European flag

Euroopan unionin
virallinen lehti

FI

L-sarja


2025/1890

19.9.2025

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/1890,

annettu 18 päivänä syyskuuta 2025,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien kierteitettyjen tempervalurautaisten ja pallografiittivalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’ ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 430/2013 (2) käyttöön polkumyyntitullit tuotaessa sellaisia kierteitettyjä tempervalurautaisia ja pallografiittivalurautaisia putkien liitos- ja muita osia, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 7307 19 10 (Taric-koodi 7307 19 10 10) ja ex 7307 19 90 (Taric-koodi 7307 19 90 10) ja jotka ovat peräisin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Thaimaasta, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, lukuun ottamatta puserrusliitinten runkoja, joissa käytetään ISO DIN 13 -metriikan säiettä, ja muokattavaksi soveltuvasta raudasta tehtyjä kierteitettyjä pyöreitä liitäntärasioita, joissa ei ole kantta.

(2)

Tulli perustui polkumyynnin poistavaan tasoon ja oli suuruudeltaan 14,9–57,8 prosenttia. Tutkimukseen, joka johti alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon, viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(3)

Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja Jinan Meide Castings Co., Ltd, jäljempänä ’Jinan Meide’, jätti 12 päivänä kesäkuuta 2013 unionin yleiseen tuomioistuimeen kanteen, joka koski asetuksen (EU) N:o 430/2013 kumoamista siltä osin kuin se koskee mainittua tuottajaa. Yleinen tuomioistuin totesi 30 päivänä kesäkuuta 2016 antamassaan tuomiossa, että Jinan Meiden puolustautumisoikeuksia oli rikottu, ja kumosi riidanalaisen asetuksen siltä osin kuin siinä otetaan käyttöön polkumyyntitulli Jinan Meiden valmistamien kierteitettyjen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa.

(4)

Edellä mainitun tuomion jälkeen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 28 päivänä lokakuuta 2016 julkaistulla ilmoituksella (3) uudelleen vireille Jinan Meiden valmistamia kierteitettyjä tempervalurautaisia putkien liitos- ja muita osia koskevan polkumyyntitutkimuksen.

(5)

Komissio otti uudelleen käyttöön lopullisen 39,2 prosentin polkumyyntitullin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/1146 (4) Kiinasta peräisin olevien, Jinan Meiden valmistamien kierteitettyjen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa.

(6)

Komissio pani Metpro Limitedin esittämän pyynnön seurauksena 25 päivänä marraskuuta 2015 vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun, joka koski tiettyjä Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevia muokattavaksi soveltuvasta valuraudasta valmistettuja kierteitettyjä putkien liitos- ja muita osia, jotta voitiin selvittää, kuuluivatko ne voimassa olleiden polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisalaan. Komissio päätti tämän osittaisen välivaiheen tarkastelun komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2016/1176 (5) sen jälkeen, kun pyynnön esittäjä oli perunut pyyntönsä.

(7)

Komissio pani Hebei Yulong Casting Co., Ltd:n esittämän pyynnön seurauksena 23 päivänä toukokuuta 2017 vireille osittaisen välivaiheen tarkastelun, joka koski tiettyjä Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevia muokattavaksi soveltuvasta valuraudasta valmistettuja kierteitettyjä putkien liitos- ja muita osia, jotta voitiin selvittää, kuuluivatko ne voimassa olleiden polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisalaan. Komissio päätti tämän osittaisen välivaiheen tarkastelun komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2018/52 (6) sen jälkeen, kun pyynnön esittäjä oli perunut pyyntönsä.

(8)

Euroopan unionin tuomioistuin päätti 12 päivänä heinäkuuta 2018 (7), että pallografiittivaluraudasta (tunnetaan myös nimellä pallografiittirauta) valmistetut liitososat eivät vastaa yhdistetyn nimikkeistön käsitettä ”muokattavaksi soveltuva valurauta”, sellaisena kuin se on määriteltynä CN-alanimikkeessä 7307 19 10 . Tuomioistuin totesi, että pallografiittiraudasta valmistetut liitososat on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön kaatoalanimikkeeseen 7307 19 90 (muusta raudasta valmistettuina muina tavaroina).

(9)

Komissio julkaisi 14 päivänä helmikuuta 2019 komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/262 (8), jolla muutettiin viittauksia Taric-koodeihin, jotta ne olisivat yhdenmukaisia tuomioistuimen päätelmien kanssa. Koska polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otetaan käyttöön tuotteen määritelmän mukaisesti tariffiluokituksesta riippumatta, muutoksella ei ollut mitään vaikutusta voimassa olevien toimenpiteiden tuotekohtaiseen soveltamisalaan.

(10)

Euroopan komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1259 (9) uudelleen käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien kierteitettyjen tempervalurautaisten ja pallografiittivalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jäljempänä ’aiempi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’, perusteella.

(11)

Jinan Meide riitautti täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1146 unionin yleisessä tuomioistuimessa. Unionin yleinen tuomioistuin antoi 20 päivänä syyskuuta 2019 tuomion täytäntöönpanoasetusta (EU) 2017/1146 koskevassa asiassa T-650/17 (10).

(12)

Komissio otti uudelleen käyttöön lopullisen 36,0 prosentin polkumyyntitullin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1210 (11) Kiinasta peräisin olevien, Jinan Meiden valmistamien kierteitettyjen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa.

(13)

Komissio päätti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/2202 (12) jättää seuraavat tuotteet polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle:

—

puserrusliitinten rungot, joissa käytetään ISO DIN 13 -metriikan säiettä;

—

muokattavaksi soveltuvasta raudasta tehdyt kierteitetyt pyöreät liitäntärasiat, joissa ei ole kantta;

—

pallografiittivalurautaiset T-liittimet, joissa on kumitiiviste ja ulostuloaukko;

—

pallografiittivalurautaiset urapäädyt, joita käytetään kierteitetyllä ulostuloaukolla varustetuissa uritetuissa teräsputkissa;

—

pallografiittivalurautaiset urasupistukset, joissa on kierteitetty pää;

—

pallografiittivalurautaiset uritetut supistavat T-liittimet, joissa on kierteitetty ulostuloaukko; sekä

—

pallografiittivalurautaiset sulkemiseen käytettävät satulat, joissa ei ole kierteitettyä ulostuloaukkoa ja joita käytetään putkessa olevan reiän sulkemiseen.

(14)

Tällä hetkellä voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 24,6–57,8 prosenttia Kiinasta peräisin olevan tuonnin osalta ja 14,9–15,5 prosenttia Thaimaasta peräisin olevan tuonnin osalta.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(15)

Komissio vastaanotti toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (13) julkaisemisen jälkeen perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(16)

Tarkastelupyynnön esitti 25 päivänä huhtikuuta 2024 Euroopan unionin tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuottajien etuja ajava väliaikainen komitea (Ad Hoc Defence Committee of Malleable Cast Iron Pipe Fittings industry of the European Union), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, kierteitettyjä tempervalurautaisia ja pallografiittivalurautaisia putkien liitos- ja muita osia valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

1.3   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(17)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 24 päivänä heinäkuuta 2024 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille tarkastelun, joka koski Kiinasta ja Thaimaasta, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien kierteitettyjen tempervalurautaisten ja pallografiittivalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuontia unioniin. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (14), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

1.4   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(18)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2023 ja 30 päivän kesäkuuta 2024 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2021 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.5   Asianomaiset osapuolet

(19)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti pyynnön esittäjille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville Kiinassa ja Thaimaassa toimiville tuottajille, Kiinan ja Thaimaan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan siihen.

(20)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Yksikään asianomainen osapuoli ei pyytänyt kuulemista.

1.6   Otanta

(21)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Unionin tuottajia koskeva otanta

(22)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen käyttäen perusteena tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotanto- ja myyntimäärän edustavuutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(23)

Otos koostui kahdesta unionin tuottajasta, joiden osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa ja kokonaismyyntimäärästä unionissa oli noin 70 prosenttia. Otos varmisti myös hyvän maantieteellisen jakauman.

(24)

Komissio kehotti perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavan otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty. Näin ollen komissio päätteli, että otos on unionin tuotannonalaa edustava.

Tuojia koskeva otanta

(25)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(26)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Tämän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

Kiinassa toimivia tuottajia koskeva otanta

(27)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyden niihin.

(28)

Yksikään kiinalainen tuottaja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Siksi komissio katsoi, että yksikään kiinalainen tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä.

Thaimaassa toimivien tuottajien otanta

(29)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Thaimaassa toimivia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Thaimaan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(30)

Yksikään thaimaalainen tuottaja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Siksi komissio katsoi, että yksikään thaimaalainen tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä.

1.7   Kyselyvastaukset

(31)

Komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Komissio ei saanut yhtään vastausta tähän kyselylomakkeeseen. Näin ollen Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa.

(32)

Komissio pyysi otokseen valittuja unionin tuottajia täyttämään kyselylomakkeet, jotka asetettiin saataville sen verkkosivustolla vireillepanopäivänä.

(33)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaus otokseen valituilta kahdelta unionin tuottajalta, jotka olivat Berg Montana Fittings EAD ja Georg Fischer Fittings GmbH.

1.8   Tarkastukset

(34)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

 

Unionin tuottajat

—

Berg Montana Fittings EAD, Bulgaria

—

Georg Fischer Fittings GmbH, Itävalta

1.9   Myöhempi menettely

(35)

Komissio ilmoitti 10 päivänä heinäkuuta 2025 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta.

(36)

Komissio sai pyynnön esittäjältä huomautuksia, joissa he yhtyivät sen havaintoihin. Muita Huomautuksia tai kuulemispyyntöjä ei saatu.

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(37)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa eli kierteitetyt tempervalurautaiset ja pallografiittivalurautaiset putkien liitos- ja muut osat, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 7307 19 10 (Taric-koodit 7307 19 10 10 ja 7307 19 10 20), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’ tai ’tempervalurautaisten putkien liitos- ja muut osat’.

