EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 24.5.2023
COM(2023) 609 final
Suositus
NEUVOSTON SUOSITUS
Espanjan vuoden 2023 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Espanjan vuoden 2023 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
{SWD(2023) 609 final}
Suositus
NEUVOSTON SUOSITUS
Espanjan vuoden 2023 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Espanjan vuoden 2023 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 2 ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,
ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,
ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,
ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,
ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,
ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241 3 , jolla perustettiin elpymis- ja palautumistukiväline, tuli voimaan 19 päivänä helmikuuta 2021. Elpymis- ja palautumistukivälineestä tarjotaan jäsenvaltioille rahoitustukea uudistusten ja investointien toteuttamiseen, eli kyse on EU:n rahoittamasta finanssipoliittisesta elvytyksestä. Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti tukivälineellä edistetään talouden ja yhteiskunnan elpymistä ja kestävien uudistusten ja investointien toteuttamista. Tarkoituksena on erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän tukeminen sekä jäsenvaltioiden talouksien häiriönsietokyvyn vahvistaminen. Tukiväline auttaa myös vahvistamaan julkista taloutta ja vauhdittamaan kasvua ja työpaikkojen luomista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, parantamaan EU:n alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukemaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon jatkamista. Elpymis- ja palautumistukivälineen mukainen enimmäisrahoitusosuus jäsenvaltiota kohti päivitettiin 30 päivänä kesäkuuta 2022 asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
(2)Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2022 vuotuisen selvityksen kestävästä kasvusta 2023 4 . Tämä käynnisti vuoden 2023 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Selvityksessä määritetyt painopisteet, jotka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23 päivänä maaliskuuta 2023, rakentuvat kilpailukykyisen kestävyyden neljän ulottuvuuden ympärille. Komissio antoi 22 päivänä marraskuuta 2022 lisäksi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella laadittavan vuoden 2023 varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Espanja kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joissa saattaa olla epätasapainoja tai niiden uhka ja joista tarvitaan perusteellinen tarkastelu. Komissio antoi samana päivänä myös lausunnon Espanjan vuoden 2023 alustavasta talousarviosuunnitelmasta. Niin ikään komissio antoi suosituksen euroalueen talouspolitiikkaa koskevaksi neuvoston suositukseksi sekä ehdotuksen vuoden 2023 yhteiseksi työllisyysraportiksi, jossa analysoidaan työllisyyspolitiikan suuntaviivojen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanoa. Neuvosto hyväksyi suosituksen 16 päivänä toukokuuta 2023 ja ehdotuksen 13 päivänä maaliskuuta 2023.
(3)EU:n talouksien häiriönsietokyky on osoittautunut erinomaiseksi, mutta geopoliittisen tilanteen vaikutus on edelleen negatiivinen. Samalla kun EU pysyy vakaasti Ukrainan rinnalla, EU:n talous- ja sosiaalipolitiikassa keskitytään lyhyellä aikavälillä vähentämään energiashokkien negatiivista vaikutusta haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin ja yrityksiin sekä keskipitkällä aikavälillä jatkamaan toimia vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi, kestävän ja osallistavan kasvun tukemiseksi, makrotalouden vakauden turvaamiseksi ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Lisäksi keskitytään vahvasti EU:n kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen.
(4)Komissio antoi 1 päivänä helmikuuta 2023 tiedonannon Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle 5 . Tarkoituksena on parantaa EU:n nettonollateollisuuden kilpailukykyä ja tukea nopeaa siirtymistä ilmastoneutraaliuteen. Suunnitelma täydentää käynnissä olevia Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja REPowerEU-suunnitelmaan kuuluvia toimia. Sen tavoitteena on luoda suotuisampi ympäristö, jotta voidaan lisätä EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavien hiilineutraalien teknologioiden ja tuotteiden tuotantokapasiteettia EU:ssa sekä varmistaa kriittisten raaka-aineiden saatavuus muun muassa monipuolistamalla hankintoja, hyödyntämällä jäsenvaltioiden geologisia luonnonvaroja asianmukaisesti ja maksimoimalla raaka-aineiden kierrätys. Suunnitelma rakentuu neljän pilarin varaan: ennakoitava ja yksinkertaistettu sääntely-ympäristö, rahoituksen saannin nopeuttaminen, osaamisen parantaminen ja avoin kauppa häiriönsietokykyisten toimitusketjujen luomiseksi. Komissio antoi lisäksi 16 päivänä maaliskuuta 2023 tiedonannon EU:n pitkän aikavälin kilpailukyky vuoden 2030 jälkeen 6 . Tiedonannon perustana on yhdeksän toisiaan vahvistavaa tekijää, ja tavoitteena on pyrkiä luomaan kasvua edistävä sääntelykehys. Tiedonannossa määritetään politiikan painopisteitä, joilla pyritään aktiivisesti saamaan aikaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden pitkän aikavälin kilpailukykyä edistäviä rakenteellisia parannuksia, oikein kohdennettuja investointeja ja sääntelytoimia. Jäljempänä esitettävillä suosituksilla edesautetaan näihin painopisteisiin liittyviä toimia.
(5)Vuonna 2023 talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalainen ohjausjakso kehittyy edelleen rinnan elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon kanssa. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano kaikilta osin on edelleen olennaisen tärkeää politiikan painopistetavoitteiden saavuttamisen kannalta, koska suunnitelmat kytkeytyvät kaikkiin viime vuosina annettuihin maakohtaisiin suosituksiin tai merkittävään osaan niistä. Vuosien 2019, 2020 ja 2022 maakohtaiset suositukset ovat yhtä lailla tärkeitä tarkistettaessa, päivitettäessä tai muutettaessa elpymis- ja palautumissuunnitelmia asetuksen (EU) 2021/241 14, 18 ja 21 artiklan mukaisesti.
(6)REPowerEU-asetuksella 7 , joka annettiin 27 päivänä helmikuuta 2023, pyritään nopeassa tahdissa poistamaan asteittain EU:n riippuvuus Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista. Tällä tavoin edistetään energiaturvallisuutta ja EU:n energiahuollon monipuolistamista sekä lisätään samalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, energian varastointikapasiteettia ja energiatehokkuutta. Asetuksessa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus lisätä kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa uusi REPowerEU-luku, jotta ne voivat rahoittaa keskeisiä uudistuksia ja investointeja, jotka auttavat saavuttamaan REPowerEU-tavoitteet. Näillä uudistuksilla ja investoinneilla edistetään myös EU:n nettonollateollisuuden kilpailukyvyn parantamista, kuten tiedonannossa Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonollan aikakaudelle hahmotellaan, ja niiden energiaan liittyvien maakohtaisten suositusten noudattamista, joita jäsenvaltioille on annettu vuonna 2022 ja annetaan tarvittavilta osin myös vuonna 2023. REPowerEU-asetuksessa otetaan käyttöön uusi rahoitustuki, jota ei makseta takaisin. Tuki asetetaan jäsenvaltioiden saataville elpymis- ja palautumissuunnitelmiin kuuluvien uusien energiaan liittyvien uudistusten ja investointien rahoittamiseksi.
(7)Komissio antoi 8 päivänä maaliskuuta 2023 tiedonannon, jossa annetaan finanssipoliittista ohjausta vuodeksi 2024. Tiedonannolla pyritään tukemaan jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmien valmistelua ja sitä kautta vahvistamaan politiikan koordinointia. 8 Komissio muistutti tiedonannossa, että vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisesta luovutaan vuoden 2023 lopussa. Vuosiksi 2023 ja 2024 komissio vaati finanssipolitiikkaa, jolla varmistetaan keskipitkän aikavälin velkakestävyys ja lisätään potentiaalista kasvua kestävällä tavalla. Jäsenvaltioita kehotettiin esittämään vuoden 2023 vakaus- ja lähentymisohjelmissaan, miten niiden finanssipoliittisilla suunnitelmilla varmistetaan, että alijäämälle asetettua 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen noudatetaan ja velkaa vähennetään uskottavasti ja jatkuvasti tai velka pidetään maltillisella tasolla keskipitkällä aikavälillä. Komissio kehotti jäsenvaltioita luopumaan asteittain kansallisista finanssipoliittisista toimenpiteistä, joita on otettu käyttöön kotitalouksien ja yritysten suojelemiseksi energian hintashokilta, alkaen vähiten kohdennetuista toimenpiteistä. Se totesi, että jos tukitoimenpiteitä on tarpeen jatkaa energian hintojen uusien nousupaineiden vuoksi, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava toimenpiteensä haavoittuville kotitalouksille ja yrityksille paljon aiempaa paremmin. Komissio ehdotti, että julkista taloutta koskevat suositukset kvantifioitaisiin ja eriytettäisiin ja että ne laadittaisiin nettomääräisten perusmenojen pohjalta, kuten komission tiedonannossa linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi 9 ehdotetaan. Se suositti, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi edelleen säilytettävä kansallisesti rahoitetut investoinnit ja varmistettava elpymis- ja palautumistukivälineestä käytettävissä olevien ja muiden EU:n varojen tuloksellinen käyttö, ottaen huomioon erityisesti vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä selviytymiskykyyn liittyvät tavoitteet. Komissio totesi aikovansa ehdottaa neuvostolle alijäämäperusteisten liiallisia alijäämiä koskevien menettelyjen käynnistämistä keväällä 2024 vuoden 2023 toteutumatietojen perusteella ja voimassa olevia säännöksiä noudattaen.
(8)Komissio esitti 26 päivänä huhtikuuta 2023 lainsäädäntöehdotuksia, joilla EU:n talouden ohjausjärjestelmää koskevat säännöt uudistetaan kattavasti. Ehdotusten keskeisenä tavoitteena on vahvistaa julkisen velan kestävyyttä ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua kaikissa jäsenvaltioissa uudistusten ja investointien avulla. Ehdotuksilla on tarkoitus antaa jäsenvaltioille enemmän valtaa keskipitkän aikavälin suunnitelmiensa laatimisessa ja samalla tiukentaa sääntöjen noudattamisen valvontaa sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisissa suunnitelmissaan antamiaan sitoumuksia. Tavoitteena on saada lainsäädäntötyö päätökseen vuonna 2023.
(9)Espanja toimitti 30 päivänä huhtikuuta 2021 komissiolle asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 1 kohtaa noudattaen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa. Komissio arvioi asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta asetuksen liitteessä V esitettyjä arviointia koskevia suuntaviivoja noudattaen. Neuvosto hyväksyi 13 päivänä heinäkuuta 2021 päätöksen Espanjan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 10 . Rahoituserien maksamisen ehtona on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehty komission päätös siitä, että Espanja on tyydyttävästi saavuttanut neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä asetetut asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet. Tyydyttävä saavuttaminen edellyttää, että edeltävien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen ei ole peruuntunut.
