Virasto toteuttaa perustamissopimuksilla tai niiden perusteella perustetuissa toimielimissä ja elimissä -- hallinnolliset tutkimukset, joiden tarkoituksena on:

1.Virasto toteuttaa toimielimissä ja elimissä 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla sisäisiä hallinnollisia tutkimuksia, [tässä asetuksessa] jäljempänä sisäiset tutkimukset.

Nämä sisäiset tutkimukset toteutetaan ottaen huomioon perustamissopimusten, erityisesti erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan määräykset sekä henkilöstösäännöt tässä asetuksessa ja kunkin toimielimen ja elimen päätöksissä säädettyjä edellytyksiä ja yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen. Toimielimet sopivat yhteisesti tällaisella päätöksellä luotavasta järjestelmästä.

virastolla on oikeus ilman ennakkoilmoitusta ja viipymättä saada tieto kaikista toimielinten ja elinten hallussa olevista tiedoista ja päästä niiden kaikkiin toimitiloihin. Virastolla on oikeus tarkastaa toimielinten ja elinten kirjanpito. Virasto voi ottaa jäljennöksen mistä tahansa toimielinten ja elinten hallussa olevasta asiakirjasta ja tietovälineen sisällöstä ja saada käyttöönsä otteita niistä sekä tarvittaessa varmistaa, etteivät kyseiset asiakirjat tai tiedot katoa,

a)toimielinten ja elinten jäsenten, virkamiesten ja muuhun henkilöstöön kuuluvien sekä elinten johtohenkilöiden, virkamiesten ja muuhun henkilöstöön kuuluvien velvollisuutta toimia yhteistyössä viraston henkilöstöön kuuluvien kanssa ja antaa heille tietoja;b)viraston henkilöstöön kuuluvien toteuttamissa sisäisissä tutkimuksissa noudatettavia menettelyjä ja takeita sisäisten tutkimusten kohteina olevien henkilöiden oikeuksista.

— — Toimielinten ja elinten on huolehdittava, että niiden jäsenet ja henkilöstö avustavat — — viraston henkilöstöön kuuluvia tarvittavalla tavalla näiden tehtävien suorittamisessa.

1.Virasto laatii tutkimuksensa valmistuttua johtajan vastuulla loppukertomuksen, jossa ilmoitetaan erityisesti todetut seikat, mahdollinen taloudellinen vahinko ja tutkinnan päätelmät sekä johtajan suositukset jatkotoimiksi.

— —

2.Tämän asetuksen 8, 9 ja 11 artiklan soveltamista rajoittamatta viraston johtaja lähettää asianomaisen jäsenvaltion oikeusviranomaisille viraston sisäisten tutkimusten yhteydessä saamat tiedot seikoista, jotka voivat johtaa rikossyytteisiin. Viraston johtaja ilmoittaa tästä samanaikaisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle, jollei tutkimukseen liittyvistä syistä muuta johdu.3.Virasto voi milloin tahansa toimittaa asianomaiselle toimielimelle tai elimelle sisäisten tutkimusten yhteydessä saamiaan tietoja, tämän kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 8 ja 9 artiklan soveltamista.

Jäsenet toimivat yhteistyössä viraston kanssa, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten, erityisesti erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan sekä niiden soveltamiseksi annettujen tekstien määräysten soveltamista.

Jäsenen, joka saa tietoonsa ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja seikkoja [jäsenen tietoon tulleita seikkoja, jotka antavat aihetta olettaa petoksen, lahjonnan taikka yhteisön etuja vahingoittavan muun toiminnan mahdollisuutta, tai sellaisia virkatoimiin liittyviä vakavia tekoja, jotka voivat merkitä, että virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva tai henkilöstöön kuuluva, johon ei sovelleta henkilöstösääntöjä, on jättänyt noudattamatta velvollisuuksiaan tavalla, joka voi johtaa kurinpitotoimiin ja tarvittaessa rikossyytteisiin], on ilmoitettava niistä Euroopan parlamentin puhemiehelle, tai jos hän pitää sitä aiheellisena, suoraan virastolle.

Tätä artiklaa sovelletaan ottaen huomioon laissa säädetyt tai Euroopan parlamentin työjärjestyksessä määrätyt luottamuksellisuutta koskevat edellytykset.

Jos ilmenee, että jäseneen — — voi kohdistua henkilöön kohdistuvia epäilyjä, asianomaiselle on ilmoitettava tästä nopeasti, jos ilmoittaminen ei vaaranna tutkimusta. Nimeltä mainittua Euroopan parlamentin jäsentä — — koskevia päätelmiä ei missään tapauksessa saa tehdä tutkimuksen valmistuttua ilman, että asianomaiselle on annettu tilaisuus tulla kuulluksi kaikista häntä koskevista seikoista.

Tapauksissa, joissa tutkimukseen liittyvistä syistä on noudatettava ehdotonta salassapitovelvollisuutta ja joissa on turvauduttava kansallisten oikeusviranomaisten toimivaltaan kuuluviin tutkintamenetelmiin, velvollisuutta antaa Euroopan parlamentin jäsenelle — — tilaisuus tulla kuulluksi voidaan lykätä — — puhemiehen — — annettua asiaan suostumuksensa.

— — riidanalaisella päätöksellä on yleinen tavoite eli niiden edellytysten täsmentäminen, joilla parlamentti toimii yhteistyössä petostentorjuntaviraston kanssa helpottaakseen toimielimessä suoritettavien tutkimusten moitteetonta toteuttamista. Juuri tämän tavoitteen mukaisesti siinä todetaan, että parlamentin jäsenillä on oikeuksia ja velvollisuuksia, ja se sisältää heidän osaltaan erityissäännöksiä esimerkiksi sellaista tilannetta varten, jossa he joutuvat mukaan petostentorjuntaviraston tutkimuksiin tai jossa heillä on tietoa seikoista, joiden perusteella voitaisiin epäillä petoksia, lahjontaa tai Euroopan yhteisön taloudellisia etuja vahingoittavaa muuta laitonta toimintaa, tai virkatoimintaan liittyvistä vakavista teoista, jotka voivat merkitä velvollisuuksien noudattamatta jättämistä tavalla, joka voi johtaa kurinpitotoimiin ja tarvittaessa rikossyytteisiin. Riidanalainen päätös koskee erotuksetta niitä parlamentin jäseniä, jotka istuvat parlamentissa päätöksen voimaantulohetkestä lukien, sekä kaikkia muita henkilöitä, jotka myöhemmin hoitavat näitä tehtäviä. Näin ollen päätöstä sovelletaan ilman ajallisia rajoituksia objektiivisesti määriteltyihin tilanteisiin, ja sen oikeusvaikutukset kohdistuvat yleisesti ja abstraktisti määriteltyihin henkilöryhmiin.

63Yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan kuitenkin tietyissä olosuhteissa myös yleisesti sovellettava toimi voi koskea joitakin asianomaisia yksityisiä erikseen (asia C-358/89, Extramet Industrie v. neuvosto, tuomio 16.5.1991, Kok. 1991, s. I-2501, 13 kohta ja asia C-309/89, Codorniu v. neuvosto, tuomio 18.5.1994, Kok. 1994, s. I-1853, 19 kohta; Kok. Ep. XV, s. 177). Tällaisessa tapauksessa yhteisön toimi voi olla luonteeltaan samanaikaisesti normatiivinen ja tiettyjen asianomaisten yksityisten osalta päätöksen luonteinen (yhdistetyt asiat T-481/93 ja T-484/93, Exporteurs in Levende Varkens ym. v. komissio, tuomio 13.12.1995, Kok. 1995, s. II-2941, 50 kohta). Tilanne on tällainen, jos kysymyksessä oleva toimi vaikuttaa kyseiseen luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön joidenkin tälle tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella kyseinen henkilö erottuu kaikista muista (em. asia Codorniu v. neuvosto, tuomion 20 kohta).64Tämän oikeuskäytännön valossa on tutkittava, onko käsiteltävänä olevassa tapauksessa tällaisia olosuhteita ja voidaanko niiden perusteella yksilöidä kantajat vastaavalla tavalla kuin päätöksen adressaatti yksilöidään.65Tältä osin kantajat ovat vedonneet siihen asemaan, joka heillä oli istuvina parlamentin jäseninä riidanalaisen päätöksen antamishetkellä, tukeakseen sitä, että he kuuluivat rajoitettuun, nimeltä yksilöitävissä olevaan tunnistettavaan henkilöjoukkoon. Pelkästään mahdollisuus osoittaa niiden oikeussubjektien määrä tai henkilöllisyys, joita toimenpide koskee, ei merkitse sitä, että tämän toimen voitaisiin katsoa koskea heitä erikseen, kun toimea sovelletaan siinä objektiivisesti määritellyn oikeudellisen tilanteen tai tosiseikaston perusteella (ks. esimerkiksi asia 6/68, Zuckerfabrik Watenstedt v. neuvosto, tuomio 11.7.1968, Kok. 1968, s. 595, 605 ja 606; Kok. Ep. I, s. 349; asia C-10/95 P, Asocarne v. neuvosto, määräys 23.11.1995, Kok. 1995, s. I-4149, 30 kohta ja em. asia [C-87/95 P, määräys 24.4.1996] CNPAAP v. neuvosto, [Kok. 1996, s. I-2003] määräyksen 34 kohta).66Kuten edellä on esitetty, riidanalainen päätös vaikuttaa kantajiin vain sen vuoksi, että he kuuluvat yleisesti ja abstraktisti määriteltyyn henkilöryhmään. Riidanalainen päätös ei ole seurausta parlamentin tahdosta toimia tietyssä erityistapauksessa, joka olisi kantajille ominainen. Viimeksi mainitut eivät myöskään ole väittäneet eivätkä esittäneet seikkoja, joiden perusteella voitaisiin ajatella, että riidanalaisen toimen antaminen muuttaisi heidän oikeudellista asemaansa ja vaikuttaisi heihin erityisellä tavalla muihin parlamentin jäseniin verrattuna.67Kuuluminen jompaankumpaan niistä henkilöryhmistä, joille riidanalainen päätös on osoitettu — eli henkilöstöön, johon sovelletaan parlamentin henkilöstösääntöjä, ja henkilöstöön, johon niitä ei sovelleta, tai toisaalta parlamentin jäseniin —, ei ole riittävää kantajien yksilöimiseksi, koska nämä henkilöryhmät on määritelty yleisesti ja abstraktisti.

— —