(38)

Tarkastelun kohteena eivät ole seuraavat tuotteet: puserrusliitinten rungot, joissa käytetään ISO DIN 13 -metriikan säiettä, muokattavaksi soveltuvasta raudasta tehdyt kierteitetyt pyöreät liitäntärasiat, joissa ei ole kantta, pallografiittivalurautaiset T-liittimet, joissa on kumitiiviste ja ulostuloaukko, pallografiittivalurautaiset urapäädyt, joita käytetään kierteitetyllä ulostuloaukolla varustetuissa uritetuissa teräsputkissa, pallografiittivalurautaiset urasupistukset, joissa on kierteitetty pää, pallografiittivalurautaiset uritetut supistavat T-liittimet, joissa on kierteitetty ulostuloaukko, sekä pallografiittivalurautaiset sulkemiseen käytettävät satulat, joissa ei ole kierteitettyä ulostuloaukkoa ja joita käytetään putkessa olevan reiän sulkemiseen.

(39)

Tärkeimmät tuotantopanosraaka-aineet ovat metalliromu, koksi/sähkö/kaasu, hiekka (kaavauksessa) ja sinkki (galvanoinnissa). Valmistusprosessissa ensimmäiseksi sulatetaan metalliromu. Tätä seuraavat kaavaus ja valu eri muotoihin, jotka erotellaan toisistaan. Tuotteiden on käytävä läpi pitkä hehkutusprosessi, jolla varmistetaan riittävä taottavuus, kun niitä käytetään sovelluksissa, joissa edellytetään esimerkiksi iskun- ja tärinänkestävyyttä ja nopeiden lämpötilanmuutosten sietokykyä. Tämän jälkeen liitososat voidaan galvanoida. Sitten tapahtuvat kierteitys ja muu koneistus.

(40)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta käytetään moniin eri tarkoituksiin, kuten yhdistämään kaksi tai useampia putkia, yhdistämään putki laitteeseen, vaihtamaan nestevirtauksen suunta tai sulkemaan putki. Kierteitettyjä valurautaisia putkien liitos- ja muita osia käytetään pääasiassa asuinrakennusten ja muiden rakennusten kaasu-, vesi- ja lämmitysjärjestelmissä. Niitä käytetään myös öljynjalostamojen putkijärjestelmissä. Tällaisia liitos- ja muita osia on saatavissa eri muodoissa, joista yleisimpiä ovat 90 asteen kulmakappaleet, T-liittimet, liitoskappaleet, ristiyhteet ja liittimet. Niitä valmistetaan sekä mustina (ei-galvanoituina) että galvanoituina.

2.2   Tarkasteltavana oleva tuote

(41)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta ja Thaimaasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote.

2.3   Samankaltainen tuote

(42)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa ja aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

—

tarkastelun kohteena oleva tuote;

—

Kiinan ja Thaimaan kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tarkastelun kohteena oleva tuote;

—

vientiä harjoittavien tuottajien tuottama ja muualle maailmaan myymä tarkastelun kohteena oleva tuote; sekä

—

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tarkastelun kohteena oleva tuote.

(43)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Kiina

3.1.1   Alustavat huomautukset

(44)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonti Kiinasta unionin markkinoille jatkui.

(45)

Eurostatin ja unionin tuotannonalan tietojen mukaan Kiinasta peräisin olevien tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnin osuus unionin markkinoilla oli noin 19 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun se alkuperäisen tutkimuksen aikana oli 47 prosenttia ja aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana 21 prosenttia.

(46)

Kuten johdanto-osan 28 ja 30 kappaleessa todetaan, yksikään Kiinassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio saattaa soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(47)

Kiinaa koskevan polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät perustuivat siis perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin eli tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin, kerättyihin tilastotietoihin ja tarvittaessa muihin nimettyihin julkisiin lähteisiin.

3.1.2   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukainen menettely normaaliarvon määrittämiseksi Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnille

(48)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(49)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(50)

Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä.

(51)

Komissio myös täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella. Pyynnön esittäjä käytti tarkastelupyynnössään edustavana maana Brasiliaa.

(52)

Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(53)

Komissio julkaisi 10 päivänä helmikuuta 2025 muistion, jossa se ilmoitti asianomaisille osapuolille, mitä lähteitä se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen.

(54)

Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetään. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio yksilöi asianmukaiseksi edustavaksi maaksi Thaimaan.

(55)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille myös, että se määrittäisi hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton kolmen kannattavan thaimaalaisen yrityksen käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(56)

Komissio sai pyynnön esittäjältä huomautuksia muistiosta, jonka mukaan se hyväksyi Thaimaan asianmukaiseksi edustavaksi maaksi.

3.1.3   Normaaliarvo

(57)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(58)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(59)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja kiinalaisten tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

3.1.3.1   Merkittävien vääristymien esiintyminen

(60)

Komissio tutki asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä päättääkseen, esiintyykö Kiinassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä, joiden vuoksi kyseisen maan kotimarkkinahintojen ja -kustannusten käyttö ei ole asianmukaista. Analyysi kattoi jäljempänä esitetyn näytön eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä.

(61)

Ensinnäkin pyynnössä esitetty näyttö sisälsi seuraavat seikat, jotka viittasivat merkittäviin vääristymiin.

(62)

Pyynnön esittäjä väitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen Kiinan markkinoita pitävät yllä yritykset, jotka toimivat Kiinan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat. Pyynnön esittäjä pani merkille valtion omistuksen rauta- ja terässektorilla erityisesti yritysten ja Kiinan kommunistisen puolueen välisten tiiviiden yhteyksien kautta. Tällainen omistus ilmenee erityisesti tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien sektorilla Kiinan rauta- ja teräsjärjestön (CISA) tavoitteissa annetuista ohjeista. (15)

(63)

CISAn ohjeiden 3 artiklan mukaan liiton ”on palveltava yrityksiä, toimialaa ja hallitusta […] ja pyrittävä toimimaan yhdyskäytävänä hallituksen ja liittoon kuuluvien yritysten välillä”. Lisäksi 24 artiklassa määrätään, että CISAn on ”toteutettava kaikki muut hallituksen ja asianomaisen elimen sille osoittamat tehtävät”', ja 26 artiklassa määrätään, että CISAn on ”asianmukaisesti noudatettava puolueen linjaa, ohjeita ja poliittista ohjausta”.

(64)

Pyynnön esittäjä väitti myös, että Kiinan valtion osallistuminen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muita osia valmistavien yritysten toimintaan antaa valtiolle mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin. Pyynnön esittäjä totesi, että tämä koskee sekä valtio-omisteisia yrityksiä että yksityisiä yrityksiä. Pyynnön esittäjä huomautti, että Kiinan kansantasavallan perustuslain 33 §:ssä asetetaan itse asiassa perustuslaillinen velvoite, jonka mukaan ”muiden kuin julkisen sektorin yhteisöjen ensisijaisten puolueorganisaatioiden on toteutettava puolueen periaatteita ja politiikkoja sekä ohjattava ja valvottava, että niiden yritykset noudattavat valtion lakeja ja määräyksiä”. Kiinan yhtiölain 19 §:ssä korostetaan yritysten velvollisuutta ”tarjota tarvittavat puitteet puolueen toiminnalle” ja vaaditaan, että yrityksiin on nimitettävä ”Kiinan kommunistisen puolueen yksikkö [...] toteuttamaan puolueen toimintaa”.

(65)

Tarkastelupyynnössä todettiin, että valtio on vahvasti mukana teräsalalla sekä kansallisella että kunnallisella tasolla. Pyynnön esittäjä mainitsi äskettäisen Kiinasta peräisin olevien teräksestä valmistettujen palkoprofiilien tuontia koskevan polkumyyntitutkimuksen (16), jossa komissio siteerasi Hebei Tangshanin kunnan vuoden 2022 koskevaa terästä ja rautaa koskevaa toimintasuunnitelmaa, jonka mukaan tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia myöntää rauta- ja teräsyhtiöille matalakorkoisia lainoja, jotta ne voivat siirtyä uusille teollisuudenaloille, ja ohjata rahoituslaitoksia myöntämään tällaisia lainoja, ja samanaikaisesti […] tarjota tukia korkojen alennusten muodossa. Pyynnön esittäjä totesi, että valtion läsnäolo tällaisissa teräsyhtiöissä näkyy myös tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien sektorilla.

(66)

Pyynnön esittäjä totesi, että Kiinan viranomaiset pitävät yllä syrjiviä julkisia politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla suositaan tiettyjä tavarantoimittajia tai vaikutetaan muulla tavoin vapaisiin markkinavoimiin. Pyynnön esittäjä huomautti, että Kiinan teräsalaan sovelletaan lukuisia kansallisia ja kunnallisia suunnitelmia, erityisesti terästeollisuuden optimoinnin ja kehittämisen sekä toimitusketjun nykyaikaistamisen osalta.

(67)

Pyynnön esittäjä korosti myös konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttumista tai syrjivää tai riittämätöntä täytäntöönpanoa. Pyynnön esittäjän mukaan tämä käy selvästi ilmi Kiinan viranomaisten vaikutuksesta maksukyvyttömyysmenettelyihin. Koska tuomioistuimet ovat alisteisia Kiinan viranomaisille, monet maksukyvyttömät yritykset hyötyvät rakennemuutossuunnitelmista, jotka perustuvat valtio-omisteisille yrityksille myönnettyihin tosiasiallisiin valtiontakauksiin. Pyynnön esittäjä myös viittasi läpinäkyvyyden puutteeseen maan tarjoamista ja hankintaa koskevissa säännöissä.

(68)

Rauta- ja terässektorin ja erityisesti tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuottajien osalta pyynnön esittäjä korosti aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmää, jossa todettiin vääristymiä olevan, koska ”rauta- ja teräsalalla sovellettiin konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntöä syrjivästi tai sen täytäntöönpano oli riittämätöntä, myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta”.

(69)

Pyynnössä korostettiin palkkakustannusten vääristymistä Kiinassa, erityisesti tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien sektorilla. Tämän osalta pyynnön esittäjä esitti, mitä ensimmäisessä voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (17) todettiin: ”Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siis valurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuotantoon sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistus) että välillisesti (pääoman tai tuotantopanosten hankkiminen yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa järjestelmää Kiinassa).” Pyynnön esittäjän mukaan tilanne ei ole muuttunut palkkakustannusten vääristymien osalta, ja se vahvisti, että valurautaisten putkien liitos- ja muiden osien sektorilla on edelleen merkittäviä sekä suoria että välillisiä palkkakustannusten vääristymiä.

(70)

Toiseksi komissio on todennut viimeaikaisissa Kiinan rauta- ja terässektoria koskevissa tutkimuksissa (18), että alalla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (19).

(71)

Komissio päätteli erityisesti, että Kiinan viranomaisilla on rauta- ja terässektorilla huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (20), minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (21).

