|
Euroopan unionin |
FI C-sarja |
|
C/2025/6799 |
30.12.2025 |
Erään maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmän hyväksyttyä vakiomuutosta koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2025/27 (1) 5 artiklan 4 kohta)
(C/2025/6799)
VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA TIEDONANTO
(asetuksen (EU) 2024/1143 24 artikla)
”Cévennes”
PGI-FR-A1151-AM02 – 24.9.2025
1. Tuotteen nimi
”Cévennes”
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
|
☐ |
Suojattu alkuperänimitys (SAN) |
|
☒ |
Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) |
|
☐ |
Maantieteellinen merkintä (MM) |
3. Ala
|
☐ |
Maataloustuotteet |
|
☒ |
Viinit |
|
☐ |
Tislatut alkoholijuomat |
4. Maa, johon maantieteellinen alue kuuluu
Ranska
5. Vakiomuutoksesta ilmoittava jäsenvaltion viranomainen
Maatalous-, elintarvike-, kalastus-, maaseutu- ja aluesuunnitteluministeriö
6. Luokittelu vakiomuutokseksi
Tähän tuote-eritelmään tehtävät muutokset ovat asetuksen (EU) 2024/1143 24 artiklan 4 kohdassa esitetyn määritelmän mukaisia vakiomuutoksia.
Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Cévennes” muuttamista koskevaan hakemukseen ei liity mitään asetuksen (EU) 2024/1143 24 artiklan 3 kohdan mukaisesta kolmesta unionin muutokselle ominaisesta tilanteesta eli se ei
|
a) |
sisällä muutosta nimessä tai nimen käytössä taikka maantieteellisellä merkinnällä nimetyn tuotteen tai nimettyjen tuotteiden luokassa |
|
b) |
uhkaa poistaa yhteyttä maantieteelliseen alueeseen |
|
c) |
aiheuta uusia tuotteen kaupan pitämisen rajoituksia. |
Ranskan viranomaiset katsovat näin ollen, että hakemus koskee vakiomuotoista muutosta.
7. Hyväksytyn vakiomuutoksen / hyväksyttyjen vakiomuutosten kuvaus
7.1 Maantieteellinen alue ja välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue
Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Cévennes” tuote-eritelmän 1 luvun 4 kohdan ”Alueet, joilla eri tuotantovaiheet toteutetaan” 4.1 alakohtaa ”Maantieteellinen alue” ja 4.2 alakohtaa ”Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue” muutetaan lisäämällä viittaus 1. tammikuuta 2023 voimassa olleeseen viralliseen geokoodiin.
Tämän toimituksellisen muutoksen ansiosta maantieteellinen alue voidaan yksilöidä viittaamalla nykyiseen kuntaluetteloon, joka on vahvistettu Ranskan kansallisen tilastokeskuksen (INSEE) julkaisemassa vuoden 2023 virallisessa geokoodissa. Se antaa maantieteellisen alueen määrittelylle oikeusvarmuutta.
Kyseinen viittaus on lisätty myös yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Maantieteellinen alue” ja kohtaan ”Lisäedellytykset – välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue”.
7.2 Maantieteellisen alueen laajentaminen
Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Cévennes” tuote-eritelmää on muutettu lisäämällä 1 luvun 4.1 kohtaan ”Maantieteellinen alue” 40 Lozèren departementin (48) eteläosassa sijaitsevaa naapurikuntaa:
Altier, Barre-des-Cévennes, Bassurels, Bédouès-Cocurès, Cans et Cévennes, Cassagnas, Le Collet-de-Dèze, Florac Trois Rivières, Fraissinet-de-Fourques, Gabriac, Gatuzières, Gorges du Tarn Causses, Ispagnac, La Malène, Massegros Causses Gorges (the part corresponding to the territory of the delegated municipality of Les Vignes), Meyrueis, Moissac-Vallée-Française, Molezon, Pied-de-Borne, Le Pompidou, Pont de Montvert - Sud Mont Lozère, Pourcharesses, Rousses, Le Rozier, Saint-André-Capcèze, Saint-André-de-Lancize, Sainte-Croix-Vallée-Française, Saint-Étienne-Vallée-Française, Saint-Germain-de-Calberte, Saint-Hilaire-de-Lavit, Saint-Julien-des-Points, Saint-Martin-de-Boubaux, Saint-Martin-de-Lansuscle, Saint-Michel-de-Dèze, Saint-Pierre-des-Tripiers, Saint-Privat-de-Vallongue, Vebron, Ventalon en Cévennes, Vialas ja Villefort.
Toimijoiden mukaan näin voidaan rekonstruoida Cévennesin historialliset viinitarhat viereisillä alueilla, joilla on korkea laatupotentiaali, jotta voidaan vahvistaa tuotteen imagon ja Cévennesin kansallispuiston välistä yhteyttä. Tämä laajennus vahvistaa syy-yhteyttä, joka ei muutu.
Viinitarhojen kehittäminen Lozèren departementissa perustuu Cévennesin alueen historialliseen legitimiteettiin ja tuotannon jatkuvuuteen Lozèren departementin eteläosan ja Gardin departementin pohjoisosan välillä.
Laajennukseen on sisällytetty vain ne Lozèren viininviljelykunnat, jotka sijaitsevat laaksojen pohjalla tai rinteillä ja joissa kasvualusta on karbonaattimaata. Tämä Cévennesin alueen rekonstruktio on yhtenäinen ja noudattaa Cévennesin topografiaa, jolle ovat ominaisia eroosion muodostamat laaksot.
Näin ollen maantieteellisen alueen jatkuvuus paranee sekä sen alkuperäisen alueen että laajennuksen osalta. Tämä säilyttää syy-yhteyden, joka perustuu seuraavien tekijöiden yhdistelmään:
|
— |
karbonaattimaasta koostuva kasvualusta |
|
— |
tyypillinen geomorfologia, joka tunnetaan Cévennesin vuoriston alarinteinä ja joka koostuu sarjoista pieniä, jokien halkomia laaksoja ja rinteitä |
|
— |
leuto välimerellinen ilmasto, jossa esiintyy rankkasadejaksoja |
|
— |
runsas määrä rypälelajikkeita, joihin kuuluu niin Välimeren lajikkeita kuin kansainvälisesti tunnettuja lajikkeita ja joista tuotetaan hienostuneita viinejä, joissa on voimakkaita aromeja ja aavistus raikkautta, erityisesti Gardin ja Lozèren departementtien laaksoissa, jotka ovat viiniköynnösten pääasiallisia viljelyalueita. |
Maantieteellisen alueen laajentamisella on vain vähäinen vaikutus tuotantomääriin ja pinta-alaan (10 hehtaaria, jonka potentiaalinen tuotto on 290 hehtolitraa), eikä se vaikuta tasapainoon alueellisten ja departementtikohtaisten suojattujen maantieteellisten merkintöjen kanssa. Se vahvistaa suojatun maantieteellisen merkinnän ”Cévennes” asemaa ja antaa paremmat mahdollisuudet hyödyntää merkinnän potentiaalia osana Cévennesin kansallispuiston toimintaa ja dynamiikkaa.
Muutos katsotaan asetuksen (EU) 2024/1143 24 artiklan 4 kohdan mukaiseksi vakiomuutokseksi.
Lozèren departementissa sijaitsevien 40 kunnan luettelo on lisätty yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Maantieteellinen alue”.
Maantieteellisen alueen erityisyyden osalta viittausta Gardin departementtiin on täydennetty viittauksella Lozèren departementtiin yhtenäisen asiakirjan maantieteelliseen alueeseen liittyvää yhteyttä koskevassa kohdassa. Tämä selvennys on tehty myös tuote-eritelmän 1 luvun 7 kohtaan ”Yhteys maantieteelliseen alueeseen”.
7.3 Välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen laajentaminen
Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Cévennes” tuote-eritelmää on muutettu lisäämällä 1 luvun 4.2 kohtaan ”Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue” 29 Ardèchen departementin eteläosassa sijaitsevaa kuntaa, jotka rajoittuvat suojatun maantieteellisen merkinnän ”Cévennes” maantieteelliseen alueeseen:
Les Assions, Banne, Beaulieu, Berrias-et-Casteljau, Bessas, Chambonas, Chandolas, Grospierres, Joyeuse, Labastide-de-Virac, Labeaume, Lablachère, Lagorce, Malbosc, Orgnac-l’Aven, Payzac, Rosières, Ruoms, Saint-Alban-Auriolles, Saint-André-de-Cruzières, Saint-Genest-de-Beauzon, Saint-Paul-le-Jeune, Saint-Remèze, Saint-Sauveur-de-Cruzières, Salavas, Sampzon, Vagnas, Vallon-Pont-d’Arc ja Les Vans.
Toimijoiden mukaan on tarpeen huomioida Gardin ja Ardèchen departementtien viininvalmistusosuuskuntien tuotannon taloudellinen rakenne, sillä osuuskuntien jäsenillä on viinitarhoja, jotka ulottuvat molempien departementtien alueelle. Laajennukseen on sisällytetty vain ne kunnat, joissa tällaista viininvalmistusta harjoitetaan. Ne muodostavat jatkuvan ja yhtenäisen alueen, mikä lisää Cévennesin tuotantoalueen yhtenäisyyttä.
Laajentaminen mahdollistaa viininvalmistuskäytäntöjen yhdenmukaistamisen Gardin ja Ardèchen departementeissa ja auttaa syy-yhteyden säilyttämisessä.
Muutos katsotaan asetuksen (EU) 2024/1143 24 artiklan 4 kohdan mukaiseksi vakiomuutokseksi.
Laajentaminen mahdollistaa viininvalmistuskäytäntöjen yhdenmukaistamisen Gardin ja Ardèchen departementeissa ja auttaa syy-yhteyden säilyttämisessä.
Ardèchen departementissa sijaitsevien 29 kunnan luettelo on lisätty yhtenäisen asiakirjan kohtaan ”Lisäedellytykset – välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue”.
7.4 Valvontaelin
Tuote-eritelmän 3 lukua ”Valvontaelintä koskevat tiedot” muutetaan vaihtamalla sen otsikoksi ”Valvontaelin” ja täsmentämällä, että tuote-eritelmän noudattamisen tarkastukset on tehtävä hyväksytyn tarkastussuunnitelman mukaisesti ja valvontaviranomaisen (Institut national de l’origine et de la qualité, INAO) valtuuttaman kolmannen osapuolen toimesta, mikä takaa tarkastusten pätevyyden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden.
Tämä tuote-eritelmän muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
PGI-FR-A1151-AM02 – 24.9.2025
1. Nimi/nimet
Cévennes
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
SMM – suojattu maantieteellinen merkintä
3. Rypäletuotteiden luokat
|
1. |
Viini |
|
16. |
Ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini |
3.1 Yhdistetyn nimikkeistön koodi
22 – JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI (ETANOLI) JA ETIKKA
2204 – Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva
4. Viinin/viinien kuvaus
4.1 Hiilihapottomat punaviinit
Suojattu maantieteellinen merkintä ”Cévennes” on varattu hiilihapottomille viineille ja ylikypsistä rypäleistä valmistetuille viineille, jotka ovat väriltään puna-, rosee- ja valkoviinejä. Punaviinejä luonnehtivat niiden eleganssi ja aromaattinen voima sekä käytettyjen viiniytystekniikoiden mukaan vaihtelevat tanniinirakenteet. Punaviinit ovat väriltään rubiininpunaisia violetein häivähdyksin. Viineillä on voimakas ja selkeä tuoksu, jossa voi havaita punaisten ja mustien marjojen aromeja. Suutuntuma on tiivis, pyöreä ja herkullinen.
Hiilihapottomien viinien kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina, kokonaishappopitoisuus, haihtuvien happojen pitoisuus ja kokonaisrikkidioksidipitoisuus (vähimmäis- tai enimmäisarvot) ovat yhteisön sääntelyn mukaisia.
Yleiset analyyttiset ominaisuudet
|
— |
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): — |
|
— |
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): 9 |
|
— |
Vähimmäishappopitoisuus: — |
|
— |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra): — |
|
— |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra): — |
4.2 Hiilihapottomat roseeviinit
Roseeviinit valmistetaan pääasiassa Cinsault-, Grenache- ja Syrah-rypälelajikkeista joko sekoituksina tai yhden lajikkeen viineinä. Niiden väri vaihtelee hennon vaaleanpunaisesta lohenpunaiseen vivahtavaan vaaleanpunaiseen. Tuoksu on hienovarainen ja herkkä, ja siinä on hienoisia punaisten marjojen vivahteita. Suutuntuma on pyöreä, pehmeä ja hienostunut, ja siinä on upeaa raikkautta sekä muistumia aromaattisesta tuoksuvalikoimasta.
Hiilihapottomien viinien kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina, kokonaishappopitoisuus, haihtuvien happojen pitoisuus ja kokonaisrikkidioksidipitoisuus (vähimmäis- tai enimmäisarvot) ovat yhteisön sääntelyn mukaisia.
Yleiset analyyttiset ominaisuudet
|
— |
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): — |
|
— |
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): 9 |
|
— |
Vähimmäishappopitoisuus: — |
|
— |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra): — |
|
— |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra): — |
4.3 Hiilihapottomat valkoviinit
Valkoviinejä luonnehtii erityisesti niiden hienostuneisuus, johon liittyy aina tyypillistä raikkautta. Niiden väri on vaaleankeltainen, läpikuultava ja kirkas, ja toisinaan siinä näkyy kauniita vihreitä häivähdyksiä. Tuoksu on luonteenomainen, siinä on valkolihaisten hedelmien sävyjä ja toisinaan sitrushedelmien ja puksipuun tuoksua. Tuoksu on joka tapauksessa aina hyvin raikas. Viinien suutuntuma on upean eloisa. Viinit ovat aromaattisia ja hienostuneita, ja niiden aromit ovat viipyileviä.
Hiilihapottomien viinien kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina, kokonaishappopitoisuus, haihtuvien happojen pitoisuus ja kokonaisrikkidioksidipitoisuus (vähimmäis- tai enimmäisarvot) ovat yhteisön sääntelyn mukaisia.
Yleiset analyyttiset ominaisuudet
|
— |
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): — |
|
— |
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): 9 |
|
— |
Vähimmäishappopitoisuus: — |
|
— |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra): — |
|
— |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra): — |
4.4 Ylikypsistä rypäleistä valmistetut puna-, rosee- ja valkoviinit
Ylikypsistä rypäleistä valmistettuja viinejä luonnehtivat kypsien marjojen aromit.
Ylikypsistä rypäleistä valmistettujen viinien todellinen alkoholipitoisuus, kokonaisalkoholipitoisuus ja luonnollinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina sekä kokonaisrikkidioksidipitoisuus (vähimmäis- tai enimmäisarvot) ovat yhteisön sääntelyn mukaisia.
Yleiset analyyttiset ominaisuudet
|
— |
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): — |
|
— |
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): — |
|
— |
Vähimmäishappopitoisuus: — |
|
— |
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra): — |
|
— |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra): — |
5. Viininvalmistusmenetelmät
5.1 Erityiset viininvalmistusmenetelmät
Erityinen viininvalmistusmenetelmä
Viininvalmistusmenetelmien on oltava yhteisön tasolla ja Ranskan maatalous- ja merikalastuslaissa (Code rural et de la pêche maritime) asetettujen velvoitteiden mukaisia.
5.2 Enimmäistuotos
90 hehtolitraa hehtaaria kohden
6. Rajattu maantieteellinen alue
Viinirypäleiden tuotanto sekä suojatun maantieteellisen merkinnän ”Cévennes” viinien viiniyttäminen ja valmistus tapahtuvat vuoden 2023 virallisen geokoodin perusteella seuraavien kuntien alueella:
|
— |
Gardin departementti: Aigaliers, Aigremont, Aiguèze, Alès, Allègre-les-Fumades, Alzon, Anduze, Arpaillargues-et-Aureillac, Arphy, Arre, Arrigas, Aspères, Aubussargues, Aujac, Aulas, Aumessas, Avèze, Bagard, Barjac, Baron, La Bastide-d’Engras, Bessèges, Bez-et-Esparon, Blandas, Blauzac, Boisset-et-Gaujac, Bonnevaux, Bordezac, Boucoiran-et-Nozières, Bouquet, Bourdic, Bragassargues, Branoux-les-Taillades, Bréau-Mars, Brignon, Brouzet-lès-Alès, La Bruguière, La Cadière-et-Cambo, La Calmette, Campestre-et-Luc, Canaules-et-Argentières, Cannes-et-Clairan, La Capelle-et-Masmolène, Cardet, Carnas, Cassagnoles, Castelnau-Valence, Causse-Bégon, Cavillargues, Cendras, Chambon, Chamborigaud, Collorgues, Colognac, Combas, Combas, Concoules, Conqueyrac, Corbès, Courry, Crespian, Cros, Cruviers-Lascours, Deaux, Dions, Domessargues, Dourbies, Durfort-et-Saint-Martin-de-Sossenac, L’Estréchure, Euzet, Foissac, Fons, Fons-sur-Lussan, Fontanès, Fontarèches, Fressac, Gagnières, Gailhan, Gajan, Le Garn, Garrigues-Sainte-Eulalie, Gaujac, Générargues, Génolhac, Goudargues, La Grand-Combe, Issirac, Lamelouze, Lanuéjols, Lasalle, Laval-Pradel, Laval-Saint-Roman, Lecques, Lédignan, Lézan, Liouc, Logrian-Florian, Lussan, Les Mages, Malons-et-Elze, Mandagout, Martignargues, Le Martinet, Maruéjols-lès-Gardon, Massanes, Massillargues-Attuech, Mauressargues, Méjannes-le-Clap, Méjannes-lès-Alès, Meyrannes, Mialet, Molières-Cavaillac, Molières-sur-Cèze, Monoblet, Mons, Montagnac, Montclus, Montdardier, Monteils, Montignargues, Montmirat, Montpezat, Moulézan, Moussac, Navacelles, Ners, Orthoux-Sérignac-Quilhan, Peyremale, Peyrolles, Le Pin, Les Plans, Les Plantiers, Pommiers, Pompignan, Ponteils-et-Brésis, Portes, Potelières, Pougnadoresse, Puechredon, Quissac, Revens, Ribaute-les-Tavernes, Rivières, Robiac-Rochessadoule, Rochegude, Rogues, Roquedur, Rousson, La Rouvière, Saint-Ambroix, Sainte-Anastasie, Saint-André-de-Majencoules, Saint-André-de-Roquepertuis, Saint-André-de-Valborgne, Saint-Bauzély, Saint-Bénézet, Saint-Bonnet-de-Salendrinque, Saint-Brès, Saint-Bresson, Sainte-Cécile-d’Andorge, Saint-Césaire-de-Gauzignan, Saint-Chaptes, Saint-Christol-de-Rodières, Saint-Christol-lez-Alès, Saint-Clément, Sainte-Croix-de-Caderle, Saint-Denis, Saint-Dézéry, Saint-Étienne-de-l’Olm, Saint-Félix-de-Pallières, Saint-Florent-sur-Auzonnet, Saint-Geniès-de-Malgoirès, Saint-Hilaire-de-Brethmas, Saint-Hippolyte-de-Caton, Saint-Hippolyte-de-Montaigu, Saint-Hippolyte-du-Fort, Saint-Jean-de-Ceyrargues, Saint-Jean-de-Crieulon, Saint-Jean-de-Maruéjols-et-Avéjan, Saint-Jean-de-Serres, Saint-Jean-de-Valériscle, Saint-Jean-du-Gard, Saint-Jean-du-Pin, Saint-Julien-de-Cassagnas, Saint-Julien-de-la-Nef, Saint-Julien-les-Rosiers, Saint-Just-et-Vacquières, Saint-Laurent-la-Vernède, Saint-Laurent-le-Minier, Saint-Mamert-du-Gard, Saint-Martial, Saint-Martin-de-Valgalgues, Saint-Maurice-de-Cazevieille, Saint-Nazaire-des-Gardies, Saint-Paul-la-Coste, Saint-Pons-la-Calm, Saint-Privat-de-Champclos, Saint-Privat-des-Vieux, Saint-Roman-de-Codières, Saint-Sauveur-Camprieu, Saint-Sébastien-d’Aigrefeuille, Saint-Théodorit, Saint-Victor-des-Oules, Saint-Victor-de-Malcap, Salindres, Salinelles, Les Salles-du-Gardon, Sardan, Saumane, Sauve, Sauzet, Savignargues, Sénéchas, Servas, Serviers-et-Labaume, Seynes, Soudorgues, Soustelle, Souvignargues, Sumène, Tharaux, Thoiras, Tornac, Trèves, Vabres, Vallabrix, Vallérargues, Val-d’Aigoual, Verfeuil, La Vernarède, Vézénobres, Vic-le-Fesq, Le Vigan, Villevieille ja Vissec |
|
— |
Lozèren departementti: Altier, Barre-des-Cévennes, Bassurels, Bédouès-Cocurès, Cans et Cévennes, Cassagnas, Le Collet-de-Dèze, Florac Trois Rivières, Fraissinet-de-Fourques, Gabriac, Gatuzières, Gorges du Tarn Causses, Ispagnac, La Malène, Massegros Causses Gorges (the part corresponding to the territory of the delegated municipality of Les Vignes), Meyrueis, Moissac-Vallée-Française, Molezon, Pied-de-Borne, Le Pompidou, Pont de Montvert - Sud Mont Lozère, Pourcharesses, Rousses, Le Rozier, Saint-André-Capcèze, Saint-André-de-Lancize, Sainte-Croix-Vallée-Française, Saint-Étienne-Vallée-Française, Saint-Germain-de-Calberte, Saint-Hilaire-de-Lavit, Saint-Julien-des-Points, Saint-Martin-de-Boubaux, Saint-Martin-de-Lansuscle, Saint-Michel-de-Dèze, Saint-Pierre-des-Tripiers, Saint-Privat-de-Vallongue, Vebron, Ventalon en Cévennes, Vialas ja Villefort. |
7. Rypälelajike/rypälelajikkeet
Alicante Henri Bouschet N
Alphonse Lavallée N
Altesse B
Alvarinho – Albariño
Aramon N
Aramon Blanc B
Aramon Gris G
Aranel B
Arinarnoa N
Artaban N
Arvine B – Petite Arvine
Aubun N – Murescola
Bourboulenc B – Doucillon Blanc
Brun Argenté N – Vaccarèse
Cabernet Blanc B
Cabernet Cortis N
Cabernet Franc N
Cabernet–Sauvignon N
Caladoc N
Cardinal Rg
Carignan N
Carignan Blanc B
Carmenère N
Chardonnay B
Chasan B
Chasselas B
Chenanson N
Chenin B
Cinsaut N – Cinsault
Clairette B
Clairette Rose Rs
Colombard B
Cot N – Malbec
Couderc Noir N
Counoise N
Danlas B
Egiodola N
Floreal B
Gamay N
Gamay de Chaudenay N
Gewurztraminer Rs
Grenache N
Grenache Blanc B
Grenache Gris G
Gros Manseng B
Lival N
Lledoner Pelut N
Macabeu B – Macabeo
Marsanne B
Marselan N
Maréchal Foch N
Mauzac B
Merlot N
Mondeuse N
Morrastel N – Minustellu, Graciano
Mourvèdre N – Monastrell
Muscaris B
Muscat d’Alexandrie B – Muscat, Moscato
Muscat de Hambourg N – Muscat, Moscato
Muscat à petits grains blancs B – Muscat, Moscato
Muscat à petits grains roses Rs – Muscat, Moscato
Muscat à petits grains rouges Rg – Muscat, Moscato
Nielluccio N – Nielluciu
Négrette N
Petit Manseng B
Petit Verdot N
Pinot Gris G
Pinot Noir N
Piquepoul Blanc B
Piquepoul Gris G
Piquepoul Noir N
Portan N
Riesling B
Rivairenc N – Aspiran Noir
Roussanne B
Sauvignon B – Sauvignon Blanc
Sauvignon Gris G – Fié Gris
Sciaccarello N
Semillon B
Servant B
Soreli B
Souvignier Gris Rs
Sylvaner B
Syrah N – Shiraz
Tannat N
Tempranillo N
Terret Blanc B
Terret Gris G
Terret Noir N
Ugni Blanc B
Verdelho B
Vermentino B – Rolle
Vidoc N
Villard Blanc B
Villard Noir N
Viognier B
Voltis B
8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus
Cévennesin viininviljelyalue sijaitsee Etelä-Ranskassa Languedoc-Roussillonin alueella Gardin ja Lozèren departementeissa. Se on saanut nimensä Cévennesin vuoristosta, joka on Ranskan keskusylängön (Massif Central) eteläisen osan viimeinen vuoristoinen jatke. Cévennesin vuoret ovat ankaruudellaan ja monimuotoisuudellaan saaneet ihmisen sopeuttamaan tuotantonsa vuorten maaperä- ja ilmasto-olosuhteisiin. Yleensä viininviljely alkaa silloin, kun kastanjat katoavat. Viinitarhoja on pääosin karbonaattipitoisessa maaperässä, kumpuilevassa maisemassa, jonka ovat muotoilleet Cévennesin vuorilta laskevat joet ja jossa viiniköynnöksiä viljellään rinnan hedelmien, oliivipuiden ja viljojen kanssa. Cévennesin vuorten juurella olevaa tasankoa luonnehtii leuto välimerellinen ilmasto, jossa vuodenajat erottuvat selvästi toisistaan ja päiväntasausten aikaan esiintyy usein voimakkaita sateita (épisodes Cévenols). Vuorten vaikutuksesta pohjoistuuli on kohtalaista, ja rypäleiden laadukkuutta suosivat lämpötilaerot ovat viinirypäleiden kypsymisvaiheessa merkittäviä. Viiniköynnöstä on useiden vuosisatojen ajan viljelty rinnan muun maataloustuotannon kanssa, ja viiniä on tuotettu paikalliseen kulutukseen. Viiniköynnös on syrjäyttänyt karhunvatukat ja kastanjat näitä tuotantomuotoja kohdanneiden kriisien myötä. Viininviljelyn voimakkain kehitys alkoi 1800-luvulla, mutta monokulttuuriin ei kuitenkaan siirrytty, kuten Languedocin alatasangolla. Cévennes-viinit tunnustettiin ensimmäisen kerran asetuksella 27. elokuuta 1992. Maantieteellisen alueen kuntien tuotanto on noin 100 000 hehtolitraa puna-, rosee- ja valkoviinejä, joista roseeviinien tuotanto on kehittynyt voimakkaimmin. Viineihin käytetään useimmiten perinteisiä välimerellisiä lajikkeita (Carignan, Grenache ja Cinsaut) sekä kansainvälistä mainetta saaneita lajikkeita, kuten Merlot, Cabernet-Sauvignon ja Syrah punaviineissä ja Chardonnay, Sauvignon ja Viognier valkoviineissä. Punaviinejä luonnehtivat niiden eleganssi ja aromaattinen voima. Valko- ja roseeviinejä luonnehtii erityisesti niiden hienostuneisuus, johon liittyy aina tyypillistä raikkautta. Parhaiten kuohuviineiksi soveltuvasta hiilihapottomien viinien valikoimasta valmistetuilla kuohuviineillä on samat aromaattiset ominaisuudet. Viiniköynnöslajikkeiden kehittäminen alkoi nelisenkymmentä vuotta sitten, minkä ansiosta viininviljelijät ovat kyenneet monipuolistamaan tuotantoaan erityisesti ottamalla käyttöön varhaisempia lajikkeita, jotka ovat erityisen hyvin sopeutuneita Cévennesin vuorten juurella olevan tasangon ilmastoon. Viineille on yleensä luonteenomaista eleganssin ja raikkauden tasapaino, ja ne ilmentävät siis hyvin alueen omaperäistä ilmastoa. Viiniköynnöksellä on oma erityinen paikkansa maatalousekonomiassa, ja viinit lisäävät osaltaan Cévennesin tuotteiden maineikkuutta muiden tuotteiden rinnalla, kuten sipulien (oignons doux), kastanjoiden ja Pélardon-juuston. Nämä tuotteet ja matkailutalouden kehittyminen erityisesti Cévennesin kansallispuiston ympärille ovat tuoneet alueelle uudenlaista tasapainoa, mikä edistää osaltaan ihmisen vuosisatojen kuluessa muovaaman hämmästyttävän maiseman säilymistä.
9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)
Merkintöihin liittyvät täydentävät maininnat
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Lisäedellytyksen tyyppi:
Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset
Edellytyksen kuvaus:
Suojattua maantieteellistä merkintää ”Cévennes” voidaan täydentää yhden tai useamman rypälelajikkeen nimellä.
Suojattua maantieteellistä merkintää ”Cévennes” voidaan täydentää merkinnöillä ”primeur” tai ”nouveau”. Merkinnät ”primeur” tai ”nouveau” on varattu hiilihapottomille viineille.
Merkinnöissä on oltava Euroopan unionin SMM-tunnus, jos maininta suojatusta maantieteellisestä merkinnästä (”Indication géographique protégée”) korvataan perinteisellä merkinnällä ”Vin de Pays”.
Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Lisäedellytyksen tyyppi:
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Edellytyksen kuvaus:
Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue, joka määritellään suojattuun maantieteelliseen merkintään ”Cévennes” oikeutettujen viinien viiniyttämistä ja valmistusta koskevan poikkeuksen mukaisesti, muodostuu vuoden 2023 virallisen geokoodin perusteella seuraavista kunnista:
|
— |
Gardin departementti: Aigues-Mortes, Aigues-Vives, Aimargues, Les Angles, Aramon, Argilliers, Aubais, Aubord, Aujargues, Bagnols-sur-Cèze, Beaucaire, Beauvoisin, Bellegarde, Belvézet, Bernis, Bezouce, Boissières, Bouillargues, Cabrières, Le Cailar, Caissargues, Calvisson, Carsan, Castillon-du-Gard, Caveirac, Chusclan, Clarensac, Codognan, Codolet, Collias, Comps, Congénies, Connaux, Cornillon, Domazan, Estézargues, Flaux, Fournès, Fourques, Gallargues-le-Montueux, Garons, Générac, Le Grau-du-Roi, Jonquières-Saint-Vincent, Junas, Langlade, Laudun-l’Ardoise, Lédenon, Lirac, Manduel, Marguerittes, Meynes, Milhaud, Montaren-et-Saint-Médiers, Montfaucon, Montfrin, Mus, Nages-et-Solorgues, Nîmes, Orsan, Parignargues, Pont-Saint-Esprit, Poulx, Pouzilhac, Pujaut, Redessan, Remoulins, Rochefort-du-Gard, Rodilhan, Roquemaure, La Roque-sur-Cèze, Sabran, Saint-Alexandre, Saint-André-d’Olérargues, Saint-Bonnet-du-Gard, Saint-Côme-et-Maruéjols, Saint-Dionisy, Saint-Étienne-des-Sorts, Saint-Geniès-de-Comolas, Saint-Gervais, Saint-Gervasy, Saint-Gilles, Saint-Hilaire-d’Ozilhan, Saint-Julien-de-Peyrolas, Saint-Laurent-d’Aigouze, Saint-Laurent-de-Carnols, Saint-Laurent-des-Arbres, Saint-Marcel-de-Careiret, Saint-Maximin, Saint-Michel-d’Euzet, Saint-Nazaire, Saint-Paul-les-Fonts, Saint-Paulet-de-Caisson, Saint-Quentin-la-Poterie, Saint-Siffret, Saint-Victor-la-Coste, Salazac, Sanilhac-Sagriès, Sauveterre, Saze, Sernhac, Sommières, Tavel, Théziers, Tresques, Uchaud, Uzès, Vallabrègues, Valliguières, Vauvert, Vénéjan, Vergèze, Vers-Pont-du-Gard, Vestric-et-Candiac ja Villeneuve-lès-Avignon |
|
— |
Ardèchen departementti: Les Assions, Banne, Beaulieu, Berrias-et-Casteljau, Bessas, Chambonas, Chandolas, Grospierres, Joyeuse, Labastide-de-Virac, Labeaume, Lablachère, Lagorce, Malbosc, Orgnac-l’Aven, Payzac, Rosières, Ruoms, Saint-Alban-Auriolles, Saint-André-de-Cruzières, Saint-Genest-de-Beauzon, Saint-Paul-le-Jeune, Saint-Remèze, Saint-Sauveur-de-Cruzières, Salavas, Sampzon, Vagnas, Vallon-Pont-d’Arc ja Les Vans. |
LINKKI TUOTE-ERITELMÄÄN
(1) Komission delegoitu asetus (EU) 2025/27, annettu 30 päivänä lokakuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1143 täydentämisestä maantieteellisten merkintöjen, aitojen perinteisten tuotteiden ja vapaaehtoisten laatumerkintöjen rekisteröintiä ja suojaa koskevilla säännöillä sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 kumoamisesta (EUVL L, 2025/27, 15.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2025/27/oj).
ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/6799/oj
ISSN 1977-1053 (electronic edition)