<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-04.cj-20080212.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="ECRCJ1998FIA.1100759701.case.xml"><NO.CASE>C-316/97 P</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>61997J0316</NO.CELEX><NO.SEQ>0022.0002</NO.SEQ><PAGE.FIRST>7608</PAGE.FIRST><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST>7621</PAGE.LAST><PAGE.TOTAL>14</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><LEFT>TUOMIO <DATE ISO="19981119">19.11.1998</DATE> — ASIA C-316/97 P</LEFT><RIGHT>PARLAMENTTI v. GASPARI</RIGHT></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio</HT> (ensimmäinen jaosto)</P><P><DATE ISO="19981119">19 päivänä marraskuuta 1998</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: ranska.</P></NOTE></P></TI></TITLE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-316/97 P,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan parlamentti,</HT> asiamiehinään oikeudellisen yksikön jaostopäällikkö Manfred Peter ja oikeudellisen yksikön virkamies Antonio Caiola, prosessiosoite Luxemburgissa Euroopan parlamentin pääsihteeristö, Kirchberg,</P><PARTY.STATUS>valittajana,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><P>jossa valittaja vaatii muutoksenhaussaan Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (viidennen jaoston) asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="CST" NO.CASE="T-36/96" YEAR="1997" PAGE.ECR="II-595">T-36/96, Gaspari vastaan parlamentti, <DATE ISO="19970710">10.7.1997</DATE> antaman tuomion (Kok. H. 1997, s. II-595)</REF.DOC.ECR> kumoamista,</P><AGAINST>vastapuolena:</AGAINST><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Giuliana Gaspari,</HT> Euroopan parlamentin virkamies, edustajinaan asianajajat Jean-Noël Louis, Thierry Demaseure, Ariane Tornel ja Françoise Parmentier, Bryssel, prosessiosoite Luxemburgissa fiduciaire Myson SARL, 30 rue de Cessange,</P><PARTY.STATUS>kantajana ensimmäisessä oikeusasteessa,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS></PARTIES><?PAGE NO="I-7609"?><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Jann sekä tuomarit L. Sevon ja M. Wathelet (esittelevä tuomari),</P><P>julkisasiamies: D. Ruiz-Jarabo Colomer,</P><P>kirjaaja: apulaiskirjaaja H. von Holstein,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen,</VISA><VISA>kuultuaan asianosaisten <DATE ISO="19980618">18.6.1998</DATE> pidetyssä istunnossa esittämät suulliset huomautukset,</VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="19980714">14.7.1998</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL><P>on antanut seuraavan</P></PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>tuomion</P></TI></TITLE><NP><NO.P>1</NO.P><TXT>Euroopan parlamentti on yhteisöjen tuomioistuimeen <DATE ISO="19970912">12.9.1997</DATE> toimittamallaan valituksella hakenut muutosta EY:n tuomioistuimen perussäännön 49 artiklan nojalla yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa <REF.DOC.ECR EDITION="CST" NO.CASE="T-36/96" YEAR="1997" PAGE.ECR="II-595">T-36/96, Gaspari vastaan parlamentti, <DATE ISO="19970710">10.7.1997</DATE> antamaan tuomioon (Kok. H. 1997, s. II-595; jäljempänä valituksenalainen tuomio)</REF.DOC.ECR>, jolla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi <DATE ISO="19950522">22.5.1995</DATE> tehdyn päätöksen, jossa parlamentti oli katsonut Gasparin poissaolon työstä <DATE ISO="19950505">5.5.1995</DATE> luvattomaksi ja vähentänyt hänen vuosilomastaan yhden päivän, sekä <DATE ISO="19950809">9.8.1995</DATE> tehdyn päätöksen, jolla parlamentti vahvisti tämän päätöksen.