1972R0100 — FI — 16.02.1996 — 006.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
Komission asetus (ETY) N:o 2351/72 annettu 8 päivänä marraskuuta 1972 |
L 253 |
11 |
9.11.1972 |
|
|
Komission asetus (ETY) N:o 2847/72 annettu 29 päivänä joulukuuta 1972 |
L 299 |
4 |
31.12.1972 |
|
|
Komission asetus (ETY) N:o 3475/80, annettu 30 päivänä joulukuuta 1980, |
L 363 |
69 |
31.12.1980 |
|
|
Komission asetus (ETY) N:o 3819/85, annettu 30 päivänä joulukuuta 1985, |
L 368 |
25 |
31.12.1985 |
|
|
Komission asetus (EY) N:o 260/96, annettu 12 päivänä helmikuuta 1996, |
L 34 |
16 |
13.2.1996 |
|
|
Huom. Tämä konsolidoitu versio viittaa Euroopan laskentayksikköön ja/tai ecuun. Nämä viittaukset tulee ymmärtää 1 päivästä tammikuuta 1999 lähtien viittauksena euroon — neuvoston asetus (ETY) N:o 3308/80 (EYVL L 345, 20.12.1980, s. 1) ja neuvoston asetus (EY) N:o 1103/97 (EYVL L 162, 19.6.1997, s. 1). |
KOMISSION ASETUS (ETY) N:o 100/72,
annettu 14 päivänä tammikuuta 1972,
eläinten ruokintaan tarkoitetun sokerin denaturoinnin soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 18 päivänä joulukuuta 1967 annetun neuvoston asetuksen N:o 1009/67/ETY ( 1 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2727/71 ( 2 ), ja erityisesti sen 9 artiklan 8 kohdan ja 38 artiklan,
sekä katsoo, ettäeläinten ruokintaan tarkoitetun sokerin denaturointia koskevista yleisistä säännöistä 17 päivänä lokakuuta 1969 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2049/69 ( 3 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 2863/71 ( 4 ), ei enää sisällä säännöksiä denaturointipalkkiotodistuksen soveltamisalasta; soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt tällä alalla annetaan eläinten ruokintaan tarkoitetun sokerin denaturoinnin soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 20 päivänä lokakuuta 1969 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2061/69 ( 5 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 772/71 ( 6 ); asetusta (ETY) N:o 2061/69 on jo muutettu useaan otteeseen ja huomattavat lisämuutokset ovat osoittautuneet välttämättömiksi; siten olisi erityisesti selvyyden vuoksi yhdistettävä eläinten ruokintaan tarkoitetun sokerin denaturoinnin soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt uudeksi asetukseksi,
asetuksessa (ETY) N:o 2049/69 säädetään kahdesta menettelytavasta denaturointipalkkion vahvistamiseksi, joiden mukaisesti palkkio vahvistetaan joko yhtenäisesti kaikkialla yhteisössä tai tarjouskilpailun perusteella; tällaisen tarjouskilpailun soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt voidaan pääasiallisesti muotoilla asetuksella (ETY) N:o 394/70 ( 7 ) käyttöönotettujen vastaavien sokerin vientipalkkioiden tarjouskilpailun soveltamista koskevien sääntöjen mukaisesti,
on tarpeen vahvistaa edellytykset denaturointipalkkiotodistuksen saamiseksi ja täsmentää tähän todistukseen liittyviä tiettyjä hallinnollisia sääntöjä,
ottaen erityisesti huomioon denaturoinnin yhteydessä tavallisesti syntyvät määrälliset tappiot olisi denaturoidun sokerin määrässä sallittava jonkin verran poikkeamia denaturointipalkkiotodistuksessa ilmoitettuun määrään nähden; samanlainen joustovara voidaan ottaa huomioon laskettaessa vakuutta, joka menetetään, jos ainoastaan osa tässä todistuksessa ilmoitetusta sokerimäärästä denaturoidaan,
