(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 15 päivänä syyskuuta 2025 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’ tai ’Kiina’, peräisin olevan PET-kuitukankaan tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille vastaanotettuaan 8 päivänä elokuuta 2025 valituksen yrityksiltä Freudenberg Performance Materials ja Johns Manville, jäljempänä ’valituksen tekijät’, jotka ovat ainoat tiedossa olevat PET-kuitukankaan tuottajat unionissa. Valitus tehtiin perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti PET-kuitukangasta valmistavan unionin tuotannonalan puolesta. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireille panemiseksi.

(3)

Komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi annetulla täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2025/2409 (3), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’.

(4)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen valituksen tekijöille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(5)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(6)

Tekstiilien tuontia ja vientiä käsittelevä Kiinan kauppakamari (4), jäljempänä ’CCCT’, sekä tuojana toimiva Iko Europe NV toimittivat vireillepanon jälkeen huomautuksia.

(7)

CCCT katsoi, että Kiinasta tulevan tuonnin määrät oli määritetty epäluotettavalla tavalla, sillä valituksen tekijät olivat käyttäneet arviointimenetelmää eivätkä suoraan Eurostatilta saatuja lukuja. Lisäksi CCCT väitti, että Kiinasta tulevan tuonnin väitetyt alhaiset hinnat perustuivat valikoituihin ja epäjohdonmukaisesti sovellettuihin tietoihin, kuten hintatarjouksiin ja tuontitietoihin. CCCT väitti myös, että hinnan ja viitehinnan alittavuuden osalta kerätty näyttö oli riittämätöntä muun muassa siksi, että käytetyt tuontitiedot olivat epäluotettavia.

(8)

Komissio totesi aluksi, että se tutki valituksen perusasetuksen 5 artiklan mukaisesti ja tuli siihen tulokseen, että edellytykset tutkimuksen vireillepanolle täyttyivät eli että polkumyynnistä, vahingosta ja väitetyn polkumyyntituonnin ja väitetyn vahingon välisestä syy-yhteydestä oli riittävä näyttö tutkimuksen vireille panemiseksi.

(9)

Perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan valitukseen on sisällyttävä sellaista tietoa, joka on kohtuudella valituksen tekijöiden käytettävissä. Tutkimuksen vireille panemiseksi tarvittavaa näyttöä koskevat eri oikeudelliset vaatimukset (näytön on oltava ”riittävää”) kuin näyttöä, joka tarvitaan polkumyynnin, vahingon tai syy-yhteyden olemassaolon alustavaa tai lopullista määrittämistä varten. Sen vuoksi näyttö, joka on määrältään tai laadultaan riittämätöntä polkumyynnin, vahingon tai syy-yhteyden alustavan tai lopullisen määrittämisen perusteeksi, voi kuitenkin riittää tutkimuksen vireillepanon perusteeksi.

(10)

Komissio katsoi, että CCCT:n väite menee perusasetuksen 5 artiklan 3 kohdan vaatimuksia pidemmälle, koska komission tehtävänä vireillepanovaiheessa on tutkia valituksen tekijän toimittaman näytön oikeellisuus ja riittävyys sen määrittämiseksi, onko vireillepanoa varten riittävästi näyttöä. Komissio katsoi, että tuontimäärien laskennassa käytetty menetelmä oli riittävän luotettava tutkimuksen vireille panemiseksi. CN-koodit, joilla tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuodaan, sisältävät myös tuotteita, jotka eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Sen vuoksi tuontimäärien ja markkinaosuuksien määrittämiseen ei voitu käyttää Eurostatin tilastoja. Kuten valituksessa selitettiin, valituksen tekijät määrittivät tuontimäärät vähentämällä unionin kokonaiskysynnästä unionin tuottajien myynnin unionissa. Tämän jälkeen kokonaistuontimäärä jaettiin Kiinasta ja muista maista tulevaan tuontiin Eurostatin tietojen perusteella. Tuloksena saadut luvut ristiintarkastettiin vertaamalla niitä käytettävissä oleviin markkinatietoihin. Tuontihintojen osalta todetaan, ettei valituksen tekijöillä ole mahdollisuutta kerätä suoraa ensikäden näyttöä yksittäisistä liiketoimista, sillä tämä ei kuulu valituksen laatimisvaiheeseen. Sen vuoksi valituksen tekijöiden oli turvauduttava muihin tiedonkeruumenetelmiin. Komissio kuitenkin katsoi, että näytön riittävyyden edellytykset vireillepanovaiheessa täyttyivät. Näin ollen komission mielestä sille esitetty näyttö oli riittävää tutkimuksen vireille panemiseksi. Komissio katsoi, että hinnat (kuten hintatarjoukset) olivat riittävän puolueettomia ja siten myös riittävän luotettavia hinnan alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden laskemiseksi.

(11)

CCCT myös kyseenalaisti Kiinasta tulevan tuonnin kielteisen vaikutuksen unionin tuottajiin. Ensinnäkin CCCT väitti, ettei tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä voida vahvistaa olevan syy-yhteyttä, koska kyseisen osapuolen mukaan tuontihinnat olivat epäluotettavia (ks. johdanto-osan 7 kappale). CCCT viittasi tässä yhteydessä myös muihin tekijöihin, jotka sen mukaan asettavat syy-yhteyden kyseenalaiseksi. Tällaisiksi tekijöiksi se mainitsi muun muassa pääraaka-aineen eli PET-granulaattien hinnat, jotka ovat myös osaltaan vaikuttaneet unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(12)

Komissio katsoi, että valituksen tekijät esittivät riittävän näytön hinnan ja viitehinnan alittavuudesta ja siitä, että Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on yhteys.

(13)

EU:n tuotannonalaa palvelevat toimittajat (BASF, Cargill, Corepla, Synthomer ja Valmieras Stikla Skiedra) esittivät vireillepanon jälkeen huomautuksia, joissa ne ilmaisivat kannattavansa tutkimuksen vireillepanoa. Myös Italian muovinkierrätysyrityksiä edustava järjestö ASSORIMAP ja Plastics Recyclers Europe -järjestö ilmaisivat kannattavansa tutkimuksen vireillepanoa ja huomauttivat, että PET-kuitukankaalla on tärkeä rooli myös PET:n kierrätyksen kannalta. Lisäksi Puolan aluskatejärjestö (joka edustaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen käyttäjiä) samoin kuin Euroopan kuitukangasjärjestö EDANA ilmaisivat kannattavansa tutkimuksen vireillepanoa. Tutkimukseen ilmoittautui myös eräs saksalainen käyttäjä, joka ilmaisi huolensa ja totesi Kiinasta tulevan tuonnin olevan sille tärkeää toimitusvarmuuden vuoksi.

(14)

Tuoja/käyttäjä Iko Europe NV esitti vastauksessaan menettelyn aloittamiseen pyynnön jättää tietyt tuotelajit tutkimuksen ulkopuolelle. Tämä väite kuvataan tarkemmin 2.4 jaksossa.

(15)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(16)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Otoksesta ei esitetty huomautuksia, mutta myöhemmin komissio päätti, ettei unionin tuottajiin ole tarpeen soveltaa otantaa, koska tiedossa olevien, yhteistyössä toimineiden kolmen unionin tuottajan osuus tutkimuksen kohteena olevan tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa oli 100 prosenttia.

(17)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Kaksi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen. Kahta otantamenettelyyn osallistunutta etuyhteydetöntä tuojaa pyydettiin vastaamaan kyselylomakkeeseen.

(18)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(19)

Kahdeksan asianomaisessa maassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Toinen otokseen valituista tuottajista koostuu kahdesta yhteisöstä. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta (5). Otoksen valinnasta ei esitetty huomautuksia.

(20)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(21)

Komissio lähetti myös unionin tuottajille ja tuojille kyselylomakkeet sekä asetti otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien saataville niille tarkoitetut kyselylomakkeet. Muut kyselylomakkeet, kuten unionin käyttäjille suunnatut lomakkeet, asetettiin saataville verkossa (6) vireillepanopäivänä.

(22)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, sen aiheuttaman vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(23)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2024 ja 30 päivän kesäkuuta 2025 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2022 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(24)

Tämän tutkimuksen kohteena ovat tietynlaiset polyesterifilamenteista valmistetut kuitukankaiset neulatut levyt, myös lasikuidulla vahvistetut, joiden paino on yli 70 g/m2 ja paksuus yli 0,5 mm mutta enintään 1,8 mm, jotka on kyllästetty yhdellä tai useammalla sideaineella, joissa on alle 30 painoprosenttia lasikuitua ja joita ei ole päällystetty tai peitetty ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 5603 13 90 , 5603 14 20 ja ex 5603 14 80  (7) (Taric-koodit 5603 13 90 70 ja 5603 14 80 70), jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

(25)

Komissio selvensi, että tutkimuksen piiriin eivät kuulu katkokuiduista valmistetut tuotteet vaan ainoastaan tuotteet, jotka on valmistettu katkomattomasta filamentista eli tekokuiduista.

(26)

PET-kuitukankaan valmistusprosessi alkaa PET-granulaateista (tai PET-hiutaleista), jotka ensin sulatetaan ja joista muodostetaan sen jälkeen filamentteja kehräämällä ja venyttämällä sulaa polymeeriä. Nämä filamentit levitetään ritilän päälle (ilmavirralla ohjaten), jolloin muodostuu kudosta. Kuidut sotketaan mekaanisesti neulaamalla ja sidotaan yhteen tärkkelys- tai polymeeripohjaisella (kemiallisella) sideaineella. Kudosta voidaan myös vahvistaa lasikuidulla. Lopputuote kiedotaan rullalle ja pakataan isoina rullina tai leikataan tietynkokoiseksi asiakkaan vaatimusten mukaisesti.

(27)

Tavallisesti PET-kuitukangas myydään rullina. Sitä käytetään pääasiassa rakennusalalla bitumikatteissa (kattojen vedeneristysmateriaali) tukikerroksena. Bitumikatteet valmistetaan tyypillisesti kyllästämällä PET-kuitukangaskate bitumilla, joka on maaöljypohjaista ainetta ja kestää hyvin vettä ja kosteutta. Katetta voidaan myös vahvistaa lasikuidulla, joka lisää sen lujuutta ja kestävyyttä.

(28)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote.

(29)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(30)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(31)

Tuoja/käyttäjä Iko Europe NV, jäljempänä ’Iko’, toimitti komissiolle tuotteen määritelmää koskevan väitteen, jonka yhteydessä se pyysi jättämään tietyntyyppiset PET-kuitukankaat, joiden leveys on yli 5 metriä ja joissa ei ole käytetty sideainetta, tutkimuksen ulkopuolelle. Komissio selvensi, että tuotteen määritelmä sisältää sellaiset PET-kuitukangastuotteet, joissa on käytetty sideainetta, riippumatta niiden leveydestä. Lisäksi komissio selvensi, että tuotteen määritelmän mukaan tuotelajit, joissa ei ole käytetty sideainetta, eivät kuulu tutkimuksessa käytettävän tuotteen määritelmän piiriin.

(32)

Vireillepanovaiheessa vahvistetuilla tuotteen valvontakoodeilla eli PCN-koodeilla erotettiin toisistaan lasikuituvahvisteiset ja vahvistamattomat PET-kuitukankaat. Useat osapuolet totesivat, että PCN-koodien olisi oltava yksityiskohtaisempia eli niissä olisi otettava huomioon myös erityyppiset sideaineet (akryyli tai tärkkelys), joita kankaassa on käytetty. Sekä unionin tuotannonala että vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät kuitenkin eri sideaineita sisältäviä seoksia. Kaikilla tuotelajeilla todettiin olevan samanlaiset käyttötarkoitukset ja hinnat. Sen vuoksi ei katsottu tarpeelliseksi laatia yksityiskohtaisempaa analyysia tuotteista, joissa on käytetty erityyppisiä sideaineita mutta joiden käyttötarkoitukset tai hinnat eivät eroa toisistaan.

(33)

Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla oli riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa, komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille kyseisen maan vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(34)

Tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja PET-kuitukankaan tuotantoon käytetyistä tuotantopanoksista. Neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot.

(35)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(36)

Yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei vastustanut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamista, mutta yksi niistä väitti, ettei mihinkään sen käyttämistä tuotannontekijöistä kohdistu vääristymiä. Koska kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei kuitenkaan perustellut tätä väitettään tarkemmin ja koska sen kyselylomakevastausta tarkistettaessa kävi ilmi, että kaikki tuotannontekijät hankittiin kotimarkkinoilta ja että näin ollen niihin kohdistui 3.2.1 jaksossa kuvattuja merkittäviä vääristymiä, väite hylättiin.

(37)

Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(38)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella Thaimaa ja Turkki voisivat olla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisia mahdollisia asianmukaisia edustavia kolmansia maita vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon määrittämiseksi. Komissio totesi tarkastelevansa myös muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(39)

Komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota, joissa se ilmoitti asianomaisille osapuolille niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen: ensimmäisen tuotannontekijöitä käsittelevän muistion, joka on päivätty 14 päivänä marraskuuta 2025, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, ja toisen tuotannontekijöitä käsittelevän muistion, joka on päivätty 9 päivänä helmikuuta 2026, jäljempänä ’toinen muistio’.

(40)

Kyseisissä muistioissa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetään. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio lisäksi yksilöi mahdollisia edustavia maita.

(41)

Ensimmäisessä muistiossa komissio yksilöi Thaimaasta ja Indonesiasta kolme tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajaa, joiden tilinpäätöstiedot olivat helposti saatavilla. Toisessa muistiossa komissio ehdotti, että hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettäisiin Indonesiassa toimivan tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajan PT Multi Spunindo Jaya Tbk:n tietojen perusteella, sillä thaimaalaisten tuottajien helposti saatavilla olevia taloudellisia tietoja pidettiin epäluotettavina.

(42)

Muistioissa käsiteltiin myös asianomaisten osapuolten näistä seikoista ja asiaankuuluvista lähteistä esittämiä huomautuksia. Osapuolten esittämiä huomautuksia käsitellään seuraavassa jaksossa.

(43)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(44)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(45)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(46)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa säädetään seuraavaa: ”Merkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

(47)

Koska perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa oleva luettelo ei ole kumulatiivinen, sen kaikkien kohtien ei tarvitse toteutua, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen voidaan todeta. Lisäksi samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen.

(48)

Mahdollinen päätelmä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitetuista merkittävistä vääristymistä on kuitenkin tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa kokonaisarvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät ole markkinavoimien vapaan kehityksen tulosta.

(49)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa säädetään, että ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(50)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (8), jäljempänä ’maaraportti’, joka sisältää näyttöä valtion merkittävästä puuttumisesta toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityisistä vääristymistä monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja valikoiduilla sektoreilla (kuten kemiansektorilla).

(51)

Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin todistamaan vääräksi tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä. Kiinaa koskeva maaraportti liitettiin vireillepanovaiheessa tutkimuksen asiakirja-aineistoon. Myös valitukseen sisältyi merkityksellistä näyttöä, joka täydensi maaraporttia.

(52)

Valituksen tekijä perusteli väitteitään maaraporttiin sisältyvällä näytöllä (9). Lisäksi se viittasi Kiinan viranomaisten lukuisiin etuuskohteluun perustuviin politiikkoihin ja suunnitelmiin, joilla tuetaan kotimaisia kiinalaisia PET-kuitukankaan tuottajia ja jotka sisältävät runsaasti näyttöä siitä, että Kiinan PET-kuitukangasteollisuuteen kohdistuu merkittäviä vääristymiä eikä se toimi tavanomaisissa markkinaolosuhteissa (10).

(53)

Valituksessa myös muistutettiin seuraavassa luetelluista seikoista, jotka aiheuttavat merkittäviä vääristymiä.

(54)

Ensinnäkin kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai määräysvallassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat. Valituksessa väitettiin erityisesti, että useilla PET-kuitukankaan tuottajilla on läheiset yhteydet Kiinan valtiojohtoon tai alue- tai paikallishallintoihin joko suoraan tai järjestöjen kautta (11). Valituksessa mainittiin esimerkiksi, että PET-kuitukankaan tuottaja Langfang Chinatex Nonwovens kuuluu valtion omistamaan Chinatex Corporation -monialayritykseen (osa COFCO Group -konsernia), jossa yrityksen puoluekomitea on samassa asemassa kuin sen hallitus, ja valituksen liitteessä esitettiin tietoja tämä väitteen tueksi (12).

(55)

Lisäksi valituksessa mainittiin, että Kiinan viranomaiset pitävät yllä läheisiä yhteyksiä kiinalaisiin PET-kuitukankaan tuottajiin näitä tuottajia edustavien toimialajärjestöjen kautta. Näitä järjestöjä ovat esimerkiksi China Nonwovens and Industrial Textiles Association, jäljempänä ’CNITA’, Shanghaissa toimiva China Nonwovens Technical Association sekä China National Building Waterproof Association ja China Building Materials Federation (13). Näin ollen viranomaiset valvovat ja ohjaavat myös PET-kuitukangasalan yksityisten yritysten politiikkoja.

(56)

Toiseksi valtion läsnäolo PET-kuitukangasta tuottavissa yrityksissä mahdollistaa myös viranomaisten puuttumisen hintoihin ja/tai kustannuksiin. Valituksessa todettiin, että Kiinassa PET-kuitukankaan tuotannossa tarvittavista tuotannontekijöistä useimpien, muun muassa raaka-aineiden, sähkön, maan ja työvoiman, tai mahdollisesti kaikkien kustannukset ovat vääristyneitä (14).

(57)

Lisäksi valituksen tekijä totesi, että myös useisiin PET-kuitukankaan valmistukseen käytettäviin raaka-aineisiin, kuten PET:hen, lankoihin ja tärkkelykseen, kohdistuu merkittäviä vääristymiä, kuten komissio hiljattain vahvisti polyeteenitereftalaattia (15) ja lasikuitulankoja koskevissa tutkimuksissa. Lisäksi valituksessa väitettiin, että Kiinassa myös PET-kuitukankaan sideaineen valmistukseen käytettävän maissi- ja riisitärkkelyksen hintoja vääristetään varastojen kerryttämisen avulla (16).

(58)

Valituksessa mainittiin myös Kiinan energiakustannukset ja väitettiin, että Kiinan viranomaiset puuttuvat merkittävästi ja järjestelmällisesti Kiinan sähkömarkkinoihin ja että kansallinen kehitys- ja uudistuskomissio sääntelee Kiinan sähkön ja kaasun kotimarkkinahintoja (17).

(59)

Lisäksi valituksessa väitettiin, että myös koneiden kustannukset ovat vääristyneitä, koska useat valtion politiikat alentavat kannustettavilla teollisuudenaloilla, kuten tekstiili- ja kuitukangasteollisuudessa ja PET-kuitukankaan alalla, käytettävien laitteiden ja koneiden kustannuksia (18). Lisäksi valituksessa esitettiin näyttöä siitä, että myös maankäyttö- ja palkkakustannukset ovat vääristyneitä (19).

(60)

Valituksen perimmäisenä viestinä oli se, että PET-kuitukankaan kaikkiin tuotannontekijöihin vaikutetaan poliittisilla toimilla, minkä vuoksi kustannukset ja hinnat eivät Kiinassa määräydy markkinavoimien mukaan. Näin ollen Kiinan viranomaiset vaikuttavat merkittävästi hinnoitteluun ja PET-kuitukangasteollisuuden kehitykseen.

(61)

Kolmanneksi valituksessa todettiin, että Kiinan viranomaiset toteuttavat syrjiviä julkisia politiikkoja tai toimenpiteitä, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muulla tavoin vapaisiin markkinavoimiin. Valituksessa väitettiin, että Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kiinan tekstiili- ja kuitukangasaloihin sovelletaan useita toimia. Tämä osoittaa, että Kiinan viranomaiset pitävät PET-kuitukangasalaa edelleen tärkeänä sektorina ja että ne muun muassa aikovat puuttua sektorin toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa.

(62)

Valituksessa mainittiin useita tähän liittyviä esimerkkejä. PET-kuitukangassektori on esimerkiksi 14. viisivuotissuunnitelmassa luokiteltu tuettaviin toimialoihin, jotka hyötyvät tekstiilialan sekä, rakennusmateriaalien ja kevyen teollisuuden sektoreilla toteutettavista älykkään valmistusteollisuuden tukemiseen tähtäävistä hankkeista (20). Tekstiili- ja kevyttä teollisuutta tuetaan myös Made in China 2025 -aloitteella ja älykästä valmistusteollisuutta koskevalla 14. viisivuotissuunnitelmalla (21). Kannustettavien teollisuudenalojen luettelossa mainitaan tekstiiliteollisuuden tukeminen kuitukankaiden tuotantoteknologioiden parantamisessa. Kuitukankaiden tuotantoprosesseissa ja kuitukankaiden valmistukseen liittyvässä polyesterin kierrätyksessä käytettävät uudet teknologiat luokitellaan myös teollisuuden rakennesopeutusta koskevassa ohjeellisessa luettelossa kannustettavaksi sektoriksi, joka on oikeutettu verotukseen, maankäyttöoikeuksiin ja luottoihin liittyvän tuen muodossa myönnettäviin valtiontukiin (22).

(63)

Neljänneksi valituksessa väitettiin, että PET-kuitukankaan tuottajilla on mahdollisuus saada sellaisten instituutioiden myöntämää rahoitusta, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia (23). Valituksessa todettiin, että Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit, jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita perusteita kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Valituksessa viitattiin tässä yhteydessä myös komission laatimaan maaraporttiin ja väitettiin, että muiden kuin rahoitusalan valtio-omisteisten yritysten tavoin kiinalaiset pankit panevat säännöllisesti täytäntöön viranomaisten suunnittelemaa julkista politiikkaa (24).

(64)

Edellä kuvattujen tekijöiden vuoksi valituksen tekijä katsoi, että PET-kuitukankaan alalla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä.

(65)

Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön. Asiakirja-aineistossa oleva näyttö sisältää myös julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin perustuvaan maaraporttiin sisältyvän näytön.

(66)

Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta asianomaisella sektorilla, tarkasteltavana oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi tätä näyttöä omalla tutkimuksellaan perusteista, jotka ovat merkityksellisiä, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa voidaan vahvistaa.

(67)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu ”sosialistisen markkinatalouden” käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus” (25).

(68)

Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (26). Valtion omaisuuserien valvonta- ja hallintokomissio (SASAC) on vahvistanut, että keskeisten yritysten kokonaisvarallisuus kasvoi 14. viisivuotiskauden aikana 44,6 prosenttia 13. viisivuotiskauteen verrattuna, mikä ”edistää tehokkaasti teollisen ketjun alku- ja loppupään yritysten integroitua kehitystä ja antaa vankan pohjan maan tärkeimpien taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvien tavoitteiden ja tehtävien menestyksekkäälle toteuttamiselle” (27).

(69)

Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on sen nimenomainen tehtävä. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä.

(70)

Kiinan varallisuuslainsäädäntö on tästä oiva esimerkki: Siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (28).

(71)

Lisäksi Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtamana. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot ja henkilöt). Ne muodostavat kokonaisuuden, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan.

(72)

Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä.

(73)

Säännöksen ensimmäisen virkkeen ”[s]osialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” perään lisättiin virke ”[k]iinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (29). Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä.

(74)

Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(75)

Kiinan valtio harjoittaa interventionistista talouspolitiikkaa sellaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka ovat yhdenmukaisia Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eivätkä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (30). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(76)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla.

(77)

Maakuntatason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen ja sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa asetetaan edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita.

(78)

Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esimerkiksi teollisuuden päivittäminen tai kansainvälinen laajentuminen).

(79)

Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (31).

(80)

Toiseksi rahoitusresurssien tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit ja poliittiset pankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (32).

(81)

Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä rahoitussektorin osat on institutionaalisesti ja operatiivisesti järjestetty niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (33).

(82)

Kolmanneksi valtion puuttuminen talouden toimintaan saa monenlaisia muotoja sääntely-ympäristön tasolla. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen, ja näin heikennetään markkinatalouden periaatteita niiden alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (34).

(83)

Myös investoinneissa Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemisessa, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (35).

(84)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien tehokas jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (36).

(85)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloudesta.

(86)

Tarkasteltavana olevan tuotteen sektorilla toimii pääasiassa yksityisiä yrityksiä. Niitä ovat esimerkiksi Tiandingfeng Non-wovens Co., Ltd (37) ja Changde Tiandingfeng Non-wovens Co., Ltd. (38), jotka ovat molemmat Tiandingfeng Holdings Co. Ltd:n kokonaan omistamia yrityksiä. Viimeksi mainittu on puolestaan kokonaan Beijing Oriental Yuhong Waterproof Technology Co. Ltd:n (39) omistama. Muita sektorilla toimivia yksityisiä yrityksiä ovat esimerkiksi Hubei Bushi Non-Woven Co., Ltd (40), Jiangyin Huasicheng Nonwovens Co., Ltd (41), joka on Jiangsu Huahong Industrial Group Co. Ltd:n tytäryritys, ja Hebei Qianjin Non-Woven Group Co. Ltd (42). Toimitusketjun alkupään sektoreilla valtion omistusaste on kuitenkin edelleen merkittävä, sillä useat PET:n tuottajat ovat kokonaan tai osittain valtion omistuksessa. Tällaisia tuottajia ovat esimerkiksi Zhuhai China Resources Chemical Innovative Materials Co., Ltd (joka on kokonaan valtio-omisteisen China Resources Groupin omistama (43)) sekä PTA:ta (PET:n keskeinen tuotantopanos) tuottava Sinopec, jonka tosiasiallinen (ja ainoa) omistaja on SASAC (44).

(87)

Kiinan kommunistisen puolueen puuttumisesta operatiiviseen päätöksentekoon on kuitenkin tullut normaali käytäntö paitsi valtion omistamissa myös yksityisissä yrityksissä (45), ja Kiinan kommunistinen puolue hallitsee lähes kaikkia maan talouden osa-alueita. Valtion vaikutusvalta yrityksissä kommunistisen puolueen rakenteiden kautta on myös johtanut siihen, että talouden toimijat ovat käytännössä valtion määräysvallassa ja poliittisen valvonnan alaisia, kun otetaan huomioon, kuinka tiukasti Kiinan valtio ja puoluerakenteet ovat kietoutuneet yhteen. Lisäksi koko tarkasteltavana olevan tuotteen alaan sovelletaan useita valtion politiikkoja. Ensinnäkin PET eli yksi PET-kuitukankaan tärkeimmistä tuotantopanoksista kuuluu kehittyneisiin petrokemiallisiin materiaaleihin ja kehittyneisiin kevyisiin teollisuusmateriaaleihin, jotka mainitaan Made in China 2025 -etenemissuunnitelmassa (46).

(88)

Lisäksi PET-sektori luetellaan teollisuuden rakennesopeutusta koskevan ohjeistavan luettelon vuoden 2024 versiossa kannustettavien tuotannonalojen joukossa, mikä viittaa siihen, että viranomaiset aikovat luoda alan kehitystä edistävän sääntely-ympäristön. Luokittelu kannustettavaksi sektoriksi saattaa myös tasoittaa tietä rahoituksen saannille kyseisellä tuotannonalalla (47). Lisäksi sellaiset PET:n tuottajat, joilla on vähemmän tuotantokapasiteettia (”jatkuvaa polymerointia käyttävät perinteiset polyesterin (PET) tuotantoyksiköt, joiden yhden tuotantolinjan kapasiteetti on alle 200 000 tonnia vuodessa”), mainitaan rajoitettavien tuotannonalojen joukossa, mikä osoittaa Kiinan viranomaisten pyrkivän vaikuttamaan PET-teollisuuden rakenteeseen.

(89)

Lisäksi raaka-aineita koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (48) petrokemian sektoria käsitellään suoraan toteamalla, että ”muun muassa petrokemian sektorilla, kemianteollisuudessa, terästeollisuudessa, muiden kuin rautametallien sektorilla sekä rakennusmateriaalisektorilla aiotaan edistää joukkoa kilpailukykyisiä teollisuuden tuotantoketjun edelläkävijäyrityksiä, jotka toimivat ekosysteemin johtajina – –. Kemianteollisuuden ja rakennusmateriaalisektorin johtavien yritysten ohjaavaa roolia hyödynnetään yritysten uudistamisen ja rakenneuudistusten edistämiseksi”.

(90)

Valtion määräysvalta ja poliittinen valvonta näkyvät myös sektorin toimialajärjestöjen tasolla (49).

(91)

Niiden osalta voidaan mainita esimerkkinä China Petrochemical and Chemical Industry Federation -toimialajärjestö, jäljempänä ’CPCIF’. CPCIF:n perussäännön 3 artiklan mukaan ”järjestön liiketoimintaa ohjaavat ja järjestöä valvovat ja hallinnoivat rekisteri- ja hallintoasioista vastaavat virastot, puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia johtavat virastot sekä asiaankuuluvat eri teollisuudenaloista vastaavat osastot” (50). Sinopec on CPCIF:n jäsen (51).

(92)

Myös China Non-woven and Industry Textile Association (52), jäljempänä ’CNITA’, on tarkasteltavana olevan tuotteen kannalta olennainen toimialajärjestö. CNITA:n perussäännön 3 artiklassa todetaan, että järjestö ”noudattaa Kiinan kommunistisen puolueen yleistä linjaa, perustaa Kiinan kommunistisen puolueen yksiköitä [ja] harjoittaa puoluetoimintaa” ja että ”järjestön liiketoimintaa ohjaavat ja järjestöä valvovat ja hallinnoivat rekisteri- ja hallintoasioista vastaava viranomainen, puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia johtava viranomainen sekä asiaankuuluvat eri teollisuudenaloista vastaavat osastot” (53). Tiandingfeng Holdings Co. Ltd (54) ja Hebei Qianjin Non-Woven Group (55) ovat CNITA:n jäseniä.

(93)

Näin ollen myöskään yksityisessä omistuksessa olevat tarkasteltavana olevan tuotteen alalla toimivat tuottajat eivät voi toimia markkinaehdoin. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin alan yrityksiin kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta.

(94)

Kiinan valtio voi puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska se on edustettuna yrityksissä. Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat merkittävä kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin.

(95)

Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen peruskirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä (56)) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle.

(96)

Aiemmin tätä vaatimusta ei ilmeisesti ole aina noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Ainakin vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan (57) valvoa yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä muun muassa kohdistamalla painetta yksityisiin yrityksiin, jotta nämä asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (58).

(97)

Jo vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä, ja Kiinan kommunistisen puolueen organisaatiot pyrkivät yhä vahvemmin saamaan lopullisen sananvallan niiden yritysten liiketoimintapäätöksistä, joissa puolueorganisaatiot olivat läsnä (59). Edellä mainittuja sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ja tuotantopanosten toimittajat.

(98)

Lisäksi 15 päivänä syyskuuta 2020 julkaistiin kommunistisen puolueen keskuskomitean suuntaviivat (”General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era”) (60), jäljempänä ’suuntaviivat’, joissa laajennettiin edelleen puoluekomiteoiden roolia yksityisissä yrityksissä.

(99)

Näiden suuntaviivojen II.4 jakson mukaan ”on lisättävä puolueen yleistä valmiutta johtaa yhteiseen rintamaan liittyvää työtä yksityissektorilla ja tehostaa toimia alalla” ja III.6 jakson mukaan ”on tehostettava edelleen puolueen vahvistamista yksityisyrityksissä sekä annettava puoluesoluille mahdollisuus toimia tehokkaasti linnoituksena ja puolueen jäsenille mahdollisuus toimia eturintamassa ja edelläkävijöinä”. Toisin sanoen suuntaviivoilla korostetaan ja pyritään vahvistamaan kommunistisen puolueen roolia yrityksissä ja muissa yksityissektorin yksiköissä (61).

(100)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että myös PET-kuitukangassektorilla on yleistä, että johtavassa asemassa toimivat henkilöt ovat samalla kommunistisen puolueen jäseniä tai toimivat puolueen viroissa.

(101)

Esimerkiksi kaksi Beijing Oriental Yuhong Waterproof Technology Co. Ltd:n varapuheenjohtajaa (62) ovat kommunistisen puolueen jäseniä (63).

(102)

Lisäksi Changde Tiandingfeng Non-wovens Co. Ltd perusti vuonna 2021 puolueosaston ja ”yrityksen kehitystä ohjaa puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia johtava taho” (64). Changde Tiandingfeng Non-wovens Co. Ltd on esimerkiksi kertonut, että ”yhdeksän puolueen jäsentä oli johtavassa roolissa tuotannon, liiketoiminnan ja teknologisen innovoinnin ohjaamisessa”. Lisäksi asianomaisen teollisuudenalan uudistamisen osalta yritys on todennut, että ”puolueyksikkö koordinoi teollisen ketjun alku- ja loppupään kehittämistä” (65).

(103)

Changden kunnan puoluekomitea on kehunut Changde Tiandingfeng Non-wovens Co. Ltd:n puolueyksikköä ”edistyneeksi ruohonjuuritason puolueorganisaatioksi” (66).

