Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 21.3.2012 – Fiskeri og Havbruksnæringens Landsforening ym. vastaan neuvosto

(asia T-115/06)

Polkumyynti – Norjasta peräisin olevan lohen tuonti – Alhaisemman tullin sääntö – Vähimmäistuontihintojen ja kiinteiden maksujen laskenta

1.                     Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Asetus, jolla otetaan käyttöön polkumyyntitulli – Useiden yritysten osalta käyttöönotetut erilaiset tullit – Kanteen tutkittavaksi ottaminen rajoittuu yksittäisen yrityksen osalta asetuksen niihin säännöksiin, jotka koskevat yrityksen tuotannosta peräisin olevaa tuontia (EY 230 artiklan neljäs kohta; SEUT 263 artiklan neljäs kohta; neuvoston asetus N:o 85/2006) (ks. 27–29 kohta)

2.                     Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Vähimmäistuontihinnan perusteella lasketun vaihtuvan tullin käyttöönotto – Vähimmäisviitehinnan määrittäminen alhaisemman tullin sääntöä noudattaen niin, että siinä verrataan vähimmäistuontihintaa, jossa ei ole polkumyyntiä, ja vahinkoa aiheuttamatonta vähimmäistuontihintaa – Laillisuus (Neuvoston asetuksen N:o 384/96 9 artiklan 4 kohta; neuvoston asetuksen N:o 85/2006 1 artiklan 5 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 9 artiklan 4 kohta) (ks. 39–42 kohta)

3.                     Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Kiinteän tullin käyttöönottaminen – Määrittäminen alhaisemman tullin sääntöä noudattaen niin, että siinä verrataan keskimääräistä painotettua polkumyyntimarginaalia ja keskimääräistä painotettua vahinkomarginaalia – Virheellinen vertailu väärin lasketun keskimääräisen painotetun polkumyyntimarginaalin takia – Lainvastaisuus (Neuvoston asetuksen N:o 384/96 9 artiklan 4 kohta; neuvoston asetuksen N:o 85/2006 1 artiklan 5 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 9 artiklan 4 kohta) (ks. 45–49, 52, 55 ja 58 kohta)

4.                     Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Kiinteän tullin käyttöönotto – Laskeminen vähimmäistuontihinnan perusteella – Tämän hinnan määrittäminen käyttämällä vähimmäistuontihintaa, jossa ei ole polkumyyntiä, ja ottamalla huomioon tuotantokustannukset kyseisessä kolmannessa maassa – Kansallisessa valuutassa ilmaistujen tuotantokustannusten muuttaminen euromääräisiksi – Keskimääräisen muuntokurssin käyttäminen kyseisen tuotantosyklin kannalta soveltumattoman ajanjakson aikana – Lainvastaisuus (Neuvoston asetuksen N:o 384/96 2 artiklan 5 kohta ja 9 artiklan 4 kohta; neuvoston asetuksen N:o 85/2006 1 artiklan 5 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 2 artiklan 5 kohta ja 9 artiklan 4 kohta) (ks. 75 ja 79–82 kohta)

Aihe

Vaatimus Norjasta peräisin olevan viljellyn lohen tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta ja väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 17.1.2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 85/2006 (EUVL L 15, s. 1) kumoamiseksi

Ratkaisu

1)

Norjasta peräisin olevan viljellyn lohen tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta ja väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 17.1.2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 85/2006 kumotaan niiltä osin kuin se koskee Fiskeri og Havbruksnæringens Landsforeningiä, Norske Sjømatbedrifters Landsforeningiä, Salmar Farming AS:ia, Hydroteck AS:ia, Hallvard Lerøy AS:ia et Lerøy Midnor AS:ia.

2)

Kanne hylätään muilta osin.

3)

Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan Fiskeri og Havbruksnæringens Landsforeningin, Norske Sjømatbedrifters Landsforeningin, Salmar Farmingin, Hydroteckin, Hallvard Lerøyn ja Lerøy Midnorin oikeudenkäyntikulut.

4)

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.