(10)Espanja toimitti 28 päivänä huhtikuuta 2023 vuoden 2023 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2023 vakausohjelmansa asetuksen (EY) N:o 1466/97 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Ohjelmat on arvioitu yhdessä, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. Asetuksen (EU) 2021/241 27 artiklan mukaisesti vuoden 2023 kansallisessa uudistusohjelmassa otetaan huomioon myös Espanjan puolivuosittainen raportointi edistymisestä elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa.
(11)Komissio julkaisi 24 päivänä toukokuuta 2023 Espanjaa koskevan vuoden 2023 maaraportin 11 . Siinä arvioidaan Espanjan edistymistä neuvoston vuosina 2019–2022 hyväksymien asianomaisten maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja selvitetään, miten Espanja on pannut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöön. Tämän analyysin perusteella maaraportissa yksilöidään puutteita sellaisten haasteiden osalta, joihin elpymis- ja palautumissuunnitelmalla ei vastata lainkaan tai joihin vastataan vain osittain, sekä tuodaan esiin uusia ja kehittymässä olevia haasteita. Maaraportissa arvioidaan myös Espanjan edistymistä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanossa, työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevien EU:n yleistavoitteiden saavuttamisessa sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemisessä.
(12)Komissio on tehnyt asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla Espanjasta perusteellisen tarkastelun, jonka tulokset se julkaisi 24 päivänä toukokuuta 2023 12 . Komission päätelmä oli, että Espanjan makrotaloudessa on epätasapainoja. Erityisesti suureen yksityiseen, julkiseen ja ulkomaiseen velkaan liittyvät haavoittuvuustekijät, joilla on rajat ylittävää merkitystä, ovat vähenemässä mutta edelleen läsnä. Ulkoiset ja erityisesti yksityiset velkasuhteet pienenivät 2010-luvulla. Vuonna 2020 näiden velkasuhteiden supistuminen keskeytyi väliaikaisesti, mutta vuonna 2021 ne jatkoivat jälleen supistumistaan. Niiden odotetaan pienenevän edelleen talouskasvun myötä. Velkasuhteet ovat silti edelleen suuria. Ulkoinen rahoitusasema on hyötynyt vaihtotaseesta, joka on ollut ylijäämäinen vuosikymmenen ajan, vaikkakin ylijäämä on viime aikoina pienentynyt pandemian vaikuttaessa matkailuvientiin ja vuonna 2022 tapahtuneen energian hintojen nousun seurauksena. Julkisen talouden velka on edelleen suuri. Se palasi vuonna 2022 lasku-uralle, jolla saatiin aikaan parannuksia ennen pandemiaa, vahvan BKT:n nimelliskasvun ansiosta, mutta velka on edelleen suurempi kuin ennen pandemiaa. Tämän laskusuuntauksen odotetaan jatkuvan vuosina 2023 ja 2024 elpymis- ja palautussuunnitelman politiikkatoimien ansiosta, joskin maltillisempana. Rahoitusjärjestelmä on osoittanut kykynsä sietää pandemiasta ja energiakriisistä johtuvia viimeaikaisia häiriöitä. Työttömyys on jälleen vähenemässä, mutta se on edelleen korkea, ja yksittäisiä haavoittuvuuksia, kuten erittäin korkea pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys, on edelleen. Mahdolliset riskit, jotka vaikuttavat haavoittuvuuksien supistumisen jatkumiseen, liittyvät pääasiassa rahoitusolojen kiristymisen vaikutuksiin kotitalouksien ja yritysten rahoitusasemaan sekä julkisen velan keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyteen nykyisessä markkinatilanteessa ja väestön ikääntyessä. Poliittinen edistyminen on ollut myönteistä, ja elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon jatkamisen odotetaan tuottavan lisäparannuksia.
(13)Eurostatin vahvistamien tietojen 13 perusteella Espanjan julkisen talouden alijäämä, joka vuonna 2021 oli 6,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, supistui 4,8 prosenttiin vuonna 2022 ja julkinen velka, joka vuoden 2021 lopussa oli 118,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, supistui vuoden 2022 loppuun mennessä 113,2 prosenttiin. Komissio antoi 24 päivänä toukokuuta 2023 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laaditun kertomuksen 14 . Kertomuksessa käsiteltiin Espanjan julkisen talouden tilannetta, sillä vuonna 2022 sen julkisen talouden alijäämä ylitti perussopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Kertomuksessa todettiin, että alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu. Maaliskuun 8 päivänä 2023 antamansa tiedonannon 15 mukaisesti komissio ei ehdottanut uusien liiallisen alijäämän menettelyjen aloittamista keväällä 2023. Sen sijaan komissio totesi aikovansa ehdottaa neuvostolle alijäämäperusteisten liiallisia alijäämiä koskevien menettelyjen käynnistämistä keväällä 2024 vuoden 2023 toteutumatietojen perusteella. Espanjan olisi otettava tämä huomioon toteuttaessaan vuoden 2023 talousarviotaan ja laatiessaan alustavaa talousarviosuunnitelmaa vuodeksi 2024.