(104)

Kommunistisen puolueen puuttuminen liiketoimintapäätöksiin on ilmeistä myös toimitusketjun alkupään sektoreilla, mikä käy ilmi saatavilla olevista yritysten julkistamista tiedoista. PET:n valmistuksessa tarvittavia tuotantopanoksia tuottavan Sinopec Groupin vuoden 2022 vuosikertomuksessa todetaan, että ”yhtiö parantaa jatkuvasti puolueen vahvistamiseen tähtäävien toimien laatua, vahvistaa henkeä työntekijöiden keskuudessa, tehostaa kurin noudattamisen tarkastuksiin ja valvontaan liittyvää työtä, auttaa yhtiön hallitusta panemaan tehokkaasti täytäntöön erilaisia päätöksiä ja järjestelyjä sekä edistää yrityksen laadukasta kehittämistä” (67). Lisäksi Sinopec Groupin hallituksen puheenjohtaja toimii puoluekomitean sihteerinä ja useat hallituksen jäsenet puoluekomitean varasihteereinä (68). Sinopec Group aikoo omien sanojensa mukaan ”keskittyä yhtiön uuteen missioon ja uusiin tehtäviin tulevalla matkallaan, ylläpitää puolueen uudistushenkeä, vahvistaa puolueen johtoroolia ja puolueen kehittämistä kokonaisvaltaisesti ja yhdennetysti sekä edistää järjestelmällisesti puolueen kokonaisvaltaista ja tiukkaa hallintoa yrityksessä, mikä on vahva tae sille, että Kiinan nykyajan petrokemianteollisuudessa alkaa uusi aikakausi” (69).

(105)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vääristävät markkinoita entisestään (70). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä PET-kuitukankaan sektorilla ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

(106)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus-, alue- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on tällaisia suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia, ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön.

(107)

Kiinan suunnittelujärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (71).

(108)

Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet useita politiikkatoimia, joilla ohjataan tarkasteltavana olevan tuotteen alan toimintaa.

(109)

PET-teollisuus luokitellaan Made In China 2025 -etenemissuunnitelmassa (72) edelleen kehitettäväksi toimialaksi. Suunnitelmassa PET mainitaan sekä edistyneenä petrokemiallisena materiaalina että edistyneenä kevyen teollisuuden materiaalina.

(110)

Talouden ja yhteiskunnan kehitystä sekä vuoden 2035 näkymiä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (73) asetetaan tavoitteeksi ”uudistaa perinteisiä teollisuudenaloja, edistää raaka-aineteollisuuden, kuten petrokemian- ja terästeollisuuden, ei-rautametalliteollisuuden ja rakennusmateriaalialan, optimointia ja rakenteellista mukauttamista, laajentaa laadukkaiden tuotteiden, kuten kevyen teollisuuden tuotteiden ja tekstiilien, tarjontaa, vauhdittaa keskeisten teollisuudenalojen, kuten kemian- ja paperiteollisuuden, yritysten muutosta ja uudistamista sekä parantaa vihreän valmistusteollisuuden järjestelmää (74) ”.

(111)

Raaka-aineteollisuutta koskevan 14. viisivuotissuunnitelman (75) mukaan ”petrokemian teollisuuden rakennetta koskeva suunnitelma otetaan käyttöön ja muut kuin suunnitelmaan sisältyvät uudet ksyleeni- ja eteenihankkeet kielletään ehdottomasti”. Suunnitelmassa todetaan myös, että Kiina aikoo ”keskittyä sellaisiin alasektoreihin ja keskeisiin tuotteisiin, joilla on vankka teollinen perusta, merkittäviä suhteellisia etuja ja johtavaa teknologiaa, hyödyntääkseen maksimaalisesti teollisen ketjun johtavien yritysten ohjaavaa roolia […] ja luodakseen joukon teollisuusklustereita petrokemian, […] vihreiden rakennusmateriaalien ja uusien materiaalien alalla” (76).

(112)

Lisäksi petrokemian ja kemianteollisuuden korkealaatuisen kehittämisen edistämistä koskevassa ohjaavassa lausunnossa (77) edellytetään, että ”alakohtaisia politiikkoja vahvistetaan ja teollisuudenalan laajuutta säännellään tieteellisesti: […] parannetaan korkealaatuisten polymeerien, erikoiskemikaalien ja muiden tuotteiden toimituskapasiteettia; […] parannetaan sektoria tukevia politiikkoja vahvistamalla vero-, talous-, alue-, investointi-, tuonti-, vienti-, energia-, ekologia-, ympäristö-, hinta- ja muiden politiikkojen yhteensovittamista teollisuuspolitiikkojen kanssa” ja että ”kansallista teollisuuden ja rahoitusalan yhteistyömekanismia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti […]”.

(113)

Maakuntatasolla Shandongin kemianteollisuuden korkealaatuista kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (78) paikallisviranomaisia kehotetaan ”edistämään olemassa olevien yritysten teknologista muutosta sekä parantamaan energian ja resurssien käytön tehokkuutta ja yritysten keskeistä kilpailukykyä. Perustamaan mekanismi, jonka avulla yritykset voivat vetäytyä yrityspuistoista, jatkamaan määrätietoisesti vanhentuneen tuotantokapasiteetin poistamista, valvomaan rajoitettua tuotantokapasiteettia tiukasti ja panemaan resurssitekijöiden, kuten maan, sähkön ja veden, jakamisessa täytäntöön eriytettyjä politiikkoja ja toimenpiteitä, jotta yritykset pakotetaan muuttumaan ja kehittymään”. Lisäksi suunnitelmassa pyritään seuraavaan: ”Lisätään taloudellista tukea. Vahvistetaan finanssipoliittisia kannustimia, koordinoidaan ja hyödynnetään erityisrahastoja, tuetaan kemianteollisuuden yrityksiä teknologisen muutoksen vauhdittamiseksi, tuetaan muun muassa älykästä muutosta, teollisuuden siirtymistä, toiminnan siirtymistä teknologiapuistoihin ja vanhentuneiden laitteiden poistamista sekä pannaan täytäntöön merkittävien teknisten laitteiden tuontia koskevat verovapautukset, arvonlisäveron palautukset ja tutkimusta ja kehitystä koskevat toimenpiteet, kuten ylimääräiset kustannusvähennykset sekä ensimmäisen teknisen laitteiston vakuutuksen korvaaminen. Ohjataan aktiivisesti eri rahoituslaitoksia investoimaan kemianteollisuuteen ja ohjataan myös sosiaalista pääomaa tälle teollisuudenalalle, hyödynnetään poliittisessa ohjauksessa olevan rahoitustoiminnan, kehitysrahoituksen ja kaupallisen rahoitustoiminnan etuja sekä lisätään taloudellista tukea kemianteknologian keskeisille aloille”. Tiandingfeng Non-wovens Co., Ltd toimii Shandongissa (79).

(114)

Myös Hunanin strategisia ja kehittyviä teollisuudenaloja koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (80) asetetaan tavoitteeksi uusien kemiallisten materiaalien kehittäminen: ”[K]ehitetään uusia synteettisiä kumeja, erikoishartseja, korkean suorituskyvyn rakennusmuoveja ja muita polymeerimateriaaleja.” Changde Tiandingfeng Non-wovens Co. Ltd toimii Hunanissa, tarkemmin sanottuna Changden kunnassa Dongtingin länsipuolella sijaitsevalla teollisuuskehitysalueella, jonka julkaisemassa vuosien 2022–2025 viiden parannuskohteen täytäntöönpanosuunnitelmassa (81) asetetaan tavoitteeksi ” vahvistaa johtavia teollisuudenaloja, kasvattaa uusia teollisuudenaloja ja kehittää uusia tulevaisuuden aloja […] [sekä] houkutella alueelle laajamittaisten hankkeiden (esimerkiksi Tiandingfeng) myötä joukko tuotantoketjun alku- ja loppupään toimijoita teollisen ketjun muodostamiseksi ”. Tätä varten Länsi-Dongtingin viranomaiset ovat ”auttaneet Changde Tiandingfeng Non-woven Co. Ltd:tä hakemaan menestyksekkäästi hanketukea ylämaan maakunnallisesta edistyneen valmistusteollisuuden keskittymien erityisrahastosta ja maakunnallisesta digitaaliteollisuuden korkealaatuisen kehittämisen erityisrahastosta sekä luokitusta maakunnalliseksi älykkään valmistusteollisuuden malliyritykseksi”. Tällä tavoin viranomaiset auttavat yrityksiä ”saamaan poliittista ja taloudellista tukea” (82).

(115)

Lisäksi Hubein uusien materiaalien sektorin korkealaatuista kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (83) painotetaan rakennusmuoveja ja asetetaan tavoitteeksi ”nostaa alan teknologista tasoa korkean suorituskyvyn rakennusmuovien, kuten polyoksimetyleenin, PET-/PBT-hartsin […] tuottamiseksi”.

(116)

Näillä ja muilla keinoilla Kiinan viranomaiset ohjaavat ja kontrolloivat lähes kaikkia alan kehittämisen ja toiminnan osatekijöitä ja tuotantoketjun alkupään tuotantopanoksia.

(117)

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kiinan viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteitä saadakseen toimijat noudattamaan sektorille asetettuja julkisen politiikan tavoitteita. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(118)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän toteuttamaan riittävästi omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja eikä turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano.

(119)

Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon eikä vähiten sen vuoksi, että maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyy lukuisia puutteita, jotka käytännössä estävät konkurssimenettelyt. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (84).

(120)

Omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat myös erityisen ilmeisiä suhteessa maanomistukseen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa (85). Valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla), ja sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeuksia avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyillä. Näitä säännöksiä kuitenkin laiminlyödään säännöllisesti, ja tietyt ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (86). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (87).

(121)

Kiinan talouden muiden sektorien tapaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavan koskevan täysin myös PET-kuitukankaan tuotannonalaa. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi nämä havainnot kyseenalaisiksi.

(122)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista tarkasteltavana olevan tuotteen sektorilla.

(123)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi täysin kehittyä Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (88).

(124)

Kansallisen lainsäädännön mukaan toiminnassa on vain yksi ammattijärjestö. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä (89). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin kunkin hallinnollisen alueen asukkaisiin.

(125)

Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja pienempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (90). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(126)

Siitä, että PET-kuitukankaan alalla ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten sektoriin sekä suoraan (tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun tuotannonala saa pääomaa tai hankkii tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(127)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(128)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (91), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita perusteita kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien suurten rahoituslaitosten johtajat) (92), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön viranomaisten suunnittelemaa julkista politiikkaa.

(129)

Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (93). Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus. Muun muassa kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö kuitenkin osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(130)

Myös viimeaikainen kehitys havainnollistaa, kuinka laajalle valtion vaikutusvalta Kiinan rahoituslaitoksiin ulottuu: Kiinan viranomaiset ilmoittivat maaliskuussa 2025 laskeneensa liikkeeseen 500 miljardin juan renminbin arvosta valtionobligaatioita, joiden kautta annetaan merkittävää taloudellista tukea suurille pankeille, kuten Bank of China-, China Construction Bank-, Bank of Communications- ja Postal Savings Bank of China -pankille. Tällä toimenpiteellä pyrittiin vakauttamaan näiden laitosten tilannetta kannattavuuden heikentyessä ja nettokorkomarginaalien laskettua ennätyksellisen alhaisiksi, ja se on esimerkki valtion ennakoivista toimista talouden vakauden ylläpitämiseksi (94).

(131)

Kiinan viranomaiset ovat myös tehneet selväksi, että kommunistisen puolueen on valvottava myös yksityisten liikepankkien päätöksiä, joiden on oltava kansallisen politiikan mukaisia. Yksi pankkitoiminnan ohjaukseen liittyvistä valtion kolmesta yleisestä tavoitteesta onkin puolueen johtoaseman lujittaminen pankki- ja vakuutusalalla, myös yritysten operatiivisessa toiminnassa ja johtamiseen liittyvissä asioissa (95). Lisäksi kaupallisten pankkien suoriutumisen arviointiperusteissa on nykyään otettava huomioon etenkin se, miten pankit ”edistävät kansallisia kehitystavoitteita ja reaalitaloutta”, ja erityisesti se, miten ne ”palvelevat strategisia ja uusia tuotannonaloja” (96).

(132)

Lisäksi taloudellisten resurssien jakamisen osalta käytössä on useita toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään edelleen yksityisiä investointeja (97). Tältä osin Kiinan viranomaiset pyrkivät ”kasvattamaan keskushallinnon talousarvioresursseja kriteerit täyttävien yksityisten investointihankkeiden tukemiseksi sekä toimimaan aktiivisesti ohjaavassa ja johtavassa roolissa”. Lisäksi Kiinan viranomaiset aikovat ”hyödyntää tehokkaasti uusia toimintapoliittisia rahoitusvälineitä [sekä] tukea useita kriteerit täyttäviä yksityisiä investointihankkeita tärkeillä tuotannonaloilla ja keskeisillä alueilla” (98).

(133)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista syistä, kuten siksi, että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja mahdollisen epäsuoran valtiontakauksen vahvuus vaikuttavat riskinarviointiin (99). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin tärkeiksi (100). Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistuksessa olevia yrityksiä, suuria yksityisiä, joilla on hyvät suhteet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole kaikille markkinatoimijoille samat.

(134)

Toiseksi lainojen kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön ja sijoitusten tuottojen jatkuvaan pienemiseen. Osoituksena tästä on yritysten velkaantumisasteen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä heikentymisestä huolimatta. Tämä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei toimi normaalien kaupallisten reaktioiden mukaisesti.

(135)

Kolmanneksi vaikka nimelliskorot vapautettiin lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään synny vapaiden markkinavoimien vaikutuksesta, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus oli vuoden 2018 lopussa edelleen vähintään kolmannes kaikesta lainanannosta (101). Kiinan viralliset tiedotusvälineet ovat äskettäin raportoineet, että Kiinan kommunistinen puolue vaati ”lainamarkkinoiden korkotason laskemista” (102). Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(136)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa viittaa siihen, että pääoman kohdentamisen tehokkuus on heikkenemässä ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömien lainojen määrä on lisääntynyt nopeasti ja Kiinan viranomaiset ovat useaan otteeseen valinneet toimintalinjakseen joko maksukyvyttömyystapahtumien välttämisen, mikä on johtanut niin kutsuttujen zombie-yritysten syntymiseen, tai velan siirtämisen (esimerkiksi sulautumien kautta tai muuntamalla velan osakkeiksi), jolloin ei välttämättä poisteta velkaongelmaa tai puututa sen juurisyihin.

(137)

Markkinoiden vapauttamiseksi toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(138)

Tässä tutkimuksessa ei esitetty näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen alaan ei vaikuttaisi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(139)

Komissio totesi, että päivitetyssä maaraportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että edellä ja päivitetyn maaraportin I osiossa kuvatut tosiseikat sekä Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka esitetään edellä ja päivitetyn maaraportin II osiossa.

(140)

Komissio muistuttaa myös, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan tiettyjä tuotantopanoksia. Kun tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille, jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan hallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden sektoreilla. Nämä vääristymät on kuvattu yksityiskohtaisesti edellä, erityisesti johdanto-osan 67–138 kappaleessa. Komissio huomautti, että näiden vääristymien taustalla olevaa sääntelykehystä sovelletaan yleisesti ja että kyseisiä sääntöjä sovelletaan PET-kuitukankaan tuottajiin siinä missä muihinkin kiinalaisiin talouden toimijoihin. Sen vuoksi vääristymät vaikuttavat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen kustannusrakenteeseen.

(141)

Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, myös sitä, että vaikutukset kohdistuvat kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. päivitetyn maaraportin I ja II osio).

(142)

Pääoman, maan, työvoiman, energian ja raaka-aineiden jakamiseen liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(143)

Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(144)

Kuten johdanto-osan 36 kappaleessa todetaan, yksikään osapuoli ei vastustanut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamista, eivätkä Kiinan viranomaiset toimineet yhteistyössä tutkimuksessa.

(145)

Tässä jaksossa esitetyssä analyysissa, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta taloutensa toimintaan yleisesti ja tarkasteltavana olevan tuotteen alalla erityisesti, osoitettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat ja kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten kyseisessä säännöksessä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa.

(146)

Tämän perusteella komissio päätteli, että tässä tapauksessa normaaliarvon määrittämisessä ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia.

(147)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa selostetaan.

(148)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(149)

Kuten johdanto-osan 39 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Muistioissa kuvataan edellä lueteltujen kriteerien pohjana olevat tosiseikat ja näyttö sekä käsitellään osapuolten näistä seikoista ja asiaankuuluvista lähteistä esittämiä huomautuksia.

(150)

Ensimmäisessä muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen, ja esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, joita ovat muun muassa raaka-aineet, työvoima ja energia. Lisäksi se yksilöi mahdollisia edustavia maita.

