|
11.5.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 117/64 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 404/2010,
annettu 10 päivänä toukokuuta 2010,
väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien alumiinipyörien tuonnissa
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,
on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa
sekä katsoo seuraavaa:
A. MENETTELY
1. Menettelyn vireillepano
|
(1) |
Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä13 päivänä elokuuta 2009 julkaistulla ilmoituksella (2) polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien alumiinipyörien tuonnissa unioniin. |
|
(2) |
Menettely käynnistettiin, kun Association of European Wheel Manufacturers (EUWA), jäljempänä ’valituksen tekijä’, teki 30 päivänä kesäkuuta 2009 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia tiettyjen alumiinipyörien kokonaistuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle. |
2. Menettelyn osapuolet
|
(3) |
Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn vireillepanosta valituksen tekijälle, valituksessa mainituille unionin tuottajille, muille tiedossa oleville tuottajille unionissa, kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille sekä tuojille, kauppiaille, käyttäjille, tavarantoimittajille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. |
|
(4) |
Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä. |
|
(5) |
Kiinalaisten viejien, tuojien ja unionin tuottajien suuren määrän vuoksi vireillepanoilmoituksessa esitettiin polkumyynnin ja vahingon määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio pystyisi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen, kaikkia vientiä harjoittavia tuottajia, tuojia ja unionin tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. |
|
(6) |
Yhteensä 36 kiinalaista yritystä ja etuyhteydessä olevien yritysten ryhmää, jäljempänä ’ryhmät’, ilmoittautui ja toimitti pyydetyt tiedot asetetussa määräajassa. Nämä 36 yritystä tai ryhmää tuottivat ja/tai veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unionin markkinoille tutkimusajanjaksolla ja halusivat tulla sisällytetyksi otokseen. Niiden katsottiin toimivan yhteistyössä, ja niiden otokseen sisällyttämistä harkittiin. Kiinalaisten yritysten yhteistyöaste eli kiinalaisten yhteistyössä toimineiden yritysten EU:hun suuntautuvan viennin osuus Kiinan kokonaisviennistä EU:hun oli yli 90 prosenttia. |
|
(7) |
Kuultuaan perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaisia osapuolia komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otoksen, joka perustui suurimpaan edustavaan vientimäärään, joka pystyttiin kohtuullisesti tutkimaan käytettävissä olevana aikana, ja otti myös huomioon yhteistyössä toimineiden yritysten tai ryhmien maantieteellisen jakaantumisen. Valittuun otokseen kuului neljä yritystä (ryhmää), joiden osuus oli 47 prosenttia 36:n yhteistyössä toimineen yrityksen tai ryhmän viennistä EU:hun ja noin 43 prosenttia Kiinan kokonaisviennistä EU:hun. Kiinan viranomaiset ja Kiinan kauppakamari hyväksyivät komission valitseman otoksen mutta pyysivät ainakin kahden yrityksen (ryhmän) lisäämistä otokseen. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että alun perin valittuun otokseen kuuluu 20 yritystä, jotka kuuluvat neljään ryhmään, päätettiin ettei enempää yrityksiä tai ryhmiä voida lisätä, koska tutkimusta ei pystyttäisi saattamaan päätökseen säädetyssä määräajassa. |
|
(8) |
Viisi otoksen ulkopuolista kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi yksilöllistä tutkimusta ja toimitti tarvittavat tiedot annetussa määräajassa perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan ja 17 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi. Ottaen kuitenkin huomioon otoksen koon – 4 ryhmää, joihin kuuluu monta yritystä – komissio päätteli perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ettei otoksen ulkopuolisille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille voitu myöntää yksilöllistä tarkastelua, koska se olisi ollut suhteettoman työlästä ja estänyt tutkimuksen saattamisen loppuun ajoissa. |
|
(9) |
Jotta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyisivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä tarkastelua koskevan pyynnön 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti, komissio lähetti tarvittavat lomakkeet tätä haluaville kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille sekä Kiinan viranomaisille. |
|
(10) |
Vireillepanoilmoitus lähetettiin 40:lle unionin alumiinipyörien tuottajalle. Vastauksia saatiin 17. Otokseen valittiin 5 yritysryhmää, koska niiden todettiin edustavan unionin kokonaistuotantoa EU:ssa myytyjen ja tuotettujen määrien (yli 75 %), maantieteellisen kattavuuden sekä toimintatyypin (eli alkuperäinen laitevalmistaja (OEM) ja jälkimarkkinamyynti) osalta (selitetty tarkemmin 19 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa). Vaikka otokseen kuuluvien EU:n tuottajien myynnistä suurin osa suuntautui OEM-segmentille, kaksi otokseen kuuluvista tuottajista myi myös jälkimarkkinasegmentille. Otoksessa oli edustettuna myös yrityksiä, jotka eivät osallistuneet valitukseen. |
|
(11) |
Tutkimuksen aikana osapuolet toivat esiin lisäseikkoja, jotka koskivat OEM- ja jälkimarkkinasegmenttien välisiä väitettyjä eroavaisuuksia. Relevantimpien tietojen saamiseksi otosta päätettiin laajentaa ottamalla siihen mukaan yksi (suuri) tuottaja, joka toimii jälkimarkkinasegmentillä. |
|
(12) |
Valituksen tekijät pyysivät, että niiden nimet pidetään salassa, koska ne pelkäsivät asiakkaiden tai kilpailijoiden vastatoimia. Komissio katsoi, että vastatoimien mahdollisuus olikin varsin todennäköinen, ja hyväksyi niiden nimien salassapidon. Vireillepanon jälkeen kaikki yhteistyössä toimivat yritykset hyväksyivät nimensä julkaisemisen yhteistyössä toimijoina mutteivät valituksen tekijöinä. |
|
(13) |
Vireillepanoilmoitus lähetettiin noin 80:lle alumiinipyörien tuojalle ja tuojalle/käyttäjälle. Vastauksia saatiin 40 yritykseltä, joiden osuus Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista oli noin kolmannes. Näistä vastauksista 12 saatiin tuojilta ja loput tuontia harjoittavilta käyttäjiltä. Otokseen valittiin 7 yritystä (5 tuojaa ja 2 tuontia harjoittavaa käyttäjää). |
|
(14) |
Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille kuudelle unionin tuottajalle, otokseen valituille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille ja yksilöllistä tarkastelua pyytäneille tuottajille sekä otokseen valituille seitsemälle tuojalle. Lisäksi kyselylomakkeet lähetettiin käyttäjille ja yhteistyössä toimineille muille tuottajille. |
|
(15) |
Vastauksia saatiin neljältä otokseen valitulta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta sekä viideltä kiinalaiselta perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti yksilöllistä tarkastelua pyytäneeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta. Vastaukset saatiin myös kuudelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, kolmelta tuojalta, jotka eivät olleet etuyhteydessä vientiä harjoittavaan tuottajaan, yhdeksältä muulta EU:n tuottajalta ja 13 käyttäjältä. Lisäksi saatiin huomautuksia Kiinan kauppakamarilta ja kahdelta käyttäjien järjestöltä. |