(14)Julkisen talouden rahoitusasemaan ovat vaikuttaneet finanssipoliittiset toimenpiteet, joita on toteutettu energian hinnannousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi. Vuonna 2022 tällaisia verokertymää vähentäviä toimenpiteitä olivat muun muassa sähkön ja kaasun arvonlisäveron alentaminen, sähkön erityisveron alentaminen ja sähköntuotannon arvosta kannettavan veron lykkääminen. Menoja lisääviin toimenpiteisiin kuuluivat ajoneuvojen polttoaineen yleinen 20 sentin litrakohtainen alennus, kotitalouksien ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen tulotuki, energiaseteleillä saatavat suuremmat edut ja julkisen liikenteen käytöstä myönnettävät hinnanalennukset. Komissio arvioi, että näistä toimenpiteistä julkiselle taloudelle vuonna 2022 aiheutuneet nettokustannukset olivat 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Samaan aikaan covid-19-pandemiaan liittyvien väliaikaisten hätätoimenpiteiden arvioidut kustannukset laskivat 0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022, kun ne vuonna 2021 olivat 3,1 prosenttia.
(15)Neuvosto suositti 16 18 päivänä kesäkuuta 2021, että Espanja käyttää elpymis- ja palautumistukivälinettä vuonna 2022 elpymistä tukevien lisäinvestointien rahoittamiseen ja noudattaa samalla maltillista finanssipolitiikkaa. Lisäksi Espanjan olisi jatkettava kansallisesti rahoitettavia investointeja. Neuvosto suositti myös, että Espanja rajoittaa kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen kasvua.
(16)Komission arvioiden mukaan finanssipolitiikan viritys 17 oli vuonna 2022 elvyttävä eli –2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvoston suosituksen mukaisesti Espanja jatkoi elpymisen tukemista elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavilla investoinneilla. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitetut menot olivat 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 (1,2 % suhteessa BKT:hen vuonna 2021). Kansallisesti rahoitetuilla investoinneilla oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka oli 0,3 prosenttiyksikköä 18 . Espanja jatkoi näin ollen kansallisesti rahoitettuja investointeja neuvoston suosituksen mukaisesti. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) oli finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka oli 2,7 prosenttiyksikköä. Tässä huomattavassa elvyttävässä vaikutuksessa oli mukana energian hintojen nousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi toteutettujen toimenpiteiden lisävaikutus (julkisen talouden nettokustannusten kasvu 1,5 % suhteessa BKT:hen). Samaan aikaan välituotekäyttöön ja luontoismuotoisiin sosiaalisiin tulonsiirtoihin liittyvä menojen kasvu vaikutti myös juoksevien nettoperusmenojen kasvuun. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen merkittävä elvyttävä vaikutus johtui vain osittain toimenpiteistä, joilla pyrittiin lieventämään energian hintojen nousun taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Espanja ei näin ollen rajoittanut kansallisesti rahoitettujen juoksevien menojen kasvua riittävästi.
(17)Vakausohjelmaan sisältyvien julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on realistinen vuonna 2023 ja optimistinen sen jälkeen. Hallitus ennustaa reaalisen BKT:n kasvavan 2,1 prosenttia vuonna 2023 ja 2,4 prosenttia vuonna 2024. Komission kevään 2023 talousennusteessa puolestaan reaalisen BKT:n kasvu on hieman vähäisempää (1,9 % vuonna 2023 ja 2,0 % vuonna 2024), mikä johtuu pääasiassa siitä, että yksityisen kulutuksen vaikutuksen odotetaan olevan vähäisempi sekä vuonna 2023 että vuonna 2024 ja investointien kasvun maltillisempaa vuonna 2024.
(18)Vuoden 2023 vakausohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu 3,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023. Vuonna 2023 supistuminen johtuu pääasiassa siitä, että energian hintojen nousun vuoksi toteutettujen toimenpiteiden kustannukset ovat pienemmät kuin vuonna 2022. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden velka, joka vuoden 2022 lopussa oli 113,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, supistuu vuoden 2023 loppuun mennessä 111,9 prosenttiin. Komission kevään 2023 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä vuonna 2023 on 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä vastaa vakausohjelmassa ennakoitua alijäämää. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen vuoden 2023 lopussa on komission kevään 2023 talousennusteessa pienempi, 110,6 prosenttia, mikä johtuu pienemmästä virta-varanto-korjauserästä.
(19)Toimenpiteiden, joita on toteutettu energian hinnannousun taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi, odotetaan edelleen vaikuttavan julkisen talouden rahoitusasemaan vuonna 2023. Kyse on toimenpiteistä, joita on jatkettu vuodesta 2022 (etenkin sähkön ja kaasun arvonlisäveron alentaminen, sähkön erityisveron alentaminen, sähköntuotannon arvosta kannettavan veron lykkääminen, kotitalouksien ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen tulotuki, energiaseteleillä saatavat suuremmat edut ja julkisen liikenteen käytöstä myönnettävät hinnanalennukset), ja uusista toimenpiteistä, kuten ajoneuvojen polttoaineen yleisestä 20 sentin litrakohtaisesta alennuksesta, joka on nyt kohdennettu tie- ja meriliikenteeseen sekä maatalouteen ja kalastukseen, sekä 200 euron kertaluonteisesta tuesta pienituloisille kotitalouksille. Näiden toimenpiteiden kustannukset kompensoidaan osittain verottamalla suurten energiantoimittajien satunnaisia voittoja. Kun nämä tulot otetaan huomioon, tukitoimenpiteiden nettokustannukset julkiselle taloudelle vuonna 2023 ovat komission kevään 2023 talousennusteen mukaan 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen 19 . Useimmat vuoden 2023 toimenpiteet eivät vaikuta energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille tai yrityksille kohdennetuilta, eikä monilla niistä täysin säilytetä energian kysynnän vähentämiseen ja energiatehokkuuden lisäämiseen kannustavaa hintasignaalia. Näin ollen kohdennettujen tukitoimenpiteiden määrä, joka on otettava huomioon arvioitaessa vuoden 2023 suosituksen noudattamista, on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 (kun se vuonna 2022 oli 0,5 % suhteessa BKT:hen). Lisäksi odotetaan, että vuoden 2023 julkisen talouden rahoitusasema hyötyy siitä, että covid-19-pandemiaan liittyvistä väliaikaisista hätätoimenpiteistä luovutaan asteittain (0,5 % suhteessa BKT:hen).