(151)

Raaka-aineiden tuontitilastojen mukaan PET-kuitukankaan tuotantoon tarvittavia tuotannontekijöitä tuotiin Indonesiaan, Thaimaahan ja Turkkiin, jotka kaikki täyttävät perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt vaatimukset. On todennäköistä, että näissä kolmessa maassa tuotetaan myös PET-kuitukankaita.

(152)

Ensimmäisessä muistiossa yksilöityjen maiden taloudellisen kehityksen tasosta ei saatu huomautuksia. Useat osapuolet esittivät kuitenkin huomautuksia tiettyjen tuotannontekijöiden hintojen luotettavuudesta edellä luetelluissa maissa. Näitä huomautuksia käsitellään seuraavissa johdanto-osan kappaleissa.

(153)

Toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan käyttää Thaimaata tässä tapauksessa asianmukaisena edustavana maana, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu.

(154)

Changde Tiandingfeng Nonwovens Co Ltd ja Tiandingfeng Nonwovens Co Ltd, jäljempänä yhdessä ’TDF Group’, totesivat ensimmäistä muistiota koskevissa huomautuksissaan pitävänsä Turkkia parempana valintana edustavaksi maaksi kuin Thaimaata, koska PET-granulaatteja tuotiin Turkkiin monipuolisemmista lähteistä, enimmäkseen markkinatalousmaista, ja suurempina määrinä, minkä vuoksi tämän tuonnin hinnat edustavat paremmin vääristymättömiä markkinahintoja.

(155)

Hubei Unibon nonwovens Co Ltd, jäljempänä ’Unibon’, väitti, että Thaimaa ei sovellu edustavaksi maaksi, koska suuri osa sinne tuoduista PET-granulaateista oli peräisin Kiinasta, mikä vääristää PET-granulaattien tuontia kyseiseen maahan. Lisäksi muista maista tulleen PET-granulaattien tuonnin keskimääräinen hinta oli Thaimaassa huomattavasti korkeampi kuin kahdessa muussa mahdollisessa edustavassa maassa. Unibonin mukaan tämä viittaa siihen, että Thaimaahan muualta kuin Kiinasta tuleva tuonti koostuu pääosin erikoislaatuisista tai epätyypillisistä PET-granulaateista eikä se sen vuoksi sovellu tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytettävien PET-granulaattien yleiseksi vertailuarvoksi.

(156)

Toisessa muistiossa komissio totesi, että merkittävä osa sekä Thaimaahan että Turkkiin tulleesta PET-granulaattien kokonaistuonnista oli peräisin Kiinasta. Kuten ensimmäisessä muistiossa kuitenkin selitettiin, komissio katsoi, että Kiinasta peräisin olevien PET-granulaattien tuonti suurina määrinä ja vääristynein hinnoin näyttää vääristäneen muista lähteistä Turkkiin tuotujen PET-granulaattien tuontihintoja, mutta sama ei näyttänyt pätevän Thaimaahan.

(157)

Unibon toisti toisesta muistiosta esittämissään huomautuksissa väitteensä, jonka mukaan Thaimaa ei sovellu edustavaksi maaksi. Sen mielestä PET-granulaattien olisi tässä arvioinnissa oltava ratkaiseva tekijä. Unibon väitti, että Thaimaa on PET-granulaattien nettoviejä, kun taas Indonesian kauppatase on tasapainoisempi, minkä vuoksi viimeksi mainittu olisi asianmukaisempi tietolähde vertailuarvon määrittämiseksi. Lisäksi Unibon väitti, että komission olisi otettava huomioon paitsi Kiinasta peräisin olevan tuonnin osuus myös absoluuttiset tuontimäärät kyseisestä maasta. Lopuksi Unibon väitti, että se, että PET-granulaattien Thaimaahan tulleen tuonnin hinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin vastaavat hinnat Indonesiassa ja Turkissa, viittaa siihen, että Thaimaahan tuodut tuotteet ovat erikoislaatuisia tuotteita eivätkä ne sen vuoksi ole edustavia.

(158)

Komissio totesi, että PET-granulaattien suhteellisesti korkeammat tuontihinnat Thaimaahan tulevassa tuonnissa johtuvat todennäköisesti siitä, että kyseisessä tuonnissa Kiinasta peräisin olevan tuonnin osuus on pienempi ja siten muista kolmansista maista markkinahinnoin tulevan tuonnin osuus suurempi. Tältä osin todetaan, että muualta maailmasta tulevan tuonnin suhteellinen osuus Kiinasta tulevan tuonnin osuuteen nähden on merkityksellisempi hintojen luotettavuuden indikaattori kuin absoluuttiset tuontimäärät. Koska myös PET-granulaattien tuontimäärät Thaimaahan ovat kohtuullisen suuret, se muodostaa asianmukaisemman perustan vääristymättömän vertailuarvon määrittämiselle, sillä Thaimaan tapauksessa hankintalähteet ovat hajautetumpia ja maan altistuminen mahdollisesti vääristyneelle tuonnille on vähäistä.

(159)

Komissio totesi, että tutkimuksessa ei havaittu erityisiä PET-granulaattien kauppaan kohdistuvia rajoituksia tai vääristymiä, joiden vuoksi Thaimaa ei soveltuisi edustavaksi maaksi. Pelkästään se seikka, että Thaimaa on PET-granulaattien nettoviejä, ei vielä osoita, että sen tuontihinnat olisivat epänormaaleja tai etteivät ne soveltuisi käytettäviksi vertailuarvojen määrittämistä varten, vaan pikemminkin päinvastoin, sillä tuonti kilpailee kotimarkkinoilla tuotettujen PET-granulaattien kanssa.

(160)

Lisäksi Unibon väitti, että käytetyissä vertailuhinnoissa ei pitäisi ottaa huomioon vakuutusmaksuja ja tuontitulleja. Kyseisen osapuolen mukaan kotimarkkinoilla myytävistä PET-granulaateista ei aiheudu näitä kustannuksia ja suurin osa Thaimaassa myytävistä PET-granulaateista on valmistettu kotimarkkinoilla eli niistä ei aiheudu vakuutusmaksuja tai tuontitulleja.

(161)

Vakuutusmaksujen ja tuontitullien huomiotta jättämisen osalta todetaan, että normaaliarvo perustuu GTA:n tuontitilastoihin ja sovellettavat tuontitullit määritettiin MacMap-tietokannan perusteella. Tuontihinnat sisältävät oletusarvoisesti mahdollisesti sovellettavat tuontitullit ja tuontiin liittyvät kustannukset, ja näin ollen ne otetaan sovelletussa menetelmässä automaattisesti huomioon.

(162)

Valituksen tekijät väittivät toisesta muistiosta esittämissään huomautuksissa, että Thaimaan keskuspankin tilastojen perusteella määritetty, toisen muistion liitteessä V esitetty työvoiman vertailuarvo on kohtuuttoman alhainen eikä vastaa täsmällisesti Thaimaan todellisia työvoimakustannuksia. Valituksen tekijöiden mukaan luku on huomattavasti alhaisempi kuin työvoimakustannukset, joita komissio on soveltanut muiden ylemmän keskitulotason luokkaan kuuluvien edustavien maiden tapauksessa. Valituksen tekijät pyysivät komissiota mukauttamaan työvoimakustannusten vertailuarvoa käyttämällä insinöörien osalta Thaimaan investointiviraston julkaisemia korkeampia työvoimakustannuksia, joita valituksen tekijät pitävät asianmukaisempana ja edustavampana lähteenä.

(163)

Komissio totesi, ettei vertailuarvo ole epätavallisen alhainen, kun otetaan huomioon asianomaisen työvoiman tuotantoprosessissa tosiasiallisesti hoitamat tehtävät. Lisäksi vertailuarvo on tasoltaan yleisesti verrannollinen muiden kansainvälisten tilastolähteiden julkaisemiin työvoimakustannustietoihin, minkä vuoksi sitä ei voida pitää epäedustavana tai epäasianmukaisena normaaliarvon muodostamisen kannalta. Tästä syystä väite hylättiin.

(164)

Koska Thaimaahan tulevasta ligniitin tuonnista ei ollut saatavilla luotettavia tietoja sen vuoksi, että ligniittiä tuodaan Thaimaahan vain Laosista, komissio ilmoitti toisessa muistiossa aikovansa määrittää ligniitin vertailuarvon käyttämällä Thaimaassa yrityksille (teollisille käyttäjille) tarkoitetun ligniitin hintoja, jotka energiaministeriön energiapolitiikasta ja suunnittelusta vastaava virasto julkaisee. Komissio käytti vertailuarvona tuoreimpia tietoja, jotka koskivat vuotta 2024.

(165)

Unibon väitti toisesta muistiosta esittämissään huomautuksissa, että ligniitin vertailuhinnan tulisi perustua Thaimaan tullin HS-koodia 2702 10 koskeviin tuontitietoihin eikä ligniittiä koskeviin kotimaan tilastoihin. Unibon väitti, että kotimaisissa tilastoissa ei eritellä ligniittiä ja muita hiililajeja, vaan niissä esitetään keskihinta vain yleisluonteiselle hiilen luokalle, vaikka eri hiililajien lämpöarvoissa ja muissa ominaisuuksissa on merkittäviä eroja, joiden vuoksi myös niiden hinnat vaihtelevat suuresti. Lisäksi Unibon väitti, että komission vakiintuneena käytäntönä on käyttää tuotannontekijöiden arvon määrittämiseen edustavan maan julkisesti saatavilla olevia tullitietoja ja ettei tässä tapauksessa ole syytä poiketa tästä menetelmästä, etenkin kun otetaan huomioon, että Thaimaa pitää yllä ligniittiä koskevia tuotekohtaisia tuontitilastoja, kirjatut tuontimäärät ovat merkittäviä ja tuontilähteinä käytetään markkinatalousmaita, mikä Unibonin mukaan varmistaa, että hinnat ovat vääristymättömiä ja edustavia.

(166)

Komissio totesi, että vaikka Thaimaahan HS-koodilla 2702 10 tulleen tuonnin tullitiedot ovat saatavilla, tilastoihin kirjattu tuonti on peräisin lähes yksinomaan yhdestä naapurimaasta, Laosista, eikä sitä näin ollen voida pitää riittävänä edustamaan kilpailuun perustuvia ja monipuolisia markkinoita. Se, että hankinta on keskittynyt pitkälti yhteen lähdemaahan, herätti epäilyjä tuontihinnan luotettavuudesta ja siten sen soveltuvuudesta vertailuarvoksi. Lisäksi on otettava huomioon ligniitin erityiset fyysiset ominaisuudet, etenkin sen alhainen lämpöarvo ja suuri kosteuspitoisuus, joiden vuoksi sen kuljettaminen pitkien etäisyyksien päähän on yleensä kannattamatonta (104). Tästä syystä tuontitilastot sisältävät todennäköisesti vain rajallisen määrän rajatylittäviä liiketoimia, joissa tuontilähteet määräytyvät pikemminkin maantieteellisen läheisyyden kuin yleisissä markkinaolosuhteissa muodostuvien hintojen perusteella. Näissä olosuhteissa komissio vahvisti, etteivät tuontitiedot ole asianmukaisin perusta tämän tuotannontekijän arvioinnille.

(167)

Valituksen tekijät väittivät, että Thaimaahan tuodun maissitärkkelyksen tuontihinnat vaikuttavat liian alhaisilta, jotta ne vastaisivat PET-kuitukankaan tuotannossa käytettävän muunnetun maissitärkkelyksen hintoja. Valituksen tekijöiden mukaan tämä johtuu todennäköisesti käytetyn CN-koodin sisältämien tuotteiden valikoimasta, joka sisältää sekä (PET-kuitukankaan tuotannossa käytettävän) muunnetun maissitärkkelyksen että muuntamattoman maissitärkkelyksen (jota ei käytetä PET-kuitukankaan tuotannossa). Sen vuoksi unionin tuottajat totesivat, että komission olisi tehtävä asianmukaiset oikaisut tämän eron huomioon ottamiseksi.

(168)

Komissio pani merkille unionin tuottajien väitteen, joka koski muunnetun maissitärkkelyksen käyttöä PET-kuitukankaan tuotannossa ja Thaimaahan tulleen tuonnin hintatasoa. Unionin tuottajat eivät kuitenkaan toimittaneet riittävää näyttöä näiden väitteiden tueksi. Sen vuoksi Thaimaahan tuodun maissitärkkelyksen tuontihintoihin ei tehty oikaisuja.

(169)

TDF Group totesi ensimmäistä muistiota koskevissa huomautuksissaan, että Turkkiin tuleva tärkeimpien tuotannontekijöiden, erityisesti PET-granulaattien, tuonti on edustavampaa ja markkinaehtoisempaa kuin vastaava Thaimaahan tuleva tuonti. Turkkiin tulevasta PET-granulaattien tuonnista alle puolet on peräisin Kiinasta ja hankintalähteiden joukossa on laajasti eri markkinatalousmaita, mikä viittaa siihen, että hinnat heijastavat kansainvälisiä markkinaolosuhteita. TDF Group väitti, etteivät hintatasot yksistään ole vielä osoitus vääristymistä ja että komission analyysissa ratkaisevana tekijänä olisi oltava edustavat tuontimäärät, etenkin kun otetaan huomioon, että PET-granulaattien osuus tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kokonaistuotantokustannuksista oli noin 50 prosenttia. Tämän perusteella TDF Group väitti, että koska muista maista kuin Kiinasta tulevat tuontimäärät ovat Turkin tapauksessa suuremmat ja muualta kuin Kiinasta tulevan tuonnin hankintalähteet monipuolisemmat, Turkkiin tuleva tuonti on luotettavampi perusta vertailuarvon määrittämiselle. Kyseinen yritys väitti myös, ettei Turkkia pitäisi hylätä sen takia, että sinne ei tuoda ligniittiä, sillä ligniitin osalta voidaan käyttää muiden maiden tietoja.

(170)

Sitä vastoin Unibon väitti, ettei Turkki sovellu edustavaksi maaksi, koska raaka-aineisiin kohdistuu merkittäviä vääristymiä, maan makrotaloudellinen epävakaus vaikuttaa yksikkökohtaisten työvoimakustannusten sekä energia- ja rahoituskustannusten osuuksiin eikä asianmukaisia taloudellisia tietoja ole saatavilla.

(171)

Toisessa muistiossa komissio totesi, että sekä Thaimaan että Turkin tuonti noudattelee tältä osin samanlaista kaavaa, sillä molempiin maihin tuotiin merkittävä määrä Kiinasta peräisin olevia PET-granulaatteja. Kuten ensimmäisessä muistiossa ja johdanto-osan 156 kappaleessa kuitenkin selitettiin, komissio katsoi, että Kiinasta peräisin olevien PET-granulaattien tuonti suurina määrinä ja vääristynein hinnoin näyttää vaikuttaneen muista lähteistä Turkkiin tuotujen PET-granulaattien tuontihintoihin.

(172)

Komissio analysoi tarkemmin tärkeimmän raaka-aineen eli PET-granulaattien tuontia ja tarkasteli tuontitietoja yksityiskohtaisemmalla tasolla määrittääkseen PET-kuitukankaan tuotannossa käytettävät PET-granulaattityypit. Toisin kuin Thaimaassa ja Indonesiassa, Turkin tulliluettelossa HS-koodia 3907 69 ei kuitenkaan eritellä kahdeksannumeroisiin koodeihin.

(173)

Komissio myös totesi ensimmäisen muistion julkaisemisen jälkeen, että Turkki on ottanut käyttöön suojatoimenpiteitä, jotka koskevat HS-koodiin 3907 69 luokiteltujen PET-granulaattien tuontia (105). Kyseiset suojatoimenpiteet ovat olleet voimassa 11 päivästä kesäkuuta 2020 lähtien. Komissio totesi, että nämä PET-granulaatteja koskevat suojatoimenpiteet vääristävät tämän keskeisen raaka-aineen tuontihintoja, minkä vuoksi Turkki ei ole ihanteellinen valinta edustavaksi maaksi.

(174)

Komissio totesi ensimmäisessä muistiossa, että Turkkiin ei tuotu ligniittiä. TDF Groupin mukaan tämän ei kuitenkaan pitäisi estää Turkin valintaa edustavaksi maaksi. TDF Group muistutti, että aiemmissa tapauksissa, joissa edustavaan maahan ei ole tuotu lainkaan tiettyjä tuotannontekijöitä, komissio on ratkaissut asian käyttämällä normaaliarvon muodostamiseksi toisen edustavan maan tuontihintoja.

