<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.00-20081231.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="ECRCJ2007FIA.0400318501.case.xml"><NO.CASE>C-444/05</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62005J0444</NO.CELEX><NO.SEQ>0009.0002</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>3205</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>3224</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>20</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><LEFT>TUOMIO <DATE ISO="20070419">19.4.2007</DATE> — ASIA C-444/05</LEFT><RIGHT>STAMATELAKI</RIGHT></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio</HT> (toinen jaosto)</P><P><DATE ISO="20070419">19 päivänä huhtikuuta 2007</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: kreikka.</P></NOTE></P></TI></TITLE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-444/05,</P><P>jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Dioikitiko Protodikeio Athinon (Kreikka) on esittänyt <DATE ISO="20041230">30.12.2004</DATE> tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen <DATE ISO="20051214">14.12.2005</DATE>, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P>Aikaterini Stamatelaki</P></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P>NPDD Organismos Asfaliseos Eleftheron Epangelmation (OAEE),</P></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. W. A. Timmermans sekä tuomarit P. Kūris (esittelevä tuomari), K. Schiemann, J. Makarczyk ja J.-C. Bonichot,</P><?PAGE NO="I-3206"?><P>julkisasiamies: D. Ruiz-Jarabo Colomer,</P><P>kirjaaja: johtava hallintovirkamies L. Hewlett,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja <DATE ISO="20061129">29.11.2006</DATE> pidetyssä istunnossa esitetyn,</VISA></GR.VISA><GR.CONSID><CONSID><P>ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet</P><LIST TYPE="DASH"><ITEM><P>Kreikan hallitus, asiamiehinään K. Georgiadis, S. Vodina, M. Papida ja S. Spyropoulos,</P></ITEM><ITEM><P>Belgian hallitus, asiamiehenään L. Van den Broeck,</P></ITEM><ITEM><P>Alankomaiden hallitus, asiamiehenään P. van Ginneken,</P></ITEM><ITEM><P>Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään G. Zawos ja N. Yerrell,</P></ITEM></LIST></CONSID></GR.CONSID><?PAGE NO="I-3207"?><GR.VISA><VISA>kuultuaan julkisasiamiehen <DATE ISO="20070111">11.1.2007</DATE> pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL><P>on antanut seuraavan</P></PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P>tuomion</P></TI></TITLE><NP><NO.P>1</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyyntö koskee EY 49 artiklan tulkintaa ja erityisesti sitä, onko tämä säännös esteenä sellaiselle kansalliselle sääntelylle, jonka mukaan kansallinen sosiaaliturvalaitos ei korvaa kuluja, jotka ovat aiheutuneet yli 14-vuotiaalle vakuutetulle ulkomailla sijaitsevassa yksityisessä sairaalassa annetusta hoidosta.</TXT></NP><NP><NO.P>2</NO.P><TXT>Kysymys on esitetty kansallisessa oikeudenkäynnissä, jossa Stamatelakis-niminen, Kreikassa pysyvästi asuva ja Organismos Asfaliseos Eleftheron Epangelmationissa (yksityisten ammatinharjoittajien vakuutuslaitos, joka on tullut Tameio Asfalisesos Emoronin sijaan (kauppiaiden sairaskassa), jäljempänä OAEE) vakuutettu henkilö vaati muutoksenhaussaan niiden kulujen korvaamista, jotka hänelle oli aiheutunut Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevassa yksityisessä sairaalassa annetusta sairaalahoidosta.