(72)

Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät vääristävää vaikutusta markkinoihin. Yleisesti ottaen Kiinan suunnittelujärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi sen sijaan, että ne kohdennettaisiin markkinavoimien perusteella (22).

(73)

Komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, mistä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät etenkin maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa. (23)

(74)

Komissio totesi, että rauta- ja terässektorilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitettuja vääristymiä palkkakustannuksissa (24) ja että rahoitusmarkkinoilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettuja vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (25).

(75)

Kolmanneksi komissio havaitsi viimeisimmässä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (26) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. Komissio ei ole tietoinen Kiinassa yleensä ja/tai etenkään asianomaisella sektorilla tapahtuneista merkittävistä rakenteellisista muutoksista, jotka voisivat vaikuttaa tähän päätelmään.

(76)

Lisäksi komission perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaisesti laatimassa Kiinan taloudessa esiintyviä merkittäviä vääristymiä käsittelevässä raportissa, jäljempänä ’raportti’ (27), todettiin merkittäviä vääristymiä esiintyneen myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(77)

Kiinan viranomaiset tai tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai vastakkaisia väitteitä.

(78)

Edellä esitetyn huomioon ottaen käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa.

(79)

Tämän perusteella komissio päätteli, että tässä tapauksessa normaaliarvon määrittämisessä ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja eikä kustannuksia.

(80)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.1.3.2   Edustava maa

Yleiset huomautukset

(81)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

—

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso. Tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo henkeä kohti on Maailmanpankin tietokannan (28) perusteella samanlainen kuin Kiinalla;

—

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotanto kyseisessä maassa (29);

—

Asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa.

—

Jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetetaan tarvittaessa maa, jonka sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(82)

Kuten edellä johdanto-osan 53 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi 10 päivänä helmikuuta 2025 muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Muistiossa komissio myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan pitää käsillä olevassa tapauksessa Thaimaata asianmukaisena edustavana maana, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu.

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso.

(83)

Komissio yksilöi tuotannontekijöitä käsittelevässä muistiossa Argentiinan, Brasilian, Turkin ja Thaimaan maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa. Maailmanpankki on siis luokitellut kaikki nämä maat bruttokansantulon perusteella ylemmän keskitulotason maiksi, ja niissä tiedettiin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoa.

Asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa

(84)

Komissio analysoi muistiossa asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuutta neljässä mahdollisessa edustavassa maassa seuraavasti:

(85)

Argentiinasta ainoasta tiedossa olevasta tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien valmistajasta ei ollut helposti saatavilla taloudellisia tietoja, eikä Argentiina tuonut teräsromua, joka on niiden pääraaka-aine.

(86)

Ainoa turkkilainen tunnettu tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuottaja ei ollut vuonna 2023 kannattava.

(87)

Komissio löysi tietoja valmistajista sekä Thaimaasta että Brasiliasta: kolmesta thaimaalaisesta yrityksestä ja yhdestä brasilialaisesta yrityksestä. Thaimaalaiset yritykset olivat tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien valmistajia, kun taas brasilialainen yritys oli suuri konserni, jonka taloudelliset tiedot olivat konsolidoituja.

(88)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Thaimaata asianmukaisena edustavana maana ja kolmea thaimaalaista valmistajaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten.

Sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun taso

(89)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Thaimaa on asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

Päätelmät

(90)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Thaimaa täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

3.1.3.3   Vääristymättömien kustannusten määrittämisessä käytetyt lähteet

(91)

Komissio totesi muistiossa, että se käyttää normaaliarvon muodostamiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti Global Trade Atlas -tietokannan, jäljempänä ’GTA’, tietoja määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, erityisesti raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Muistiossa esitetään myös lähteet, joita komissio käyttäisi muihin tuotannontekijöihin, ja ne esitetään jäljempänä.

Vääristymättömät kustannukset ja vertailuarvot

Tuotannontekijät

(92)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tietoja määrittääkseen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuotannossa käytetyt tuotannontekijät.

(93)

Ottaen huomioon kaikki pyyntöön sisältyvät tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet on yksilöity normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Tuotannontekijät

Tuotannontekijä

Tavaran koodi

Lähde

Mittayksikkö

Yksikköhinta (euroa)

Raaka-aineet

Teräsromu

7204 41 00 09

GTA

tonni

227,68

Sinkki

7901 11

GTA

tonni

2 416,61

Ferropii

7202 21

GTA

tonni

1 414,83

Ferromangaani

7202 11

GTA

tonni

887,52

Hiekka

2505 10

GTA

tonni

121,61

Bentoniitti

2508 10

GTA

tonni

159,00

Hartsi

3909 40

GTA

tonni

3 593,49

Sinkopuhdistusrae (30)

7205 10

GTA

tonni

2 045,53

Energia

Sähkö

 

Thaimaan maakunnallinen sähköviranomainen

kWh

0,23

Maakaasu

 

Thaimaan energiaministeriön energiapolitiikasta ja energiasektorin suunnittelusta vastaava osasto

m3

0,36

 

 

 

 

 

Työvoima

Työvoimakustannukset

 

Thaimaan keskuspankki

tunti

2,35

(94)

Pyynnön esittäjä ilmoitti, että tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuotannossa käytetyt raaka-aineet olivat muuttuneet aiempaan toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun verrattuna. Komissio totesi aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun johdanto-osan 134 ja 135 kappaleessa, että suurin kiinalainen tuottaja tuotti tempervalurautaisten putkien liitos- ja muita osia kupoliuunissa, jossa raaka-aineiden sulattamiseen käytettiin koksia. Pyynnön esittäjä kuitenkin havaitsi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kaksi suurinta kiinalaista tuottajaa käytti tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen sähköuuneja, jolloin lämmitysprosessissa käytetään eri raaka-aineita.

Raaka-aineet

(95)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana Thaimaahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisättiin tuontitullit. Thaimaan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (31) liitteessä I.

(96)

Komissio päätti jättää Kiinasta Thaimaahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja eikä kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi.

(97)

Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta.

(98)

Tuontitullien osalta komissio totesi, että Thaimaa toi monesta maasta asiaan liittyviä raaka-aineita, joiden tuontitullit vaihtelivat ja joiden määrissä oli merkittäviä eroja. Vaikka toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei ole tarpeen laskea tarkkaa polkumyyntimarginaalia vaan pikemminkin määrittää polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys, komissio otti huomioon kunkin alkuperämaan osalta GTA:sta saadut tuontitullit.

Työvoima

(99)

Komissio käytti Thaimaan keskuspankin viimeisimpiä julkisesti saatavilla olevia tietoja Thaimaan keskipalkoista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. (32) Näitä tietoja mukautettiin sisällyttämällä palkkoihin sosiaaliturvamaksut (33). Lopuksi vuotuiset kokonaistyövoimakustannukset jaettiin vuotuisella työtuntimäärällä (kahdeksan tuntia päivässä kerrottuna viidellä työpäivällä viikossa ja viikkojen lukumäärällä vuodessa).

Sähkö

(100)

Komissio käytti Thaimaan maakunnallisen sähköviranomaisen julkaisemia teollisuussähkön hintoja vastaavassa kulutusluokassa (kWh). (34) Käytetty energianhinta on pysynyt samana vuodesta 2018 lähtien. Se päivitetään kuukausittain niin kutsutun Ft-lisämaksumekanismin avulla. Kultakin kuukaudelta veloitettava sähkömaksu lasketaan seuraavasti:

—

edellä kuvattujen tariffien mukainen sähkön perusmaksu, joka on pysynyt jo useita vuosia samana ja johon lisätään tai josta vähennetään

—

energian oikaisumaksu (Ft), jonka Thaimaan energia-alan sääntelyviranomainen (Thai Energy Regulatory Commission, ERC) säännöllisesti päivittää (35).

(101)

Komissio laski vertailuarvon lisäämällä sähkön perusmaksuun keskimääräisen energian oikaisumaksun tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta.

Maakaasu

(102)

Kaasun vertailuarvon määrittämiseksi komissio käytti Thaimaassa yrityksille (teollisille käyttäjille) tarkoitetun kaasun hintoja, jotka energiaministeriön energiapolitiikasta ja suunnittelusta vastaava virasto (36) julkaisee. Hinnat vaihtelevat kulutusmäärän mukaan. Komissio käytti hintoja taulukosta 7.2.4: Lopullinen energiankulutus henkeä kohti. Komissio käytti vertailuarvona tuoreimpia tietoja, jotka koskivat vuotta 2023.

Tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset, voitto ja poistot

(103)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(104)

Koska tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Komissio vahvisti pyynnön esittäjän toimittajien tietojen perusteella tuotannollisten yleiskulujen osuuden kaikista valmistus- ja työvoimakustannuksista. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen valmistuskustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille sen mukaan, mitä lajia tuotettiin.

3.1.3.4   Normaaliarvon laskeminen

(105)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti keskimääräisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(106)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuotannossa.

(107)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi niihin tuotannolliset yleiskulut edellä esitetyn mukaisesti ja sitten myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voiton. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin kolmen thaimaalaisen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien valmistajan vuoden 2023 tilinpäätöksen perusteella asianomaisten yritysten kirjanpitotietojen mukaisesti. Yritykset olivat:

—

Siam Fittings Co., Ltd.;

—

BIS Pipe Fitting Industry Co., Ltd;

—

Thai Malleable Iron and Steel Co., Ltd.

(108)

Komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin seuraavat tekijät:

—

tuotannolliset yleiskulut, joiden osuus suorista valmistuskustannuksista oli yhteensä 11 prosenttia;

—

myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja muut kustannukset, joiden osuus myytyjen hyödykkeiden kustannuksista oli 19,1 prosenttia; sekä

—

voitto, joka oli 32,4 prosenttia myytyjen hyödykkeiden kustannuksista.

(109)

Tämän perusteella komissio muodosti normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.1.4   Vientihinta

(110)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin Eurostatin tiedoista saatujen, noudettuna-tasolle oikaistujen CIF-hintojen perusteella. Eurostatin ilmoittamasta CIF-hinnasta vähennettiin arvio merirahdista, vakuutuskustannuksista sekä kotimaan kuljetuskustannuksista pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä toimittamien tietojen perusteella.

3.1.5   Vertailu

(111)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja edellä esitetyn mukaisesti määritettyä vientihintaa noudettuna-tasolla.

(112)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisia oikaisuja ei tehty.