(175)

Komissio pani TDF Groupin huomautukset merkille ja oli samaa mieltä siitä, että jos saatavilla ei ole luotettavaa tuonnin vertailuarvoa, sen sijaan voidaan käyttää vääristymättömiä kansainvälisiä hintoja, kustannuksia tai vertailuarvoja, mikäli Turkki valitaan edustavaksi maaksi.

(176)

Unibon totesi ensimmäisestä muistiosta esittämissään huomautuksissa pitävänsä Indonesiaa asianmukaisimpana edustavana maana ennen kaikkea sen perusteella, että Indonesian käyttämät tärkeimmän tuotannontekijän eli PET-granulaattien hankintalähteet ovat tasapainoisimmat ja kyseisen tuotannontekijän Indonesiaan tuleva tuonti on vähiten vääristynyttä. Unibon väitti, että Indonesia käyttää hankintalähteinä tasapuolisesti sekä Kiinaa että muita maita, mikä pienentää riskiä siitä, että Kiinan hinnoittelu vaikuttaa välillisesti muualta maailmasta tulevan tuonnin hintoihin. Toisin kuin Indonesian tapauksessa, selkeästi suurin osa Thaimaahan tulevasta PET-granulaattien tuonnista on peräisin Kiinasta, kun taas Turkkiin tulee tuontia myös muista kuin WTO:n jäsenmaista, mikä lisää entisestään vääristymien riskiä. Unibon ei kuitenkaan perustellut tätä väitettä eikä toimittanut lisänäyttöä sen tueksi.

(177)

Unibon väitti myös, että Indonesian tuotannontekijätiedoissa olevat puutteet ovat vähäisiä ja helposti selitettävissä tai korjattavissa: Esimerkiksi se, ettei Indonesiaan tulevasta ligniitin tuonnista ole saatavilla tietoja, johtuu maan omavaraisuudesta (Indonesia on merkittävä kivihiilen tuottaja) eikä tietojen puutteellisuudesta. Lisäksi kivihiilen vertailuhinnat ovat saatavilla kotimarkkinoiden tunnetuista julkaisuista ja lasikuidun tuonti muista maista kuin Kiinasta on riittävän laajamittaista.

(178)

Kuten komissio totesi toisessa muistiossa, muualta maailmasta tulevan tuonnin osuus lasikuidun kokonaistuonnista Indonesiaan on vain 3,28 prosenttia. Loput 96,72 prosenttia on peräisin Kiinasta. On siis selvää, että Kiinasta tuleva tuonti on todennäköisesti vaikuttanut muualta maailmasta peräisin olevaan lasikuidun tuontiin. Sen vuoksi Unibonin väite hylättiin.

(179)

Komissio pani Unibonin huomautukset merkille ja oli samaa mieltä siitä, että jos saatavilla ei ole luotettavaa tuonnin vertailuarvoa, sen sijaan voidaan käyttää vääristymättömiä kansainvälisiä hintoja, kustannuksia tai vertailuarvoja, mikäli Indonesia valitaan edustavaksi maaksi.

(180)

Ottaen huomioon asianomaisten osapuolten ensimmäisestä ja toisesta muistiosta esittämät väitteet komissio katsoi, että Thaimaa soveltuu parhaiten edustavaksi maaksi ja että sen taloudellisen kehityksen taso vastaa Kiinan tasoa, kuten edustavan maan kriteereissä edellytetään.

(181)

Komissio tutki, mitä taloudellisia tietoja ensimmäisessä muistiossa mainituista kolmesta maasta eli Indonesiasta, Thaimaasta ja Turkista oli helposti saatavilla.

(182)

Ensimmäisessä muistiossa komissio yksilöi edustavista maista kolme tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajaa, joiden tilinpäätöstiedot olivat helposti saatavilla ja joiden kannattavuus tutkimusajanjaksoa välittömästi edeltäneellä kaudella oli näiden tietojen mukaan kohtuullinen.

(183)

Vientiä harjoittavat tuottajat Unibon ja TDF Group molemmat väittivät, ettei Thaimaa sovellu edustavaksi maaksi, koska sen osalta yksilöidyt kaksi yritystä, Thai Unitika Spunbond Co., Ltd. ja Narula Nonwoven Co. Ltd., eivät toimittaneet luotettavia tietoja.

(184)

Unibon huomautti, että Thai Unitika Spunbondin kannattavuusluvut olivat erittäin suuria ja heilahtelevia, mikä johtuu pikemminkin poikkeuksellisista tai muista kuin operatiiviseen liiketoimintaan liittyvistä eristä kuin tavanomaisesta teollisuustoiminnan tuloksesta. Narula Nonwovenin voittomarginaali oli puolestaan äärimmäisen alhainen. Unibonin mukaan nämä suuret erot osoittavat, ettei Thaimaasta ole saatavilla vakaita ja liiketoiminnallisesti kohtuullisia taloudellisia tietoja PET-kuitukankaan tuotannosta, minkä vuoksi näiden kahden yrityksen tietojen pohjalta määritetyt vertailuarvot olisivat erittäin vääristyneitä.

(185)

Myös TDF Group väitti, että Thai Unitika Spunbond Co., Ltd:n vuoden 2025 taloudelliset tiedot olisi jätettävä huomiotta, koska ne eivät ole asianmukainen perusta vertailuarvojen määrittämiselle. TDF Group katsoi, että kokonaistulojen poikkeuksellinen kasvu (kokonaistulot olivat yli kolminkertaiset myynti- ja palveluliiketoiminnasta saatuihin tuloihin ja myytyjen hyödykkeiden kustannuksiin nähden) johtui poikkeuksellisista muista tuloista eikä kyseessä ole tavanomainen liiketoiminnan tulos.

(186)

Unibon ehdotti vaihtoehdoksi Indonesiaa ja siellä toimivaa PT Multi Spunindo Jaya Tbk:ta, joka tuottaa tosiasiallisesti PET-kuitukangasta ja josta on saatavilla luotettavat tuotekohtaiset taloudelliset tiedot. Unibonin mukaan kyseisen tuottajan tarkastetuissa tilinpäätöstiedoissa esitetyt hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ja voitto ovat liiketoiminnallisesti kohtuulliset ja vastaavat tavanomaista teollisuustoimintaa.

(187)

TDF Group väitti, että Turkissa tuotannonalan teollinen perusta on laajempi ja edustavampi, sillä maasta yksilöitiin kahdeksan PET-kuitukankaan tuottajaa, kun Thaimaasta niitä yksilöitiin vain kaksi ja Indonesiasta yksi. TDF Group myönsi, että turkkilaisista tuottajista voi olla saatavilla vain rajallisesti yrityskohtaisia taloudellisia tietoja, ja ehdotti, että komissio käyttäisi sen sijaan koko sektoria koskevia taloudellisia tietoja.

(188)

Komissio oli TDF Groupin ja Unibonin kanssa samaa mieltä siitä, etteivät thaimaalaisista yrityksistä saatavilla olevat taloudelliset tiedot olleet asianmukaisia. Thai Unitika Spunbond Co., Ltd:n ja Narula Nonwoven Co., Ltd:n taloudelliset tiedot olivat erittäin epäjohdonmukaisia eivätkä vastanneet tavanomaista teollisuustoiminnan tulosta vaan ne sisälsivät poikkeuksellisia eriä, joiden vuoksi kannattavuus ja tulot vaihtelivat suuresti.

(189)

Komissio pani merkille TDF Groupin ehdotuksen, joka koski koko sektorin kattavien tietojen käyttöä, mutta huomautti, että koko sektoria koskevat tiedot voivat kattaa myös muita kuin vain PET-kuitukangasta valmistavia tuottajia, kuten tekstiilien tuottajia, joilla on eri tuotevalikoima tai erilainen kustannusrakenne. Tällaiset koko sektoria koskevat yhdistetyt tiedot voivat antaa väärän kuvan PET-kuitukangassegmentin todellisesta kustannusrakenteesta ja kannattavuudesta.

(190)

Komissio oli samaa mieltä Unibonin väitteestä, jonka mukaan edustavista maista yksilöidyistä PET-kuitukankaan tuottajista indonesialaisen PT Multi Spunindo Jaya Tbk:n hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ja voittotasot pitivät parhaiten paikkansa ja vastasivat tavanomaista teollisuustoimintaa.

(191)

Unibon väitti toisesta muistiosta esittämissään huomautuksissa, ettei Thaimaasta saatujen tuotannontekijöitä koskevien tietojen yhdistäminen indonesialaisten tuottajien taloudellisiin suhdelukuihin ole asianmukaista, koska kyseisen osapuolen mielestä kahden edustavan maan käyttäminen tekee normaaliarvon muodostamisesta sisäisesti epäjohdonmukaista ja johtaa vääristyneeseen lopputulokseen. Unibonin mukaan komission olisi sen sijaan käytettävä sekä tuotannontekijöiden hintojen että taloudellisten tietojen osalta vain yhtä edustavaa maata, ja totesi, että Indonesia olisi asianmukaisempi valinta tätä varten.

(192)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa säädetään, että jos merkittävien vääristymien olemassaolo vahvistetaan, komissio muodostaa normaaliarvon vääristymättömiä hintoja ja vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella. Lähteitä, joita komissio voi käyttää, ovat asianmukaisen edustavan maan vastaavat tuotanto- ja myyntikustannukset, edellyttäen, että asiaankuuluvat tiedot ovat helposti saatavilla. Kuten edellä yksityiskohtaisesti selitetään, komissio katsoi Thaimaan olevan asianmukainen edustava maa, minkä perusteella kaikkien tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannontekijöiden osalta voitaisiin käyttää Thaimaan kustannuksia ja hintoja. Komissio ei kuitenkaan löytänyt thaimaalaisista PET-kuitukankaan tuottajista helposti saatavilla olevia taloudellisia tietoja hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja voiton vääristymättömän ja kohtuullisen määrän laskemiseksi. Tästä syystä komissio katsoi asianmukaiseksi käyttää hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten sekä voiton vääristymättömän ja kohtuullisen määrän määrittämisen perustana erään indonesialaisen PET-kuitukankaan tuottajan helposti saatavilla olevia taloudellisia tietoja.

(193)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Thaimaa on ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(194)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Thaimaa täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

(195)

Komissio luetteli ensimmäisessä muistiossa tuotannontekijät (kuten raaka-aineet, energia ja työvoima), joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(196)

Yksikään osapuoli ei ilmoittanut komissiolle vastustavansa ensimmäisessä muistiossa esitettyä tuotannontekijöiden luetteloa.

(197)

Myöhemmin komissio totesi toisessa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokannan (tuontihinnat) ja MacMap-tietokannan (tuontitullit) tietoja määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset.

(198)

Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja tarkastuskäynneillä kerätyt tiedot, yksilöitiin seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

(199)

Komissio sisällytti laskelmiin tuotannollisten yleiskulujen arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä lueteltuihin tuotannontekijöihin. Tämän määrän määrittämiseksi komissio laski otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien välillisten valmistuskustannusten suhteen niiden välittömiin valmistuskustannuksiin (ks. taulukko 1). Tätä suhdelukua sovellettiin sitten vääristymättömiin välittömiin valmistuskustannuksiin, minkä perusteella välilliset kustannukset lisättiin välittömiin kustannuksiin.

(200)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset.

(201)

Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (111) liitteessä 1.

(202)

Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta pääteltyään 3.2.1 jaksossa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi.

(203)

Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin.

(204)

Useiden tuotannontekijöiden osalta otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat mitättömän pienen osan kaikista raaka-ainekustannuksista tutkimusajanjaksolla. Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin, kuten johdanto-osan 221 ja 222 kappaleessa todetaan.

(205)

Komissio poimi sovellettavat tuontitullit tavarakoodeittain ja alkuperämaittain MacMap-palvelusta. Tuontitullit lisättiin GTA-tietokannassa saatavilla olevien Thaimaan tuontitilastojen mukaiseen CIF-arvoon.

(206)

Komissio ilmaisi otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta näiden raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että vientiä harjoittavien tuottajin raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää tässä tutkimuksessa arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kuljetuskustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(207)

PET-granulaatit ovat tärkein raaka-aine PET-kuitukankaan tuotannossa. Ensimmäisessä muistiossa komissio mainitsi sekä alhaisen (HS-koodi 3907 69 ) että korkean (HS-koodi 3907 61 ) viskositeetin PET:n tullikoodin. Unionin tuottajat esittivät ensimmäisestä muistiosta huomautuksia, joissa ne kehottivat komissiota tarkistamaan huolellisesti kunkin kiinalaisen tuottajan käyttämän raaka-aineen sen varmistamiseksi, että se käyttää kunkin tuottajan osalta oikeaa koodia. Tarkastuskäyntien jälkeen komissio totesi, että PET-kuitukankaan tuotannossa merkityksellinen PET-tyyppi on ainoastaan alhaisen viskositeetin PET (HS-koodi 3907 69 ), joten se poisti korkean viskositeetin PET:n (HS-koodi 3907 61 ) raaka-aineiden luettelosta.

(208)

Toisessa muistiossa komissio analysoi tarkemmin tärkeimmän raaka-aineen eli PET-granulaattien tuontia ja päätti tarkastella tuontitietoja yksityiskohtaisemmalla tasolla määrittääkseen PET-kuitukankaan tuotannossa käytettävät PET-granulaattityypit.

(209)

Thaimaan tariffiluetteloissa erotetaan seuraavat kuusinumeroisen HS-koodin 3907 69 kattamat tavarakoodit:

(210)

PET-kuitukankaan tuotannossa käytettävät PET-granulaatit kuuluvat tavarakoodiin 3907.69.10, kun taas tavarakoodi 3907.69.90 voi sisältää myös erikoislaatuista tai muulla tavoin epätyypillistä polyeteenitereftalaattia. Komissio yksilöi GTA:n tiedoista Thaimaahan yksityiskohtaisemmalla tavarakoodilla 3907.69.10 tulleen tuonnin.

(211)

Thaimaahan tulleen tuonnin kokonaismäärä oli 23 411 tonnia, josta 33 prosenttia oli peräisin Kiinasta. Koska tämä tuonti oli peräisin useista eri lähteistä ja Kiinasta tulevan tuonnin osuus oli suhteellisen pieni, komissio päätteli, että Kiinasta tuleva tuonti ei todennäköisesti vaikuttanut Thaimaahan muualta maailmasta tavarakoodilla 3907.69.10 tuotujen PET-granulaattien tuontihintoihin, minkä perusteella Thaimaahan tullut tuonti muodostaa luotettavan vertailuarvon.

(212)

Kuten johdanto-osan 26 kappaleessa kuvataan, PET-kuitukankaan tuotannossa tarvitaan pinnoitemateriaaliksi tärkkelyspohjaisia tai kemiallisia (polymeeripohjaisia) sideaineita tai niiden sekoituksia.

(213)

Valituksen tekijät väittivät ensimmäisestä muistiosta esittämissään huomautuksissa, että kiinalaiset tuottajat käyttävät Kiinan kotimarkkinoilla myytävissä PET-kuitukankaissa pääasiassa tärkkelyspohjaisia sideaineita, kun taas EU:n markkinoilla myytävissä tuotteissa käytetään kaikkia kolmea sideainetyyppiä. Sen vuoksi unionin tuottajat väittivät, että tasapuolisen vertailun varmistamiseksi polkumyyntilaskelmien yhteydessä komission olisi määritettävä normaaliarvo erikseen kunkin sideainetyypin avulla tuotettujen PET-kuitukankaiden osalta tai tehtävä asianmukaiset oikaisut tärkkelyspohjaisen sideaineen avulla tuotetun kuitukankaan normaaliarvoon.

(214)

Komissio pani merkille unionin tuottajien huomautukset PET-kuitukankaan tuotannossa käytetyistä erityyppisistä sideaineista ja niiden mahdollisesta vaikutuksesta hintojen vertailukelpoisuuteen. Komissio arvioi, onko eri sideainetyyppien erot aiheellista ottaa huomioon ja ovatko mahdolliset oikaisut perusteltuja asiakirja-aineistossa saatavilla olevien tietojen perusteella. Tämän arvioinnin tulokset esitetään johdanto-osan 220 kappaleessa

(215)

Valituksen tekijät totesivat toisesta muistiosta esittämissään huomautuksissa olevansa eri mieltä tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa käytetyistä maissitärkkelyksen hinnoista. Valituksen tekijät väittivät, että PET-kuitukankaan tuotannossa käytetään muunnettua maissitärkkelystä, joka on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin tavallinen maissitärkkelys. Väitteensä tueksi valituksen tekijät toimittivat muunnettua ja tavallista maissitärkkelystä koskevia hintatarjouksia ja pyysivät komissiota soveltamaan GTA:n tietoihin perustuviin hintoihin vastaavaa lisähintaa, jotta kyseiset hinnat vastaavat muunnetun maissitärkkelyksen korkeampia kustannuksia.

(216)

Vastauksena valituksen tekijöiden väitteeseen molemmat vientiä harjoittavat tuottajat totesivat, että ne käyttävät tuotannossaan vain tavallista maissitärkkelystä. Vientiä harjoittavien tuottajien mukaan tämä käy ilmi niiden raaka-ainehankintoja koskevan tarkastuksen yhteydessä kerätyistä laskuista, joissa mainitaan ostetun maissitärkkelyksen tyyppi. Lisäksi TDF Group väitti, että muunnettu maissitärkkelys luokitellaan Kiinassa eri HS-koodiin (3505 10 ) ja että TDF Groupin HS-koodiin 1108 12 kuuluvat ostot koskevat tavallista eivätkä muunnettua maissitärkkelystä.

(217)

Komissio totesi, etteivät valituksen tekijät toimittaneet yksiselitteistä näyttöä siitä, että PET-kuitukankaan tuottajat, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat mukaan lukien, käyttäisivät muunnettua maissitärkkelystä. Toimitetut hintatarjoukset osoittivat ainoastaan, että muunnettu maissitärkkelys on mahdollisesti kalliimpaa kuin tavallinen, mutta ne eivät osoittaneet, että tutkimuksen kohteena olevat vientiä harjoittavat tuottajat käyttäisivät kyseistä tuotetta. Päinvastoin tarkistetut tekniset eritelmät ja hintatasot osoittivat, että vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tavallista maissitärkkelystä.

(218)

TDF Group totesi toisesta muistiosta esittämissään huomautuksissa, että sen käyttämä akryyliesteriemulsio oli luokiteltu virheellisesti HS-koodiin 3903 90 , joka kattaa styreenin polymeerit. TDF Group väitti, että vaikka tuote sisältää styreeniä, sen pääainesosa on akryylihappo, minkä vuoksi se olisi asianmukaisempaa luokitella HS-koodiin 3906 90 , joka kattaa alkuperäisessä muodossa olevat akryylipolymeerit. Komissio hyväksyi TDF Groupin väitteen ja tarkisti akryyliesteriemulsion HS-koodia.

(219)

Unibon väitti toisesta muistiosta esittämissään huomautuksissa, että PET-kuitukankaan tuotannossa käytettävät sideainetyypit (tärkkelyspohjainen tai kemiallinen akryylipohjainen sideaine tai eri sideaineiden seokset) eroavat toisistaan merkittävästi, minkä seurauksena tuotantokustannuksissa ja markkinahinnoissa on suurta vaihtelua. Yrityksen mielestä tämä on otettava normaaliarvon muodostamisessa asianmukaisesti huomioon. Tämän perusteella Unibon pyysi komissiota tekemään oikaisuja sideaineeseen liittyvien kustannuserojen huomioon ottamiseksi.

(220)

Komissio hylkäsi väitteen. Se huomautti, että sekä unionissa toimivat että otokseen valitut kiinalaiset PET-kuitukankaan tuottajat käyttävät erilaisia sideaineita, joilla kaikilla on samanlaiset käyttötarkoitukset ja markkinahinnat. Sen vuoksi yksityiskohtaisempi analyysi, jossa tuotteet erotettaisiin toisistaan sideaineen tyypin mukaan, vaikka sideaineiden käytössä tai hinnoissa ei ole merkittäviä eroja, ei muuttaisi olennaisesti normaaliarvoa koskevaa laskelmaa.

(221)

Toisessa muistiossa komissio ilmoitti osapuolille, että koska joillakin raaka-aineilla on mitättömän vähäinen painoarvo kokonaistuotantokustannuksissa, jotkin tuotannontekijät luokiteltiin kulutushyödykkeiksi.

(222)

Komissio laski kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden kokonaistuotantokustannuksista ja sovelsi tätä osuutta vertailuarvojen perusteella uudelleen laskettuihin tuotantokustannuksiin.

(223)

Työvoima on tuotannontekijä, jonka osuus kokonaistuotantokustannuksista on noin 3 prosenttia. Komissio käytti Thaimaassa maksettujen palkkojen määrittämiseen Thaimaan keskuspankin julkaisemia tilastoja (112), tarkemmin sanottuna yksityiskohtaisia palkkatietoja asianomaisella tuotannonalalla tutkimusajanjaksolla NACE Rev. 2 -luokituksen mukaisen taloudellisen toiminnan alan perusteella.

(224)

Komissio käytti sähkön vertailuarvon laskemiseksi Thaimaan investointiviraston julkaisemaa yritysten, teollisuuden ja valtion yritysten maksamaa sähkön hintaa (113), tarkemmin sanottuna käyttöaikatariffia (TOU-tariffi) – suuret yleiset käyttäjät, jännitetaso alle 22 kilovolttia. Kyseinen tariffi on pysynyt samana vuodesta 2018 lähtien. Se päivitetään kuukausittain niin kutsutun ”Ft-lisämaksumekanismin” avulla. Kultakin kuukaudelta veloitettava sähkömaksu lasketaan seuraavasti:

(225)

Komissio määritti kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan osalta tuottajakohtaisen sähkön vertailuarvon kunkin tuottajan huippukuormitusajan ja sen ulkopuolisen kulutuksen perusteella. Tällä tavoin määritettyihin kulutusmääriin sovellettiin huippukuormitusajan ja muun ajan hintoja.

(226)

Lisäksi komissio sisällytti sähkön vertailuarvoon sekä kysyntä- että palvelumaksun, jotta vertailuarvo vastaisi täysin sähkön kustannuksia edustavassa maassa. Palvelumaksu ilmaistiin kiinteänä määränä kuukaudessa, kun taas kysyntämaksu määritettiin varovaisesti lasketun sähkön kysynnän (kilowatteina) perusteella. Sähkön kysyntä puolestaan määritettiin jakamalla huippukuormitusaikana kulutetun kokonaisenergian määrä tuotantotuntien lukumäärällä. Kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan vertailuarvoksi määritettiin sekä huippukuormitusajan että muun ajan painotettu keskimääräinen hinta.

(227)

Komissio totesi, että Thaimaassa sähkön hinnat ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa.

(228)

Komissio käytti Thaimaassa yrityksille (teollisille käyttäjille) tarkoitetun kaasun hintoja, jotka energiaministeriön energiapolitiikasta ja suunnittelusta vastaava virasto (115) julkaisee. Hinnat vaihtelevat kulutusmäärän mukaan. Komissio käytti hintoja taulukosta 7.2-4: Lopullinen energiankulutus henkeä kohti. Komissio käytti vertailuarvona tuoreimpia tietoja, jotka koskivat vuotta 2024.

(229)

Kuten toisessa muistiossa mainittiin, komissio määritti ligniitin vertailuarvon käyttämällä Thaimaassa yrityksille (teollisille käyttäjille) tarkoitetun ligniitin hintoja, jotka energiaministeriön energiapolitiikasta ja suunnittelusta vastaava virasto julkaisee. Kuten johdanto-osan 166 kappaleessa todetaan, komissio katsoi, että ligniitin tuontia Laosista Thaimaahan ei voida pitää luotettavana perustana ligniitin kohtuullisten kustannusten määrittämiseksi asianmukaisessa edustavassa maassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Sen sijaan komissio piti energiaministeriön energiapolitiikasta ja suunnittelusta vastaavan viraston julkaisemaa vaihtoehtoista vertailuarvoa seuraavien seikkojen vuoksi kohtuullisempana: Ensinnäkin Thaimaan viralliset tilastot ovat Thaimaan energia- ja taloustietojen keräämisestä ja valvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten (116) keräämiä eli ne antavat kattavan kuvan maan energiankulutuksesta makrotasolla. Toiseksi Thaimaan tilastoissa ilmoitetun arvon (1,19 CNY/kg) todettiin vastaavan ligniitin yleistä hintatasoa Kaakkois-Aasiassa tutkimusajanjaksolla (1,15–1,23 CNY/kg (117)).

(230)

Komissio käytti koodiin 2704 luokiteltavan puolikoksin tuontihintoja muualta maailmasta Thaimaahan tulevassa tuonnissa. Kuten komissio selosti, näitä tuontihintoja voitiin pitää edustavina, koska tuontimäärät olivat hyvin suuria ja tuonti oli peräisin useista vääristymättömistä lähteistä. Tämän perusteella komissio katsoi, että kyseiset tiedot tarjosivat riittävän luotettavan vertailuarvon normaaliarvon määrittämistä varten. Yksikään asianomainen osapuoli ei vastustanut tätä menetelmää.

(231)

Kuten toisessa muistiossa mainittiin, komissio analysoi otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kirjanpitokäytäntöjä sivutuotteiden ja jätteen osalta. Komissio oikaisi laskennallisesti muodostettuja tuotantokustannuksia kunkin yrityksen sivutuotteisiin ja jätteeseen liittyvien kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti.

(232)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(233)

Vääristymättömien ja kohtuullisten hallinto-, myynti- yleiskustannusten ja voiton määrittämiseksi komissio käytti PT Multi Spunindo Jaya Tbk:n vuoden 2024 taloudellisia tietoja, jotka se poimi Orbis-tietokannasta.

(234)

Käytettävissä olevissa tuloslaskelman luvuissa ei ole yksilöity erikseen tuotannollisia yleiskuluja, joiden oletettiin sisältyvän myytyjen hyödykkeiden kustannuksiin. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannolliset yleiskulut ilmaistiin osuutena vientiä harjoittaville tuottajille tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(235)

Vientiä harjoittavien tuottajien tutkimus- ja kehityskustannusten osalta komissio totesi toisessa muistiossa, että nämä kustannukset sisältyvät tuotannollisiin yleiskuluihin, ellei indonesialaisen tuottajan julkaistuista tilinpäätöstiedoista käy selvästi ilmi, että kyseiset kustannukset sisältyvät sen hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksiin.

(236)

Vientiä harjoittava tuottaja TDF Group totesi toisesta muistiosta esittämissään huomautuksissa, että Indonesian kirjanpitostandardien mukaan tutkimus- ja kehityskustannukset olisi luokiteltava hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksiin. PT Multi Spunindo Jaya Tbk:n vuosikertomuksessa ei mainita erikseen tutkimus- ja kehityskustannuksia, mutta eräs toinen yritys (PT Bakrie Telecom, joka noudattaa samoja Indonesian tilinpäätösstandardeja) oli ilmoittanut tutkimus- ja kehityskustannuksensa hallinto-, myynti- ja yleiskustannustensa alla.

(237)

Komissio hyväksyi TDF Groupin väitteen eikä lisännyt tutkimus- ja kehityskustannuksia tuotannollisiin yleiskuluihin.

(238)

Vientiä harjoittava tuottaja TDF Group väitti toisesta muistiosta esittämissään huomautuksissa myös, että komission ei pitäisi käyttää hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten sekä voiton määrittämisen perustana Spunindon vuoden 2024 konsolidoitua tilinpäätöstä, koska se sisältää kolmen sellaisen tytäryhtiön tiedot, joiden toiminta ei liity tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen ja joista osa ei ollut aloittanut kaupallista toimintaa. Tämän perusteella TDF Group väitti, että normaaliarvon muodostamista varten tarvittavan hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten sekä voiton kohtuullisen määrän määrittämiseksi olisi käytettävä ainoastaan emoyhtiön taloudellisia tietoja. Komissio hyväksyi tämän väitteen ja käytti normaaliarvon muodostamiseksi emoyhtiön voittoa ja hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia.

(239)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(240)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Kulutusmäärät tarkastettiin tarkastuskäynnin aikana. Komissio kertoi nämä määrät edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla.

(241)

Tämän jälkeen komissio lisäsi tuotannon yleiskustannukset vääristymättömiin valmistuskustannuksiin vääristymättömien tuotantokustannusten saamiseksi.

(242)

Edellisessä kappaleessa kuvattuihin määritettyihin tuotantokustannuksiin komissio sovelsi johdanto-osan 233 kappaleessa mainitun indonesialaisen PET-kuitukankaan tuottajan hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa.

(243)

Hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 12,03 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 11,14 prosenttia.

(244)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(245)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat vientiä unioniin suoraan riippumattomille asiakkaille.

(246)

Vientihinnaksi määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(247)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet.

(248)

Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti verrata otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä tarkemmin selitetään, vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) se voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja jotta ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

(249)

Kuten 3.2 jaksossa selitetään, normaaliarvo muodostettiin noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla käyttämällä tuotantokustannuksia sekä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia ja voittoa, joita pidettiin kohtuullisina kyseisellä kaupan portaalla. Näin ollen normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasolle ei ollut tarpeen tehdä oikaisuja.

(250)

Komissio totesi, ettei normaaliarvoon ollut syytä tehdä oikaisuja, eikä kumpikaan otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista myöskään vaatinut tällaisia oikaisuja.

(251)

Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja tullien, muiden tuontimaksujen sekä rahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten huomioon ottamiseksi.

(252)

Komissio vertasi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(253)

Tämän perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(254)

Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Näin ollen marginaali määritettiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien marginaalien perusteella.

(255)

Tämän perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali on 49,4 prosenttia.

(256)

Kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(257)

Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste laskettiin yhteistyössä toimineiden, otokseen valittujen ja sen ulkopuolisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrän perusteella ilmaistuna osuutena Kiinasta unioniin tutkimusajanjaksolla tulleesta kokonaistuonnista, joka määritettiin Eurostatin vuoden 2024 tuontitilastojen (johdanto-osan 24 kappaleessa luetellut CN-koodit) perusteella.

(258)

Yhteistyössä toimimisen aste oli tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus kokonaistuonnista tutkimusajanjaksolla oli noin 87 prosenttia. Tämän perusteella komissio katsoi asianmukaiseksi vahvistaa yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin samaksi kuin sen yhteistyössä toimineen, yksilöllisesti tarkastellun otokseen valitun yrityksen, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

(259)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(260)

Samankaltaista tuotetta valmisti unionissa tutkimusajanjakson aikana kolme tuottajaa, joista kaksi kuuluu samaan yritysryhmään. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(261)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin [52 000 – 63 600] tonnia. Komissio määritti tämän luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen, kuten unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen, perusteella. Kuten johdanto-osan 16 kappaleessa todetaan, yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 100 prosenttia.

(262)

Koska vahingon arviointiin liittyvät tiedot ovat peräisin kolmelta unionin tuottajalta, joista kaksi kuuluu samaan yritysryhmään, vahinkoanalyysin luvut esitetään luottamuksellisuussyistä vaihteluväleinä. Indeksit perustuvat kuitenkin todellisiin tietoihin eivätkä vaihteluväleihin.

(263)

Komissio määritti unionin kulutuksen seuraavien perusteella: a) unionin tuottajien toimittamat komission tarkastamat tiedot unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja b) tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti kaikista kolmansista maista unioniin Eurostatissa ilmoitettujen tietojen, otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tarkistettujen tietojen sekä otoksen ulkopuolisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen (118) perusteella.

(264)

Tuonnin ja unionin kulutuksen arvioimiseksi käytetty menetelmä kuvattiin 4 päivänä maaliskuuta 2026 päivätyssä asiakirja-aineistoon liitetyssä muistiossa (119). CCCT esitti komission menetelmästä huomautuksia. CCCT totesi ymmärtävänsä täysin käytännön haasteet, joita komissiolla oli tuonnin ja kulutuksen määrittämisessä, mutta se ilmaisi epäilevänsä lukujen luotettavuutta muistiossa kuvatussa menetelmässä käytettyjen oletusten vuoksi. CCCT nosti tältä osin esille ennen kaikkea seuraavat kolme seikkaa: i) Kiinasta tulevan tuonnin laskennassa käytettiin kiinteää suhdelukua, joka perustui tutkimusajanjaksoa koskeviin tietoihin, mutta siitä, että kyseinen suhdeluku edustaisi koko tarkastelujaksoa, ei ollut näyttöä; ii) muista maista vuonna 2024 ja tutkimusajanjaksolla tullut tuonti arvioitiin Eurostatin tilastojen perusteella, vaikka komissio havaitsi, että merkittävää osaa tästä tuonnista ei ollut ilmoitettu asianmukaisesti; ja iii) muista maista vuosina 2022 ja 2023 tulleen tuonnin arvioimiseksi käytetyt monimutkaiset hintaväleihin perustuvat suodatusmenetelmät luovat epävarmuutta. Tämän vuoksi CCCT kyseenalaisti lukujen luotettavuuden ja väitti, että tämä saattaa vaikuttaa vahinkoindikaattoreiden analyysiin sekä tuonnin ja unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen välisen yhteyden arviointiin.

(265)

Komissio totesi, että vaikka CCCT kyseenalaisti komission menetelmän, se ei toimittanut mitään näyttöä näkemyksensä tueksi tai näyttöä siitä, että komission ehdottama menetelmä johti epätäsmällisiin tai epäluotettaviin tuloksiin määrien tai hintojen osalta.

(266)

Toiseksi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tarkistettujen vientitietojen ja Eurostatin tietojen välisten ilmeisten erojen takia komission oli pakko etsiä vaihtoehtoinen menetelmä tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin tulleiden tuontimäärien määrittämiseksi. CCCT ei kuitenkaan esittänyt mitään vaihtoehtoista menetelmää tai lisätietoja, jotka kyseenalaistaisivat komission menetelmän tai antaisivat edes aihetta muuttaa sitä, etenkään siltä osin kuin on kyse otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuudesta tutkimusajanjaksoa edeltävien vuosien kokonaisviennistä. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuuden osalta todetaan, että otokseen valitut tai otoksen ulkopuoliset vientiä harjoittavat tuottajat eivät esittäneet huomautuksia otantaa koskevasta muistiosta eivätkä tuonnin määrittämistä koskevasta asiakirja-aineistoon liitetystä muistiosta.

(267)

Kolmanneksi jakoperusteiden käyttö on yleinen käytäntö kolmansista maista tulevan tuonnin määrittämisessä silloin, kun tutkimuksen kohteena oleva tuote luokitellaan CN-koodeihin, jotka kattavat myös muita kuin tutkimuksen piiriin kuuluvia tavaroita. CCCT ei esittänyt vaihtoehtoista menetelmää eikä mitään tietoja myöskään siltä osin kuin on kyse muista maista tulleen tuonnin hinnoista unioniin tulleen kokonaistuonnin hintoihin verrattuna tai sen osuudesta unioniin tulleesta kokonaistuonnista.

(268)

Neljänneksi komission päätelmät unionin markkinatilanteesta ovat yhdenmukaiset valituksessa esitetyn näytön, erityisesti valitukseen liitetyssä (120) EDANAn (121) markkinaraportissa esitettyjen kulutusta koskevien lukujen, kanssa. Myös tämä tukee sitä, että komission menetelmä oli täsmällinen ja asianmukainen.

(269)

Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi CCCT:n huomautukset.

(270)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

(271)

Kulutus unionissa kasvoi 15 prosenttia tarkastelujaksolla. Yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että unionin kulutus väheni vuosien 2022 ja 2023 välillä 11 prosenttia ja kasvoi sen jälkeen jyrkästi vuonna 2024. Vuoden 2024 ja tutkimusajanjakson välillä kulutus väheni 10 prosenttiyksikköä mutta oli edelleen korkealla tasolla, 15 prosenttia tarkastelujakson alun tason yläpuolella.

(272)

Tarkastelujakson alussa pandemian jälkeinen elpyminen tuki PET-kuitukankaan kulutusta. Kulutus väheni vuosien 2022 ja 2023 välillä, kun bitumikatteiden kysyntä EU:n rakennusalalla heikkeni korkojen nousun, korkeiden energianhintojen ja geopoliittisten epävarmuustekijöiden vuoksi. PET-kuitukankaan kulutus unionissa elpyi vuonna 2024, mikä johtui siitä, että tuotantoketjun loppupäässä toimivat bitumikatteiden tuottajat kasvattivat varastojaan, kun kysyntä niiden tuotteille kasvoi (122). Kulutus pysyi suurena vuoden 2024 ja tutkimusajanjakson välillä.

(273)

Kuten 4.2 jaksossa yksityiskohtaisesti selitetään, komissio määritti tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin tulleen tuonnin määrän Eurostatin tietojen, otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tarkistettujen tietojen sekä otoksen ulkopuolisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuonnin määrää unionin kulutukseen.

(274)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(275)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla 417 prosenttia: vuonna 2022 tuontimäärä oli [3 400 – 4 200] tonnia, kun tutkimusajanjaksolla se oli [17 600 – 21 500] tonnia. Kiinan markkinaosuus kasvoi merkittävästi, 6 prosentista 26 prosenttiin vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välillä, mikä vastaa 352 prosentin kasvua.

(276)

Komissio määritti tuontihinnat otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen perusteella. Näiden tuottajien osuus yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin tulleesta tuonnista tutkimusajanjaksolla oli 72 prosenttia. Tuontihinnat määritettiin samojen tietojen pohjalta kuin tuontimäärät.

(277)

Kiinasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(278)

Vuosien 2022 ja 2023 välillä hinnat laskivat merkittävästi (–38 %). Tämän jälkeen ne nousivat 4 prosenttiyksikköä vuonna 2024 ja 13 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan hinnat laskivat tarkastelujaksolla 21 prosenttia: vuonna 2022 keskihinta oli noin 2 500 euroa tonnilta, kun tutkimusajanjaksolla se oli noin 2 000 euroa tonnilta.

(279)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjaksolla vertaamalla unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamia tuotelajikohtaisia painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna-tasolle, sekä otokseen valituilta kiinalaisilta tuottajilta tulevassa tuonnissa ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitettuja tuotelajikohtaisia painotettuja keskimääräisiä hintoja, jotka oli määritetty CIF-tasolla (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) ja oikaistu asianmukaisesti tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi soveltuvin osin.

(280)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Vertailu osoitti, että painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali oli 26–30 prosenttia, ja tämä koski 100:aa prosenttia otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta tulleista tuontimääristä.

(281)

Hinnan alittavuuden lisäksi esiintyi myös merkittävää perusasetuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hintojen alenemista. Kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta halvoin hinnoin tuleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää hintapainetta, jonka vuoksi unionin tuotannonala alensi keskimääräistä yksikkömyyntihintaansa unionissa tarkastelujakson aikana 21 prosenttia. Hintaa alennettiin huomattavasti enemmän kuin kustannukset laskivat (kustannusten lasku oli 10 %, kuten taulukosta 8 käy ilmi). Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen perusteella todettu viitehinnan alittavuus vahvistaa merkittävän hintojen alenemisen.

(282)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(283)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi molemmat indikaattorikokonaisuudet tiedossa olevien unionin tuottajien kyselylomakevastausten perusteella. Koska komission tiedossa ei ole muita unionin tuottajia, molempien tietokokonaisuuksien todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta. Kuten johdanto-osan 262 kappaleessa selitetään, vahinkoindikaattorit esitetään vaihteluväleinä, koska vahinkoa koskevaan arviointiin liittyvät tiedot ovat peräisin kolmelta unionin tuottajalta, joista kaksi kuuluu samaan yritysryhmään.

(284)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(285)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä väheni jyrkästi tarkastelujaksolla vuosien 2022 ja 2023 välillä, mikä johtui muun muassa unionin kulutuksen vähenemisestä. Vuonna 2024 ja tutkimusajanjaksolla kulutus kasvoi jyrkästi (25 % vuonna 2024 ja 15 % tutkimusajanjaksolla; ks. taulukko 2), mutta siitä huolimatta unionin tuotannonala ei pystynyt saavuttamaan aiempia tuotantomääriään Kiinasta tulevan halpatuonnin lisääntymisen vuoksi, vaan tuotantomäärät vähenivät 5 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.

(286)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti supistui kaikkiaan 8 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämä tuotantokapasiteetin supistuminen noin 7 000 tonnilla johtui siitä, että markkinatilanteen ja halpatuonnin lisääntymisen seurauksena yhden unionin tuottajan jalostuskorvaussopimus päättyi vuosien 2022 ja 2023 välisenä aikana. Kyseinen jalostuskorvaussopimus oli myös syynä sille, että kapasiteetin käyttöaste oli vuonna 2022 alhaisempi, mikä puolestaan selittää kapasiteetin käyttöasteen näennäisen 3 prosentin kasvun vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välillä. Näin ollen unionin tuotannonala säilytti kapasiteetin käyttöasteensa riittävällä tasolla mutta vain kapasiteetin supistamisen ansiosta.

(287)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(288)

Vaikka markkinat kasvoivat tarkastelujaksolla 15 prosenttia, unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärä pieneni 10 prosenttia, mikä johtui epäreilun kilpailun lisääntymisestä Kiinasta tulevan halpatuonnin kanssa.

(289)

Tämän seurauksena unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni vuosien 2022 ja 2024 välillä jyrkästi, 86 prosentista 63 prosenttiin, samaan tahtiin kun Kiinasta tuleva tuonti lisääntyi. Vuoden 2024 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin tuotannonala sai myynnin supistumisesta huolimatta takaisin 4 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan sen ansiosta, että Kiinasta tuleva tuonti väheni.

(290)

Tiedot osoittavat, että samaan aikaan kun unionin kulutus kasvoi huomattavasti, unionin tuotannonala menetti tuotantoaan, myyntimääriään ja markkinaosuuttaan merkittävästi. Sitä vastoin Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi 352 prosenttia.

(291)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(292)

Unionin tuotannonalan työllisyys heikkeni tarkastelujaksolla hieman (–2 %). Tutkimusajanjakson aikana työntekijöiden kokonaismäärä väheni [5–10] työntekijällä.

(293)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus (mitattuna tuotettuina tonneina työntekijää kohti vuodessa) seurasi tiiviisti tuotannon laskevaa suuntausta ja heikkeni 4 prosenttia. Unionin tuotannonala piti kiinni työntekijöistään jopa vuonna 2023, jolloin tuotanto väheni jyrkästi heikkenevän kulutuksen vuoksi, sillä sen olisi ollut vaikeaa korvata ammattitaitoinen työvoimansa.

(294)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa (de minimis) suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(295)

Tämä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Näin ollen käytettävissä ei ollut tietoja, joiden pohjalta mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia olisi voitu arvioida.

(296)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa

(297)

Unionin tuotannonalan myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionin markkinoilla laskivat 21 prosenttia vuosien 2022 ja 2024 välillä ja pysyivät lähes vakaina vuoden 2024 ja tutkimusajanjakson välillä.

(298)

Otokseen valittujen unionin tuottajien yksikkökohtaiset tuotantokustannukset laskivat 12 prosenttia vuosina 2022–2024 ja nousivat sitten hieman vuoden 2024 ja tutkimusajanjakson välillä. Näin ollen Kiinasta tuleva huomattavasti halvemmin hinnoiteltu tuonti aiheutti merkittävää hintojen alenemista pakottaen unionin tuotannonalan alentamaan hintojaan huomattavasti enemmän kuin tuotantokustannukset laskivat.

(299)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(300)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohden kasvoivat tarkastelujaksolla 12 prosenttia. Vuosien 2022 ja 2023 välillä työvoimakustannukset pysyivät suhteellisen vakaina mutta kasvoivat sitten merkittävästi vuonna 2024 ja tutkimusajanjaksolla. Tähän vaikutti pääasiassa inflaatio mutta myös työntekijöiden ammatillisen kokemuksen huomioiminen kustannuksissa.

(301)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(302)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kasvoivat tarkastelujaksolla tasaisesti ja merkittävästi, absoluuttisesti tarkasteltuina 55 prosenttia. Tuotantotasoihin suhteutettuna loppuvarastot prosentteina tuotannosta kasvoivat tarkastelujaksolla 69 prosenttia.

(303)

Tämä varastojen yleinen kasvu ilmentää merkittävää epätasapainoa tuotannon ja myynnin välillä. Suuntaus viittaa siihen, että vaikka tuotantoa pyrittiin mukauttamaan kysyntään, myymättä jääneiden varastojen kertyminen kuvastaa vakavia haasteita unionin tuottajien markkinoille pääsyssä.

(304)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(305)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla nopeasti ja merkittävästi: vuonna 2022 ne tekivät 15–16,5 prosentin voittoa mutta tutkimusajanjaksolla 0,5–1,5 prosentin tappiota.

(306)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta supistui 106 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä johti negatiivisiin kassavirtoihin tutkimusajanjaksolla ja kuvastaa taloudellisen tuloksen heikkenemistä.

(307)

Vuotuisten investointien taso vaihteli, mutta kaikkiaan investoinnit vähenivät 5 prosenttia tarkastelujakson aikana. Vuosien 2022 ja 2023 välillä investoinnit kasvoivat 18 prosenttia mutta vähenivät myöhemmin. Tutkimusajanjaksolla ne kuitenkin lisääntyivät jälleen. Investointeja jatkettiin unionin tuottajien investointiohjelman pohjalta kovasta kilpailusta, markkinaosuuden menetyksestä ja taloudellisesti vaikeasta tilanteesta huolimatta, sillä suurin osa investoinneista liittyi olemassa olevien laitosten ylläpito-/uudistusmenoihin, erityisesti ympäristövaatimuksiin liittyviin menoihin, eli ne olivat pakollisia kuluja.

(308)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto kehittyi tarkastelujaksolla negatiivisesti; vuonna 2022 se oli 81 prosenttia mutta tutkimusajanjaksolla –6 prosenttia. Tämä negatiivinen kehitys osoittaa, että vaikka investointeja jatkettiin kilpailukyvyn säilyttämiseksi, investointien tuotto laski tarkastelujaksolla merkittävästi.

(309)

Tarkastelujakson alussa unionin tuotannonala teki hyvää tulosta, sen kannattavuus oli korkea ja kaikki muutkin indikaattorit olivat terveellä tasolla.

(310)

Tarkastelujakson edetessä Kiinasta tuleva tuonti kuitenkin lisääntyi nopeasti ja merkittävästi (+417 %) hinnoilla, jotka alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat. Tämän ansiosta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat, joiden osuus unionin markkinoista oli vuonna 2022 vain 6 prosenttia, saavuttivat tutkimusajanjaksolla 26 prosentin markkinaosuuden. Tämä merkitsee 352 prosentin kasvua kahdessa ja puolessa vuodessa.

(311)

Tämän seurauksena unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni, kuten tuotannon (–8 %) ja myynnin (–10 %) negatiivinen kehitys, varastojen kasvu (+55 %) ja unionin tuotannonalan markkinaosuuden merkittävä supistuminen (86 %:sta 67 %:iin) osoittaa, vaikka kulutus unionissa kasvoi tarkastelujaksolla merkittävästi (+16 %). Tuotantokapasiteetti supistui (–8 %), kun unionin tuotannonala lopetti erään jalostuskorvaussopimuksen kulutuksen vähentyessä ja Kiinasta tulevan epäreilun tuonnin aiheuttaman kilpailun lisääntyessä.

(312)

Kiinasta alhaisin hinnoin tulevan tuonnin kasvu korreloi kannattavuuden, kassavirran ja investointien tuoton jyrkän heikkenemisen ja negatiivisen tason kanssa, jotka ilmentävät unionin tuotannonalan vaikeuksia.

(313)

Unionin tuotannonalan myyntihinnat laskivat tarkastelujaksolla 21 prosenttia, selvästi enemmän kuin sen kustannukset laskivat (–10 %), mikä kertoo unionin tuotannonalan yrityksistä pitää kiinni markkinaosuudestaan unionin markkinoilla. Kun Kiinasta tulevan tuonnin hinnat nousivat vuoden 2024 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 14 prosenttia, kyseinen tuonti väheni, mikä vähensi painetta ja mahdollisti sen, että unionin tuotannonala pystyi pitämään hinnat vakaina ja saamaan takaisin osan markkinaosuudestaan.

(314)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(315)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Tällaisia tekijöitä ovat kolmansista maista tuleva tuonti ja unionin tuotannonalan vientitoiminta.

(316)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkeneminen osui ajallisesti yhteen Kiinasta merkittävinä määrinä tulevan ja lisääntyvän tuonnin kanssa. Kyseisen tuonnin hinnat alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat ja johtivat unionin tuotannonalan hintojen alenemiseen. Kiinasta tulevan tuonnin määrien ja hintojen kehitys (ks. taulukot 3 ja 4) aiheutti unionin tuotannonalan hintojen alenemista, mikä muodostaa syy-yhteyden näiden kahden kehityskulun välille.

(317)

Tuonti Kiinasta kasvoi tarkastelujaksolla 417 prosenttia eli [3 400 – 4 200] tonnista vuonna 2022, jolloin sen markkinaosuus oli 6 prosenttia, [17 600 – 21 500] tonniin tutkimusajanjaksolla, jolloin sen markkinaosuus oli kasvanut 26 prosenttiin. Tämä kasvava tuonti tapahtui unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmilla hinnoilla. Myös markkinaosuuden ja myyntimäärän pieneneminen, joka puolestaan johti tuotannon vähenemiseen, vaikutti haitallisesti tuotannonalan yksikkökohtaisiin tuotantokustannuksiin mittakaavaetujen pienentymisen vuoksi.

(318)

Tutkimusajanjaksolla tämä kielteinen kehityssuunta korostui entisestään (vaikka myynti ja tuotanto kasvoivatkin hieman vuonna 2023 kysynnän kasvun ansiosta), sillä kaikki vahinkoindikaattorit, erityisesti kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto, painuivat merkittäviin negatiivisiin lukemiin.

(319)

Markkinaosuuden ja tuotannon menetys yhdessä hintojen alenemisen kanssa vaikutti unionin tuotannonalaan jyrkän kielteisesti. Vaikka tuotantokustannukset laskivat 10 prosenttia, Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kasvavien määrien ja niiden aiheuttaman hintapaineen vuoksi unionin tuotannonala ei voinut asettaa hintojaan ja kasvattaa tuotantomääriään kestävälle tasolle, minkä seurauksena sen kannattavuus heikkeni hyvin voimakkaasti, noin 15–16,5 prosentin voitoista vuonna 2022 noin 0,5–1,5 prosentin tappioihin tutkimusajanjaksolla, ja sen myötä sen taloudelliset indikaattorit heikkenivät.

(320)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(321)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Tuonti kolmansista maista

(322)

Kiinaan verrattuna muiden maiden markkinaosuus unionissa pysyi rajallisena. Muista maista unioniin tuleva tuonti väheni 13 prosenttia ja niiden yhteenlaskettu markkinaosuus pieneni 24 prosenttia tarkastelujaksolla. Turkki oli ainoa kolmas maa, jonka tuontimäärät olivat niin suuret, että sen markkinaosuus ylitti 5 prosenttia. Turkista tulevan tuonnin hinnat olivat unionin tuotannonalan alhaisimpien hintojen tasolla mutta huomattavasti korkeammat kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat. Turkista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus pysyivät tarkastelujaksolla pitkälti vakaina ja jopa vähenivät tutkimusajanjaksolla. Muista lähteistä peräisin oleva tuonti ei missään vaiheessa saavuttanut yli 1,5 prosentin markkinaosuutta, ja tämän tuonnin hinnat olivat korkeat.

(323)

Tämän perusteella komissio päätteli alustavasti, ettei muista maista tulevan tuonnin vaikutus heikennä todellista ja vahvaa syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuottajille aiheutuneen merkittävän vahingon välillä.

(324)

Otokseen valittujen unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta

(325)

Unionin tuottajien vientimäärä väheni 27 prosenttia ja myynti 25 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tutkimuksessa todettiin, että unionin tuottajien vientitoiminnan supistuminen selittyy kiinalaisten tuottajien kolmansien maiden markkinoilla aiheuttamalla paineella, jonka seurauksena unionin tuottajien vienti väheni. Kuten Global Trade Atlas -tietokannan tiedoista käy ilmi, Kiinasta muualle maailmaan suuntautuvan viennin määrä on huomattava ja sen hinnat ovat alhaisemmat kuin unioniin suuntautuvan viennin. Viennin määrä ja arvo muodostivat kuitenkin alle 10 prosenttia unionin tuotannonalan kokonaisliikevaihdosta. Näin ollen unionin tuotannonalan vientitoiminnan supistuminen saattoi vaikuttaa vahinkoon mutta ei heikennä todellista ja vahvaa syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä.

(326)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio vahvisti alustavasti, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välillä on todellinen ja vahva syy-yhteys. Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin merkittävän kasvun vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt asettamaan hintoja ja tuotantomääriä kestävälle tasolle, mikä heikensi sen taloudellista tilannetta huomattavasti.

(327)

Unionin tuotannonalan taloudellinen taantuma tapahtui samaan aikaan, kun Kiinasta polkumyynnillä tuleva halpatuonti kasvoi jyrkästi. Tämä tuonti alitti jatkuvasti unionin hinnat ja aiheutti voimakkaan markkinahintojen alennuspaineen. Tämän seurauksena unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintojaan vaan sen oli itse asiassa laskettava niitä selvästi enemmän kuin tuotantokustannukset laskivat. Tämä johti myynnin vähenemiseen, tuotannon supistumiseen sekä kannattavuuden, kassavirtojen ja investointien tuoton merkittävään heikkenemiseen. Tämän kehityksen ajoitus ja laajuus muodostavat selvän syy-yhteyden polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välille.

(328)

Komissio tutki myös vaihtoehtoisia tekijöitä, jotka olisivat voineet vaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Tällaisia tekijöitä olivat muun muassa muista kolmansista maista tuleva tuonti ja unionin tuotannonalan vientitoiminta. Yhdenkään näistä tekijöistä ei kuitenkaan todettu heikentävän todellista ja vahvaa syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä.

(329)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä.

(330)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

(331)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti.

(332)

Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen tutkimuksen kohteena olevasta maasta tulevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen kokonaan, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Kyseinen marginaali ei saa olla alle kuusi prosenttia.

(333)

Ensimmäiseksi komissio määritti perusvoiton, joka kattaisi kaikki kustannukset normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Perusvoittomarginaaliksi määritettiin 9,16 prosenttia, mikä vastaa unionin tuotannonalan painotettua keskimääräistä kannattavuutta vuosina 2015–2021 eli ennen Kiinasta tulevan tuonnin voimakasta kasvua unionin markkinoilla.

(334)

Unionin tuotannonala toimitti näyttöä siitä, että sen investointien, tutkimus- ja kehitystoiminnan ja innovoinnin taso tarkastelujaksolla olisi ollut korkeampi tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa. Komissio tarkasti yritysten investointisuunnitelmiin, johdon päätöksiin ja tilinpäätöksiin liittyvät sisäiset asiakirjat ja totesi väitteiden olevan perusteltuja. Ottaakseen tämän huomioon tavoitevoitossa komissio laski tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa toteutuneiden investointi-, T&K- ja innovointikustannusten (unionin tuotannonalan toimittamien komission tarkistamien tietojen perusteella) sekä tarkastelujaksolla toteutuneiden tosiasiallisten investointi-, T&K- ja innovointikustannusten erotuksen. Investointi-, T&K- ja innovointikustannusten painotetuksi marginaaliksi määritettiin 2,26 prosenttia. Tämä prosenttiosuus lisättiin johdanto-osan 333 kappaleessa mainittuun 9,16 prosentin perusvoittoon, jolloin tavoitevoitoksi saatiin 11,42 prosenttia.

(335)

Tällä perusteella vahinkoa aiheuttamaton hinta on [2 900 – 3 320] euroa tonnilta, joka saadaan, kun edellä mainittua 11,42 prosentin voittomarginaalia sovelletaan otokseen valittujen unionin tuottajien tutkimusajanjakson aikaisiin tuotantokustannuksiin.

(336)

Viimeisenä komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti kustannukset, joita unionin tuotannonalalle koituu monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista, 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana. Käytettävissä olevan näytön perusteella komissio määritti kunkin otokseen valitun yrityksen osalta lisäkustannukset, jotka olivat 0–27 euroa tonnilta. Tämä lisäkustannus lisättiin johdanto-osan 336 kappaleessa mainittavaan vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan.

(337)

Tämän perusteella komissio laski unionin tuotannonalalle samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan soveltamalla edellä mainittua tavoitevoittomarginaalia otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana ja lisäsi sitten 7 artiklan 2 d kohdan mukaiset oikaisut tuotelajeittain.

(338)

Tämän jälkeen komissio määritti viitehinnan alittavuuden marginaalin vertaamalla hinnan alittavuuden laskennan yhteydessä määritettyä otokseen valituilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä tuontihintaa otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(339)

Viitehinnan alittavuuden marginaali määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”muun asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä ja kyseistä tuontia koskeva polkumyyntimarginaali (ks. 3.5 jakso).

(340)

Päätettyään soveltaa perusasetuksen 7 artiklan 2 kohtaa komissio tutki, voitaisiinko päätellä selvästi, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitä huolimatta, että vahingollisen polkumyynnin esiintyminen todettiin perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(341)

Unionin tuotannonala koostuu kolmesta valituksen tekijästä, joista kaksi kuuluu samaan yritysryhmään. Valituksen tekijöiden kolme tuotantolaitosta sijaitsevat Saksassa, Ranskassa ja Italiassa, ja ne työllistävät suoraan [330–400] työntekijää.

(342)

Nykyinen tappiollinen tilanne ei ole kestävä. Toimenpiteiden käyttöönoton on tarkoitus antaa unionin tuotannonalalle mahdollisuus saada takaisin osa menetetystä markkinaosuudesta ja asettaa hinnat tasolle, joka mahdollistaa sille kestävän kannattavuuden saavuttamisen.

(343)

Toimenpiteiden toteuttamatta jättämisellä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan, koska sen olisi alennettava hintojaan entisestään ja sen myynti vähenisi edelleen, mikä johtaisi lisääntyviin tappioihin, tuotantolaitosten todennäköiseen sulkemiseen, irtisanomisiin ja viime kädessä kokonaisten yritysten toiminnan lakkaamiseen.

(344)

Sen vuoksi komissio päätteli, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto on unionin tuotannonalan edun mukaista.

(345)

Tutkimukseen ilmoittautui etuyhteydettöminä tuojina kaksi yritystä (Ventas Inernationales S.A. ja Silcart S.p.A.), jotka eivät kuitenkaan vastanneet tuojille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen. Silcart S.p.A. ilmoitti osallistuvansa tutkimukseen tuojana mutta vahvisti selvennysten jälkeen, ettei se tuo ja jälleenmyy PET-kuitukangasta vaan tuo ja käyttää sitä itse, jolloin kyseinen yritys luokitellaan käyttäjäksi. Yritys toi tarkasteltavana olevaa tuotetta hyvin pienen määrän (12 tonnia).

(346)

Vain yksi käyttäjä (W. Quandt GmbH & Co. KG) ilmoittautui asianomaiseksi osapuoleksi ja lähetti huomautuksia. W. Quandt GmbH & Co. KG ei vastannut kyselylomakkeeseen mutta ilmaisi olevansa huolissaan toimitusvarmuudesta sen vuoksi, että EU:ssa on rajallinen määrä PET-kuitukankaan toimittajia ja kyseisellä käyttäjällä on ollut aiemmin valituksen tekijöiden kanssa laatuongelmia, jotka yhdessä hintanäkökohtien kanssa saivat sen rakentamaan toimitusketjunsa Kiinasta tulevan tuonnin ympärille.

(347)

Puolalainen valmistusteollisuusjärjestö, joka edustaa valtaosaa katto- ja vedeneristytuotteiden tuottajista Puolassa, ilmaisi kannattavansa tutkimusta ja toimenpiteiden mahdollista käyttöönottoa sillä perusteella, että kriittisten rakennusmateriaalien vankan ja kilpailukykyisen toimitusketjun ylläpitäminen EU:ssa on strategisesti tärkeää sekä sen oman toimialan että laajemmin koko Euroopan talouden kannalta.

(348)

Koska tuojien ja käyttäjien taloudellisesta tilanteesta ei ollut saatavilla tietoja, toimenpiteiden todennäköisiä vaikutuksia tuojiin ja käyttäjiin arvioitiin kohtuullisten oletusten perusteella.

(349)

Kun otetaan huomioon tuojien monipuoliset tuotevalikoimat (niiden verkkosivustojen perusteella) ja se, että Kiinasta tulevaa tuontia ei kielletä vaan sen määrät todennäköisesti palautuvat alhaisemmalle tasolle, toimenpiteiden vaikutus tuojien taloudelliseen toimintaan jää todennäköisesti vähäiseksi.

(350)

Käyttäjien kannalta PET-kuitukankaalla on merkitystä siksi, että bitumikatteet, joita käytetään pääasiassa rakennusalalla ja erityisesti korjausrakentamisessa, sisältävät sitä. PET-kuitukangas on yksi bitumikatteiden kustannustekijöistä, mutta bitumikatteet muodostavat vain osan rakennus- ja korjaushankkeiden kustannuksista, joihin vaikuttavat ennen kaikkea työvoimakustannukset. Näin ollen polkumyyntitullien käyttöönotosta johtuvalla tarkasteltavana olevan tuotteen mahdollisella hinnannousulla ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta rakennus- ja korjaushankkeiden lopullisiin kustannuksiin eikä se siten todennäköisesti vaikuta käyttäjien kustannuksiin ja taloudelliseen toimintaan.

(351)

W. Quandt GmbH & Co. KG:n esille nostamien huolenaiheiden osalta huomautetaan, että mahdollisilla toimenpiteillä ei kielletä tuontia eivätkä ne siten vaaranna toimitusvarmuutta käyttäjien kannalta. Päinvastoin, palauttamalla reilun kilpailun ja varmistamalla tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n markkinoilla nämä toimenpiteet antavat unionin tuotannonalalle mahdollisuuden jatkaa tuotantoa, mikä varmistaa käyttäjien toimitusketjun säilymisen. Komissio totesi myös, että PET-kuitukangasta tuodaan muistakin kolmansista maista, kuten Turkista, mikä myös osaltaan tukee sitä, ettei toimitusvarmuus käyttäjien kannalta vaarannu.

(352)

Unionin tuotannonalan toiminnan jatkuminen vahvistaa myös sen toimittajien elinkelpoisuutta, ja nämä toimittajat puolestaan tukevat EU:n taloutta ja työllisyyttä, kuten useat sellaiset materiaalien (PET:n, akryylipohjaisen sidonta-aineen ja tärkkelyksen) toimittajat ja palveluntuottajat, jotka ilmaisivat kannattavansa valitusta, totesivat.

(353)

Lisäksi todetaan, että PET-kuitukankaalla on tärkeä rooli myös unionin muovinkierrätysalan toimijoiden kannalta, sillä siihen käytetään kierrätysmuovia, joten unionin tuotannonalan taloudellisen toiminnan jatkuminen tukee näiden kierrätysalan yritysten toimintaa. Monet niistä ilmaisivat kannattavansa tutkimusta ja mahdollisten toimenpiteiden käyttöönottoa. Näin ollen toimenpiteiden käyttöönotto tukee myös unionin vihreää taloutta koskevia ja kiertotaloustavoitteita.

(354)

Edellä esitetyn perusteella toimenpiteiden käyttöönoton ei odoteta vahingoittavan käyttäjiä tai tuojia ja se hyödyttää toimittajia ja tukee unionin ympäristöpolitiikkaa. Sen vuoksi päätellään, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei ole tuojien, käyttäjien tai toimittajien edun vastaista.

(355)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, että toimenpiteiden käyttöönotto Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa ei selvästikään ole unionin edun mukaista.

(356)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä, toimenpiteiden tasoa ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(357)

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan PET-kuitukankaan tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi viitehinnan alittavuuden marginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja (ks. johdanto-osan 6 kappale). Tullien määrä asetettiin polkumyyntimarginaaleista ja viitehinnan alittavuuden marginaaleista alemman suuruisiksi.

(358)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(359)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(360)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen laskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(361)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(362)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(363)

Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa mainitaan, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla.

(364)

Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella tuonnin kirjaaminen olisi lopetettava.

(365)

Menettelyn tässä vaiheessa ei ole tehty päätöstä polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisesta taannehtivasta soveltamisesta.

(366)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien paikkansapitävyydestä. Huomautuksia saatiin TDF:ltä, Unibonilta ja Hebei Jinliu Chemical Fiber Co., Ltd:ltä.

(367)

TDF väitti, että tietyt TDF:n polkumyyntimarginaalin määrittämiseen käytetyt laskentatiedot eivät olleet lopullisia komission tarkistamia versioita. Sen vuoksi TDF pyysi, että komissio laskisi TDF:n polkumyyntimarginaalin ja viitehinnan alittavuuden marginaalin näiden tietojen lopullisten versioiden perusteella. Komissio hyväksyi väitteen ja tarkisti laskelmia vastaavasti käyttäen asiaankuuluvissa lopullisissa tarkistetuissa versioissa olevia tietoja.

(368)

Unibon väitti, että Unibonin sähkön vertailuarvossa käytetty sähkönkulutusluokka oli luokiteltu virheellisesti. Lisäksi yksi otokseen kuulumaton yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja Hebei Jinliu Chemical Fiber Co., Ltd. väitti, että otokseen kuulumattomille yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille vahvistettu polkumyyntimarginaali ei kuvasta sen yksilöllistä tilannetta, koska yrityksen mukaan se harjoita polkumyyntiä myydessään unionin markkinoille.

(369)

Komissio totesi, että Unibonin ja Hebei Jinliu Chemical Fiber Co., Ltd:n esittämät väitteet eivät koskeneet laskelmien paikkansapitävyyttä vaan pikemminkin menetelmiä, joita komissio käytti niiden polkumyyntimarginaalien määrittämiseksi. Sen vuoksi kyseisiä huomautuksia tarkastellaan yhdessä kaikkien muiden huomautusten kanssa väliaikaisten toimenpiteiden julkaisemisen jälkeen.

(370)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa.

(371)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,