yhtenäismarkkinoiden moitteeton toiminta vaatii edellytyksiä, jotka sallivat mahdollisimman suuren markkinoiden joustavuuden; tätä varten olisi säädettävä, että denaturointipalkkiotodistus voidaan tiettyjä muodollisuuksia noudattaen luovuttaa tai vaihtaa; lisäksi on aiheellista, että denaturointipalkkiotodistus, joka antaa oikeuden palkkion maksuun ja velvollisuuden denaturoida asianomainen sokeri, on voimassa niin pitkän ajan, että rehun valmistajat voivat ryhtyä pitkän aikavälin toimenpiteisiin,
ainoastaan eläinten ruokintaan tarkoitettu sokeri voi saada denaturointipalkkion; tämän vuoksi on välttämätöntä vahvistaa erityiset denaturointimenetelmät, joiden käyttöä denaturointipalkkion maksaminen edellyttää; tämän tavoitteen saavuttamiseksi on lisäksi tarpeen säätää toimien tarkasta valvonnasta, johon kuuluu erityisesti denaturointipaikkojen hyväksyminen ennakolta,
koska denaturoitu sokeri on käytettävä yksinomaan eläinten ruokintaan, on välttämätöntä, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tähän tarvittavat toimenpiteet,
kokemus on osoittanut, että tässä asetuksessa määriteltyjen denaturointiaineiden tarkastuksissa voidaan toisinaan saada samalle aineelle määritelmissä vaadituista tuloksista poikkeavia tuloksia; on mahdollista, että nämä tulokset eivät ole ehdottoman täsmällisiä; on sallittava tietty tekninen joustovara vaadittuihin vähimmäispitoisuuksiin nähden,
raakasokerin ravintoarvo riippuu pääasiallisesti sen sakkaroosipitoisuudesta; tämän vuoksi on mukautettava vakiolaadusta poikkeavan raakasokerin palkkio kyseisen sokerin saantoon,
voi olla taloudellisesti perusteltua säätää palkkioiden tarkistuksesta, jos sokerialan hinnat muuttuvat tiettynä ajanjaksona,
kaikkien denaturointia koskevien säännösten noudattamisen varmistamiseksi on säädettävä, että palkkio maksetaan vasta näiden säännösten mukaisen denaturoinnin jälkeen; turhien kalliiden tarkastusten välttämiseksi olisi suljettava pois mahdollisuus maksaa ennakkoa denaturointipalkkiosta, ja
tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
I OSASTO
Tarjouskilpailumenettely
1 artikla
Tarjouskilpailun edellytyksissä voidaan säätää enimmäismäärästä.
2 artikla
1. Kyseinen interventioelin toteuttaa tarjouskilpailun palkkioiden vahvistamiseksi.
2. Interventioelin laatii tarjouskilpailuilmoituksen.
Tarjouskilpailuilmoitus julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.ä Interventioelin voi lisäksi julkaista tai julkaisuttaa tarjouskilpailuilmoituksen muualla.
3. Julkaisemisen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä on tapahduttava vähintään kymmenen päivää ennen tarjousten esittämisen määräajan päättymistä.
4. Tarjouskilpailuilmoituksessa ilmoitetaan tarjouskilpailun edellytykset ja tarvittaessa erityisesti denaturointipalkkion enimmäismäärä, tarjouskohtainenä vähimmäistavaramäärä ja tarjouksentekijäkohtainen enimmäistavaramäärä.
3 artikla
1. Pysyvä tarjouskilpailu voidaan avata, jos se on suotavaa yhteisössä vallitsevan sokerialan markkinatilanteen kannalta.
Pysyvän tarjouskilpailun voimassaoloaikana järjestetään osittaisia tarjouskilpailuja.
2. Ilmoitus pysyvästä tarjouskilpailusta julkaistaan ainoastaan sen avaamisen yhteydessä. Ilmoitusta voidaan muuttaa tai se voidaan korvata toisella pysyvän tarjouskilpailun voimassaoloaikana. Sitä muutetaan tai se korvataan, jos tarjouskilpailun edellytykset muuttuvat tänä voimassaoloaikana.
3. Ensimmäisen osittaisen tarjouskilpailun tarjousten esittämisen määräaika:
a) alkaa päivästä, jona ilmoitus pysyvästä tarjouskilpailusta julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, ja
b) päättyy kello 9.30 ensimmäisenä keskiviikkona kymmenennen päivän jälkeen mainitusta julkaisemisesta.
4. Toisen ja sitä seuraavien osittaisten tarjouskilpailujen tarjousten esittämisen määräaika:
a) alkaa edellisen määräajan päättymistä seuraavana ensimmäisenä työpäivänä, ja
b) päättyy seuraavan viikon keskiviikkona kello 9.30.
5. Tämän osaston seuraavien artiklojen säännöksiä sovelletaan pysyvän tarjouskilpailun ollessa kyseessä kaikkiin osittaisiin tarjouskilpailuihin.
4 artikla
1. Asianomaiset osallistuvat tarjouskilpailuun joko jättämällä interventioelimelle kirjallisen tarjouksen saantitodistusta vastaan tai lähettämällä sen interventioelimelle kirjattuna kirjeenä, teleksillä tai sähkeitse.
2. Tarjouksessa ilmoitetaan:
a) tarjouskilpailun viite;
b) tarjoajan nimi ja osoite;
c) denaturoitavan sokerin laatu ja kokonaismäärä;
d) ehdotettu denaturointipalkkion määrä 100 kilolta ilmaistuna sen jäsenvaltion valuutassa, johon toimielin, jolle tarjous jätetään, kuuluu.
Interventioelimet voivat vaatia lisätietoja.
3. Tarjous on voimassa ainoastaan, jos:
a) ennen tarjousten esittämisen määräajan päättymistä on todistettu, että tarjouskilpailuvakuus on annettu,
b) se sisältää tarjoajan ilmoituksen siitä, että tämä sitoutuu hakemaan denaturointipalkkiotodistuksen, jäljempänä ”todistus”, siitä denaturoitavasta sokerimäärästä, josta tämä mahdollisesti saa denaturointipalkkion, jäljempänä ”palkkio”, ja antamaan sitä varten vaaditun vakuuden.
4. Tarjouksessa voidaan ilmoittaa, että sitä pidetään esitettynä ainoastaan jos tarjouskilpailun ratkaiseminen koskee tarjouksessa ilmoitettua kokonaismäärää tai määrättyä osaa siitä.
5. Tarjousta, jota ei esitetä tämän artiklan säännösten mukaisesti tai joka sisältää muita kuin tarjouskilpailuilmoituksessa ilmoitettuja edellytyksiä, ei oteta huomioon.
6. Esitettyä tarjousta ei voi peruuttaa.
5 artikla
1. Tarjouskilpailuvakuus on ►M5 0,73 ◄ laskentayksikköä 100 kilogrammalta valkoista sokeria tai raakasokeria.
2. Tarjoajan valinnan mukaan vakuus annetaan joko käteisenä tai sen jäsenvaltion, jonka alueella tarjous tehdään, vahvistamat edellytykset täyttävän laitoksen antamana takauksena.
Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot takaajiksi kelpaavien laitosten luokituksista sekä edellisessä kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä komissiolle, joka antaa ne tiedoksi muille jäsenvaltioille.
6 artikla
1. Interventioelinten on käsiteltävä tarjoukset suljetusti. Käsittelyyn hyväksytyt henkilöt ovat vaitiolovelvollisia.
2. Tarjouksista on viipymättä toimitettava tieto komissiolle.
7 artikla
1. Lukuun ottamatta tapausta, jossa päätetään olla viemättä tarjouskilpailua päätökseen, tarjouskilpailu ratkaistaan kenen tahansa tarjoajan hyväksi, jonka tarjous ei ole suurempi kuin palkkion enimmäismäärä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 ja 3 kohdan säännösten soveltamista.
2. Kun tarjouskilpailua varten on vahvistettu enimmäistavaramäärä, tarjouskilpailu ratkaistaan sen tarjoajan hyväksi, jonka tarjouksessa on alhaisin ehdotettu palkkion määrä. Jos tämä tarjous ei käsitä koko enimmäistavaramäärää, tarjouskilpailu ratkaistaan ehdotetun palkkiomäärän suuruuden perusteella lähtien alhaisimmasta ehdotetusta määrästä.
3. Kuitenkin siinä tapauksessa, että 2 kohdassa säädettyä menettelyä käytettäessä yhden tarjouksen huomioon ottaminen johtaisi enimmäistavaramäärän ylittymiseen, tarjouskilpailu ratkaistaan kyseisen tarjoajan hyväksi ainoastaan sille määrälle, joka mahdollistaa enimmäistavaramäärän kattamisen.
Tarjoukset, joissa ehdotetaan samaa palkkiota ja joiden hyväksyminen koko niiden edustamien tavaramäärien osalta johtaisi enimmäistavaramäärän ylittymiseen, otetaan huomioon suhteessa kussakin tarjouksessa ilmoitettuun määrään.
8 artikla
1. Tarjouskilpailun ratkaisusta seuraa:
a) oikeus saada siitä määrästä, josta palkkio myönnetään, todistus, jossa mainitaan erityisesti tarjoukseen merkitty palkkio;
b) velvollisuus hakea tämän määrän osalta tällaista todistusta siltä interventioelimeltä, jolle tarjous on esitetty.
2. Tarjouskilpailun ratkaisemisesta seuraavaa oikeutta ja velvollisuutta ei voi siirtää. Tätä oikeutta on käytettävä ja tämä velvollisuus on täytettävä kahdeksantoista päivän kuluessa siitä päivästä, jona tarjousten esittämisen määräaika päättyy.
9 artikla
1. Interventioelimen on välittömästi ilmoitettava kaikille tarjoajille tulokset heidän osallistumisestaan tarjouskilpailuun. Lisäksi tämän elimen on lähetettävä tarjouskilpailun voittajille tarjouskilpailun ratkaisuilmoitus.
2. Tarjouskilpailun ratkaisuilmoituksessa on ilmoitettava vähintään:
a) tarjouskilpailun viite;
b) tavaramäärä, josta palkkio myönnetään;
c) b alakohdassa tarkoitetusta määrästä maksettava palkkio.
10 artikla
1. Muuten kuin ylivoimaisen esteen sattuessa tarjouskilpailuvakuus vapautetaan ainoastaan siltä tavaramäärältä, jolta:
a) tarjoaja:
— ei ole peruuttanut tarjoustaan
— ja
— on säädetyssä määräajassa ja täytettyään vaaditut edellytykset hakenut todistusta
tai
b) tarjousta ei ole täytetty.
2. Vakuus vapautetaan välittömästi.
3. Ylivoimaisen esteen sattuessa interventioelin vahvistaa tarpeellisina pitämänsä toimenpiteet niiden olosuhteiden perusteella, joihin vedotaan.
II OSASTO
Denaturointipalkkiotodistus
11 artikla
1. Todistus voidaan saada ainoastaan ennen denaturointia esitettävän hakemuksen perusteella.
2. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset antavat todistuksen tämän hakemuksen perusteella ainoastaan, jos:
a) hakemuksen esittämisen ajankohtana:
— koko yhteisössä sovelletaan yhtenäisesti vahvistettua palkkiota,
— tai
— hakija on voittanut tarjouskilpailun palkkiosta;
ja
b) on todistettu, että hakija on antanut denaturointivakuuden denaturoinninä takaamiseksi todistuksen voimassaoloaikana.
12 artikla
1. Hakemus todistuksen saamiseksi on esitettävä kirjallisena.
2. Hakemuksessa ilmoitetaan:
a) hakijan nimi ja osoite;
b) denaturoitavan sokerin ominaisluonne ja kokonaismäärä;
c) tarvittaessa tarjouskilpailun ratkaisuilmoituksen viite.
Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia lisätietoja.
13 artikla
1. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset käyttävät todistusta varten asianomaisen jäsenvaltion painatteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen säädöksiä.
2. Todistuksessa ilmoitetaan erityisesti:
a) haltijan nimi ja osoite;
b) hakemuksen jättöpäivä;
c) denaturoitavan sokerin ominaisluonne ja kokonaismäärä;
d) samassa paikassa denaturoitavan sokerin päivittäinen vähimmäismäärä;
e) tapauksen mukaan ja todistuksen antavan jäsenvaltion valuutassa ilmaistuna:
— kyseisen sokerin laadun osalta koko yhteisössä yhtenäisesti vahvistettu palkkio, jota sovelletaan hakemuksen jättöpäivänä,
— tarjouskilpailun seurauksena vahvistettu palkkio;
f) todistuksen viimeinen voimassaolopäivä.
3. Todistus laaditaan vähintään kahtena kappaleena, joista yksi on tarkoitettu sen haltijalle ja toinen todistuksen laatineen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.
14 artikla
1. Todistuksen antamisesta seuraa:
a) oikeus todistukseen merkityn palkkion maksuun asianomaisesta määrästä denaturoinnin jälkeen;
b) sokerin denaturointivelvollisuus todistuksessa olevin edellytyksin.
2. Jos denaturoidun sokerin määrä on enintään kaksi prosenttia suurempi kuin todistukseen merkitty määrä, määrää pidetään denaturoituna mainitun asiakirjan mukaan.
3. Jos denaturoidun sokerin määrä on enintään kaksi prosenttia pienempi kuin todistukseen merkitty määrä, denaturointivelvollisuutta pidetään täytettynä.
15 artikla
1. Todistuksesta johtuvaa velvollisuutta ei voi siirtää.
Todistuksen haltija voi siirtää todistuksesta johtuvan oikeuden todistuksen voimassaoloaikana.
2. Sama todistus voidaan siirtää:
a) ainoastaan yhdelle siirronsaajalle
ja
b) siirto voi koskea ainoastaan todistuksessa ilmoitettua kokonaismäärää.
3. Siirto tulee voimaan, kun todistuksen antaneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen merkitsee todistukseen siirronsaajan nimen ja osoitteen sekä tämän merkinnän päivämäärän ja vahvistaa merkinnän leimallaan.
Nämä merkinnät tehdään haltijan pyynnöstä. Siirronsaaja ei voi siirtää oikeuttaan eikä luovuttaa sitä takaisin haltijalle.
16 artikla
1. Todistus on voimassa antamispäivästä sen antamiskuukautta seuraavan yhdennentoista kuukauden loppuun. Todistusta pidetään annettuna siitä päivästä, jona hakemus jätetään asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.
2. Todistushakemuksia, jotka saapuvat mainitulle viranomaiselle muuna kuin sen työpäivänä tai työpäivänä kello 16 jälkeen, pidetään jätettyinä ensimmäisenä niiden vastaanottoa seuraavana työpäivänä.
3. Tässä asetuksessa vahvistetut aikarajat ovat Belgian aikoja.
17 artikla
1. Denaturointivakuuden summa on ►M5 1,46 ◄ laskentayksikköä 100 kilolta sokeria.
2. Vakuus annetaan hakijan valinnan mukaan käteisenä tai sellaisen laitoksen, jokaä on sen jäsenvaltion vahvistamien vaatimusten mukainen, jonka alueella todistusta haetaan, myöntämänä takauksena.
Sovelletaan 5 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan säännöksiä.
18 artikla
1. Jos denaturointivelvollisuutta ei täytetä ja ellei 2 kohdan säännöksistä muuta johdu, vakuus menetetään määrältä, joka on yhtä suuri kuin seuraavien ero:
a) 98 prosenttia todistuksessa ilmoitetusta sokerimäärästä
ja
b) tosiasiallisesti denaturoitu sokerimäärä.
Jos kuitenkin denaturoitu sokerimäärä on pienempi kuin kaksi prosenttia todistuksessa ilmoitetusta määrästä, vakuus menetetään kokonaan.
2. Jos denaturointia ei voida suorittaa todistuksessa olevin edellytyksin ylivoimaisena esteenä pidettävien olosuhteiden vuoksi ja jos näiden olosuhteiden huomioon ottamista on pyydetty, asianomaisen jäsenvaltion on vahvistettava tarpeellisina pitämänsää toimenpiteet niiden olosuhteiden perusteella, joihin vedotaan.
3. Vakuus vapautetaan välittömästi, kun sokeri on denaturoitu todistuksessa määrätyin edellytyksin.
III OSASTO
Denaturointi
19 artikla
1. Jäsenvaltioiden on nimitettävä toimivaltaiset toimielimet, jotka valvovat denaturointia ja varmistavat, että näin denaturoitu sokeri käytetään yksinomaan eläinten ruokintaan.
2. Denaturointi tehdään sen jäsenvaltion, jonka alueella denaturointi tapahtuu, hyväksymissä laitoksissa.
Jäsenvaltiot hyväksyvät ainoastaan sokeria valmistavat tehtaat, sekarehutehtaat tai varastot, joissa denaturointia voidaan tehokkaasti valvoa.
3. Samassa paikassa denaturoitava päivittäinen vähimmäismäärä on vahvistettu 20 tonniksi.
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vahvistaa muun vähimmäismäärän.
4. Asianomaisen on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetulle toimielimelle kirjallisesti ja riittävän ajoissa valvonnan mahdollistamiseksi seuraavat tiedot:
a) nimensä ja osoitteensa;
b) denaturoitavan sokerin ominaisluonne ja määrä;
c) denaturointipaikka;
d) arvioitu denaturointiaika.
Jäsenvaltiot voivat vaatia lisätietoja.
20 artikla
1. Jos todistuksen haltija tai siirronsaaja aikoo denaturoida sokeria jossakin muussa kuin todistuksen antaneessa jäsenvaltiossa, hänen on:
a) palautettava todistus sen antaneelle toimivaltaiselle jäsenvaltion viranomaiselle, jäljempänä ”antava viranomainen”, ja ilmoitettava sille kirjallisesti aikomuksestaan;
b) esitettävä sen jäsenvaltion, jossa denaturointi tapahtuu, toimivaltaiselle viranomaiselle, jäljempänä ”maksava viranomainen”, hakemus ensimmäisen todistuksen korvaavasta todistuksesta.
2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa:
a) tarkastettuaan todistuksen aitouden antava viranomainen lähettää sen viipymättä maksavalle viranomaiselle;
b) maksava viranomainen antaa uuden todistuksen, jossa on vähintään kaikki antavan viranomaisen antamassa todistuksessa olevat tiedot, erityisesti hakemuksen jättöpäivä. Kuitenkin maksava viranomainen muuttaa tarvittaessa 13 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun tiedon, ja palkkio ilmaistaan sen jäsenvaltion valuutassa, johon maksava viranomainen kuuluu;
c) heti kun kyseinen sokerimäärä on denaturoitu todistuksessa olevin edellytyksin, maksava viranomainen ilmoittaa siitä antavalle viranomaiselle 18 artiklan säännösten soveltamiseksi.
21 artikla
1. Palkkion maksaa se jäsenvaltio, jonka alueella denaturointi on tehty.
2. Palkkio maksetaan ainoastaan, jos:
a) sokeri on denaturoitu valvonnassa hyväksytyssä laitoksessa ja yhden liitteessä tarkoitetun menetelmän mukaan
ja
b) samassa paikassa päivittäin denaturoitava sokerimäärä on:
— vähintään 20 tonnia tai
— vähintään yhtä suuri kuin 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion vahvistama vähimmäismäärä.
22 artikla
1. Vakiolaadusta poikkeavalle raakasokerille maksettavaan palkkioon sovelletaan kerrointa.
2. Tämä kerroin on yhtä suuri kuin kyseisen raakasokerin saanto jaettuna luvulla 92. Saanto lasketaan raakasokerin vakiolaadusta ja yhteisön rajanylityspaikasta sokerialan cif-hintojen laskemiseksi 9 päivänä huhtikuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 431/68 ( 8 ) 1 artiklan säännösten mukaan.
23 artikla
Jos:
— palkkiohakemuksen jättämisen, kun palkkio vahvistetaan yhtenäisesti, tai
— tarjousten esittämisen määräajan päättymisen, kun palkkio vahvistetaan tarjouskilpailun perusteella,
ja denaturoinnin välisenä aikana asetuksen N:o 1009/67/ETY mukaan vahvistetut hinnat muuttuvat, voidaan säätää palkkioiden tarkistuksesta.
24 artikla
1. Palkkio maksetaan:
a) aikaisintaan sen jälkeen, kun on esitetty todistus sokerin denaturoinnista todistuksessa olevin edellytyksin;
b) viimeistään sitä kuukautta, jonka aikana a alakohdassa tarkoitettu todistus on esitetty, seuraavan kuukauden lopussa.
2. Ennakkomaksuja palkkiosta ei sallita.
IV OSASTO
Yleiset säännökset
25 artikla
1. Denaturoidun sokerin kuljettamisen aikana yhdestä jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon se, että kyseessä on yhden liitteessä tarkoitetun menetelmän mukaan denaturoitu sokeri, voidaan todistaa ainoastaan siten, että vastaanottavalle jäsenvaltiolle esitetään joko asetuksen (ETY) N:o 542/69 ( 9 ) 39 artiklassa tarkoitettu T 2 asiakirja tai asetuksen (ETY) N:o 2313/69 ( 10 ) 1 artiklassa tarkoitettu T 2 L asiakirja, joiden 31 kohdassa on tavaroiden kuvauksen lisäksi yksi seuraavista merkinnöistä:
”Denatureret sukker”
”Denaturierter Zucker”
”Denatured sugar”
”Sucre dénaturé”
”Zucchero denaturato”
”Gedenatureerde suiker”.
”Denaturoitu sokeri”.
”Mετουσιωμένη ζάχαρη”
”Azúcar desnaturalizado”.
”Açúcar desnaturado”.
2. Lähettävän jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tekee 1 kohdassa tarkoitetun merkinnän ainoastaan, jos kyseinen sokeri on denaturoitu yhden 1 kohdassa tarkoitetun menetelmän mukaan. Lisäksi merkinnässä on oltava 100 kilogrammaan sokeria käytetyn denaturointiaineen ominaisluonne ja määrä.
26 artikla
Tässä asetuksessa vaadittuja määriä koskevat tiedot tarkoittavat raakasokerin osalta tel quel -painoa.
27 artikla
Kumotaan asetus (ETY) N:o 2061/69.
Sitä voidaan kuitenkin edelleen soveltaa toimiin, joita varten on annettu todistus mainitun asetuksen voimassaoloaikana.
28 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 1972.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE
I Yleiset edellytykset
Jos virallisten tarkastusten tuloksena todetaan denaturointiin käytettyjen, III osastossa määriteltyjen tuotteiden osalta poikkeama tarkastustuloksen ja niiden aineiden, joista mainitut tuotteet koostuvat, vähimmäispitoisuuksien välillä, sallitaan seuraavat poikkeamat (tekninen joustovara):
a) raakavalkuainen: 2 yksikköä;
b) kokonaisrasvapitoisuus: 10 % vaaditusta vähimmäispitoisuudesta;
c) vesi, kalsium- ja kalsiumkarbonaattipitoisuus: 1 yksikkö.
II Denaturointimenetelmät
|
1. |
Jos sokeri on tarkoitettu karjan rehuksi, denaturointi tehdään homogeenisella seoksella, jossa 100:aa kiloa sokeria kohti on vähintään: a) joko 2,5 kg kalajauhetta tai eläinjauhetta ja 1 kg korkeaviskoosista turpoavaa tärkkelystä; b) tai 4 kg liitua ja 1 kg sarviapilajauhetta. Kalajauhetta käytettäessä 1 kg korkeaviskoosista tärkkelystä voidaan korvata 1 kg:lla denaturoimatonta tai denaturoitua suolaa. |
|
2. |
Jos sokeri on tarkoitettu sekoitettavaksi karjan juottorehuseoksiin ja jos kyseisen rehun valmistuksen aikana tehdään fyysinen tarkastus, kyseinen jäsenvaltio voi asianomaisen hakemuksesta sallia denaturoinnin homogeenisella seoksella, jossa on vähintään 3,5 kg denaturoimatonta tai denaturoitua suolaa 100:aa kiloa sokeria kohti, jos tällä tavoin denaturoitu sokeri liuotetaan vähintään 25 kg:aan turpoavaa tärkkelystä ja sitten kuivataan valssaamalla. |
|
3. |
Jos sokeri on tarkoitettu mehiläisten ruokintaan, denaturointi tehdään homogeenisella seoksella, jossa 100:aa kiloa sokeria kohti on: a) joko 0,050 kg oktoasetyylisakkaroosia; b) 0,125 kg valkosipulijauhetta, johon on lisätty 0,050 kg jauhettua puuhiiltä; c) tai 0,250 kg rautaoksidia, jolloin seoksessa on oltava selvästi erottuva tummanpunaisesta ruskeaan vaihteleva värisävy. |
|
4. |
Jos sokeri on tarkoitettu nurmirehun siiloamiseen, denaturointi tehdään joko: a) edellä olevan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti; b) edellä olevan 1 kohdan b alakohdan mukaan; tässä tapauksessa 4 kiloa liitua voidaan korvata 2 kg:lla korkeaviskoosista turpoavaa tärkkelystä; c) tai homogeenisella seoksella, jossa on 100 kg sokeria ja 25 kg denaturoitua tai denaturoimatonta suolaa, 1,9 kg rautasulfaattia sekä 0,01-0,03 kg patenttisinistä V (ETY-numero: E 131). |
III Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1. ”kalajauheella” tuotetta,
a) joka saadaan kuivaamalla ja jauhamalla erilaisia kokonaisia kaloja tai kalan osia;
b) jonka raakavalkuaispitoisuus on vähintään 55 %, mikä koskee tavaraa, jonka vesipitoisuus on 12 %;
c) jonka kokonaisrasvapitoisuus on vähintään 6 % kuiva-aineen perusteella laskettuna;
d) jossa on luonteenomainen haju;
2. ”eläinjauheella” tuotetta,
a) joka saadaan kuivaamalla ja jauhamalla lämminveristen maaeläinten korkeapaineisella vesihöyryllä käsiteltyjä ruhoja ja ruhonosia, joista tarvittaessa on poistettu rasva uuttomenetelmällä;
b) jossa käytännössä ei ole karvoja, harjaksia, sulkia, sarvia, kavioita tai nahkaa eikä vatsan sisältöä tai sisälmyksiä;
c) jonka raakavalkuaispitoisuus on vähintään 50 %, mikä koskee tavaraa, jonka vesipitoisuus on 12 %;
d) jonka kokonaisrasvapitoisuus on vähintään 6 % kuiva-aineen perusteella laskettuna;
3. ”liidulla” tuotetta,
a) jossa on vähintään 90 % kalsiumkarbonaattia (CaCo3);
b) jonka analyysi osoittaa 35 % tai enemmän kalsiumia (Ca);
4. ”sarviapilalla”, trigonella phoenum graecum, tuotetta,
a) jossa on luonteenomainen haju;
b) joka sisältää trigonelliiniä;
c) jonka analyysi osoittaa vähintään 25 % raakavalkuaista ja vähintään 5 %:n kokonaisrasvapitoisuutta;
5. ”korkeaviskoosisella turpoavalla tärkkelyksellä”,
tärkkelystä, jossa muunnettunakin on tietyt suodattumista ehkäisevät vähimmäisominaisuudet, jotka täytyy todentaa seuraavalla kokeella:
Dekantterissa sekoitetaan:
99 g valkoista kidesokeria,
1 g tutkittavan tuotteen näytettä.
Lisätään 200 ml vettä.
Sekoitetaan seosta 3 tunnin ajan 25 °C:n lämpötilassa.
Tehdään suodatuskoe seuraavasti:
Kaadetaan 20 ml seosta halkaisijaltaan 45 mm:n Büchner-suppiloon, joka on peitetty tuhkattomalla Schleicher ja Schüll suodatinpaperilla (Prolabo musta nauha) ja asetettu 10 cm:n elohopeatyhjiössä olevaan pulloon.
Kahdessa minuutissa suodattuva määrä ei saa olla suurempi kuin 6 ml.
6. ”suolalla” natriumkloridia (NaCl);
7. ”rautaoksidilla” tuotetta, jossa on vähintään 50 % Fe2O3:a, jonka väri vaihtelee tummanpunaisesta ruskeaan ja joka on niin hienojakoinen, että 90 % siitä suodattuu seulan läpi, jonka silmäkoko on 0,10 mm.
( 1 ) EYVL N:o 308, 18.12.1967, s. 1.
( 2 ) EYVL N:o L 282, 23.12.1971, s. 8.
( 3 ) EYVL N:o L 263, 21.10.1969, s. 1.
( 4 ) EYVL N:o L 288, 31.12.1971, s. 1.
( 5 ) EYVL N:o L 263, 21.10.1969, s. 19.
( 6 ) EYVL N:o L 85, 15.4.1971, s. 18.
( 7 ) EYVL N:o L 50, 4.3.1970, s. 1.
( 8 ) EYVL N:o L 89, 10.4.1968, s. 3.
( 9 ) EYVL N:o L 77, 29.3.1969, s. 1.
( 10 ) EYVL N:o L 295, 24.11.1969, s. 8.