(20)Neuvosto suositti 20 12 päivänä heinäkuuta 2022 Espanjalle, että se toteuttaisi toimia, joilla varmistetaan vuonna 2023 maltillinen finanssipolitiikka erityisesti rajoittamalla kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvua pienemmäksi kuin keskipitkän aikavälin potentiaalinen tuotannon kasvu 21 , kun otetaan huomioon jatkuva väliaikainen ja kohdennettu tuki energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille sekä Ukrainasta pakeneville ihmisille. Samalla Espanjan olisi oltava valmiina mukauttamaan juoksevia menoja tilanteen muuttuessa. Espanjalle suositettiin myös, että se lisäisi julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen, ottaen huomioon REPowerEU-aloite, muun muassa elpymis- ja palautumistukivälineen ja muiden unionin varojen avulla.
(21)Vuonna 2023 finanssipolitiikan viritys on komission kevään 2023 talousennusteen mukaan elvyttävä (–0,3 % suhteessa BKT:hen). Finanssipolitiikan viritys oli elvyttävä (–2,5 % suhteessa BKT:hen) myös vuonna 2022. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen kasvulla (ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä) ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2023 pitkälti neutraali vaikutus, joka on 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Sen vuoksi kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu kasvu on sopusoinnussa neuvoston suosituksen kanssa. Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen ennakoitu pitkälti neutraali vaikutus johtuu etenkin siitä, että energian hintojen noususta eniten kärsiville kotitalouksille ja yrityksille tarkoitettujen (kohdennettujen ja kohdentamattomien) tukitoimenpiteiden nettokustannukset ovat vähentyneet (1,0 % suhteessa BKT:hen). Kansallisesti rahoitettujen juoksevien perusmenojen (ilman uusia tulopuolen toimenpiteitä) kasvu johtuu pääasiassa sosiaalisten tulonsiirtojen lisäämisestä, joka liittyy eläkkeiden kytkemiseen aiempaan inflaatioon, ja välituotekäyttöön liittyvien menojen kasvusta. Elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla ja muilla EU:n varoilla rahoitettavien menojen ennakoidaan olevan 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja kansallisesti rahoitettavilla investoinneilla ennakoidaan olevan finanssipolitiikan viritykseen elvyttävä vaikutus, joka on 0,1 prosenttiyksikköä 22 . Espanja aikoo rahoittaa lisäinvestointeja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n varoista, ja sen ennakoidaan jatkavan kansallisesti rahoitettuja investointeja 23 . Espanja aikoo rahoittaa julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen. Esimerkkeinä voidaan mainita vahvistettu teollisuuspolitiikka ”España 2030”, asuntojen kunnostamista ja kaupunkialueiden elvyttämistä koskeva suunnitelma sekä panostus kyberturvallisuuteen ja 5G-yhteyksiin. Kaikkia näitä investointeja rahoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä ja muista EU:n varoista.
(22)Vuonna 2024 julkisen talouden alijäämä supistuu vakausohjelman mukaan 3,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tämä supistuminen johtuu myös siitä, että energiatoimenpiteistä luovutaan asteittain. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden velka supistuu vuoden 2024 loppuun mennessä 109,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen on ennusteen koontipäivänä tiedossa olevien politiikkatoimien perusteella komission kevään 2023 talousennusteen mukaan 3,3 prosenttia vuonna 2024. Tämä vastaa vakausohjelmassa ennakoitua alijäämää. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen vuoden 2024 lopussa on komission kevään 2023 talousennusteessa samankaltainen, 109,1 prosenttia.
(23)Vakausohjelman mukaan energiatukitoimenpiteistä luovutaan asteittain vuonna 2024, lukuun ottamatta energiayhtiöiden satunnaisten voittojen verottamista. Myös komission oletus on, että lähes kaikista energiatukitoimenpiteistä luovutaan asteittain vuonna 2024 (nettotulot 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2024). Nämä arviot perustuvat oletukseen, jonka mukaan energian hinnat eivät nouse uudelleen.
(24)Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97 kehotetaan parantamaan rakenteellista rahoitusasemaa vuosittain keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi käyttäen viitearvona 0,5:tä prosenttia suhteessa BKT:hen 24 . Kun otetaan huomioon julkisen talouden kestävyyteen liittyvät näkökohdat 25 ja tarve supistaa alijäämä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, rakenteellista rahoitusasemaa olisi asianmukaista parantaa vähintään 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2024. Jotta tällainen parannus voidaan varmistaa, kansallisesti rahoitettujen nettomääräisten perusmenojen 26 kasvu ei saisi vuonna 2024 olla enempää kuin 2,6 prosenttia, kuten suositellaan.
Samaan aikaan olisi energiamarkkinoiden kehityksestä riippuen asteittain luovuttava jäljellä olevista energiatukitoimenpiteistä (komission tämänhetkisen arvion mukaan 0,6 % suhteessa BKT:hen vuonna 2023) alkaen vähiten kohdennetuista toimenpiteistä, ja saatavat säästöt olisi käytettävä julkisen talouden alijäämän supistamiseen.
(25)Olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana, kansallisesti rahoitetut nettomääräiset perusmenot kasvavat komission kevään 2023 talousennusteen mukaan 1,4 prosenttia vuonna 2024. Tämä jää suositeltua kasvuvauhtia pienemmäksi.
(26)Vakausohjelman mukaan julkiset investoinnit (lukuun ottamatta elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavia investointeja) ovat 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2023 ja vähenevät 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2024. Vakausohjelmassa mainitaan uudistuksia ja investointeja, joiden odotetaan edistävän julkisen talouden kestävyyttä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua. Näihin kuuluvat pysyvä kehys, jolla varmistetaan julkisten menojen laadun parantaminen, toimenpiteet veropetosten ja verovilpin estämiseksi ja torjumiseksi sekä verojärjestelmän uudistaminen osallistavammaksi, kestävämmäksi ja paremmin julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyttä edistäväksi. Nämä ovat myös osa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
(27)Vakausohjelmassa esitetään julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehitysura vuoteen 2026 saakka. Ohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu asteittain 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025 ja 2,5 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä. Julkisen talouden alijäämän ennakoidaan näin ollen olevan alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2025. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden velka, joka on vuoden 2024 lopussa 109,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, pienenee vuoden 2026 loppuun mennessä 106,8 prosenttiin.
(28)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.2 mukaisesti laajan joukon toisiaan vahvistavia uudistuksia ja investointeja, jotka on määrä toteuttaa vuoteen 2026 mennessä. Espanjan elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano on tähän mennessä edennyt hyvin. Espanja on esittänyt kolme maksupyyntöä, jotka vastaavat suunnitelman 121:tä välitavoitetta ja tavoitetta ja joiden perusteella on maksettu yhteensä 28 000 000 000 euroa. Vaikka Espanja on ollut yksi niistä jäsenvaltioista, jotka ovat edistyneet parhaiten suunnitelman täytäntöönpanossa, sen odotetaan nyt tarkistavan suunnitelmaa yli kaksinkertaiseksi. Tässä yhteydessä olisi varmistettava riittävät hallinnolliset valmiudet, jotta voidaan taata elpymis- ja palautumisvarojen sekä muiden käytettävissä olevien EU:n ja kansallisten varojen vaikuttava ja tehokas hyödyntäminen. Espanja on erityisesti ilmoittanut aikovansa hakea lainoja, ja se hyötyy suuremmista elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista. Tarkistettuun suunnitelmaan sisältyy myös REPowerEU-luku, joka on tarkoitus rahoittaa ainakin osittain REPowerEU-lisäavustuksilla. Uuden REPowerEU-luvun nopea sisällyttäminen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan antaa mahdollisuuden rahoittaa lisäuudistuksia ja -investointeja, jotka tukevat Espanjan strategisia tavoitteita energian ja vihreän siirtymän osalta. Espanja ilmoitti asetuksen (EU) 2021/241 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti 28 päivänä maaliskuuta 2023 aikomuksestaan pyytää 84 000 000 000 euron lisälainatukea elpymis- ja palautumistukivälineestä. Paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien järjestelmällinen ja tosiasiallinen osallistuminen on edelleen tärkeää, jotta elpymis- ja palautumissuunnitelman ja sitä laajemman muun talous- ja työllisyyspolitiikan täytäntöönpano onnistuu ja jotta voidaan varmistaa laaja sitoutuminen politiikan yleiseen linjaan.
(29)Komissio hyväksyi kaikki Espanjan koheesiopolitiikan ohjelma-asiakirjat vuonna 2022. Koheesiopolitiikan ohjelmien nopea täytäntöönpano, joka täydentää elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, REPowerEU-luku mukaan lukien, ja luo sen kanssa synergiaa, on keskeinen tekijä vihreän ja digitaalisen siirtymän aikaansaamisen, taloudellisen ja sosiaalisen häiriönsietokyvyn parantamisen sekä Espanjan alueiden tasapainoisen kehittymisen kannalta.
(30)Niiden taloudellisten ja sosiaalisten haasteiden lisäksi, joihin vastataan elpymis- ja palautumissuunnitelmalla, Espanjalla on useita haasteita, jotka liittyvät vihreään siirtymään, energiaverkkoyhteyksiin sekä yhteiskunnan tukemaan ja kohtuuhintaiseen energiatehokkaaseen asumiseen.