</TXT></NP><?PAGE NO="I-7610"?><NP><NO.P>2</NO.P><TXT>Valituksenalaisessa tuomiossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>1</NO.P><TXT>Kantaja, joka on parlamentin B 2 -palkkaluokan virkamies ja määrätty työskentelemään puheenjohtajiston pääosastossa (PO I) Luxemburgissa, toimitti vastaajalle hoitavan lääkärinsä antaman ja <DATE ISO="19950503">3.5.1995</DATE> päivätyn lääkärintodistuksen, jossa todettiin, että kantaja on työkyvytön keskiviikosta <DATE ISO="19950503">3.5.1995</DATE> perjantaihin <DATE ISO="19950505">5.5.1995</DATE>, nämä päivät mukaan luettuina.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>2</NO.P><TXT>Vastaajana olevan toimielimen Luxemburgissa toimiva tarkastava lääkäri Broutchoux suoritti <DATE ISO="19950504">4.5.1995</DATE> kantajalle tarkastusluonteisen tutkimuksen kantajan kotona.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3</NO.P><TXT>Tutkimuksen jälkeen tarkastava lääkäri ilmoitti katsovansa, että kantaja kykenee jatkamaan työtään seuraavasta päivästä eli perjantaista <DATE ISO="19950505">5.5.1995</DATE> alkaen.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>4</NO.P><TXT>Vastaajan mukaan tarkastava lääkäri yritti tarkastuksen jälkeen tuloksettomasti soittaa kantajaa hoitavalle lääkärille. Kantaja kiistää tämän ja väittää, että hän itse soitti hoitavalle lääkärille tarkastuksen jälkeen.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>5</NO.P><TXT>Kantaja palasi töihin vasta maanantaina <DATE ISO="19950508">8.5.1995</DATE>.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>6</NO.P><TXT>Samana päivänä hän lähetti vastaajana olevan toimielimen henkilöstö-, talousarvio- ja varainhoitoasioita käsittelevän pääosaston pääjohtajalle huomautuksen, jossa hän moitti sitä, miten tarkastava lääkäri oli menetellyt häntä kohtaan.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>7</NO.P><TXT>Toimielimen henkilöstöjaoston jaostopäällikkö ilmoitti kantajalle <DATE ISO="19950522">22.5.1995</DATE> päivätyllä kirjeellä (jäljempänä riidanalainen päätös), että kantajan poissaoloa <DATE ISO="19950505">5.5.1995</DATE> pidetään luvattomana, koska tarkastava lääkäri oli ilmoittanut kantajalle, että tämä on työkykyinen mainitusta päivästä alkaen, ja että tämä poissaolopäivä vähennetään kantajan vuosilomasta Euroopan yhteisöjen virkamiehiin<?PAGE NO="I-7611"?> sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 60 artiklan mukaisesti.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>8</NO.P><TXT>Jaostopäällikkö vahvisti tämän päätöksen <DATE ISO="19950809">9.8.1995</DATE> päivätyllä kirjeellä.<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>3</NO.P><TXT>Henkilöstösääntöjen 59 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/>Virkamiehellä, joka osoittaa olevansa kykenemätön hoitamaan tehtäviään sairauden tai tapaturman vuoksi, on automaattisesti oikeus sairauslomaan.</ALINEA><ALINEA>Asianomaisen virkamiehen on mahdollisimman pian ilmoitettava toimielimelleen kykenemättömyydestään hoitaa tehtäviään sekä ilmoitettava olinpaikastaan. Hänen on toimitettava lääkärintodistus, jos hän on poissa yli kolme päivää. Virkamiestä voidaan vaatia käymään toimielimen järjestämässä lääkärintarkastuksessa.<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>4</NO.P><TXT>Henkilöstösääntöjen 60 artiklassa säädetään lisäksi seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="201D"/>Virkamies ei saa olla poissa työstä ilman esimieheltään etukäteen saamaansa lupaa, paitsi jos kyseessä on sairaus tai tapaturma. Asianmukaisesti todettu luvaton poissaolo vähennetään asianomaisen virkamiehen vuosilomasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitosäännösten mahdollista soveltamista. Jos vuosilomaa ei enää ole jäljellä, virkamies menettää palkan luvatonta poissaoloa vastaavalta ajalta.<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="201D"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP><?PAGE NO="I-7612"?><NP><NO.P>5</NO.P><TXT>Gaspari teki <DATE ISO="19950821">21.8.1995</DATE> hallinnollisen valituksen <DATE ISO="19950522">22.5.1995</DATE> tehdystä päätöksestä vedoten siihen, että jäädessään perjantaina <DATE ISO="19950505">5.5.1995</DATE> pois työstään hän vain tarkasti noudatti lääkärinsä antamia ohjeita; lisäksi tarkastavan lääkärin (jonka häntä hoitanut lääkäri <QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>mielellään haluaisi tavata<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/>) huomiot olivat perusteettomia, sillä tarkastava lääkäri ei koskaan aikaisemmin ollut nähnyt Gasparia, ja hän teki työnsä tavalla, jota Gaspari piti <QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="201D"/>puolueellisena<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="201D"/>.</TXT></NP><NP><NO.P>6</NO.P><TXT>Parlamentti hylkäsi <DATE ISO="19951213">13.12.1995</DATE> tekemällään päätöksellä Gasparin hallinnollisen valituksen.</TXT></NP><NP><NO.P>7</NO.P><TXT>Näissä olosuhteissa Gaspari nosti <DATE ISO="19960314">14.3.1996</DATE> ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen jättämällään kannekirjelmällä kanteen <DATE ISO="19950522">22.5.1995</DATE> ja <DATE ISO="19950809">9.8.1995</DATE> tehdyistä päätöksistä, joilla parlamentti oli katsonut hänen poissaolonsa <DATE ISO="19950505">5.5.1995</DATE> luvattomaksi ja vähentänyt yhden päivän hänen vuosilomastaan.</TXT></NP><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Valituksenalainen tuomio</P></TI></TITLE><NP><NO.P>8</NO.P><TXT>Kanteensa tueksi Gaspari vetosi kolmeen perusteeseen eli henkilöstösääntöjen 25 artiklan rikkomiseen, henkilöstösääntöjen 59 artiklan rikkomiseen ja ilmeiseen arviointivirheeseen.</TXT></NP><NP><NO.P>9</NO.P><TXT>Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toisessa alakohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>Näiden henkilöstösääntöjen mukaisesti tehty tiettyä virkamiestä koskeva päätös on annettava viipymättä kirjallisesti tiedoksi asianomaiselle henkilölle. Virkamiehelle vastaiset päätökset on perusteltava.<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP><?PAGE NO="I-7613"?><NP><NO.P>10</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi, että Gasparin ensimmäistä kanneperustetta koskevat perustelut todellisuudessa merkitsivät myös vetoamista siihen, että Gasparin puolustautumisoikeuksia on loukattu, koska pyynnöstään huolimatta Gasparia hoitanut lääkäri ei ollut saanut tarkastavan lääkärin lausuntoa, johon riidanalainen päätös perustui, joten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin luokitteli tämän kanneperusteen uudelleen katsoen, että se ei koskenut pelkästään perusteluvelvollisuuden loukkaamista vaan myös puolustautumisoikeuksen loukkaamista (valituksenalaisen tuomion 19 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>11</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tutki ainoastaan ensimmäisen kanneperusteen näin täydennettynä.