</TXT></NP><?PAGE NO="I-3208"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Asiaa koskevat kansalliset oikeussäännöt</P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Lainsäädäntö</P></TI></TITLE><NP><NO.P>3</NO.P><TXT>Lain 1316/1983 (kansallisen lääkelaitoksen (EOF), lääketeollisuuden (EF) sekä valtion lääkevaraston (KF) perustamisesta, organisaatiosta ja toimivallasta annettu laki; FEK A' 3) 40 §:ssä, sellaisena kuin se on lain 1759/1988 (vakuuttamattomien henkilöryhmien vakuuttamisesta, sosiaalivakuutuksen tarjoaman suojan parantamisesta ja muista säännöksistä annettu laki; FEK A 40) 39 §:llä muutettuna, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0001" REF.END="QE0001" CODE="201D"/>1.</NO.P><TXT>Erittäin vakavien sairauksien osalta voidaan sairaalahoitoa antaa ulkomailla</TXT><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>— —</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>— —</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>terveys-, kansanhuolto- ja sosiaaliturvaministeriön alaisuuteen kuuluvien vakuutuslaitosten tai -yksikköjen vakuutetuille</TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP><?PAGE NO="I-3209"?><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Sairaalahoito ulkomailla hyväksytään asianomaisen vakuutuslaitoksen päätöksellä, joka tehdään 3 momentissa säädetyn toimivaltaisen terveydenhoitolautakunnan lausunnon saamisen jälkeen.</TXT></NP><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Edellä 1 momentissa tarkoitetuille henkilöille ulkomailla annettavan sairaalahoidon edellyttämän lausunnon antavat terveydenhoitolautakunnat, jotka perustetaan terveys-, kansanhuolto- ja sosiaaliturvaministeriön päätöksellä, joka julkaistaan virallisessa lehdessä — —</TXT></NP><NP><NO.P>4.</NO.P><TXT>Tapauksista, joissa sairaalahoito ulkomailla sallitaan, potilaan ja mahdollisen elintenluovuttajan sairaalahoidon ja saattajan käytön hyväksymistavasta ja -menettelystä, suoritusten lajista ja laajuudesta, kustannusten suuruudesta, vakuutetun mahdollisesta osallistumisesta sairaalahoidon kustannuksiin ja hänen vastattavakseen kuuluvan osuuden suuruudesta sekä kaikista muista yksityiskohdista, jotka ovat tarpeen tämän pykälän säännösten soveltamiseksi, säädetään terveys-, kansanhuolto- ja sosiaaliturvaministeriön päätöksellä, joka julkaistaan virallisessa lehdessä.<QUOT.END ID="QE0001" REF.START="QS0001" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P>Hallinnolliset määräykset</P></TI></TITLE><NP><NO.P>4</NO.P><TXT>Työ- ja sosiaaliministeriön <DATE ISO="19970107">7.1.1997</DATE> tekemän päätöksen F7/oik.15 (sairaalahoidosta ulkomailla sellaisten vakuutettujen osalta, jotka kuuluvat sosiaalivakuutusjärjestelmän pääsihteeristön alaisuuteen; FEK B' 22) 1 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0002" REF.END="QE0002" CODE="201D"/>Kaikkien sosiaalivakuutusjärjestelmän pääsihteeristön alaisuuteen kuuluvien sairausvakuutuslaitosten ja -kassojen, niiden nimestä ja oikeudellisesta muodosta<?PAGE NO="I-3210"?> riippumatta, vakuuttamien henkilöiden sairaalahoito ulkomailla hyväksytään asianomaisen vakuutuslaitoksen päätöksellä, joka tehdään sen jälkeen, kun tämän päätöksen 3 §:ssä tarkoitetut erityiset terveydenhoitolautakunnat ovat antaneet perustellun lausuntonsa. Edellä mainittua sairaalahoitoa annetaan tapauksissa, joissa vakuutettu</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>kärsii vakavasta sairaudesta, jota ei voida hoitaa Kreikassa joko sen takia, että ei ole olemassa sopivia tieteellisiä keinoja, tai sen takia, että Kreikassa ei sovelleta sairauden hoidon edellyttämää erityistä lääketieteellistä taudinmääritys- tai