaman kuukauden ikäinen menettäessään isänsä auto-onnettomuudessa. Kun hän oli kolmevuotias, hänen äitinsä tapasi miehen, joka itse oli eronnut kaksivuotiaan lapsen yksinhuoltajaisä. Kolmas lapsi on syntynyt tästä uudesta liitosta. Perhe elää Belgiassa muutaman kilometrin päässä Luxemburgista, jossa äiti on työskennellyt yli 10 vuoden ajan.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61.</NO.P><TXT>Jos tässä tilanteessa muutetun <DATE ISO="20000622">22.6.2000</DATE> annetun lain 2 bis §:ssä käytetystä lapsen käsitteestä pitäisi omaksua sen suppea tulkinta, tämä merkitsisi sitä, että äiti voisi saada Luxemburgin valtiolta korkeakouluopintoihin tarkoitettua taloudellista tukea omalle lapselleen ja pariskunnan yhteiselle lapselle. Sitä vastoin aviopuolison lapsi, joka on asunut kaksivuotiaasta lähtien tässä perheessä, ei voisi saada samaa tukea.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella katson siis, että lasta, jolla ei ole oikeudellista suhdetta siirtotyöläiseen mutta joka vastaa direktiivin 2004/38 2 artiklan 2 kohdan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0043" REF.END="QE0043"/>perheenjäsenen<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/> määritelmää, on pidettävä tämän työntekijän lapsena ja asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sosiaalisten etujen välillisenä edunsaajana.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Edellytys, jonka mukaan vanhemman, jolla ei ole oikeudellista suhdetta lapseen, on osallistuttava lapsen elatukseen</TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ennakkoratkaisukysymyksen jälkimmäisessä osassa myös sitä, missä määrin rajatyöntekijän on osallistuttava sen opiskelijan elatukseen, johon hänellä ei ole oikeudellista suhdetta, jotta tämä voisi saada pääasian kohteena olevan kaltaista taloudellista tukea.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64.</NO.P><TXT>Pitää paikkansa, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, johon viitataan <DATE ISO="20130620">20.6.2013</DATE> annetun tuomion <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Giersch ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑20/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:411">EU:C:2013:411</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) 39 kohdassa, on katsottu, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0044" REF.END="QE0044"/>jäsenvaltion työntekijän lapsille myöntämä opintotuki on siirtotyöläisen kannalta mainitun 7 artiklan 2 kohdassa [josta on tullut asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohta] tarkoitettu sosiaalinen etu <HT TYPE="ITALIC">siirtotyöläisen vastatessa edelleen lapsen elatuksesta</HT><QUOT.END REF.START="QS0044" CODE="201D" ID="QE0044"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0026"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65.</NO.P><TXT>Pitää myös paikkansa, että asetuksen N:o 1612/68 10 artiklan kohteena oli työntekijän aviopuoliso <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0045" REF.END="QE0045"/>sekä heidän jälkeläisensä, jotka ovat alle 21-vuotiaita <HT TYPE="ITALIC">tai huollettavia</HT><QUOT.END REF.START="QS0045" CODE="201D" ID="QE0045"/>,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0027"><P>Kursivointi tässä.</P></NOTE> ja että tämä ilmaisu on otettu direktiivin 2004/38 2 artiklan 2 kohdan c alakohtaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66.</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on todettava, että unionin tuomioistuin on todennut, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0046" REF.END="QE0046"/>perheenjäsenen asema ei edellytä – – oikeutta elatukseen<QUOT.END REF.START="QS0046" CODE="201D" ID="QE0046"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0028"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19850618">18.6.1985</DATE>, <NAME.CASE>Lebon</NAME.CASE> (<NO.CASE>316/85</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1987:302">EU:C:1987:302</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0021">21</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Se on näet katsonut, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0047" REF.END="QE0047"/>mikäli näin olisi, perheenyhdistäminen riippuisi kansallisesta lainsäädännöstä, joka vaihtelee valtiosta toiseen, mikä johtaisi siihen, että yhteisön oikeutta ei sovellettaisi yhtenäisesti.<QUOT.END REF.START="QS0047" CODE="201D" ID="QE0047"/><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0029"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19850618">18.6.1985</DATE>, <NAME.CASE>Lebon</NAME.CASE> (<NO.CASE>316/85</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1987:302">EU:C:1987:302</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0021">21</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67.</NO.P><TXT>On todettava, että sama pätee aviopuolison osallistumiseen lapsipuoltensa elatukseen. Vaikuttaa näin ollen siltä, että on edelleen asianmukaista katsoa, että hallinnon ja tämän jälkeen tarvittaessa tuomioistuimen on arvioitava sitä, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0048" REF.END="QE0048"/>onko kyseessä huollettavana oleva perheenjäsen, tosiasiallisen tilanteen perusteella<QUOT.END REF.START="QS0048" CODE="201D" ID="QE0048"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0030"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19850618">18.6.1985</DATE>, <NAME.CASE>Lebon</NAME.CASE> (<NO.CASE>316/85</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1987:302">EU:C:1987:302</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68.</NO.P><TXT>Tämä tulkinta sopii lisäksi yhteen edellä mainitun oikeuskäytännön kanssa, sillä siinä suositaan laajaa tulkintaa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0049" REF.END="QE0049"/>lapsen elatuksesta<QUOT.END REF.START="QS0049" CODE="201D" ID="QE0049"/> vastaamisesta<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0031"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130620">20.6.2013</DATE>, <NAME.CASE>Giersch ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑20/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:411">EU:C:2013:411</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0039">39</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0050" REF.END="QE0050"/>huollettavana olevan lapsen<QUOT.END REF.START="QS0050" CODE="201D" ID="QE0050"/> käsitteen sijasta.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69.</NO.P><TXT>Osallistumista lapsen elatukseen koskevan edellytyksen täyttyminen ilmenee tosiasiallisesta tilanteesta, joka voidaan osoittaa objektiivisilla seikoilla, kuten avioliitolla (tai <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0051" REF.END="QE0051"/>oikeudellisen<QUOT.END REF.START="QS0051" CODE="201D" ID="QE0051"/> vanhemman rekisteröidyllä parisuhteella isä- tai äitipuoleen) tai yhteisellä kodilla, ilman että olisi tarpeen määrittää syitä siihen, miksi tähän tukeen turvaudutaan, tai esittää tuen laajuutta täsmällisinä numeroina.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70.</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä ei voida yhtyä Luxemburgin hallituksen näkemykseen, jonka mukaan sen hallinnon olisi mahdotonta tutkia kussakin yksittäistapauksessa, osallistuuko rajatyöntekijä, joka on opiskelijan isä- tai äitipuoli, hänen elatukseensa ja missä määrin hän osallistuu.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0032"><P>Ks. Luxemburgin hallituksen kirjalliset huomautukset (46 kohta).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71.</NO.P><TXT>Ensinnäkin oletetaan, että lapsi on huolettavana 21 vuoden ikäiseksi, koska direktiivin 2004/38 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa mainitaan huollettavana oleminen vaihtoehtoisena edellytyksenä iälle sen jälkeen kun asianomainen on täyttänyt 21 vuotta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72.</NO.P><TXT>Tämän jälkeen on todettava, että pääasian valittajien huomautuksista ilmenee, että se, että kotitaloudella on lapsi <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0052" REF.END="QE0052"/>huollettavana<QUOT.END REF.START="QS0052" CODE="201D" ID="QE0052"/>, on perhe-etuuksien (joita tässä tapauksessa ainakin kaksi asianomaista isäpuolta on saanut) suorittamisen edellytys, ilman että tämä aiheuttaisi erityistä vaikeutta, vaikka oikeudellista lapsi-vanhempisuhdetta ei edellytetä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0033"><P>Ks. Depesmen ja Kerroun (s. 21) sekä Kauffmannin (90 kohta ja sitä seuraavat kohdat) kirjalliset huomautukset.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73.</NO.P><TXT>Todettakoon lopuksi, että Luxemburgin lainsäätäjä on itse asettanut tällä hetkellä voimassa olevan lain eli korkeakouluopintoihin tarkoitetusta valtion taloudellisesta tuesta <DATE ISO="20140724">24.7.2014</DATE> annetun lain 3 §:ssä edellytyksen, jonka mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0053" REF.END="QE0053"/>työntekijä edelleen osallistuu opiskelijan elatukseen<QUOT.END REF.START="QS0053" CODE="201D" ID="QE0053"/>. Näin ollen ei voida katsoa, että hallinto ei voisi selvittää tämän edellytyksen täyttymistä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P>VI</NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Cour administrativen (toisen asteen hallintotuomioistuin, Luxemburg) esittämään ennakkoratkaisukysymykseen seuraavasti:</TXT><P>SEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella <DATE ISO="20110405">5.4.2011</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että lasta, jolla ei ole oikeudellista suhdetta siirtotyöläiseen mutta joka on tämän työntekijän aviopuolison (tai rekisteröidyn kumppanin) jälkeläinen, on pidettävä kyseisen työntekijän lapsena. Hän on tällä perusteella asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sosiaalisten etujen välillinen edunsaaja sillä edellytyksellä, että työntekijä huolehtii hänen elatuksestaan.</P><P>Osallistumista lapsen elatukseen koskevan edellytyksen täyttyminen ilmenee tosiasiallisesta tilanteesta, ilman että olisi tarpeen määrittää syitä siihen, miksi tähän tukeen turvaudutaan, tai esittää tuen laajuutta täsmällisinä numeroina.</P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>