3.1.6   Polkumyyntimarginaali

(113)

Kiinasta tulevan tuonnin polkumyyntimarginaaliksi laskettiin 65 prosenttia.

3.2   Thaimaa

3.2.1   Alustavat huomautukset

(114)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonti Thaimaasta unionin markkinoille jatkui.

(115)

Eurostatin ja unionin tuotannonalan tietojen mukaan Thaimaasta peräisin olevien tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnin osuus unionin markkinoilla oli noin 4 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun se alkuperäisen tutkimuksen aikana oli 5,2 prosenttia ja aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana 5 prosenttia.

(116)

Kuten johdanto-osan 28 ja 30 kappaleessa todetaan, yksikään Thaimaassa toimiva tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Näin ollen komissio ilmoitti Thaimaan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio saattaa soveltaa Thaimaata koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(117)

Thaimaata koskevan polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät perustuivat siis perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin eli tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin, kerättyihin tilastotietoihin ja tarvittaessa muihin nimettyihin julkisiin lähteisiin.

3.2.2   Normaaliarvo

(118)

Yksikään tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien thaimaalainen tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa, ja siksi normaaliarvo perustui tarkastelupyynnössä esitettyihin Thaimaan kotimarkkinoiden hintatietoihin, jotka pyynnön esittäjä päivitti kattamaan tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson.

(119)

Pyynnön esittäjän toimittamat tiedot osoittivat, että kotimarkkinamyynti tapahtui tavanomaisessa kaupankäynnissä, ja siksi sitä käytettiin normaaliarvon lähteenä.

3.2.3   Vientihinta

(120)

Koska thaimaalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin Eurostatin tiedoista saatujen, noudettuna-tasolle oikaistujen CIF-hintojen perusteella. Eurostatin ilmoittamasta CIF-hinnasta vähennettiin arvio merirahdista, vakuutuskustannuksista sekä kotimaan kuljetuskustannuksista pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä toimittamien tietojen perusteella.

3.2.4   Vertailu

(121)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja edellä esitetyn mukaisesti määritettyä vientihintaa noudettuna-tasolla.

(122)

Koska thaimaalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisia oikaisuja ei tehty.

3.2.5   Polkumyyntimarginaali

(123)

Thaimaasta peräisin olevan tuonnin polkumyyntimarginaaliksi laskettiin 70 prosenttia.

4.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

4.1   Kiina

(124)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kiinasta peräisin olevan polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumotaan.

(125)

Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä:

—

tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa;

—

unionin markkinoiden houkuttelevuus; sekä

—

unionin ja Kiinan hintojen suhde.

(126)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, tarkastelu perustui komission käytettävissä oleviin tietoihin eli tarkastelupyynnössä toimitettuihin tietoihin ja muista riippumattomista lähteistä saatuihin tietoihin, kuten virallisiin tuontitilastoihin ja alkuperäisestä tutkimuksesta ja aiemmasta toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta saatuihin tietoihin.

4.1.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(127)

Pyyntö ei sisältänyt tietoja tarkasteltavana olevan tuotteen tarkasta tuotantokapasiteetista ja käyttämättömästä kapasiteetista Kiinassa. (37) Aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, että Kiinan markkinat ovat pirstoutuneet ja niillä on useita pieniä ja joitakin suuria tuottajia. Pyynnössä annettiin kuitenkin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin perustuvia tietoja. Siinä todettiin erityisesti, että Jinan Meide Casting Co. Ltd. lisäsi tuotantokapasiteettiaan vuonna 2022 ja tuottaa yli 150 000 tonnia vuodessa. Pyynnössä todettiin lisäksi, että Jianzhi Groupin, joka on yksi Kiinan johtavista valmistajista, vuotuinen tuotantokapasiteetti on yli 400 000 tonnia tempervalurautaisten putkien liitos- ja muita osia. (38)

(128)

Pyynnössä viitattiin myös Argentiinan vuonna 2022 tekemään polkumyyntitutkimukseen, joka koski tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuontia Kiinasta ja Brasiliasta ja jossa todettiin, että Kiinan vuotuinen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuotantokapasiteetti on 500 000 tonnia.

(129)

Tarkastelupyynnön mukaan Kiinan kotimainen kulutus on huomattavasti vähäisempää kuin Kiinan tuotantokapasiteetti, mikä vahvistettiin Argentiinan tekemässä polkumyyntitutkimuksessa.

(130)

Aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa vahvistettiin, että Kiinassa oli huomattavasti ylikapasiteettia. Aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen ei ole saatu viitteitä kotimaisen kysynnän merkittävästä kasvusta eikä kolmansien maiden markkinoiden kyvystä ottaa vastaan tämä ylijäämä. Myöskään Kiinan tuotantokapasiteetin vähenemisestä ei ole näyttöä.

(131)

Siksi komissio päätteli käytettävissä olevien tietojen perusteella, että Kiinassa on käyttämätöntä kapasiteettia, jota voitaisiin käyttää näiden tuotteiden toimittamiseen unionin markkinoille polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

4.1.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(132)

Voidakseen määrittää tuonnin mahdollisen kehityksen siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin, komissio tarkasteli unionin markkinoiden houkuttelevuutta hintojen osalta.

(133)

Käytössä olevista polkumyyntitulleista huolimatta Kiina harjoitti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana edelleen vientiä unioniin 19 prosentin markkinaosuudella, mikä osoittaa, että unioni on Kiinalle edelleen houkutteleva markkina-alue ja vientikohde.

(134)

Koska Kiinasta peräisin olevaa polkumyyntiä havaittiin ja tuontia unionin markkinoille tapahtui edelleen, komissio katsoi, että unionin markkinat olivat edelleen houkuttelevat kiinalaisille tuottajille. Jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, polkumyynnillä tapahtuva tuonti unioniin lisääntyisi.

4.1.3   Unionin ja Kiinan hintojen suhde

(135)

Kuten johdanto-osan 166 kappaleessa todetaan, komissio totesi, että Kiinasta tuleva tuonti alitti edelleen unionin tuotannonalan hinnat. Se osoittaa, että hintataso unionissa oli houkutteleva kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, vaikka polkumyyntitoimenpiteet olivat voimassa.

4.1.4   Päätelmät

(136)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että polkumyyntihinnoin tapahtuva tuonti Kiinasta unionin markkinoille jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio päätteli myös, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, olisi erittäin todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat veisivät merkittäviä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin polkumyyntihinnoin. Tämän vuoksi komissio päätteli, että polkumyynnin jatkuminen olisi erittäin todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

4.2   Thaimaa

(137)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(138)

Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä:

—

tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Thaimaassa;

—

unionin markkinoiden houkuttelevuus; sekä

—

unionin ja Thaimaan hintojen suhde.

(139)

Koska thaimaalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, tarkastelu perustui komission käytettävissä oleviin tietoihin eli tarkastelupyynnössä toimitettuihin tietoihin ja muista riippumattomista lähteistä saatuihin tietoihin, kuten virallisiin tuontitilastoihin ja asianomaisilta osapuolilta alkuperäisessä tutkimuksessa ja aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana saatuihin tietoihin.

4.2.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Thaimaassa

(140)

Pyyntö ei sisältänyt tietoja nimenomaan tarkasteltavana olevan tuotteen tarkasta tuotannosta eikä käyttämättömästä kapasiteetista Thaimaassa. Siinä kuitenkin huomautettiin, että thaimaalaiset viejät olivat edelleen erittäin riippuvaisia unionin vientimarkkinoista ja että ne olivat tarkastelujaksolla kasvattaneet markkinaosuuttaan hintojen alittavuudella.

(141)

Aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa vahvistettiin, että Thaimaassa oli huomattavasti ylikapasiteettia. Aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen ei ole saatu viitteitä kotimaisen kysynnän merkittävästä kasvusta eikä kolmansien maiden markkinoiden kyvystä ottaa vastaan tämä ylijäämä. Myöskään Thaimaan tuotantokapasiteetin vähenemisestä ei ole näyttöä.

(142)

Siksi komissio päätteli, että Thaimaassa on käyttämätöntä kapasiteettia, jota voitaisiin käyttää näiden tuotteiden toimittamiseen unionin markkinoille polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

4.2.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(143)

Voidakseen määrittää tuonnin mahdollisen kehityksen siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin, komissio tarkasteli unionin markkinoiden houkuttelevuutta hintojen osalta.

(144)

Käytössä olevista polkumyyntitulleista huolimatta Thaimaa harjoitti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana edelleen vientiä unioniin 4 prosentin markkinaosuudella, mikä osoittaa, että unioni on edelleen houkutteleva markkina-alue ja vientikohde.

(145)

Koska Thaimaasta peräisin olevaa polkumyyntiä havaittiin ja tuontia unionin markkinoille tapahtui edelleen, komissio katsoi, että unionin markkinat olivat edelleen houkuttelevat thaimaalaisille tuottajille. Jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, polkumyynnillä tapahtuva tuonti Thaimaasta unioniin lisääntyisi.

4.2.3   Unionin ja Thaimaan hintojen suhde

(146)

Kuten johdanto-osan 166 kappaleessa todetaan, komissio totesi, että Thaimaasta tuleva tuonti alitti edelleen unionin tuotannonalan hinnat. Se osoittaa, että hintataso unionissa oli houkutteleva thaimaalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, vaikka polkumyyntitoimenpiteet olivat voimassa.

4.2.4   Päätelmät

(147)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että vienti Thaimaasta unionin markkinoille jatkui polkumyyntihinnoin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio päätteli myös, että jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, olisi erittäin todennäköistä, että thaimaalaiset tuottajat veisivät merkittäviä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin polkumyyntihinnoin. Tämän vuoksi komissio päätteli, että polkumyynnin jatkuminen olisi erittäin todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

5.   VAHINKO

5.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(148)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla viisi unionin tuottajaa. Tarkastelupyynnössä todettiin, että yksi tuottajista, Odlewnia Zawiercie S.A., jalosti yksinomaan tuotuja kierteettömiä putkien liitos- ja muita osia kierteittämällä, eikä sen siksi pitäisi katsoa olevan osa unionin tuotannonalaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(149)

Koska kierteettömät putkien liitos- ja muut osat eivät ole tarkastelun kohteena olevia tuotteita vaan kuuluvat eri Taric-koodiin, komissio katsoi, että näiden tuotteiden kierteittäminen on tuotantovaihe, jossa tarkastelun kohteena oleva tuote valmistetaan, ja siksi Odlewnia Zawiercie S.A. kuuluu tässä tutkimuksessa unionin tuotannonalaan.

(150)

Näin ollen komissio päätteli, että nämä viisi yritystä muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti unionin tuotannonalan.

(151)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 20 774 tonnia. Komissio määritti luvun pyynnön esittäjän ja otokseen valittujen unionin tuottajien toimittamien tietojen perusteella. Otokseen valittiin kaksi unionin tuottajaa, joiden todettiin edustavan noin 60:tä prosenttia samankaltaisen tuotteen varmennetusta EU:n kokonaistuotannosta ja -myynnistä.

(152)

On huomattava, että komissio otti yhteyttä Odlewnia Zawiercie S.A:han saadakseen yrityksen tiedot jäljempänä 5.5.2 jaksossa esitetyistä makrotaloudellisista indikaattoreista, mutta yritys päätti olla toimimatta yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Yritystä koskevat tiedot perustuivat näin ollen pyynnön esittäjän makrokyselylomakkeessa toimittamiin arvioihin.

5.2   Unionin kulutus

(153)

Komissio määritti unionin kulutuksen seuraavien perusteella: unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä Eurostatin tietojen mukaan. Tietojen lähteenä käytettiin pyynnön esittäjän makrokyselyyn antamaa vastausta sekä Eurostatin virallisia tietoja.

(154)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin kulutus yhteensä

35 688

32 667

27 911

28 005

Indeksi

100

92

78

78

Lähde:

makrokysely ja Eurostat.

(155)

Tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaiskulutus unionissa laski huomattavasti vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana. Vuonna 2022 unionin kulutus väheni 8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2023, jolloin unionin talouden kasvu oli hitaampaa kuin vuonna 2022, unionin kulutus laski edelleen 14 prosenttiyksikköä, kun taas tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei tapahtunut merkittävää muutosta.

5.3   Tuonti asianomaisista maista

5.3.1   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(156)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin tuontimäärän ja unionin kokonaiskulutuksen perusteella.

(157)

Tuonti asianomaisista maista unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin määrä

6 397

7 261

5 335

5 420

Indeksi

100

114

83

85

Markkinaosuus

18  %

22  %

19  %

19  %

Thaimaasta tulevan tuonnin määrä

1 127

1 406

1 118

1 239

Indeksi

100

125

99

110

Markkinaosuus

3  %

4  %

4  %

4  %

Lähde:

Eurostat.

(158)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä kasvoi vuonna 2022 14 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna, vaikka unionin kulutus laski samalla ajanjaksolla 8 prosenttia. Samana vuonna Kiinan markkinaosuus kasvoi 22 prosenttiin, mikä osoittaa, että sen unionin markkinoille pääsy lisääntyi edelleen merkittävästi. Kiinasta tuleva tuonti kuitenkin väheni 26 prosenttiyksikköä vuonna 2023, jolloin unionin kulutus laski 14 prosenttiyksikköä. Vuonna 2023 Kiinan markkinaosuus pysyi kuitenkin suhteellisen suurena, 19 prosentissa. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuonti Kiinasta lisääntyi hieman, 5 420 tonniin, mikä tarkoittaa marginaalista kasvua vuodesta 2023. Markkinaosuus sen sijaan pysyi vakaana 19 prosentissa, mikä osoittaa, että Kiinan suhteellinen markkinaläsnäolo on vakaa.

(159)

Thaimaasta peräisin olevan tuonnin määrä kasvoi vuonna 2022 edelliseen vuoteen verrattuna merkittävästi eli 25 prosenttia. Myös thaimaalaisen tuonnin markkinaosuus kasvoi 3 prosentista 4 prosenttiin samalla ajanjaksolla. Vuonna 2023 tuonti Thaimaasta väheni Kiinan tuonnin tavoin 26 prosenttiyksikköä ja palasi lähelle vuoden 2021 tasoa. Thaimaan markkinaosuus pysyi muuttumattomana 4 prosentissa, mikä viittasi Thaimaan markkinaläsnäolon häiriönsietokykyyn huolimatta kulutuksen laskusta tarkastelujaksolla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuonti Thaimaasta kasvoi 11 prosenttiyksikköä vuoteen 2023 verrattuna ja markkinaosuus pysyi muuttumattomana 4 prosentissa.

5.3.2   Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(160)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin hinnan alittavuus määritettiin otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen kyselyvastausten perusteella.

(161)

Asianomaisista maista unioniin tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiina

2 488

3 200

2 796

2 912

Indeksi

100

129

112

117

Thaimaa

2 512

2 698

2 540

2 485

Indeksi

100

107

101

99

Lähde:

Eurostat.

(162)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat nousivat 29 prosenttia vuosina 2021–2022, minkä jälkeen ne laskivat 17 prosenttiyksikköä vuonna 2023 ja nousivat 5 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan suuntaus osoittaa, että hinnat ovat epävakaat ja hintahuippu oli vuonna 2022. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kasvoivat tarkastelujaksolla 17 prosenttia.

(163)

Sen sijaan Thaimaasta tulevan tuonnin hintojen kehitys oli vakaampaa: ne nousivat hieman vuonna 2022 ja laskivat sen jälkeen vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tarkastelujakson aikana Thaimaasta tulevan tuonnin hinnat laskivat 1 prosentin.

(164)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia tekijöitä:

—

otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka oli oikaistu noudettuna-tasolle; ja

—

vastaavat Kiinasta ja Thaimaasta tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat, jotka on määritetty kuljetus, vakuutus ja rahti maksettuina (CIF), polkumyyntitulli mukaan luettuna, ja oikaistu asianmukaisesti tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(165)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin käyttäen unionin tuotannonalalta samassa kaupan portaassa saatuja tietoja.

(166)

Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Se osoitti, että sekä Kiinasta (26 %) että Thaimaasta (48 %) tuleva tuonti alitti hinnat unionin markkinoilla merkittävästi.

5.4   Tuonti muista maista kuin Kiinasta ja Thaimaasta

(167)

Tempervalurautaisten putkien liitos- ja muita osia muista maista kuin Kiinasta ja Thaimaasta tuotiin pääasiassa Indonesiasta ja Brasiliasta.

(168)

Muista maista unioniin tulevan tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnin määrä, markkinaosuudet ja hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Indonesia

Määrä (tonnia)

1 391

2 233

1 451

2 012

 

Markkinaosuus

3,9  %

6,8  %

5,2  %

7,2  %

 

Keskihinta (euroa/tonni)

2 467

4 105

2 837

2 783

Brasilia

Määrä (tonnia)

525

431

405

523

 

Markkinaosuus

1,5  %

1,3  %

1,4  %

1,9  %

 

Keskihinta (euroa/tonni)

3 215

4 051

5 720

5 119

Kolmannet maat Kiinaa ja Thaimaata lukuun ottamatta

Määrä (tonnia)

515

679

692

835

 

Markkinaosuus

1,4  %

2,1  %

2,5  %

3  %

 

Keskihinta (euroa/tonni)

3 062

4 476

3 961

3 776

Kaikki maat Kiinaa ja Thaimaata lukuun ottamatta

Määrä (tonnia)

2 432

3 343

2 548

3 370

 

Markkinaosuus

6,8  %

10,2  %

9,1  %

12  %

 

Keskihinta (euroa/tonni)

2 755

4 173

3 600

3 391

Lähde:

makrokysely.

(169)

Indonesiasta tulevaa tuontia koskevat tiedot osoittivat, että suuntaus on kaiken kaikkiaan epävakaa mutta kasvava. Indonesian tuontimäärä kasvoi vuonna 2022 merkittävästi eli 2 233 tonniin, kun se vuonna 2021 oli 1 391 tonnia, mistä se laski 1 451 tonniin vuonna 2023. Näistä vaihteluista huolimatta Indonesian markkinaosuus kasvoi jatkuvasti ja oli tarkastelujaksolla 7,2 prosenttia. Indonesiasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta tonnia kohti vaihteli huomattavasti: se oli korkeimmillaan 4 105 euroa vuonna 2022, minkä jälkeen se laski 2 837 euroon vuonna 2023 kunnes vakiintui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 2 783 euroon.

(170)

Tiedot osoittivat, että Brasiliasta tulevan tuonnin määrät vähenivät 525 tonnista vuonna 2021 asteittain 405 tonniin vuonna 2023 ja palautuivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hieman, 523 tonniin. Määrän vähenemisestä huolimatta Brasilian markkinaosuus kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuodesta 2021 hieman eli 1,5 prosentista 1,9 prosenttiin. Brasiliassa merkille pantava suuntaus oli, että keskimääräinen hinta tonnia kohti nousi merkittävästi eli 5 720 euroon vuonna 2023 ja laski sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla hieman eli 5 119 euroon.

(171)

Muista maista kuin Indonesiasta, Brasiliasta, Kiinasta ja Thaimaasta saatujen tuontitietojen mukaan sekä tuonnin määrä että markkinaosuus kasvoivat tasaisesti tarkastelujaksolla. Tuontimäärät kasvoivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tasaisesti 835 tonniin, kun ne vuonna 2021 olivat 515 tonnia, minkä seurauksena markkinaosuus kasvoi 1,4 prosentista 3 prosenttiin. Keskimääräinen hinta tonnia kohti laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 3 776 euroon 4 476 eurosta vuonna 2022.

5.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

5.5.1   Yleiset huomautukset

(172)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(173)

Kuten johdanto-osan 22 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(174)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjän makrokyselylomakkeeseen antamaan vastaukseen sisältyvien tarkastettujen tietojen perusteella.

(175)

Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia. Kummankin tietokokonaisuuden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(176)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(177)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

5.5.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

5.5.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(178)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

29 432

25 166

22 151

20 774

Indeksi

100

86

75

71

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

61 500

61 500

61 500

61 500

Indeksi

100

100

100

100

Kapasiteetin käyttöaste (%)

48  %

41  %

36  %

34  %

Lähde: makrokyselyvastaus.

(179)

Tiedot osoittivat, että unionin tuottajien tuotantomäärät laskivat tasaisesti vuodesta 2021 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymiseen asti. Vuonna 2021 tuotanto oli 29 432 tonnia, mistä se laski 25 166 tonniin vuonna 2022, eli vähennys oli 14 prosenttia. Tämä laskusuuntaus jatkui vuoteen 2023, jolloin tuotanto laski edelleen 22 151 tonniin (eli väheni 9 % vuodesta 2022) ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 20 774 tonniin, mikä merkitsee 29 prosentin laskua vuoden 2021 tasosta.

(180)

Tuotantokapasiteetti pysyi koko tämän ajanjakson ajan vakiona 61 500 tonnissa. Näin ollen myös kapasiteetin käyttöaste laski vuosien mittaan. Se oli aluksi 48 prosenttia vuonna 2021, laski sitten 41 prosenttiin vuonna 2022 ja edelleen 36 prosenttiin vuonna 2023 ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 34 prosenttia. Kapasiteetin käyttöasteen pieneneminen johtui tuotantomäärien vähenemisestä suhteessa muuttumattomaan tuotantokapasiteettiin.

5.5.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(181)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kokonaismyyntimäärä unionin markkinoilla

25 804

20 723

18 963

18 036

Indeksi

100

80

73

70

Markkinaosuus

72  %

63  %

68  %

64  %

Lähde: makrokyselyvastaus.

(182)

Tiedot osoittivat, että unionin tuotannonalan myyntimäärät laskivat vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana tasaisesti ja pienenivät ajanjakson aikana yhteensä 30 prosenttia. Lasku oli huomattavasti nopeampaa kuin kulutuksen vähennys, joka oli samalla ajanjaksolla 22 prosenttia. Samaan aikaan unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 72 prosentista 64 prosenttiin eli 8 prosenttiyksikköä.

5.5.2.3   Kasvu

(183)

Kulutuksen vähentyessä unionin tuotannonala menetti unionissa myyntimäärien lisäksi markkinaosuuttaan, toisin kuin Kiinasta ja Thaimaasta tuleva tuonti, jonka markkinaosuus unionissa kasvoi tarkastelujaksolla.

5.5.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(184)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä

1 226

1 217

1 133

1 039

Indeksi

100

99

92

85

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

24

21

20

20

Indeksi

100

86

81

83

Lähde:

otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(185)

Työntekijämäärät laskivat selvästi vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana, ja vähennys vuodesta 2021 oli yhteensä noin 15 prosenttia. Vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana työntekijöiden määrä väheni 1 226 työntekijästä 1 039 työntekijään.

(186)

Lisäksi tiedot osoittivat, että tuottavuus tonneina työntekijää kohti laski tarkastelujaksolla merkittävästi: laskua oli yhteensä 17 prosenttia. Erityisesti vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana tuottavuus laski 24 tonnista 20 tonniin työntekijää kohti.

5.5.2.5   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(187)

Sekä Kiinan että Thaimaan polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa (de minimis) suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon Kiinasta ja Thaimaasta tulevan tuonnin määrät ja hinnat.

(188)

Kiinalaisten ja thaimaalaisten viejien jatkuvan epäterveen hinnoittelun vuoksi unionin tuotannonala ei myöskään pystynyt toipumaan aiemmasta polkumyynnistä.

5.5.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

5.5.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(189)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/kpl)

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionin koko markkinoilla

[4 100 –4 300 ]

[5 100 –5 300 ]

[5 600 –5 800 ]

[5 600 –5 800 ]

Indeksi

100

122

135

136

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset

[4 300 –4 500 ]

[5 500 –5 700 ]

[5 750 –5 950 ]

[5 800 –6 000 ]

Indeksi

100

128

134

135

Lähde:

otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(190)

Keskimääräisten yksikkömyyntihintojen kehityksen suunta oli unionissa vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana selvästi nouseva. Vuoden 2021 hinnat [4 100–4 300 euroa] nousivat vuonna 2022 merkittävästi [5 100–5 300 euroon], vuonna 2023 edelleen [5 600–5 800 euroon] ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vielä hieman lisää. Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat nousivat tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 36 prosenttia.

(191)

Unionin myyntihintojen suuntauksen mukaisesti myös yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat merkittävästi samalla ajanjaksolla. Kustannukset kasvoivat 28 prosenttia vuonna 2022 sekä 6 prosenttiyksikköä vuonna 2023 ja hieman enemmän tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuotantokustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 35 prosenttia.

5.5.3.2   Työvoimakustannukset

(192)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

[36 000 –37 000 ]

[38 000 –39 000 ]

[43 000 –44 000 ]

[47 000 –48 000 ]

Indeksi

100

106

119

131

Lähde:

otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(193)

Tiedot osoittivat, että keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat tasaisesti vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana. Kustannukset olivat vuonna 2021 aluksi [36 000–37 000 euroa] ja kasvoivat 6 prosenttia vuonna 2022. Sen jälkeen ne nousivat vuonna 2023 merkittävästi, 13 prosenttiyksikköä, ja olivat lopulta tarkastelujaksolla [47 000–48 000 euroa]. Työvoimakustannukset kasvoivat tarkastelujakson aikana 31 prosenttia.

5.5.3.3   Varastot

(194)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

[2 500 –2 800 ]

[3 300 –3 600 ]

[3 000 –3 300 ]

[3 100 –3 400 ]

Indeksi

100

130

119

123

Lähde:

otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset.

(195)

Loppuvarastoja koskevien tietojen mukaan loppuvarastojen määrän kehitys oli vaihteleva vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana. Vuonna 2022 loppuvarastot kasvoivat 30 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2023 ne kuitenkin pienenivät 11 prosenttiyksikköä mutta kasvoivat jälleen 4 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

5.5.3.4   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(196)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2021

2022

2023

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Riippumattomille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

[–1  % –1  %]

[–4  % – –2 %]

[–4  % – –2 %]

[–3  % – –1 %]

Indeksi

100

–3 313

–3 525

–3 088

Kassavirta (euroa)

[4 700 000 –5 000 000 ]

[–4 350 000 – –4 050 000 ]

[6 600 000 –6 900 000 ]

[5 000 000 –5 300 000 ]

Indeksi

100

–87

139

106

Investoinnit (euroa)

[3 750 000 –3 850 000 ]

[3 750 000 –3 850 000 ]

[3 700 000 –3 800 000 ]

[4 100 000 –4 200 000 ]

Indeksi

100

100

98

109

Investointien tuotto

[14  % –18  %]

[14  % –18  %]

[–4  % – –2 %]

[–3  % – –1  %]

Indeksi

100

99

–13

–4

Lähde:

otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset.

(197)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(198)

Tiedot kuvaavat kannattavuuden, kassavirran, investointien ja investointien tuoton kehityssuuntauksen olleen haastava vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana. Vuonna 2021 tulos oli kannattavuusrajalla, mutta vuonna 2022 kannattavuus kuitenkin heikkeni [–4 – –2 prosenttiin] ja pysyi samalla tasolla vuonna 2023, kunnes parani hieman tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana jääden kuitenkin edelleen tappiolliseksi [–3 – –1 prosenttiin]. Kannattavuuteen liittyvät negatiiviset indeksit viittaavat tuloksen heikkenemiseen vuoteen 2021 verrattuna.

(199)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintansa. Nettokassavirran kehityssuunta vaihteli tarkastelujakson aikana huomattavasti: se supistui vuonna 2022 negatiiviseksi [–4 350 000 – –4 050 000 euroon], mikä tarkoitti huomattavia kassavirtoja suhteessa vuoteen 2021. Vuonna 2023 nettokassavirta kuitenkin elpyi merkittävästi [6 600 000–6 900 000 euroon], ennen kuin se vakiintui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana [5 000 000–5 300 000 euroon].

(200)

Investointien määrä pysyi vuosien mittaan suhteellisen vakaana: vuonna 2021 se oli [3 750 000–3 850 000 euroa] ja vaihtelu oli vähäistä, ja se kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla [4 100 000–4 200 000 euroon], mikä viittaa siihen, että investointitoiminta lisääntyi tarkastelujaksolla hieman, 9 prosenttia. Investointien todettiin liittyvän pääasiassa työ- ja ympäristölainsäädännön noudattamiseen.

(201)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se oli aluksi, vuonna 2021, positiivinen [14–18 prosenttia], pysyi vakaana vuonna 2022, laski sitten vuonna 2023 jyrkästi [–4 – –2 prosenttiin] ja pysyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vakaana [–3 – –1 prosentissa], mikä kuvasti investointien tuottojen jyrkkää laskua tasaisista investointitasoista huolimatta. Kaiken kaikkiaan tiedoissa viitattiin taloudelliseen epävakauteen, pitkittyneisiin kannattamattomuuskausiin, kassavirran vaihteluun, vakaisiin investointeihin ja investointien tuoton laskuun, mikä osoittaa, että unionin tuottajilla oli merkittäviä operatiivisia haasteita koko tarkastelujakson ajan.

5.6   Vahinkoa koskevat päätelmät

(202)

Suurin osa vahinkoindikaattoreista kehittyi tarkastelujaksolla negatiivisesti.

(203)

Unionin tuotannonalan tuotanto supistui tarkastelujakson aikana, mikä johtui myynnin supistumisesta unionin markkinoilla. Kaiken kaikkiaan tarkastelujaksolla tuotanto supistui 29 prosenttia, samalla kun myynti väheni 30 prosenttia. Supistuminen näkyi markkinaosuuden menetyksenä: osuus pieneni vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 72 prosentista 64 prosenttiin eli yhteensä 8 prosenttiyksikköä. Tämä markkinaosuuden menetys hyödytti tarkastelujaksolla Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevaa tuontia.

(204)

Unionin tuotannonala ei pystynyt korvaamaan menetettyjä myyntimääriä unionin markkinoilla lisäämällä vientiä, koska vienti väheni tarkastelujaksolla 20 prosenttia.

(205)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi tarkastelujakson aikana vakaana. Tuotantokapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujaksolla 29 prosenttia tuotannon vastaavan laskun mukaisesti.

(206)

Työllisyys väheni tarkastelujakson aikana 15 prosenttia. Tuottavuus kehittyi tuotannon ja työllisyyden muutosten mukaisesti eli laski tarkastelujaksolla 17 prosenttia.

(207)

Keskimääräiset tuotantokustannukset nousivat merkittävästi vuonna 2022 (28 % vuodesta 2021) ja saavuttivat huippunsa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (35 % vuodesta 2021).

(208)

Unionin tuottajien keskimääräinen hinta nousi tarkastelujaksolla 36 prosenttia tuotantokustannusten nousua vastaavaksi.

(209)

Unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla merkittävästi: se laski vuosina 2022 ja 2023 ja nousi hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja negatiiviset indikaattorit viittaavat suorituskyvyn heikkenemiseen vuoteen 2021 verrattuna.

(210)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla voimassa olleista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä huolimatta.

6.   SYY-YHTEYS

(211)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Tällaisia tekijöitä ovat muista maista kuin Kiinasta ja Thaimaasta tuleva tuonti, unionin tuotannonalan vientitoiminta, kulutuksen väheneminen ja kustannusten nousu.

6.1   Polkumyyntituonnin vaikutukset

(212)

Komissio tutki, oliko polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä syy-yhteyttä. Kiinasta ja Thaimaasta polkumyynnillä tuodun samankaltaisen tuotteen tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla. Kiinan markkinaosuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 19 prosenttia, kun se vuonna 2021 oli 18 prosenttia. Thaimaan markkinaosuus taas oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 4 prosenttia, kun se vuonna 2021 oli 3 prosenttia. Kasvu tapahtui, vaikka voimassa oli polkumyyntitoimenpiteitä ja kulutus väheni unionissa huomattavasti eli 22 prosenttia.

(213)

Kiinasta tulevan tuonnin absoluuttinen määrä väheni 15 prosenttia, mikä oli vähemmän kuin unionin kulutuksen lasku. Thaimaasta tulevan tuonnin absoluuttinen määrä kasvoi 10 prosenttia. Samaan aikaan unionin tuottajien myyntimäärä väheni 30 prosenttia voimassa olleista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta.

(214)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat nousivat tarkastelujaksolla 17 prosenttia, kun taas Thaimaasta tulevan tuonnin hinnat laskivat samalla ajanjaksolla 1 prosentin. Unionin tuotannonalan myyntihinnat sen sijaan nousivat tarkastelujaksolla 36 prosenttia.

6.2   Muiden tekijöiden vaikutukset

(215)

Vahinkoanalyysi osoitti, että Kiinasta ja Thaimaasta unioniin tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi voimassa olleista polkumyyntitoimenpiteistä ja unionin kulutuksen laskusta huolimatta. Tämä ajoittui samaan aikaan unionin tuotannonalan taloudellista tulosta kuvaavien indikaattorien, kuten kannattavuuden, heikkenemisen kanssa, minkä seurauksena unionin tuotannonala teki huomattavia tappiota tutkimusajanjakson aikana. Kiinasta ja Thaimaasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvu tapahtui unionin tuotannonalan kustannuksella, koska sen myyntimäärät ja markkinaosuus pienenivät.

(216)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(217)

Unionin markkinat supistuivat tarkastelujaksolla 22 prosenttia, mikä johtui talouskasvun hidastumisesta ja energian korkeista hinnoista. Unionin tuottajien markkinaosuus kuitenkin pieneni suhteettomasti verrattuna kiinalaisen, thaimaalaisen ja muun tuonnin voittoihin.

(218)

Lisäksi unionin tuottajien tuotantokustannukset nousivat merkittävästi, 35 prosenttia. Vaikka ne onnistuivat nostamaan myyntihintojaan suhteellisesti, ne eivät pystyneet suurimmalla osalla tarkastelujaksoa kattamaan kustannuksia.

(219)

Kiinasta ja Thaimaasta tulevan tuonnin kasvun lisäksi tämä johtui pääasiassa muista kolmansista maista, erityisesti Indonesiasta, tulevasta tuonnista, joka kasvoi tarkastelujaksolla merkittävästi (markkinaosuus kasvoi 3,9 %:sta 7,2 %:iin) ja alitti hinnat unionin markkinoilla.

(220)

Lisäksi unionin tuottajien vientitoiminta heikkeni 20 prosenttia tarkastelujaksolla. Koska vientimyynnin osuus niiden kokonaismyynnistä oli vain 9 prosenttia, viennin vähenemisen vaikutus tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon oli negatiivinen mutta vähäinen.

(221)

Tämän vuoksi komissio päätteli, että Kiinasta ja Thaimaasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti vaikutti unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Muilla tekijöillä, erityisesti Indonesiasta tulevalla tuonnilla ja unionin tuotannonalan vientituloksen heikkenemisellä, olisi kuitenkin voinut olla vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, jossa sille aiheutui vahinkoa. Siksi komissio päätti arvioida tarkemmin, jatkuisiko Kiinasta ja Thaimaasta tulevan polkumyyntituonnin aiheuttama vahinko todennäköisesti, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

7.   VAHINGON JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(222)

Johdanto-osan 210 kappaleen mukaisesti komissio katsoi, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta ja Thaimaasta tulevasta polkumyyntituonnista aiheutuneen vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(223)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli seuraavia seikkoja:

—

tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa ja Thaimaassa; sekä

—

unionin markkinoiden houkuttelevuus.

7.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa ja Thaimaassa

(224)

Kuten edellä 4.1.1 ja 4.2.1 jaksosta käy ilmi, komissio tukeutui pyynnöstä ja aiemmasta toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta saatuihin tietoihin ja havaitsi, että sekä Kiinalla että Thaimaalla oli merkittävää tuotantokapasiteettia, joka voitaisiin suunnata unionin markkinoille vielä suurempina määrinä polkumyyntihinnoin, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet raukeaisivat.

7.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(225)

Kuten edellä 4.1.2 ja 4.2.2 jaksosta käy ilmi, komissio päätteli, että Kiinasta ja Thaimaasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin jatkumisen ja sen markkinaosuuden kasvun vuoksi unionin markkinat ovat tarkastelujaksolla edelleen houkuttelevat kiinalaisille ja thaimaalaisille tuottajille.

7.3   Hinnan alittavuus

(226)

Keskimääräiset tuontihinnat Kiinasta ja Thaimaasta unioniin olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävästi alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat. Kuten johdanto-osan 166 kappaleessa todetaan, Kiinan ja Thaimaan hinnat alittivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan hinnat 26 prosentilla ja Thaimaan hinnat 48 prosentilla polkumyyntitullit maksettuna.

(227)

Jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, hintojen alittavuuden taso nousisi kiinalaisen tuonnin osalta 47 prosenttiin ja thaimaalaisen tuonnin osalta 55 prosenttiin.

7.4   Päätelmät

(228)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä siihen, että Kiinasta ja Thaimaasta tuleva polkumyyntituonti vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla lisääntyisi merkittävästi ja lisäisi näin ollen edelleen unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vakavasti uhattuna.

8.   UNIONIN ETU

(229)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

8.1   Unionin tuotannonalan etu

(230)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi, sillä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Unionin tuotannonalan tilanne heikkenisi nopeasti myyntimäärien ja -hintojen pienentyessä, mikä johtaisi kannattavuuden voimakkaaseen heikkenemiseen. Toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden hyödyntää kokonaan potentiaaliaan unionin markkinoilla, joilla vallitsevat tasavertaiset toimintaedellytykset.

(231)

Tämän vuoksi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista.

8.2   Etuyhteydettömien tuojien etu

(232)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin etuyhteydettömiin tuojiin ja pyysi niitä toimimaan yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Yksikään tuoja ei kuitenkaan toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(233)

Alkuperäisessä tutkimuksessa havaittiin, että kun otetaan huomioon tuojien voitot ja toimituslähteet, toimenpiteiden käyttöönoton mahdollinen negatiivinen vaikutus tuojiin ei olisi kohtuuton.

(234)

Tässä tutkimuksessa – samoin kuin aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa – komissio ei ole saanut mitään näyttöä, joka viittaisi päinvastaiseen, joten voidaan vahvistaa, että tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole ollut merkittävää kielteistä vaikutusta tuojien taloudelliseen tilanteeseen eikä toimenpiteiden jatkuminen vaikuttaisi tuojiin kohtuuttomasti.

8.3   Käyttäjien etu

(235)

Komissio otti yhteyden kaikkiin tiedossa oleviin käyttäjiin ja pyysi niitä toimimaan yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Yksikään käyttäjä ei kuitenkaan toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(236)

Tässä tutkimuksessa ei ole saatu mitään näyttöä, joka viittaisi siihen, että voimassa olevat toimenpiteet olisivat vaikuttaneet käyttäjiin kielteisesti. Tarkastelun kohteena olevan tuotteen osuus uuden rakennuksen tai laitoksen kokonaiskustannuksista on vähäinen.

(237)

Tällä perusteella vahvistettiin, ettei nykyisin voimassa olevilla toimenpiteillä ollut merkittävää negatiivista vaikutusta käyttäjien taloudelliseen tilanteeseen ja ettei toimenpiteiden jatkuminen vaikuttaisi niihin kohtuuttomasti.

8.4   Unionin etua koskevat päätelmät

(238)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut perusasetuksen 21 artiklan mukaisia pakottavia syitä, joiden perusteella Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevien kierteitettyjen tempervalurautaisten ja pallografiittivalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa voimassa olevien toimenpiteiden voimassa pitäminen ei olisi unionin edun mukaista.

9.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(239)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumista sekä unionin etua koskevien komission tekemien päätelmien perusteella polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, joita sovelletaan Kiinasta ja Thaimaasta peräisin oleviin kierteitettyjen tempervalurautaisten ja pallografiittivalurautaisten putkien liitos- ja muihin osiin, olisi pidettävä voimassa.

(240)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen ja vapautukset toimenpiteiden kiertämistä koskevien tutkimusten jälkeisistä toimenpiteiden laajennuksista.

(241)

Yksilöllisiä polkumyyntitulleja tai vapautuksia sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen laskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava polkumyyntitullia, jota sovelletaan ”kaikkeen muuhun tuontiin”.

(242)

Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja ja poikkeuksia tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon.

(243)

Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttäisi kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen tai tullista vapauttaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(244)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(245)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(246)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (39). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(247)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Huomautuksia ei esitetty.

(248)

Viejät ja tuottajat, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin niiden vientiin tällä hetkellä sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, voivat pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että jäljempänä esitetyt kolme edellytystä täyttyvät. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin kyseisen tuottajan vientiin sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, ii) se ei ole etuyhteydessä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin kyseisenä ajanjaksona vieneeseen yritykseen, johon sovelletaan siten polkumyyntitulleja, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen.

(249)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (40) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(250)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevia sellaisia kierteitettyjä tempervalurautaisia ja pallografiittivalurautaisia putkien liitos- ja muita osia, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 7307 19 10 (Taric-koodit 7307 19 10 10 ja 7307 19 10 20). Tarkastelun kohteena eivät ole seuraavat tuotteet: puserrusliitinten rungot, joissa käytetään ISO DIN 13 -metriikan säiettä, muokattavaksi soveltuvasta raudasta tehdyt kierteitetyt pyöreät liitäntärasiat, joissa ei ole kantta, pallografiittivalurautaiset T-liittimet, joissa on kumitiiviste ja ulostuloaukko, pallografiittivalurautaiset urapäädyt, joita käytetään kierteitetyllä ulostuloaukolla varustetuissa uritetuissa teräsputkissa, pallografiittivalurautaiset urasupistukset, joissa on kierteitetty pää, pallografiittivalurautaiset uritetut supistavat T-liittimet, joissa on kierteitetty ulostuloaukko, sekä pallografiittivalurautaiset sulkemiseen käytettävät satulat, joissa ei ole kierteitettyä ulostuloaukkoa ja joita käytetään putkessa olevan reiän sulkemiseen.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:

Maa

Yritys

Polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Kiina

Hebei Jianzhi Casting Group Ltd

57,8  %

B335

 

Jinan Meide Casting Co., Ltd

36,0  %

B336

 

Qingdao Madison Industrial Co., Ltd

24,6  %

B337

 

Muut liitteessä luetellut yhteistyössä toimineet yritykset

41,1  %

 

 

Kaikki muu Kiinasta peräisin oleva tuonti

57,8  %

B999

Thaimaa

BIS Pipe Fitting Industry Co. Ltd

15,5  %

B347

 

Siam Fittings Co., Ltd

14,9  %

B348

 

Kaikki muu Thaimaasta peräisin oleva tuonti

15,5  %

B999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkastelun kohteena oleva tuote) (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Ennen tällaisen laskun esittämistä asianomaiseen yritykseen sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

4.   Edellä olevaa 1 artiklan 2 kohtaa voidaan muuttaa lisäämällä siihen uusia vientiä harjoittavia tuottajia, joihin sovelletaan asianmukaista painotettua keskimääräistä polkumyyntitullia, jota sovelletaan yhteistyössä toimineisiin otoksen ulkopuolisiin yrityksiin. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan on esitettävä näyttöä siitä, että

a)

se ei vienyt 1 artiklan 1 kohdassa kuvattuja Kiinasta tai Thaimaasta peräisin olevia tavaroita 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2011 välisenä aikana, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’;

b)

se ei ole etuyhteydessä viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella säädettyjä toimenpiteitä ja joka on toiminut tai olisi voinut toimia yhteistyössä tutkimuksessa, johon tullin käyttöön ottaminen perustuu; ja

c)

joko se on tosiasiallisesti vienyt Kiinasta tai Thaimaasta peräisin olevaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen.

5.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä syyskuuta 2025.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)   EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/1036/oj.

(2)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 430/2013, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta ja väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien kierteitettyjen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa ja menettelyn päättämisestä Indonesian osalta (EUVL L 129, 14.5.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2013/430/oj).

(3)   EUVL C 398, 28.10.2016, s. 57.

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1146, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, yrityksen Jinan Meide Castings Co., Ltd. valmistamien kierteitettyjen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa (EUVL L 166, 29.6.2017, s. 23, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2017/1146/oj).

(5)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1176, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2016, tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien muokattavaksi soveltuvasta valuraudasta valmistettujen kierteitettyjen putkien liitos- ja muiden osien tuontia koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun päättämisestä (EUVL L 193, 19.7.2016, s. 115, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2016/1176/oj).

(6)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/52, annettu 11 päivänä tammikuuta 2018, tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien muokattavaksi soveltuvasta valuraudasta valmistettujen kierteitettyjen putkien liitos- ja muiden osien tuontia koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun päättämisestä (EUVL L 7, 12.1.2018, s. 39, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2018/52/oj).

(7)  Unionin tuomioistuimen tuomio 12.7.2018, Profit Europe NV v. Belgian valtio, C-397/17 ja C-398/17, ECLI:EU:C:2018:564.

(8)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/262, annettu 14 päivänä helmikuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta ja väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien kierteitettyjen tempervalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa ja menettelyn päättämisestä Indonesian osalta annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 430/2013 muuttamisesta (EUVL L 44, 15.2.2019, s. 6, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2019/262/oj).

(9)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1259, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien kierteitettyjen tempervalurautaisten ja pallografiittivalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 197, 25.7.2019, s. 2, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2019/1259/oj).

(10)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto), 20.9.2019, Jinan Meide Casting Co. Ltd v. Euroopan komissio, T-650/17, ECLI:EU:T:2019:644.

(11)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1210, annettu 19 päivänä elokuuta 2020, lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, yrityksen Jinan Meide Castings Co., Ltd valmistamien kierteitettyjen tempervalurautaisten ja pallografiittivalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-650/17 antaman tuomion perusteella (EUVL L 274, 21.8.2020, s. 20, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2020/1210/oj).

(12)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/2202, annettu 16 päivänä lokakuuta 2023, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien kierteitettyjen tempervalurautaisten ja pallografiittivalurautaisten putkien liitos- ja muiden osien tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1259 muuttamisesta (EUVL L, 2023/2202, 17.10.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/2202/oj).

(13)   EUVL C, C/2023/387, 25.10.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/387/oj.

(14)   EUVL C, C/2024/4656, 24.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4656/oj.

(15)  Ks. https://www.chinaisa.org.cn/gxportal/xfgl/portal/index.html.

(16)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2023, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta ja Turkista peräisin olevien teräksestä valmistettujen palkoprofiilien tuonnissa (EUVL L 177, 12.7.2023, s. 63, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/1444/oj).

(17)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1259, johdanto-osan 90 kappale.

(18)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2024, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa laajennettuna koskemaan Marokosta ja Korean tasavallasta lähetettyjen teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia riippumatta siitä, onko nämä maat ilmoitettu alkuperämaaksi, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2024/1666/oj; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2023, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta ja Turkista peräisin olevien teräksestä valmistettujen palkoprofiilien tuonnissa, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/1444/oj; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, annettu 11 päivänä tammikuuta 2023, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen uudelleen täytettävien oluttynnyreiden tuonnissa, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/100/oj; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, annettu 26 päivänä lokakuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien tiettyjen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/2068/oj; Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, annettu 16 päivänä helmikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa, http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2022/191/oj.

(19)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, johdanto-osan 76 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 66 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 58 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, johdanto-osan 80 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, johdanto-osan 208 kappale.

(20)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, johdanto-osan 60 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 45 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 38 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, johdanto-osan 64 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, johdanto-osan 192 kappale.

(21)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, johdanto-osan 66–68 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 58 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 40 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, johdanto-osan 66 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, johdanto-osan 193 ja 194 kappale. Kiinan lainsäädännön mukaan viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia. Toisen tärkeän kanavan, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin, muodostavat Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puolueen peruskirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle. Aiemmin tätä vaatimusta ei ilmeisesti ole aina noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Viimeistään vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria. Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä. Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ja tuotantopanosten toimittajat.

(22)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, johdanto-osan 61–65 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 59 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 43 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, johdanto-osan 68 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, johdanto-osan 195–201 kappale.

(23)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2024, johdanto-osan 54 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2023, johdanto-osan 62 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, annettu 11 päivänä tammikuuta 2023, johdanto-osan 52 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, annettu 26 päivänä lokakuuta 2022, johdanto-osan 74 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, annettu 16 päivänä helmikuuta 2022, johdanto-osan 202 kappale.

(24)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, johdanto-osan 72 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 45 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 33 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, johdanto-osan 74 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, johdanto-osan 203 kappale.

(25)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1666, johdanto-osan 73 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1444, johdanto-osan 64 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/100, johdanto-osan 54 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, johdanto-osan 76 kappale; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, johdanto-osan 204 kappale.

(26)  Täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1259.

(27)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the purposes of Trade Defence Investigations”, 10.4.2024, SWD(2024) 91 final.

(28)  World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income.

(29)  Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jossa on vastaava kehitystaso, voidaan ottaa huomioon sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille.

(30)   ’Sinkopuhdistusrae’ on alan termi, jolla tarkoitetaan sinkopuhalluksessa käytettäviä rakeita.

(31)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan näiden maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen.

(32)   https://app.bot.or.th/BTWS_STAT/statistics/BOTWEBSTAT.aspx?reportID=636&language=ENG, erityisesti taulukko, jossa esitetään keskipalkat sektoreittain (ISIC Rev.4) ja josta käy ilmi keskipalkka valmistusteollisuudessa tutkimusajanjaksolla. Tietoja mukautettiin sisällyttämällä palkkaan työnantajan (5,2 %) ja työntekijän (5 %) osuudet sosiaaliturvamaksuista (lähde: https://www.papayaglobal.com/countrypedia/country/thailand).

(33)   https://www.papayaglobal.com/countrypedia/country/thailand/.

(34)  Thaimaan maakunnallinen sähköviranomainen, toukokuun 2023 tiedot, käyttöaikatariffi (TOU-tariffi) – suuret yleiset käyttäjät, jännitetaso alle 22 kilovolttia (https://www.pea.co.th/sites/default/files/documents/tariff/EN_Electricity_Tariffs_May_2023.pdf).

(35)   https://www.mea.or.th/en/our-services/tariff-calculation/latestft.

(36)  Energiaministeriön energiapolitiikasta ja suunnittelusta vastaava virasto (taulukko 7.2–4), https://www.eppo.go.th/index.php/en/en-energystatistics/energy-economy-static.

(37)  Ks. pyynnön 5.1 kohta.

(38)   https://www.jianzhipipefitting.com/about-us/ (sivustolla käyty 3.6.2025).

(39)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.

(40)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj)).


LIITE

Kiinalaiset yhteistyössä toimineet mutta otoksen ulkopuoliset vientiä harjoittavat tuottajat

Yrityksen nimi

Taric-lisäkoodi

Hebei XinJia Casting Co., Ltd

B338

Shijiazhuang Donghuan Malleable Iron Castings Co., Ltd

B339

Linyi Oriental Pipe Fittings Co., Ltd

B340

China Shanxi Taigu County Jingu Cast Co., Ltd

B341

Yutian Yongli Casting Factory Co., Ltd

B342

Langfang Pannext Pipe Fitting Co., Ltd

B343

Tangshan Daocheng Casting Co., Ltd

B344

Tangshan Fangyuan Malleable Steel Co., Ltd

B345

Taigu Tongde Casting Co., Ltd

B346


ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2025/1890/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)