EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 26.4.2022
COM(2022) 180 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
henkilöstösääntöjen liitteen XI ja 66 a artiklan soveltamisesta
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 26.4.2022
COM(2022) 180 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
henkilöstösääntöjen liitteen XI ja 66 a artiklan soveltamisesta
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
henkilöstösääntöjen liitteen XI ja 66 a artiklan soveltamisesta
1.Johdanto
Henkilöstösääntöjen, sellaisina kuin ne ovat viimeksi muutettuina vuonna 2013 1 , liitteessä XI olevan 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31. maaliskuuta 2022 kertomuksen, jossa arvioidaan kyseisen liitteen 2 artiklan mukaista selvitystä ja erityisesti sitä, vastaako unionin virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden ostovoiman kehitys valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehitystä. Komissio tekee kertomuksensa perusteella tarvittaessa ehdotuksen henkilöstösääntöjen liitteen XI ja 66 a artiklan muuttamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 336 artiklan nojalla.
Tällä kertomuksella pannaan edellä mainittu säännös täytäntöön arvioimalla EU:n toimielinten palvelukseen ottoa koskevien tarpeiden täyttymistä, kuvaamalla henkilöstösääntöjen liitteen XI mukaisten palkkojen ja eläkkeiden päivittämistä koskevien sääntöjen, jäljempänä ’menetelmä’, sekä 66 a artiklan mukaisen yhteisvastuumaksun täytäntöönpanoprosessia ja tuloksia vuosina 2014–2021.
2.EU:n toimielinten palvelukseen ottoa koskevat tarpeet
2.1.Lakisääteinen vaatimus palvelukseen ottoa koskevien tarpeiden selvittämisestä
Henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevassa 2 artiklassa säädetään, että komissio selvittää säännöllisesti toimielinten palvelukseen ottoa koskevat tarpeet.
Toiminnallisesta näkökulmasta palvelukseen oton tavoitteena on täyttää EU:n toimielimissä avoimena olevat virat. Henkilöstösääntöjen 27 artiklassa ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 ja 82 artiklassa edellytetään kuitenkin toisaalta, että virkamiehet ja toimihenkilöt ovat mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia, ja toisaalta, että heidät otetaan palvelukseen EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta.
2.2.Havaintoja palvelukseen ottoa koskevista tarpeista
Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston, jäljempänä ’EPSO’, tehtävänä on valita virkamiehet, jotka edustavat suurinta osuutta EU:n henkilöstöstä. EU:n toimielimet ilmoittavat säännöllisesti palvelukseen ottoa koskevista tarpeistaan EPSOlle, joka laatii vuotuisen kilpailujen järjestämistä koskevan suunnitelman ja määrittelee valintamenetelmät ja -menettelyt, myös kunkin kilpailun arvostelua koskevat säännöt. Yhdessä palvelukseen oton yhteydessä tehtävien tarkastusten kanssa tämä takaa, että kaikki valitut täyttävät henkilöstösääntöjen 27 artiklan mukaisen pätevyyttä, tehokkuutta ja ehdotonta luotettavuutta koskevan vaatimuksen.
2.2.1.EU:n kilpailuihin saatujen hakemusten väheneminen
Liitteessä 1 verrataan muiden kuin kielialan hallintovirkamiesten palvelukseen ottoa koskevia tarpeita EU:n toimielimissä (ilmaistuna haluttuna kilpailun läpäisseiden hakijoiden lukumääränä) kilpailujen todelliseen tulokseen. Vertailu osoittaa, että EPSO onnistui yleisesti ottaen valitsemaan pyydetyn määrän kilpailun läpäisseitä hakijoita.
Yleisvirkamieskilpailuissa hakijoiden lukumäärä kuitenkin väheni kaikissa jäsenvaltioiden ryhmissä (liite 2). Ennen vuotta 2004 EU:hun liittyneissä jäsenvaltioissa väheneminen alkoi henkilöstösääntöjen vuoden 2014 uudistuksen jälkeen, kun taas vuonna 2004 ja sen jälkeen liittyneissä jäsenvaltioissa väheneminen alkoi henkilöstösääntöjen vuoden 2014 uudistuksen jälkeen (liite 3). 2 Tämä vaikutti EU:n toimielinten kykyyn täyttää palvelukseen ottoa koskevat tarpeensa ja varmistaa palvelukseen oton maantieteellinen tasapaino.
2.2.2.Komission toteuttama käytännön ratkaisu erityisten palvelukseen ottoa koskevien tarpeiden täyttämiseksi
Komissio palkkasi palvelukseen ottoa koskevien tarpeidensa täyttämiseksi yhä enemmän väliaikaisia toimihenkilöitä vakinaisiin toimiin, joita tavallisesti hoitavat vakituiset virkamiehet. Väliaikaisten toimihenkilöiden kokonaismäärä kielipalvelujen ulkopuolella kasvoi komissiossa 461:stä vuonna 2013 (joista 118 hallintovirkamiestasolla) 1 672:een vuonna 2020 (joista 825 hallintovirkamiestasolla).
2.2.3.Maantieteellinen epätasapaino palvelukseen otossa
Komissiolla on ollut vaikeuksia ottaa henkilöstöä palvelukseen mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta. Henkilöstösääntöjen 27 artiklan nojalla vuonna 2018 antamassaan kertomuksessa 3 komissio toi nimenomaisesti esiin houkuttelevuuden puutteen, joka näkyy alhaisena osallistumisena EU:n kilpailuihin, kun osallistumista verrataan kyseeseen tulevan väestön kokoon joissakin jäsenvaltioissa. Tämän seurauksena jotkin kansalaisuudet eivät ole riittävästi edustettuina EPSOn varallaololuetteloissa. Liitteessä 4 kuvaillaan, miten EU:n kilpailuihin tehdyt hakemukset ovat vuodesta 2018 lähtien olleet maantieteellisesti epätasapainossa 4 , mikä on johtanut maantieteelliseen epätasapainoon palvelukseen otossa. Erityisesti nuorempien hallintovirkamiesten joukossa merkittävästi aliedustettujen kansalaisuuksien määrä on kasvanut kolmeentoista: Itävalta, Tšekki, Viro, Saksa, Tanska, Suomi, Kypros, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Puola, Slovakia ja Ruotsi. 5
2.3.EU:n toimielinten houkuttelevuuden ja erilaisten makrotaloudellisten ja sosioekonomisten tekijöiden, myös palkan, välinen korrelaatio
Seuraavassa taulukossa on tietoa EU:n kilpailuihin osallistumisen asteesta kussakin jäsenvaltiossa vuosina 2013–2019. Analyysiin sisällytettiin kaikki jäsenvaltiot lukuun ottamatta Belgiaa, väkiluvultaan pienimpiä jäsenvaltioita ja niitä jäsenvaltioita, joissa osallistumisaste on vaihteluvälillä 80–120 prosenttia eli lähellä ihanteellista tavoiteosallistumista 6 . Analyysin ulkopuolelle jätettiin siis seuraavat jäsenvaltiot:
-Belgia, koska Belgian kansalaisten yliedustus EPSOn hakijoiden joukossa on yhteydessä Brysselin asemaan useiden EU:n toimielinten toimipaikkana 7
-Kypros, Luxemburg ja Malta, koska niiden pienen väkiluvun vuoksi analyysi EU:n kilpailuihin osallistuvien hakijoiden osuudesta verrattuna kansalliseen väestöön ei ole tilastollisesti luotettava
-Unkari, Slovakia ja Suomi, koska niiden osallistumisaste (vertaamalla osallistumisastetta prosenttiosuuteen EU:n väestöstä) on 80–120 prosenttia seitsemän vuoden aikana mitattuna ja näin ollen lähellä tavoitetta.
Jotta voidaan arvioida EU:n kilpailuihin osallistumisasteeseen vaikuttavia tekijöitä kussakin jäsenvaltiossa, on tarkasteltava EU:n toimielinten houkuttelevuutta koko EU:ssa. Koska päätös EU:n kilpailuun hakemisesta on viime kädessä henkilökohtainen ja voi perustua useisiin tekijöihin, komissio arvioi mahdollisten korrelaatioiden olemassaoloa tiettyjen makrotaloudellisten ja sosioekonomisten tekijöiden sekä eri jäsenvaltioissa havaittujen osallistumisastetta koskevien suuntausten välillä (liitteet 5–5.7). Komissio arvioi erityisesti suhteellisia nettoansioita jäsenvaltioissa (liitteet 5.1 ja 5.2), työttömyysasteita (liite 5.3), kansallista työllisyystilannetta (liite 5.4), kuvaa EU:sta (liite 5.5), henkilökohtaisia talousnäkymiä (liite 5.6) ja OECD:n paremman elämän indeksiä (liite 5.7).
Näiden tietojen perusteella komissio arvioi mahdollisia korrelaatioita alhaisen EU:n kilpailuihin osallistumisen ja näiden sosioekonomisten ja makrotaloudellisten tekijöiden välillä. Voitiin tehdä seuraavat päätelmät:
-EU:n kansalaisten osallistuminen EU:n kilpailuihin korreloi melko paljon jäsenvaltioissa saatavien nettoansioiden ja kansallisen tason työllisyysnäkymiä koskevan käsityksen kanssa.
-Jos analyysi rajoitetaan suuri- ja pienipalkkaisimpiin jäsenvaltioihin, EU:n kilpailuihin osallistumisen ja nettoansioiden tason välillä on lähes täydellinen korrelaatio. 8 Tämä koskee erityisesti Saksaa, Ranskaa, Alankomaita, Itävaltaa, Tanskaa, Irlantia, Ruotsia, Portugalia, Sloveniaa, Liettuaa, Romaniaa, Kroatiaa, Latviaa ja Bulgariaa. Keskipalkkaisissa jäsenvaltioissa tulokset ovat kuitenkin monisyisempiä, ja niissä on otettava huomioon muita sosioekonomisia tekijöitä.
-EU:n kilpailuihin osallistumisasteen ja OECD:n paremman elämän indeksin välillä on tiivis korrelaatio.
-Osallistumisaste korreloi heikosti tai ei lainkaan kansallisen työttömyysasteen, kansalaisten EU:sta muodostaman kuvan sekä henkilökohtaisen taloustilanteen parantumista seuraavan vuoden aikana koskevan käsityksen kanssa.
3.Henkilöstösääntöjen 65 artiklan täytäntöönpano
3.1.Rinnakkaisuuden periaate
Ostovoiman kehityksen rinnakkaisuuden periaate tarkoittaa, että EU:n työntekijöiden ostovoima seuraa, sekä ylös- että alaspäin, valtionhallinnon kansallisten virkamiesten keskimääräisen ostovoiman kehitystä. Rinnakkaisuuden periaatteen toteuttamisen arviointi tarkasteltavan ajanjakson aikana voi selventää EU:n toimielinten palvelukseen ottoa koskevissa tarpeissa havaittuja vaikeuksia.
Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohdan mukaisesti palkkojen ja eläkkeiden päivitys heijastaa vuotuista kehitystä edellisen vuoden heinäkuun 1 päivän ja kuluvan vuoden heinäkuun 1 päivän välillä 9 seuraavien seikkojen osalta:
-Valtionhallinnon virkamiesten reaalipalkat kymmenestä jäsenvaltiosta muodostetussa otoksessa, joka vastaa vähintään 75:tä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta (EU:n BKT). 10 Reaalipalkkojen vuosimuutos lasketaan näistä jäsenvaltioista jokaisen osalta inflaatiosta puhdistettuna ja siitä käytetään nimitystä erityisindikaattori. Yhteinen erityisindikaattori on kunkin jäsenvaltion kaikkien bruttokansantuotteella painotettujen erityisindikaattorien keskiarvo.
-Vuotuinen inflaatio Brysselissä ja Luxemburgissa (samassa suhteessa kuin EU:n henkilöstön jakautuminen kyseisten kaupunkien välillä). Tätä elementtiä kutsutaan yhteisindeksiksi.
Yhteinen erityisindikaattori ja yhteisindeksi kerrotaan keskenään päivityksen suuruuden laskemiseksi. Päivityksen suuruus ilmaistaan prosenttilukuna, jota sovelletaan kaikkien EU:n työntekijöiden nettopalkkoihin ja -eläkkeisiin kaikkialla 1. heinäkuuta 11 .
Tässä yhteydessä on tärkeää mainita, että menetelmä ei salli inflaation ottamista huomioon kahteen kertaan, mutta se takaa EU:n henkilöstön ja kansallisten virkamiesten palkkojen rinnakkaisen kehityksen, inflaatiosta puhdistettuna. Tätä varten yhteinen erityisindikaattori lasketaan ensin inflaatiosta puhdistettuna kymmenen jäsenvaltion otoksesta ja yhdistetään vasta toisessa vaiheessa yhteisindeksiin. Tarkempia tietoja yhteisen erityisindikaattorin ja yhteisindeksin kehityksestä on kohdassa 3.
3.2.Erityisindikaattorit
Tässä luvussa tarkastellaan, kuvastaako yhteisen erityisindikaattorin laskemiseen tällä hetkellä käytettävä jäsenvaltioiden otos oikein kaikkien kansallisten virkamiesten ostovoiman todellisia muutoksia ja ovatko menetelmään sisältyvästä rinnakkaisuuden periaatteesta tehdyt yleiset ja erityiset poikkeukset heikentäneet merkittävästi EU:n virkamiesten ostovoimaa.
3.2.1.Vuoden 2013 menetelmässä määritellyn yhteisen erityisindikaattorin laskeminen
Vuonna 2013 hyväksytyn menetelmän mukaan yhteinen erityisindikaattori laskettiin heinäkuun 1. päivästä 2015 lähtien käyttäen yhdestätoista viitejäsenvaltiosta muodostettua otosta (BKT:llä painotettuna): Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Puola, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta.
Yhdistynyttä kuningaskuntaa ei enää 1. tammikuuta 2021 alkaen pidetä EU:n jäsenvaltiona, joten se ei kyseisestä päivämäärästä lähtien sisälly yhteisen erityisindikaattorin laskemiseen käytettyyn otokseen. Liite 6 osoittaa, että otos täyttää Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen jälkeenkin henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 1 artiklan 4 kohdassa säädetyn 75 prosentin kynnysarvon, eikä otosta tarvitse näin ollen muuttaa. Eurostat soveltaa viittauksia Yhdistyneeseen kuningaskuntaan EU:n lainsäädännössä koskevaa toimielinten välistä lähestymistapaa, minkä seurauksena se käyttää nykyään liitteessä XI olevan 1 artiklan 4 kohdan soveltamista varten otosta, joka koostuu kymmenestä jäljelle jääneestä jäsenvaltiosta, jotka on mainittu edellä.
Sovellettavaan otokseen kuuluvien jäsenvaltioiden vuosittaiset ja kumulatiiviset tiedot
Liitteessä 7 esitetään erityisindikaattorien aikasarja sovellettavan otoksen yhdentoista jäsenvaltion osalta 1. heinäkuuta 2015 lukien sekä aritmeettinen keskiarvo kyseiseltä ajanjaksolta. Liitteessä 8 esitetään samat tiedot muunnettuna kumulatiiviseksi indeksiksi (2014 = 100).
Sovellettavan otoksen yhteinen erityisindikaattori
Lasketun yhteisen erityisindikaattorin ja sovelletun yhteisen erityisindikaattorin kumulatiivinen vaikutus 1. heinäkuuta 2015 lähtien on esitetty liitteessä 9. Laskettu yhteinen erityisindikaattori vastaa jäsenvaltioiden otoksen virkamiesten ostovoiman kehitystä kyseisenä ajanjaksona (painotettu ostovoimastandardina ilmaistulla BKT:llä). Rinnakkaisuuden periaatteen (ks. kohta 3.1) mukaisesti EU:n henkilöstön ostovoima noudatti samaa kehitystä kuin otos, paitsi 1. heinäkuuta 2020 alkaen poikkeuslausekkeen soveltamisen seurauksena (ks. kohta 3.2.4).
Liitteessä 10 näkyy yhteisen erityisindikaattorin aikasarja 1. heinäkuuta 2015 lukien yhdessä yhteisindeksin ja sen seurauksena tehdyn EU:n henkilöstön vuotuisen päivityksen kanssa. Sovelletun yhteisen erityisindikaattorin aritmeettinen keskiarvo seitsenvuotiskauden aikana on 100,6 ja sovelletun yhteisen erityisindikaattorin kumulatiivinen vaikutus heinäkuuhun 2014 (2014 = 100) on 103,4.
3.2.2.Yhteinen erityisindikaattori määriteltynä edellisten menetelmien mukaisesti
Lainsäätäjä ei ole aina käyttänyt nykyistä lainsäädännöllistä ratkaisua, jossa yhteinen erityisindikaattori lasketaan kymmenestä jäsenvaltioista muodostetun otoksen perusteella. Ennen vuotta 2004 yhteinen erityisindikaattori laskettiin viittaamalla kaikkia jäsenvaltioita koskeviin tilastotietoihin (esimerkiksi vuonna 2003 jäsenvaltioita oli 15), kun taas vuosina 2004–2012 käytettiin kahdeksasta viitejäsenvaltiosta muodostettua otosta.
Lainsäätäjän päätös uuden menetelmän käyttöönotosta perustui tietojen retrospektiiviseen analyysiin, joka viittasi siihen, että kyseisen otoksen kehitys vastaisi tarkasti keskimääräistä kehitystä kaikissa jäsenvaltioissa. Myöhempi analyysi on kuitenkin osoittanut, että vuoden 2004 jälkeen ostovoiman todellinen kehitys valitussa otoksessa oli kaikkien jäsenvaltioiden keskiarvoa vähäisempää. Vuonna 2013 lainsäätäjä säilytti jäsenvaltioiden otoksen periaatteen, mutta otoksen kokoa kasvatettiin kahdeksasta yhteentoista.
Jotta voidaan täyttää lakisääteinen vaatimus sen analysoimisesta, onko unionin virkamiesten ostovoiman kehitys vastannut kaikkien jäsenvaltioiden valtionhallinnon virkamiesten ostovoiman kehitystä, tässä luvussa esitetään simulaatioita yhteisen erityisindikaattorin kehityksestä vuosina 2015–2021 siinä tapauksessa, että olisi käytetty kahdeksan jäsenvaltion muodostamaa otosta (EU8), tai siinä tapauksessa, ettei olisi käytetty mitään otosta.
Kahdeksan jäsenvaltion 12 otoksen perusteella vuotuisen yhteisen erityisindikaattorin aritmeettinen keskiarvo ajanjaksolta 2015–2021 olisi 100,4 ja kumulatiivinen vaikutus (2014 = 100) olisi 102,5. Kaikkien jäsenvaltioiden vuotuisen yhteisen erityisindikaattorin aritmeettinen keskiarvo ajanjaksolta 2015–2021 olisi 101,1 ja kumulatiivinen vaikutus (2014 = 100) olisi 106,5.
Tämän kertomuksen liitteessä 11 verrataan edellä mainittujen vaihtoehtoisten otosten perusteella lasketun yhteisen erityisindikaattorin kehitystä. Kyseiset tiedot osoittavat, että lainsäätäjän vuonna 2013 määrittelemän jäsenvaltioiden otoksen tuloksena EU:n henkilöstön ostovoima saavutti vain puolet valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehityksestä, mikä on saattanut heikentää käsitystä EU:n houkuttelevuudesta työnantajana.
3.2.3.Erityisindikaattori: kehityssuunnat eri jäsenvaltioissa
Erityisindikaattoreihin jäsenvaltioissa liittyvät laskelmat ja luvut perustuvat jäsenvaltioiden tilastoviranomaisten toimittamiin ja validoimiin tietoihin. Tätä tarkoitusta varten on kehitetty vuosittainen palkkausta koskeva kyselylomake, jota päivitetään ajan myötä. Avoimuuden lisäämiseksi on julkistettu myös joukko maakohtaisia menetelmäoppaita ja arviointiraportteja. 13
Liitteessä 12 esitetään aikasarja käytettävissä olevista maakohtaisista tiedoista vuosilta 2015–2021 sekä aritmeettinen keskiarvo kyseiseltä ajanjaksolta. Liitteessä 13 esitetään samat tiedot muunnettuna kumulatiiviseksi indeksiksi (2014 = 100). Otokseen kuuluvista jäsenvaltioista suurimmat nettolisäykset vuodesta 2015 lukien ovat tapahtuneet Puolassa (121), Saksassa (109,8), Itävallassa (109,6) ja Alankomaissa (109). Lisäykset ovat pienimpiä Luxemburgissa (101,6) ja Belgiassa (101,8), ja otokseen kuuluvista valtioista vain Ranskan valtionhallinnon palveluksessa olevien virkamiesten netto-ostovoima väheni (97,9).
Koska EU:n henkilöstön palkkojen kehitys lasketaan jäsenvaltioista muodostetun otoksen samaa ajanjaksoa koskevan painotetun keskiarvon perusteella, mitä kuvaillaan tarkemmin kohdassa 3.2.1, EU:n henkilöstön palkan kasvu oli 103,4.
Otokseen kuulumattomista jäsenvaltioista suurimmat nettolisäykset palkassa ovat tapahtuneet Slovakiassa (186,4), Tšekissä (167,1), Bulgariassa (156,3) ja Romaniassa (148,1). Liitteestä 14 käy ilmi, että valtaosassa jäsenvaltioista, jotka kuuluvat otokseen ja joissa EPSOn järjestämiin EU:n kilpailuihin osallistumisen asteet ovat alhaisia (kuten kohdasta 2 käy ilmi), oli erityisindikaattoreita, jotka olivat paljon suurempia kuin yhteinen erityisindikaattori, jonka perusteella EU:n henkilöstön palkkaa on päivitetty. EU:n suhteellisen ostovoiman houkuttelevuus on toisin sanoen heikentynyt kyseisissä valtioissa.
3.2.4.Yleinen poikkeus rinnakkaisuuden periaatteeseen: maltillistamis- ja poikkeuslausekkeiden soveltaminen
Poikkeuksena ostovoiman kehityksen rinnakkaisuuden periaatteeseen maltillistamislauseke rajoittaa ostovoiman voimakasta nousua samoin kuin myös ostovoiman voimakasta vähenemistä tietyn vuoden aikana. Mikäli ostovoiman laskettu kasvu (yhteinen erityisindikaattori) ylittää 2 prosenttia tai jos ostovoima laskee yli 2 prosenttia, EU:n henkilöstön ostovoiman muutos rajoitetaan 2 prosenttiin. Sitä osaa ostovoiman noususta tai laskusta, joka ylittää 2 prosenttia, sovelletaan yhdeksän kuukautta myöhemmin eli seuraavan vuoden huhtikuun 1 päivästä.
Toinen yleinen poikkeus on poikkeuslauseke, joka rajoittaa EU:n henkilöstön ostovoiman kasvua EU:n talouden taantuman aikana. Mikäli EU:n reaalisen BKT:n ennustetaan laskevan ja yhteisellä erityisindikaattorilla mitattu ostovoima kasvaa, osa ostovoiman kasvusta siirretään sen mukaan, miten suuri reaalisen BKT:n lasku on. Mikäli EU:n reaalinen BKT laskee yli 3 prosenttia, ostovoiman menetelmän mukainen kasvu taataan EU:n talouden elpyessä eli EU:n BKT:n saavuttaessa taantumaa edeltävän tason (elpymislauseke). Mikäli komission toimittamat lopulliset tiedot EU:n reaalisesta BKT:stä poikkeavat ennusteesta siinä määrin, että se vaikuttaa poikkeuslausekkeen soveltamiseen, suoritetaan tarpeelliset korjaukset, myös taannehtivat positiiviset tai negatiiviset mukautukset. 14
Maltillistamislauseke: Eurostat tarkisti asianmukaisesti vuosien 2015 ja 2021 välillä päivitysten luvut henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevassa 10 ja 11 artiklassa määritettyjen maltillistamis- ja poikkeuslausekkeiden kriteerien perusteella. Yhteinen erityisindikaattori yli +2 prosentin tai –2 prosentin lakisääteisen rajan vain vuonna 2020, kun mitattu yhteinen erityisindikaattori (+2,5 %) oli suurempi kuin maltillistamislausekkeen soveltamisen käynnistämiseen edellytetty raja-arvo. Koska samana vuonna (2020) sovellettiin samanaikaisesti poikkeuslauseketta, maltillistamislauseketta ei sovellettu henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 10 artiklan nojalla.
Poikkeuslauseke: Eurostatin kunkin vuosittaisen raportin ajankohtana saatavilla olleet vuotuiset EU:n BKT:n kasvuennusteet olivat positiivisia lukuun ottamatta vuotta 2020, jolloin EU:n reaalisen BKT:n ennustettu kehitys oli covid-19-pandemian seurauksena negatiivinen (–7,4 %) 15 . Siksi henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 11 artiklan 1 kohdan mukaista poikkeuslauseketta sovellettiin vuonna 2020. Koska EU:n BKT:n lasku oli suurempi kuin 3 prosenttia, yhteistä erityisindikaattoria ei käytetty palkkojen ja eläkkeiden päivityksen arvon laskemisessa. Näin ollen koko yhteistä erityisindikaattoria, joka olisi otettu huomioon vuoden 2020 vuotuisessa päivityksessä (+2,5 %), käytetään perustana laskettaessa tulevaa päivitystä, kun EU:n reaalisen BKT:n kumulatiivinen kasvu vuodesta muuttuu positiiviseksi, henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 10 artiklassa ja 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
Rinnakkaisuuden periaatteeseen sovellettavat lakisääteiset yleiset poikkeukset ja erityisesti poikkeuslauseke vuonna 2020 on toteutettu tiukasti, minkä seurauksena on voitu rajoittaa menetelmästä aiheutuvaa vuotuista päivitystä talouden taantuman aikana ja tuottaa nettosäästöjä EU:n talousarvioon. Toisaalta tämä poikkeuslausekkeen soveltaminen vaikutti EU:n virkamiesten ostovoiman rinnakkaiseen kehitykseen, koska samana ajanjaksona otokseen kuuluvien kansallisten hallintojen virkamiehet hyötyivät keskimäärin 2,5 prosenttia korkeammasta ostovoimasta. Tämä on heikentänyt EU:n houkuttelevuutta vuodesta 2020 alkaen.
Myös vuoden 2020 vuotuinen päivitys osoitti vuonna 2014 käyttöönotetun automaattisen maltillistamislausekkeen toimivuuden. Jos poikkeuslausekkeen soveltamista ei olisi käynnistetty samaan aikaan, maltillistamislauseke olisi automaattisesti rajoittanut yhteisen erityisindikaattorin kasvua huhtikuuhun 2021 saakka.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että menetelmän automaattisuus (eli tilastotietoihin perustuvat palkkojen päivitykset, jotka tuottavat vaikutuksia henkilöstösääntöjen perusteella ja muuta säädöstä antamatta) on toiminut hyvin vuodesta 2014 alkaen. Automaattinen menetelmä oli tarkoituksenmukainen ja mahdollisti taloudellisten olosuhteiden ja ostovoiman kehitysten huomioon ottamisen sekä vähensi samalla merkittävästi hallinnollista rasitetta verrattuna tavallisen lainsäätämismenettelyn vuotuiseen käyttöön, kuten oli toimittu ennen vuotta 2014.
3.2.5.Erityinen poikkeus rinnakkaisuuden yleisperiaatteeseen
Jotta voitiin ottaa huomioon tuohon aikaan EU:ssa vallinnut erityisen vaikea taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, osana vuoden 2014 uudistusta päätettiin myös, että EU:n toimielinten, muiden elinten ja virastojen koko henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden päivitys menetelmän avulla keskeytettäisiin vuosiksi 2013 ja 2014 ja että menetelmän soveltamisesta EU:n virkamiehille ja muulle henkilöstölle tulevat mahdolliset edut tasapainotettaisiin ottamalla 1. tammikuuta 2014 uudelleen käyttöön yhteisvastuumaksu, joka vähennetään EU:n henkilöstön palkoista korotettuna.
3.2.5.1.Palkkojen päivityksen keskeyttäminen kahden vuoden ajaksi (2013–2014)
Osana henkilöstösääntöjen uudistusta vuonna 2013 Eurooppa-neuvosto kehotti keskeyttämään kahden vuoden ajaksi kaikkien unionin toimielinten työntekijöiden palkkojen ja eläkkeiden mukautuksen menetelmän perusteella. Näin ollen palkkoja ja eläkkeitä ei päivitetty vuosina 2013 ja 2014 16 henkilöstösääntöjen selvän tekstin mukaisesti. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan tämä kahden vuoden jäädytys tuotti 1,5 miljardin euron säästöt vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä. 17
Vaikka päivitysten keskeyttäminen keskeytti rinnakkaisuuden periaatteen soveltamisen ajanjaksoksi 2013–2014, korjauskertoimien päivitystä jatkettiin ostovoiman yhtäläisyyden varmistamiseksi eri asemapaikkojen välillä.
3.2.5.2.EU:n yhteisvastuumaksun vaikutus
Yhteisvastuumaksu on EU:n henkilöstön palkasta tehtävä vähennys, joka otettiin korotettuna uudelleen käyttöön 1. tammikuuta 2014. Yhteisvastuumaksua sovelletaan henkilöstösääntöjen 66 a artiklan 3 kohdassa määritettyyn perusteeseen, ja sen määrä on 6 prosenttia. Se nostetaan 7 prosenttiin palkkaluokkaan AD 15, taso 2, ja sitä korkeampiin palkkaluokkiin kuuluvien työntekijöiden osalta. Vuoden 2022 talousarvioesityksessä 18 yhteisvastuumaksun tuoton arvioidaan nousevan 106 miljoonaan euroon. Liitteessä 15 esitetään näiden tulojen kehitys vuodesta 2012 lukien.
3.2.5.3.Rinnakkaisuuden periaatteeseen tehtyjen erityisten poikkeusten arviointi
EU:n henkilöstön todellinen ostovoima väheni merkittävästi erityisten poikkeuksien vuoksi. EU:n henkilöstö menetti noin 10,3 prosenttia ostovoimastaan, mikä johtui pääosin vuosina 2004 ja 2013 toteutettujen henkilöstösääntöuudistusten, palkkojen mukautuksiin tehtyjen leikkausten ja vuonna 2020 sovelletun poikkeuslausekkeen yhteisvaikutuksesta. Saman ajanjakson aikana jäsenvaltioiden valtionhallinnon virkamiesten ostovoima kasvoi keskimäärin 0,9 prosenttia. 19
3.3.Yhteisindeksi
Yhteisindeksillä mitataan henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 1 artiklan mukaisesti EU:n henkilöstön elinkustannusten kehitystä Belgiassa ja Luxemburgissa kyseisissä jäsenvaltioissa työskentelevän henkilöstön jakautumisen mukaan, ja se perustuu Belgiassa yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin (YKHI) ja Luxemburgissa kuluttajahintaindeksiin (KHI). Yhteisindeksin laskemiseen 20 käytettyjen erityisten kulutuspainotusten tähden sen kehityksen ja Belgian YKHI:n ja Luxemburgin KHI:n kehitysmallin 21 välillä voi olla tietyn vuoden osalta eroja.
Liitteessä 16 esitetään yhteisindeksin aikasarja (vuotuinen kasvu kesäkuusta kesäkuuhun edelliseen vuoteen verrattuna) sekä tiedot Belgian yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä (YKHI) ja Luxemburgin kuluttajahintaindeksistä (KHI). Yhteisindeksi on ajanjaksona 2015–2021 keskimäärin 101,4. Koko ajanjakson kumulatiivinen indeksi kesäkuuhun 2021 saakka (kesäkuu 2014 = 100) on 110,6. Sen sijaan keskimääräinen YKHI on Belgiassa samana ajanjaksona 101,6 ja kumulatiivinen indeksi koko ajanjakson osalta 111,4. Keskimääräinen KHI oli Luxemburgissa samana ajanjaksona 101,2 ja kumulatiivinen indeksi koko ajanjakson osalta 108,8.
Henkilöstösääntöjen vuoden 2014 uudistuksessa käyttöönotetun yhteisindeksin seurauksena Brysselissä ja Luxemburgissa mitattua inflaatiota vastaava päivityksen osa mahdollisti sen, että varmistettiin EU:n henkilöstölle maksettujen mukautusten ja Brysselissä ja Luxemburgissa mitattujen inflaatioiden välinen johdonmukaisuus. Liitteestä 17 käy ilmi, että jos Brysselin kansainvälisen indeksin käyttämistä palkkojen päivityksen perustana olisi jatkettu, kuten edellisessä menetelmässä toimittiin, viiteajanjakson aikana mitattu kumulatiivinen inflaatio olisi ollut lähes sama kuin yhteisindeksin perusteella laskettu kumulatiivinen inflaatio. 22 Kumulatiivinen yhteisindeksi on alhaisempi kuin Belgian YKHI ja korkeampi kuin Luxemburgin KHI.
4.Henkilöstösääntöjen 64 artiklan täytäntöönpano
4.1.EU:n henkilöstön ostovoiman yhtäläisyysperiaate – korjauskertoimet
Korjauskerroin toteuttaa yhtäläisen kohtelun periaatteen, joka koskee tässä tapauksessa kaikkien EU:n toimielinten, laitosten ja virastojen työntekijöiden ostovoiman yhtäläisyyttä riippumatta heidän asemapaikastaan. Kun samoja palkkataulukkoja ja perusmääriä sovelletaan kaikkiin EU:n työntekijöihin, korjauskertoimia sovelletaan muualla kuin Brysselissä tai Luxemburgissa työskenteleviin työntekijöihin, joiden ei pitäisi kärsiä taloudellisesti korkeammista elinkustannuksista asemapaikoissaan eikä saada hyötyä alhaisemmista elinkustannuksista. 23
Täten palkkaa mukautetaan korjauskertoimella prosenttimääräisesti kunkin asemapaikan elinkustannusten (joko positiivisen tai negatiivisen) eron kompensoimiseksi. Korjauskerrointa sovelletaan seuraavan kaavan mukaisesti:
Palkka asemapaikassa (euroina euromaissa)
Korjauskerroin
(= hintapariteetti / vaihtokurssi)
Vaihtokurssi (= 1 euromaissa)
Palkka Brysselissä (euroina)
=
X
X
Korjauskertoimet päivitetään vähintään kerran vuodessa, ja ne tulevat voimaan 1. heinäkuuta 24 .
Eurostat määrittelee ja parantaa säännöllisesti korjauskertoimien laskentamenetelmää yhteistyössä kansallisten tilastolaitosten kanssa. Nyt käsiteltävän ajanjakson osalta on syytä mainita seuraavat kehityssuunnat:
-kehittyneemmän menetelmän käyttöönotto terveydenhuoltoon ja koulutukseen liittyvien kustannusten, myös maksullisten koulujen, vertailemiseksi jäsenvaltioissa
-tiedonkeruuta on mukautettu brexitin ja covid-19-pandemian seurausten yhteydessä
-yhä useammat organisaatiot haluavat tehdä yhteistyötä Eurostatin kanssa 25 ja käyttää Eurostatin toimittamia tietoja eri tarkoituksiin.
Liitteessä 18 esitetään EU:n yksittäisten asemapaikkojen 26 korjauskerroinluvut vuosilta 2013–2021. Kyseisen taulukon perusteella on selvää, että eri paikkojen korjauskertoimet ovat noudattaneet ajanjakson aikana eri kehityssuuntia. Kertoimet ovat laskeneet 15 paikassa ja nousseet 16 paikassa.
Henkilöstösääntöjen muutetun liitteen XI tultua voimaan on voimassa uusi menettely korjauskertoimien määrittämiseksi tai soveltamisen lopettamiseksi pääkaupungin ulkopuolella kyseisen liitteen 9 artiklan mukaisesti. 27 Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen jälkeen Yhdistyneessä kuningaskunnassa sovellettava korjauskerroin lasketaan 1. helmikuuta 2020 alkaen kolmansiin maihin sovellettavan menetelmän mukaisesti. 28
4.2.Komission kohtaamat korjauskerroinjärjestelmään liittyvät ongelmat
4.2.1.Korjauskertoimien koetaan vaikuttavan negatiivisesti ostovoimaan ja EU:n julkisten palvelujen houkuttelevuuteen
Kuten henkilöstösääntöjen liitteen XI soveltamisesta vuonna 2018 annetussa komission välikertomuksessa 29 todetaan, korjauskertoimien koetaan usein virheellisesti vetävän EU:n henkilöstön ostovoimaa alaspäin. Sidosryhmät, kuten henkilöstö, henkilöstön edustajat ja vastaanottavan jäsenvaltion edustajat, kysyvät usein komission yksiköiltä korjauskertoimien roolista ja niiden laskemisessa käytetyistä menetelmistä. Tämä kysymys nousee esiin etenkin tapauksissa, joissa henkilöstön asemapaikkaan kohdistuu korjauskerroin, joka on alle 100, erityisesti jos tätä korjauskerrointa päivitetään alaspäin. 30
Korjauskertoimien tarkoituksena on ainoastaan säilyttää eri jäsenvaltioissa ja Brysselissä toimivien työntekijöiden ostovoiman vastaavuus ajan mittaan. Korjauskertoimet eivät sen sijaan pyri säilyttämään ostovoimaa tietyllä tasolla. Näin ollen henkilöstön ostovoiman laskettua Brysselissä vuodesta 2004 alkaen (kohta 3.2.5) henkilöstön ostovoima laski kaikissa asemapaikoissa samassa suhteessa. Korjauskertoimet ovat näin ollen ainoastaan väline, jonka avulla mukautukset toteutetaan Brysselin ja Luxemburgin ulkopuolella.
Samanaikaisesti yllä mainittu käsitys korjauskertoimista on pysynyt EU:n julkishallinnon houkuttelevuuteen liittyvänä seikkana joissakin jäsenvaltioissa. Tältä osin joukko sellaisissa jäsenvaltioissa sijaitsevia EU:n virastoja, joissa korjauskerroin on alle 100, raportoi komissiolle selvästä kielteisestä vaikutuksesta niiden mahdollisuuksiin rekrytoida ja pitää palveluksessaan korkeasti koulutettua ja maantieteellisesti tasapainotettua henkilöstöä. Vastaavasti sellaisissa jäsenvaltioissa sijaitsevat virastot, joissa korjauskertoimet ovat korkeita, ovat raportoineet samankaltaisista vaikeuksista, mikä korostaa useissa asemapaikoissa havaittua EU:n henkilöstön netto-ostovoiman laskua riippumatta siitä, mitä korjauskerrointa sovelletaan.
Tässä yhteydessä komissio varmistaa, että kunkin korjauskertoimien päivityksen yhteydessä muille toimielimille annetaan kattavasti tietoa päivityksen kontekstista, ja antaa yksityiskohtaisia selvityksiä eri korjauskertoimien vaihtelusta ja henkilöstön ostovoiman kehityksestä.
4.2.2.Asemapaikan ulkopuolisten kulujen jättäminen huomiotta
Henkilöstösääntöjen mukaan Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset vastaavat korjauskertoimien laskemisessa käytettävien tilastollisten menetelmien määrittämisestä ja niiden soveltamisesta. Olemassa olevat menetelmät, jotka Eurostat on kehittänyt yhteistyössä kansallisten tilastolaitosten kanssa, perustuvat oletukseen, että työntekijän menot muodostuvat kokonaisuudessaan asemapaikassa. Tätä lähestymistapaa analysoidaan parhaillaan, koska työntekijöiden kokonaiskulutustottumukset koostuvat myös asemapaikan ulkopuolisista menoista (alueen ulkopuolisista menoista).
Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset totesivat tältä osin, että on tarpeen päivittää kotitalouksien varainkäyttöä koskevia tutkimuksia, jotta voidaan määrittää alueen ulkopuolisten menojen vaikutus lähetetyn EU:n henkilöstön kulutukseen. Tämän perusteella komission ja jäsenvaltioiden tilastotieteilijät keskustelivat kokeellisista tuloksista. Eurostat on erityisesti alkanut selvittää mahdollisuutta ottaa henkilöstön menotottumukset paremmin huomioon sisällyttämällä niihin asemapaikan ulkopuoliset kulut. Liitteessä 19 esitellään tätä alustavaa työtä ja erityisesti tasoittavaa vaikutusta, joka on seurausta alueen ulkopuolisten menojen sisällyttämisestä EU:n henkilöstön kulutustottumuksiin.
EU:n henkilöstön kulutustottumusten osalta korjauskerroinjärjestelmässä keskitytään Brysselin ja asemapaikan kahdenväliseen vertailuun, mutta siinä olisi mahdollista ottaa huomioon myös alueen ulkopuoliset menot. Eurostatin käynnissä olevan, alueen ulkopuolisia menoja koskevan kokeellisen työn odotetaan tulevina vuosina kehittyvän tilastolliseksi mitaksi. Sen perusteella voitaisiin kehittää sovellettua tilastollista menetelmää edellyttäen, että henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklaa koskevan työryhmän tilastotieteilijät pääsevät asiasta yksimielisyyteen. Osa näistä muutoksista voitaisiin kuitenkin ottaa käyttöön nykyisen oikeudellisen kehyksen puitteissa.
4.2.3.Luxemburgin elinkustannukset
Henkilöstösääntöjen viimeisen, vuonna 2014 toteutetun uudistuksen yhteydessä lainsäätäjät säilyttivät vakiintuneen lainsäädännöllisen ratkaisun, jonka mukaan mitään korjauskerrointa ei sovelleta Belgiaan eikä Luxemburgiin, koska nämä työskentelypaikat ovat useimpien unionin toimielinten pääasiallisia ja alkuperäisiä toimipaikkoja ja niitä käytetään vertailukohtana. Samanaikaisesti lainsäätäjät päättivät ottaa asianmukaisesti huomioon Luxemburgin inflaation määrittelemällä yhteisindeksin.
Sidosryhmät ja tietyt henkilöstön edustajat ovat kyseenalaistaneet sen, että henkilöstösäännöissä ei ole Luxemburgia koskevaa korjauskerrointa. Tältä osin komissio teetti henkilöstösääntöjen liitteen XI soveltamista koskevan komission välikertomuksen 31 seurauksena tutkimuksen elinkustannuksista Luxemburgissa, jotta voitiin arvioida, oliko henkilöstösäännöissä säädetty lainsäädännöllinen ratkaisu yhä tarkoituksenmukainen. Komissio valitsi AIRINCin toteuttamaan tutkimuksen.
AIRINCin mukaan asuminen Luxemburgin kaupungissa maksoi vuonna 2019 noin 53 prosenttia enemmän kuin Brysselissä. Vuokra on ollut merkittävin tekijä, joka on heikentänyt Luxemburgissa työskentelevien ja asuvien työntekijöiden ostovoimaa Brysselissä työskenteleviin ja asuviin työntekijöihin verrattuna.
AIRNC totesi kuitenkin, että Luxemburgin tilanne on erityislaatuinen, koska tuhansia EU:n toimielinten työntekijöitä asuu Luxemburgin raja-alueilla, joilla elinkustannukset ovat merkittävästi alhaisemmat kuin Brysselissä. Kyseiset työntekijät asuvat kuitenkin sellaisen välimatkan päässä, ettei välimatka häiritse heidän tehtäviensä hoitamista. 32 Tämän Luxemburgin maantieteellisen erityispiirteen vuoksi Luxemburgissa havainnoitujen kustannusten perusteella lasketun korjauskertoimen käyttöönotto ei välttämättä kuvastaisi kaikkia Luxemburgin erityispiirteitä EU:n asemapaikkana. 33
Lisäksi niiden 80 otsakkeen joukossa, joiden perusteella Eurostat vertailee asemapaikkojen välisiä eroja, asuminen on tärkein otsake, jossa elinkustannukset ovat selvästi suuremmat Luxemburgissa kuin Brysselissä. 34
Osa työntekijöistä on myös saattanut hankkia asuntonsa aikana, jona asumiskustannukset olivat Luxemburgissa alhaisemmat tai vastaavat kuin Brysselissä, ja he ovat saattaneet kokea omaisuuden hinnanmuutoksen, joka erottaa heidät uusista tulijoista tai sellaisesta henkilöstöstä, joka ei aiemmin omistanut kiinteää omaisuutta. 35
Näin ollen katsotaan, että korjauskertoimen käyttöönotto ei tässä vaiheessa välttämättä auttaisi varmistamaan EU:n henkilöstön ostovoiman yhtäläisyyttä. Lisäksi yksinomaan yhden osatekijän eri hintatasoon tai kehityssuuntaan perustuvan korjauskertoimen käyttöönottaminen voisi luoda epävakaustekijän, jos kyseisen yksittäisen osatekijän hintataso tai kehityssuunta lakkaisi olemasta erilainen tulevaisuudessa.
Tältä osin komissio arvioi yhdessä muiden asiaan liittyvien toimielinten kanssa toimenpiteitä, joilla voitaisiin puuttua tehokkaasti korkeisiin asumiskustannuksiin, joille osa Luxemburgissa asuvasta henkilöstöstä altistuu. Tällaisten toimenpiteiden avulla voitaisiin ottaa huomioon Luxemburgin erityispiirteet ja varsinkin Luxemburgissa työskentelevän mutta sen naapurimaissa asuvan EU:n henkilöstön tilanne.
Niiden EU:n toimielinten, joilla on henkilöstöä Luxemburgissa, hallinnon edustajista koostuva työryhmä keskustelee parhaillaan mahdollisuuksista puuttua kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien Luxemburgissa työskentelevien ja asuvien työntekijöiden kohtaamiin haasteisiin. 36
Samanaikaisesti komissio ottaa selvää alueen ulkopuolisiin menoihin liittyvien menetelmien kehityksestä. Alueen ulkopuoliset menot voisivat toimia lisätekijänä Luxemburgia koskevan korjauskertoimen käyttöönotosta käytävässä keskustelussa.
Kohdennetun sosiaalisen toimenpiteen vaikutuksia Luxemburgin houkuttelevuuteen asemapaikkana tarkastelevaa arviointia ja alueen ulkopuolisia menoja koskevaa tilastollista työtä olisi hyödynnettävä pohdinnassa, jota käydään mahdollisuudesta tehdä muutoksia nykyiseen oikeudelliseen kehykseen EU:n henkilöstön ostovoiman yhtäläisyyden vahvistamiseksi.
5.Päätelmät
Henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 15 artiklan 3 kohdassa säädetään menetelmän ja henkilöstösääntöjen 66 a artiklan soveltamisen jatkamisesta vuoden 2023 jälkeen, kunnes Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet asetuksen komission ehdotuksen pohjalta.
Vuodesta 2014 alkaen komissio on havainnut EPSOn yleisvirkamieskilpailujen hakijoiden joukossa houkuttelevuuteen liittyviä eroja, jotka ovat aiheuttaneet maantieteellistä epätasapainoa komission henkilöstössä. Samalla ajanjaksolla EU:n henkilöstön palkkakehitys (+3,4) oli vain puolet valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehityksestä (+6,5).
Samaan aikaan henkilöstösääntöjen liitteessä XI säädetty automaattinen menetelmä on
-siirtänyt syrjään menneisyydestä tunnetut toimielinten väliset jännitteet ja oikeudenkäynnit sekä ollut samanaikaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston jatkuvassa valvonnassa komission toimittamien vuotuisten raporttien välityksellä
-osoittanut tehokkuutensa, myös vuonna 2020, kun poikkeuslausekkeen automaattinen soveltaminen vähensi palkankorotuksia talouden taantuman aikana ja tuotti nettosäästöjä EU:n talousarvioon
-saanut aikaan maltillisia palkankorotuksia ja estänyt (vuodesta 2015 alkaen) EU:n henkilöstön ostovoiman vähenemisen jatkumisen varmistamalla kumulatiivisen vuotuisen päivityksen (114,3), joka on lähellä Brysselin ja Luxemburgin yhteisindeksillä mitattua kumulatiivista vuotuista inflaatiota (110,6)
-aiheuttanut EU:n henkilöstön ostovoiman vähenemisen 0,2 prosentilla vuonna 2021
-varmistanut EU:n henkilöstön jatkuvan panoksen julkisen talouden vakauttamiseen unionissa ottamalla uudelleen käyttöön korotetun yhteisvastuumaksun
-kestänyt oikeudellisen tarkastelun EU:n tuomioistuimissa muutamissa menetelmää koskevissa yksittäisissä tapauksissa sekä torjunut sosiaalisia jännitteitä, koska kyseisenä ajanjaksona toimielimissä ei ollut suuria lakkoja.
Näin ollen komissio pitää tässä vaiheessa tarpeellisena, että arvioidaan tarkemmin mahdollisia korjauskerroinjärjestelmän menetelmiin tehtäviä parannuksia sekä mahdollisuutta laajentaa yhteisen erityisindikaattorin laskemiseen käytettyä jäsenvaltioiden otosta, ennen kuin se tekee ehdotuksen henkilöstösääntöjen liitteen XI muuttamiseksi.
Henkilöstösääntöjen liitteessä XI olevan 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio jatkaa nykyisen menetelmän väliaikaista soveltamista vuoden 2023 jälkeen ja varmistaa, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportoidaan jatkossakin vuosittain palkkojen ja eläkkeiden talousarviovaikutuksia koskevista tiedoista.
Liitteet
Liite 1: EPSOn muut kuin kielialan AD-kilpailut (kaikki profiilit) julkaisuvuoden mukaan
|
AD |
Haluttu kilpailun läpäisseiden hakijoiden määrä |
Toteutunut kilpailun läpäisseiden hakijoiden määrä |
Tarpeiden täyttyminen |
|
2013 |
474 |
457 |
96 % |
|
2014 |
340 |
359 |
106 % |
|
2015 |
375 |
383 |
102 % |
|
2016 |
351 |
361 |
103 % |
|
2017 |
290 |
313 |
108 % |
|
2018 |
423 |
435 |
103 % |
|
2019 |
585 |
591 |
101 % |
Liite 2: AD-tason avointen yleisvirkamieskilpailujen osallistujamäärä (lähde: EPSO)
|
|
1998 |
Syyskuu 2005 |
Maaliskuu 2010 |
Maaliskuu 2014 |
Maaliskuu 2015 |
Maaliskuu 2017 |
Maaliskuu 2018 |
Maaliskuu 2019 |
Ka. 2017–2019 vs. ka. 1998–2005 |
Ka. 2014–2015 vs. ka. 1998–2005 |
Ka. 2017–2019 vs. ka. 2014–2015 |
|
AT |
755 |
1 162 |
259 |
397 |
453 |
376 |
471 |
373 |
–58 % |
–56 % |
–4 % |
|
BE |
2 735 |
3 905 |
1 745 |
2 036 |
2 111 |
1 635 |
1 537 |
1 423 |
–54 % |
–38 % |
–26 % |
|
DK |
531 |
1 179 |
130 |
273 |
233 |
153 |
161 |
169 |
–81 % |
–70 % |
–36 % |
|
FI |
795 |
538 |
298 |
258 |
265 |
304 |
223 |
330 |
–57 % |
–61 % |
9 % |
|
FR |
3 647 |
4 745 |
1 696 |
2 015 |
2 176 |
1 668 |
1 643 |
1 623 |
–61 % |
–50 % |
–22 % |
|
DE |
2 836 |
3 573 |
1 418 |
1 947 |
2 115 |
1 473 |
1 521 |
1 464 |
–54 % |
–37 % |
–27 % |
|
EL |
1 075 |
873 |
1 381 |
1 812 |
2 146 |
2 533 |
2 164 |
1 844 |
124 % |
103 % |
10 % |
|
IE |
425 |
279 |
153 |
182 |
172 |
167 |
176 |
191 |
–49 % |
–50 % |
1 % |
|
IT |
8 918 |
7 212 |
3 676 |
4 608 |
6 982 |
5 071 |
4 712 |
5 331 |
–38 % |
–28 % |
–13 % |
|
LU |
106 |
92 |
33 |
42 |
70 |
56 |
54 |
67 |
–40 % |
–43 % |
5 % |
|
NL |
662 |
750 |
252 |
584 |
530 |
602 |
642 |
622 |
–12 % |
–21 % |
12 % |
|
PT |
1 098 |
1 746 |
556 |
1 083 |
1 133 |
736 |
629 |
595 |
–54 % |
–22 % |
–41 % |
|
ES |
4 335 |
3 397 |
1 786 |
3 602 |
3 818 |
3 108 |
3 050 |
3 356 |
–18 % |
–4 % |
–15 % |
|
SE |
1 314 |
943 |
276 |
248 |
253 |
221 |
208 |
211 |
–81 % |
–78 % |
–15 % |
|
EU14 |
29 232 |
30 394 |
13 659 |
19 087 |
22 457 |
18 103 |
17 191 |
17 599 |
–41 % |
–30 % |
–15 % |
|
CY |
189 |
84 |
117 |
157 |
123 |
143 |
143 |
0 % |
|||
|
CZ |
420 |
319 |
283 |
348 |
214 |
235 |
404 |
–10 % |
|||
|
EE |
105 |
140 |
234 |
279 |
111 |
92 |
91 |
–62 % |
|||
|
HU |
667 |
572 |
747 |
673 |
459 |
442 |
380 |
–40 % |
|||
|
LV |
145 |
247 |
193 |
197 |
128 |
146 |
118 |
–33 % |
|||
|
LT |
342 |
447 |
377 |
468 |
290 |
302 |
267 |
–32 % |
|||
|
MT |
174 |
79 |
91 |
100 |
70 |
78 |
74 |
–23 % |
|||
|
PL |
1 097 |
1 086 |
1 146 |
1 300 |
855 |
838 |
778 |
–33 % |
|||
|
SK |
378 |
454 |
370 |
391 |
259 |
243 |
274 |
–32 % |
|||
|
SI |
201 |
209 |
237 |
318 |
201 |
196 |
162 |
–33 % |
|||
|
EU10 |
29 232 |
3 718 |
3 637 |
3 795 |
4 231 |
2 710 |
2 715 |
2 691 |
–33 % |
||
|
BG |
1 078 |
1 065 |
1 142 |
773 |
734 |
656 |
–35 % |
||||
|
RO |
2 332 |
2 323 |
2 278 |
1 558 |
1 530 |
1 490 |
–34 % |
||||
|
EU2 |
3 410 |
3 388 |
3 420 |
2 331 |
2 264 |
2 146 |
–34 % |
||||
|
HR |
725 |
713 |
435 |
393 |
372 |
–44 % |
Maaliskuun 2010 kilpailu toteutui erityisolosuhteiden vuoksi vasta vuonna 2013. Siksi sitä ei oteta huomioon vertailussa.
Liite 3: AD-tason avointen yleisvirkamieskilpailujen osallistujamäärä (ryhmittäin)
Liite 4: EU:n kilpailuihin saadut hakemukset kansalaisuuden mukaan
|
Kilpailut vuosina 2013–2019 |
Hakemukset
|
Hakemuksia milj. asukasta kohti |
Hakemukset
|
Väestö
|
Ohjeellinen osuus |
Hakemukset
|
Hakemukset
|
|
EL |
19 847 |
1 851 |
8,7 % |
2,4 % |
3,1 % |
362 % |
281 % |
|
CY |
1 278 |
1 459 |
0,6 % |
0,2 % |
0,8 % |
286 % |
72 % |
|
BE |
16 314 |
1 423 |
7,1 % |
2,6 % |
3,1 % |
279 % |
229 % |
|
MT |
676 |
1 370 |
0,3 % |
0,1 % |
0,6 % |
268 % |
46 % |
|
BG |
8 722 |
1 246 |
3,8 % |
1,6 % |
2,4 % |
244 % |
158 % |
|
LT |
3 235 |
1 158 |
1,4 % |
0,6 % |
1,5 % |
227 % |
95 % |
|
HR |
4 185 |
1 027 |
1,8 % |
0,9 % |
1,6 % |
201 % |
116 % |
|
EE |
1 304 |
984 |
0,6 % |
0,3 % |
0,8 % |
193 % |
71 % |
|
RO |
18 236 |
940 |
8,0 % |
4,3 % |
4,5 % |
184 % |
177 % |
|
SI |
1 927 |
926 |
0,8 % |
0,5 % |
1,0 % |
181 % |
88 % |
|
LU |
524 |
856 |
0,2 % |
0,1 % |
0,8 % |
168 % |
31 % |
|
LV |
1 577 |
821 |
0,7 % |
0,4 % |
1,0 % |
161 % |
72 % |
|
PT |
8 397 |
817 |
3,7 % |
2,3 % |
3,1 % |
160 % |
120 % |
|
IT |
47 460 |
777 |
20,8 % |
13,6 % |
11,2 % |
152 % |
186 % |
|
ES |
29 352 |
625 |
12,8 % |
10,5 % |
8,9 % |
122 % |
144 % |
|
SK |
2 963 |
544 |
1,3 % |
1,2 % |
1,8 % |
106 % |
73 % |
|
HU |
4 862 |
498 |
2,1 % |
2,2 % |
3,0 % |
97 % |
71 % |
|
FI |
2 402 |
436 |
1,1 % |
1,2 % |
1,8 % |
85 % |
59 % |
|
AT |
3 296 |
373 |
1,4 % |
2,0 % |
2,6 % |
73 % |
56 % |
|
IE |
1 656 |
338 |
0,7 % |
1,1 % |
1,6 % |
66 % |
45 % |
|
FR |
17 009 |
254 |
7,4 % |
15,0 % |
11,6 % |
50 % |
64 % |
|
DK |
1 459 |
252 |
0,6 % |
1,3 % |
1,8 % |
49 % |
36 % |
|
NL |
4 338 |
249 |
1,9 % |
3,9 % |
3,9 % |
49 % |
49 % |
|
CZ |
2 539 |
241 |
1,1 % |
2,4 % |
3,1 % |
47 % |
36 % |
|
PL |
9 025 |
238 |
3,9 % |
8,5 % |
8,2 % |
47 % |
48 % |
|
SE |
1 880 |
184 |
0,8 % |
2,3 % |
2,7 % |
36 % |
30 % |
|
DE |
14 057 |
169 |
6,2 % |
18,5 % |
13,8 % |
33 % |
45 % |
Liite 5: EU:n toimielinten houkuttelevuuden ja erilaisten makrotaloudellisten ja sosioekonomisten tekijöiden, myös palkan, välinen korrelaatio
Korrelaatiokerroin on kahden tietojoukon välisen lineaarisen korrelaation mitta. Se on kahden muuttujan kovarianssin ja keskihajontojen tulon välinen suhde eli käytännössä kovarianssin standardoitu mitta, jonka tuloksena on aina välillä –1…1 oleva arvo. Minkä tahansa luvun, joka on arvojen –0,7 ja –1 välillä tai arvojen 0,7 ja 1 välillä, katsotaan tässä kertomuksessa kuvastavan vahvaa korrelaatiota.
Osa analyysiin sisältyneistä jäsenvaltioista jätettiin analyysin ulkopuolelle, koska niiden sisällyttäminen olisi vaarantanut korrelaatioiden tilastollisen luotettavuuden seuraavista syistä. Belgia jätettiin analyysin ulkopuolelle, koska Belgian kansalaisten yliedustus EPSOn hakijoiden joukossa on yhteydessä Brysselin asemaan useiden EU:n toimielinten toimipaikkana. Kypros, Luxemburg ja Malta jätettiin analyysin ulkopuolelle, koska analyysi EU:n kilpailuihin osallistuvien hakijoiden osuudesta verrattuna kansalliseen väestöön ei ole tilastollisesti luotettava niiden pienen väkiluvun vuoksi. Unkari, Slovakia ja Suomi jätettiin analyysin ulkopuolelle, koska niiden osallistumisaste (vertaamalla osallistumisastetta prosenttiosuuteen EU:n väestöstä) on 80–120 prosenttia seitsemän vuoden aikana mitattuna ja näin ollen lähellä tavoitetta.
Liite 5.1: Nettoansioiden ja EU:n kilpailuihin osallistumisasteen välinen korrelaatio – Eurostatin tietokanta
Vuotuiset nettoansiot jäsenvaltioissa eli käteen jäävät nettopalkat ovat peräisin Eurostatin tietokannasta. Niillä tarkoitetaan bruttoansioita, joista on vähennetty tuloverot ja sosiaaliturvamaksut ja joihin on lisätty perhelisät. Analyysissa tarkastellaan vuotuisia nettoansioita jäsenvaltioissa vuonna 2019. Nettoansiot lasketaan neljän yksityisellä ja julkisella sektorilla toteutetun tutkimuksen perusteella. Jotta voidaan poistaa jäsenvaltioiden välisten hintatasojen erot, käytettiin ostovoimapariteetteja ansioiden ilmaisemiseksi ostovoimastandardina (OVS) Eurostatin vakiomenetelmien mukaisesti. Koska EU:n toimielimet pyrkivät houkuttelemaan sekä naimattomia hakijoita että perheellisiä hakijoita, analyysissa otettiin huomioon kaksi eri tietojoukkoa, jotka kuvastavat kahta eri tilannetta. Ensimmäisessä tarkastellaan naimattomia ja lapsettomia henkilöitä, jotka ansaitsevat 167 prosenttia keskiansiosta, ja toisessa kahden tulonsaajan kaksilapsista pariskuntaa, joista molemmat ansaitsevat 100 prosenttia keskimääräisen palkansaajan ansioista.
|
Jäsenvaltiot |
BG |
CZ |
DK |
DE |
EE |
IE |
EL |
ES |
FR |
HR |
IT |
LV |
LT |
NL |
AT |
PL |
PT |
RO |
SI |
SE |
|
Osuus hakijoista vs. osuus väestöstä |
244 % |
47 % |
49 % |
33 % |
193 % |
66 % |
362 % |
122 % |
50 % |
201 % |
152 % |
161 % |
227 % |
49 % |
73 % |
47 % |
160 % |
184 % |
181 % |
36 % |
|
Aliedustettu = –1 Yliedustettu = 1 |
1 |
–1 |
–1 |
–1 |
1 |
–1 |
1 |
1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
–1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
|
Sellaisen henkilön nettoansiot vuonna 2019, joka on naimaton ja lapseton ja ansaitsee 167 prosenttia keskiansiosta (OVS:nä ilmaistuna). BG = 1 |
1 |
1,33 |
2,12 |
2,40 |
1,36 |
2,03 |
1,46 |
1,81 |
2,00 |
1,09 |
1,64 |
1,02 |
1,20 |
2,49 |
2,30 |
1,48 |
1,28 |
1,15 |
1,26 |
1,98 |
|
Korrelaatio |
–0,76 |
|||||||||||||||||||
|
Sellaisen pariskunnan nettoansiot vuonna 2019, jolla on kaksi lasta ja josta molemmat ansaitsevat 100 prosenttia keskiansiosta (OVS:nä ilmaistuna). BG = 1 |
1 |
1,48 |
2,43 |
2,80 |
1,54 |
2,44 |
1,76 |
1,99 |
2,29 |
1,29 |
1,93 |
1,12 |
1,32 |
2,99 |
2,79 |
1,69 |
1,46 |
1,18 |
1,44 |
2,41 |
|
Korrelaatio |
–0,76 |
|||||||||||||||||||
Liite 5.2: Suuri- ja pienipalkkaisimmissa jäsenvaltioissa saatujen nettoansioiden ja EU:n kilpailuihin osallistumisasteen välinen korrelaatio – Eurostatin tietokanta
Kun analyysi rajoitetaan suuri- ja pienipalkkaisimpiin jäsenvaltioihin, EU:n kilpailuihin osallistumisen ja nettoansioiden tason välillä on lähes täydellinen korrelaatio. Tämä koskee erityisesti Saksaa, Ranskaa, Alankomaita, Itävaltaa, Tanskaa, Irlantia, Ruotsia, Portugalia, Sloveniaa, Liettuaa, Romaniaa, Kroatiaa, Latviaa ja Bulgariaa. Keskipalkkaisissa jäsenvaltioissa tulokset ovat kuitenkin monisyisempiä, ja niissä on otettava huomioon muita sosioekonomisia tekijöitä.
|
Jäsenvaltiot |
BG |
DK |
DE |
IE |
FR |
HR |
LV |
LT |
NL |
AT |
PT |
RO |
SI |
SE |
|
Osuus hakijoista vs. osuus väestöstä |
244 % |
49 % |
33 % |
66 % |
50 % |
201 % |
161 % |
227 % |
49 % |
73 % |
160 % |
184 % |
181 % |
36 % |
|
Aliedustettu = –1 Yliedustettu = 1 |
1 |
–1 |
–1 |
–1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
|
Sellaisen henkilön nettoansiot vuonna 2019, joka on naimaton ja lapseton ja ansaitsee 167 prosenttia keskiansiosta (OVS:nä ilmaistuna). BG = 1 |
1 |
2,12 |
2,40 |
2,03 |
2,00 |
1,09 |
1,02 |
1,20 |
2,49 |
2,30 |
1,28 |
1,15 |
1,26 |
1,98 |
|
Korrelaatio |
–0,96 |
|||||||||||||
|
Sellaisen pariskunnan nettoansiot vuonna 2019, jolla on kaksi lasta ja josta molemmat ansaitsevat 100 prosenttia keskiansiosta (OVS:nä ilmaistuna). BG = 1 |
1 |
2,43 |
2,80 |
2,44 |
2,29 |
1,29 |
1,12 |
1,32 |
2,99 |
2,79 |
1,46 |
1,18 |
1,44 |
2,41 |
|
Korrelaatio |
–0,96 |
|||||||||||||
Liite 5.3: Työttömyysasteiden ja EU:n kilpailuihin osallistumisasteen välinen korrelaatio – Eurostatin tietokanta
Tässä liitteessä arvioidaan, vaikuttaako jäsenvaltioiden taloudellinen tilanne jossakin määrin halukkuuteen työskennellä ulkomailla ja EU:n toimielimissä. Yksi makrotaloudellinen indikaattori, joka saattaa vaikuttaa tähän päätökseen, on työttömyysaste. Myös tämän indikaattorin tiedot ovat Eurostatin toimittamia. Jotta analyysi olisi vastannut EPSOn hakijoiden väestörakennetta, siihen sisällytettiin vain vuoden 2019 toisella neljänneksellä 25–49-vuotiaat työttömät henkilöt.
|
Jäsenvaltiot |
BG |
CZ |
DK |
DE |
EE |
IE |
EL |
ES |
FR |
HR |
IT |
LV |
LT |
NL |
AT |
PL |
PT |
RO |
SI |
SE |
|
Osuus hakijoista vs. osuus väestöstä |
244 % |
47 % |
49 % |
33 % |
193 % |
66 % |
362 % |
122 % |
50 % |
201 % |
152 % |
161 % |
227 % |
49 % |
73 % |
47 % |
160 % |
184 % |
181 % |
36 % |
|
Aliedustettu = –1 Yliedustettu = 1 |
1 |
–1 |
–1 |
–1 |
1 |
–1 |
1 |
1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
–1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
|
Työttömyysaste |
4,3 % |
1,8 % |
4,8 % |
3,2 % |
4,0 % |
4,2 % |
17,6 % |
12,7 % |
7,5 % |
6,9 % |
10,5 % |
6,1 % |
6,0 % |
2,5 % |
4,5 % |
2,9 % |
5,3 % |
3,2 % |
3,9 % |
5,3 % |
|
Korrelaatio |
0,43 |
|||||||||||||||||||
Liite 5.4: Kansallista työllisyystilannetta koskevan käsityksen ja EU:n kilpailuihin osallistumisasteen välinen korrelaatio – Eurobarometri 2019
Eurobarometrin 37 yli 200 kysymyksestä yksi liittyy kansalaisten käsitykseen työllisyystilanteesta heidän omassa maassaan.
|
Jäsenvaltiot |
BG |
CZ |
DK |
DE |
EE |
IE |
EL |
ES |
FR |
HR |
IT |
LV |
LT |
NL |
AT |
PL |
PT |
RO |
SI |
SE |
|
Osuus hakijoista vs. osuus väestöstä |
244 % |
47 % |
49 % |
33 % |
193 % |
66 % |
362 % |
122 % |
50 % |
201 % |
152 % |
161 % |
227 % |
49 % |
73 % |
47 % |
160 % |
184 % |
181 % |
36 % |
|
Aliedustettu = –1 Yliedustettu = 1 |
1 |
–1 |
–1 |
–1 |
1 |
–1 |
1 |
1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
–1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
|
Niiden osuus väestöstä, joiden mielestä työllisyystilanne heidän maassaan on hyvä |
28 % |
80 % |
90 % |
73 % |
60 % |
65 % |
7 % |
13 % |
22 % |
24 % |
14 % |
37 % |
45 % |
85 % |
66 % |
65 % |
38 % |
38 % |
45 % |
65 % |
|
Korrelaatio |
–0,73 |
|||||||||||||||||||
Liite 5.5: EU:ta koskevan käsityksen ja EU:n kilpailuihin osallistumisasteen välinen korrelaatio – Eurobarometri 2019
Useat eurobarometrin kysymykset koskevat kuvaa, joka kansalaisilla on koko Euroopan unionista ja erityisesti EU:n toimielimistä. Vaikka EPSOn hakijat eivät välttämättä edusta EU:n kansalaisia (erityisesti ikäryhmien osalta), voidaan todeta, että sellaisten jäsenvaltioiden kansalaiset, jotka kannattavat eniten eurooppalaista hanketta, hakevat todennäköisemmin EU:n kilpailuihin.
|
Jäsenvaltiot |
BG |
CZ |
DK |
DE |
EE |
IE |
EL |
ES |
FR |
HR |
IT |
LV |
LT |
NL |
AT |
PL |
PT |
RO |
SI |
SE |
|
Osuus hakijoista vs. osuus väestöstä |
244 % |
47 % |
49 % |
33 % |
193 % |
66 % |
362 % |
122 % |
50 % |
201 % |
152 % |
161 % |
227 % |
49 % |
73 % |
47 % |
160 % |
184 % |
181 % |
36 % |
|
Aliedustettu = –1 Yliedustettu = 1 |
1 |
–1 |
–1 |
–1 |
1 |
–1 |
1 |
1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
–1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
|
Niiden osuus väestöstä, joilla on myönteinen kuva EU:sta |
61 % |
31 % |
55 % |
50 % |
49 % |
63 % |
31 % |
39 % |
36 % |
41 % |
33 % |
42 % |
50 % |
43 % |
38 % |
50 % |
59 % |
52 % |
44 % |
50 % |
|
Korrelaatio |
–0,04 |
|||||||||||||||||||
Liite 5.6: Henkilökohtaisten talousnäkymien ja EU:n kilpailuihin osallistumisasteen välinen korrelaatio – Eurobarometri 2019
Eurobarometrissä kansalaisia pyydetään kertomaan odotuksista, joita heillä on oman kotitaloutensa taloustilanteesta seuraavana vuonna. Henkilökohtaista taloustilannetta koskeviin odotuksiin vaikuttavat yleiset työllisyysnäkymät sekä henkilökohtaiset ajatukset muun muassa odotetusta palkkatasosta ja työpaikan vakaudesta.
|
Jäsenvaltiot |
BG |
CZ |
DK |
DE |
EE |
IE |
EL |
ES |
FR |
HR |
IT |
LV |
LT |
NL |
AT |
PL |
PT |
RO |
SI |
SE |
|
Osuus hakijoista vs. osuus väestöstä |
244 % |
47 % |
49 % |
33 % |
193 % |
66 % |
362 % |
122 % |
50 % |
201 % |
152 % |
161 % |
227 % |
49 % |
73 % |
47 % |
160 % |
184 % |
181 % |
36 % |
|
Aliedustettu = –1 Yliedustettu = 1 |
1 |
–1 |
–1 |
–1 |
1 |
–1 |
1 |
1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
–1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
|
Niiden osuus väestöstä, jotka ajattelevat, että heidän oma taloustilanteensa paranee seuraavien 12 kuukauden aikana |
26 % |
24 % |
21 % |
17 % |
31 % |
18 % |
23 % |
20 % |
24 % |
29 % |
23 % |
31 % |
25 % |
15 % |
16 % |
23 % |
27 % |
31 % |
20 % |
27 % |
|
Korrelaatio |
–0,56 |
|||||||||||||||||||
Liite 5.7: OECD:n paremman elämän indeksin ja EU:n kilpailuihin osallistumisasteen välinen korrelaatio – OECD
OECD:n paremman elämän indeksi on tilastotietojen joukko, jonka tavoitteena on vertailla hyvinvointia eri valtioissa. Hyvinvointi kattaa muun muassa aineelliset elinolot, asuinolot, työllisyyden ja koulutuksen. Vertailtavuuden vuoksi tutkimukseen valittu indikaattori on yleinen tyytyväisyys elämään.
|
Jäsenvaltiot |
BG |
CZ |
DK |
DE |
EE |
IE |
EL |
ES |
FR |
HR |
IT |
LV |
LT |
NL |
AT |
PL |
PT |
RO |
SI |
SE |
|
Osuus hakijoista vs. osuus väestöstä |
244 % |
47 % |
49 % |
33 % |
193 % |
66 % |
362 % |
122 % |
50 % |
201 % |
152 % |
161 % |
227 % |
49 % |
73 % |
47 % |
160 % |
184 % |
181 % |
36 % |
|
Aliedustettu = –1 Yliedustettu = 1 |
1 |
–1 |
–1 |
–1 |
1 |
–1 |
1 |
1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
–1 |
–1 |
1 |
1 |
1 |
–1 |
|
OECD:n paremman elämän indeksi |
6,7 |
7,6 |
7,0 |
5,7 |
7,0 |
5,4 |
6,3 |
6,5 |
6,0 |
5,9 |
5,9 |
7,4 |
7,1 |
6,1 |
5,4 |
5,9 |
7,3 |
|||
|
Korrelaatio |
–0,84 |
|||||||||||||||||||
Liite 6: Jäsenvaltioista muodostetun otoksen ja jäsenvaltioiden painoarvon kehitys (2014 = 100)
Liite 7: Otokseen kuuluvien jäsenvaltioiden vuotuiset erityisindikaattorit (2014 = 100)
Liite 8: Otokseen kuuluvien jäsenvaltioiden kumulatiiviset vuotuiset erityisindikaattorit (2014 = 100)
Liite 9: Laskettu ja sovellettu yhteinen erityisindikaattori (GSI)
Liite 10: Yhteinen erityisindikaattori (GSI), yhteisindeksi ja vuotuinen päivitys (2014 = 100)
|
|
GSI |
Kumulatiivinen
|
Yhteisindeksi |
Kumulatiivinen
|
Vuotuinen päivitys |
Kumulatiivinen
|
|
2015 |
101,2 |
101,2 |
101,2 |
101,2 |
102,4 |
102,4 |
|
2016 |
101,9 |
103,1 |
101,4 |
102,6 |
103,3 |
105,8 |
|
2017 |
100,4 |
103,5 |
101,1 |
103,7 |
101,5 |
107,4 |
|
2018 |
99,6 |
103,1 |
102,1 |
105,9 |
101,7 |
109,2 |
|
2019 |
100,5 |
103,6 |
101,5 |
107,5 |
102,0 |
111,4 |
|
2020 |
102,5 |
103,6 |
100,7 |
108,3 |
100,7 |
112,2 |
|
2021 |
99,8 |
103,4 |
102,1 |
110,6 |
101,9 |
114,3 |
Liite 11: Eri otosten perusteella laskettujen vaihtoehtoisten yhteisten erityisindikaattorien vertailu
Liite 12: Kaikkien jäsenvaltioiden vuotuiset erityisindikaattorit (2014 = 100)
Liite 13: Kaikkien jäsenvaltioiden kumulatiiviset vuotuiset erityisindikaattorit (2014 = 100)
Liite 14: Niiden otokseen kuuluvien jäsenvaltioiden, joiden osallistuminen EU:n kilpailuihin on alhaisella tasolla, kumulatiiviset erityisindikaattorit
Liite 15: Yhteisvastuumaksun tuotot vuosina 2012–2022
Liite 16: Belgian ja Luxemburgin yhteisindeksi (JBLI), Belgian YKHI (BEhicp) ja Luxemburgin KHI (LUcpi)
Liite 17: Elinkustannusten kehitys Brysselissä (Brysselin kansainvälinen indeksi)
Liite 18: Korjauskertoimien kehitys
Liite 19: Alueen ulkopuolisista menoista tehdyn Eurostatin selvitystyön vaikutukset
|
Nykyiset korjauskertoimet – heinäkuu 2021 |
Arvioitu korjauskerroin, mukaan lukien alueen ulkopuoliset menot |
Muutos |
|
|
BE |
100 |
100 |
0,0 % |
|
BG |
61,7 |
64,8 |
5,0 % |
|
CZ |
88,1 |
89,4 |
1,5 % |
|
DK |
134,2 |
129,8 |
–3,3 % |
|
DE |
101,4 |
100,9 |
–0,5 % |
|
DE Karlsruhe |
96,9 |
96,8 |
–0,1 % |
|
DE München |
113,4 |
111,6 |
–1,6 % |
|
EE |
86,3 |
87,7 |
1,6 % |
|
IE |
133,6 |
128,7 |
–3,7 % |
|
EL |
85,2 |
86,2 |
1,2 % |
|
ES |
96,3 |
96,4 |
0,1 % |
|
FR |
119,9 |
117,2 |
–2,3 % |
|
HR |
78,3 |
80,3 |
2,6 % |
|
IT |
95,2 |
95,3 |
0,1 % |
|
IT Varese |
91,2 |
91,8 |
0,7 % |
|
CY |
82,2 |
83,7 |
1,8 % |
|
LV |
80,0 |
82,1 |
2,6 % |
|
LT |
80,1 |
81,8 |
2,1 % |
|
HU |
76,1 |
78,6 |
3,3 % |
|
MT |
94,0 |
94,5 |
0,5 % |
|
NL |
111,4 |
109,6 |
–1,6 % |
|
AT |
109,6 |
107,3 |
–2,1 % |
|
PL |
70,6 |
73,7 |
4,4 % |
|
PT |
91,4 |
91,9 |
0,5 % |
|
RO |
68,5 |
71,2 |
3,9 % |
|
SI |
84,9 |
86,1 |
1,4 % |
|
SK |
79,9 |
81,6 |
2,1 % |
|
FI |
118,6 |
115,7 |
–2,4 % |
|
SE |
130,3 |
126,4 |
–3,0 % |