hoitomenetelmää</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>kärsii vakavasta sairaudesta, jota ei voida ajoissa hoitaa Kreikassa ja joka hoidon viivästyessä mahdollisesti saattaa hänet hengenvaaraan</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>lähtee kiireellisesti ulkomaille ilman, että turvaudutaan säädettyyn menettelyyn, jossa laitos ennalta antaa luvan hoidolle, koska henkilön tilanne edellyttää välitöntä hoitoa</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>d)</NO.P><TXT>on mistä tahansa syystä tilapäisesti ulkomailla ja kohtaamansa sellaisen rajun ja äkillisen tapahtuman, jota ei voida välttää, johdosta sairastuu yllättäen ja joutuu hoidettavaksi hoitolaitokseen.</TXT></NP></ITEM></LIST><?PAGE NO="I-3211"?><P>Edellä c ja d kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on mahdollista jälkikäteen saada lupa sairaalahoidolle.<QUOT.END ID="QE0002" REF.START="QS0002" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>5</NO.P><TXT>Päätöksen 3 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0003" REF.END="QE0003" CODE="201D"/>Erityiset terveydenhoitolautakunnat — — ovat toimivaltaisia elimiä antamaan sosiaalivakuutusjärjestelmän pääsihteeristön alaisuuteen kuuluvien vakuutuslaitosten vakuuttamille henkilöille ulkomailla annettavaa sairaalahoitoa koskevan lausunnon.<QUOT.END ID="QE0003" REF.START="QS0003" CODE="201D"/></P></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>6</NO.P><TXT>Päätöksen 4 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START ID="QS0004" REF.END="QE0004" CODE="201D"/>— —</P><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Toimivaltainen lautakunta antaa lausunnon sairauden laadusta, 1 §:ssä tarkoitetuista yksityiskohtaisista syistä, joiden nojalla siirtyminen ulkomaille on tarpeellista, sairaalahoidon todennäköisestä kestosta, maasta ja/tai asianomaisesta sairaalasta, jossa vakuutettua on tarkoitus hoitaa — —</TXT></NP><?PAGE NO="I-3212"?><NP><NO.P>3.</NO.P><TXT>Terveydenhoitolautakunnan kieltävät lausunnot sitovat vakuutuselimiä.</TXT></NP><P>— —</P><NP><NO.P>6.</NO.P><TXT>Ulkomailla sijaitsevassa yksityisessä sairaalassa annetun sairaalahoidon kustannuksia ei korvata, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse lapsista.</TXT></NP><NP><NO.P>7.</NO.P><TXT>Menettelyä, maksutapaa ja yleisesti kaikkia seikkoja, jotka koskevat laskujen selvittämistä ja korvaamista, koskevat kunkin laitoksen sääntömääräiset määräykset</TXT><P>— —.<QUOT.END ID="QE0004" REF.START="QS0004" CODE="201D"/></P></NP></QUOT.S></P></NP><NP><NO.P>7</NO.P><TXT>Itsenäisten ammatinharjoittajien vakuutuskassojen terveysjaoston säännöistä tehdyn työ- ja sosiaaliministeriön päätöksen 35/1385/1999 (päätös, jolla hyväksyttiin vapaiden ammatinharjoittajien vakuutuslaitoksen terveysjaoston säännöt) (FEK B' 1814) 13 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0005" REF.END="QE0005" CODE="201D"/>1.</NO.P><TXT>Sairaalahoito käsittää potilaan hoidon julkisissa sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa sekä sellaisissa yksityisissä sairaaloissa, joiden kanssa OAEE tekee sopimuksen — —<QUOT.END ID="QE0005" REF.START="QS0005" CODE="201D"/></TXT></NP></QUOT.S></P></NP><?PAGE NO="I-3213"?><NP><NO.P>8</NO.P><TXT>Tämän päätöksen 15 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0006" REF.END="QE0006" CODE="201D"/>1.</NO.P><TXT>OAEE:n vakuutetuilla on oikeus sairaalahoitoon ulkomailla sen jälkeen, kun johtaja on tehnyt asiasta päätöksen ja erityinen terveydenhoitolautakunta on antanut hoidolle luvan, edellyttäen, että vakuutetut täyttävät edellytykset, joista määrätään kulloisissakin ministeriön päätöksissä, jotka koskevat sairaalahoitoa ulkomailla.</TXT></NP><NP><NO.P>2.</NO.P><TXT>Ulkomailla annetusta sairaalahoidosta kertyvät korvattavat kulut ovat seuraavat:</TXT><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>kaikki ulkomailla sijaitsevien julkisten hoitolaitosten antaman sairaalahoidon kustannukset — —;</TXT><P>Sairaalahoidon käsite kattaa seuraavat toimenpiteet: sairaalassa oleskelun, lääkärinpalkkiot, kaikki tarpeelliset hoitotoimenpiteet, lääkkeet, laboratoriotutkimukset, kuntoutuksen ja toimet, jotka ovat tarpeen kirurgisia toimenpiteitä varten, sekä kustannukset, joita syntyy sairaalan ulkopuolella tapahtuneesta taudinkuvan määrittelystä tai täydentävästä hoidosta, kun niitä pidetään tarpeellisina hoitolaitoksen suosituksen perusteella. Kustannuksia ulkomailla sijaitsevassa yksityisessä hoitolaitoksessa annetusta sairaalahoidosta ei korvata, paitsi jos kyse on alle 14-vuotiaista lapsista.</P></NP></ITEM><?PAGE NO="I-3214"?><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>Potilaan ja mahdollisesti tarvittavan saattajan ja elintenluovuttajan siirtymisestä ulkomaille ja palaamisesta aiheutuvat kustannukset</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>Potilaan ja mahdollisesti tarvittavan saattajan tai elintenluovuttajan ruokailu- ja oleskelukulut, potilaan tai elintenluovuttajan osalta ei kuitenkaan siltä ajalta, jona he eivät ole sairaalassa, kun taas saattajan osalta koko siltä ajalta, kun hänen oleskelunsa ulkomailla on tarpeen — —.<QUOT.END ID="QE0006" REF.START="QS0006" CODE="201D"/></TXT></NP></ITEM></LIST></P></NP></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäynti pääasiassa ja ennakkoratkaisukysymykset</P></TI></TITLE><NP><NO.P>9</NO.P><TXT>Herra Stamatelakis oli ollut 18.5.-<DATE ISO="19980612">12.6.1998</DATE> ja 16.6.-<DATE ISO="19980618">18.6.1998</DATE> hoidettavana London Bridge Hospital -nimisessä yksityisessä sairaalassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Hän oli maksanut <FT TYPE="NUMBER">13600</FT> Englannin puntaa (GBP) saamastaan sairaalahoidosta.</TXT></NP><NP><NO.P>10</NO.P><TXT>Stamatelakis on Polymeles Protodikeio Athinonissa (Ateenan alioikeus) nostamallaan kanteella vaatinut OAEE:tä korvaamaan tämän summan. Vaatimus hylättiin <DATE ISO="20000426">26.4.2000</DATE> annetulla tuomiolla siitä syystä, että riita-asia kuului hallintotuomioistuinten toimivaltaan.</TXT></NP><NP><NO.P>11</NO.P><TXT>Stamatelakis vaati <DATE ISO="20000908">8.9.2000</DATE> OAEE:ltä tätä korvausta uudelleen. Vaatimus hylättiin sillä perusteella, että Stamatelakisin vaatimus oli esitetty liian myöhään, vasta sen<?PAGE NO="I-3215"?> vuoden mittaisen vanhentumisajan päätyttyä, josta määrätään tämän laitoksen terveysjaoston sääntöjen 21 §:ssä, ja koska ulkomailla sijaitsevassa yksityisessä sairaalassa saadun hoidon kustannuksia ei korvata, ellei kyse ole alle 14-vuotiaista lapsista.</TXT></NP><NP><NO.P>12</NO.P><TXT>Puolisonsa kuoleman jälkeen rouva Stamatelaki, Stamatelakisin ainoa perillinen, valitti tästä hylkäävästä päätöksestä. Hänen valituksensa hylättiin samoilla perusteilla <DATE ISO="20010918">18.9.2001</DATE> tehdyllä päätöksellä.</TXT></NP><NP><NO.P>13</NO.P><TXT>Dioikitiko Protodikeio Athinon, jossa asia on vireillä, päätti lykätä asian ratkaisua esittääkseen yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START ID="QS0007" REF.END="QE0007" CODE="201D"/>1)</NO.P><TXT>Rajoitetaanko kansallisella lainsäädännöllä, jolla estetään kotimaista sosiaaliturvalaitosta korvaamasta kuluja, jotka ovat aiheutuneet vakuutetun henkilön ulkomailla sijaitsevassa yksityisessä sairaalassa saamasta hoidosta, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse alle 14-vuotiaista lapsista, EY 49 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa taattua periaatetta palvelujen tarjoamisen vapaudesta yhteisössä, kun kyseisessä lainsäädännössä säädetään mahdollisuudesta luvan saamisen jälkeen korvata kyseiset kustannukset, jos asianomainen sairaalahoito on annettu ulkomailla sijaitsevassa julkisessa sairaalassa, ja kun tämä lupa myönnetään, jos vakuutetulle ei voida ajoissa antaa sopivaa hoitoa vakuutetun sosiaaliturvalaitoksen hyväksymässä, sopimusjärjestelmään kuuluvassa hoitolaitoksessa?</TXT></NP></ITEM><?PAGE NO="I-3216"?><ITEM><NP><NO.P>2)</NO.P><TXT>Siinä tapauksessa, että ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko tämän rajoituksen katsoa johtuvan pakottavista yleisen edun mukaisista syistä, kuten tarpeesta välttää sosiaaliturvajärjestelmän taloudellisen tasapainon vakava järkkyminen tai turvata riittävän tasokkaat, monipuoliset ja kaikkien saatavilla olevat sairaala- ja sairaanhoitopalvelut?</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>Siinä tapauksessa, että toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko tätä rajoitusta pitää sallittuna sillä perusteella, että se ei ole ristiriidassa suhteellisuusperiaatteen kanssa eli että se ei ylitä sitä, mikä on objektiivisesti katsoen tarpeen tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi, ja että tätä päämäärää ei voida saavuttaa vähemmän rajoittavilla säännöillä?<QUOT.END ID="QE0007" REF.START="QS0007" CODE="201D"/></TXT></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Ennakkoratkaisukysymykset</P></TI></TITLE><NP><NO.P>14</NO.P><TXT>Heti aluksi on syytä torjua Belgian hallituksen väitteet, joiden mukaan ennakkoratkaisukysymykset olisi pitänyt tutkia sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä <DATE ISO="19710614">14.6.1971</DATE> annetun neuvoston asetuksen N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna ja ajan tasalle saatettuna <DATE ISO="19961202">2.12.1996</DATE> annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 118/97 (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="028" DATE.PUB="1997" PAGE.FIRST="1">EYVL 1997, L 28, s. 1</REF.DOC.OJ>; jäljempänä asetus N:o 1408/71), 22 artiklan kannalta.</TXT></NP><?PAGE NO="I-3217"?><NP><NO.P>15</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnössä ei millään tavoin viitata asetukseen N:o 1408/71, eikä oikeudenkäynnin asiakirja-aineistosta käy ilmi, että Stamatelakis olisi missään vaiheessa hakenut asetuksen 22 artiklassa tarkoitettua ennakkolupaa.</TXT></NP><NP><NO.P>16</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kysymykset koskevat ainoastaan sitä, ettei Kreikan sosiaaliturvalaitos ole suostunut korvaamaan ulkomailla sijaitsevassa yksityisessä sairaalassa annettua hoitoa.</TXT></NP><NP><NO.P>17</NO.P><TXT>Tästä syystä kysymykset on tutkittava yksinomaan EY 49 artiklan kannalta.</TXT></NP><NP><NO.P>18</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin on kolmella kysymyksellään, jotka on käsiteltävä yhdessä, halunnut selvittää aineellisesti sen, onko EY 49 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, josta on kyse pääasiassa ja jolla korvattavuuden ulkopuolelle suljetaan hoito, joka on annettu toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevassa yksityisessä sairaalassa, paitsi kun kyseessä on alle 14-vuotiaalle lapselle annettu hoito.