T-42/98 R61998B00420018.000130441305411TMÄÄRÄYS 12.8.1998 — ASIA T-42/98 RSABBATUCCI v. PARLAMENTTI<TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen</HT></P><P><HT TYPE="UC">presidentin määräys</HT></P><P><DATE ISO="19980812">12 päivänä elokuuta 1998</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: italia.</P></NOTE></P></TI>

Asiassa T-42/98 R,

Maria Paola Sabbatucci, Euroopan parlamentin virkamies, kotipaikka Luxemburg, edustajinaan asianajajat Alberto Dal Ferro ja Andrea Cevese, Vicenza, prosessiosoite Brysselissä asianajotoimisto Morresi, 67 avenue des Nerviens, Bryssel,

kantajana,vastaan

Euroopan parlamentti, asiamiehinään oikeudellisen yksikön virkamiehet Antonio Caiola ja Evelyn Waldherr, prosessiosoite Luxemburgissa Euroopan parlamentin pääsihteeristö, Kirchberg,

vastaajana,

jonka kohteena on Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 91 artiklan 4 kohdan ja EY:n perustamissopimuksen 185 ja 186 artiklan mukainen välitoimihakemus,

EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI

on antanut seuraavan

<TI><P>määräyksen</P></TI><TI><P>Asiaa koskevat oikeussäännöt</P></TI>1Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 9 artiklassa säädetään seuraavaa:

1.

Perustetaan:

a)jokaiseen toimielimeen:

henkilöstökomitea, joka voi jakautua jaostoihin erikseen kutakin henkilöstön asemapaikkaa varten.

— —2.Kukin toimielin määrittää näiden elinten kokoonpanon ja niiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt liitteen II säännösten mukaisesti.

— —.

2Henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 1 artiklan toisessa kohdassa säädetään seuraavaa:

Kussakin asemapaikassa palveluksessa olevien toimielimen virkamiesten yleiskokous vahvistaa henkilöstökomitean vaalia koskevat edellytykset, jos henkilöstökomiteaa ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai paikallisjaoston vaalia koskevat edellytykset, jos henkilöstökomitea on jaettu paikallisjaostoihin — —.

3Kyseisen säännöksen neljännessä kohdassa täsmennetään seuraavaa:

Henkilöstökomitea, jos sitä ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai paikallisjaosto, jos henkilöstökomitea on jaettu paikallisjaostoihin, on muodostettava siten, että kaikkien henkilöstösääntöjen 5 artiklassa säädettyjen virkamiesten ura-alueiden ja virkaryhmien sekä Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 7 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen toimihenkilöiden edustus turvataan. Paikallisjaostoihin jaetun henkilöstökomitean keskuskomitean valinta on pätevä, kun enemmistö paikallisjaostojen jäsenistä on valittu.

4Euroopan parlamentin pääsihteeristön henkilöstön edustusta koskevan työjärjestyksen 17 artiklan 5 kohdassa määrätään seuraavaa:

Paikat annetaan kunkin listan sisällä niille ehdokkaille, jotka ovat saaneet eniten yksittäisiä ääniä, kuitenkin seuraavien edellytysten mukaisesti:

a)valittujen ehdokkaiden joukossa on oltava kaksi virkamiesten kunkin ura-alueen edustajaa (LA-virkamiehet mukaan lukien) sekä kaksi 5 artiklassa tarkoitettujen muiden toimihenkilöiden edustajaab)valittujen ehdokkaiden joukossa on oltava tietty, 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistettu määrä Brysselissä työskenteleviä.

Valittu ehdokas voi täyttää molemmat näistä kahdesta edellytyksestä.

5Kyseisen työjärjestyksen 6 artiklan 4 kohdassa määrätään seuraavaa:

— — Edellisen vaalilautakunnan ehdotuksesta yleiskokous vahvistaa niiden henkilöstökomitean paikkojen määrän, jotka varataan Brysselissä työskenteleville henkilöstön jäsenille. Kyseinen määrä edustaa osuutta Brysseliin sijoitetuista pääsihteeristön virkamiehistä ja muista toimihenkilöistä pyöristettynä ylöspäin.

6Brysselissä työskenteleville henkilöstön jäsenille vahvistettiin syyskuussa 1997 pidetyssä henkilöstön yleiskokouksessa varatuksi 11 paikkaa.<TI><P>Riita-asian taustaa</P></TI>7Henkilöstökomitean vaalit järjestettiin marraskuussa 1997. Koska laillista päätösvaltaisuutta ei tällöin saavutettu, toinen vaalikierros pidettiin 13.—23.1.1998.8Kantaja oli ehdokkaana vaaliluettelossa nro 5.9Ääntenlaskenta suoritettiin 26.1.1998. Sitä koskevasta selvityksestä ilmenee muun muassa, että 50 äänestyslipun laskentaa koskevan vaatimuksen johdosta suoritettiin välittömästi uusi ääntenlaskenta.10Paikat jaettiin sovellettavien säännösten mukaisesti suhteessa kunkin vaaliluettelon saamaan äänimäärään. Vaaliluettelo nro 5 sai tällä perusteella kuusi paikkaa.11Vaalilautakunta selvitti 17.2.1998 päivätyssä tiedonannossa, että henkilöstön edustusta koskevan työjärjestyksen 17 artiklan 5 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä edellytyksiä ei voitu täyttää jakamalla paikat henkilökohtaisten äänimäärien perusteella.12Kyseisen säännöksen a alakohdassa säädetty edellytys voidaan nimittäin täyttää ainoastaan valitsemalla kaksi ura-alueen D edustajaa ja yksi ura-alueen AA (muut toimihenkilöt) edustaja. Siten vaalilautakunta etsi kaikista vaaliluetteloista näitä kahta ura-aluetta edustavat ehdokkaat, jotka olivat saaneet suurimmat henkilökohtaiset äänimäärät.13Tämän jälkeen oli vielä valittava kolme Brysselissä työskentelevää henkilöä henkilöstön edustusta koskevan työjärjestyksen 17 artiklan 5 kohdan b alakohdassa säädetyn edellytyksen täyttämiseksi.14Vaalilautakunnan ilmoittamien tulosten mukaan kolme Brysselissä työskentelevää, suurimman äänimäärän saanutta ehdokasta olivat luettelossa nro 5 ollut Järvinen-Pejcov (121 henkilökohtaista ääntä), joka hyväksyttiin erään kyseisestä luettelosta valitun edustajan sijaan; luettelossa nro 6 ollut Hennart (118 henkilökohtaista ääntä), joka hyväksyttiin erään kyseisestä luettelosta valitun edustajan sijaan; ja luettelossa nro 5 ollut Wiik (103 henkilökohtaista ääntä), joka oli todettu valituksi kantajan sijaan.15Kantaja, jota ei siis ollut todettu valituksi henkilöstökomiteaan, esitti vaalilautakunnalle helmikuun 1998 alussa henkilöstön edustusta koskevan työjärjestyksen 19 artiklan 5 kohdassa säädetyssä 10 päivän määräajassa valituksen, jossa se riitautti henkilöstölle 27.1.1998 tiedoksi annetut vaalien tulokset. Kantaja viittasi etenkin siihen ristiriitaiseen tilanteeseen, että —— suurimman kokonaisäänimäärän saanutta ehdokasta ei valittu. Vaalilautakunta ilmoitti 17.2.1998 päivätyssä vastauskirjeessään, että kantajan valitusta ei voitu hyväksyä.<TI><P>Oikeudenkäyntimenettely</P></TI>16Kantaja nosti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 9.3.1998 jättämällään kannekirjelmällä henkilöstösääntöjen 91 artiklan 4 kohdan mukaisen kanteen, jossa se vaatii 27.1.1998 ja 17.2.1998 tehtyjen päätösten kumoamista siltä osin kuin kantaja on suljettu pois parlamentin henkilöstökomiteaan valittujen henkilöiden joukosta.17Lisäksi kantaja esitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon samana päivänä saapuneella erillisellä asiakirjalla henkilöstösääntöjen 91 artiklan 4 kohdan ja EY:n perustamissopimuksen 185 ja 186 artiklan mukaisen välitoimihakemuksen. Tässä hakemuksessa vaaditaan yhtäältä vaalilautakunnan 27.1.1998 päivätystä tiedonannosta ja sen 17.2.1998 antamasta vastauksesta johtuvalla kokoonpanolla toimivan henkilöstökomitean toiminnan keskeyttämistä ja toisaalta minkä tahansa sellaisen toimenpiteen toteuttamista, joka katsotaan tarkoituksenmukaiseksi kantajan etujen turvaamiseksi.18Parlamentti esitti välitoimihakemusta koskevat huomautuksensa 24.3.1998.19Asianosaiset esittivät suulliset lausumansa 8.5.1998 pidetyssä istunnossa. Ne tekivät tuolloin välitoimimenettelyä koskevan sovinnon, jonka kirjaaja merkitsi pöytäkirjaan.20Kyseinen sovinto esitetään asianosaisille telekopiona 14.5.1998 toimitetussa istuntopöytäkirjassa seuraavalla tavalla:

Ne äänet lasketaan uudelleen, jotka on annettu kantajalle, ehdokas Wiikille (joka hyväksyttiin kantajan sijaan), ehdokas Tassinarille (luettelosta nro 6) sekä muille Brysselistä tuleville ehdokkaille, jotka heidän ura-alueensa huomioon ottaen olisi siinä tapauksessa, että heidän saamansa äänimäärät olisivat olleet suurempia, voitu hyväksyä Luxemburgista tulevan ehdokkaan sijaan (sillä seurauksella, että ehdokas Wiikiä ei olisi hyväksytty kantajan sijaan).

Jos ääntenlaskennan tulos on (Euroopan parlamentin vaalisääntöjen tulkintaa sovellettaessa) oikea, kantaja suostuu luopumaan välitoimihakemuksestaan.

Asianosaiset ilmoittavat tuloksesta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle kahden viikon kuluessa.

21Asianosaiset eivät tehneet ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamossa huomautuksia kyseisestä pöytäkirjasta. Kantajan edustaja pyysi kuitenkin 15.5.1998, että uuden ääntenlaskennan järjestämiselle varattua määräaikaa pidennettäisiin 10.6.1998 saakka. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti suostui tähän pidennykseen.22Asianosaiset olivat kirjeenvaihdossa äänestyslippujen uudessa laskennassa noudatettavien menettelytapojen määrittämiseksi. Parlamentin edustaja antoi kantajalle 14.5.1998 lähettämällään telekopiolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen istuntopöytäkirjan valossa luettelon 11 ehdokkaasta, joiden henkilökohtaiset äänet olisi laskettava uudelleen.23Parlamentin edustaja vahvisti 19.5.1998 päivätyllä telekopiolla, että uusi osittainen ääntenlaskenta voitaisiin suorittaa 8.6.1998 sillä edellytyksellä, että 8.5.1998 pidetyssä istunnossa tehdyn ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 14.5.1998 päivätyssä istuntopöytäkirjassa esitetyn sopimuksen ehtoja noudatetaan. Parlamentin edustaja täsmensi, että sopimuksessa ei edellytetä niiden Brysselissä työskentelevien ehdokkaiden saamien äänten uudelleen laskentaa, jotka on joka tapauksessa valittu henkilöstökomiteaan ja/tai joita ei olisi voitu hyväksyä luxemburgilaisen ehdokkaan sijaan sillä seurauksella, että ehdokas Wiikiä ei olisi hyväksytty kantajan sijaan.24Kantajan edustaja ilmoitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentille 2.6.1998 päivätyllä kirjeellä, että parlamentin kanssa ei ole voitu päästä sopimukseen uudessa ääntenlaskennassa noudatettavista menettelytavoista. Se korosti tältä osin, että parlamentin ehdotus rajoittaa ääntenlaskenta eräisiin ehdokkaisiin, jotka se oli valinnut etukäteen käyttäen arviointiperustetta, jossa ei otettu huomioon kantajaa, oli 8.5.1998 pidetyssä istunnossa tehdyn ja istuntopöytäkirjassa esitetyn sopimuksen hengen ja sanamuodon vastainen. Kantajan edustaja totesi, että näissä olosuhteissa kantaja katsoo, että parlamentin kanssa ei ole sen toiminnan vuoksi voitu tehdä istunnossa sovittua sopimusta, ja jättää siten asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin harkittavaksi.<TI><P>Oikeudelliset seikat</P></TI>25Kirjeenvaihdosta, jota käytiin 8.5.1998 pidetyn istunnon jälkeen, ilmenee, että sovinnon ehdot eivät kantajan mukaan sulkeneet pois sitä, että kaikki äänestysliput laskettaisiin uudelleen.26Sovinnosta (edellä 19 kohta) seuraa kuitenkin nimenomaisesti, että parlamentin on suoritettava uusi ääntenlaskenta vain siinä tapauksessa, että Brysselissä työskentelevä ehdokas olisi hänen ura-alueensa huomioon ottaen voitu hyväksyä Luxemburgissa työskentelevän ehdokkaan sijaan, mikäli hänen saamansa äänimäärä olisi suurempi kuin edellisessä ääntenlaskennassa saatu määrä. Vaalisääntöjen mukaan ehdokas Wiik, joka työskentelee Brysselissä ja oli kantajan kanssa samassa vaaliluettelossa, olisi nimittäin vain tällä edellytyksellä voitu jättää hyväksymättä kantajan sijaan. Kaikkia vaalilippuja ei missään tapauksessa ollut tarkoitus laskea uudelleen sovintoa mahdollisesti täytäntöön pantaessa.27Tältä osin se, että parlamentti valitsi henkilöiksi, joiden saamat äänet laskettiin uudelleen, 11 ehdokasta, joista 10 työskentelee Brysselissä, on täysin sovinnon sanamuodon ja hengen mukaista. Noudattaakseen kyseistä sovintoa parlamentin oli nimittäin laskettava uudelleen niiden Brysselissä työskentelevien ehdokkaiden vaaliliput, joiden saama äänimäärä saattoi olla ehdokas Wiikin saamaa äänimäärää suurempi, ja tarkastettava myös se, ettei ehdokas Wiikin saama äänimäärä ollut edellisessä ääntenlaskennassa saatua määrää pienempi. Siten kantajan 2.6.1998 päivätyssä kirjeessään esittämä väite, jonka mukaan ehdokkaiden valinta ei ollut avointa, on hylättävä.28Parlamentin suorittama uusi ääntenlaskenta ei osoita mitään muutosta niiden Brysselissä työskentelevien ehdokkaiden saamassa äänimäärässä, jotka olisivat saattaneet saada ehdokas Wiikiä suuremman äänimäärän. Sitä paitsi ehdokas Wiikin saama äänimäärä on pysynyt edelliseen ääntenlaskentaan verrattuna samana. Sovinnon täytäntöön panemiseksi tehdyn ja asiaankuuluvien säännösten mukaisesti suoritetun uuden ääntenlaskennan tulos ei siten eroa ensimmäisessä ääntenlaskennassa saadusta tuloksesta.29Tästä seuraa, että parlamentti on noudattanut sovinnon ehtoja täysin ja että kantajan olisi siten pitänyt luopua välitoimihakemuksestaan.30Siinä tapauksessa, että istuntopöytäkirjassa säädetään määräaika, jonka kuluessa asianosaisten on ilmoitettava asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle sovinnon täytäntöönpanon tulokset, kuten esillä olevassa asiassa, välitoimista päättävän tuomioistuimen on kyseisen määräajan päätyttyä määrättävä asia poistettavaksi rekisteristä, jos se havaitsee, että asianosaiset ovat päässeet sopimukseen sovinnon täytäntöönpanosta ja luopuvat siten kaikista vaatimuksistaan välitoimia koskevassa menettelyssä. Jos välitoimista päättävä tuomioistuin havaitsee asianosaisille myönnetyn määräajan päätyttyä, että sovinto on pantu täytäntöön virheettömästi mutta että kantaja ei noudata velvollisuuttaan luopua tällaisessa tapauksessa välitoimihakemuksestaan, välitoimista päättävän tuomioistuimen on viran puolesta määrättävä kyseinen hakemus poistettavaksi rekisteristä. On korostettava, että sovinto, jonka asianosaiset tekevät välitoimista päättävässä tuomioistuimessa, on oikeudellisesti sitova toimi, jonka noudattaminen kyseisen tuomioistuimen on varmistettava.31Esillä olevassa asiassa on todettava, että välitoimihakemuksesta ei ole luovuttu siitä huolimatta, että vastaaja on edellä esitetyllä tavalla pannut sovinnon täytäntöön virheettömästi (29 kohta). Näin ollen asia on poistettava rekisteristä viran puolesta.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI

on määrännyt seuraavaa:

1)Asia T-42/98 R poistetaan rekisteristä.2)Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Annettiin Luxemburgissa 12 päivänä elokuuta 1998.

H. Jung

kirjaaja

B. Vesterdorf

presidentti