i)

käytössä on yhteinen bioturvaamisen hallintajärjestelmä, joka sisältää kunkin lokeroon kuuluvan pitopaikan bioturvaamissuunnitelman;

ii)

eläinten ja eläintuotteiden siirrot lokeroon, sen sisällä ja sieltä pois voidaan jäljittää;

iii)

seuranta (mukaan lukien seurantasuunnitelma, varhaisen havaitsemisen järjestelmä, näytteenotto-ohjelmat ja seurantasuunnitelman mukauttaminen taudin kulkeutumisriskiin ja laboratoriotulosten analyysiin) osoittaa, että lokerossa ei edelleenkään esiinny niitä luokan A tauteja, joiden osalta on tehty taudista vapaan aseman hyväksymistä koskeva hakemus;

iv)

lokeron henkilöstön pätevyyttä, joka on tarpeen bioturvaamistoimenpiteiden toteuttamiseksi, pidetään yllä koulutuksella;

v)

kaikille asianosaisille tiedotetaan niiden luokan A tautien kulkeutumisriskistä, joiden osalta on tehty lokeron taudista vapaan aseman hyväksymistä koskeva hakemus;

i)

kirjalliset menettelyt hyvää kotieläintaloutta varten;

ii)

kaikkien lokeroon kuuluvien pitopaikkojen ja lokeron muiden osien fyysiset suojatoimenpiteet, jotka on mukautettu niiden tilanteeseen ja keskinäisiin suhteisiin;

iii)

tautien kulkeutumis- ja leviämisriskin minimoimiseksi sovellettavat yleiset toimenpiteet, jotka on mukautettu pidettävien maaeläinten lajeihin ja luokkiin, tuotteisiin ja tuotantotyyppiin;

iv)

erityiset hallintatoimenpiteet, joilla vältetään niiden luokan A tautien, joiden osalta on tehty lokeron taudista vapaan aseman hyväksymistä koskeva hakemus, pääsy, asettuminen ja leviäminen lokeroon, sen sisällä ja sieltä pois;

i)

sen on sisällettävä kyseisten luokan A tautien taudinaiheuttajien tunnistus, niiden lokeroon pääsyyn, asettumiseen ja siellä leviämiseen liittyvän riskin arviointi, toimenpiteet riskin vähentämiseksi ja riskiviestintä kaikkien asianosaisten välillä;

ii)

nämä riskit ja eritoten ulkoiset riskit on arvioitava säännöllisesti uudelleen, kun jäsenvaltiossa, jossa lokeron osat sijaitsevat, ilmenee yhden tai useamman kyseisen luokan A taudin taudinpurkaus;

iii)

siinä on otettava huomioon kyseisiin luokan A tauteihin liittyvät yksilöidyt reitit ja riskitekijät;

iv)

siinä on ehdotettava riskinhallintavaihtoehtoja, joita voidaan mukauttaa riskitason mukaan, ja kuvailtava toimenpiteet, joita on toteutettava riskin kasvaessa, esimerkiksi eristystason nostaminen tai tihennetty näytteenotto;

i)

sijaintikartat, joihin on merkitty lokeron rajat sekä kaikkien lokeroon kuuluvien pitopaikkojen ja muiden lokeron osien tarkka sijainti;

ii)

työnkulkukaavio, josta käyvät selkeästi ja yksityiskohtaisesti ilmi kaikki lokerossa suoritettavat toimenpiteet ja kaikkien asianomaisten vastuualueet, tehtävät ja keskinäiset suhteet;

iii)

lokeroon kuuluvien pitopaikkojen sekä näiden pitopaikkojen ja lokeron muiden osien toiminnan keskinäinen vuorovaikutus, mukaan lukien kaavio kaikista tiloista ja niiden välisistä yhteyksistä;

iv)

lokeroon kuuluvien maaeläinten ja tuotteiden kuljetusvälineet, niiden tavanomaiset reitit sekä puhdistus- ja pysäköintipaikat;

a)

tiedot infrastruktuuriin ja toimintaan liittyvistä tekijöistä ja siitä, miten lokeron siipikarja voidaan niiden avulla epidemiologisesti erottaa niistä eläinpopulaatioista, joiden terveystilanne on erilainen; tähän on kuuluttava kuvaus lokeron toiminnan luonteesta ja lokerossa tuotettavista tuotteista ja muista hyödykkeistä, mukaan lukien lokeron kokonaiskapasiteetit;

b)

tiedot HPAI:n tai NDV-tartunnan epidemiologisista näkökohdista ja riskitekijöistä, mukaan lukien vähintään seuraavat seikat:

c)

tiedot käytössä olevasta varhaisen havaitsemisen järjestelmästä, jolla todetaan HPAI tai NDV-tartunta ja ilmoitetaan toimivaltaiselle viranomaiselle b alakohdassa tarkoitettujen riskitekijöiden ja kulkeutumisreittien havaitsemisesta.

a)

sääntö, jonka mukaan siipikarjan lokeron henkilöstö

b)

sääntö, jonka mukaan ulkopuoliset vierailijat (auditoijat ja tarkastajat mukaan luettuina) eivät ole saaneet olla kosketuksissa lintuihin vähintään 48 tuntiin ennen pitopaikkaan saapumista; pidempää aikaa voidaan vaatia riskitekijöiden perusteella, erityisesti rajoitusvyöhykkeeltä tulevien vierailijoiden osalta; ja vaadittava aika voi olla lyhyempi virkaeläinlääkäreille tai jos tarvitaan kiireellisesti ulkopuolisia erityistoimenpiteitä, kuten konsultoivaa lääkäriä tai eläinlääkäriä, missä tapauksessa menettely riskin vähentämiseksi on kuvailtava bioturvaamissuunnitelmassa;

c)

tuotteiden ja henkilöstön kulku kuvattuna kaaviolla, joka käsittää pitopaikan kaikki tilat, joiden bioturvallisuustasot on merkitty värikoodein; tilojen kaikissa sisäänkäynneissä on oltava puhtaan ja likaisen alueen erottava hygieniaraja, jolla on vaatteenvaihtoalue ja tarvittaessa suihkut;

d)

erityismenettelyt, joilla ehkäistään, ettei siipikarja saa tartuntaa, myös toimitettaessa, kuljetettaessa, varastoitaessa, jaeltaessa ja hävitettäessä seuraavia:

e)

pitopaikan puhdistus- ja desinfiointisuunnitelma, mukaan lukien käytettävät varusteet ja materiaalit; ajoneuvojen puhdistamista ja desinfiointia koskevat erilliset ohjeet on oltava saatavilla;

f)

tuholaistorjuntasuunnitelma, joka kattaa myös jyrsijät ja muut luonnonvaraiset eläimet ja jossa määrätään käyttöön otettavista fyysisistä esteistä ja toimenpiteistä, jos tuhoeläinten toimintaa havaitaan;

g)

HPAI:ta tai NDV-tartuntaa koskeva kriittisten hallintapisteiden suunnitelma, johon on sisällyttävä vähintään seuraavat osatekijät sekä nykyhetkeltä että edellisten kuuden kuukauden ajalta:

a)

tämän asetuksen liitteessä I olevan III osan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitetussa kaaviossa on ilmoitettava kaikentyyppistä siipikarjaa pitävien pitopaikkojen sijainti sekä hautomot, kasvatusalueet, muninta-alueet, tutkimusten suoritusalueet, munavarastot sekä kaikki paikat, joissa munia tai siipikarjaa pidetään; siihen on merkittävä tuotteiden ja muiden hyödykkeiden kulku kyseisten sijaintipaikkojen välillä;

b)

on annettava yksityiskohtaiset ohjeet siipikarjan, niiden munien ja muiden niihin liittyvien tuotteiden siirroista; mihin tahansa kyseiseen siipikarjan lokeroon kuuluvaan pitopaikkaan saapuvien siipikarjan, niiden munien ja muiden vastaavien tuotteiden on tultava pitopaikasta, jolla on taudista vapaa asema HPAI:n osalta, ja ne on tarkastettava sen varmistamiseksi, että niistä ei aiheudu HPAI:n kulkeutumisen riskiä;

c)

siipikarjan lokeroon tai sen sisällä siirrettävät siipikarja ja siitosmunat on merkittävä tavalla, joka mahdollistaa niiden jäljittämisen, ja niillä on oltava asianmukaiset dokumentoidut tunnistustiedot;

d)

jos kohteessa pidetään yhtäaikaisesti eri-ikäisiä lintuja tai muissa tapauksissa, joissa siipikarjaa lisätään siipikarjan elinkaaren eri aikoina, käytössä on oltava kirjallinen menettely, jossa kuvataan siipikarjan lisääminen ja poistaminen, mukaan lukien pyyntihäkkien ja uudelleenkäytettävien kuljetuslaatikoiden puhdistaminen ja desinfiointi.