</TXT></NP><NP><NO.P>19</NO.P><TXT>Todettakoon, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vastiketta vastaan suoritettavat sairaanhoitopalvelut kuuluvat palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien<?PAGE NO="I-3218"?> määräysten soveltamisalaan eikä tässä yhteydessä ole syytä tehdä eroa sen mukaan, onko kysymyksessä sairaalassa vai sen ulkopuolella annettava hoito (asia C-372/04, Watts, tuomio <DATE ISO="20060516">16.5.2006</DATE>, Kok. 2006, s. I-4325, 86 kohta oikeuskäytäntö viittauksineen).</TXT></NP><NP><NO.P>20</NO.P><TXT>Oikeuskäytännössä on myös katsottu, että palvelujen tarjoamisen vapaus sisältää palvelujen vastaanottajien, muun muassa sairaanhoitoa tarvitsevien henkilöiden, vapauden mennä toiseen jäsenvaltioon hankkiakseen siellä nämä palvelut (ks. em. asia Watts, tuomion 87 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>21</NO.P><TXT>Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että hoitopalvelu ei menetä luonnettaan EY 49 artiklassa tarkoitettuna palvelusuorituksena sen vuoksi, että maksettuaan saamansa hoidon ulkomaiselle palvelujen tarjoajalle potilas vaatii tämän jälkeen kansalliselta terveydenhuoltojärjestelmältä sen korvaamista (ks. vastaavasti asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-385/99" YEAR="2003" PAGE.ECR="I-4509">C-385/99, Müller-Fauré ja van Riet, tuomio <DATE ISO="20030513">13.5.2003</DATE>, Kok. 2003, s. I-4509, 103 kohta</REF.DOC.ECR>).</TXT></NP><NP><NO.P>22</NO.P><TXT>Tästä seuraa, että EY 49 artiklaa voidaan soveltaa tilanteeseen, jossa Stamatelakisin asemassa oleva potilas saa maksullista sairaalahoitoa muussa jäsenvaltiossa kuin asuinvaltiossaan ilman että merkitystä olisi sillä, onko kyseessä julkinen vai yksityinen sairaala.</TXT></NP><NP><NO.P>23</NO.P><TXT>Vaikka on kiistatonta, että yhteisön oikeus ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan säätää sosiaaliturvajärjestelmistään ja että kun alaa ei ole yhteisön säännöksillä yhdenmukaistettu, kunkin jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan vahvistaa sosiaaliturvaetuuksien<?PAGE NO="I-3219"?> myöntämisedellytykset, jäsenvaltioiden on kuitenkin tätä toimivaltaa käyttäessään noudatettava yhteisön oikeutta, muun muassa palvelujen tarjoamisen vapautta koskevia määräyksiä. Kyseisissä määräyksissä kielletään jäsenvaltioita ottamasta käyttöön tai pitämästä voimassa tämän vapauden harjoittamiseen kohdistuvia perusteettomia rajoituksia terveydenhuollon alalla (ks. mm. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-157/99" YEAR="2001" PAGE.ECR="I-5473">C-157/99, Smits ja Peerbooms, tuomio <DATE ISO="20010712">12.7.2001</DATE>, Kok. 2001, s. I-5473, 44-46 kohta</REF.DOC.ECR> ja em. asia Watts, tuomion 92 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>24</NO.P><TXT>Asiassa on siis selvitettävä, onko Helleenien tasavalta noudattanut tätä kieltoa ottaessaan käyttöön kyseessä olevan sääntelyn.</TXT></NP><NP><NO.P>25</NO.P><TXT>Tässä yhteydessä on huomattava, että yhteisöjen tuomioistuimen hyvin vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan EY 49 artikla estää kaikkien sellaisten kansallisten säännösten soveltamisen, joiden vuoksi palvelujen tarjoaminen jäsenvaltioiden välillä on vaikeampaa kuin niiden tarjoaminen pelkästään jäsenvaltion sisällä (ks. asia <REF.DOC.ECR EDITION="GEN" NO.CASE="C-381/93" YEAR="1994" PAGE.ECR="I-5145">C-381/93, komissio v. Ranska, tuomio <DATE ISO="19941005">5.10.1994</DATE>, Kok. 1994, s. I-5145, Kok. Ep. XVI, s. I-225, 17 kohta</REF.DOC.ECR> ja em. asia Smits ja Peerbooms, tuomion 61 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>26</NO.P><TXT>Esillä olevassa tapauksessa kyseessä olevan Kreikan lainsäädännön mukaan Kreikassa sosiaaliturvalaitoksen vakuuttama potilas, joka saa hoitoa tässä jäsenvaltiossa sijaitsevassa julkisessa tai yksityisessä sairaalassa, joka kuuluu sosiaalivakuutusjärjestelmään, ei maksa hoidostaan mitään. Tilanne on toinen, kun potilas on sairaalahoidossa jossakin muussa jäsenvaltiossa sijaitsevassa yksityisessä sairaalassa, koska asianomaisen on maksettava sairaalakulut ilman oikeutta korvaukseen. Ainoa poikkeus koskee alle 14-vuotiaita lapsia.</TXT></NP><?PAGE NO="I-3220"?><NP><NO.P>27</NO.P><TXT>Vaikka hätätilanne voi olla perusteena sille, että sairaalahoito Kreikassa sijaitsevassa, sopimusjärjestelmän ulkopuolisessa yksityisessä sairaalassa poikkeuksellisesti korvataan, näin ei ole koskaan silloin, kun kyse on sairaalahoidosta, joka on saatu jossakin muussa jäsenvaltiossa sijaitsevassa yksityisessä sairaalassa.</TXT></NP><NP><NO.P>28</NO.P><TXT>Sääntely vaikeuttaa siis vakuutettujen mahdollisuuksia käyttää muissa kuin vakuuttavissa jäsenvaltioissa sijaitsevien sairaaloiden palveluja tai jopa estää sen ja rajoittaa näin ollen näiden vakuutettujen ja palvelujen tarjoajien osalta palvelujen tarjoamisen vapautta.</TXT></NP><NP><NO.P>29</NO.P><TXT>Ennen sen ratkaisemista, onko EY 49 artikla esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle sääntelylle, on selvitettävä, voidaanko tällaista sääntelyä pitää objektiivisesti perusteltuna.</TXT></NP><NP><NO.P>30</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin on vakiintuneesti katsonut, että sosiaaliturvajärjestelmän taloudellisen tasapainon vakavan järkkymisen vaara saattaa olla sellainen yleisen edun mukainen pakottava syy, jonka vuoksi palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen rajoittamista voidaan pitää perusteltuna (ks. asia C-158/96, Kohll, tuomio <DATE ISO="19980428">28.4.1998</DATE>, Kok. 1998, s. I-1931, 41 kohta; em. asia Smits ja Peerbooms, tuomion 72 kohta ja em. asia Müller-Fauré ja van Riet, tuomion 73 kohta).</TXT></NP><?PAGE NO="I-3221"?><NP><NO.P>31</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin on myös todennut, että monipuolisten ja kaikkien saatavilla olevien sairaanhoito- ja sairaalapalvelujen turvaamistavoite voi myös johtaa EY 46 artiklassa tarkoitetun kansanterveyttä koskevan poikkeuksen soveltamiseen, koska tämä tavoite vaikuttaa osaltaan korkeatasoisen terveydensuojelun toteuttamiseen (em. asia Kohll, tuomion 50 kohta; em. asia Smits ja Peerbooms, tuomion 73 kohta ja em. asia Müller-Fauré ja van Riet, tuomion 67 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>32</NO.P><TXT>Yhteisöjen tuomioistuin on lisäksi täsmentänyt, että tässä EY:n perustamissopimuksen määräyksessä jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus rajoittaa sairaanhoitoja sairaalapalvelujen tarjoamisen vapautta silloin, kun tietyn hoitokapasiteetin tai lääketieteellisen pätevyyden ylläpitäminen tietyssä jäsenvaltiossa on välttämätöntä kansanterveydellisistä syistä tai paikallisen väestön eloonjäämisen kannalta (em. asia Kohll, tuomion 51 kohta; em. asia Smits ja Peerbooms, tuomion 74 kohta ja em. asia Müller-Fauré ja van Riet, tuomion 67 kohta).</TXT></NP><NP><NO.P>33</NO.P><TXT>Kreikan hallitus katsoo, että kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän tasapaino saattaa järkkyä, jos vakuutetuilla olisi mahdollisuus käyttää sellaisten muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien yksityisten sairaaloiden palveluja, jotka eivät kuulu sopimusjärjestelmään, koska tämän tyyppinen sairaalahoito on erittäin kallista tai ainakin huomattavasti kalliimpaa kuin sairaalahoito Kreikassa sijaitsevassa julkisessa sairaalassa.</TXT></NP><NP><NO.P>34</NO.P><TXT>Vaikka edellä 28 kohdassa tarkoitettu rajoitus saattaakin olla perusteltavissa yleisen edun mukaisilla pakottavilla syillä, joihin on viitattu edellä 30-32 kohdassa, on rajoituksen lisäksi oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun päämäärään nähden.</TXT></NP><?PAGE NO="I-3222"?><NP><NO.P>35</NO.P><TXT>Kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 70 kohdassa todennut, Kreikan lainsäädännössä vahvistettu kielto on muotoiltu niin ehdottomaksi, alle 14-vuotiaita lapsia koskevaa poikkeusta lukuun ottamatta, ettei sitä voida pitää sopivana tavoitellun päämäärän kannalta, koska päämäärä olisi voitu saavuttaa toteuttamalla vähemmän rajoittavia ja paremmin palvelujen tarjoamisen vapautta noudattavia toimenpiteitä, kuten yhteisön oikeudessa asetettuja vaatimuksia noudattava ennakkolupajärjestelmä (ks. em. asia Müller-Fauré ja van Riet, tuomion 81 ja 85 kohta), tai vahvistamalla hoitoja koskeva korvausasteikko.</TXT></NP><NP><NO.P>36</NO.P><TXT>Lisäksi on hylättävä se Kreikan hallituksen väite, joka perustuu siihen, ettei Kreikan sosiaaliturvaviranomaisilla ole mahdollisuutta arvioida jossakin muussa jäsenvaltiossa sijaitsevassa yksityisessä sairaalassa annetun hoidon tasoa, ja siihen, etteivät ne kykene arvioimaan, olisiko sopimusjärjestelmään kuuluvissa sairaaloissa kyetty antamaan asianmukainen, samanlainen tai vastaava hoito.</TXT></NP><NP><NO.P>37</NO.P><TXT>Tähän todettakoon, että muissa jäsenvaltioissa sijaitsevat yksityiset sairaalat ovat näissä jäsenvaltioissa laadunvalvonnan alaisia ja näissä valtioissa toimivien, hoitotoimenpiteitä kyseisissä sairaaloissa suorittavien lääkäreiden ammattitaidosta on samat takeet kuin Kreikassa toimivien lääkäreiden ammattitaidosta erityisesti sen jälkeen, kun lääkäreiden vapaan liikkuvuuden sekä heidän tutkintotodistustensa, todistustensa ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojensa vastavuoroisen tunnustamisen helpottamisesta annettiin <DATE ISO="19930405">5.4.1993</DATE> neuvoston direktiivi 93/16/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="165" DATE.PUB="1993" PAGE.FIRST="1">EYVL L 165, s. 1</REF.DOC.OJ>).</TXT></NP><NP><NO.P>38</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella esitettyihin kysymyksiin on vastattava, että EY 49 artikla on esteenä sellaiselle kansalliselle sääntelylle, josta pääasiassa on kyse ja jonka<?PAGE NO="I-3223"?> mukaan kansallinen sosiaaliturvalaitos ei korvaa sairaalahoidosta aiheutuneita kuluja, kun hoito on annettu ulkomailla sijaitsevassa yksityisessä sairaalassa, ellei kyse ole alle 14-vuotiaalle lapselle annetusta hoidosta aiheutuneista kuluista.</TXT></NP></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI></TITLE><NP><NO.P>39</NO.P><TXT>Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.</TXT></NP></GR.SEQ></GR.SEQ><JURISDICTION><INTRO><P>Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</P></INTRO><P>EY 49 artikla on esteenä sellaiselle kansalliselle sääntelylle, josta pääasiassa on kyse ja jonka mukaan kansallinen sosiaaliturvalaitos ei korvaa sairaalahoidosta aiheutuneita kuluja, kun hoito on annettu ulkomailla sijaitsevassa yksityisessä sairaalassa, ellei kyse ole alle 14-vuotiaalle lapselle annetusta hoidosta aiheutuneista kuluista.</P></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATURE.CASE><?PAGE NO="I-3224"?></JUDGMENT>