</TXT></NP><NP><NO.P>12</NO.P><TXT>Sen osalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi, että virkamiehelle vastaisena päätöksenä ei ole pidettävä tarkastavan lääkärin tarkastuskäynnin jälkeen antamaa lausuntoa vaan sitä hallinnollista päätöstä, jossa todetaan poissaolon luvattomuus ja vähennetään poissaolo vuosilomasta; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin lisäsi kuitenkin seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>Koska poissaolon luvattomuus on todettu henkilöstösääntöjen 59 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun lääkärintarkastuksen tulosten perusteella, tarkastavan lääkärin lausunto on kyseisen hallinnollisen päätöksen ainoa perusta. Jotta päätös olisi perusteltu, sen on oltava looginen seuraus siitä tarkastavan lääkärin johtopäätöksestä, jonka mukaan kyseinen virkamies oli riidanalaisen poissaolon aikana työkykyinen. Tämän johtopäätöksen on puolestaan oltava looginen seuraus tarkastuksen yhteydessä tehdyistä toteamuksista<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/> (27 kohta).</P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>13</NO.P><TXT>Tästä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin päätteli seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0008" REF.END="QE0008" CODE="201D"/>Jotta kyseinen virkamies voisi saada tietoonsa kyseisen hallinnollisen päätöksen perusteet ja jotta hän siten voisi tehokkaasti arvioida, onko päätös asianmukainen, hänen on saatava tutustua tarkastavan lääkärin lausuntoon, jos hän sitä pyytää<QUOT.END ID="QE0008" REF.START="QS0008" CODE="201D"/> (28 kohta).</P></QUOT.S></P></NP><?PAGE NO="I-7614"?><NP><NO.P>14</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jatkoi seuraavasti:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0009" REF.END="QE0009" CODE="201D"/>30</NO.P><TXT>Esillä olevassa asiassa tarkastavan lääkärin lausuntoa ei ole annettu kantajalle tai häntä hoitaneelle lääkärille, vaikka kantaja oli tätä hallinnollisessa valituksessaan pyytänyt. Näin ollen perustelu on pelkästään muodollinen ja siten riittämätön siihen nähden, että kantaja pystyisi sen avulla arvioimaan päätöksen asianmukaisuutta, koska riidanalaisen päätöksen perusteluna oli ainoastaan viittaus siihen, että tarkastava lääkäri oli ilmoittanut kantajalle katsovansa, että tämä kykeni <DATE ISO="19950505">5.5.1995</DATE> palaamaan työhönsä, johon kantaja kuitenkin palasi vasta <DATE ISO="19950508">8.5.1995</DATE>.</TXT></NP><NP><NO.P>31</NO.P><TXT>Vaikka kantaja on sitä pyytänyt, hän ei ole oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn aikana missään vaiheessa saanut tilaisuutta joko suoraan tai hoitavan lääkärin välityksellä tietää, mitkä täsmälleen ovat ne lääketieteelliset syyt, jotka osoittavat häntä koskevan päätöksen asianmukaisuuden, eikä hänellä näin ollen ole myöskään ollut tilaisuutta esittää omaa kantaansa tarkastavan lääkärin toteamuksista ja johtopäätöksistä eikä mahdollisesti riitauttaa niiden asianmukaisuutta.</TXT></NP><NP><NO.P>32</NO.P><TXT>Puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaate on kuitenkin yhteisön oikeuden perusperiaate, jonka noudattaminen on taattava kaikissa jotakin henkilöä vastaan aloitetuissa menettelyissä, jotka voivat johtaa hänelle vastaiseen päätökseen, vaikka kyseisestä menettelystä ei olisikaan annettu säädöksiä.</TXT></NP><NP><NO.P>33</NO.P><TXT>Kun tätä periaatetta sovelletaan henkilöstösääntöjen 59 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun lääkärintarkastukseen, se edellyttää, että asianomaisella henkilöllä on — tarpeen vaatiessa hoitavan lääkärinsä avustamana — mahdollisuus tehokkaasti esittää kantansa lääkärintarkastuksen yhteydessä tehdyistä johtopäätöksistä ja riitauttaa niiden asianmukaisuus [asia <REF.DOC.ECR EDITION="CST" NO.CASE="T-169/95" YEAR="1997" PAGE.ECR="II-273">T-169/95, Quijano v. komissio, tuomio <DATE ISO="19970506">6.5.1997</DATE>, Kok. H. 1997, s. II-273, 44 kohta</REF.DOC.ECR>]. Koska asianomainen henkilö ei voi tehokkaasti riitauttaa näiden johtopäätösten asianmukaisuutta, ellei hän tutustu niihin lääketieteellisiin toteamuksiin, joihin johtopäätökset perustuvat, kyseinen periaate edellyttää, että asianomaisella henkilöllä on mahdollisuus esittää kantansa tarkastavan lääkärin lausunnosta kokonaisuudessaan.</TXT></NP><?PAGE NO="I-7615"?><NP><NO.P>34</NO.P><TXT>Tässä asiassa ei ole poissuljettua, että vastaaja olisi saattanut tehdä riidanalaisesta päätöksestä poikkeavan päätöksen, jos kantaja olisi voinut esittää kantansa tarkastavan lääkärin lausunnosta. Kantajan puolustautumisoikeuksien loukkaamista koskeva väite on näin ollen perusteltu.</TXT></NP><NP><NO.P>35</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että ensimmäinen kumoamisperuste on hyväksyttävä, koska päätöksen perustelut ovat puutteelliset ja koska kantajan puolustautumisoikeuksia on loukattu.<QUOT.END ID="QE0009" REF.START="QS0009" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Muutoksenhaku</P></TI></TITLE><NP><NO.P>15</NO.P><TXT>Muutoksenhakunsa tueksi parlamentti vetoaa neljään perusteeseen.</TXT></NP><NP><NO.P>16</NO.P><TXT>Parlamentin ensimmäinen valitusperuste koskee väitettä, jonka mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen olisi pitänyt jättää kanne tutkimatta sen vuoksi, että kanteessa esitetyt perusteet eivät vastanneet kantajan tekemässään hallinnollisessa valituksessa esittämiä perusteita.</TXT></NP><NP><NO.P>17</NO.P><TXT>Tältä osin on riittävää todeta, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on katsottu, että vaikka hallinnollinen valitus on välttämätön edellytys kanteen nostamiselle henkilöstösäännöissä tarkoitetulle henkilölle vastaisesta päätöksestä, sen tarkoituksena ei ole ehdottomasti ja lopullisesti sitoa mahdollista oikeudenkäyntiä, kunhan tässä viimeisessä vaiheessa esitetyillä vaatimuksilla ei muuteta sitä syytä ja kohdetta, joista hallinnollisessa valituksessa oli kysymys (ks. mm. yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="75/82+117/82" YEAR="1984" PAGE.ECR="1509">75/82 ja 117/82, Razzouk ja Beydoun v. komissio, tuomio <DATE ISO="19840320">20.3.1984</DATE>, Kok. 1984, s. 1509, 9 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP><?PAGE NO="I-7616"?><NP><NO.P>18</NO.P><TXT>Esillä olevassa asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostettu kanne koski päätöksiä, joista kantaja oli tehnyt hallinnollisen valituksen, ja kumoamisvaatimuksen tueksi esitetyt perusteet liittyivät läheisesti hallinnollisen valituksen riitauttamisperusteisiin sellaisina kuin ne on tiivistetysti esitetty tämän tuomion 5 kohdassa.</TXT></NP><NP><NO.P>19</NO.P><TXT>Ensimmäinen valitusperuste on näin ollen hylättävä perusteettomana.</TXT></NP><NP><NO.P>20</NO.P><TXT>Parlamentin kolmas valitusperuste koskee väitettä, jonka mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on rikkonut työjärjestyksensä 48 artiklan 2 kohtaa hyväksyessään puolustautumisoikeuksen loukkaamista koskevan perusteen, johon Gaspari oli vedonnut vasta vastauskirjelmässään.</TXT></NP><NP><NO.P>21</NO.P><TXT>Tältä osin on huomattava, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 19 kohdassa, että <QUOT.START ID="QS0010" REF.END="QE0010" CODE="201D"/>huolimatta ensimmäisen kanneperusteen otsikoinnista, jossa viitataan yksinomaan henkilöstösääntöjen 25 artiklaan<QUOT.END ID="QE0010" REF.START="QS0010" CODE="201D"/> Gaspari perusteluissaan <QUOT.START ID="QS0011" REF.END="QE0011" CODE="201D"/>vetoaa todellisuudessa myös siihen, että hänen puolustautumisoikeuksiaan on loukattu, koska pyynnöstään huolimatta Gasparia hoitanut lääkäri ei ollut saanut tarkastavan lääkärin lausuntoa, johon riidanalainen päätös perustui<QUOT.END ID="QE0011" REF.START="QS0011" CODE="201D"/>. Näin ollen kysymys ei ollut uudesta kanneperusteesta, vaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustellusti tekemästä kanneperusteen uudelleen luokittelusta.</TXT></NP><NP><NO.P>22</NO.P><TXT>Kolmas valitusperuste on näin ollen hylättävä.</TXT></NP><NP><NO.P>23</NO.P><TXT>Toisella ja neljännellä valitusperusteellaan, joita on syytä käsitellä yhdessä, parlamentti väittää, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että <DATE ISO="19950522">22.5.1995</DATE> tehty päätös oli puutteellisesti perusteltu ja että parlamentti oli loukannut Gasparin puolustautumisoikeuksia.</TXT></NP><?PAGE NO="I-7617"?><NP><NO.P>24</NO.P><TXT>Parlamentti toteaa, että riidanalaisessa päätöksessä nimenomaisesti viitataan henkilöstösääntöjen 59 artiklan 1 kohdan nojalla <DATE ISO="19950504">4.5.1995</DATE> kotikäynnillä tehtyyn lääkärintarkastukseen Gasparin kotona. Päätös on näin ollen perusteltu tarkastavan lääkärin arvioinnilla, jonka mukaan asianomainen kykeni palaamaan työhönsä, ja Gaspari sai tietää tämän arvioinnin jo kotikäynnillä tehdyn lääkärintarkastuksen yhteydessä.</TXT></NP><NP><NO.P>25</NO.P><TXT>Parlamentti lisää, että hallinnolla ei ole harkintavaltaa sen suhteen, mitä jatkotoimia seuraa virkamiehen kotona tehdystä lääkärintarkastuksesta: hallinto voi ainoastaan <HT TYPE="ITALIC">todeta</HT> tuloksen tekemällä henkilöstösäännöissä tältä osin säädetyt hallinnolliset päätökset; henkilöstösäännöistä ei säädetä minkäänlaisesta yhteistoiminnasta virkamiestä hoitavan lääkärin kanssa, eikä siinä säädetä tältä osin, että riitautustilanteissa olisi järjestettävä lääkärien yhteisneuvottelu. Jos virkamies haluaa riitauttaa lääkärintarkastuksen epäsuotuisan tuloksen, hän voi vain joko pyytää uutta lääkärintutkimusta tai esittää toisen lääkärintodistuksen, jonka on antanut häntä hoitava lääkäri tai muu lääkäri, joka vahvistaa hoitavan lääkärin tekemän diagnoosin. Esillä olevassa asiassa Gaspari ei ole ryhtynyt kumpaankaan näistä toimista, vaan hän on tyytynyt vain riitauttamaan lääkärin arvioinnin, ilman että hän olisi esittänyt mitään selvityksiä riitauttamisensa tueksi.</TXT></NP><NP><NO.P>26</NO.P><TXT>Tältä osin on huomattava, että yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan henkilöstösääntöjen 25 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettu jollekulle vastainen päätös on perusteltava niin, että yhteisöjen tuomioistuimet voivat valvoa päätöksen laillisuutta ja että asianomaisella on riittävät perusteet sen tutkimiseksi, onko päätös asianmukainen (ks. mm. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="195/80" YEAR="1981" PAGE.ECR="2861">195/80, Michel v. parlamentti, tuomio <DATE ISO="19811126">26.11.1981</DATE>, Kok. 1981, s. 2861, 22 kohta</REF.DOC.ECR> ja asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-188/96 P" YEAR="1997" PAGE.ECR="I-6561">C-188/96 P, komissio v. V, tuomio <DATE ISO="19971120">20.11.1997</DATE>, Kok. 1997, s. I-6561, 26 kohta</REF.DOC.ECR>). Perusteluvelvollisuuden täyttymistä on arvioitava asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat muun muassa toimenpiteen sisältö ja esitettyjen perustelujen luonne (asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-367/95 P" YEAR="1998" PAGE.ECR="I-1719">C-367/95 P, komissio v. Sytraval ja Brink's France, tuomio <DATE ISO="19980402">2.4.1998</DATE>, Kok. 1998, s. I-1719, 63 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP><NP><NO.P>27</NO.P><TXT>Koska kyseisessä päätöksessä todetaan kotikäynnillä tehdyn lääkärintarkastuksen perusteella virkamiehen poissaolo luvattomaksi ja viitataan nimenomaisesti tarkastavan<?PAGE NO="I-7618"?> lääkärin arviointiin, jonka mukaan virkamies pystyy palaamaan työhönsä lääkärintarkastusta seuraavana päivänä, mitä kehotusta virkamies ei ole noudattanut, ei ole tarpeen, että toimielin viran puolesta liittää tähän päätökseen tai toistaa perusteluissaan sen lääketieteellisen arvioinnin, jonka tarkastava lääkäri on virkamiehen kotona suorittamansa tarkastuksen perusteella tehnyt.</TXT></NP><NP><NO.P>28</NO.P><TXT>Tällainen arviointi saattaa näet kuulua lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin tai olla luottamuksellinen, joten silloin kun asianomainen riitauttaa tarkastavan lääkärin kannan, hänen itsensä tai häntä hoitavan lääkärin on pyydettävä toimielintä tai sen terveyspalveluista vastaavia ilmoittamaan, minkä sisältöinen tarkastavan lääkärin lääketieteellinen arviointi oli.</TXT></NP><NP><NO.P>29</NO.P><TXT>Jos toimielin ei pyynnöstä huolimatta ilmoita näiden arviointien sisältöä, on kuitenkin mahdollista, että tämä saa virkamiehen epäilemään päätöksen asianmukaisuutta. Kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen selvittämistä tosiseikoista ilmenee, esillä olevassa asiassa tarkastavan lääkärin lausunto kuitenkin annettiin Gasparille oikeudenkäyntiä edeltäneessä menettelyssä (vaikka hän oli sitä pyytänyt jo hallinnollisessa valituksessaan); tästä oli siten apua ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, kun se tutki riidanalaisen päätöksen lainmukaisuutta, ja Gasparille, kun hän arvioi päätöksen asianmukaisuutta. Edellä todettu huomioon ottaen on katsottava, että riidanalaisen päätöksen perusteluja, joita on täydennetty oikeudenkäynnissä, ei ole pidettävä niin suppeina, että päätös olisi perustelujen puutteellisuuden vuoksi kumottava.</TXT></NP><NP><NO.P>30</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että riidanalaiset päätökset oli perusteltu puutteellisesti.</TXT></NP><?PAGE NO="I-7619"?><NP><NO.P>31</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei myöskään olisi saanut katsoa, että toimielin oli riidanalaisen päätöksen tehdessään loukannut Gasparin puolustautumisoikeuksia.</TXT></NP><NP><NO.P>32</NO.P><TXT>Näin ollen valituksenalainen tuomio on kumottava, koska ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että valituksenalainen päätös oli puutteellisesti perusteltu ja että parlamentti oli loukannut Gasparin puolustautumisoikeuksia.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntikulut ensimmäisessä oikeusasteessa</P></TI></TITLE><NP><NO.P>33</NO.P><TXT>Määrättäessä oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ensimmäisessä oikeusasteessa on otettava huomioon edellä esitetyt riidanalaisen päätöksen suppeita perusteluita koskeneet pohdinnat (ks. vastaavasti asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="111/83" YEAR="1984" PAGE.ECR="2323">111/83, Picciolo v. parlamentti, tuomio <DATE ISO="19840530">30.5.1984</DATE>, Kok. 1984, s. 2323, 30 kohta</REF.DOC.ECR> ja yhdistetyt asiat <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="64/86+71/86—73/86+78/76" YEAR="1988" PAGE.ECR="1399">64/86, 71/86—73/86 ja 78/86, Sergio ym. v. komissio, tuomio <DATE ISO="19880308">8.3.1988</DATE>, Kok. 1988, s. 1399, 56 ja 57 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP><NP><NO.P>34</NO.P><TXT>Riippumatta siitä, onko päätös aineellisesti lainmukainen, Gasparia ei voida moittia siitä, että hän on nostanut kanteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa sen lainmukaisuuden tarkistamiseksi. Näin ollen on pysytettävä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös, jolla parlamentti velvoitettiin korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut ensimmäisessä oikeusasteessa.</TXT></NP><NP><NO.P>35</NO.P><TXT>Tämä ei selvästikään koske asian käsittelystä tässä oikeudenkäynnissä aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja, joista päätetään myöhemmin.</TXT></NP></GR.SEQ><?PAGE NO="I-7620"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asian palauttaminen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen</P></TI></TITLE><NP><NO.P>36</NO.P><TXT>EY:n tuomioistuimen perussäännön 54 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START ID="QS0012" REF.END="QE0012" CODE="201D"/>Jos muutoksenhaku todetaan aiheelliseksi, yhteisön tuomioistuin julistaa yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksen mitättömäksi. Se voi joko ratkaista asian lopullisesti itse, jos asia on ratkaisukelpoinen, tai palauttaa asian yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaistavaksi.<QUOT.END ID="QE0012" REF.START="QS0012" CODE="201D"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>37</NO.P><TXT>Esillä olevassa asiassa yhteisöjen tuomioistuin katsoo, ettei se voi ratkaista asiaa, koska ei ole poissuljettu, että muiden ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitettyjen perusteiden arviointi edellyttää lisää tosiseikkojen selvittämistä. Näin ollen asia on palautettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, jotta se antaisi pääasiaratkaisun tutkittuaan muut Gasparin ensimmäisessä oikeusasteessa esittämät perusteet.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla</P><P>YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto)</P><P>on antanut seuraavan tuomiolauselman:</P></INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>1)</NO.P><TXT>Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-36/96, Gaspari vastaan parlamentti, <DATE ISO="19970710">10.7.1997</DATE> antama tuomio kumotaan siltä osin kuin siinä on perusteluvelvollisuuden ja puolustautumisoikeuksien loukkaamisen vuoksi kumottu <DATE ISO="19950522">22.5.1995</DATE> tehty päätös, jossa parlamentti oli katsonut Gasparin poissaolon <DATE ISO="19950505">5.5.1995</DATE> luvattomaksi ja vähentänyt hänen vuosilomastaan yhden päivän, sekä <DATE ISO="19950809">9.8.1995</DATE> tehty päätös, jolla parlamentti vahvisti tämän päätöksen.</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="I-7621"?><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Asia palautetaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, jotta se antaisi ratkaisun muista Gasparin ensimmäisessä oikeusasteessa esittämistä kanneperusteista.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.</TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><P>Jann</P><P>Sevon</P><P>Wathelet</P><P>Julistettiin Luxemburgissa <DATE ISO="19981119">19 päivänä marraskuuta 1998</DATE>.</P><SIGNATORY><P>R. Grass</P><P>kirjaaja</P></SIGNATORY><SIGNATORY><P>P. Jann</P><P>ensimmäisen jaoston puheenjohtaja</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>