a)

passiiviseen seurantaan on sisällyttävä kliinisiä indikaattoreita, ja siinä on kuvattava niihin liittyvä seurantatutkimus, mukaan lukien näytteenotto laboratoriotestausta varten;

b)

aktiiviseen seurantaan on sisällyttävä testejä, jotka tehdään määritellystä määrästä näytteitä, jotka on otettu kustakin pitopaikasta olevista linnuista tai epidemiologisesta yksiköstä, jos niitä on enemmän kuin yksi pitopaikkaa kohti, siten, että saadaan vähintään 95 prosentin luottamustaso tartunnan havaitsemiseksi asetetun esiintyvyyden ollessa 5 prosenttia:

c)

Näytteet on lähetettävä laboratorioon, jonka toimivaltainen viranomainen on nimennyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (2) 37 artiklan mukaisesti suorittamaan testit ottaen huomioon lintujen rokotustilanteen ja käytetyt rokotetyypit.

a)

määrättävä 2 kohdassa kuvatun passiivisen ja aktiivisen seurannan tuloksiin perustuvat toimintarajat ja määritellyt kynnysarvot;

b)

kuvailtava toteutettavat toimet;

c)

oltava luettelo vastuuhenkilöstöstä, jolle asiasta on ilmoitettava.

a)

niitä on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan;

b)

niiden on sisällettävä taudinseurannan tulokset, jotka on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle

a)

tämän asetuksen liitteessä I olevan III osan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitetussa kaaviossa on ilmoitettava kaikentyyppistä siipikarjaa pitävien pitopaikkojen sijainti sekä hautomot, kasvatusalueet, muninta-alueet, tutkimusten suoritusalueet, munavarastot sekä kaikki paikat, joissa munia tai siipikarjaa pidetään; siihen on merkittävä tuotteiden ja muiden hyödykkeiden kulku kyseisten sijaintipaikkojen välillä;

b)

on annettava yksityiskohtaiset ohjeet siipikarjan, niiden munien ja muiden niihin liittyvien tuotteiden siirroista; mihin tahansa siipikarjan lokeroon kuuluvaan pitopaikkaan saapuvien siipikarjan, niiden munien ja muiden vastaavien tuotteiden on tultava pitopaikasta, jolla ei ole NDV-tartunnan purkauksia eikä tällaisista taudinpurkauksista johtuvia rajoituksia, ja ne on tarkastettava sen varmistamiseksi, että niistä ei aiheudu NDV-tartunnan kulkeutumisen riskiä;

c)

siipikarjan lokeroon tai sen sisällä siirrettävät siipikarja ja siitosmunat on merkittävä tavalla, joka mahdollistaa niiden jäljittämisen, ja niillä on oltava asianmukaiset dokumentoidut tunnistustiedot;

d)

jos kohteessa pidetään yhtäaikaisesti eri-ikäisiä lintuja tai muissa tapauksissa, joissa siipikarjaa lisätään siipikarjan elinkaaren eri aikoina, käytössä on oltava kirjallinen menettely, jossa kuvataan siipikarjan lisääminen ja poistaminen, mukaan lukien pyyntihäkkien ja uudelleenkäytettävien kuljetuslaatikoiden puhdistaminen ja desinfiointi.

a)

passiiviseen seurantaan on sisällyttävä kliinisiä indikaattoreita, ja siinä on kuvattava niihin liittyvä seurantatutkimus, mukaan lukien näytteenotto laboratoriotestausta varten;

b)

aktiiviseen seurantaan on sisällyttävä testejä, jotka tehdään määritellystä määrästä näytteitä, jotka on otettu kustakin pitopaikasta olevista linnuista tai epidemiologisesta yksiköstä, jos niitä on enemmän kuin yksi pitopaikkaa kohti, siten, että saadaan vähintään 95 prosentin luottamustaso tartunnan havaitsemiseksi asetetun esiintyvyyden ollessa 5 prosenttia:

c)

näytteet on lähetettävä laboratorioon, jonka toimivaltainen viranomainen on nimennyt asetuksen (EU) 2017/625 37 artiklan mukaisesti suorittamaan testit ottaen huomioon lintujen rokotustilanteen ja käytetyt rokotetyypit.

a)

määrättävä 2 kohdassa kuvatun passiivisen ja aktiivisen seurannan tuloksiin perustuvat toimintarajat ja määritellyt kynnysarvot;

b)

kuvailtava toteutettavat toimet;

c)

oltava luettelo vastuuhenkilöstöstä, jolle asiasta on ilmoitettava.

a)

niitä on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan;

b)

niiden on sisällettävä taudinseurannan tulokset, jotka on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle