02012D0757 — FI — 16.06.2020 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 14 päivänä marraskuuta 2012, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2007/756/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 8075) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 345 15.12.2012, s. 1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
KOMISSION PÄÄTÖS, 2013/710/EU annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, |
L 323 |
35 |
4.12.2013 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) 2015/995, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2015, |
L 165 |
1 |
30.6.2015 |
|
|
L 188 |
16 |
15.6.2020 |
||
Oikaistu:
KOMISSION PÄÄTÖS,
annettu 14 päivänä marraskuuta 2012,
Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2007/756/EY muuttamisesta
(tiedoksiannettu numerolla C(2012) 8075)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2012/757/EU)
1 artikla
Kohde
Hyväksytään liitteessä I esitetty koko Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE).
2 artikla
Soveltamisala
1. Liitteessä I esitettyä YTE:ää sovelletaan direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevassa 2.5 kohdassa määriteltyyn Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmään ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta”.
2. YTE:ää sovelletaan seuraaviin verkkoihin:
direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa määritelty Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän rataverkko;
direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa määritelty Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rataverkko ja
rautatiejärjestelmän rataverkon muut osat unionissa.
Siihen eivät sisälly direktiivin 2008/57/EY 1 artiklan 3 kohdassa mainitut tapaukset.
3 artikla
Avoimet kohdat
1. Liitteen I lisäyksessä I tarkoitetuiksi ”avoimiksi kohdiksi” luokitelluissa kysymyksissä direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 3 kohdan mukaisessa yhteentoimivuuden tarkastamisessa noudatettavia ehtoja ovat ne kansalliset säännöt, joita sovelletaan jäsenvaltiossa, jossa käyttö tapahtuu.
2. Kunkin jäsenvaltion on annettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle tiedoksi asiaa koskevat kansalliset sääntönsä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2016.
3 a artikla
Erityistapaukset
1. Liitteessä I olevassa 7.3 kohdassa tarkoitettujen erityistapausten osalta direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 3 kohdan mukaisessa yhteentoimivuuden tarkastamisessa noudatettavia ehtoja ovat ne kansalliset säännöt, joita sovelletaan jäsenvaltiossa, jossa käyttö tapahtuu.
2. Kunkin jäsenvaltion on annettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle tiedoksi asiaa koskevat kansalliset sääntönsä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2016.
3 b artikla
Kahdenvälisiä sopimuksia koskevat ilmoitukset
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi seuraavantyyppiset sopimukset viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2016, mikäli niistä ei ole jo ilmoitettu komission päätöksen 2006/920/EY ( 1 ), päätöksen 2008/231/EY, päätöksen 2011/314/EU tai tämän päätöksen nojalla:
jäsenvaltioiden ja rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden väliset pysyvät tai väliaikaiset kansalliset sopimukset, jotka ovat suunnitellun junaliikennepalvelun hyvin erityisen tai paikallisen luonteen vuoksi välttämättömiä;
rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden tai turvallisuusviranomaisten kahden- tai monenväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta; ja
yhden tai useamman jäsenvaltion ja vähintään yhden kolmannen maan väliset kansainväliset sopimukset tai jäsenvaltioiden rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden ja vähintään yhden kolmannen maan rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan väliset kansainväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta.
3 c artikla
Loppuopasteen tyyppiä koskevista säännöistä ilmoittaminen
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi liitteessä I olevassa 4.2.2.1.3.2 ja 4.2.2.1.3.3 kohdassa kuvatun loppuopasteen tyyppiä koskevat säännöt viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2016, mikäli niistä ei ole jo ilmoitettu komission päätöksen 2006/920/EY, päätöksen 2008/231/EY, päätöksen 2011/314/EU tai tämän päätöksen nojalla.
3 d artikla
Täytäntöönpanosäännöt
1. Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan yhteentoimivan osajärjestelmän käyttöönotossa noudatettavat vaiheet on määritelty liitteessä I olevassa 7 jaksossa.
2. Jäsenvaltioiden on laadittava liitteessä I olevan 7 jakson mukaisesti kansalliset käyttöönottosuunnitelmat, joissa kuvataan toimet, jotka ne aikovat toteuttaa tämän päätöksen noudattamiseksi.
Niiden on toimitettava käyttöönottosuunnitelmansa komissiolle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017 Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedoksi myös mahdolliset kansallista käyttöönottosuunnitelmaa koskevat päivitykset.
3. Komissio julkaisee kansalliset käyttöönottosuunnitelmat ja niiden myöhemmät päivitykset verkkosivustollaan ja ilmoittaa niistä jäsenvaltioille direktiivissä 2008/57/EY tarkoitetun komitean kautta.
4. Jäsenvaltioiden, jotka ovat jo lähettäneet päivitetyt kansalliset käyttöönottosuunnitelmansa, ei tarvitse lähettää niitä uudelleen.
4 artikla
Kumotaan päätökset 2008/231/EY ja 2011/314/EY 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen.
5 artikla
Muutetaan päätös 2007/756/EY seuraavasti:
Lisätään 1 artiklan jälkeen artikla seuraavasti:
”1 a artikla
Tämän päätöksen liitteessä olevaa lisäystä 6 sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.”
Muutetaan liite tämän päätöksen liitteen II mukaisesti.
6 artikla
1. Virasto julkaisee internetsivustollaan luettelot päätöksen 2007/756/EY liitteessä olevan lisäyksen 6 kohdissa 9, 10, 11, 12 ja 13 tarkoitetuista tunnuksista.
2. Virasto pitää 1 kohdassa tarkoitetut tunnusten luettelot ajan tasalla ja ilmoittaa komissiolle tunnusten muutoksista. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille näiden luettelojen muutoksista direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan mukaisesti perustetun komitean välityksellä.
7 artikla
Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.
8 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
|
SISÄLLYSLUETTELO |
|
|
1. |
Johdanto |
|
1.1 |
Tekninen soveltamisala |
|
1.2 |
Maantieteellinen soveltamisala |
|
1.3 |
Tämän YTE:n sisältö |
|
2. |
Osajärjestelmän kuvaus ja soveltamisala |
|
2.1 |
Osajärjestelmä |
|
2.2 |
Soveltamisala |
|
2.2.1 |
Henkilökunta ja junat |
|
2.2.2 |
Periaatteet |
|
2.2.3 |
Sovellettavuus olemassa oleviin kalustoyksiköihin ja infrastruktuuriin |
|
3. |
Olennaiset vaatimukset |
|
3.1 |
Olennaisten vaatimusten täyttäminen |
|
3.2 |
Olennaiset vaatimukset – yleiskatsaus |
|
4. |
Osajärjestelmän ominaisuudet |
|
4.1 |
Johdanto |
|
4.2 |
Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät |
|
4.2.1 |
Henkilöstöön liittyvät eritelmät |
|
4.2.1.1 |
Yleiset vaatimukset |
|
4.2.1.2 |
Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio |
|
4.2.1.2.1 |
Kuljettajan sääntökirja |
|
4.2.1.2.2 |
Liikennöitävien rataosien sekä niillä käytettävien olennaisten ratalaitteiden kuvau |
|
4.2.1.2.2.1 |
Reittikirjan laatiminen |
|
4.2.1.2.2.2 |
Muutokset reittikirjan tietoihin |
|
4.2.1.2.2.3 |
Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti |
|
4.2.1.2.3 |
Aikataulut |
|
4.2.1.2.4 |
Liikkuva kalusto |
|
4.2.1.3 |
Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio |
|
4.2.1.4 |
Rataverkon haltijan junien kulkulupia myöntävälle henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio |
|
4.2.1.5 |
Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välillä |
|
4.2.2 |
Juniin liittyvät eritelmät |
|
4.2.2.1 |
Junan näkyvyys |
|
4.2.2.1.1 |
Yleinen vaatimus |
|
4.2.2.1.2 |
Etupää |
|
4.2.2.1.3 |
Takapää |
|
4.2.2.2 |
Junan kuuluvuus |
|
4.2.2.2.1 |
Yleinen vaatimus |
|
4.2.2.2.2 |
Ohjaus |
|
4.2.2.3 |
Kalustoyksikön yksilöinti |
|
4.2.2.4 |
Matkustajien ja kuorman turvallisuus |
|
4.2.2.4.1 |
Kuorman turvallisuus |
|
4.2.2.4.2 |
Matkustajien turvallisuus |
|
4.2.2.5 |
Junan kokoonpano |
|
4.2.2.6 |
Junan jarrutus |
|
4.2.2.6.1 |
Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset |
|
4.2.2.6.2 |
Jarrutuskyky ja suurin sallittu nopeus |
|
4.2.2.7 |
Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen |
|
4.2.2.7.1 |
Yleinen vaatimus |
|
4.2.2.7.2 |
Tarvittavat tiedot |
|
4.2.2.8 |
Radan opastimien ja merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset |
|
4.2.2.9 |
Kuljettajan valppaus |
|
4.2.3 |
Junien toimintaan liittyvät eritelmät |
|
4.2.3.1 |
Junan kulun suunnittelu |
|
4.2.3.2 |
Junien tunnisteet |
|
4.2.3.2.1 |
Junanumeron muoto |
|
4.2.3.3 |
Junan lähtö |
|
4.2.3.3.1 |
Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit |
|
4.2.3.3.2 |
Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle |
|
4.2.3.4 |
Liikenteen hallinta |
|
4.2.3.4.1 |
Yleiset vaatimukset |
|
4.2.3.4.2 |
Junista ilmoittaminen |
|
4.2.3.4.2.1 |
Junien kulun seurantaan tarvittavat tiedot |
|
4.2.3.4.2.2 |
Ennakoitu luovutusaika |
|
4.2.3.4.3 |
Vaaralliset aineet |
|
4.2.3.4.4 |
Toiminnan laatu |
|
4.2.3.5 |
Tietojen tallentaminen |
|
4.2.3.5.1 |
Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella |
|
4.2.3.5.2 |
Valvontatietojen tallentaminen junassa |
|
4.2.3.6 |
Vajaatoimintatilanne |
|
4.2.3.6.1 |
Ilmoittaminen toisille käyttäjille |
|
4.2.3.6.2 |
Kuljettajien ohjeistaminen |
|
4.2.3.6.3 |
Varautumisjärjestelyt |
|
4.2.3.7 |
Hätätilanteiden hallinta |
|
4.2.3.8 |
Junan miehistön auttaminen vaaratilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö |
|
4.3 |
Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät |
|
4.3.1 |
Liitännät infrastruktuuri-YTE:ään |
|
4.3.2 |
Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ään |
|
4.3.3 |
Liitännät liikkuvan kaluston YTE:ään |
|
4.3.3.1 |
Liitännät vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään |
|
4.3.3.2 |
Liitännät tavaravaunuja koskevaan YTE:ään |
|
4.3.4 |
Liitännät energia-YTE:ään |
|
4.3.5 |
Liitännät rautatietunneleiden turvallisuutta koskevaan YTE:ään |
|
4.4 |
Käyttöä koskevat säännöt |
|
4.5 |
Kunnossapitoa koskevat säännöt |
|
4.6 |
Ammatillinen pätevyys |
|
4.6.1 |
Ammatillinen pätevyys |
|
4.6.2 |
Kielellinen pätevyys |
|
4.6.2.1 |
Periaatteet |
|
4.6.2.2 |
Kielitaidon taso |
|
4.6.3 |
Henkilöstön alku- ja jatkuva arviointi |
|
4.6.3.1 |
Peruselementit |
|
4.6.3.2 |
Koulutustarpeiden analysointi ja päivittäminen |
|
4.6.4 |
Apuhenkilöstö |
|
4.7 |
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset |
|
4.7.1 |
Johdanto |
|
4.7.2 |
Lääkärintarkastukset ja psykologiset arvioinnit |
|
4.7.2.1 |
Ennen työhön hyväksymistä |
|
4.7.2.1.1 |
Lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö |
|
4.7.2.1.2 |
Psykologinen arviointi |
|
4.7.2.2 |
Työhön hyväksymisen jälkeen |
|
4.7.2.2.1 |
Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu |
|
4.7.2.2.2 |
Määräaikaisen lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö |
|
4.7.2.2.3 |
Ylimääräiset lääkärintarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit |
|
4.7.3 |
Terveydentilavaatimukset |
|
4.7.3.1 |
Yleiset vaatimukset |
|
4.7.3.2 |
Näkövaatimukset |
|
4.7.3.3 |
Kuulovaatimukset |
|
4.8 |
Infrastruktuuria ja kalustoyksikköjä koskevat rekisterit |
|
4.8.1 |
Infrastruktuuri |
|
4.8.2 |
Liikkuva kalusto |
|
5. |
Yhteentoimivuuden osatekijät |
|
5.1 |
Määritelmä |
|
5.2 |
Osatekijöiden luettelo |
|
6. |
Osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arviointi ja osajärjestelmän tarkastus |
|
6.1 |
Yhteentoimivuuden osatekijät |
|
6.2 |
Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä |
|
6.2.1 |
Periaatteet |
|
7. |
Täytäntöönpano |
|
7.1 |
Periaatteet |
|
7.2 |
Täytäntöönpanon suuntaviivoja |
|
7.3 |
Erityistapaukset |
|
7.3.1 |
Johdanto |
|
7.3.2 |
Erityistapausten luettelo |
|
7.3.2.1 |
Viroa, Latviaa ja Liettuaa koskeva tilapäinen erityistapaus (T1) |
|
7.3.2.2 |
Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva tilapäinen erityistapaus (T2) |
|
7.3.2.3 |
Suomea koskeva tilapäinen erityistapaus (T3) |
|
7.3.2.4 |
Suomea koskeva pysyvä erityistapaus (P1) |
|
Lisäys A: |
ERTMS/ETCS-käyttösäännöt |
|
Lisäys B: |
Käyttöä koskevat yhteiset periaatteet ja säännöt |
|
Lisäys C: |
Turvallisuuteen liittyvän viestinnän menetelmät |
|
Lisäys D: |
Elementit, jotka rataverkon haltijan on toimitettava rautatieyritykselle reittikirjaa varten sekä junan soveltuvuuden arvioimiseksi niiden reittien osalta, joilla rautatieyrityksen on tarkoitus liikennöidä |
|
Lisäys E: |
Kieli- ja viestintätasot |
|
Lisäys F: |
Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junassa mukana olevan henkilöstön osalta |
|
Lisäys G: |
Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junan valmistelussa |
|
Lisäys H: |
Eurooppalainen kalustoyksikkönumero ja siihen liittyvä kirjaintunnus kalustossa |
|
Lisäys I: |
Avointen kohtien luettelo |
|
Lisäys J: |
Sanasto |
1. JOHDANTO
1.1 Tekninen soveltamisala
Tämä yhteentoimivuuden tekninen eritelmä, jäljempänä ”YTE”, koskee direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevan 1 kohdan luettelossa tarkoitettua osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta”. Lisätietoja tästä osajärjestelmästä on luvussa 2.
YTE:ssä erotetaan tarpeen mukaan toisistaan tavanomaista rautatiejärjestelmää ja direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa määriteltyä suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää koskevat vaatimukset.
1.2 Maantieteellinen soveltamisala
Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on koko rautatiejärjestelmän rataverkko, joka koostuu
ja johon eivät sisälly direktiivin 2008/57/EY 1 artiklan 3 kohdassa mainitut tapaukset.
1.3 Tämän YTE:n sisältö
Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä:
ilmoitetaan sen tarkoitettu soveltamisala käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa osajärjestelmässä – 2 luku;
täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sen liitännöille muihin osajärjestelmiin – 3 luku;
määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka kyseisen osajärjestelmän ja sen liitäntöjen muihin osajärjestelmiin on täytettävä. Tarvittaessa nämä eritelmät voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan, esimerkiksi direktiivin 2008/57/EY liitteessä I mainittujen rataverkkoryhmien, solmukohtien ja/tai liikkuvan kaluston mukaan – 4 luku;
määritetään ne yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, jotka Euroopan rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamisen kannalta välttämättömät eurooppalaiset eritelmät, standardit mukaan luettuina, kattavat – 5 luku;
ilmoitetaan kussakin tapauksessa menettelyt, joita on käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa – 6 luku;
ilmoitetaan YTE:n täytäntöönpanostrategia. Erityisesti täsmennetään välivaiheet ja sovellettavat elementit, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on vallitseva normi – 7 luku;
ilmoitetaan kyseisen henkilöstön osalta ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä YTE:n täytäntöönpano edellyttävät – 4 luku.
Lisäksi voidaan direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrittää erityistapauksia kutakin YTE:ää varten. Nämä esitetään 7 luvussa.
Tämän YTE:n 4 lukuun sisältyvät myös edellä tämän liitteen 1.1 ja 1.2 kohdassa mainittua soveltamisalaa koskevat käyttö- ja kunnossapitosäännöt.
2. OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS JA SOVELTAMISALA
2.1 Osajärjestelmä
Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä kuvataan direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevassa 2.5 kohdassa seuraavasti:
2.2 Soveltamisala
Tätä YTE:ää sovelletaan junien liikennöintiin 1.2 kohdassa määritellyssä Euroopan rautatiejärjestelmässä liittyvien rataverkon haltijoiden (jäljempänä myös ”IM”) ja rautatieyritysten (jäljempänä myös ”RU”) käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään.
2.2.1 Henkilökunta ja junat
Jäljempänä olevat 4.6 ja 4.7 kohdat koskevat henkilökuntaa, joka on junassa mukana ja suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä.
Kohta 4.6.2 koskee veturinkuljettajia, kuten direktiivin 2007/59/EY liitteessä VI olevassa 8 kohdassa säädetään.
Henkilöstöön, joka suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, jotka liittyvät junien lähettämiseen ja junien kulkulupien myöntämiseen, sovelletaan ammatillista pätevyyttä sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevien edellytysten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.
Niihin henkilöstön jäseniin, jotka hoitavat junan loppuvalmisteluun liittyviä turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä ennen junan aikataulun mukaista rajanylitystä ja työskentelevät sellaista paikkaa kauempana, jota rataverkon haltijan verkkoselostuksessa nimitetään ”raja-asemaksi” ja joka on sisällytetty osaksi turvallisuuslupaa, sovelletaan 4.6 kohtaa. Vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä sovelletaan 4.7 kohtaan. Junan ei katsota olevan rajat ylittävässä liikenteessä, jos kaikki valtioiden välisen rajan ylittävät junaan kuuluvat kalustoyksiköt kulkevat vain ”raja-asemalle” saakka.
2.2.2 Periaatteet
Tämä YTE käsittelee niitä käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän osia (kuten 4 luvussa on selostettu), joiden kohdalla periaatteessa on toiminnallisia liitäntöjä rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välillä ja jotka ovat erityisen hyödyllisiä yhteentoimivuuden kannalta.
Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on varmistettava, että kaikki sääntöjä ja menettelyjä sekä asiakirjoja koskevat vaatimukset täytetään laatimalla asianmukaiset prosessit. Näiden prosessien perustaminen on olennainen osa direktiivin 2004/49/EY ( 2 ) edellyttämää rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmää (jäljempänä myös ”SMS”). Itse turvallisuusjohtamisjärjestelmän arvioi kyseeseen tuleva kansallinen turvallisuusviranomainen (jäljempänä myös ”NSA”) ennen kuin se myöntää turvallisuustodistuksen/-luvan.
2.2.3 Sovellettavuus olemassa oleviin kalustoyksiköihin ja infrastruktuuriin
Vaikka suurin osa tämän YTE:n vaatimuksista liittyykin prosesseihin ja menettelyihin, osa niistä liittyy myös toiminnan kannalta tärkeisiin fyysisiin elementteihin, juniin ja kalustoyksiköihin.
Näiden elementtien suunnittelukriteerit on esitetty muita osajärjestelmiä, kuten liikkuvaa kalustoa, koskevissa YTE:issä. Tämän YTE:n yhteydessä huomioon otetaan niiden toiminnallinen rooli.
3. OLENNAISET VAATIMUKSET
3.1 Olennaisten vaatimusten täyttäminen
Direktiivin 2008/57/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan unionin rautatiejärjestelmän, osajärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä direktiivin liitteessä III esitetyt olennaiset vaatimukset.
3.2 Olennaiset vaatimukset – yleiskatsaus
Olennaiset vaatimukset liittyvät seuraaviin asioihin:
Direktiivin 2008/57/EY mukaan olennaiset vaatimukset voivat koskea yleisesti koko Euroopan rautatiejärjestelmää tai erityisesti kutakin osajärjestelmää ja sen osatekijöitä.
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto direktiivin 2008/57/EY liitteessä III esitettyjen olennaisten vaatimusten ja tämän YTE:n välisestä vastaavuudesta.
|
Kohta |
Kohdan otsikko |
Turvallisuus |
Luotettavuus ja käytettävyys |
Terveysnäkökohdat |
Ympäristönsuojelu |
Tekninen yhteensopivuus |
Erityisesti käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevat olennaiset vaatimukset |
|||||||||||
|
1.1.1 |
1.1.2 |
1.1.3 |
1.1.4 |
1.1.5 |
1.2 |
1.3.1 |
1.3.2 |
1.4.1 |
1.4.2 |
1.4.3 |
1.4.4 |
1.4.5 |
1.5 |
2.6.1 |
2.6.2 |
2.6.3 |
||
|
4.2.1.2 |
Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio |
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.1.2.1 |
Sääntökirja |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
X |
|
X |
|
4.2.1.2.2 |
Reittikirja |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.1.2.2.1 |
Reittikirjan laatiminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
4.2.1.2.2.2 |
Muutokset reittikirjan tietoihin |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.1.2.2.3 |
Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
X |
|
4.2.1.2.3 |
Aikataulut |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
X |
|
4.2.1.2.4 |
Liikkuva kalusto |
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.1.3 |
Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio |
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.1.4 |
Rataverkon haltijan junien kulkulupia myöntävälle henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio |
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
|
|
4.2.1.5 |
Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välillä |
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
X |
|
4.2.2.1 |
Junan näkyvyys |
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.2.1.1 |
Yleinen vaatimus |
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.2.1.2 |
Etupää |
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.2.1.3 |
Takapää |
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.2.2 |
Junan kuuluvuus |
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
X |
|
X |
|
4.2.2.2.1 |
Yleinen vaatimus |
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.2.2.2 |
Ohjaus |
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
4.2.2.3 |
Kalustoyksikön yksilöinti |
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.2.4 |
Matkustajien ja kuorman turvallisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
4.2.2.5 |
Junan kokoonpano |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
4.2.2.6 |
Junan jarrutus |
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.2.6.1 |
Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset |
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.2.6.2 |
Jarrutuskyky |
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.2.7 |
Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen |
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.2.7.1 |
Yleinen vaatimus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.2.7.2 |
Tarvittavat tiedot |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.2.8 |
Opastimien ja radanvarren merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
|
|
|
4.2.2.9 |
Kuljettajan valppaus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
4.2.3.1 |
Junan kulun suunnittelu |
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
|
4.2.3.2 |
Junien tunnisteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
X |
|
4.2.3.3 |
Junan lähtö |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.3.3.1 |
Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit |
|
X |
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.3.3.2 |
Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle |
|
X |
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
|
4.2.3.4 |
Liikenteen hallinta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
X |
|
4.2.3.4.1 |
Yleiset vaatimukset |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
X |
|
4.2.3.4.2 |
Junista ilmoittaminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
X |
|
4.2.3.4.2.1 |
Junien kulun seurantaan tarvittavat tiedot |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.3.4.2.2 |
Ennakoitu luovutusaika |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.3.4.3 |
Vaaralliset aineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
|
|
4.2.3.4.4 |
Toiminnan laatu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
|
4.2.3.5 |
Tietojen tallentaminen |
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
4.2.3.5.1 |
Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella |
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
4.2.3.5.2 |
Valvontatietojen tallentaminen junassa |
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
4.2.3.6 |
Vajaatoimintatilanne |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
X |
|
4.2.3.6.1 |
Ilmoittaminen toisille käyttäjille |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
X |
|
4.2.3.6.2 |
Kuljettajien ohjeistaminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
|
4.2.3.6.3 |
Varautumisjärjestelyt |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
X |
|
4.2.3.7 |
Hätätilanteiden hallinta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
X |
|
4.2.3.8 |
Junan miehistön auttaminen vaaratilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
4.4 |
ERTMS-järjestelmän käyttösäännöt |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
|
|
4.6 |
Ammatilliset pätevyysvaatimukset |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
X |
X |
|
4.7 |
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
X |
|
|
4. OSAJÄRJESTELMÄN OMINAISUUDET
4.1 Johdanto
Kun otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät olennaiset vaatimukset, 2.2 kohdassa kuvattu käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä käsittää vain tässä luvussa eritellyt elementit.
Direktiivin 2012/34/EU ( 3 ) mukaisesti rataverkon haltijalla on kokonaisvastuu siitä, että se esittää kaikki ne vaatimukset, joita sen rataverkossa kulkemaan oikeutettujen junien on täytettävä ottaen huomioon eri ratojen maantieteelliset erityispiirteet ja tässä luvussa esitetyt toiminnalliset tai tekniset eritelmät.
4.2 Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät
Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät sisältävät seuraavat osat:
4.2.1 Henkilöstöön liittyvät eritelmät
4.2.1.1
Tämä kohta koskee henkilöstöä, joka osallistuu osajärjestelmän käyttöön suorittamalla turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, joihin liittyy rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välinen suora vuorovaikutus.
Rautatieyrityksen henkilöstö, joka
ajaa junia, jäljempänä ”kuljettaja”, ja kuuluu ”junan miehistöön”;
työskentelee junassa (muuta kuin sen ajamista) ja kuuluu ”junan miehistöön”;
hoitaa junan valmisteluun liittyviä tehtäviä.
Rataverkon haltijan henkilöstö, joka suorittaa junien kulkulupien myöntämiseen liittyviä tehtäviä
Katetut osa-alueet koskevat
Lisäksi tämän YTE:n 2.2.1 kohdassa määritellylle henkilöstölle esitetään vaatimuksia, jotka koskevat:
4.2.1.2
Junan toiminnasta vastaavan rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki tämän tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemat tiedot ja dokumentaatio.
Näissä tiedoissa on otettava huomioon tarpeelliset perusasiat, jotka koskevat kullakin reitillä tapahtuvaa liikennettä ja käytettävää liikkuvaa kalustoa sekä normaali- että vajaatoiminta- ja hätätilanteissa.
4.2.1.2.1 Kuljettajan sääntökirja
Kaikkien kuljettajaa koskevien menettelyjen tulee sisältyä ”Kuljettajan sääntökirja” -nimiseen paperiseen tai sähköiseen asiakirjaan.
Kuljettajan sääntökirjassa on esitettävä ajettavia reittejä ja kyseisillä reiteillä käytettävää liikkuvaa kalustoa koskevat vaatimukset normaali- ja vajaatoimintatilanteissa sekä kuljettajan mahdollisesti kohtaamissa hätätapauksissa.
Kuljettajan sääntökirjan on katettava kaksi erillistä aluetta:
Siinä on oltava vähintään seuraavia asioita koskevat menettelyt:
Rautatieyritys vastaa Kuljettajan sääntökirjan koostamisesta.
Rautatieyrityksen on julkaistava Kuljettajan sääntökirja selkeässä muodossa koko sen rataverkon alueella, jossa sen kuljettajat työskentelevät.
Rautatieyrityksen on koostettava Kuljettajan sääntökirja niin, että kuljettaja pystyy soveltamaan kaikkia käyttötoimintaan liittyviä sääntöjä.
Siinä on oltava kaksi lisäystä:
Ennalta määriteltyjen viestien ja lomakkeiden on oltava rataverkon haltijan ”operointikielellä” laadittuja.
Kuljettajan sääntökirjan laatimis- ja päivitysprosessiin tulee sisältyä seuraavat vaiheet:
Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annettujen asiakirjojen sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.
Rautatieyrityksen on varmistettava, että Kuljettajan sääntökirjan sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.
4.2.1.2.2 Liikennöitävien rataosien sekä niillä käytettävien olennaisten ratalaitteiden kuvaus
Kuljettajille on annettava kuljetustehtävän kannalta oleelliset tiedot rataosista ja käytössä olevista ratalaitteista niiden rataosien osalta, joilla he tulevat toimimaan. Nämä tiedot on esitettävä yhdessä asiakirjassa nimeltään ”reittikirja” (joka voi olla joko paperinen tai sähköinen asiakirja).
Seuraavassa on luettelo tiedoista, jotka vähintään on annettava:
4.2.1.2.2.1 Reittikirjan laatiminen
Reittikirja on laadittava samassa muodossa kaikille niille rataosille, joita yksittäisen rautatieyrityksen junat käyttävät.
Rautatieyritys vastaa laatimansa reittikirjan täydellisyydestä ja oikeellisuudesta kunkin rataverkon haltijan toimittamien tietojen perusteella.
Rataverkon haltijan on toimitettava rautatieyritykselle reittikirjaa varten vähintään lisäyksessä D määritellyt tiedot.
Seuraavat tiedot on sisällytettävä reittikirjaan (tämä luettelo ei ole tyhjentävä):
yleiset liikennöintiä koskevat ominaispiirteet:
opastinjärjestelmän tyyppi ja vastaava liikennöintitapa (kaksiraiteinen rata, kaksisuuntaisuus, vasemman- tai oikeanpuoleinen liikenne jne.);
sähkönsyötön tyyppi;
radan ja junan välisen radiolaitteiston tyyppi;
tiedot nousuista ja laskuista sekä niiden kaltevuudesta ja sijainnista;
yksityiskohtainen linjakaavio:
Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annettujen asiakirjojen sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.
Rautatieyrityksen on varmistettava, että reittikirjan sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.
4.2.1.2.2.2 Muutokset reittikirjan tietoihin
Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyritykselle kaikista pysyvistä tai tilapäisistä muutoksista 4.2.1.2.2.1 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin.
Rautatieyrityksen on ryhmiteltävä nämä muutokset tätä tarkoitusta vasten laadittuun paperiseen tai sähköiseen asiakirjaan, jonka on oltava samanmuotoinen kaikkien niiden rataosien osalta, joiden alueella kyseisen rautatieyrityksen junat liikkuvat.
Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annettujen asiakirjojen sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.
Rautatieyrityksen on varmistettava, että reittikirjan tietoihin tehtyjen muutosten koosteasiakirjan sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.
4.2.1.2.2.3 Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti
Rataverkon haltijan on ilmoitettava kuljettajille kaikista rataa tai ratalaitteita koskevista muutoksista, joita ei ole merkitty muutoksina reittikirjan tietoihin 4.2.1.2.2.2 kohdan mukaisesti.
4.2.1.2.3 Aikataulut
Aikataulutiedot mahdollistavat junien kulun ajallaan ja edistävät palvelun toimivuutta.
Rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle junan normaalin kulun edellyttämät tiedot, joihin sisältyy vähintään:
Nämä junan kulkua koskevat tiedot, joiden tulee perustua rataverkon haltijan antamiin tietoihin, voidaan antaa joko sähköisesti tai paperilla.
Tiedot on annettava kuljettajalle samassa muodossa kaikilla niillä rataosilla, joilla rautatieyritys liikennöi.
4.2.1.2.4 Liikkuva kalusto
Rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki liikkuvan kaluston vajaatoimintatilanteessa tapahtuvan työskentelyn (esimerkiksi silloin, kun junaa on avustettava) kannalta olennaiset tiedot. Tässä dokumentaatiossa on myös kiinnitettävä huomiota nimenomaiseen vuorovaikutukseen rataverkon haltijan henkilöstön kanssa näissä tapauksissa.
4.2.1.3
Rautatieyrityksen on annettava tehtävän kannalta tarpeelliseksi katsomansa erityiset tiedot säännöistä, menettelyistä, liikkuvasta kalustosta ja reitistä kaikille sellaisille työntekijöilleen (sekä junassa työskenteleville että muille), jotka hoitavat turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, joihin liittyy suora vuorovaikutus rataverkon haltijan henkilökuntaan, laitteisiin tai järjestelmiin. Näiden tietojen on oltava sovellettavissa sekä normaali- että vajaatoimintatilanteissa.
Junissa työskentelevälle henkilökunnalle annettavien tällaisten tietojen on rakenteensa, muotonsa, sisältönsä sekä laatimis- ja päivitysmenettelynsä osalta perustuttava 4.2.1.2 kohdassa esitettyyn eritelmään.
4.2.1.4
Kaikki junien kulkulupia myöntävän henkilöstön ja junien miehistöjen välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän varmistamisen kannalta tarpeelliset tiedot on esitettävä seuraavissa asiakirjoissa:
Rataverkon haltijan on laadittava nämä asiakirjat omalla ”operointikielellään”.
4.2.1.5
Turvallisuuteen liittyvässä viestinnässä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön (määritelty lisäyksessä G) ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välillä käytetään rataverkon haltijan kyseisellä reitillä käyttämää ”operointikieltä” (määritelty lisäyksessä J).
Junan miehistön ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän periaatteet on esitetty lisäyksessä C.
Rataverkon haltijan on ilmoitettava henkilöstönsä päivittäisessä toiminnassaan käyttämä ”operointikieli” direktiivin 2012/34/EU mukaisesti.
Jos paikallinen käytäntö kuitenkin edellyttää myös toisen kielen käyttämistä, rataverkon haltijan on määriteltävä sen käytön maantieteelliset rajat.
4.2.2 Juniin liittyvät eritelmät
4.2.2.1
4.2.2.1.1 Yleinen vaatimus
Rautatieyrityksen on varmistettava, että junat on varustettu niiden etu- ja takapään osoituksella.
4.2.2.1.2 Etupää
Rautatieyrityksen on varmistettava junaan asennettujen valkoisten etupäänvalojen ja niiden asettelun avulla, että lähestyvä juna näkyy selvästi ja on tunnistettavissa lähestyväksi junaksi.
Junan kulkusuunnassa ensimmäisessä kalustoyksikössä on oltava kolme kuvitellun tasakylkisen kolmion kärjissä olevaa valoa seuraavan kuvan mukaisesti. Näiden valojen on oltava päällä aina, kun junaa ajetaan tästä päästä.
Etuvalojen on tehtävä junasta mahdollisimman helposti havaittava (opastinvalot) sekä annettava junan kuljettajalle riittävä näkyvyys (ajovalot) yöllä ja hämärässä, mutta ne eivät saa häikäistä vastaantulevien junien kuljettajia.
Valojen välinen etäisyys, korkeus kiskon selästä, halkaisija ja valovoima sekä syntyvän valokeilan mitat ja muoto sekä päivä- että yökäytössä on esitetty komission asetuksessa (EU) N:o 1302/2014 (vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä), jäljempänä myös ”LOC&PAS YTE”.
4.2.2.1.3 Takapää
Rautatieyrityksen on esitettävä vaaditut keinot junien takapään osoittamiseksi. Loppuopasteita saa käyttää vain junan viimeisen kalustoyksikön perässä. Ne on asetettava näkyville alla esitetyllä tavalla.
|
|
|
4.2.2.1.3.1 Henkilöjunat
Henkilöjunan takapää on merkittävä kahdella kiinteällä punaisella valolla, jotka on sijoitettu vaunun poikittaisakselille samalle korkeudelle puskimien yläpuolelle.
4.2.2.1.3.2 Kansainvälisessä liikenteessä käytettävät tavarajunat
Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, kumpaa seuraavista säännöistä sovelletaan sen rataverkon alueella jäsenvaltioiden välisen rajan ylittäviin juniin.
Joko
Valojen tai levyjen on oltava vaunun poikittaisakselilla samalla korkeudella puskimien yläpuolella.
Niiden jäsenvaltioiden, jotka vaativat kaksi heijastavaa levyä, on myös hyväksyttävä kaksi kiinteää punaista valoa junan takaosan merkkinä.
Niiden jäsenvaltioiden, jotka vaativat kaksi kiinteää punaista valoa, on myös hyväksyttävä kaksi heijastavaa levyä junan takaosan merkkinä, jos seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät koko verkon osalta:
4.2.2.1.3.3 Tavarajunat, jotka eivät ylitä jäsenvaltioiden välistä rajaa
Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, mitä sääntöjä sovelletaan sen rataverkon alueella juniin, jotka eivät ylitä rajaa.
Niiden junien osalta, jotka eivät ylitä rajaa, on myös hyväksyttävä 4.2.2.1.3.2 kohdan mukaiset ilmoitetut säännöt, joita sovelletaan kansainvälisessä liikenteessä käytettäviin tavarajuniin.
4.2.2.2
4.2.2.2.1 Yleinen vaatimus
Rautatieyrityksen on varmistettava, että junat on varustettu niiden lähestymisestä varoittavalla äänimerkinantolaitteella.
4.2.2.2.2 Ohjaus
Äänimerkin antamisen on oltava mahdollista kaikissa ajoasennoissa.
4.2.2.3
Jokaisella kalustoyksiköllä on oltava numero, joka yksiselitteisesti yksilöi sen kaikista muista rautatiekalustoyksiköistä. Tämä numero on selvästi merkittävä ainakin kalustoyksikön molemmille sivuille.
Kalustoyksikköä koskevien käyttörajoitusten on myös oltava tunnistettavissa.
Lisävaatimukset esitetään lisäyksessä H.
4.2.2.4
4.2.2.4.1 Kuorman turvallisuus
Rautatieyrityksen on varmistettava, että kalustoyksiköt, jotka voidaan kuormata, kuormataan turvallisesti ja tukevasti, ja että lasti pysyy koko matkan ajan turvallisesti ja tukevasti kuormattuna.
4.2.2.4.2 Matkustajien turvallisuus
Rautatieyrityksen on varmistettava, että matkustajat kuljetetaan turvallisesti lähdöstä alkaen koko matkan ajan.
4.2.2.5
Rautatieyrityksen on määriteltävä henkilöstönsä noudatettaviksi tarkoitetut säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan, että juna täyttää sille myönnetyn reitin vaatimukset.
Junan kokoonpanoa koskevissa säännöissä on otettava huomioon seuraavat tekijät:
kalustoyksiköt
junan jokaisen kalustoyksikön on pysyttävä sille määrättyjen kunnossapitojaksojen välillä koko matkan ajan (sekä ajan että kuljetun matkan perusteella mitaten);
juna
rautatieyrityksen on varmistettava, että juna on lähtöhetkellä teknisesti matkakuntoinen ja pysyy sellaisena koko matkan ajan;
paino ja akselipaino;
junan painon on oltava niissä rajoissa, jotka voidaan sallia reittiosuus, kytkinten kestokyky, veturin vetokyky ja junan muut olennaiset ominaisuudet huomioon ottaen. Akselipainorajoituksia on noudatettava;
junan suurin nopeus
kinemaattinen ulottuma;
junan jokaisen kalustoyksikön kinemaattisen ulottuman (kuorma mukaan luettuna) on oltava reittiosuudelle sallittujen rajojen sisällä.
Tietyissä junissa jarrujärjestelmä tai vetokaluston tyyppi saattaa asettaa lisärajoituksia.
Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyritykselle myönnetyn reitin ominaisuuksia koskevista muutoksista heti, kun muutos ilmenee. Elementit, jotka on tarkistettava sen varmistamiseksi, että juna täyttää sille myönnetyn reitin vaatimukset, esitetään lisäyksessä D.
4.2.2.6
4.2.2.6.1 Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset
Junan jokaisen kalustoyksikön on oltava kytkettynä liikkuvan kaluston YTE:ssä määriteltyyn läpikytkettävään itsetoimiseen jarrujärjestelmään.
Jokaisen junan ensimmäisessä ja viimeisessä kalustoyksikössä (vetoyksiköt mukaan luettuina) on oltava itsetoimijarru käytössä.
Jos juna jostain syystä katkeaa, osien on itsetoimisesti pysähdyttävä suurimmalla jarrutusteholla tapahtuvan jarrutuksen seurauksena.
4.2.2.6.2 Jarrutuskyky ja suurin sallittu nopeus
Rataverkon haltijan on toimitettava rautatieyritykselle kunkin reitin osalta tiedot kaikista radan oleellisista ominaisuuksista:
Lisäksi rataverkon haltija voi toimittaa seuraavat tiedot:
junille, jotka pystyvät kulkemaan yli 200 km/h:n huippunopeudella, hidastuvuusprofiilin ja vastaavan vasteajan tasaisella radalla;
moottorijunille ja kiinteästi kootuista vaunuryhmistä muodostetuille junille, jotka pystyvät kulkemaan korkeintaan 200 km/h:n huippunopeudella, hidastuvuuden (kuten edellä i kohdassa) tai jarrupainoprosentin;
muille junille (vaihtelevat junakokoonpanot, jotka pystyvät kulkemaan korkeintaan 200 km/h:n huippunopeudella) jarrupainoprosentin.
Jos rataverkon haltija toimittaa edellä mainitut tiedot, ne on asetettava kaikkien rataverkon haltijan rataverkon alueella liikennöintiä suunnittelevien rautatieyritysten saataville. Jo käytössä olevat jarrutustaulukot, jotka on hyväksytty olemassa olevien ratojen osalta tämän asetuksen voimaantulopäivänä, on myös asetettava saataville.
Rautatieyrityksen on suunnitteluvaiheessa määriteltävä junan jarrutuskyky ja vastaava suurin nopeus ottaen huomioon
Rautatieyrityksen on lisäksi varmistettava, että liikennöinnin aikana kukin juna täyttää vähintään vaaditun jarrutustehon. Rautatieyrityksen on määriteltävä ja otettava käyttöön asiaa koskevat säännöt sekä hallittava niitä turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä puitteissa.
Rautatieyrityksen on erityisesti määriteltävä säännöt, joita noudatetaan, jos juna ei täytä vaadittua jarrutustehoa liikennöinnin aikana. Rautatieyrityksen on välittömästi ilmoitettava tällaisista tapauksista rataverkon haltijalle. Rataverkon haltija voi ryhtyä asianmukaisiin toimiin rajoittaakseen tapauksen vaikutuksia muuhun sen rataverkon alueella tapahtuvaan rataliikenteeseen.
4.2.2.7
4.2.2.7.1 Yleinen vaatimus
Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jolla varmistetaan, että junan kaikki turvallisuuteen liittyvät laitteet ovat täysin toimintakunnossa ja että juna voi kulkea turvallisesti.
Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junan toimintaan vaikuttavista ominaisuuksien muutoksista tai kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa mahdollisuuksiin sovittaa juna sille myönnetylle reitille.
Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on määriteltävä ja pidettävä ajan tasalla junan kuljettamista vajaatoimintatilanteen aikana koskevat ehdot ja menettelyt.
4.2.2.7.2 Tarvittavat tiedot
Turvallista ja tehokasta toimintaa varten tarvittaviin tietoihin ja niiden toimitusprosessiin on sisällyttävä:
Rautatieyrityksen on varmistettava, että nämä tiedot ovat rataverkon haltijoiden saatavilla ennen junan lähtöä.
Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijoille, jos juna ei käytä sille myönnettyä reittiä tai jos juna on peruutettu.
4.2.2.8
Kuljettajan on kyettävä havaitsemaan opastimet ja radanvarren merkit, ja mikäli on tarpeellista, niiden on oltava kuljettajan nähtävissä. Sama koskee muunkin tyyppisiä radanvarressa olevia merkkejä, jos ne liittyvät turvallisuuteen.
Tämän varmistamiseksi radan merkit, opastimet ja opastaulut on suunniteltava ja sijoitettava riittävän yhdenmukaisesti. Mm. seuraavat seikat on otettava huomioon:
Ohjaamot on suunniteltava niin yhdenmukaisella tavalla, että kuljettaja helposti näkee hänelle tarkoitetut tarpeelliset tiedot.
4.2.2.9
Junassa on oltava keinot kuljettajan tarkkaavaisuuden seurantaan. Niiden tulee pysäyttää juna, jos kuljettaja ei reagoi tietyn ajan kuluessa; tämä aika määritellään liikkuvan kaluston YTE:issä.
4.2.3 Junien toimintaan liittyvät eritelmät
4.2.3.1
Rataverkon haltijan on ilmoitettava direktiivin 2012/34/EU mukaisesti, mitä tietoja tarvitaan ratakapasiteettia haettaessa.
4.2.3.2
Jokainen juna on yksilöitävä junanumerolla. Junanumeron antaa rataverkon haltija samalla kun se myöntää junalle ratakapasiteetin, ja numeron tulee olla rautatieyrityksen ja kaikkien junaa ohjaavien rataverkon haltijoiden tiedossa. Junanumeron on oltava yksikäsitteinen kyseisessä rataverkossa. Junanumeron vaihtumista kesken matkan tulisi välttää.
4.2.3.2.1 Junanumeron muoto
Junanumeron muoto määritellään ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ssä (jäljempänä myös ”CCS YTE”; komission päätös 2012/88/EU ( 4 ) sellaisena kuin se on muutettuna).
4.2.3.3
4.2.3.3.1 Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit
Rautatieyrityksen on määriteltävä ennen junan lähtöä tehtävät (esim. ovien, kuorman ja jarrujen) tarkastukset ja testit, joilla varmistetaan turvallinen lähtö.
4.2.3.3.2 Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle
Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle, kun juna on valmis käyttämään rataverkkoa.
Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junaan tai sen toimintaan vaikuttavista epäkohdista, jotka mahdollisesti vaikuttavat junan kulkuun ennen sen lähtöä tai matkan aikana.
4.2.3.4
4.2.3.4.1 Yleiset vaatimukset
Liikenteen hallinnalla on varmistettava rautateiden turvallinen, tehokas ja täsmällinen toiminta, mukaan luettuna tehokas palautuminen liikennehäiriöstä.
Rataverkon haltijan on määritettävä menettelyt ja keinot seuraaviin tarkoituksiin:
Kaikki muut rautatieyrityksen tarvitsemat prosessit, jotka vaikuttavat rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan (haltijoiden) väliseen vuorovaikutukseen, voidaan ottaa käyttöön sitten, kun niistä on sovittu rataverkon haltijan kanssa.
4.2.3.4.2 Junista ilmoittaminen
4.2.3.4.2.1 Junien kulun seurantaan tarvittavat tiedot
Rataverkon haltijan tulee
järjestää mahdollisuus tallentaa reaaliaikaisesti ajat, joina junat lähtevät, saapuvat tai sivuuttavat verkollaan olevat edeltä määritellyt junien kulun seurantapaikat, sekä poikkeamat aikataulusta;
antaa junan kulun seurantaan liittyvät tietyt välttämättömät tiedot. Näihin tietoihin on sisällyttävä:
4.2.3.4.2.2 Ennakoitu luovutusaika
Rataverkon haltijalla on oltava prosessi, jonka avulla voidaan ilmoittaa, kuinka monta minuuttia junan rataverkon haltijalta toiselle luovuttamisen ajankohta arviolta poikkeaa aikataulusta.
Tähän tulee sisältyä tiedot liikennehäiriöstä (ongelman kuvaus ja tapahtumapaikka).
4.2.3.4.3 Vaaralliset aineet
Rautatieyrityksen on määriteltävä menettelyt vaarallisten aineiden kuljetuksen valvomiseksi.
Näiden menettelyjen on sisällettävä seuraavat tiedot:
4.2.3.4.4 Toiminnan laatu
Rataverkon haltijalla ja rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla valvotaan kaikkien kyseeseen tulevien palvelujen tehokkuutta.
Valvontaprosessit on suunniteltava niin, että niiden avulla pystytään analysoimaan tietoja ja löytämään taustalla olevat tekijät sekä inhimillisten että järjestelmän virheiden osalta. Tämän analyysin tulosten perusteella on toteutettava parannustoimia, joiden tarkoituksena on eliminoida tai lieventää tekijöitä, jotka saattavat haitata rautaverkon tehokasta toimintaa.
Jos tällaisilla toimilla olisi saavutettavissa koko rataverkon laajuisia etuja myös muille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille, niistä on liikesalaisuuden sallimissa rajoissa tiedotettava.
Rataverkon haltijan on mahdollisimman pian analysoitava tapahtumat, jotka ovat merkittävästi häirinneet toimintaa. Rataverkon haltijan on tarvittaessa ja erityisesti silloin, kun asia koskee niiden palveluksessa olevia henkilöitä, otettava kyseiseen tapahtumaan liittyvät rautatieyritykset mukaan analysointityöhön. Jos tällaisen analyysin tulokset johtavat rataverkon parannusehdotuksiin, joiden tarkoituksena on eliminoida tai vähentää vaaratilanteiden/onnettomuuksien syitä, niistä on kerrottava kaikille asianomaisille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille.
Nämä prosessit on dokumentoitava ja sisällytettävä sisäisiin auditointeihin.
4.2.3.5
Junien kulkuun liittyvät tiedot on tallennettava ja säilytettävä seuraavia tarkoituksia varten:
Tallennetut tiedot on voitava yhdistää seuraaviin tietoihin:
ETCS/GSM-R-järjestelmään tallennettavat tiedot ovat CCS YTE:ssä määritellyt tiedot, jotka ovat merkityksellisiä tämän YTE:n 4.2.3.5 kohdan edellytysten kannalta.
Tiedot on suojattava ja säilytettävä, ja niiden on oltava valtuutettujen elinten saatavilla, kuten esimerkiksi direktiivin 2004/49/EY 19 artiklan mukaista tehtäväänsä suorittavan kansallisen tutkintaelimen käytettävissä.
4.2.3.5.1 Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella
Rataverkon haltijan on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:
4.2.3.5.2 Valvontatietojen tallentaminen junassa
Rautatieyrityksen on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:
Tallennuslaitetta koskevat tekniset lisäeritelmät on esitetty LOC&PAS YTE:ssä.
4.2.3.6
4.2.3.6.1 Ilmoittaminen toisille käyttäjille
Rataverkon haltijan on yhdessä rautatieyritysten kanssa määriteltävä prosessi, jonka avulla ne välittömästi ilmoittavat toisilleen kaikista rataverkon tai liikkuvan kaluston turvallisuutta, suorituskykyä ja/tai käytettävyyttä huonontavista tilanteista.
4.2.3.6.2 Kuljettajien ohjeistaminen
Kaikissa rataverkon haltijan vastuualueeseen kuuluvissa vajaatoimintatilanteissa rataverkon haltijan on annettava kuljettajille määrämuotoiset ohjeet niistä toimista, joihin näiden tulee ryhtyä, jotta vajaatoimintatilanteesta selvitään turvallisesti.
4.2.3.6.3 Varautumisjärjestelyt
Rataverkon haltijan on yhdessä kaikkien sen rataverkolla toimivien rautatieyritysten ja tarvittaessa viereisten rataverkon haltijoiden kanssa määriteltävä, julkaistava ja annettava käytettäväksi asianmukaiset varautumismenettelyt ja jaettava vastuut vajaatoimintatilanteen aiheuttamien kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.
Näissä tapauksissa suunnittelun ja reagoinnin on oltava oikeassa suhteessa vajaatoimintatilanteen luonteeseen ja mahdolliseen vakavuuteen.
Näillä toimilla, joiden on vähintään sisällettävä suunnitelmat verkon palauttamiseksi normaalitilaan, voidaan myös käsitellä seuraavia asioita:
Rataverkon haltijan on kerättävä ja pidettävä ajan tasalla niiden rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen avainhenkilöiden yhteystiedot, joihin voidaan ottaa yhteyttä vajaatoimintatilanteeseen johtavan toimintahäiriön sattuessa. Näihin tietoihin on sisällyttävä yhteystiedot sekä työaikana että sen ulkopuolella.
Rautatieyrityksen on annettava nämä tiedot rataverkon haltijalle ja ilmoitettava tälle kaikki yhteystietojen muutokset.
Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyrityksille kaikki omien yhteystietojensa muutokset.
4.2.3.7
Rataverkon haltijan on, neuvoteltuaan seuraavien elinten kanssa:
määriteltävä, julkistettava ja annettava käyttöön tarvittavat keinot, joilla hätätilanteita hallitaan ja radan normaali toiminta palautetaan.
Näiden keinojen on yleensä katettava seuraavat tilanteet:
Rautatieyrityksen on annettava rataverkon haltijalle kaikki näitä tapauksia koskevat tarkat tiedot, erityisesti junien avustamisen tai takaisin raiteelle nostamisen osalta.
Lisäksi rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla matkustajille kerrotaan junien hätä- ja turvamenettelyistä.
4.2.3.8
Rautatieyrityksen on määriteltävä asianmukaiset menettelyt, joilla junan miehistöä autetaan vajaatoimintatilanteissa ja vältetään liikkuvan kaluston teknisistä ja muista vioista johtuvat viivästykset tai vähennetään niitä (esimerkiksi viestintäkanavat, junaa evakuoitaessa tehtävät toimet).
4.3 Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät
Kun otetaan huomioon 3 luvussa luetellut olennaiset vaatimukset, liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät ovat seuraavat:
4.3.1 Liitännät infrastruktuuri-YTE:ään
|
Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite |
|
Infrastruktuuria koskevan YTE:n viite |
|
|
Parametri |
Kohta |
Parametri |
Kohta |
|
Jarrutuskyky ja suurin sallittu nopeus |
4.2.2.6.2 |
Rataan kohdistuvat pitkittäisvoimat |
4.2.6.2 |
|
Muutokset reittikirjan tietoihin |
4.2.1.2.2.2 |
Käyttöä koskevat säännöt |
4.4 |
|
Vajaatoimintatilanne |
4.2.3.6 |
4.3.2 Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ään
|
Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite |
|
Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmää koskevan YTE:n viite |
|
|
Parametri |
Kohta |
Parametri |
Kohta |
|
Sääntökirja |
4.2.1.2.1 |
Käyttöä koskevat säännöt |
4.4 |
|
Käyttöä koskevat säännöt |
4.4 |
||
|
Radan opastimien ja merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset |
4.2.2.8 |
Radanvarren ohjaus- ja hallintalaitteiden näkyvyys |
4.2.15 |
|
Junan jarrutus |
4.2.2.6 |
Junan jarrutuskyky ja -ominaisuudet |
4.3.2.3 |
|
Sääntökirja |
4.2.1.2.1 |
Hiekoituslaitteiden käyttö |
4.2.10 |
|
Junan numero |
4.2.3.2.1 |
ETCS DMI |
4.2.12 |
|
GSM-R DMI |
4.2.13 |
||
|
Tietojen tallentaminen junassa |
4.2.3.5 |
Liitäntä tietojen tallentamiseen sääntelytarkoituksessa |
4.2.14 |
4.3.3 Liitännät liikkuvan kaluston YTE:iin
4.3.3.1
|
Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite |
|
LOC&PAS YTE:n viite |
|
|
Parametri |
Kohta |
Parametri |
Kohta |
|
Varautumisjärjestelyt |
4.2.3.6.3 |
Hinauskytkin |
4.2.2.2.4 |
|
Päätykytkin |
4.2.2.2.3 |
||
|
Junan kokoonpano |
4.2.2.5 |
Akselipaino-parametri |
4.2.3.2 |
|
Junan jarrutus |
4.2.2.6 |
Jarrutuskyky |
4.2.4.5 |
|
Junan näkyvyys |
4.2.2.1 |
Etu- ja takavalot |
4.2.7.1 |
|
Junan kuuluvuus |
4.2.2.2 |
Äänimerkinantolaite |
4.2.7.2 |
|
Radan opastimien ja merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset |
4.2.2.8 |
Näkyvyys ulos |
4.2.9.1.3 |
|
Tuulilasin optiset ominaisuudet |
4.2.9.2.2 |
||
|
Sisävalaistus |
4.2.9.1.8 |
||
|
Kuljettajan valppaus |
4.2.2.9 |
Kuljettajan aktiivisuuden valvontatoiminto |
4.2.9.3.1 |
|
Valvontatietojen tallentaminen junassa |
4.2.3.5.2 |
Tietojen tallennuslaite |
4.2.9.6 |
|
Hätätilanteiden hallinta |
4.2.3.7 |
Nostokaavio ja ohjeet |
4.2.12.5 |
|
Pelastustoimiin liittyvät kuvaukset |
4.2.12.6 |
||
|
Junan kokoonpano |
4.2.2.5 |
Käyttöön liittyvät asiakirjat |
4.2.12.4 |
|
Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junassa mukana olevan henkilöstön osalta |
Lisäys F |
||
|
Hiekoitus |
Lisäys B |
Eristeenä toimivat epäpuhtaudet |
4.2.3.3.1.1 |
4.3.3.2
|
Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite |
|
Tavaravaunuja koskevan YTE:n viite |
|
|
Parametri |
Kohta |
Parametri |
Kohta |
|
Takapää |
4.2.2.1.3.2 |
Loppuopasteiden kiinnityslaitteet |
4.2.6.3 |
|
Loppuopaste |
Lisäys E |
||
|
Junan kokoonpano |
4.2.2.5 |
Ulottumat |
4.2.3.1 |
|
Junan kokoonpano |
4.2.2.5 |
Yhteensopivuus rataosan kantokyvyn kanssa |
4.2.3.2 |
|
Varautumisjärjestelyt |
4.2.3.6.3 |
Yksikön lujuus – Nostaminen nosturilla tai tunkilla |
4.2.2.2 |
|
Junan jarrutus |
4.2.2.6 |
Jarru |
4.2.4 |
4.3.4 Liitännät energia-YTE:ään
|
Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite |
|
Viite energia-YTE:ään |
|
|
Parametri |
Kohta |
Parametri |
Kohta |
|
Junan kokoonpano |
4.2.2.5 |
Junan käytettävissä oleva huippuvirta |
4.2.4.1 |
|
Reittikirjan laatiminen |
4.2.1.2.2.1 |
||
|
Junan kokoonpano |
4.2.2.5 |
Erotusjaksot: |
|
|
Reittikirjan laatiminen |
4.2.1.2.2.1 |
Jakso |
4.2.15 |
|
Järjestelmä |
4.2.16 |
4.3.5 Liitännät rautatietunneleiden turvallisuutta koskevaan YTE:ään
|
Käyttötoimintaa koskevan YTE:n viite |
|
Rautatietunneleiden turvallisuutta koskevan YTE:n viite |
|
|
Parametri |
Kohta |
Parametri |
Kohta |
|
Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen |
4.2.2.7 |
Pelastusohje |
4.4.1 |
|
Junan lähtö |
4.2.3.3 |
||
|
Vajaatoimintatilanne |
4.2.3.6 |
||
|
Hätätilanteiden hallinta |
4.2.3.7 |
Tunneleita koskeva hätäsuunnitelma |
4.4.2 |
|
Harjoitukset |
4.4.3 |
||
|
Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille |
4.4.5 |
||
|
Ammatillinen pätevyys |
4.6.1 |
Junan miehistön ja muun henkilökunnan pätevyys tunneleiden alalla |
4.6.1 |
4.4 Käyttöä koskevat säännöt
Euroopan unionin rautatiejärjestelmässä käytettäviksi tarkoitettujen uusien ja erilaisten rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukaisen toiminnan mahdollistavien sääntöjen ja menettelyjen, erityisesti jos ne liittyvät suoranaisesti uuden ohjaus- ja hallintajärjestelmän toimintaan, on oltava samanlaisia silloin, kun tilanteet ovat samanlaisia.
Eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS:n/ETCS:n) ja ERTMS/GSM-R-radiojärjestelmän käyttöä koskevat periaatteet ja säännöt on esitetty lisäyksessä A.
Koko Euroopan unionin rautatiejärjestelmää koskevat yhteiset käyttöä koskevat periaatteet ja säännöt on esitetty lisäyksessä B.
4.5 Kunnossapitoa koskevat säännöt
Ei sovelleta
4.6 Ammatillinen pätevyys
4.6.1 Ammatillinen pätevyys
Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan henkilöstöllä on oltava asianmukainen ammatillinen pätevyys, jotta se kykenee hoitamaan kaikki turvallisuuden kannalta kriittiset tehtävänsä normaaleissa oloissa sekä vajaatoiminta- ja hätätilanteissa. Tämä pätevyys koostuu ammatillisesta tietämyksestä ja kyvystä käyttää sitä käytännössä.
Yksittäisten tehtävien ammatillisten pätevyysvaatimusten vähimmäiselementit on esitetty lisäyksissä F ja G.
4.6.2 Kielellinen pätevyys
4.6.2.1
Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on varmistettava, että niiden näitä tehtäviä hoitava henkilöstö on pätevää hallitsemaan lisäyksessä C esitetyt viestintäprotokollat ja -periaatteet.
Jos rataverkon haltijan operointikieli on muu kuin se, jota rautatieyrityksen henkilöstö tavallisesti käyttää, tämän tilanteen edellyttämän kielellisen- ja viestintäopetuksen on oltava olennainen osa rautatieyrityksen pätevyyden hallintajärjestelmää.
Niiden rautatieyrityksen työntekijöiden, joiden tehtäviin kuuluu viestintä rataverkon haltijan henkilöstön kanssa turvallisuuden kannalta tärkeissä asioissa niin normaali-, vajaatoiminta- kuin hätätilanteissakin, on omattava riittävä kielitaidon taso rataverkon haltijan operointikielessä.
4.6.2.2
Rataverkon haltijan käyttämän operointikielen kielitaidon tason on oltava riittävä turvallisuustarkoituksiin:
Vähimmäisvaatimuksena on, että kuljettaja kykenee
Muiden junan miehistön jäsenten, joiden tehtävät edellyttävät kommunikointia rataverkon haltijan kanssa turvallisuuden kannalta kriittisissä asioissa, on vähimmäisvaatimuksena kyettävä lähettämään ja ymmärtämään junan ja sen toiminnan tilaa kuvaavia tietoja.
Muun junassa mukana olevan henkilöstön kuin kuljettajan kielitaidon on oltava vähintään lisäyksessä E esitetyllä tasolla 2.
4.6.3 Henkilöstön alku- ja jatkuva arviointi
4.6.3.1
Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on määriteltävä henkilöstönsä arvioinnissa käytettävä prosessi komission asetusten (EU) N:o 1158/2010 ( 6 ) ja (EU) N:o 1169/2010 ( 7 ) vaatimusten mukaisesti.
4.6.3.2
Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on selvitettävä henkilöstönsä koulutustarpeet ja määriteltävä prosessi, jolla niiden omat koulutustarpeet tarkistetaan ja päivitetään asetusten (EU) N:o 1158/2010 ja (EU) N:o 1169/2010 vaatimusten mukaisesti.
Tässä analyysissa on selvitettävä sekä koulutuksen sisältö että sen vaativuus ja otettava huomioon junien, vetoyksiköiden ja liikkuvan kaluston toimintaan liittyvät riskit. Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jonka avulla sen junissa työskentelevän henkilökunnan reittituntemus hankitaan ja ylläpidetään. Tämän prosessin on:
Junassa mukana olevan henkilöstön ja junan valmistelusta vastaavan henkilöstön tehtävien osalta huomioon otettavat elementit on esitetty lisäyksissä F ja G. Näitä elementtejä on tarpeen mukaan hyödynnettävä osana henkilöstökoulutusta.
On mahdollista, että rautatieyrityksen toimintatavan tai rataverkon haltijan hoitaman rataverkon luonteen takia jotkut lisäyksissä F ja G mainitut elementit eivät tule kysymykseen. Koulutustarpeita selvittävässä analyysissä on mainittava ne elementit, jotka eivät tule kyseeseen, sekä syyt siihen.
4.6.4 Apuhenkilöstö
Rautatieyrityksen on varmistettava, että apuhenkilöstö (kuten tarjoilu- ja siivoushenkilöstö), joka ei kuulu ”junan miehistöön”, koulutetaan peruskoulutuksensa lisäksi toimimaan ”junan miehistön” täysin koulutettujen jäsenten ohjeiden mukaisesti.
4.7 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset
4.7.1 Johdanto
Henkilöstön, joka 4.2.1 kohdan mukaan hoitaa 2.2 kohdan mukaisia turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, on oltava riittävän hyväkuntoista, jotta toiminnan ja turvallisuuden tasoa koskevat vaatimukset voidaan täyttää.
Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on luotava ja dokumentoitava prosessi, jonka ne ovat ottaneet käyttöön henkilöstöönsä kohdistuvien lääketieteellisten, psykologisten ja terveyttä koskevien vaatimusten täyttämiseksi. Prosessi on sisällytettävä turvallisuusjohtamisjärjestelmään.
Lääkärin on tehtävä 4.7.2 kohdassa määritellyt lääkärintarkastukset ja niihin liittyvät yksittäisten työntekijöiden soveltuvuutta koskevat päätökset.
Työntekijät eivät saa hoitaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, jos heidän tarkkaavaisuutensa on alkoholin, huumeiden, psykotrooppisen lääkityksen tai vastaavien aineiden vaikutuksesta heikentynyt. Siksi rautatieyrityksellä ja rataverkon haltijalla on oltava käytössä menettelyt, joilla hallitaan riskiä, että henkilöstö on töissä tällaisten aineiden vaikutuksen alaisena tai että he käyttävät tällaisia aineita töissä ollessaan.
Näiden aineiden kohdalla sovelletaan rajoja, jotka on määritelty sen jäsenvaltion kansallisissa säännöissä, jossa juna liikennöi.
4.7.2 Lääkärintarkastukset ja psykologiset arvioinnit
4.7.2.1
4.7.2.1.1 Lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö
Lääkärintarkastuksiin on sisällyttävä
4.7.2.1.2 Psykologinen arviointi
Psykologisen arvioinnin tarkoitus on auttaa rautatieyritystä palkkaamaan ja johtamaan henkilöstöä, joilla on tehtäviensä turvallisessa suorittamisessa vaadittavat kognitiiviset ja psykomotoriset ominaisuudet, käytös ja persoonallisuus.
Psykologisen arvioinnin sisällöstä päätettäessä on otettava huomioon ainakin seuraavat kaikkien turvallisuuteen liittyvien tehtävien kannalta olennaiset kriteerit:
Kognitiiviset:
Psykomotoriset:
Käyttäytyminen ja persoonallisuus:
Jos jokin näistä ominaisuuksista jätetään tutkimatta, psykologin on perusteltava ja dokumentoitava päätös.
Hakijan on osoitettava psykologinen soveltuvuutensa läpäisemällä testi, jonka suorittaa asianomaisen jäsenvaltion päätöksen mukaisesti psykologi tai lääkäri tai joka suoritetaan psykologin tai lääkärin valvonnassa.
4.7.2.2
4.7.2.2.1 Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu
Järjestelmällinen lääkärintarkastus on tehtävä vähintään seuraavin väliajoin:
Lääkärin on tihennettävä määräaikaistarkastuksia, jos työntekijän terveydentila sitä edellyttää.
Jos määräaikainen lääkärintarkastus olisi pitänyt tehdä 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, ajanjaksoa, jonka kuluessa se on tehtävä, jatketaan kuudella kuukaudella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ylimääräisiä lääkärintarkastuksia ja/tai psykologisia arviointeja koskevan 4.7.2.2.3 kohdan soveltamista. Jatkamista ei sovelleta silloin, kun lääkäri on tihentänyt tarkastuksia, ellei jäsenvaltio toisin päätä. Rautatieyrityksellä ja rataverkon haltijalla on oltava käytössä menettelyt, joilla hallitaan riskiä siitä, että henkilöstö tulee töihin olematta työkykyinen.
4.7.2.2.2 Määräaikaisen lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö
Jos työntekijä on täyttänyt terveydentilaa koskevat vaatimukset ennen työhön ottamista tehdyssä tarkastuksessa, määräaikaistarkastuksilla on oltava seuraava vähimmäissisältö:
4.7.2.2.3 Ylimääräiset lääkärintarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit
Määräajoin tehtävän lääkärintarkastuksen lisäksi on tehtävä ylimääräinen lääkärintarkastus ja/tai psykologinen arviointi, jos on perusteltua syytä epäillä työntekijän fyysistä tai psykologista soveltuvuutta tai epäillä huumeiden käyttöä tai sallitut rajat ylittävää alkoholin käyttöä. Tämä tulee erityisesti kyseeseen silloin, kun kyseinen henkilö on inhimillisellä erehdyksellä aiheuttanut onnettomuuden tai vaaratilanteen.
Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on otettava käyttöön järjestelmä, jolla varmistetaan, että tällaiset ylimääräiset tarkastukset ja arvioinnit tehdään, kun ne ovat paikallaan.
4.7.3 Terveydentilavaatimukset
4.7.3.1
Henkilöstö ei saa kärsiä sairauksista tai käyttää lääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa seuraavia oireita:
Työntekijöiden on täytettävä seuraavat näkökykyä ja kuuloa koskevat vaatimukset:
4.7.3.2
4.7.3.3
Audiogrammin vahvistama riittävä kuulo eli:
4.8 Infrastruktuuria ja kalustoyksikköjä koskevat rekisterit
Infrastruktuuria ja kalustoyksikköjä koskevien rekisterien direktiivin 2008/57/EY 33, 34 ja 35 artiklassa kuvattujen ominaispiirteiden takia kyseiset rekisterit eivät sovellu käyttötoiminta ja liikenteen hallinta -osajärjestelmän erityistarpeisiin. Tämän vuoksi tässä YTE:ssä ei määritellä mitään näiden rekisterien osalta.
On kuitenkin operatiivisia syitä, joiden vuoksi tiettyjen rataverkkoa koskevien tietojen on oltava rautatieyrityksen käytettävissä ja vastaavasti tiettyjen liikkuvaa kalustoa koskevien tietojen on oltava rataverkon haltijan käytettävissä, kuten 4.8.1 ja 4.8.2 kohdassa on määritelty. Molemmissa tapauksissa kyseisten tietojen on oltava täydellisiä ja paikkansapitäviä.
4.8.1 Infrastruktuuri
Ne rataverkkoa koskevat käyttötoimintaan ja liikenteen hallintaan liittyvät tiedot, joiden on oltava rautatieyritysten käytettävissä, eritellään lisäyksessä D. Rataverkon haltija on vastuussa tietojen paikkansapitävyydestä.
4.8.2 Liikkuva kalusto
Seuraavien liikkuvaan kalustoon liittyvien tietojen on oltava rataverkon haltijoiden käytettävissä. Liikkuvan kaluston haltija vastaa seuraavien tietojen paikkansapitävyydestä:
5. YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT
5.1 Määritelmä
Direktiivin 2008/57/EY 2 artiklan f kohdan mukaan ”yhteentoimivuuden osatekijöillä” tarkoitetaan ”sellaista osajärjestelmään kuuluvan tai siihen liitettäväksi tarkoitetun laitteen perusosaa, perusosien ryhmää, osakokonaisuutta tai kokonaisuutta, josta rautatieverkon yhteentoimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet kuten tietokoneohjelmat”.
5.2 Osatekijöiden luettelo
Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmää koskevia yhteentoimivuuden osatekijöitä ei ole.
6. OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS
6.1 Yhteentoimivuuden osatekijät
Koska tässä YTE:ssä ei toistaiseksi määritellä yhteentoimivuuden osatekijöitä, siinä ei myöskään käsitellä arviointijärjestelyjä.
6.2 Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä
6.2.1 Periaatteet
Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä on direktiivin 2008/57/EY liitteen II mukaan toiminnallinen osajärjestelmä.
Direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklan mukaisesti rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on turvallisuusjohtamisjärjestelmässään osoitettava tämän YTE:n vaatimusten mukaisuus hakiessaan uutta tai muutettua turvallisuustodistusta tai -lupaa.
Vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat yhteiset turvallisuusmenetelmät edellyttävät, että kansalliset turvallisuusviranomaiset laativat tarkastusohjelman valvoakseen ja seuratakseen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja kaikkien YTE:ien vaatimusten päivittäistä täyttymistä. On huomattava, että mikään tässä YTE:ssä mukana oleva elementti ei tarvitse ilmoitetun laitoksen tekemää erillistä arviointia.
Tässä YTE:ssä esitetyt, liitäntöjen yhteydessä (4.3 kohta) luetellut vaatimukset, jotka liittyvät rakenteellisiin osajärjestelmiin, arvioidaan kyseisten rakenteellisten osajärjestelmien yhteydessä.
7. TÄYTÄNTÖÖNPANO
7.1 Periaatteet
Tämän YTE:n täytäntöönpano ja siinä olevien vaatimusten mukaisuus on määritettävä niiden täytäntöönpanosuunnitelmien mukaisesti, jotka jokaisen jäsenvaltion on laadittava radoille, joista ne ovat vastuussa.
Suunnitelmassa on otettava huomioon seuraavat asiat:
kunkin radan käyttöön liittyvät inhimilliset tekijät;
kunkin radan käyttöön ja turvallisuuteen liittyvät tekijät;
se, koskeeko kyseisten elementtien täytäntöönpano
suhde muiden osajärjestelmien (ohjaus, hallinta ja merkinanto, liikkuva kalusto jne.) täytäntöönpanoon.
Tässä vaiheessa kaikki mahdollisesti kyseeseen tulevat poikkeukset on otettava huomioon ja dokumentoitava osana suunnitelmaa.
Täytäntöönpanosuunnitelmassa on otettava huomioon täytäntöönpanon mahdolliset eri tasot seuraavissa tapauksissa:
rautatieyritys tai rataverkon haltija aloittaa toimintansa;
rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan olemassa olevia toimintajärjestelmiä uudistetaan tai parannetaan;
käyttöön otetaan uusia tai parannettuja infrastruktuuri-, energia-, liikkuvan kaluston tai ohjaus- ja hallintaosajärjestelmiä, jotka tarvitsevat vastaavat toimintaohjeet.
On yleisesti tiedossa, että kaikkia tämän YTE:n elementtejä ei voida täysin ottaa käyttöön ennen kuin käytettävät laitteet (rata, ohjaus- ja hallintalaitteet jne.) on yhdenmukaistettu. Tämän takia tässä luvussa esitetyt suuntaviivat on nähtävä vain välivaiheena, jolla tuetaan siirtymistä tavoitteena olevaan järjestelmään.
7.2 Täytäntöönpanon suuntaviivoja
Täytäntöönpanossa on kolme erillistä vaihetta:
vahvistus siitä, että olemassa olevat järjestelmät ja prosessit ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaisia;
olemassa olevien järjestelmien ja prosessien mukauttaminen tämän YTE:n vaatimusten mukaisiksi;
uudet järjestelmät ja prosessit, jotka ovat seurausta toisten osajärjestelmien käyttöönotosta:
7.3 Erityistapaukset
7.3.1 Johdanto
Seuraavat erityissäännökset koskevat jäljempänä esitettyjä erityistapauksia.
Erityistapaukset jakaantuvat kahteen ryhmään:
tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa pysyvästi (tapaus ”P”) ja tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa tilapäisesti (tapaus ”T”).
Tilapäisissä tapauksissa jäsenvaltioiden on oltava kyseisen osajärjestelmän mukaisia joko vuoteen 2030 (tapaus ”T1”), vuoteen 2024 (tapaus ”T2”) tai vuoteen 2018 (tapaus ”T3”) mennessä.
7.3.2 Erityistapausten luettelo
7.3.2.1
Tämän YTE:n 4.2.2.1.3.2 ja 4.2.2.1.3.3 kohdan täytäntöönpanoa varten junat, joita käytetään pelkästään Viron, Latvian ja Liettuan 1 520 mm:n raideleveyden rataverkolla, voivat käyttää muulla tavoin määriteltyä junan loppuopastetta.
7.3.2.2
Tämän YTE:n 4.2.3.2.1 kohdan täytäntöönpanon osalta todetaan, että Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetään vanhoissa järjestelmissä aakkosnumeerista tunnusta. Jäsenvaltiot esittävät aakkosnumeerisista junan tunnuksista tavoitteena olevaan numeerisiin tunnuksiin perustuvaan järjestelmään siirtymisen vaatimukset ja aikataulun.
7.3.2.3
Lisäyksessä B esitetyn käyttöä koskevan yhteisen säännön 5 täytäntöönpanon osalta todetaan, että Suomessa voidaan käyttää muuta sääntöä henkilöjunan loppuopasteen toimintahäiriön vaikutusten lieventämiseksi.
7.3.2.4
Tämän YTE:n 4.2.2.1.3.3 kohdan ja lisäyksessä B esitetyn käyttöä koskevan yhteisen säännön 5 täytäntöönpanon osalta todetaan, että Suomessa ei käytetä loppuopastetta tavarajunissa. Suomessa kuitenkin hyväksytään 4.2.2.1.3.2 kohdassa esitetyt tavarajunien loppuopasteet.
Lisäys A
ERTMS/ETCS-käyttösäännöt
ERTMS/ETCS- ja ERTMS/GSM-R-käyttösäännöt on eritelty Euroopan rautatieviraston verkkosivuilla (www.era.europa.eu) julkaistussa teknisessä asiakirjassa ”ETCS and GSM-R rules and principles – version 4”.
Lisäys B
Käyttöä koskevat yhteiset periaatteet ja säännöt
Vajaatoimintatilanteiden osalta on otettava huomioon myös 4.2.3.6.3 kohdan varautumisjärjestelyt.
1. HIEKOITUS
Jos juna on varustettu manuaalisesti käynnistettävällä hiekoituslaitteella, kuljettajan on aina voitava hiekoittaa, mutta kuljettajan on mahdollisuuksien mukaan vältettävä sitä seuraavissa tapauksissa:
Poikkeuksia tähän ovat seuraavat tapaukset:
2. JUNAN LÄHTÖ
Juna voi lähteä liikkeelle lähtöasemalta tai aikataulun mukaisen pysähdyksen jälkeen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
3. JUNA EI OLE SAANUT LÄHTÖLUPAA MÄÄRÄAIKAAN MENNESSÄ
Jos kuljettaja ei määräaikaan mennessä ole saanut lähtölupaa ja hänellä ei ole syystä tietoa, hänen on ilmoitettava asiasta liikenteenohjaajalle.
4. JUNAN ETUPÄÄSSÄ OLEVIEN VALOJEN TOIMINTAHÄIRIÖ
Jos kuljettaja ei voi laittaa mitään etupäässä olevia valoja päälle:
4.1 Näkyvyyden ollessa hyvä
Kuljettajan on ilmoitettava toimintahäiriöstä liikenteenohjaajalle. Juna on ajettava suurimmalla sallitulla nopeudella lähimpään paikkaan, jossa etupäässä olevat valot voidaan korjata tai vaihtaa tai viallinen kalustoyksikkö voidaan vaihtaa. Kuljettajan on ajon aikana käytettävä äänimerkinantolaitetta aina tarvittaessa tai liikenteenohjaajan ohjeiden mukaisesti.
4.2 Pimeällä tai näkyvyyden ollessa heikko
Kuljettajan on ilmoitettava toimintahäiriöstä liikenteenohjaajalle. Jos junan etupäähän on asennettu siirrettävä valkoinen valo, juna on ajettava toimintahäiriö huomioon ottaen suurimmalla sallitulla nopeudella lähimpään paikkaan, jossa etupäässä olevat valot voidaan korjata tai vaihtaa tai viallinen kalustoyksikkö voidaan vaihtaa.
Jos siirrettävää etupäähän sijoitettavaa valoa ei ole käytettävissä, juna ei saa jatkaa matkaa, ellei liikenteenohjaaja anna määrämuotoista ohjetta jatkaa matkaa lähimpään paikkaan radan vapauttamiseksi.
Kuljettajan on ajon aikana käytettävä äänimerkinantolaitetta aina tarvittaessa tai liikenteenohjaajan ohjeiden mukaisesti.
5. LOPPUOPASTEEN TOIMINTAHÄIRIÖ
1) Jos liikenteenohjaaja havaitsee, että junan loppuopasteessa on toimintahäiriö, liikenteenohjaajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin junan pysäyttämiseksi sopivassa paikassa sekä ilmoitettava asiasta kuljettajalle.
2) Kuljettajan on tarkastettava junan tila ja tarvittaessa korjattava tai vaihdettava junan loppuopaste.
3) Kuljettajan on ilmoitettava liikenteenohjaajalle, kun juna on valmis jatkamaan matkaa. Jos korjaustoimet eivät ole mahdolliset, juna ei saa jatkaa matkaa, paitsi jos liikenteenohjaaja ja kuljettaja sopivat erikoisjärjestelyistä.
6. ÄÄNIMERKINANTOLAITTEEN TOIMINTAHÄIRIÖ
Jos äänimerkinantolaitteessa esiintyy toimintahäiriö, kuljettajan on ilmoitettava asiasta liikenteenohjaajalle. Juna ei saa ylittää äänimerkinantolaitteen toimintahäiriötilanteissa sovellettavaa suurinta sallittua nopeutta ajaessaan lähimpään paikkaan, jossa äänimerkinantolaite voidaan korjata tai viallinen kalustoyksikkö voidaan vaihtaa. Kuljettajan on pystyttävä pysäyttämään juna ennen sellaisten tasoristeysten ylittämistä, joissa äänimerkki on annettava, ja ajettava tasoristeyksen yli vasta, kun se on turvallista. Jos moniäänisessä äänimerkinantolaitteessa esiintyy toimintahäiriö mutta vähintään yksi äänimerkeistä toimii, juna voi jatkaa matkaa normaalisti.
7. TASORISTEYKSEN TOIMINTAHÄIRIÖ
7.1 Viallisen tasoristeyksen ylittämisen estäminen
Sellaisen teknisen toimintahäiriön, joka vaikuttaa junan ajamiseen tasoristeyksen yli turvallisella tavalla, havaitsemisesta turvatoimintojen palauttamiseen saakka junien normaali ajaminen tasoristeyksen yli on estettävä.
7.2 Viallisen tasoristeyksen ylittäminen (luvallisesti)
1) Mikäli toimintahäiriön luonne ei estä junaliikenteen jatkamista, kuljettajalle on annettava lupa ylittää tasoristeys.
2) Kun kuljettajaa on ohjeistettu ylittämään viallinen tasoristeys, kuljettajan on ylitettävä se annettujen ohjeiden mukaisesti. Jos tasoristeyksessä on jokin fyysinen este, kuljettajan on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin junan pysäyttämiseksi.
3) Tasoristeystä lähestyttäessä kuljettajan on käytettävä äänimerkinantolaitetta aina tarvittaessa tai liikenteenohjaajan määrämuotoisten ohjeiden mukaisesti. Jos tasoristeys on esteetön, kuljettajan on kiihdytettävä heti, kun junan etuosa on ylittänyt tasoristeyksen.
8. PUHEVIESTINTÄÄN TARKOITETUN RADIOYHTEYDEN TOIMINTAHÄIRIÖ
8.1 Junan valmistelun aikana havaittu junaradion toimintahäiriö
Jos junaradiossa havaitaan toimintahäiriö, junaa ei saa liikennöidä radoilla, joilla radioyhteyttä edellytetään.
8.2 Junan liikennöinnin aikana havaittu junaradion toimintahäiriö
Mikäli kuljettaja havaitsee toimintahäiriön junaradiossa, hänen on ilmoitettava asiasta liikenteenohjaajalle mahdollisimman pian. Kuljettajan on tämän jälkeen noudatettava liikenteenohjaajan antamia junan ajamista koskevia määrämuotoisia ohjeita. Juna, jonka junaradio on vioittunut, voi jatkaa matkaa:
9. AJAMINEN NÄKEMÄLLÄ
Kun kuljettajan on ajettava näkemällä, hänen velvollisuutensa on
10. RIKKOUTUNEEN JUNAN AVUSTAMINEN
1) Jos juna pysähtyy toimintahäiriön takia, kuljettajan on ilmoitettava toimintahäiriöstä ja siihen liittyvistä olosuhteista liikenteenohjaajalle viipymättä.
2) Mikäli avuksi tarvitaan toista junaa, kuljettajan ja liikenteenohjaajan on käytävä läpi vähintään seuraavat seikat:
Kun kuljettaja on pyytänyt apua, junaa ei saa liikuttaa, vaikka vika korjattaisiin, ennen kuin
3) Liikenteenohjaaja ei saa sallia avustavan junan ajamista rataosuudelle, jolla rikkoutunut juna sijaitsee, ennen kuin hän on saanut vahvistuksen siitä, ettei rikkoutunutta junaa liikuteta.
Kun avustava juna on valmis siirtymään rikkoutuneen junan varaamalle rataosuudelle, liikenteenohjaajan on ilmoitettava avustavan junan kuljettajalle vähintään seuraavat seikat:
4) Yhdistetyn junan kuljettajan on varmistettava, että
5) Kun yhdistetty juna on valmis lähtemään liikkeelle, ohjauksesta vastaavan kuljettajan on ilmoitettava liikenteenohjaajalle mahdolliset rajoitukset ja ajettava junaa liikenteenohjaajan antamien ohjeiden mukaisesti.
11. LUPA OHITTAA SEIS-OPASTETTA NÄYTTÄVÄ OPASTIN/OHJE
Kuljettajalla on oltava lupa ohittaa seis-opastetta näyttävä opastin/ohje.
Liikenteenohjaajan on luvan antamisen yhteydessä annettava kuljettajalle ohittamista koskevat ohjeet.
Kuljettajan on noudatettava ohjeita sekä mahdollisia nopeusrajoituksia, kunnes juna saavuttaa paikan, josta eteenpäin normaali liikennöinti on mahdollista.
12. RADANVARREN OPASTIMIEN POIKKEAMAT
Mikäli jokin seuraavista poikkeamista havaitaan:
kuljettajan on toimittava opastimen rajoittavimman opasteen mukaisesti.
Kuljettajan on kaikissa edellä mainituissa tapauksissa ilmoitettava opastimen poikkeavasta opasteesta liikenteenohjaajalle.
13. HÄTÄVIESTI
Kun kuljettaja vastaanottaa hätäviestin, hänen on oletettava vaaran uhkaavan ja tehtävä kaikki tarvittava välttääkseen tai vähentääkseen tilanteen aiheuttamia seuraamuksia.
Lisäksi kuljettajan on
Kuljettajat, joiden on käsketty pysähtyä, eivät saa lähteä uudelleen liikkeelle ilman liikenteenohjaajan lupaa. Muiden kuljettajien on jatkettava näkemällä ajamista, kunnes liikenteenohjaaja ilmoittaa, ettei näkemällä ajaminen ole enää tarpeen.
14. VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET JUNIA KOSKEVIEN VAAROJEN ESTÄMISEKSI
1) Mikäli rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan henkilöstö havaitsee junia koskevan vaaran, niiden on ryhdyttävä välittömiin toimiin vaarassa olevien junien pysäyttämiseksi sekä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen välttämiseksi.
2) Mikäli kuljettaja havaitsee junaa koskevan vaaran, hänen on pysäytettävä juna ja ilmoitettava liikenteenohjaajalle vaarasta välittömästi.
Lisäys C
Turvallisuuteen liittyvän viestinnän menetelmät
1. SOVELTAMISALA JA TARKOITUS
1.1 Tässä lisäyksessä määritellään junan miehistön, erityisesti junan kuljettajan, ja liikenteenohjaajan välisiä turvallisuuteen liittyviä viestintäyhteyksiä koskevat säännöt sekä erityisesti viestinnän rakenne ja viestintämenetelmät. Turvallisuuteen liittyvä viestintä on etusijalla kaikkeen muuhun viestintään nähden.
2. VIESTINNÄN RAKENNE
2.1 Turvallisuuteen liittyvien ääniviestien on oltava lyhyitä ja selkeitä, eikä niissä saa käyttää lyhenteitä. Niissä on erityisesti otettava huomioon seuraavat seikat, jotta voidaan varmistaa, että ne ymmärretään ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan. Viestin lähettäjän on
2.2 Hätäviestien tarkoitus on antaa kiireellisiä toimintaohjeita, jotka liittyvät välittömästi rautateiden turvallisuuteen. Kyseisten viestien osalta viestin toistamista ei edellytetä.
3. VIESTINTÄMETODOLOGIA
3.1 Tunnistamista varten kuljettajat ilmoittavat junan numeron ja sijainnin. Liikenteenohjaajat ilmoittavat valvonta-alueen tai asetinlaitteen sijainnin.
3.2 Liikenteenohjaajan ja kuljettajan välisessä viestinnässä liikenteenohjaajalla on ensisijainen vastuu sen varmistamisesta, että viestintä tapahtuu hänen valvonta-alueellaan. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun viestintä tapahtuu paikassa, jossa eri viestintäalueilla on päällekkäisyyttä. Tätä periaatetta sovelletaan myös lähetyskatkoksen jälkeen.
3.3 Eri osapuolten tulee käyttää tähän tarkoitukseen seuraavia viestejä.
Juna numero …
tämä on … (valvonta-alue / asetinlaitteen sijainti)
4. VIESTINTÄÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT
4.1 Jotta voidaan varmistua siitä, että turvallisuuteen liittyvä viestintä ymmärretään oikein viestintätavasta riippumatta, seuraavia sääntöjä on noudatettava:
4.2 Kansainvälistä foneettista aakkostoa (International Phonetic Alphabet) on käytettävä
|
A |
Alpha |
|
B |
Bravo |
|
C |
Charlie |
|
D |
Delta |
|
E |
Echo |
|
F |
Foxtrot |
|
G |
Golf |
|
H |
Hotel |
|
I |
India |
|
J |
Juliet |
|
K |
Kilo |
|
L |
Lima |
|
M |
Mike |
|
N |
November |
|
O |
Oscar |
|
P |
Papa |
|
Q |
Quebec |
|
R |
Romeo |
|
S |
Sierra |
|
T |
Tango |
|
U |
Uniform |
|
V |
Victor |
|
W |
Whisky |
|
X |
X-ray |
|
Y |
Yankee |
|
Z |
Zulu |
4.3 Luvut tulee lausua numero kerrallaan:
|
0 |
= |
nolla |
|
1 |
= |
yksi |
|
2 |
= |
kaksi |
|
3 |
= |
kolme |
|
4 |
= |
neljä |
|
5 |
= |
viisi |
|
6 |
= |
kuusi |
|
7 |
= |
seitsemän |
|
8 |
= |
kahdeksan |
|
9 |
= |
yhdeksän |
5. TERMINOLOGIA (YLEINEN)
Viestinnässä käytettävä standarditerminologia
5.1 Puheenvuoron siirtomenettely
|
5.1.1 |
Termi, jota käytetään siirrettäessä puheenvuoro toiselle osapuolelle: kuuntelen
|
5.2 Viestien vastaanottomenettely
5.2.1 Vastaanotettaessa suora viesti
Termi, jota käytetään vahvistamaan, että lähetetty viesti on vastaanotettu:
5.2.2 Termi, jota käytetään, kun viesti pitää toistaa kuuluvuuden ollessa heikko tai kun viestiä ei ymmärretä:
5.2.3 Vastaanotettaessa perässä toistettu viesti
Termit, joita käytetään tarkistettaessa, vastaako perässä toistettu viesti täsmälleen lähetettyä viestiä:
|
5.2.4 |
Tai: virhe (+ sanon uudelleen)
|
5.3 Viestiyhteyden katkaisumenettely
|
5.3.1 |
Jos viesti on päättynyt: loppu
|
|
5.3.2 |
Jos katkos on tilapäinen ja yhteyttä ei katkaista
Termi, jota käytetään, kun halutaan toisen osapuolen jäävän odottamaan: odota
|
|
5.3.3 |
Termi, jota käytetään kerrottaessa toiselle osapuolelle, että viestiyhteys voi katketa mutta viestintää jatketaan myöhemmin, jos mahdollista: soitan uudelleen
|
6. KIRJALLISET ILMOITUKSET
6.1 Kirjallinen ilmoitus voidaan antaa vain, kun juna on pysähtynyt. Siihen on liitettävä liikenteenohjaajan antama yksilöllinen tunnistenumero tai lupanumero.
6.2 Kirjallinen ilmoitus on etusijalla asiaankuuluviin radanvarren opastimien ja/tai kuljettajan käyttöliittymän ohjeisiin nähden, paitsi tapauksissa, joissa suurin sallittu nopeus tai jarrun vapauttamisnopeus on alhaisempi kuin kirjallisessa ilmoituksessa määrätty suurin sallittu nopeus.
6.3 Kirjallinen ilmoitus on annettava mahdollisimman lähellä sen vaikutusaluetta.
6.4 Kirjallinen ilmoitus voidaan antaa vain, jos kuljettaja on ilmoittanut junan numeron sekä junan sijainnin / vaihtoliikkeen tekemisen sijainnin.
6.5 Kirjallisessa ilmoituksessa on ilmoitettava vähintään seuraavat tiedot:
6.6 Kirjallinen ilmoitus voidaan antaa seuraavilla tavoilla:
6.7 Kuljettajan vastaanotettua kirjallisen ilmoituksen hänen on tarkistettava, että kyseinen kirjallinen ilmoitus koskee kuljettajan junaa / kuljettajan suorittamaa vaihtoliikettä, sekä junan sijainti.
6.8 Kirjallinen ilmoitus voidaan kumota vain uudella kirjallisella ilmoituksella, jossa nimenomaisesti viitataan kyseiseen aiempaan kirjalliseen ilmoitukseen.
7. TERMINOLOGIA (KIRJALLISET ILMOITUKSET)
Viestinnässä käytettävä standarditerminologia
Kirjallisen ilmoituksen peruuttaminen
7.1 Termi, jota käytetään peruuttamaan käynnissä oleva kirjallisen ilmoituksen menettely:
7.2 Jos viestiä täytyy myöhemmin jatkaa, menettely täytyy toistaa alusta.
virhe lähetyksen aikana
7.3 Kun lähettäjä itse huomaa lähetysvirheen, hänen täytyy pyytää peruutusta lähettämällä seuraava menettelytapaviesti:
tai
ja lähettää sitten alkuperäinen viesti uudelleen.
Virhe perässä toistamisen aikana
7.4 Jos lähettäjä havaitsee virheen, kun viestiä ollaan toistamassa hänelle, hänen tulee lähettää seuraavat menettelytapaviestit:
ja lähettää alkuperäinen viesti uudelleen.
Kun viestiä ei ymmärretä
7.5 Jos jompikumpi osapuolista ei täysin ymmärrä viestiä, hänen täytyy pyytää toista osapuolta toistamaan viesti käyttämällä seuraavaa tekstiä:
8. LOMAKEKIRJA
8.1 Rataverkon haltija vastaa lomakekirjan ja itse lomakkeiden laatimisesta omalla ”operointikielellään”.
8.2 Kaikki käytettävät lomakkeet on koottava paperiseksi tai sähköiseksi asiakirjaksi nimeltään Lomakekirja.
8.3 Jotta nämä lomakkeet voidaan tunnistaa, on kehitettävä menettelyyn liittyvä ainutkertainen koodisana tai -numero.
8.4 Lomakekirjaa käyttävät sekä junan kuljettaja että junien kulkulupia myöntävä henkilöstö. Kuljettajan käyttämä kirja ja kulkulupia antavan henkilöstön käyttämä kirja on koottava ja numeroitava samalla tavalla.
8.5 Lomakekirjassa on oltava kaksi osaa.
8.5.1 Ensimmäinen osa sisältää vähintään seuraavat kohdat:
8.5.2 Toinen osa sisältää itse lomakkeet. Rautatieyrityksen on kerättävä ne ja annettava ne kuljettajalle.
9. RAUTATIETERMINOLOGIAN SANASTO
9.1 Rautatieyrityksen on laadittava rautatieterminologian sanasto jokaista yrityksen liikennöimää rataverkkoa varten. Sen on sisällettävä tavallisessa käytössä olevat termit rautatieyrityksen valitsemalla kielellä ja niiden rataverkon haltijoiden ”operointikielillä”, joiden rataverkkoa rautatieyritys käyttää.
9.2 Sanastossa on oltava kaksi osaa:
Lisäys D
Elementit, jotka rataverkon haltijan on toimitettava rautatieyritykselle reittikirjaa varten sekä junan soveltuvuuden arvioimiseksi niiden reittien osalta, joilla rautatieyrityksen on tarkoitus liikennöidä
|
Numero |
Nimike |
Reittikirja |
Junan soveltuvuus suunnitellulle reitille |
|
1. |
Rataverkon haltijaa koskevat yleiset tiedot |
|
|
|
1.1 |
Rataverkon haltijan nimi |
X |
X |
|
1.2 |
Jäsenvaltio |
|
X |
|
2. |
Kartat ja kaaviot |
|
|
|
2.1 |
Kartta: kaaviokuva, joka sisältää seuraavat elementit: |
|
|
|
2.1.1 |
Rataosuudet |
X |
|
|
2.1.2 |
Tärkeimmät kohdat (rautatieliikennepaikkojen matkustaja-, lajittelu- ja tavararaiteet, risteykset) |
X |
|
|
2.2 |
Linjakaavio |
|
|
|
Kaavioihin on sisällytettävä tieto, jota tarpeen mukaan täydennetään tekstillä. Jos laaditaan erillinen rautatieliikennepaikkaa koskeva piirustus, linjakaavion sisältämiä tietoja voidaan karsia. |
|||
|
2.2.1 |
Tiedot radoista, ympäriajoraiteista, turvavaihteista ja sivuraideliittymistä |
X |
|
|
2.2.2 |
Tärkeimmät kohdat (rautatieliikennepaikat) ja niiden sijainti suhteessa rataan |
X |
|
|
2.2.3 |
Junia koskevien kiinteiden opastimien sijainti, tyyppi ja nimi |
X |
|
|
2.3 |
Asemia/ratapihoja/varikkoja esittävä kaavio |
|
|
|
Paikkakohtaisiin piirustuksiin sisällytettävä tieto, jota tarpeen mukaan täydennetään tekstillä. |
|||
|
2.3.1 |
Paikan nimi |
X |
X |
|
2.3.2 |
Paikan tyyppi (matkustajaterminaali, rahtiterminaali, ratapiha, varikko) |
X |
|
|
2.3.3 |
Vaarallisten kohtien kiinteiden opastimien sijainti, tyyppi ja tunniste |
X |
|
|
2.3.4 |
Raiteiden tunnisteet ja sijainti, vaihteet mukaan luettuina |
X |
|
|
2.3.5 |
Laiturien tunnisteet |
X |
X |
|
2.3.6 |
Laiturien pituus |
X |
X |
|
2.3.7 |
Laiturien korkeus |
X |
X |
|
2.3.8 |
Ympäriajoraiteiden tunnisteet |
X |
X |
|
2.3.9 |
Ympäriajoraiteiden pituus |
|
X |
|
3. |
Tiettyä rataosaa koskevat tiedot |
|
|
|
3.1 |
Yleiset ominaisuudet |
|
|
|
3.1.1 |
Rataosuuden ääripiste 1 |
X |
X |
|
3.1.2 |
Rataosuuden ääripiste 2 |
X |
X |
|
3.1.3 |
Radanvarressa olevat etäisyystiedot (niiden väli, ulkonäkö ja sijainti) |
X |
|
|
3.1.4 |
Suurimmat sallitut nopeudet / myönnetyn reitin mukaiset nopeudet |
X |
X |
|
3.1.5 |
Muut tiedot, joista kuljettajan on oltava tietoinen |
X |
|
|
3.1.6 |
Paikallista rataverkkoa koskevat maantieteelliset erityistiedot |
X |
|
|
3.1.7 |
Vaarallisia aineita koskevat erityisrajoitukset |
|
X |
|
3.1.8 |
Kuormausta koskevat erityisrajoitukset |
|
X |
|
3.1.9 |
Viestintätavat liikenteenhallinta-/-ohjauskeskuksen kanssa normaali-, vajaatoiminta- ja hätätilanteessa |
X |
|
|
3.2 |
Erityiset tekniset ominaisuudet |
|
|
|
3.2.1 |
Raideleveys |
|
X |
|
3.2.2 |
Aukean tilan ulottuma |
|
X |
|
3.2.3 |
Suurin sallittu akselipaino |
|
X |
|
3.2.4 |
Suurin sallittu kuormitus pituuden metriä kohden |
|
X |
|
3.2.5 |
Suurin sallittu kallistuksenvajaus |
|
X |
|
3.2.6 |
Kaarteen vähimmäissäde |
|
X |
|
3.2.7 |
Pituuskaltevuus prosentteina |
X |
X |
|
3.2.8 |
Pituuskaltevuuden sijainti |
X |
X |
|
3.2.9 |
Jarrutustehoon liittyvät tiedot |
|
X |
|
3.2.10 |
Muiden kuin pyörien ja kiskojen välistä kitkaa käyttävien jarrujärjestelmien hyväksyttävä jarrutusteho |
|
X |
|
3.2.11 |
Tunnelit: paloturvallisuusluokittelu ja 4.2.1.2.2.1 kohdan c alakohdassa esitetyt tunneleita koskevat tiedot |
X |
X |
|
3.2.12 |
Alueet, joilla ei saa pysähtyä: tunniste, sijainti ja tyyppi |
X |
|
|
3.2.13 |
Teollisuuteen liittyvät riskit: paikat, joissa kuljettajan on vaarallista poistua junasta |
X |
|
|
3.2.14 |
Alueet, jotka on tarkoitettu hiekoituslaitteen testaamiseen (mikäli sellainen on asennettu) |
X |
|
|
3.3 |
Energian osajärjestelmä |
|
|
|
3.3.1 |
Energiansyöttöjärjestelmä (jännite ja taajuus) |
X |
X |
|
3.3.2 |
Junan käytettävissä oleva huippuvirta |
X |
X |
|
3.3.3 |
Yksittäisen sähkökäyttöisen vetoyksikön virrankulutukseen liittyvät rajoitukset |
X |
|
|
3.3.4 |
Moniajossa olevien vetoyksikköjen sijoittelua koskevat rajoitukset ajojohtimien erottamisen kannalta (virroittimen sijainti) |
X |
|
|
3.3.5 |
Erotusjaksojen sijainnit |
X |
|
|
3.3.6 |
Alueet, jotka on ohitettava virroittimet alas laskettuna |
X |
|
|
3.3.7 |
Hyötyjarrutusta koskevat ehdot |
X |
X |
|
3.3.8 |
Enimmäisvirta virroitinta kohden junan seistessä |
X |
X |
|
3.3.9 |
Ylös nostettujen virroittimien määrää ja niiden välistä etäisyyttä koskevat vaatimukset |
|
X |
|
3.3.10 |
Ajolangan korkeus |
|
X |
|
3.3.11 |
Virroittimen hyväksytyt ominaisuudet |
|
X |
|
3.3.12 |
Sallittu keskimääräinen kosketusvoima |
|
X |
|
3.4 |
Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä |
|
|
|
3.4.1 |
Tarve usean järjestelmän samanaikaiseen toimintaan |
X |
|
|
ERTMS/ETCS |
|||
|
3.4.2 |
Soveltamistaso |
|
X |
|
3.4.3 |
Vaihtoehtoiset veturilaitteistolta vaadittavat toiminnot: lisäajotieto |
|
X |
|
3.4.4 |
Ohjelmistoversion numero |
|
X |
|
ERTMS/GSM-R-radio |
|||
|
3.4.5 |
Version numero |
|
X |
|
Luokan B merkinantojärjestelmät |
|||
|
3.4.6 |
Järjestelmän nimi |
|
X |
|
3.4.7 |
Ohjelmistoversion numero |
|
X |
|
Luokan B radiojärjestelmät |
|||
|
3.4.8 |
Järjestelmän nimi |
|
X |
|
3.4.9 |
Ohjelmistoversion numero |
|
X |
|
Jarrutuskykyyn liittyvät nopeusrajoitukset |
|||
|
3.4.10 |
Luokan B kulunvalvontajärjestelmät |
|
X |
|
Siirtymiset järjestelmien välillä |
|||
|
3.4.11 |
Erityisvaatimukset, joita sovelletaan erilaisten luokkaan B kuuluvien junan kulunvalvontajärjestelmien välillä siirryttäessä |
X |
|
|
3.4.12 |
Tekniset erityisvaatimukset, joita sovelletaan ERTMS/ETCS-järjestelmien ja luokan B järjestelmien välillä siirryttäessä |
X |
|
|
3.4.13 |
Erityisohjeet (sijainti), joita sovelletaan siirryttäessä radiojärjestelmästä toiseen |
X |
|
|
Infrastruktuurin ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden herkkyys sähkömagneettisille häiriöille |
|||
|
3.4.14 |
Mahdollisuus käyttää pyörrevirtajarrua |
X |
X |
|
3.4.15 |
Mahdollisuus käyttää magneettijarrua |
X |
X |
|
3.5 |
Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä |
|
|
|
3.5.1 |
Operointikieli |
X |
|
|
3.5.2 |
Erityiset ilmasto-olot ja niihin liittyvät järjestelyt, mikäli sellaiset on määritelty |
|
X |
Lisäys E
Kieli- ja viestintätasot
Suullinen kielitaito voidaan jakaa viiteen tasoon:
|
Taso |
Kuvaus |
|
5 |
— osaa mukauttaa puhetapaansa keskustelukumppanin mukaan — osaa esittää mielipiteen — osaa neuvotella — osaa taivutella — osaa antaa neuvoja |
|
4 |
— selviytyy täysin arvaamattomissa tilanteissa — osaa tehdä oletuksia — osaa esittää perustellun mielipiteen |
|
3 |
— selviytyy käytännön tilanteissa, joissa on mukana ennalta arvaamaton elementti — osaa kuvailla asioita — osaa ylläpitää yksinkertaista keskustelua |
|
2 |
— selviytyy yksinkertaisissa käytännön tilanteissa — osaa tehdä kysymyksiä — osaa vastata kysymyksiin |
|
1 |
— osaa puhua käyttäen ulkoa opittuja lauseita |
Lisäys F
Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junassa mukana olevan henkilöstön osalta
1. YLEISET VAATIMUKSET
a) Tässä lisäyksessä, jota on luettava yhdessä 4.6 ja 4.7 kohdan kanssa, luetellaan ne elementit, joita pidetään oleellisina rautatiejärjestelmässä toimivissa junissa mukana olevan henkilöstön tehtävien kannalta.
b) Tämän YTE:n yhteydessä ilmauksella ”ammatillinen pätevyys” tarkoitetaan niitä elementtejä, jotka ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että käyttöhenkilöstö on koulutettu tehtävään sekä ymmärtää ja osaa hoitaa sen.
c) Säännöt ja menettelyt koskevat sekä suoritettavaa tehtävää että sen suorittavaa henkilöä. Näitä tehtäviä voivat hoitaa kaikki valtuutetut pätevät henkilöt riippumatta yksittäisen yhtiön säännöissä tai menettelyissä käytetystä nimestä, työnimikkeestä tai asemasta.
2. AMMATILLINEN TIETÄMYS
Kaikki hyväksynnät edellyttävät alkukokeen läpäisyä sekä jatkuvaa arviointia ja koulutusta, kuten 4.6 kohdassa kuvataan.
2.1 Yleinen ammatillinen tietämys
a) Tehtävän kannalta oleelliset organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmän periaatteet
b) Tärkeimpien toiminnoissa mukana olevien toimijoiden roolit ja vastuualueet
c) Matkustajien tai rahdin sekä radalla ja sen läheisyydessä toimivien henkilöiden turvallisuuden kannalta oleelliset yleiset asiat
d) Työterveys- ja työturvallisuusasiat
e) Rautatiejärjestelmän yleiset turvaperiaatteet
f) Henkilökohtainen turvallisuus, mukaan luettuna tilanne, jossa junasta poistutaan ajettavalla radalla
2.2 Tehtävän kannalta oleellisten toimintamenettelyjen ja turvallisuusjärjestelmien tuntemus
a) Toimintamenettelyt ja turvallisuussäännöt
b) Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän olennaiset osa-alueet
c) Muodolliset viestit sekä viestintälaitteiden käyttö
2.3 Liikkuvaa kalustoa koskeva tietämys
a) Matkustajavaunujen sisäpuoliset laitteet
b) Asianmukaiset tiedot turvallisuuden kannalta kriittisistä tehtävistä liikkuvaa kalustoa koskevien menettelyjen ja liitäntöjen osalta.
2.4 Reittituntemus
a) Oleelliset toiminnalliset järjestelyt (kuten junan lähettämistapa) eri paikoissa (asemalaitteet, opastimet jne.)
b) Asemat, joilla matkustajat voivat nousta junasta tai junaan
c) Reitin radoilla käytettävät toimintaan ja hätätilanteisiin liittyvät järjestelyt
2.5 Matkustajien turvallisuutta koskeva tietämys
Matkustajien turvallisuutta koskevassa koulutuksessa on käsiteltävä vähintään seuraavia asioita:
Matkustajien turvallisuuden varmistamista koskevat periaatteet:
Viestintää koskevat periaatteet:
Toiminnalliset taidot:
3. KYKY KÄYTTÄÄ TIETÄMYSTÄ
Kyky soveltaa tätä tietämystä normaali-, vajaatoiminta- ja hätätilanteissa edellyttää, että henkilöstö tuntee täysin seuraavat asiat:
etenkin:
ennen lähtöä tehtävät tarkastukset, mukaan luettuina tarvittaessa jarrujen testaus ja ovien sulkeutumisen toteaminen;
lähtöön liittyvä menettely;
vajaatoimintatilanne;
matkustajatiloissa mahdollisesti olevien puutteiden arviointi sekä sääntöjen ja toimintaohjeiden mukainen reagointi niihin;
sääntöjen ja määräysten edellyttämät tai kuljettajan avustamiseksi tehtävät suojaus- ja varoitustoimet;
yhteydenpito rataverkon haltijan henkilöstöön avustettaessa kuljettajaa;
junan toimintaan, liikkuvan kaluston kuntoon ja matkustajien turvallisuuteen liittyvistä epätavallisista tapahtumista ilmoittaminen. Nämä raportit on vaadittaessa annettava kirjallisena rautatieyrityksen valitsemalla kielellä.
Lisäys G
Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junan valmistelussa
1. YLEISET VAATIMUKSET
a) Tässä lisäyksessä, jota on luettava yhdessä 4.6 kohdan kanssa, luetellaan ne elementit, joita pidetään oleellisina rautatiejärjestelmässä toimivien junien valmistelua hoitavan henkilöstön kannalta.
b) Tämän YTE:n yhteydessä ilmauksella ”ammatillinen pätevyys” tarkoitetaan niitä elementtejä, jotka ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että käyttöhenkilöstö on koulutettu tehtävään sekä ymmärtää ja osaa hoitaa sen.
c) Säännöt ja menettelyt koskevat sekä suoritettavaa tehtävää että sen suorittavaa henkilöä. Näitä tehtäviä voivat hoitaa kaikki valtuutetut pätevät henkilöt riippumatta yksittäisen yhtiön säännöissä tai menettelyissä käytetystä nimestä, työnimikkeestä tai asemasta.
2. AMMATILLINEN TIETÄMYS
Kaikki hyväksynnät edellyttävät alkukokeen läpäisyä sekä jatkuvaa arviointia ja koulutusta, kuten 4.6 kohdassa kuvataan.
2.1 Yleinen ammatillinen tietämys
a) Tehtävän kannalta oleelliset organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmän periaatteet
b) Tärkeimpien toiminnoissa mukana olevien toimijoiden roolit ja vastuualueet
c) Matkustajien ja/tai rahdin kannalta oleelliset yleiset asiat mukaan lukien vaarallisten aineiden kuljettamisen ja erikoiskuljetukset
d) Vaarojen tunnistaminen, erityisesti rautateiden toimintaan ja sähkörataan liittyvien riskien suhteen
e) Työterveys- ja työturvallisuusasiat
f) Rautatiejärjestelmän yleiset turvallisuusperiaatteet
g) Oma turvallisuus työskenneltäessä radalla tai sen läheisyydessä
h) Viestintäperiaatteet ja muodollinen viestintä mukaan lukien viestintälaitteiden käyttö
2.2 Tehtävän kannalta oleellisten toimintamenettelyjen ja turvallisuusjärjestelmien tuntemus
a) Junien toiminta normaali-, vajaatoiminta- ja hätätilanteissa
b) Toimintamenettelyt eri paikoissa (opastinjärjestelmät, rautatieliikennepaikkojen laitteet) ja turvallisuussäännöt
c) Paikalliset toimintajärjestelyt
2.3 Junalaitteiden tuntemus
a) Liikkuvan kaluston laitteiden tarkoitus ja käyttö
b) Teknisten tarkastusten tuntemus ja järjestäminen
c) Asianmukaiset tiedot turvallisuuden kannalta kriittisistä tehtävistä liikkuvaa kalustoa koskevien menettelyjen ja liitäntöjen osalta
3. KYKY KÄYTTÄÄ TIETÄMYSTÄ
Kyky soveltaa tätä tietämystä normaali-, vajaatoiminta- ja hätätilanteissa edellyttää, että henkilöstö tuntee täysin seuraavat asiat:
etenkin:
junan kokoonpanosääntöjen, junan jarrutussääntöjen, junan kuormausmääräysten jne. soveltaminen sen varmistamiseksi, että juna on liikennekelpoinen;
liikkuvan kaluston merkintöjen ja merkintäkilpien ymmärtäminen;
prosessi, jolla junan tiedot määritetään ja annetaan käyttöön;
viestintä junan miehistön kanssa;
viestintä kulkulupia antavan henkilöstön kanssa;
vajaatoimintatilanne erityisesti siltä osin kuin se vaikuttaa junien valmisteluun;
sääntöjen ja määräysten tai kyseisen paikan paikallisten järjestelyjen edellyttämät suojaus- ja varoitustoimet;
toimet, joihin ryhdytään vaarallisia aineita kuljetettaessa sattuvissa vaaratilanteissa (sikäli kuin ne tulevat kyseeseen).
Lisäys H
Eurooppalainen kalustoyksikkönumero ja siihen liittyvä kirjaintunnus kalustossa
1. EUROOPPALAISTA KALUSTOYKSIKKÖNUMEROA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
Eurooppalainen kalustoyksikkönumero annetaan komission päätöksen 2007/756/EY ( 8 ) lisäyksessä 6 määriteltyjen tunnusten mukaisesti.
Eurooppalainen kalustoyksikkönumero on vaihdettava, jos se ei kalustoyksikköön tehtyjen teknisten muutosten takia enää ole tässä lisäyksessä esitettyjen yksikön yhteentoimivuuden tai teknisten ominaisuuksien mukainen. Mainitut tekniset muutokset saattavat edellyttää uutta käyttöönottolupaa direktiivin 2008/57/EY 20–25 artiklan mukaisesti.
2. ULKOISIA MERKINTÖJÄ KOSKEVAT YLEISET JÄRJESTELYT
Isoja kirjaimia ja numeroita sisältävät merkinnät on tehtävä vähintään 80 mm korkeaa, selkeää pääteviivatonta kirjasintyyliä käyttäen. Matalampia kirjaimia voidaan käyttää vain, jos ei ole muuta vaihtoehtoa kuin merkitä ne suoraan aluskehykseen.
Merkinnät saavat olla enintään kahden metrin korkeudella kiskojen tasosta.
Kaluston haltija voi merkitä eurooppalaista kalustoyksikkönumeroa suuremmilla merkeillä toiminnan kannalta hyödyllisen oman numerotunnuksensa (joka yleensä koostuu sarjanumerosta ja kirjaintunnuksesta). Kaluston haltija voi itse valita paikan, johon se sijoittaa oman numerotunnuksensa, mutta eurooppalaisen kalustoyksikkönumeron on kuitenkin aina oltava helposti erotettavissa kaluston haltijan omasta numerotunnuksesta.
3. TAVARAVAUNUT
Merkinnät on tehtävä vaunun koriin seuraavasti:
|
23. |
TEN |
|
31. |
TEN |
|
33. |
TEN |
|
|
80 |
D-RFC |
80 |
D-DB |
84 |
NL-ACTS |
|||
|
7369 |
|
553-4 |
0691 |
|
235-2 |
4796 |
|
100-8 |
|
Zcs |
Tanoos |
Slpss |
||||||
Näissä esimerkeissä:
D ja NL tarkoittavat rekisteröintimaan tunnuksia, siten kuin ne on määritelty NVR-päätöksen 2007/756/EY lisäyksen 6 osassa 4.
RFC, DB ja ACTS tarkoittavat liikkuvan kaluston haltijoiden tunnuksia, siten kuin ne on määritelty NVR-päätöksen 2007/756/EY lisäyksen 6 osassa 1.
Jos vaunuissa ei ole tarpeeksi tilaa näille merkinnöille (erityisesti sivulaidattomissa vaunuissa), merkinnät on järjestettävä seuraavasti:
|
01 |
87 |
3320 644-7 |
|
|
TEN |
F-SNCF |
Ks |
|
Jos vaunuun merkitään yksi tai useampia kansallisesti merkityksellisiä kirjaimia, ne on merkittävä kansainvälisen merkinnän perään ja erotettava siitä väliviivalla seuraavasti:
|
01 |
87 |
3320 644-7 |
|
|
TEN |
F-SNCF |
Ks-xy |
|
4. MATKUSTAJAVAUNUT
Merkinnät on tehtävä vaunujen molemmille sivuille seuraavasti:
|
F-SNCF |
61 87 20 - 72 021 - 7 |
|
B10 tu |
Kaluston rekisteröintimaasta ja teknisistä ominaisuuksista kertovat merkinnät tehdään heti vaunun 12-numeroisen tunnuksen eteen, taakse tai alle.
Jos vaunussa on ohjaamo, eurooppalainen kalustoyksikkönumero merkitään myös sen sisäpuolelle.
5. VETURIT, VETOVAUNUT JA ERIKOISVAUNUT
Eurooppalainen kalustoyksikkönumero on merkittävä vetokaluston molemmille sivuille seuraavasti:
92 10 1108 062-6
Eurooppalainen kalustoyksikkönumero merkitään myös vetokaluston jokaisen ohjaamon sisäpuolelle.
6. YHTEENTOIMIVUUDEN KIRJAINTUNNUS
”TEN”: Kalustoyksikkö, joka
on kaikkien niiden asiaa koskevien YTE:ien mukainen, jotka olivat voimassa sen käyttöönottohetkellä, ja on saanut käyttöönottoluvan direktiivin 2008/57/EY 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja
on saanut kaikissa jäsenvaltioissa voimassa olevan käyttöönottoluvan direktiivin 2008/57/EY 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
”PPV/PPW”: kalustoyksikkö, joka on PPV/PPW-sopimuksen tai PGW-sopimuksen mukainen (OSJD-maissa). (alkuperäinen: PPV/PPW: ППВ (Правила пользования вагонами в международном сообщении); PGW: Правила Пользования Грузовыми Вагонами)
Kalustoyksiköt, joille ei ole myönnetty direktiivin 2008/57/EY 23 artiklan 1 kohdan mukaista käyttöönottolupaa kaikissa jäsenvaltioissa, on merkittävä tunnuksella, joka ilmaisee, missä jäsenvaltioissa kalustoyksikölle on myönnetty käyttöönottolupa. Merkintä tehdään jommallakummalla seuraavissa piirustuksissa kuvatuista tavoista. Piirustuksissa D tarkoittaa jäsenvaltiota, joka on myöntänyt käyttöönottoluvan ensimmäisenä (tässä esimerkissä Saksa) ja F jäsenvaltiota, joka on myöntänyt käyttöönottoluvan toisena (tässä esimerkissä Ranska). Jäsenvaltioiden tunnukset ovat komission päätöksen 2007/756/EY lisäyksen 6 osan 4 mukaiset.
Lisäys I
Avointen kohtien luettelo
Lisäys B (ks. 4.4 kohta)
Käyttöä koskevat yhteiset periaatteet ja säännöt
Lisäys J
Sanasto
Tämän sanaston määritelmät koskevat termien käyttöä tässä YTE:ssä.
|
Termi |
Määritelmä |
|
Onnettomuus |
Kuten direktiivin 2004/49/EY 3 artiklassa määritellään. |
|
Junien kulkulupien myöntäminen |
Junien kulun mahdollistavien liikenteenohjauspisteiden, sähköratavalvomoiden ja kauko-ohjauskeskusten laitteiden käyttäminen. Tähän ei sisälly se rautatieyrityksen henkilökunta, joka vastaa resurssien, kuten junien miehistöjen ja liikkuvan kaluston, käytöstä. |
|
Pätevyys |
Tehtävien turvallisen ja luotettavan suorittamisen edellyttämä muodollinen pätevyys ja kokemus. Kokemusta voidaan hankkia osana koulutusprosessia. |
|
Vaaralliset aineet |
Vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksesta annetun direktiivin 2008/68/EY mukaiset aineet. |
|
Vajaatoimintatilanne |
Toiminta, joka on seurausta odottamattomasta tapahtumasta, joka estää junan normaalin toiminnan. |
|
Lähettäminen |
Ks. junan lähettäminen. |
|
Kuljettaja |
Kuten direktiivin 2007/59/EY 3 artiklassa määritellään. |
|
Hätäviesti |
Viesti, joka lähetetään tietyissä vaarallisissa tilanteissa kaikkien junien varoittamiseksi / vaihtoliikkeiden tekemiseksi tietyllä alueella. |
|
Erikoiskuljetus |
Rautatievaunussa, esimerkiksi kontti-, vaihtokori- tai muussa liikenteessä kuljetettava kuorma, jossa vaunun koko ja/tai akselipaino edellyttävät erityistä kuljetuslupaa ja/tai erityisehtojen soveltamista koko matkan tai sen osan ajaksi. |
|
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset |
Tämän YTE:n yhteydessä termi tarkoittaa vain niitä lääketieteellisiä ja psykologisia edellytyksiä, joita tarvitaan tämän osajärjestelmän osien käyttämiseen. |
|
Kuuma laakeripesä |
Laakeripesä ja laakeri, joiden lämpötila ylittää suunnittelun pohjana olevan suurimman sallitun toimintalämpötilan. |
|
Vaaratilanne |
Kuten direktiivin 2004/49/EY 3 artiklassa määritellään. |
|
Junan pituus |
Kaikkien kalustoyksikköjen yhteenlaskettu pituus puskimineen, veturi(t) mukaan luettuna. |
|
Ympäriajoraide |
Päärataan liittyvä rata, jota käytetään ohitukseen, ylitykseen tai seisontaan. |
|
Operointikieli |
Rataverkon haltijan päivittäisessä toiminnassa käytettävä kieli tai kielet, jotka on ilmoitettu tämän verkkoselostuksessa ja joita käytetään toimintaan tai turvallisuuteen liittyvässä viestinnässä rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välillä. |
|
Matkustaja |
Junassa matkustava tai rautatiealueella ennen tai jälkeen junamatkan kulkeva henkilö (muu kuin työntekijä, jolla on tiettyjä junaan liittyviä tehtäviä). |
|
Suorituskyvyn seuraaminen |
Junan ja rataverkon toiminnan tehokkuuden järjestelmällinen seuraaminen ja siihen liittyvien tietojen tallentaminen tarkoituksena parantaa molempien tehokkuutta. |
|
Pätevyysvaatimus |
Fyysinen ja henkinen sopivuus tehtävään sekä siinä tarvittavat tiedot. |
|
Reaaliaikaisuus |
Mahdollisuus vaihtaa tai käsitellä tiettyjä junan kulkuun liittyviä tapahtumia (kuten asemalle saapumista, aseman sivuutusta tai asemalta lähtöä) koskevia tietoja niiden tapahtumahetkellä. |
|
Junan kulun seurantapaikka |
Kohta junan aikataulussa, jolta edellytetään saapumis-, lähtö- tai sivuutusajan ilmoittamista. |
|
Reitti |
Radan tietty osuus tai tietyt osuudet. |
|
Turvallisuuden kannalta kriittinen tehtävä |
Henkilöstön suorittama tehtävä, jossa junan kulkua ohjataan tai siihen vaikutetaan niin, että sillä voi olla vaikutusta ihmisten terveydentilaan ja turvallisuuteen. |
|
Aikataulun mukainen pysähtyminen |
Kaupallisista tai toiminnallisista syistä johtuva suunniteltu pysähtyminen. |
|
Sivuraide |
Toiminnallisessa pisteessä sijaitseva rata, jota käytetään muuhun kulkuun kuin junan kulkuun. |
|
Liikenteenohjaaja |
Henkilö, joka vastaa junan kulkutien asettamisesta / vaihtoliikkeistä sekä kuljettajien ohjeistamisesta. |
|
Henkilöstö |
Rautatieyrityksen, rataverkon haltijan tai näiden alihankkijoiden palveluksessa olevat henkilöt, jotka hoitavat tässä YTE:ssä määriteltyjä tehtäviä. |
|
Seis-opaste |
Mikä tahansa opaste, joka ei salli kuljettajan ajaa opastimen ohi. |
|
Pysähdyspaikka |
Junan aikataulussa määrätty paikka, jossa junan on tarkoitus pysähtyä, yleensä tiettyä tarkoitusta, kuten matkustajien junaan nousemista ja siitä poistumista, varten. |
|
Aikataulu |
Asiakirja tai järjestelmä, jossa on tiedot junien aikataulusta tietyllä reitillä. |
|
Ajoituspaikka |
Junan aikataulun mukainen paikka, jossa on tarkoitus olla tiettyyn aikaan. Tämä aika voi olla saapumisaika, lähtöaika tai, jos junan ei ole tarkoitus pysähtyä kyseisessä paikassa, sivuutusaika. |
|
Vetoyksikkö |
Voimalaitteella varustettu kalustoyksikkö, joka kykenee liikuttamaan itseään ja muita siihen kytkettyjä vaunuja. |
|
Juna |
Juna on vetoyksikkö joko siihen kytkettyjen vaunujen kanssa tai ilman niitä, kun se liikennöi kahden tai useamman määrätyn pisteen välillä, ja sitä koskevat junatiedot ovat käytettävissä. |
|
Junan lähettäminen |
Junaa kuljettavalle henkilölle annettava ilmoitus siitä, että kaikki aseman tai varikon toimet on tehty ja vastuussa olevan henkilöstön tiedon mukaan junalle voidaan antaa lähtölupa. |
|
Junan miehistö |
Junahenkilökunnan jäsenet, joilla on pätevyystodistus ja jotka rautatieyritys on asettanut hoitamaan erikseen määrättyjä junaturvallisuuteen liittyviä tehtäviä junassa, esimerkiksi kuljettaja tai konduktööri. |
|
Junan valmistelu |
Sen varmistaminen, että juna on liikennekelpoinen, että sen liikkuva kalusto on järjestetty oikein ja että juna on muodostettu sille tarkoitetun reitin edellyttämällä tavalla. Junan valmisteluun kuuluvat myös ennen junan liikkeellelähtöä tehtävät tekniset tarkastukset. |
|
Lyhenne |
Selitys |
|
AC |
Vaihtovirta (Alternating Current) |
|
CCS |
Ohjaus, hallinta ja merkinanto (Control-Command and Signalling) |
|
CEN |
Euroopan standardointikomitea (Comité Européen de Normalisation) |
|
COTIF |
Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskeva yleissopimus (Convention relative aux Transports Internationaux Ferroviaires) |
|
dB |
Desibeli |
|
DC |
tasavirta (Direct Current) |
|
DMI |
Kuljettajan ja koneen välinen liitäntä (Driver Machine Interface) |
|
EC |
Euroopan yhteisö |
|
ECG |
Elektrokardiogrammi (Electro CardioGram) |
|
EIRENE |
Yhtenäinen eurooppalainen rautatieliikenteen digitaalinen radiojärjestelmä (European Integrated Railway Radio Enhanced Network) |
|
EN |
Eurooppalainen standardi |
|
ENE |
Energia |
|
ERA |
Euroopan rautatievirasto (European Railway Agency) |
|
ERTMS |
Eurooppalainen rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (European Rail Traffic Management System) |
|
ETCS |
Eurooppalainen junaliikenteen valvontajärjestelmä (European Train Control System) |
|
EU |
Euroopan unioni |
|
FRS |
Toiminnallisten vaatimusten eritelmä (Functional Requirement Specification) |
|
GSM-R |
Rautatieliikenteessä käytettävä GSM-järjestelmä (Global System for Mobile Communications – Rail) |
|
HABD |
Kuumakäynti-ilmaisin (Hot Axle Box Detector) |
|
Hz |
Taajuuden yksikkö, hertsi |
|
IM |
Rataverkon haltija (Infrastructure Manager) |
|
INF |
Infrastruktuuri |
|
OPE |
Käyttötoiminta ja liikenteen hallinta (Operation and Traffic Management) |
|
OSJD |
Rautatiehallintojen yhteistyöjärjestö |
|
PPV / PPW |
Lyhenne venäjänkielisistä sanoista ”Prawila Polzowaniia Wagonami w mejdunarodnom soobqenii”, jotka tarkoittavat kansainvälisessä liikenteessä käytettävää rautateiden liikkuvaa kalustoa koskevia sääntöjä |
|
RST |
Liikkuva kalusto (Rolling Stock) |
|
RU |
Rautatieyritys (Railway Undertaking) |
|
SMS |
Turvallisuusjohtamisjärjestelmä (Safety Management System) |
|
SPAD |
Seis-asennossa oleva opastin ohitettu (Signal Passed At Danger) |
|
SRS |
Järjestelmävaatimusten eritelmä (System Requirement Specification) |
|
TAF |
Tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset (Telematic Applications for Freight) |
|
TEN |
Euroopan laajuinen rautatiejärjestelmä (Trans-European Network) |
|
YTE |
Yhteentoimivuuden tekninen eritelmä |
|
UIC |
Kansainvälinen rautatieliitto (Union Internationale des Chemins de fer) |
|
VKM |
Liikkuvan kaluston haltijan tunnus (Vehicle Keeper Marking) |
LIITE II
Muutetaan päätöksen 2007/756/EY liite seuraavasti:
Muutetaan 1 kohta seuraavasti:
Korvataan tietokentän 1 ”Eurooppalainen kulkuneuvonumero” kuvaus seuraavasti:
”Lisäyksessä 6 määritelty numerotunniste”.
Korvataan alaviite 1 seuraavasti:
”(1) Ei käytössä”.
Korvataan tietokentän 2.1 kuvaus seuraavasti:
”Lisäyksen 6 osassa 4 määritelty jäsenvaltion tunnus”.
Korvataan tietokentän 11 kuvaus seuraavasti:
”Lisäyksen 6 osassa 4 määritelty jäsenvaltion tunnus”.
Korvataan kohdassa 2.1 ”Yhteydet muihin rekistereihin” VKMR:ää koskeva luetelmakohta seuraavasti:
”VKMR: ERA ja OTIF hallinnoivat yhdessä tätä rekisteriä (ERA EU:n osalta ja OTIF kaikkien niiden OTIF:n jäsenmaiden osalta, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita). Haltija kirjataan NVR:ään. Lisäyksessä 6 mainitaan muita kattavia keskitettyjä rekisterejä (kuten kalustoyksiköiden tyyppikoodit, yhteentoimivuuskoodit, maakoodit jne.), joita ”keskuselimen” olisi hallinnoitava ja jotka ovat tuloksena ERA:n ja OTIF:n yhteistyöstä.”
Lisätään lisäys seuraavasti:
”Lisäys 6
OSA ”0” – LIIKKUVAN KALUSTON TUNNISTEET
Yleistä
Tässä lisäyksessä kuvaillaan eurooppalainen kalustoyksikkönumero ja sen näkyvä merkitseminen liikkuvan kaluston yksikköön sen erottamiseksi yksiselitteisesti ja pysyvästi muista liikenteessä olevista yksiköistä. Siinä ei käsitellä muita numeroita tai merkintöjä, joita mahdollisesti on kaiverrettu tai kiinnitetty pysyvästi valmistusvaiheessa kalustoyksikön runkorakenteeseen tai pääkomponentteihin.
Eurooppalainen kalustoyksikkönumero ja siihen liittyvät lyhenteet
Kullekin liikkuvan kaluston yksikölle annetaan 12-numeroinen tunnus (nimeltään eurooppalainen kalustoyksikkönumero, EVN), joka koostuu seuraavasti:
|
Liikkuvan kaluston ryhmä |
Yhteentoimivuus ja kalustoyksikön tyyppi [2 numeroa] |
Kalustoyksikön rekisteröintimaa [2 numeroa] |
Tekniset ominaisuudet [4 numeroa] |
Sarjanumero [3 numeroa] |
Tarkistusnumero [1 numero] |
|
Tavaravaunut |
00–09 10–19 20–29 30–39 40–49 80–89 [lisätietoja osassa 6] |
01–99 [lisätietoja osassa 4] |
0000–9999 [lisätietoja osassa 9] |
000–999 |
0–9 [lisätietoja osassa 3] |
|
Matkustajavaunut |
50–59 60–69 70–79 [lisätietoja osassa 7] |
0000–9999 [lisätietoja osassa 10] |
000–999 |
||
|
Vetokalusto ja kiinteään junayksikköön tai ennalta määriteltyyn kokoonpanoon kuuluva kalusto |
90–99 [lisätietoja osassa 8] |
0000001–8999999 [jäsenvaltiot määrittelevät myöhemmin näiden numeroiden merkityksen kahden- tai monenkeskisillä sopimuksilla] |
|||
|
Erikoiskalusto |
9000–9999 [lisätietoja osassa 11] |
000–999 |
|||
Tietyssä maassa teknisiä ominaistietoja kuvaavat seitsemän numeroa ja sarjanumero riittävät liikkuvan kaluston yksikäsitteiseen tunnistamiseen matkustajavaunujen ja erikoiskaluston ryhmistä ( 9 ).
Numerotunnus täydennetään kirjaimilla:
sen maan tunnus, jossa kyseinen liikkuva kalusto on rekisteröity (lisätietoja osassa 4)
haltijan tunnus (lisätietoja osassa 1);
teknisten ominaistietojen lyhenteet (lisätietoja on osassa 12 tavaravaunujen osalta ja osassa 13 matkustajavaunujen osalta).
Eurooppalainen kalustoyksikkönumero on vaihdettava, jos se ei kalustoyksikköön tehtyjen teknisten muutosten takia enää ole tässä lisäyksessä esitettyjen yksikön yhteentoimivuuden tai teknisten ominaisuuksien mukainen. Mainitut tekniset muutokset saattavat edellyttää uutta käyttöönottolupaa direktiivin 2008/57/EY 20–25 artiklan mukaisesti.
OSA 1 – LIIKKUVAN KALUSTON HALTIJAN TUNNUS
1. Liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen (VKM) määritelmä
Liikkuvan kaluston haltijan tunnus (VKM) on kirjaintunnus, joka koostuu 2–5 kirjaimesta ( 10 ). Liikkuvan kaluston haltijan tunnus merkitään kaikkiin kalustoyksiköihin niiden eurooppalaisen kalustoyksikkönumeron läheisyyteen. Liikkuvan kaluston haltijan tunnus yksilöi kyseisen haltijan kansalliseen liikkuvan kaluston rekisteriin merkityllä tavalla.
Liikkuvan kaluston haltijan tunnus on yksiselitteinen ja voimassa kaikissa niissä maissa, joita tämä YTE koskee, sekä kaikissa maissa, jotka solmivat tässä YTE:ssä kuvatun liikkuvan kaluston numeroinnin ja haltijan merkinnän soveltamista edellyttävän sopimuksen.
2. Liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen muoto
Haltijan tunnus esittää liikkuvan kaluston haltijan joko koko nimenä tai lyhennettynä, mahdollisuuksien mukaan tunnistettavassa muodossa. Kaikkia latinalaisen kirjaimiston 26 merkkiä voidaan käyttää. Tunnuksessa käytetään isoja kirjaimia. Kirjaimet, jotka eivät ole haltijan nimen muodostavien sanojen alkukirjaimia, voidaan kuitenkin kirjoittaa pienin kirjaimin. Yksiselitteisyyttä tarkistettaessa pieniä kirjaimia pidetään isoina kirjaimina.
Kirjaimissa saa olla diakriittisiä merkkejä ( 11 ). Diakriittisiä merkkejä ei oteta huomioon yksiselitteisyyttä tarkastettaessa.
Jos liikkuvan kaluston haltijan kotipaikka on maassa, jossa ei käytetä latinalaisia kirjaimia, haltijan tunnuksen perään voidaan merkitä sama tunnus maan omilla kirjaimilla merkittynä ja vinoviivalla (”/”) erotettuna. Tätä käännettyä tunnusta ei oteta huomioon tietojenkäsittelyssä.
3. Liikkuvan kaluston haltijan tunnusten antamista koskevia määräyksiä
Liikkuvan kaluston haltijalle voidaan antaa enemmän kuin yksi tunnus seuraavissa tapauksissa:
Yritysryhmälle voidaan antaa yksi ainoa liikkuvan kaluston haltijan tunnus seuraavissa tapauksissa:
4. Liikkuvan kaluston haltijatunnusten rekisteri ja tunnuksen antamismenettely
Haltijatunnusten rekisteri on julkinen, ja sitä päivitetään reaaliaikaisesti.
Liikkuvan kaluston haltijan tunnusta koskeva anomus jätetään hakijan maan toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle, joka toimittaa sen Euroopan rautatievirastolle. Tunnusta voi käyttää vasta, kun Euroopan rautatievirasto on julkistanut sen.
Liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen omistajan on ilmoitettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle, jos se lopettaa tunnuksen käytön, ja toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta Euroopan rautatievirastolle. Liikkuvan kaluston haltijan tunnus peruutetaan haltijan osoitettua, että kaikkien asianomaisten kalustoyksiköiden tunnukset on muutettu. Samaa tunnusta ei anneta uudelleen käyttöön kymmeneen vuoteen, paitsi jos se annetaan uudelleen aiemmalle haltijalle tai tämän pyynnöstä toiselle haltijalle.
Liikkuvan kaluston haltijan tunnus voidaan siirtää toiselle haltijalle, joka on alkuperäisen haltijan laillinen seuraaja. Tunnus pysyy voimassa, vaikka sen haltija muuttaa nimensä muotoon, joka ei muistuta kyseistä tunnusta.
Jos kaluston haltija muuttuu niin, että se edellyttää haltijan tunnuksen vaihtamista, kyseiset kalustoyksiköt on merkittävä uuden haltijan tunnuksella kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun haltijan vaihdos merkittiin kalustoyksikköjä koskevaan kansalliseen rekisteriin. Jos kalustoyksikköön merkitty liikkuvan kaluston haltijan tunnus ei vastaa kalustoyksikköjen kansalliseen rekisteriin merkittyjä tietoja, kansallisen rekisterin tiedot pätevät.
OSA 2
Ei käytössä
OSA 3 – TARKISTUSNUMERON (12. NUMERON) MÄÄRITTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT
Tarkistusnumero määritetään seuraavasti:
Esimerkkejä
1 –
|
Perusnumero |
3 |
3 |
8 |
4 |
4 |
7 |
9 |
6 |
1 |
0 |
0 |
|
Kerroin |
2 |
1 |
2 |
1 |
2 |
1 |
2 |
1 |
2 |
1 |
2 |
|
|
6 |
3 |
16 |
4 |
8 |
7 |
18 |
6 |
2 |
0 |
0 |
Summa: 6 + 3 + 1 + 6 + 4 + 8 + 7 + 1 + 8 + 6 + 2 + 0 + 0 = 52
Tämän summan ykkösten arvo on 2.
Tarkistusnumeroksi tulee näin ollen 8, ja koko tunnukseksi tulee 33 84 4796 100–8.
2 –
|
Perusnumero |
3 |
1 |
5 |
1 |
3 |
3 |
2 |
0 |
1 |
9 |
8 |
|
Kerroin |
2 |
1 |
2 |
1 |
2 |
1 |
2 |
1 |
2 |
1 |
2 |
|
|
6 |
1 |
10 |
1 |
6 |
3 |
4 |
0 |
2 |
9 |
16 |
Summa: 6 + 1 + 1 + 0 + 1 + 6 + 3 + 4 + 0 + 2 + 9 + 1 + 6 = 40
Tämän summan ykkösten arvo on 0.
Tarkistusnumeroksi tulee näin ollen 0, ja koko tunnukseksi tulee 31 51 3320 198–0.
OSA 4 – LIIKKUVAN KALUSTON REKISTERÖINTIMAAN TUNNUKSET (NUMEROT 3–4 JA LYHENTEET)
Kolmansia maita koskevat tiedot on annettu vain tiedoksi.
|
Maa |
Maan kirjain tunnus (1) |
Maan numero tunnus |
|
Albania |
AL |
41 |
|
Algeria |
DZ |
92 |
|
Armenia |
AM |
58 |
|
Itävalta |
A |
81 |
|
Azerbaidžan |
AZ |
57 |
|
Valko-Venäjä |
BY |
21 |
|
Belgia |
B |
88 |
|
Bosnia-Hertsegovina |
BIH |
49 |
|
Bulgaria |
BG |
52 |
|
Kiina |
RC |
33 |
|
Kroatia |
HR |
78 |
|
Kuuba |
CU (1) |
40 |
|
Kypros |
CY |
|
|
Tšekki |
CZ |
54 |
|
Tanska |
DK |
86 |
|
Egypti |
ET |
90 |
|
Viro |
EST |
26 |
|
Suomi |
FIN |
10 |
|
Ranska |
F |
87 |
|
Georgia |
GE |
28 |
|
Saksa |
D |
80 |
|
Kreikka |
GR |
73 |
|
Unkari |
H |
55 |
|
Iran |
IR |
96 |
|
Irak |
IRQ (1) |
99 |
|
Irlanti |
IRL |
60 |
|
Israel |
IL |
95 |
|
Italia |
I |
83 |
|
Japani |
J |
42 |
|
Kazakstan |
KZ |
27 |
|
Kirgisia |
KS |
59 |
|
Latvia |
LV |
25 |
|
Libanon |
RL |
98 |
|
Liechtenstein |
FL |
|
|
Liettua |
LT |
24 |
|
Luxemburg |
L |
82 |
|
Makedonia |
MK |
65 |
|
Malta |
M |
|
|
Moldova |
MD (1) |
23 |
|
Monaco |
MC |
|
|
Mongolia |
MGL |
31 |
|
Montenegro |
MNE |
62 |
|
Marokko |
MA |
93 |
|
Alankomaat |
NL |
84 |
|
Pohjois-Korea |
PRK (1) |
30 |
|
Norja |
N |
76 |
|
Puola |
PL |
51 |
|
Portugali |
P |
94 |
|
Romania |
RO |
53 |
|
Venäjä |
RUS |
20 |
|
Serbia |
SRB |
72 |
|
Slovakia |
SK |
56 |
|
Slovenia |
SLO |
79 |
|
Etelä-Korea |
ROK |
61 |
|
Espanja |
E |
71 |
|
►C1 Ruotsi |
S |
74 ◄ |
|
Sveitsi |
CH |
85 |
|
Syyria |
SYR |
97 |
|
Tadžikistan |
TJ |
66 |
|
Tunisia |
TN |
91 |
|
Turkki |
TR |
75 |
|
Turkmenistan |
TM |
67 |
|
Ukraina |
UA |
22 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
GB |
70 |
|
Uzbekistan |
UZ |
29 |
|
Vietnam |
VN (1) |
32 |
|
(1) Tieliikennettä koskevien vuoden 1949 yleissopimuksen liitteessä 4 ja vuoden 1968 yleissopimuksen 45 artiklan 4 kohdassa kuvatun kirjaintunnusjärjestelmän mukaisesti. |
||
OSA 5
Ei käytössä
OSA 6 – TAVARAVAUNUILLE KÄYTETYT YHTEENTOIMIVUUDEN TUNNUKSET (NUMEROT 1–2)
|
|
2. numero 1. numero |
0 |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
2. numero 1. numero |
||
|
|
|
Raideleveys |
kiinteä tai muuttuva |
kiinteä |
muuttuva |
kiinteä |
muuttuva |
kiinteä |
muuttuva |
kiinteä |
muuttuva |
kiinteä tai muuttuva |
Raideleveys |
|
|
Vaunut, jotka ovat tavaravaunuja koskevan YTE:n () mukaisia, mukaan lukien 7.1.2 kohta ja kaikki lisäyksessä C vahvistetut ehdot |
0 |
akselit |
Ei käytetä |
Vaunut |
Ei käytetä () |
PPV/PPW-vaunut (muuttuva raideleveys) |
akselit |
0 |
||||||
|
1 |
telit |
telit |
1 |
|||||||||||
|
2 |
akselit |
Vaunut |
PPV/PPW-vaunut (kiinteä raideleveys) |
akselit |
2 |
|||||||||
|
3 |
telit |
telit |
3 |
|||||||||||
|
Muut vaunut |
4 |
akselit () |
Kunnossapitoon liittyvät vaunut |
Muut vaunut |
Vaunut, joilla on erityisiä teknisiä ominaisuuksia vastaava numerointi ja joita ei käytetä EU:n liikenteessä |
akselit () |
4 |
|||||||
|
8 |
telit () |
telit () |
8 |
|||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|||||||||
|
|
1. numero 2. numero |
0 |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
1. numero 2. numero |
||
|
(1) Komission asetus [tavaravaunuja koskeva YTE sellaisena kuin se on muutosten hyväksymisen jälkeen]. (2) Kiinteä tai muuttuva raideleveys. (3) Poikkeus luokan I kalustolle (vaunut, joiden lämpötilaa säädellään); ei käytetä uusille hyväksytyille käyttöön otettaville kalustoyksiköille. |
||||||||||||||
OSA 7 – MATKUSTAJAVAUNUILLE KÄYTETYT KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN TUNNUKSET (NUMEROT 1–2)
|
|
Kotimaan liikenne |
Kotimaan liikenne tai kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella |
PPV/PPW |
|||||||
|
2. numero 1. numero |
0 |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
|
5 |
Kotimaan liikenteen kalusto |
Kiinteän raideleveyden kalusto, jota ei ole varustettu ilmastoinnilla (mukaan luettuina autonkuljetusvaunut) |
Säädettävän raideleveyden (1435/1520) kalusto, jota ei ole varustettu ilmastoinnilla |
Ei käytetä |
Säädettävän raideleveyden (1435/1668) kalusto, jota ei ole varustettu ilmastoinnilla |
Museokalusto |
Ei käytetä () |
Kiinteän raideleveyden kalusto |
Säädettävän raideleveyden kalusto (1435/1520) vaihdettavin telein |
Säädettävän raideleveyden kalusto (1435/1520) säädettävin akselein |
|
6 |
Ei-kaupallisen liikenteen vaunut |
Kiinteän raideleveyden ilmastoitu kalusto |
Säädettävän raideleveyden (1435/1520) ilmastoitu kalusto |
Ei-kaupallisen liikenteen vaunut |
Säädettävän raideleveyden (1435/1668) ilmastoitu kalusto |
Autojenkuljetusvaunut |
Ei käytetä () |
|||
|
7 |
Ilmastoidut ja painetiiviit kalustoyksiköt |
Ei käytetä |
Ei käytetä |
Painetiivis kiinteän raideleveyden ilmastoitu kalusto |
Ei käytetä |
Muu liikkuva kalusto |
Ei käytetä |
Ei käytetä |
Ei käytetä |
Ei käytetä |
|
(1) Asianomaisen YTE:n määräysten mukaisuus; ks. lisäys P, osa 5. (2) Mukaan luettuina kalustoyksiköt, jotka nykyisten määräysten nojalla on merkitty tässä taulukossa määritellyillä numeroilla. COTIF: kalustoyksikkö, joka on käyttöönottohetkellä voimassa olleiden COTIF-säännösten mukainen. (3) Poikkeuksena jo liikenteessä olevat kiinteän raideleveyden vaunut (56) ja säädettävän raideleveyden vaunut (66); ei käytetä uusille kalustoyksiköille. |
||||||||||
OSA 8 – ERITYYPPINEN VETÄVÄ KALUSTO JA KIINTEÄN JUNAYKSIKÖN TAI ENNALTA MÄÄRITELLYN KOKOONPANON KALUSTOYKSIKÖT (NUMEROT 1–2)
Ensimmäinen numero on 9.
Jos toinen numero kuvaa vetokaluston tyyppiä, seuraavat tunnukset ovat pakollisia:
|
Tunnus |
Kaluston tyyppi |
|
0 |
Sekalaiset |
|
1 |
Sähköveturi |
|
2 |
Dieselveturi |
|
3 |
Sähköjunayksikkö (suurten nopeuksien) [moottorivaunu tai liitevaunu] |
|
4 |
Sähköjunayksikkö (muu kuin suurten nopeuksien) [moottorivaunu tai liitevaunu] |
|
5 |
Dieseljunayksikkö [moottorivaunu tai liitevaunu] |
|
6 |
Liitevaunu erikoistarkoitukseen |
|
7 |
Sähkövaihtoveturi |
|
8 |
Dieselvaihtoveturi |
|
9 |
Erikoiskalusto |
OSA 9 – TAVARAVAUNUJEN STANDARDINUMEROINTI (NUMEROT 5–8)
Osassa 9 esitetään vaunun tärkeimpiin teknisiin ominaisuuksiin liittyvät numerotunnukset, ja se on julkaistu Euroopan rautatieviraston internetsivustolla (www.era.europa.eu).
Uutta tunnusta koskeva hakemus jätetään (päätöksessä 2007/756/EY tarkoitetulle) rekisteröinnin tekevälle elimelle ja lähetetään Euroopan rautatievirastoon. Uutta tunnusta voi käyttää vasta, kun Euroopan rautatievirasto on julkistanut sen.
OSA 10 – MATKUSTAJAVAUNUKALUSTON TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA KUVAAVAT TUNNUKSET (NUMEROT 5–6)
Osa 10 on julkaistu Euroopan rautatieviraston internetsivustolla (www.era.europa.eu).
Uutta tunnusta koskeva hakemus jätetään (päätöksessä 2007/756/EY tarkoitetulle) rekisteröinnin tekevälle elimelle ja lähetetään Euroopan rautatievirastoon. Uutta tunnusta voi käyttää vasta, kun Euroopan rautatievirasto on julkistanut sen.
OSA 11 – ERIKOISVAUNUJEN TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA KUVAAVAT TUNNUKSET (NUMEROT 6–8)
Osa 11 on julkaistu Euroopan rautatieviraston internetsivustolla (www.era.europa.eu).
Uutta tunnusta koskeva hakemus jätetään (päätöksessä 2007/756/EY tarkoitetulle) rekisteröinnin tekevälle elimelle ja lähetetään Euroopan rautatievirastoon. Uutta tunnusta voi käyttää vasta, kun Euroopan rautatievirasto on julkistanut sen.
OSA 12 – TAVARAVAUNUJEN KIRJAINTUNNUKSET LUKUUN OTTAMATTA NIVELVAUNUJA JA VAUNUYHDISTELMIÄ
Osa 12 on julkaistu Euroopan rautatieviraston internetsivustolla (www.era.europa.eu).
Uutta tunnusta koskeva hakemus jätetään (päätöksessä 2007/756/EY tarkoitetulle) rekisteröinnin tekevälle elimelle ja lähetetään Euroopan rautatievirastoon. Uutta tunnusta voi käyttää vasta, kun Euroopan rautatievirasto on julkistanut sen.
OSA 13 – MATKUSTAJAVAUNUKALUSTON KIRJAINTUNNUKSET
Osa 13 on julkaistu Euroopan rautatieviraston internetsivustolla (www.era.europa.eu).
Uutta tunnusta koskeva hakemus jätetään (päätöksessä 2007/756/EY tarkoitetulle) rekisteröinnin tekevälle elimelle ja lähetetään Euroopan rautatievirastoon. Uutta tunnusta voi käyttää vasta, kun Euroopan rautatievirasto on julkistanut sen.
( 1 ) Komission päätös 2006/920/EY, tehty 11 päivänä elokuuta 2006, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 359, 18.12.2006, s. 1).
( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä direktiivin 95/18/EY ja direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44).
( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32).
( 4 ) Komission päätös 2012/88/EU, annettu 25 päivänä tammikuuta 2012, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 51, 23.2.2012, s. 1).
( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).
( 6 ) Komission asetus (EU) N:o 1158/2010, annettu 9 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden turvallisuustodistusten saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi (EUVL L 326, 10.12.2010, s. 11).
( 7 ) Komission asetus (EU) N:o 1169/2010, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden turvallisuusluvan saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi (EUVL L 327, 11.12.2010, s. 13).
( 8 ) Komission päätös 2007/756/EY, tehty 9 päivänä marraskuuta 2007, kansallista rekisteriä koskevasta direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY 14 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetystä yhteisestä eritelmästä (EUVL L 305, 23.11.2007, s. 30).
( 9 ) Liikkuvan erikoiskaluston numeron tulee tietyssä maassa olla yksikäsitteinen ja koostua teknisten ominaistietojen ensimmäisestä ja viidestä viimeisestä numerosta sekä sarjanumerosta.
( 10 ) Belgian rautateillä voidaan edelleen käyttää ympyröityä B-kirjainta.
( 11 ) Diakriittiset merkit ovat aksentin merkkejä, kuten kirjaimissa À, Ç, Ö, Č, Ž, Å jne. Erikoiskirjaimet, kuten Ø ja Æ, esitetään yhdellä kirjaimella; yksikäsitteisyyttä tutkittaessa Ø on sama kuin O ja Æ sama kuin A.”