(31)Vaikka suora altistuminen Venäjän fossiilisille polttoaineille on vähäistä, vuonna 2022 koettu energian hintojen nousu osoittaa, että Espanjan on vauhditettava siirtymistään puhtaaseen energiaan. Espanja on edistynyt uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa, ja se on yksi niistä jäsenvaltioista, joiden asennettu tuuli- ja aurinkovoimakapasiteetti on suurin, noin 49,8 gigawattia. 55-valmiuspaketin ennusteiden mukaan Espanjan olisi kuitenkin pyrittävä ottamaan käyttöön 67 gigawattia tuulivoimaa ja 35 gigawattia aurinkoenergiaa vuoteen 2030 mennessä. Tietyt lupamenettelyjen parannukset, erityisesti itse tuotetun energian kulutusta koskevat parannukset, ovat auttaneet Espanjaa etenemään näiden teknologioiden käyttöönotossa. Espanjalla on kuitenkin käsiteltävänään suuri uusien uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupahakemusten ruuhka. Verkon kapasiteettirajoitteet rajoittavat uusiutuvien energialähteiden laajempaa integrointia sähköverkkoon. Espanja on yksi niistä maista, joissa käytetään eniten älymittareita, mutta lisäinvestoinnit verkkoinfrastruktuuriin ja varastointiin olisivat tarpeen uusiutuvista energialähteistä tuotetun lisäsähkön liittämiseksi verkkoon. Uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi toteutettavia toimenpiteitä voisivat olla lupamenettelyjen virtaviivaistaminen ja digitalisointi entisestään, verkkokapasiteetin jakaminen hankkeisiin nopeammin ja viranomaisten työn tukeminen lupien käsittelyssä varmistamalla, että lupaviranomaisilla on asianmukaista osaamista ja henkilöstöä, sekä parantamalla koordinointia kaikkien hallintotasojen välillä. Lisäksi Espanjan rajat ylittävien sähköverkkojen yhteenliitäntäaste vuonna 2022 (5,4 %) on edelleen merkittävästi pienempi kuin vuosien 2020 (10 %) ja 2030 (15 %) yhteenliitäntätavoitteet.
(32)Maakaasun kulutus on vähentynyt Espanjassa 10,8 prosenttia elokuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana, kun sitä verrataan keskimääräiseen kaasunkulutukseen samalla ajanjaksolla edeltävien viiden vuoden aikana. Tämä ylittää 7 prosentin vähennystavoitteen 27 . Espanjaa kannustetaan jatkamaan kaasun kysynnän tilapäiseen vähentämiseen tähtääviä toimia 31 päivään maaliskuuta 2024 saakka 28 . Lisäinvestoinnit energiatehokkaaseen asumiseen auttaisivat lieventämään kohtuuhintaisuuteen liittyviä haasteita. Ostovoiman merkittävä heikkeneminen, vuokrien jatkuva nousu ja asuntolainamaksujen kasvu ovat pahentaneet kohtuuhintaisuuteen liittyviä ongelmia erityisesti heikossa asemassa olevien kotitalouksien kannalta. Kohtuuhintaisten ja yhteiskunnan tukemien asuntojen tarjonta on edelleen rajallista ja huomattavasti EU:n keskiarvoa vähäisempää. Espanjan nykyisen kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman mukaan 1,2 miljoonaa asuinrakennusta kunnostetaan vuoteen 2030 mennessä, ja elpymis- ja palautumissuunnitelma kattaa tästä noin kolmanneksen. Ottamalla käyttöön, myös perusparannusten ja sähköistämisen avulla, lisää energiatehokkaita asuntoja alueilla, joilla on selkeä asuntopula ja markkinapaineita, voidaan auttaa hillitsemään energiankulutusta ja edistämään vihreää siirtymää sekä tukea heikossa asemassa olevia kotitalouksia, jotka ovat alttiimpia energiaköyhyydelle. Finanssipoliittista vaikutusta voidaan osaltaan rajoittaa hyvin kohdennetuilla yhteiskunnan tukemilla ja kohtuuhintaisilla vuokra-asunnoilla, joita tarjotaan yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa.
(33)Liikenneala on edelleen erittäin riippuvainen öljypolttoaineista. Alan osuus kasvihuonekaasupäästöistä on suuri, ja ala vaikuttaa myös ilmansaasteisiin, joiden määrä ylittää EU:n keskiarvon. Riittämätön infrastruktuuri ja julkisen liikenteen saatavuus ovat edelleen ongelma maaseutualueilla. Sähköisen liikenteen toteutus on alikehittynyttä sekä tarjonta- että kysyntäpuolen näkökulmasta. Keskeisen, myös rajat ylittävän, suurnopeusrautatieverkon valmiiksi saattaminen vuoteen 2030 mennessä nopeuttaa siirtymistä ilmastoneutraaliuteen ja vähentää liikenteen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvillä toimenpiteillä voidaan muuttaa kaupunki- ja suurkaupunkiliikennettä ja vahvistaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa, minkä myötä alaa voidaan digitalisoida ja sillä voidaan ottaa käyttöön uutta teknologiaa.
(34)Vihreän siirtymän kannalta keskeisten alojen ja ammattien työvoimapula ja osaamisvaje, muun muassa valmistusteollisuudessa sekä nettonollateknologioiden käyttöönotossa ja ylläpidossa, aiheuttavat pullonkauloja nettonollatalouteen siirtymisessä. Korkealaatuiset koulutusjärjestelmät, jotka vastaavat työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin, sekä kohdennetut täydennys- ja uudelleenkoulutustoimenpiteet ovat avainasemassa osaamisvajeen vähentämisessä ja työmarkkinoille pääsyn ja työvoiman uudelleenkohdentamisen edistämisessä. Hyödynnettävissä olevan työvoiman saamiseksi käyttöön näiden toimenpiteiden on oltava erityisesti sellaisten henkilöiden, alojen ja alueiden ulottuvilla, joihin vihreä siirtymä vaikuttaa eniten. Vuonna 2022 Espanjassa raportoitiin työvoimapulasta useissa ammateissa, joissa tarvitaan vihreän siirtymän edellyttämää erityisosaamista tai -asiantuntemusta. Näihin kuuluivat muun muassa elektroniikkateknikot.
(35)Neuvosto on tutkinut vuoden 2023 vakausohjelman komission tekemän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto 29 ilmenee jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.
(36)Koska euroalueen jäsenvaltioiden taloudet ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa ja koska ne myötävaikuttavat yhdessä talous- ja rahaliiton toimintaan, neuvosto on suosittanut, että euroalueen jäsenvaltiot ryhtyvät – myös elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa kautta – toimiin, joiden avulla ne i) säilyttävät velkakestävyyden ja pidättäytyvät laaja-alaisesta kokonaiskysynnän tukemisesta vuonna 2023, kohdentavat korkeiden energian hintojen vaikutuksen lieventämiseksi toteutettavat finanssipoliittiset toimenpiteet paremmin ja selvittävät asianmukaisia tapoja lopettaa tuki energian hintapaineiden vähentyessä, ii) pitävät julkisten investointien määrän suurena ja edistävät yksityisiä investointeja, joilla tuetaan vihreää ja digitaalista siirtymää, iii) tukevat palkkakehitystä, joka lieventää ostovoiman heikkenemistä, rajoittaen samalla kerrannaisvaikutuksia inflaatioon, parantavat edelleen aktiivista työvoimapolitiikkaa ja korjaavat osaamisvajeita, iv) parantavat liiketoimintaympäristöä ja varmistavat, että yrityksille annettava energiatuki on kustannustehokasta, väliaikaista ja suunnattu elinkelpoisille yrityksille ja että sillä ylläpidetään kannustimia vihreään siirtymään ja v) säilyttävät makrotalouden vakauden ja seuraavat riskejä sekä jatkavat samalla työtä pankkiunionin viimeistelemiseksi. Espanjan osalta suosituksilla 1, 2 ja 3 myötävaikutetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen euroalueelle annetun suosituksen täytäntöönpanoon,
(37)Neuvosto on tutkinut vuoden 2023 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2023 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. Suosituksessa 1 tarkoitetuilla toimenpiteillä autetaan korjaamaan haavoittuvuustekijöitä, joita liittyy suureen julkiseen velkaan. Suosituksella 2 edistetään suosituksen 1 noudattamista. Suosituksessa 1 tarkoitetuilla toimenpiteillä myötävaikutetaan sekä epätasapainojen korjaamiseen että euroalueelle annettujen suositusten täytäntöönpanoon johdanto-osan 36 kappaleen mukaisesti,
SUOSITTAA, että Espanja toteuttaa vuosina 2023 ja 2024 toimia, joilla se
1.purkaa voimassa olevat energiatukitoimenpiteet vuoden 2023 loppuun mennessä ja käyttää saatavat säästöt julkisen talouden alijäämän supistamiseen; jos energian hintojen uusi kallistuminen edellyttää tukitoimenpiteitä, varmistaa, että toimenpiteet kohdennetaan haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien ja yritysten suojelemiseen, että julkisella taloudella on toimenpiteisiin varaa ja että kannustimet energiansäästöön säilyvät;
varmistaa finanssipolitiikan maltillisuuden erityisesti rajoittamalla kansallisesti rahoitettujen nettomääräisten perusmenojen nimelliskasvun vuonna 2024 enintään 2,6 prosenttiin;
jatkaa kansallisesti rahoitettuja julkisia investointeja ja varmistaa elpymis- ja palautumistukivälineen avustusten ja muiden EU:n varojen tuloksellisen käytön erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi;
vuoden 2024 jälkeen noudattaa edelleen asteittaiseen ja kestävään vakauttamiseen tähtäävää julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategiaa yhdistettynä investointeihin ja uudistuksiin, joilla edistetään voimakkaampaa kestävää kasvua, jotta saavutetaan maltillinen julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema;
2.jatkaa elpymis- ja palautumissuunnitelmansa vakaata täytäntöönpanoa ja viimeistelee REPowerEU-luvun ripeästi, jotta sen täytäntöönpano voidaan aloittaa nopeasti; varmistaa jatkuvat riittävät hallinnolliset valmiudet suunnitelman koon suunniteltua kasvattamista varten; jatkaa koheesiopolitiikan ohjelmien nopeaa täytäntöönpanoa, joka täydentää elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ja luo sen kanssa synergiaa;
3.vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista; nopeuttaa uusiutuvan energian käyttöönottoa muun muassa virtaviivaistamalla ja digitalisoimalla edelleen lupamenettelyjä, tukemalla lupaviranomaisten työtä, parantamalla pääsyä verkkoon ja investoimalla energian varastointiin, sähkön siirtoon ja jakeluun sekä rajat ylittäviin sähköverkkojen yhteenliitäntöihin; lisää yhteiskunnan tukemien ja kohtuuhintaisten energiatehokkaiden asuntojen saatavuutta muun muassa perusparannusten avulla ja nopeuttaa rakennusten sähköistämistä ja sähköisen liikenteen yleistymistä; lisää panostusta politiikkatoimiin, joiden tarkoituksena on vihreän siirtymän edellyttämän osaamisen tuottaminen ja hankkiminen.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja