VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA TIEDONANTO

(Asetuksen (EU) 2024/1143 24 artikla)

”Blagny”

EU-viitenumero: PDO-FR-A1023-AM01 – 13.7.2026

1.   Tuotteen nimi

”Blagny”

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

☑

SAN

☐

SMM

3.   Ala

☐	Maataloustuotteet

☑

Viinit

☐	Tislatut alkoholijuomat

4.   Maa, johon maantieteellinen alue kuuluu

Ranska

5.   Vakiomuutoksesta ilmoittava jäsenvaltion viranomainen

Ministère de l’Agriculture, de l’Agro-alimentaire et de la Souveraineté alimentaire, Direction Générale de la performance économique et environnementale des entreprises (maatalous- maatalouselintarvike- ja elintarvikeomavaraisuusministeriö, yritystoiminnan taloudellisesta tehokkuudesta ja ympäristötehokkuudesta vastaava pääosasto)

6.   Luokittelu vakiomuutokseksi

Ranskan viranomaiset katsovat, että hakemus täyttää asetusten (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) 2024/1143 vaatimukset.

Tähän tuote-eritelmään tehtävät muutokset ovat asetuksen (EU) 2024/1143 24 artiklan 4 kohdassa esitetyn määritelmän mukaisia vakiomuutoksia.

Suojatun alkuperänimityksen ”Blagny” muutoshakemukseen ei liity mitään kolmesta unionin muutokselle ominaisesta tilanteesta, eli se ei

a)	sisällä muutosta nimessä tai nimen käytössä taikka maantieteellisellä merkinnällä nimetyn tuotteen tai nimettyjen tuotteiden luokassa

b)	uhkaa poistaa yhteyttä maantieteelliseen alueeseen

c)	aiheuta uusia tuotteen kaupan pitämisen rajoituksia.

Ranskan viranomaiset katsovat näin ollen, että hakemus koskee vakiomuutosta.

7.   Hyväksytyn vakiomuutoksen / hyväksyttyjen vakiomuutosten kuvaus

Otsikko

Maantieteellinen alue

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 1 kohtaan on lisätty virke ”Maantieteellisen alueen kartat ovat saatavilla INAOn (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.”

☐	Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Rajattu viljelyalue

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 2 kohdan viimeinen virke on muutettu seuraavasti: ”Rajatun viljelyalueen kartat ovat saatavilla INAO:n (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.”

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 2 kohdan b alakohdan viimeinen virke on muutettu seuraavasti: ”Rajatun viljelyalueen kartat ovat saatavilla INAO:n (Institut national de l’origine et de la qualité) verkkosivustolla.”

Toimivaltaisen kansallisen komitean päätöksen perusteella INAO on muuttanut menettelyjään eikä enää toimita rajatun viljelyalueen karttoja asianomaisten kuntien kaupungintaloille, vaan julkaisee ne suoraan verkkosivustollaan.

☐	Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 3 kohtaan on lisätty alueen muodostavia kuntia koskevan maininnan yhteyteen ilmaus ”vuoden 2024 virallisen geokoodin mukaan”.

Tämän toimituksellisen muutoksen ansiosta välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan alueeseen voidaan viitata käyttäen INSEE:n julkaisemaa vuoden 2024 virallista geokoodia. Lisäämällä tämä viittaus voidaan varmistaa välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen määrittely oikeudellisesti.

Alueen muodostavien kuntien nimet on päivitetty hallinnollisten muutosten huomioon ottamiseksi. Alueen rajat pysyvät ennallaan.

Yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Muut sovellettavat vaatimukset” on muutettu.

☑	Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Viiniköynnöslajikkeet

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun V jakson 1 kohdan a ja b alakohtaan on lisätty sallittujen lajikkeiden kohdalle seuraava maininta: ”César N, edellyttäen, että laatumerkeistä ja alkuperänimityksistä vastaava kansallinen virasto (INAO), suojelu- ja hallintoelin ja asianomainen toimija allekirjoittavat sopimuksen toimivaltaisen kansallisen komitean hyväksymän puitesopimuksen mukaisesti.”

Se on lisätty sopeutumisen kannalta merkittävänä lajikkeena, koska sen viljelyominaisuudet ovat suojatun alkuperänimityksen kannalta kiinnostavia ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta ja koska sen aromaattinen profiili vastaa tuottajien tavoittelemaa.

Yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Rypälelajike/rypälelajikkeet” on muutettu.

☑	Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Lajikkeiden osuutta viinitilalla koskevat säännöt

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun V jakson 2 kohtaan on lisätty uusi ensimmäinen kappale: ”César N -lajikkeen osuus viiniköynnöslajikkeista rajataan enintään 10 prosenttiin ja yhteen hehtaariin tilaa kohden. Viiniköynnöslajikkeiden vaatimustenmukaisuus arvioidaan kaikilla alkuperänimityksen piiriin kuuluvaa viiniä tuottavan tilan lohkoilla.”

Sopeutumisen kannalta merkittävien lajikkeiden viljelyala on rajoitettu, koska ne on otettu kullakin osallistuvalla tilalla viljelyyn arviointijakson ajaksi.

☐	Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Istutustiheys

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan a alakohtaan on lisätty seuraava kappale: ”Viiniköynnösten istutustiheys voi olla vähintään 5 000 köynnöstä hehtaaria kohden edellyttäen, että viiniköynnösrivien välinen etäisyys on enintään 2,20 metriä ja että laatumerkeistä ja alkuperänimityksistä vastaava kansallinen virasto (INAO), suojelu- ja hallintoelin, asianomainen valtuutettu toimija ja viininvalmistusalan toimija allekirjoittavat sopimuksen toimivaltaisen kansallisen komitean hyväksymän puitesopimuksen mukaisesti. Näiden viiniköynnösten viljelyala rajataan enintään 10 prosenttiin nimityksen piiriin kuuluvaa viiniä tuottavan tilan viljelylohkojen kokonaispinta-alasta ja yhteen hehtaariin tilaa kohden.”

Tämän määräyksen nojalla viininviljelijät voivat testata tätä kasvatusmenetelmää rajoitetuilla alueilla arvioidakseen käytäntöjen sopeuttamista ilmastonmuutokseen.

Yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Viininvalmistusmenetelmät” on muutettu.

☑	Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Leikkaustapa

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan b alakohtaan on lisätty seuraava virke: ”Kun viiniköynnösten istutustiheys on alle 9 000 köynnöstä hehtaaria kohden, viiniköynnösten leikkaussääntöjä on muutettu sen huomioon ottamiseksi, että silmujen tai hedelmää tuottavien oksien määrä köynnöstä kohden tarkoittaa määrää neliömetriä kohden.”

Tämän säännön lisäämisellä säännellään leikkausta lohkoilla, joilla on tietty, perinteisestä tiheydestä poikkeava istutustiheys.

☑	Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Viiniköynnösten kunto

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 1 kohdan f alakohtaan on lisätty seuraava kappale: ”Köynnökset, joissa on kasvukauden aikana havaittu merkkejä fytoplasmataudeista, on poistettava juurineen ennen satovuotta seuraavan vuoden maaliskuun 31. päivää.

Seuraavat kolme ovat viiniköynnöksen fytoplasmatautien tyypillisiä oireita:

—	versojen puutumattomuus

—	rypäleterttujen lakastuminen

—	lehtien täydellinen tai osittainen värinmuutos ja lehtien rullautuminen.”

Säännöksellä pyritään poistamaan näiden tautien saastuttamat kasvit, sillä kyseiset taudit heikentävät rypäleiden laatua.

☐	Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Muut viljelykäytännöt

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 2 kohdan b alakohdasta on poistettu mahdollisuus käyttää muita menetelmiä kuin kuumavesikäsittelyä flavescence dorée -fytoplasman torjumiseen, koska mitkään vaihtoehtoiset menetelmät eivät ole osoittautuneet tehokkaiksi.

☐	Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Sekoittaminen

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun IX jakson 1 kohtaan on lisätty seuraavat kappaleet:

”Jos viiniköynnösten istutustiheys on alle 9 000 köynnöstä hehtaaria kohden ja ne kuuluvat sopimuksen piiriin, niistä korjatut rypäleet viiniytetään erikseen. Viiniä voidaan käyttää sekoituksiin vasta, kun siitä on toimitettu näytteet suojelu- ja hallintoelimelle.

Suojatun alkuperänimityksen piiriin kuuluvassa viinissä lopullisen sekoituksen rypäleistä enintään 15 prosenttia saa olla

—	peräisin César N -viiniköynnöslajikkeesta

—	peräisin viiniköynnöksistä, joiden istutustiheys on 5 000–9 000 köynnöstä hehtaaria kohden yhdessä tai erikseen laskettuna.”

Uusien sekoitussääntöjen avulla voidaan arvioida kyseisten lajikkeiden ja pienemmän istutustiheyden vaikutusta viinien ominaisuuksiin.

☐	Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Esillepanoa ja pakkausmerkintöjä koskevat säännöt

Kuvaus

Tuote-eritelmän I luvun XII jakson 2 kohdan f alakohdasta on poistettu määräys, jonka mukaan satovuoden merkitseminen viinin etikettiin edellyttää, että kaikki viinin valmistukseen käytetyt rypäleet on korjattu kyseisenä vuonna.

Määräyksen poistuttua tuottajat voivat käyttää enintään 15 prosenttia toisen satovuoden viiniä, kun satovuosi merkitään etikettiin. Tämä mahdollisuus on tarpeen erityisesti, jotta tynnyreitä voitaisiin täydentää aiemman satovuoden viineillä.

Yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Muut sovellettavat vaatimukset” on muutettu.

☑	Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

Otsikko

Valvontaelintä koskevat tiedot

Kuvaus

Tuote-eritelmän III luvun II jaksossa esitetyt valvontaelintä koskevat määräykset on muutettu uusien laadintasääntöjen mukaisiksi.

☐	Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

Viinien alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät

”Blagny”

EU-viitenumero: PDO-FR-A1023-AM01 – 13.7.2026

1.   Nimi/nimet

”Blagny”

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

☑

SAN

☐

SMM

3.   Maa, johon rajattu maantieteellinen alue kuuluu

Ranska

4.   Maataloustuotteen luokitus asetuksen (EU) 2024/1143 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen ja koodin mukaisesti

2204 – Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva

5.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa vahvistetut rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

6.   Viinin tai viinien kuvaus

Rypäletuote

Punaviinit

Aistinvaraiset ominaisuudet

Ulkonäkö

Viinit ovat syvänvärisiä, ja niiden sävyt taittavat granaatinpunaiseen.

Tuoksu

Miellyttävän hedelmäisten viinien tuoksua hallitsevat usein pienet mustat marjat ja mausteiset vivahteet. Vanhentamisen myötä tuoksuun tulee riistan ja aluskasvillisuuden sävyjä.

Maku

Viineissä on usein melko roteva mutta silti samettinen tanniinirakenne, jonka taustalla erottuu tiettyä eloisuutta. Muutama vuosi kellarissa tasoittaa nuoren viinin ylenpalttisuutta.

Aistinvaraisia ominaisuuksia koskevat lisätiedot

—

Analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%):	—
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%):	—
Vähimmäishappopitoisuus:	—
Vähimmäishappopitoisuuden yksikkö:	—
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra):	—
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra):	—

Analyyttisiä ominaisuuksia koskevat lisätiedot

Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 10,5 tilavuusprosenttia.

☑	Kaikki analyyttiset ominaisuudet, joita ei esitetä tässä kohdassa, ovat sovellettavassa EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaisia.

7.   Viininvalmistusmenetelmät

7.1   Viinin tai viinien valmistuksessa käytettävät erityiset viininvalmistusmenetelmät ja valmistusta koskevat rajoitukset

Viininvalmistusmenetelmät

Viljelymenetelmä

Viininvalmistusmenetelmän tyyppi

Viljelymenetelmä

Kuvaus

a)

Istutustiheys: Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 9 000 köynnöstä hehtaaria kohden, rivien välinen enimmäisetäisyys on 1,25 metriä ja samalla rivillä olevien köynnösten välinen vähimmäisetäisyys 0,50 metriä. Viiniköynnökset voidaan istuttaa rykelmiksi edellyttäen, että noudatetaan istutusten vähimmäistiheyttä ja että köynnösten välinen etäisyys on yli 0,50 metriä. Viiniköynnösten istutustiheys voi olla vähintään 5 000 köynnöstä hehtaaria kohden edellyttäen, että viiniköynnösrivien välinen etäisyys on enintään 2,20 metriä ja että laatumerkeistä ja alkuperänimityksistä vastaava kansallinen virasto (INAO), suojelu- ja hallintoelin, asianomainen valtuutettu toimija ja viininvalmistusalan toimija allekirjoittavat sopimuksen toimivaltaisen kansallisen komitean 29. kesäkuuta 2023 hyväksymän puitesopimuksen mukaisesti. Näiden viiniköynnösten viljelyala rajataan enintään 10 prosenttiin nimityksen piiriin kuuluvaa viiniä tuottavan tilan viljelylohkojen kokonaispinta-alasta ja yhteen hehtaariin tilaa kohden.

b)

Leikkaussäännöt: Viinit ovat peräisin seuraavien sääntöjen mukaisesti leikatuista viiniköynnöksistä: Yleiset säännöt: viiniköynnökset leikataan siten, että kuhunkin köynnökseen jätetään enintään kahdeksan silmua, yhdellä seuraavista menetelmistä: matalaleikkaus (Royat- tai Gobelet-sidontatapa, viuhkamainen tai kahden oksan sidontatapa) tai juoksijaleikkaus (yksinkertainen Guyot). Erityissäännöt: pääoksan muodostusaika rajataan enintään kahteen vuoteen. Tänä aikana sallitaan kaksinkertainen Guyot-leikkaus, jolloin kuhunkin satoversoon jätetään enintään viisi silmua. Yksinkertaista Guyot-leikkausta voidaan mukauttaa jättämällä toinen kannusverso, jolloin satoverson sijaintia voidaan vaihdella vuosittain. Leikkaustavasta riippumatta viiniköynnöksiin voidaan jättää useampia silmuja edellyttäen, että 11 tai 12 lehden fenologisessa vaiheessa kyseisenä vuonna hedelmää kantavien oksien määrä köynnöstä kohden ei ole suurempi kuin leikkaussäännöissä määritelty jätettävien silmujen määrä.

Kun viiniköynnösten istutustiheys on alle 9 000 köynnöstä hehtaaria kohden, viiniköynnösten leikkaussääntöjä on muutettu sen huomioon ottamiseksi, että silmujen tai hedelmää tuottavien oksien määrä köynnöstä kohden tarkoittaa määrää neliömetriä kohden.

Viininvalmistusmenetelmät

—

Viininvalmistusmenetelmän tyyppi

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Kuvaus

—	Vettä poistavat väkevöintimenetelmät ovat sallittuja, kunhan väkevöimisaste on enintään 10 prosenttia.

—	Puunpalasten käyttö on kielletty.

—	Väkevöinnin jälkeen viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla enintään 13,5 tilavuusprosenttia.

Viinien tuotannossa käytettävät viininvalmistusmenetelmät ovat EU:n säädösten mukaisia.

7.2   Enimmäistuotos

Kaikki viinit / luokka / lajike / tyyppi

Punaviinit

Enimmäistuotos

Enimmäistuotos:	58
Enimmäistuotoksen yksikkö:	hehtolitraa hehtaaria kohden

Kaikki viinit / luokka / lajike / tyyppi

Merkintään ”premier cru” oikeutetut punaviinit

Enimmäistuotos

Enimmäistuotos:	56
Enimmäistuotoksen yksikkö:	hehtolitraa hehtaaria kohden

8.   Maininta rypälelajikkeesta tai -lajikkeista, joista viini tai viinit on valmistettu

—	Chardonnay B

—

César N

—	Pinot Blanc B

—	Pinot Gris G

—	Pinot Noir N

9.   Rajatun maantieteellisen alueen tarkka määrittely

Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja kypsytettävä seuraavien Côte d’Orin departementin kuntien alueella: Meursault ja Puligny-Montrachet.

10.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Rypäletuotteen luokka

1.

Viini

Tiivistelmä yhteydestä

a)   Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Maantieteellinen alue sijaitsee Côte de Beaunen viininviljelyalueella, joka käsittää suunnilleen koillis-lounaissuunnassa kulkevan noin 25 kilometrin pituisen suorareunaisen harjun. Tämä tektoninen muodostuma erottaa toisistaan sen länsipuolella 400–500 metrin korkeudessa sijaitsevat Hautes Côtes -kalkkikiviylängöt ja itäpuolella 250 metrin korkeudessa sijaitsevan Bressen tasangon. Bressen tasanko on tertiäärikaudella syntynyt vajoama, ja se sijaitsee suorassa kulmassa suhteessa rinteeseen (”Côte”). Maantieteellinen alue kattaa Meursault’n ja Puligny-Montrachet’n kunnat Beaunen kaupungin eteläpuolella Côte-d’Orin departementissa Bourgognessa. Blagnyn kylän alue jakautuu näiden kahden kunnan kesken. Se sijaitsee keskellä Côten rinnettä pienellä kalkkikivipengermällä, jossa on useita vanhoja louhoksia. Viinirypäleiden korjuuta varten rajatut lohkot sijaitsevat luonnon muovaamassa amfiteatterissa, jonka loivien rinteiden yläosassa kasvaa metsää. Tämä Blagnyn kylää ympäröivä alue Côten puolivälissä 300–380 metrin korkeudella merenpinnasta avautuu itään ja kohti aamuaurinkoa. Kallioperä on pääasiassa myöhäisjurakauden (Oxfordian-vaihe) merkeliä (savisesta kalkkikivestä) ja alempana rinteessä keskijurakauden (Callovian-vaihe) dalle nacrée -kalkkikiveä (nk. helmikalkkikivi). Rinteen merkeli- tai kalkkikivikalliota peittää usein kerrostunut irtosora, jossa on sekaisin pohja- ja pintamaan rapautumisesta peräisin olevaa kiveä ja hiesua. Näiden kerrosten ominaisuudet ja paksuus riippuvat niiden sijainnista rinteessä. Rinteen laella kerrokset ovat kivisiä ja melko ohuita ja tasaisemmilla alueilla hieman kehittyneempiä (paksuudeltaan muutamista kymmenistä senttimetreistä metriin). Ohut maaperä on heikosti kehittynyttä ja erittäin karbonaattipitoista. Merkelin päällä maa voi olla raskasta ja savista, mutta rinteen kaltevuus estää veden seisomisen. Dalle nacrée -kalkkikiven päällä maaperä on hyvin kivistä, mutta juuret pääsevät silti tunkeutumaan siihen helposti. Rapautuneiden kalkkikivikerrosten välin jäävä kosteus takaa vedensaannin, ja välit varmistavat myös liiallisen veden erittäin tehokkaan poistumisen sateisina jaksoina. Ilmasto on merellinen ja viileä, ja siihen sekoittuu mantereisia tai eteläisiä vaikutuksia Rhônen ja Saônen käytävien kautta. Côte sijaitsee Morvanin vuoriston ja Bourgognen ylänköjen itäpuolella, ja tämä suojaisa sijainti tekee siitä muuta aluetta lämpimämmän ja kuivemman (Föhn-tuulen vaikutus), mikä suosii laadukasta viininviljelyä. Maantieteellisen alueen erityisen sijainnin ansiosta sen ilmastossa on suhteellisen korkeuden tuomaa viileyttä, jota toisaalta kompensoivat suurelta osin avoimen maaston mahdollistama runsas auringonpaiste sekä se, että alue on suojassa länsi- ja pohjoistuulilta. Alue on luonnon muodostama amfiteatteri, jossa on kesäkuukausina erityisen kuumaa, mikä selittää luonnonvaraisen kasvillisuuden välimerelliset piirteet.

b)   Yhteyden kannalta merkitykselliset inhimilliset tekijät

Pierre Forgeot’n tutkimuksen mukaan viiniköynnöksiä ilmestyi ensimmäisen kerran Côte de Beaunen alueelle toisella vuosisadalla eaa. Beaune-viinit levittäytyivät 1400-luvulta lähtien kaikkialle Eurooppaan. Ne muodostivat Burgundin herttuakunnan ”tuotemerkin” sen kultakaudella. Nämä väkevät matalatanniiniset punaviinit, joita kutsuttiin nimellä ”pinots vermeils” (kirkkaanpunaiset pinot-viinit), olivat ainoita kuljetettaviksi soveltuvia viinejä. 1700-luvulla kaupallisten viininviljelijöiden määrä lisääntyi Bourgognessa, mikä antoi alueen viineille uuden identiteetin ja vakiinnutti niiden laajan levinneisyyden kaikkialla Euroopassa. Côte de Beaune toimitti ”hienoja viinejä” Beaunen viinikauppiaille, jotka pitivät hallussaan suurta markkinaosuutta. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Meursault’n ja Puligny-Montrachet’n kuntien välisellä rajalla sijaitsevasta pienestä Blagnyn kylästä ovat keskiajalta. Kylä on saanut alkunsa muutaman kilometrin päässä sen itäpuolella sijaitsevan Maizièresin sistersiläisluostarin tiluksista. Vaikka tästä luostarin omistamasta tilasta ei ole juurikaan säilynyt dokumentteja, sen muisto on säilynyt paikallisissa paikannimissä: esimerkiksi Blagnysta tasangolle kulkeva reitti tunnetaan ”munkinpolkuna”. Maizièresin luostari hävisi Ranskan vallankumouksen aikana, kun se otettiin valtion haltuun ja myytiin, ja sen omistukset pilkottiin. 1800-luvun alussa Blagny-viinit nousivat kuitenkin Pulignyn arvostetuimpien cru-viinien joukkoon. Sekä Jullien (niinkin varhain kuin vuonna 1816) että tohtori Lavalle (1855) kuin myöhemmin Danguy ja Aubertin (1892) mainitsevat ne. Laadukkaista valkoviineistään tunnettujen Meursault’n ja Pulignyn alueiden välissä sijaitseva Blagnyn kylä on hankkinut mainetta sen ympäristössä tuotettavien punaviinien ansiosta. Nämä viinit tunnustettiin virallisesti suojatulla alkuperänimityksellä ”Blagny” vuonna 1937. Viinitarhoja ja niiden laatua määrittäviä tekijöitä on tutkittu runsaasti 1700-luvulta lähtien, ja monet kirjoittajat ovat laatineet luokituksia Bourgognen viinialueille. Tämä työ huipentui Beaunen viininviljelykomitean vuonna 1860 laatimiin luokituksiin. Kussakin Côten kunnassa luokiteltiin laatuasteikolla jokainen kasvupaikka eli climat (tiettyä viinitarhan kasvupaikkaa tarkoittava yleisnimitys, yleensä lieu-dit eli lohkon paikallinen perinteinen nimi) johon oli istutettu eleganttia lajiketta (cépage fin). Vuonna 1943 hyväksyttiin luettelo kasvupaikoista (climat), joilla on oikeus käyttää merkintää ”premier cru”. ”Blagny” on suojattu alkuperänimitys, joka on varattu yksinomaan punaviineille. Pääasiallinen viiniköynnöslajike on Pinot Noir N. Viiniköynnökset kasvatetaan Côte de Beaunen alueen nykyisten käytäntöjen mukaisesti, joihin kuuluu erityisesti yli 9 000 köynnöksen hehtaarikohtainen istutustiheys. Viinejä kypsytetään yleensä vähintään kahdeksan kuukauden ajan. Vuonna 2008 viinitarhojen pinta-ala oli yhteensä noin 5 hehtaaria ja vuosituotanto keskimäärin 165 hehtolitraa.

c)   Tuotteen laatua ja ominaisuuksia koskevat tiedot

Syvänväristen viinien sävyt taittavat granaatinpunaiseen, ja niissä on usein melko roteva mutta silti samettinen tanniinirakenne, jonka taustalla erottuu tiettyä eloisuutta. Miellyttävän hedelmäisten viinien tuoksua hallitsevat usein pienet mustat marjat ja mausteiset vivahteet. Vanhentamisen myötä tuoksu saa riistan ja aluskasvillisuuden sävyjä. Muutama vuosi kellarissa tasoittaa nuoren viinin ylenpalttisuutta.

d)   Syy- ja seuraussuhteet

Viileän meri-ilmaston, Côten topografian sekä jurakauden merkeli- ja kalkkikivipitoisen maaperän ansiosta Bourgognen kotoperäinen Pinot Noir N -lajike menestyy alueella erinomaisesti. Blagnyn maantieteellisen alueen ominaispiirteet tekevät tästä lajikkeesta erityisen omaleimaisen. Alueen korkeus merenpinnasta ja savinen merkelikallioperä tuovat viinien rakenteeseen tiettyä niukkuutta, kun taas umpilaakson ja sen puustoisen ylärinteen muodostaman amfiteatterin varastoima lämpö tehostaa huomattavasti rypäleiden kypsymistä. Maasto, geologinen monimuotoisuus ja alueella kehittyneen maaperän monimuotoisuus antavat viineille runsaasti erilaisia vivahteita, joiden perusteella tuottajat ovat jo pitkään erottaneet toisistaan viininviljelyalueella sijaitsevat eri kasvupaikat. Näitä vivahteita korostetaan yleisellä käytännöllä merkitä viinit sen kasvupaikan nimellä, jossa rypäleet on viljelty. Viinien pitkä élevage-jakso parantaa niiden soveltuvuutta pullosäilytykseen ja vahvistaa tätä maistettaessa havaittavaa monimuotoisuutta. Vuonna 1816 Jullien sijoitti Meursault-punaviinit neljänteen luokkaan Bourgognen laatuviinien luettelossa. Vuonna 1860 Beaune-viininviljelykomitea sijoitti suurimman osan alueesta ensimmäiseen luokkaan. Blagnyn alueen paikallisilla nimillä kutsutut lohkot (lieu-dit) kuuluvat nyt luokkaan ”premier cru”. Suojatun alkuperänimityksen ”Blagny” saaneet viinit ovat ainutlaatuisia ja harvinaisia Bourgognen alueen suojattujen alkuperänimitysten joukossa. Näitä viinejä ei ole laajasti saatavilla, joten niiden maistaminen on viiniharrastajalle edelleen tunteisiin käyvä elämys.

11.   Muut sovellettavat vaatimukset

Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko

Merkinnät

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisävaatimuksen/poikkeuksen tyyppi

Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset

Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus

a)

Suojatun alkuperänimityksen nimeä voidaan täydentää perinteisellä merkinnällä ”premier cru”. Suojatun alkuperänimityksen nimen jälkeen voidaan lisätä seuraavia (kasvupaikkoja koskevia) täydentäviä maantieteellisiä merkintöjä perinteiseen merkintään ”premier cru” oikeutettuja viinejä koskevan sääntelyn mukaisesti: Luettelo kasvupaikoista (climat): ”Hameau de Blagny”, ”La Garenne” tai ”sur la Garenne”, ”La Jeunellotte”, ”La Pièce sous le Bois”, ”Sous Blagny”, ”Sous le Dos d’Ane” ja ”Sous le Puits”. Perinteisen merkinnän ”premier cru” yhteyteen liitettävä kasvupaikan nimi on kirjoitettava välittömästi suojatun alkuperänimityksen nimen jälkeen kirjaimin, joiden koko – sekä korkeus että leveys – saa olla enintään yhtä suuri kuin kirjainten, joilla suojatun alkuperänimityksen nimi kirjoitetaan.

b)

Suojatun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan täsmentää pienemmän maantieteellisen yksikön nimi edellyttäen, että kyseessä on kiinteistörekisteriin kirjattu paikka ja paikka on mainittu satoilmoituksessa. Rekisteriin kirjattu nimi kirjoitetaan kirjaimin, jotka saavat olla korkeudeltaan ja leveydeltään enintään puolet suojatun alkuperänimityksen nimen kirjainkoosta.

c)	Suojatun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä voidaan mainita suuremman maantieteellisen yksikön nimi ”Vin de Bourgogne” tai ”Grand Vin de Bourgogne”.

d)

Jos suojatun alkuperänimityksen nimeä seuraa täydentävä maantieteellinen nimitys ”Côte de Beaune”, kyseinen täydentävä maantieteellinen nimitys kirjoitetaan välittömästi suojatun alkuperänimityksen nimen jälkeen, eikä niiden välissä saa olla muita sanoja. Se kirjoitetaan samanlaisilla kirjaimilla (koko, väri ja kirjasinlaji) kuin suojatun alkuperänimityksen nimi.

e)	Suojatun alkuperänimityksen saaneiden viinien merkinnöissä ei saa mainita rypälelajiketta.

Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko

Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue

Oikeudellinen kehys

Kansallinen lainsäädäntö

Lisävaatimuksen/poikkeuksen tyyppi

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus

Vaatimuksen/poikkeuksen kuvaus

Viiniyttämistä sekä viinien valmistusta ja kypsytystä koskevan poikkeuksen mukaisesti määritelty välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue muodostuu vuoden 2024 virallisen geokoodin mukaan seuraavista kunnista:

—

Côte-d’Orin departementti: Agencourt, Aloxe-Corton, Ancey, Arcenant, Argilly, Austriourt, Auxey-Duresses, Baubigny, Beaune, Belan-sur-Ource, Bévy, Bissey-la-Côte, Bligny-lès-Beaune, Boncourt-le-Bois, Bouix, Bouze-lès-Beaune, Brion-sur-Ource, Brochon, Cérilly, Chambœuf, Chambolle-Musigny, Channay, Charrey-sur-Seine, Chassagne-Montrachet, Châtillon-sur-Seine, Chaumont-le-Bois, Chaux, Chenôve, Chevannes, Chorey-lès-Beaune, Collonges-lès-Bévy, Combertault, Comblanchien, Corcelles-les-Arts, Corcelles-les-Monts, Corgoloin, Cormot-Vauchignon, Corpeau, Couchey, Curley, Curtil-Vergy, Daix, Dijon, Ebaty, Echevronne, Epernay-sous-Gevrey, L’Etang-Vergy, Etrochey, Fixin, Flagey-Echézeaux, Flavignerot, Fleurey-sur- Ouche, Fussey, Gerland, Gevrey-Chambertin, Gilly-lès-Cîteaux, Gomméville, Grancey-sur-Ource, Griselles, Ladoix-Serrigny, Lantenay, Larrey, Levernois, Magny-lès-Villers, Mâlain, Marcenay, Marey-lès-Fussey, Marsannay-la-Côte, Massingy, Mavilly-Mandelot, Meloisey, Merceuil, Messanges, Meuilley, Meursanges, Molesme, Montagny-lès-Beaune, Monthelie, Montliot-et-Courcelles, Morey-Saint-Denis, Mosson, Nantoux, Nicey, Noiron-sur-Seine, Nolay, Nuits-Saint-Georges, Obtrée, Pernand-Vergelesses, Perrigny-lès-Dijon, Plombières-lès-Dijon, Poinçon-lès-Larrey, Pommard, Pothières, Premeaux-Prissey, Prusly-sur-Ource, Quincey, Reulle-Vergy, La Rochepot, Ruffey-lès-Beaune, Saint-Aubin, Saint-Bernard, Sainte-Colombe-sur-Seine, Sainte-Marie-la-Blanche, Saint-Philibert, Saint-Romain, Santenay, Savigny-lès-Beaune, Segrois, Tailly, Talant, Thoires, Valforêts (entisen Clémenceyn kunnan alue), Vannaire, Velars-sur-Ouche, Vertault, Vignoles, Villars-Fontaine, Villebichot, Villedieu, Villers-la-Faye, Villers-Patras, Villy-le-Moutier, Vix, Volnay, Vosne-Romanée and Vougeot;

—

Rhônen departementti: Alix, Anse, L’Arbresle, Les Ardillats, Arnas, Bagnols, Beaujeu, Belleville-en-Beaujolais, Belmont-d’Azergues, Blacé, Le Breuil, Bully, Cercié, Chambost-Allières, Chamelet, Charentay, Charnay, Châtillon, Chazay-d’Azergues, Chénas, Chessy, Chiroubles, Cogny, Corcelles-en-Beaujolais, Denicé, Dracé, Emeringes, Fleurie, Frontenas, Gleizé, Jarnioux, Juliénas, Jullié, Lacenas, Lachassagne, Lancié, Lantignié, Légny, Létra, Limas, Lozanne, Lucenay, Marchampt, Marcy, Moiré, Montmelas-Saint-Sorlin, Morancé, Odenas, Le Perréon, Pommiers, Portes des Pierres Dorées, Quincié-en-Beaujolais, Régnié-Durette, Rivolet, Saint-Clément-sur-Valsonne, Sainlt-Cyr-le-Chatoux, Saint-Didier-sur-Beaujeu, Saint-Etienne-des-Oullières, Saint-Etienne-la-Varenne, Saint-Georges-de-Reneins, Saint-Germain-Nuelles, Saint-Jean-des-Vignes, Saint-Julien, Saint-Just-d’Avray, Saint-Lager, Saint-Romain-de-Popey, Saint-Vérand, Sainte-Paule, Salles-Arbuissonnas-en-Beaujolais, Sarcey, Taponas, Ternand, Theizé, Val d’Oingt, Vaux-en-Beaujolais, Vauxrenard, Vernay, Villefranche, Ville-sur-Jarnioux, Villié-Morgon and Vindry-sur-Turdine (entisten Dareizén, Les Olmesin ja Saint-Loupin kuntien alue)

—

Saône-et-Loiren departementti: Aluze, Ameugny, Azé, Barizey, Beaumont-sur-Grosne, Berzé-la-Ville, Berzé-le-Châtel, Bissey-sous-Cruchaud, Bissy-la-Mâconnaise, Bissy-sous-Uxelles, Bissy-sur-Fley, Blanot, Bonnay-Saint-Ythaire, Bouzeron, Boyer, Bray, Bresse-sur-Grosne, Burgy, Burnand, Bussières, Buxy, Cersot, Chagny, Chaintré, Chalon-sur-Saône, Chamilly, Champagny-sous-Uxelles, Champforgeuil, Chânes, Change, Chapaize, La Chapelle-de-Bragny, La Chapelle-de-Guinchay, La Chapelle-sous-Brancion, Charbonnières, Chardonnay, La Charmée, Charnay-lès-Mâcon, Charrecey, Chasselas, Chassey-le-Camp, Château, Châtenoy-le-Royal, Chaudenay, Cheilly-lès-Maranges, Chenôves, Chevagny-lès-Chevrières, Chissey-lès-Mâcon, Clessé, Cluny, Cormatin, Cortambert, Cortevaix, Couches, Crêches-sur-Saône, Créot, Cruzille, Culles-les-Roches, Curtil-sous-Burnand, Davayé, Demigny, Dennevy, Dezize-lès-Maranges, Donzy-le-Pertuis, Dracy-le-Fort, Dracy-lès-Couches, Epertully, Etrigny, Farges-lès-Chalon, Farges-lès-Mâcon, Flagy, Fleurville, Fley, Fontaines, Fragnes-la-Loyère (entisen La Loyèren kunnan alue), Fuissé, Genouilly, Germagny, Givry, Granges, Grevilly, Hurigny, Igé, Jalogny, Jambles, Jugy, Jully-lès-Buxy, La Vineuse-sur-Frégande (entisten Donzy-le-Nationalin, La Vineusen ja Massyn kuntien alue), Lacrost, Laives, Laizé, Lalheue, Leynes, Lournand, Lugny, Mâcon, Malay, Mancey, Martailly-lès-Brancion, Massilly, Mellecey, Mercurey, Messey-sur-Grosne, Milly-Lamartine, Montagny-lès-Buxy, Montbellet, Montceaux-Ragny, Moroges, Nanton, Ozenay, Paris-l’Hôpital, Péronne, Pierreclos, Plottes, Préty, Prissé, Pruzilly, Remigny, La Roche-Vineuse, Romanèche-Thorins, Rosey, Royer, Rully, Saint-Albain, Saint-Ambreuil, Saint-Amour-Bellevue, Saint-Boil, Saint-Clément-sur-Guye, Saint-Denis-de-Vaux, Saint-Désert, Saint-Gengoux-de-Scissé, Saint-Gengoux-le-National, Saint-Germain-lès-Buxy, Saint-Gervais-sur-Couches, Saint-Gilles, Saint-Jean-de-Trézy, Saint-Jean-de-Vaux, Saint-Léger-sur-Dheune, Saint-Mard-de-Vaux, Saint-Martin-Belle-Roche, Saint-Martin-du-Tartre, Saint-Martin-sous-Montaigu, Saint-Maurice-de-Satonnay, Saint-Maurice-des-Champs, Saint-Maurice-lès-Couches, Saint-Pierre-de-Varennes, Saint-Rémy, Saint-Sernin-du-Plain, Saint-Symphorien-d’Ancelles, Saint-Vallerin, Saint-Vérand, Saisy, La Salle, Salornay-sur-Guye, Sampigny-lès-Maranges, Sancé, Santilly, Sassangy, Saules, Savigny-sur-Grosne, Sennecey-le-Grand, Senozan, Sercy, Serrières, Sigy-le-Châtel, Sologny, Solutré-Pouilly, Taizé, Tournus, Uchizy, Varennes-lès-Mâcon, Vaux-en-Pré, Vergisson, Vers, Verzé, Le Villars, Vinzelles ja Viré

—

Yonnen departementti: Aigremont, Annay-sur-Serin, Arcy-sur-Cure, Asquins, Augy, Auxerre, Avallon, Bazarnes, Beine, Bernouil, Béru, Bessy-sur-Cure, Bleigny-le-Carreau, Censy, Chablis, Champlay, Champs-sur-Yonne, Chamvres, La Chapelle-Vaupelteigne, Charentenay, Châtel-Gérard, Chemilly-sur-Serein, Cheney, Chevannes, Chichée, Chitry, Collan, Coulangeron, Coulanges-la-Vineuse, Courgis, Cruzy-le-Châtel, Dannemoine, Deux-Rivières, Dyé, Epineuil, Escamps, Escolives-Sainte-Camille, Fleys, Fontenay-près-Chablis, Gy-l’Evêque, Héry, Irancy, Island, Joigny, Jouancy, Junay, Jussy, Lichères-près-Aigremont, Lignorelles, Ligny-le-Châtel, Lucy-sur-Cure, Maligny, Mélisey, Merry-Sec, Migé, Molay, Molosmes, Montholon (entisten Champvallonin, Villiers-sur-Tholonin ja Volgrén kuntien alue), Montigny-la-Resle, Mouffy, Moulins-en-Tonnerois, Nitry, Noyers, Ouanne, Paroy-sur-Tholon, Pasilly, Pierre-Perthuis, Poilly-sur-Serein, Pontigny, Préhy, Quenne, Roffey, Rouvray, Saint-Bris-le-Vineux, Saint-Cyr-les-Colons, Saint-Père, Sainte-Pallaye, Sainte-Vertu, Sarry, Senan, Serrigny, Tharoiseau, Tissey, Tonnerre, Tronchoy, Val-de-Mercy, Vallan, Venouse, Venoy, Vermenton, Vézannes, Vézelay, Vézinnes, Villeneuve-Saint-Salves, Villy, Vincelles, Vincelottes, Viviers ja Yrouerre.

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue vastaa kyseisen rajatun alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa aluetta.

Tuote-eritelmän sähköinen julkaisuviite (URL)

https://info.agriculture.gouv.fr/boagri/document_administratif-8014d4a0-f691-4399-b6d4-ca4ad830e24e

---

(1)  Komission delegoitu asetus (EU) 2025/27, annettu 30 päivänä lokakuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1143 täydentämisestä maantieteellisten merkintöjen, aitojen perinteisten tuotteiden ja vapaaehtoisten laatumerkintöjen rekisteröintiä ja suojaa koskevilla säännöillä sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 kumoamisesta (EUVL L, 2025/27, 15.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2025/27/oj).