|
(16) |
Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja unionin edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:
|
|
(17) |
Niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata Turkkia koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavien yritysten toimitiloihin:
|
3. Tutkimusajanjakso
|
(18) |
Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2008 ja 30 päivän kesäkuuta 2009 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2006 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
1. Tarkasteltavana oleva tuote
|
(19) |
Tarkastelun kohteena ovat Kiinasta peräisin olevat, CN-nimikkeisiin 8701 –8705 kuuluviin moottoriajoneuvoihin tarkoitetut alumiinipyörät, myös lisälaitteilla tai renkailla varustetut, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8708 70 10 ja ex 8708 70 50 . |
|
(20) |
Tarkasteltavana olevaa tuotetta myydään unionissa kahden jakelukanavan kautta: alkuperäisten laitevalmistajien OEM-segmentille ja jälkimarkkinasegmentille. OEM-segmentillä autonvalmistajat järjestävät tarjouskilpailuja alumiinipyöristä (noin kaksi vuotta ennen uuden automallin julkaisemista) ja osallistuvat tuotemerkkiään kantavien uusien pyörien suunnitteluprosessiin. Molemmat unionin tuottajat ja kiinalaiset viejät kilpailevat samoissa tarjouskilpailuissa. Jälkimarkkinasegmentillä alumiinipyörien tuottajat suunnittelevat, kehittävät ja antavat tuotemerkkinsä alumiinipyörille, jotka sitten myydään esimerkiksi tukkumyyjille, vähittäismyyjille, tuunauspajoille ja autokorjaamoille. |
|
(21) |
Yksi viejä väitti, että OEM-segmentille tarkoitetut alumiinipyörät olisi jätettävä menettelyn ulkopuolelle, koska ne asennetaan ainoastaan uusiin autoihin, kun taas jälkimarkkinoille suunnatuilla alumiinipyörillä on tarkoitus korvata OEM-pyörä automallin elinkaaren aikana. Väite on ristiriitainen, koska siinä vahvistetaan, että jälkimarkkinoille tarkoitetut alumiinipyörät on tehty niin, että niiden sopivuus ja käyttö on saman tasoista kuin OEM-alumiinipyörien. Itse asiassa jälkimarkkinoille tarkoitettuja alumiinipyöriä voidaan tuottaa eri tuotantoprosesseilla (3), niitä on kaiken kokoisia ja painoisia, ja niissä voi olla erilainen viimeistely. OEM-alumiinipyörien ja jälkimarkkinoille tarkoitettujen alumiinipyörien erot liittyvät ainoastaan eri jakelukanaviin, joiden tuloksena autoteollisuus osallistuu pyörien kehittämiseen ja suunnitteluun. On myös väitetty, että OEM-pyörien ja jälkimarkkinoille tarkoitettujen pyörien hinnanasettelu on erilaista, koska OEM-pyörien hinta liittyy vaihtuvaan LME-hintaan (London Metal Exchange). Autonvalmistajat käyttävät itse asiassa nk. nollapisteeseen sidottua hinnanmuodostusta. Se koostuu kolmesta tekijästä: 1) alumiinin hinta (muuttuva, sidottu LME:hen), 2) lisäarvoa tuovat jalostuskustannukset ja 3) kiinteä laatulisä. Tätä hinnanmuodostusmenetelmää mukautetaan autoteollisuuden tarpeiden mukaan, mutta sekä OEM-pyörien että jälkimarkkinapyörien kustannustekijät ovat samat. |
|
(22) |
Vaikka OEM-pyörillä ja jälkimarkkinapyörillä on eri jakelukanavat, niillä on näin ollen samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja ne ovat keskenään vaihdettavissa. Tästä syystä niiden katsotaan muodostavan yhden yhtenäisen tuotteen. Lisäksi alumiinipyöriä myydään ja tuodaan Kiinasta merkittäviä määriä molempien myyntikanavien kautta. Näiden havaintojen perusteella päätellään alustavasti, että OEM-pyörien jättäminen tutkimuksen ulkopuolelle ei ole perusteltua. |
|
(23) |
Yksi asianomainen osapuoli väitti, että mikroautoihin tarkoitetut pyörät olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle, koska mikroautot eivät kuulu CN-nimikkeisiin 8701 –8705 . Osapuoli ei kuitenkaan pystynyt kiistatta osoittamaan, etteivätkö mikroautot voisi sisältyä edellä mainittuihin CN-nimikkeisiin, minkä vuoksi väite hylättiin alustavasti. |
|
(24) |
Sama osapuoli väitti, että myös maastoautot (ATV:t) olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle, koska niiden pyörät ovat ratkaisevasti erilaisia kuin muihin moottoriajoneuvoihin valmistetut pyörät. Tietyt maastoautot voidaan kuitenkin luokitella CN-nimikkeisiin 8701 –8705 , minkä vuoksi niiden pyörät kuuluvat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmään. Tämän vuoksi väite hylättiin alustavasti. |
2. Samankaltainen tuote
|
(25) |
Tarkasteltavana olevalla tuotteella sekä Kiinan kotimarkkinoilla ja alustavasti vertailumaana toimineen Turkin kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä alumiinipyörillä samoin kuin unionin tuotannonalan unionissa tuottamilla ja myymillä alumiinipyörillä havaittiin olevan samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötavat. Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina. |
C. POLKUMYYNTI
1. Markkinatalouskohtelu
|
(26) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset. Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:
|
|
(27) |
Tässä tutkimuksessa kaikki otokseen valitut viejäryhmät hakivat perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palauttivat markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa. |
|
(28) |
Komissio hankki kaikista otokseen valituista viejäryhmistä kaikki tarpeellisina pidetyt tiedot ja tarkasti markkinatalouskohtelupyynnössä toimitetut tiedot kyseisten yritysten toimitiloissa. |
|
(29) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhdellekään näistä neljästä kiinalaisesta yritysryhmästä ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, koska mikään niistä ei täyttänyt kaikkia perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädettyjä vaatimuksia seuraavassa esitettävistä syistä. |
Vaatimus 1
|
(30) |
Mikään otokseen valittu viejäryhmä ei onnistunut osoittamaan täyttävänsä vaatimuksen 1, koska valtio puuttui tärkeintä raaka-ainetta (alumiinia) koskeviin päätöksiin. |
|
(31) |
Kaikissa otokseen valituissa ryhmissä vaikuttaa siltä, että valtaosa alumiinipyörien valmistukseen käytetystä alumiinista hankitaan Kiinan kotimarkkinoilta pitkäaikaisten sopimusten perusteella. Hinnat perustuvat primaarialumiinin noteerauksiin Kiinan spot-markkinoilla sekä jalostusmaksuun (sekä yhden yrityksen osalta myös Shanghain termiinimarkkinoihin). Noteeraukset spot-markkinoilla ovat samansuuntaisia Shanghain termiinimarkkinoiden noteerausten kanssa. |
|
(32) |
Kiinan valtiolla on ensisijainen asema primaarialumiinin hinnan asettamisessa, ja se puuttuu markkinoiden toimintaan jatkuvasti eri välinein. |
|
(33) |
Ensinnäkin vientiin tarkoitettuun primaarialumiiniin sovelletaan 17 prosentin arvonlisäveroa (kun taas lopputuotteiden viennistä perittävä alv palautetaan) sekä 15 prosentin vientiveroa. |
|
(34) |
Toiseksi valtio puuttuu hinnanmääritysmekanismiin suljetuilla Shanghain termiinimarkkinoilla (Shanghai Futures Exchange – SHFE), jotka on tarkoitettu ainoastaan Kiinassa rekisteröidyille yrityksille ja Kiinan kansalaisille. Valtion puuttuminen hinnanmääritysmekanismiin Shanghain termiinimarkkinoilla liittyy sen asemaan sekä primaarialumiinin myyjänä että sen ostajana valtion Reserve Bureau -viraston ja muiden valtion elinten kautta. Lisäksi valtio asettaa päivittäiset hintarajat SHFE:n sääntöjen kautta, jotka valtion sääntelyviranomainen (China Securities Regulatory Commission) on hyväksynyt. |
|
(35) |
Toinen esimerkki valtion puuttumisesta toimintaan on Kiinan hallituksen hiljattainen kannustinpaketti, jolla pyritään rajoittamaan talouskriisin vaikutuksia. Vuoden 2008 lopussa valtion Reserves Bureau -virasto käynnisti järjestelyn alumiinin ostamiseksi sulatoilta helpottaakseen niiden toimintaa, kun maailmanlaajuinen talouskriisi vähensi kysyntää. Valtion takaamilla ostoilla käytettiin suurin osa varastoista kotimarkkinoilla ja kohotettiin hintoja vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. |
|
(36) |
Tämän katsottiin olevan keskeinen tekijä valtion puuttumisessa raaka-aineita koskeviin yritysten päätöksiin. Kiinan nykyinen järjestelmä, jossa on korkeat vientitullit ja jossa primaarialumiinin ja muiden raaka-aineiden viennistä perittyä alv:tä ei palauteta mutta jatkojalostustuotteiden viennistä ei peritä vientiveroa ja alv palautetaan ja jossa valtio puuttuu hinnanmääritykseen SHFE:ssä, on johtanut tilanteeseen, jossa Kiinan alumiinihinnat ovat tulosta valtion puuttumisesta toimintaan. Tämän seurauksena LME:n hinnat ovat yleensä eronneet merkittävästi Kiinan markkinoiden hinnoista. (4) Vuoden 2005 puolivälin ja vuoden 2008 lopun välillä LME:n hinnat olivat merkittävästi korkeammat kuin Kiinan markkinoiden, mikä korostaa sitä, että Kiinan ja muun maailman markkinoiden väliltä puuttuu merkityksellinen arbitraasi. |
|
(37) |
Näin ollen monet valtiolähtöiset vääristymät Kiinan primaarialumiinin hinnoissa vaikuttavat kiinalaisten alumiinipyörien tuottajien raaka-aineen hankintapäätöksiin. Lisäksi ne saavat etua näistä vääristymistä sikäli, että yleensä ne ostavat Kiinan markkinoilla paikallisilta toimittajilta käyttäen Kiinan spot-markkinahintoja (tai SHFE:tä) viitearvona, mutta ne voivat ostaa myös tietyn määrän Lontoon metallipörssin hinnoilla, kun hinnat Kiinan markkinoilla ovat korkeammat valtion toimintaan puuttumisen tuloksena. |
|
(38) |
Edellä kuvatun yleisen tilanteen lisäksi kolme muuta ryhmää ei täytä vaatimuksen 1 muita kohtia, koska valtio puuttuu merkittävästi keskeisiin liiketoimintapäätöksiin. Yhdessä ryhmässä valtion omistamalla yrityksellä on tietyissä tärkeissä päätöksissä veto-oikeus, joka on kohtuuton suhteessa sen osakkuuteen kahdessa ryhmän yrityksessä. Toiseen ryhmään kuuluvissa useimmissa yrityksissä valtio puuttuu merkittävästi joihinkin keskeisiin päätöksiin siksi, että joko yritykset ovat 100-prosenttisesti valtion omistuksessa tai valtion osakkuutta edustavalla johtajalla on veto-oikeus yrityksen tärkeissä päätöksissä. Yritysten vastakkaisista vakuutuksista huolimatta tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että paikallisella valtion työvoimavirastolla on veto-oikeus työntekijöiden palkkaamiseen liittyvissä asioissa kahdessa näistä yrityksistä. Kolmannen ryhmän osalta ryhmää hallitsevalla perheellä on yhteyksiä johtavaan puolueeseen, ja yhdessä ryhmään kuuluvista yrityksistä valtio puuttuu merkittävästi toimintaan tietyissä tärkeissä päätöksissä, koska valtion osakkuutta edustavalla johtajalla on veto-oikeus yrityksen tärkeissä päätöksissä. |
Vaatimus 2
|
(39) |
Yhden ryhmän kaikissa yrityksissä rikotaan selvästi kirjanpidon perusperiaatteita. Etenkään seuraavia standardeja ei noudatettu: IAS 1 (Tilinpäätöstietojen esittäminen), IAS 12 (Tuloverot) ja IAS 16 (Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet). Sen vuoksi katsotaan, että tilejä ei laadittu eikä tarkastettu kansainvälisten kirjanpitostandardien (IAS) mukaisesti. Toisessa ryhmässä komission yksiköt havaitsivat, että IAS 1:tä ja IAS 31:tä ei noudatettu. |
Vaatimus 3
|
(40) |
Yhden ryhmän useissa yrityksissä oli selviä maankäyttöoikeuksiin ja käyttöomaisuuden hankintaan liittyviä vääristymiä, ja useimmat ryhmään kuuluvat yritykset ovat hyötyneet etuuskohteluun oikeuttavista verojärjestelmistä, veronpalautuksista ja tuista, jotka ovat aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia vääristymiä. Nämä vääristymät olivat merkittäviä esimerkiksi liikevaihdolla mitattuna. |
|
(41) |
Toisen otokseen valitun ryhmän yrityksistä kolme on hyötynyt etuuskohteluun oikeuttavasta verojärjestelmästä, joka muodostaa aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia vääristymiä. Näitä vääristymiä voidaan pitää merkittävinä esimerkiksi liikevaihdolla mitattuna. |
|
(42) |
Toisen ryhmän osalta vaikuttaa lisäksi, että sen yrityksistä kaksi ei täytä vaatimusta 3. Ensimmäinen on maksanut maankäyttöoikeuksista vasta pitkään määräajan jälkeen saamatta mitään seuraamuksia, vaikka sopimuksessa ilmoitettiin selvästi seuraamuksista. Tämä tarkoittaa suoraa tukea valtiolta (joka on maan omistaja) yrityksen käynnistysvaiheessa. Toisen yrityksen osalta vaatimuksen noudattamatta jättäminen havaittiin, kun se oli hankkinut käyttöomaisuutta valtion omistamalta alumiinipyörien tuottajalta tavanomaisten markkinaehtojen vastaisin ehdoin, jotka johtivat perusteettomaan etuun yrityksen käynnistysvaiheessa. |
|
(43) |
Ryhmä väitti, että käyttöomaisuuden hankkiminen valtion omistamalta tuottajalta tehtiin markkinaehtojen mukaisesti. Osapuoli ei kuitenkaan pystynyt osoittamaan, että koko toimintaa voitaisiin pitää vapaana aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvista vääristymistä. |
|
(44) |
Toiseen ryhmään kuuluvat yritykset saivat merkittäviä verovapautuksia ja taloudellista tukea, joilla oli merkittävää vaikutusta niiden taloudelliseen tilanteeseen esimerkiksi liikevaihdolla mitattuna. |
|
(45) |
Komissio ilmoitti virallisesti markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevista tuloksista asianomaisille kiinalaisille vientiä harjoittaville ryhmille, Kiinan kauppakamarille sekä valituksen tekijälle. Niille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi, jos niiden kuulemiseen oli erityisiä syitä. |
|
(46) |
Yksi ryhmä toi esiin sen, että komissio ei ollut päättänyt markkinatalouskohtelun myöntämisestä perusasetuksessa säädetyssä kolmen kuukauden määräajassa, ja väitti, että viejät olivat toteuttaneet kaikki tarvittavat toimet ennen määräaikaa, jotta komissio pystyi tietämään, mikä vaikutus sen tätä kohtelua koskevalla päätöksellä saattaisi olla polkumyyntimarginaalin laskemiseen. Toisin sanoen väitteen mukaan markkinatalouskohtelun myöntäminen pitäisi arvioida kolmen kuukauden määräajassa, kun vastaukset polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen on toimitettu tässä määräajassa. Muutoin vaarana on, että polkumyyntiä koskevassa kyselylomakkeessa toimitetut tiedot vaikuttavat markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevaan päätökseen. |
|
(47) |
Tässä tapauksessa on kuitenkin korostettava, että markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevaa päätöstä ei voitu tehdä kolmen kuukauden määräajassa, koska suurin osa siihen liittyvistä tiedoista kerättiin tarkastuskäynneillä, jotka saatettiin päätökseen tämän määräajan jälkeen. Päätös otokseen valittujen vientiä harjoittavien ryhmien markkinatalouskohtelun epäämisestä perustui joka tapauksessa yksinomaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitettyjen viiden asiaa koskevan vaatimuksen perusteelliseen arviointiin, kuten edellä on selitetty. |
|
(48) |
Vaatimukseen 1 liittyen väitettiin, että Kiinan markkinoiden ja LME:n välillä on arbitraasia, koska alumiinia on viety Kiinaan ja Kiinasta vähäisiä määriä tutkimusajanjaksolla. Väitettä ei voida hyväksyä Kiinan markkinoiden ja LME:n välisten hintatasojen eroavaisuuksien vuoksi. |
|
(49) |
Vaatimuksen 2 osalta otettiin esiin useita seikkoja, jotka koskivat komission kahden yrityksen tileissä havaitsemia eri IAS-standardien vastaisuuksia. Esitettyjen väitteiden perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että kummallakaan näistä yrityksistä olisi selkeä kirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti IAS-standardien mukaisesti. |
|
(50) |
Vaatimukseen 3 liittyen tuotiin esiin useita seikkoja. Ensinnäkin väitettiin, että taloudellisen tuen, maankäyttöoikeuksien ja muiden etuuksien, kuten verovapautusten, vaikutus ei vääristänyt merkittävästi yritysten taloudellista tilannetta. Väitettä ei voida hyväksyä, koska näiden järjestelyjen vaikutus on merkittävä liikevaihdolla mitattuna. |
|
(51) |
Tuotiin myös esiin, että useat tukijärjestelmät ja veroetuudet eivät olleet yrityskohtaisia, minkä vuoksi ei voida katsoa, että ne olisivat jäänne aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä. On korostettava, että markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevassa analyysissä on olennaista, puuttuuko valtio toimintaan, riippumatta siitä, onko se yrityskohtaista. Väitteen asiaperusta on joka tapauksessa virheellinen. Yritysten nauttimia etuuksia voidaan tässä tapauksessa itse asiassa pitää yrityskohtaisina, koska ne kaikki on suunnattu tietyn tyyppisille yrityksille, esimerkiksi yrityksille, jotka ovat ulkomaisia, on perustettu tietylle alueelle ja ovat neuvotelleet paikallisviranomaisten kanssa tukien myöntämisestä, hankkivat kotimaisia laitteita, edistävät teknologiaa, osallistuvat messuille tai tekevät t&k-investointeja. |
|
(52) |
Lopuksi vielä esitettiin, että tuloveroista vapauttaminen ja ulkomaisten yritysten vähennykset, jotka tulivat voimaan vuonna 2005, eivät ole aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia vääristymiä. Tulkintaa ei voida hyväksyä. Vaatimuksessa 3 ei viitata ajallisesti rajattuihin (vuoteen 1998 asti, jolloin Kiinassa ryhdyttiin soveltamaan markkinataloussääntöjä) tai soveltamisalaltaan rajattuihin toimiin vaan toimiin, joissa valtio muokkaa liiketoimintaympäristöä keskusjohtoiselle talousjärjestelmälle tyypillisillä toimenpiteillä, kuten syrjivällä verotuksella. |
|
(53) |
Edellä esitetyn perusteella yksikään kiinalainen yritys, joka oli pyytänyt markkinatalouskohtelua, ei pystynyt osoittamaan täyttävänsä kaikkia perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaisia edellytyksiä. Sen vuoksi katsottiin, että näille yrityksille ei pitäisi myöntää markkinatalouskohtelua. Neuvoa-antavaa komiteaa kuultiin, eikä se vastustanut näitä päätelmiä. |
2. Yksilöllinen kohtelu
|
(54) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan koko maata koskeva tulli vahvistetaan tarvittaessa niiden maiden osalta, joihin sovelletaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohtaa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset pystyvät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti osoittamaan, että niiden vientihinnat ja -määrät sekä myyntiolosuhteet ja -ehdot on vapaasti määritetty, valuuttakursseja sovelletaan markkinahintaisina ja valtio ei puutu niiden toimintaan siten, että se mahdollistaisi toimenpiteiden kiertämisen, jos viejille vahvistetaan eri tullit. |
|
(55) |
Kaikki markkinatalouskohtelua pyytäneet vientiä harjoittavat yritykset pyysivät myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että niille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua. Käytettävissä olevien tietojen perusteella päätellään alustavasti, että kaksi otokseen valituista neljästä kiinalaisesta ryhmästä täyttää kaikki yksilöllisen kohtelun vaatimukset. Kahden otokseen valitun ryhmän yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt hylätään. Valtion puuttuminen CITIC Dicastal- ja Baoding-yrityksen toimintaan mahdollistaa toimenpiteiden kiertämisen, jos yksittäisiin viejiin sovelletaan eri tullia, etenkin ottaen huomioon, että näillä kahdella ryhmällä on kaksi yhteisyritystä, jotka tuottavat tarkasteltavana olevaa tuotetta. |
|
(56) |
Neljästä kiinalaisesta otokseen valitusta vientiä harjoittavasta ryhmästä yksilöllinen tarkastelu olisi myönnettävä seuraaville ryhmille:
|
3. Normaaliarvo
3.1 Vertailumaan valinta
|
(57) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, on määritettävä vertailumaassa sovellettavien kotimaisten hintojen tai vastaavan laskennallisen normaaliarvon perusteella. |
|
(58) |
Komissio totesi vireillepanoilmoituksessa aikovansa normaaliarvoa määrittäessään käyttää vertailumaana Turkkia ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta. |
|
(59) |
Vain yksi viejä vastusti valintaa ja ehdotti Malesiaa vaihtoehtoiseksi maaksi mutta totesi myöhemmin, että malesialaiset yritykset eivät olleet halukkaita toimimaan yhteistyössä komission kanssa. |
|
(60) |
Tämän jälkeen komissio tutki, olisiko Turkki tarkoituksenmukainen valinta vertailumaaksi. Pääteltiin, että Turkin markkinoilla, joilla on viisi kansallista tuottajaa ja merkittävästi tuontia kolmansista maista, on paljon kilpailua. Lisäksi turkkilaisten ja kiinalaisten tuottajien tuotantoprosesseissa ei ollut merkittäviä eroja. Edellä esitetyn perusteella tutkimuksessa ei nähty mitään syytä siihen, etteikö Turkki olisi sopivat normaaliarvon määrittämiseksi. Turkkilaiset tuottajat myyvät lisäksi tuotelajeja, jotka vastaavat Kiinasta vietyjä tuotelajeja. |
|
(61) |
Kaksi turkkilaista tuottajaa vastasi kaikille turkkilaisille alumiinipyörien tuottajille lähetettyyn kyselylomakkeeseen. |
|
(62) |
Yhteistyössä toimineiden turkkilaisten tuottajien vastauksissa toimitetut tiedot tarkastettiin paikan päällä, ja ne todettiin luotettaviksi tiedoiksi, joiden pohjalta normaaliarvo voidaan määrittää. |
|
(63) |
Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että Turkki on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti sopiva ja tarkoituksenmukainen vertailumaa. |
3.1 Normaaliarvon määrittäminen
|
(64) |
Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin vertailumaan tuottajalta saatujen ja tarkastettujen tietojen perusteella seuraavasti. |
|
(65) |
Tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin edustavia määriä Turkin kotimarkkinoilla. |
|
(66) |
Komissio selvitti, voitiinko myynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin osalta kannattavan myynnin osuus myynnistä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjaksolla. |
|
(67) |
Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tuotetyypin kokonaismyynnistä ja kun kyseisen tuotetyypin painotettu keskimääräinen hinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa. Tämä hinta laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin kaiken kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjaksona riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa. |
|
(68) |
Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin painotettu keskiarvo. |
|
(69) |
Yhden tuotelajin osalta ei ollut lainkaan kannattavaa myyntiä, ja sen normaaliarvo perustui kotimarkkinoilla myydyn tuotelajin valmistuskustannuksiin, joihin lisättiin myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja kohtuullinen voittomarginaali kotimarkkinoilla. |
|
(70) |
Muutaman tuotelajin normaaliarvo laskettiin vastaavien tuotelajien normaaliarvon perusteella niin, että fyysisten eroavuuksien perusteella tehtiin oikaisuja. |
3.2 Vientihinnat
|
(71) |
Kaikissa niissä tapauksissa, joissa tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety unioniin riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella. |
|
(72) |
Tapauksissa, joissa myynti tapahtui etuyhteydessä olevan tuojan tai kauppiaan kautta, vientihinta muodostettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti kyseisen etuyhteydessä olevan tuojan/kauppiaan ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionissa veloittamien jälleenmyyntihintojen perusteella. Oikaisuja tehtiin kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välissä aiheutuneiden kustannusten, mukaan luettuina myynti-, yleis- ja hallintokulut ja voitto, huomioon ottamiseksi. Voittomarginaalin määrittämiseen käytettiin tarkasteltavana olevan tuotteen etuyhteydettömän tuojan/kauppiaan saamaa voittoa, koska etuyhteydessä olevan tuojan/kauppiaan voittoa ei pidetty luotettavana vientiä harjoittavien tuottajien ja etuyhteydessä olevan tuojan/kauppiaan välisen suhteen vuoksi. |
3.3 Vertailu
|
(73) |
Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. |
|
(74) |
Kiinasta vietyjen ja turkkilaisten yhteistyössä toimineiden tuottajien Turkin markkinoilla myymien pyörien välinen hintavertailu tehtiin erottamalla toisistaan OEM-myynti ja jälkimarkkinamyynti. |
|
(75) |
Edellä esitetyn lisäksi oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten, välillisen verotuksen sekä pankkimaksujen huomioon ottamiseksi, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö. |
4. Polkumyyntimarginaalit
4.1 Otokseen valitut yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu
|
(76) |
Niiden kahden otokseen valitun yrityksen, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, polkumyyntimarginaalit määritettiin vertaamalla täydessä yhteistyössä toimineelle turkkilaiselle tuottajalle määritettyä painotettua keskimääräistä normaaliarvoa kunkin kyseisen yrityksen unioniin viennissä veloittamien hintojen painotettuun keskiarvoon, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään. |
|
(77) |
Polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina unionin rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta ilmaistuna seuraavat:
|
4.2 Kaikki muut yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat
|
(78) |
Polkumyyntimarginaali otokseen valituille yrityksille, joille ei myönnetty markkinatalous- tai yksilöllistä kohtelua, ja yhteistyössä toimineille mutta otoksen ulkopuolisille yrityksille laskettiin kaikkien otokseen valittujen yritysten tulosten painotetun keskiarvon perusteella. Niille kahdelle yritykselle, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua, laskenta suoritettiin 76 kappaleen mukaisesti. Kyseinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina Euroopan unionin rajalla tullaamattomana -hinnasta on 48,7 prosenttia. |
4.3 Kaikki muut vientiä harjoittavat tuottajat
|
(79) |
Koska yhteistyöaste Kiinassa oli erittäin korkea, kaikkiin muihin kiinalaisiin viejiin sovellettava maanlaajuinen polkumyyntimarginaali laskettiin käyttäen korkeinta polkumyyntimarginaalia, joka vahvistettiin yhden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuojan liiketoimien perusteella. Sen vuoksi jäännöspolkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina Euroopan unionin rajalla tullaamattomana -hinnasta on 69,3 prosenttia. |
D. VAHINKO
1. Unionin tuotanto
|
(80) |
Alumiinipyöriä tuotetaan noin 30 yrityksessä, joita sijaitsee monissa EU-maissa. Valitusta tukeneiden ja tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden yritysten osuus oli yli 85 prosenttia unionin kokonaistuotannosta tutkimusajanjaksolla. |
|
(81) |
Unionin kokonaistuotanto ja tutkimukselle annettu tuki on määritetty kaikkien käytettävissä olevien tietojen perusteella, myös valituksessa annettujen, unionin tuottajilta ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjen sekä otokseen valituilta ja muilta yhteistyössä toimineilta tuottajilta saatujen tietojen perusteella. Tietojen perustella voitiin vahvistaa myös niiden tuottajien tuotanto ja tuotannon taso, jotka eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa. |
|
(82) |
Yhden otokseen valitun tuottajan havaittiin tuovan tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinasta ja jälleenmyyvän sitä unioniin markkinoilla. Sen kokonaismyyntiin verrattuna tuonti oli kuitenkin vähäistä eikä vaikuttanut sen asemaan unionin tuottajana. |
2. Unionin kulutus
|
(83) |
Kulutus kehittyi unionissa tarkastelujaksolla seuraavasti:
|
|
(84) |
Unionin kulutus (5) on saatu lisäämällä Eurostatin tietojen mukainen tuonti unionin tuottajien myyntiin EU:ssa. Alumiinipyörien tuonti luokitellaan kahteen ex CN-koodiin, jotka sisältävät myös muita tuotteita. Jotta voitiin arvioida alumiinipyörien osuus kussakin CN-koodissa, niiden osuus CN-koodeihin 8708 70 10 ja 8708 70 50 luokitellusta tuonnista määritettiin maakohtaisesti valituksessa ehdotetulla tavalla. Koska tuonti ilmoitettiin painona, muuntaminen yksikköihin tehtiin myös valituksessa ehdotettua menetelmää käyttäen (keskimääräinen paino yksikköä kohti). Tiedot ristiintarkistettiin ja vahvistettiin otokseen valittujen kiinalaisten viejien toimittamien tietojen perusteella. EU-toimitukset laskettiin lisäämällä otokseen valittujen unionin tuottajien myynti muiden tuottajien myyntiin (ennen vireillepanoa kerätyt tiedot, valituksesta saadut tiedot, otokseen valittujen tuottajien tietojen perusteella tehdyt arviot). |
|
(85) |
Kulutus laski kaiken kaikkiaan 15,5 prosenttia tarkastelujaksolla, mutta se tapahtui epätasaisesti niin, että suuri 15,1 prosentin pudotus tapahtui vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. Kulutus kasvoi 58,6 miljoonasta yksiköstä (vuonna 2006) 62,4 miljoonaan (vuonna 2007) ja sitten putosi 58,3 miljoonaan vuonna 2008 ja 49,5 miljoonaan yksikköön tutkimusajanjaksolla. |
3. Tuonti Kiinasta
3.1 Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä ja markkinaosuus
|
(86) |
Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kehittyneet seuraavasti:
|
|||||||||||||||||||||||||
|
(87) |
Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi 3,7 miljoonasta yksiköstä (vuonna 2006) 5,1 miljoonaan (vuonna 2007), 5,8 miljoonaan (vuonna 2008) ja 6,1 miljoonaan yksikköön tutkimusajanjaksolla. Se lisääntyi siis yli 66 prosenttia vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä. |
|
(88) |
Kiinalaisen tuonnin markkinaosuus kaksinkertaistui. Se kasvoi 6,3 prosentista (vuonna 2006) 8,2 prosenttiin (vuonna 2007), 10 prosenttiin (vuonna 2008) ja 12,4 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi kaiken kaikkiaan 6,1 prosenttiyksikköä. |
3.2 Tuontihinnat
|
(89) |
Seuraavassa taulukossa verrataan Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräisiä hintoja (tiedot saatu Eurostatista, koska viejille lähetetyt kyselylomakkeet liittyvät vain tutkimusajanjaksoon mutteivät edeltäviin vuosiin) otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräisiin myyntihintoihin.
|
|
(90) |
Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat putosivat jatkuvasti vuoden 2006 ja 2008 välillä 9,5 prosenttia ja kohosivat sitten hieman tutkimusajanjaksolla 0,5 prosenttia. Tarkastelujakson aikana hinnat laskivat 8 prosenttia. |
|
(91) |
Hintavertailun perusteella voidaan päätellä, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kaiken kaikkiaan olivat jatkuvasti ja merkittävästi alle otokseen valittujen tuottajien hintojen tarkastelujaksolla ja pakottivat nämä alentamaan omia hintojaan huomattavasti. |
3.3 Hintojen alittavuus
3.3.1 Yleishuomioita
|
(92) |
Tässä tapauksessa on ominaista alan jakautuminen kahteen jakelukanavaan eli alkuperäisten laitevalmistajien OEM-segmenttiin ja jälkimarkkinasegmenttiin. Suurin osa unionin tuottajien myynnistä keskittyi OEM-segmentille, kun taas Kiinasta tuleva tuonti suuntautuu pääasiassa jälkimarkkinasegmentille (noin 70 prosenttia kiinalaisesta tuonnista). Näin ollen unionin tuotannonalan ja kiinalaisen tuonnin myynti kanavoituu epäsymmetrisesti eri segmenteille. |
3.3.2 Hinnan alittavuus
|
(93) |
Unionin markkinoiden myyntihintoja tutkittiin vertaamalla otokseen valitun unionin tuotannonalan hintoja asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin hintoihin. Otokseen valitun unionin tuotannonalan myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta veloitettuja hintoja oikaistuina tarvittaessa noudettuna lähettäjältä -tasolle eli ilman unionissa syntyneitä rahtikustannuksia ja alennusten ja hyvitysten vähentämisen jälkeen. |
|
(94) |
Näitä hintoja verrattiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien veloittamiin nettomyyntihintoihin, joista vähennettiin alennukset ja joita oikaistiin tarvittaessa cif-hinta unionin rajalla -tasolle, jolloin tehtiin asianmukaiset tulliselvityskustannuksia ja tuonnin jälkeisiä kustannuksia koskevat oikaisut. |
|
(95) |
Vertailu osoitti, että tuotua tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin unionissa tutkimusajanjakson aikana hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat 22–37 prosentilla (ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista) yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittajien tuottajien toimittamien tietojen perusteella. Tällainen hinnan alittavuuden taso ja unionin tuotannonalan negatiivinen hintakehitys osoittavat selvästi, että hinnat olivat laskeneet huomattavasti. |
|
(96) |
Jotkin osapuolet väittivät, että alittavuuden taso olisi laskettava viittaamalla vain hinnan lisäarvokomponenttiin (alumiinin kustannukset pois lukien). Tällaista menetelmää käyttäen päädyttäisiin itse asiassa vieläkin suurempaan alittavuuden tasoon. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että täyttä hintaa käyttäen laskettu alittavuuden taso oli jo merkittävä, menetelmää ei tarkasteltu tarkemmin. |
|
(97) |
Alittavuuden korkea taso yhdistettynä unionin tuotannonalan hintojen alentamiseen (ks. 89 kappale ja sitä seuraavat kappaleet) osoittaa polkumyynnin merkittävän vaikutuksen tässä tapauksessa. |
|
(98) |
Jotta voitaisiin ehkäistä mahdolliset kysymykset näiden kahden segmentin eroavaisuuksista, molempia segmenttejä analysoitiin edellä kuvatun saman menetelmän perusteella. Alittavuus oli merkittävä molemmilla segmenteillä (13–30 % OEM-segmentillä ja 56–63 % jälkimarkkinasegmentillä). |
4. Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti
|
(99) |
Seuraavassa taulukossa esitetään muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin kehitys.
|
|
(100) |
Kuten edellä on todettu, Turkki on Kiinan jälkeen toiseksi suurin tuoja, jolla on merkittävä mutta suhteellisen vakaa markkinaosuus. Tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta ja Turkista laski niiden markkinaosuuden vuoden 2006 tasolta 9 prosentista 8,4 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Tämän tuonnin hintojen vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen käsitellään 136 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa. |
5. Unionin tuotannonalan tilanne
5.1 Yleistä
|
(101) |
Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 2006 tutkimusajanjaksoon. |
|
(102) |
Edellä kuvatun mukaisesti käytettiin otantamenetelmää. Vahinkoindikaattorit analysoitiin vahingon tarkastelua varten seuraavilla kahdella tasolla:
|
5.2 Makrotaloudelliset indikaattorit
5.2.1 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
(103) |
Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään tuotannon, tuotantokapasiteetin ja kapasiteetin käyttöasteen kehitys unionin kokonaistuotannon perusteella:
|
|
(104) |
Kuten edellä oleva taulukko osoittaa, tuotanto pysyi suhteellisen vakaalla tasolla noin 49,5 miljoonassa yksikössä vuosina 2006 ja 2007, minkä jälkeen se putosi 45,2 miljoonaan yksikköön vuonna 2008 ja 37,6 miljoonaan yksikköön tutkimusajanjaksolla; laskua oli 24 prosenttia tarkastelujaksolla. Kapasiteetin käyttöaste putosi 19,4 prosenttiyksikköä samalla kaudella. |
|
(105) |
Kapasiteetin käyttöasteen putoamisen pääsyynä tilanteessa, jossa kapasiteetti pieneni, voi olla ainoastaan merkittävä tuotannon väheneminen. |
5.2.2 Myyntimäärät ja markkinaosuus
|
(106) |
Seuraavassa esitetyt luvut kuvaavat myyntimääriä, markkinaosuutta ja keskimääräisiä yksikkömyyntihintoja kaikkien unionin tuottajien perusteella.
|
|
(107) |
EU:n myynti lisääntyi vuosien 2006 ja 2007 välillä 45,4 miljoonasta yksiköstä 46,6 miljoonaan yksikköön, minkä jälkeen se putosi 42,8 miljoonaan yksikköön vuonna 2008 ja 35,7 miljoonaan yksikköön tutkimusajanjaksolla; yhteensä EU:n myynti laski 21 prosenttia tarkastelujaksolla. |
|
(108) |
Kaikki EU:n tuottajat menettivät markkinaosuuttaan jatkuvasti: se oli 78 prosenttia vuonna 2006, 75 prosenttia vuonna 2007, 74 prosenttia vuonna 2008 ja 72 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Tarkastelujaksolla laskua oli yhteensä 6 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan kiinalaisen tuonnin markkinaosuus kasvoi yli 6 prosenttiyksikköä. |
5.2.3 Työllisyys, tuottavuus ja palkat
|
|
2006 |
2007 |
2008 |
Tutkimusajanjakso |
|
Työntekijöiden lukumäärä |
14 204 |
14 818 |
14 309 |
12 981 |
|
Indeksit 2006 = 100 |
100 |
104 |
101 |
91 |
|
Tuottavuus (yksikköä/työntekijä) |
3 500 |
3 341 |
3 164 |
2 903 |
|
Indeksit 2006 = 100 |
100 |
95 |
90 |
83 |
|
Vuosipalkat (euroa) |
22 371 |
20 007 |
18 649 |
18 420 |
|
Indeksit 2006 = 100 |
100 |
89 |
83 |
82 |
|
(109) |
Työllisyys kasvoi vuoden 2006 lopun 14 204 työntekijästä 14 818 työntekijään vuoden 2007 lopulla, väheni 14 309 työntekijään vuoden 2008 lopulla ja väheni vielä 12 981 työntekijään tutkimusajanjakson lopulla. Erityisesti vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä työpaikkoja menetettiin 1 328, mikä vastaa yhtä kymmenesosaa työvoimasta kuudessa kuukaudessa. |
|
(110) |
Tuottavuus puolestaan kehittyi seuraavasti: 3 500 yksikköä työntekijää kohti vuonna 2006, 3 341 vuonna 2007, 3 164 vuonna 2008 ja 2 903 tutkimusajanjaksolla. Tuottavuuden putoamista etenkin vuoden 2008 ja tutkimusajanjaksolla voidaan selittää sillä, että työvoiman vähennykset eivät tapahtuneet samaan tahtiin kuin tuotannon väheneminen. Tätä selittävät tuotannonalan rajoitetut mahdollisuudet suunnata toimintaansa muualle tai sulkea tilapäisesti koneita sekä irtisanomistapauksissa työntekijöille maksettaviin maksuihin liittyvät suuret kustannukset. Tutkimus osoitti, että työntekijöiden lukumäärä väheni erityisesti vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. Palkkakustannukset laskivat tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalan tutkimusajanjaksolla tekemien investointien odotetaan lisäävän tuotannonalan tehokkuutta ja tuottavuutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. |
5.2.4 Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyys
|
(111) |
Polkumyyntimarginaalit on ilmoitettu edellä polkumyyntiä käsittelevässä jaksossa. Kaikki vahvistetut marginaalit ovat merkittävästi vähimmäistasoa korkeammat. Kun lisäksi otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta ei voida pitää vähäisenä. |
5.2.5 Sopimusympäristö
|
(112) |
Kuten 20 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa todettiin, suurin osa unionissa tuotetuista alumiinipyöristä myydään tarjouskilpailuilla, joita järjestetään keskimäärin kaksi vuotta ennen uuden automallin julkistamista. Sen vuoksi komissio tutki myös tarkastelukaudella tehtyjä sopimuksia (jotka pannaan täytäntöön tutkimusajanjakson jälkeen) vahvistaakseen, voitaisiinko unionin tuotannonalan toimitusten todennäköisestä kehittymisestä tutkimusajanjakson jälkeen tehdä joitakin päätelmiä. Kerättyjen tietojen perusteella tässä vaiheessa ei kuitenkaan pystytä tekemään perusteltuja päätelmiä, ja asiaa tutkitaan edelleen. |
5.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit
5.3.1 Yleisiä huomioita
|
(113) |
Kolme kuudesta otokseen valitusta tuottajasta on suuria ryhmiä, joilla on tuotantolaitoksia useissa jäsenvaltioissa, kun taas lopuilla kolmella on keveämmät rakenteet, ja ne keskittyvät yhteen tai kahteen jäsenvaltioon. Tutkimusajanjaksolla otokseen valittujen tuottajien tuotantolaitoksista suljettiin kolme: ensimmäinen vuonna 2006, toinen vuonna 2008 hieman ennen tutkimusajanjaksoa ja viimeinen tutkimusajanjakson loppupuolella. |
5.3.2 Varastot
|
(114) |
Seuraavassa taulukossa esitetään otokseen valittujen unionin tuottajien varastojen koko kunkin kauden lopussa.
|
|
(115) |
Varastot olivat alle 12 prosenttia tuotannosta. On muistettava, että tämä indikaattori ei ole kovin merkityksellinen, koska unionin tuotannonala tuottaa alumiinipyöriä erittäin suureksi osaksi tilauksesta ja varastot tiettynä ajankohtana ovat suurimmaksi osaksi myytyjä muttei vielä toimitettuja hyödykkeitä. |
5.3.3 Myyntihinnat
|
(116) |
Otokseen valittujen EU:n tuottajien yksikkömyyntihinnat olivat vuonna 2006 ja 2007 vakaalla tasolla, noin 49 euroa yksikköä kohti, mutta ne laskivat 48 euroon yksikköä kohti vuonna 2008 ja 46,5 euroon tutkimusajanjaksolla. Tämä vastaa yli 6 prosentin laskua tarkastelujaksolla ja osoittaa myös huomattavaa putoamista tutkimusajanjaksolla (ks. 89 kappaleen taulukko). |
5.3.4 Kannattavuus, kassavirta, investointien tuotto, pääoman saanti ja investoinnit
|
(117) |
Kannattavuus määritettiin ilmaisemalla otokseen valittujen yritysten samankaltaisen tuotteen myynnistä saama nettovoitto ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Vuosina 2006 ja 2007 kannattavuus oli vielä yli kannattavuusrajan, mutta vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla tilanne muuttui jyrkästi, kun myyntimäärien ja myyntihintojen lasku yhdistyi tuotannonalan epäjoustavaan kustannusrakenteeseen, jossa kiinteät kustannukset ovat korkeat.
|
|
(118) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien investointisuuntaukset näkyvät seuraavassa taulukossa.
|
|
(119) |
Taulukosta näkyy, että unionin tuotannonala kasvatti investointejaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, vaikka kannattavuus olikin laskussa. Investoinnit tehtiin pääasiassa koneisiin tehokkuuden parantamiseksi. Investointien kasvu osoittaa, että tuotannonala pystyi edelleen hankkimaan pääomaa. |
|
(120) |
Näistä pyrkimyksistä huolimatta tarkasteltavana olevaan tuotteeseen tehtyjen investointien tuotto romahti tarkastelujaksolla ja oli – 40 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Se vahvistaa tuotannonalan kannattavuuden häviämisen ja kyvyttömyyden saada tuottoa investoinneistaan.
|
|
(121) |
Otokseen valittujen tuottajien toiminnallinen kassavirta väheni myös 8,1 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla, mikä noudattelee kannattavuuden laskua. Tällaisen indikaattorin romahtamisen syynä ei voi olla investointien kasvu, vaan sen on johduttava siitä, että toiminnallinen liiketoiminta tuottaa vähemmän rahaa. Koska tuotannonalan rakenne vaatii jatkuvaa rahavirtaa kiinteää käyttöomaisuutta varten, kassavirran pudotus paljastaa unionin tuotannonalan pahenevan heikkouden ja sen kyvyttömyyden turvautua itserahoitukseen. |
5.3.5 Tuotanto- ja raaka-ainekustannukset
|
(122) |
Seuraavassa taulukossa esitetään tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräisten tonnikohtaisten kustannusten kehitys otokseen valittujen tuottajien osalta.
|
|
(123) |
Keskimääräiset kustannukset pysyivät vakaina tarkastelujaksolla, noin 50 eurossa yksikköä kohti. |
6. Vahinkoa koskevat päätelmät
|
(124) |
Näillä perusteilla päätellään alustavasti, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa. Päätelmää vielä vahvistaa niiden yritysten tai tuotantolaitosten määrä, jotka lopettivat toimintansa (5 OEM-segmentillä) tai joutuivat maksukyvyttömyysmenettelyyn (21 jälkimarkkina- ja 4 OEM-segmentillä) tarkastelujaksolla. |
E. SYY-YHTEYS
1. Johdanto
|
(125) |
Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko asianomaisista maista polkumyynnillä tuleva tuonti syynä unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tarkasteltiin myös muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka olisivat saattaneet vahingoittaa unionin tuotannonalaa, sen varmistamiseksi, ettei niiden aiheuttamaa vahinkoa katsottaisi polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamaksi. |
2. Kiinasta tulevan tuonnin vaikutukset
2.1 Yleistä
|
(126) |
Polkumyyntituonnin lisääntymisen – markkinaosuus kasvoi 6 prosenttiyksikköä vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä – ja samalla kaudella unionin tuottajien 6 prosenttiyksikön markkinaosuuden menetyksen välillä on selvä ajallinen yhteys. Tutkimuksessa vahvistettiin myös jatkuvasti unionin tuottajien hinnat alittavan polkumyyntituonnin negatiiviset hintavaikutukset. |
|
(127) |
Yksi osapuoli väitti, että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus on liian pieni aiheuttaakseen merkittävää vahinkoa. Yhteensä 12 prosentin markkinaosuutta hintaherkillä markkinoilla (etenkin OEM-segmentillä) ei kuitenkaan voida pitää pienenä. |
|
(128) |
Tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi noin 65 prosenttia ja sen markkinaosuus lähes kaksinkertaistui. Lisäksi kuten 86 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa selitettiin, Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat 8 prosenttia (ks. 89 kappale ja sitä seuraavat kappaleet) ja hinnan alittavuus oli merkittävää (ks. 93 kappale ja sitä seuraavat kappaleet). Juuri tuonnin jyrkkä lisääntyminen ja hintojen merkittävä alittavuus ovat päätekijöitä, jotka on otettava huomioon tässä tapauksessa. |
|
(129) |
Unionin tuotannonala reagoi vahinkoa aiheuttavaan polkumyyntiin alentamalla hintojaan vuodesta 2007 lähtien. Kiinalaisen tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi unionin tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt säilyttämään markkinaosuuttaan edes alennetuilla hinnoilla. OEM-segmentin tarjouskilpailuissa on havaittu, että halvoilla kiinalaisilla tarjouksilla on ollut keskeinen asema unionin tuotannonalan tarjoamien hintojen alennuksissa. Unionin tuotannonalan hintojenalennuksista huolimatta kiinalaisen tuonnin keskimääräinen myyntihinta pysyi kuitenkin alempana kuin unionin tuotannonalan hinnat. Tämän tuloksena unionin tuotannonalan myynti putosi merkittävästi tarkastelujaksolla. Koska Kiinan hinnat tutkimusajanjaksolla olivat pudonneet vielä vuoteen 2006 verrattunakin, unionin tuotannonalan oli edelleen pudotettava omia hintojaan pysyäkseen mukana liiketoiminnassa. Unionin tuotannonalan kannattavuus laski alle kannattavuusrajan, minkä vuoksi se ei pysty jatkamaan toimintaansa ajan mittaan. |
|
(130) |
Onkin selvää, että yhä alhaisemmilla hinnoilla tapahtuneen tuonnin merkittävän lisääntymisen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on tiivis yhteys. Sen vuoksi voidaan päätellä tässä vaiheessa, että Kiinasta halvoin hinnoin tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on syy-yhteys. |
2.2 Tarkasteltavana olevan tuotteen jakautuminen segmentteihin
|
(131) |
Väitteiden mukaan OEM- ja jälkimarkkinasegmentti ovat kaksi erillistä myyntikanavaa, joiden välillä ei ole merkittävää vuorovaikutusta. Tämän perusteella on väitetty, että unionin tuotannonalalle, joka kanavoi suurimman osan myynnistään OEM-segmentille (85 % otokseen valittujen tuottajien osalta), ei ole voinut aiheutua vahinkoa kiinalaisesta tuonnista, joka keskittyy pääosin jälkimarkkinasegmentille ja jota on vain vähän OEM-segmentillä. |
|
(132) |
Vaikka jakelukanavat ovatkin erilliset, komission havaintojen mukaan niiden välillä saattaa kuitenkin olla jotakin vuorovaikutusta, vaikkakaan ei suoraan. Jotta tilanteesta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, näitä kahta segmenttiä on kuitenkin myös tarkasteltu erikseen. |
|
(133) |
Jälkimarkkinasegmentillä vahingon voidaan varmasti sanoa aiheutuneen halvan kiinalaisen tuonnin suuresta määrästä, jonka osuus segmentillä on 34 prosenttia. OEM-segmentillä, joka muodostaa suurimman osan EU:n kulutuksesta (35 miljoonaa yksikköä noin 50:stä), kiinalainen tuonti on määrällisesti paljon vähäisempää (enintään 6 %). Kuten on jo selitetty, on kuitenkin muistettava, että OEM-myyntiin liittyvän aiheutuneen vahingon syynä ovat kiinalaisen tuonnin alhaiset hinnat, ja vahinko tosiaan liittyy hintaan. Tarkemmin ottaen on merkkejä siitä, että autonvalmistajat käyttävät Kiinan tarjouksia viitearvona, jonka vaikutuksesta pakotetaan alas EU:n alumiinipyörien valmistajien hinnat tarjouskilpailussa. Säilyttääkseen asemansa markkinoilla unionin tuottajilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin antaa periksi ja alentaa hintojaan. |
|
(134) |
Lisäksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että jälkimarkkinasegmentin laskevilla hintasuuntauksilla on vaikutusta OEM-segmentin hintoihin. Keskimääräisten jälkimarkkina- ja OEM-hintojen vertailu osoittaa, että vaikka jälkimmäiset olivat keskimäärin korkeammat vuoteen 2007, tilanne muuttui vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla. Tämä osoittaa, että hintapaine OEM-segmenttiä kohtaan on ollut paljon korostuneempaa viime vuosina. |
|
(135) |
Sen vuoksi päätellään alustavasti, että kiinalainen tuonti on aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle sekä jälkimarkkina- että OEM-segmentillä. Tätä on joka tapauksessa tutkittava tarkemmin. |
3. Muiden tekijöiden vaikutukset
3.1 Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin vaikutus
3.1.1 Turkista tulevan tuonnin vaikutus
|
(136) |
Turkki on siis Kiinan jälkeen toiseksi suurin tuoja (ks. 99 kappale ja sitä seuraavat kappaleet). Turkin tuonnin markkinaosuus EU:n markkinoilla oli noin 7 prosenttia tarkastelujaksolla. Seuraavassa taulukossa verrataan tuontihintoja kaikista kolmansista maista EU:n tuottajien hintoihin.
|
|
(137) |
Turkin hinnat olivat tarkastelujaksolla jatkuvasti alemmat kuin otokseen valittujen EU:n tuottajien, vuotta 2008 lukuun ottamatta. Tutkimusajanjaksolla Turkin ja unionin tuottajien hintojen ero oli 5,7 euroa (+/– 12,3 % EU:n hinnoista) ja Kiinan ja unionin tuottajien hintojen ero oli 14,5 euroa (+/– 31 %). Tällä perusteella on kohtuullista päätellä alustavasti, että tutkimusajanjaksolla Turkista halvoin hinnoin tulevalla tuonnilla oli joitakin negatiivisia vaikutuksia EU:n tuotannonalaan mutta ei siinä määrin, että se poistaisi syy-yhteyden Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä. |
3.1.2 Muista kolmansista maista kuin Turkista tulevan tuonnin vaikutus
|
(138) |
Muista maista kuin Kiinasta ja Turkista tulevan tuonnin kumuloitu markkinaosuus laski vuoden 2006 tasolta 9 prosentista 8,3 prosenttiin tutkimusajanjaksolla (ks. 99 kappale). Niiden hinnat olivat lähellä unionin tuottajien hintoja samalla kaudella. Tällä perusteella katsotaan, että muista kolmansista maista kuin Kiinasta ja Turkista tulevalla tuonnilla ei ollut vaikutusta unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. |
3.2 Talouskriisin vaikutus
|
(139) |
Jotkin osapuolet väittivät, että EU:n lisääntynyt kulutus vuonna 2007 otti vastaan Kiinasta tulevan tuonnin ja että kulutuksen lasku vuonna 2008 osui ajallisesti samaan aikaan talouden taantuman ja autoteollisuuden myynnin supistumisen kanssa. Väitteen mukaan nämä tekijät olivat unionin tuotannonalan heikon tuloksen keskeisiä syitä. |
|
(140) |
Talouskriisi vaikutti tietenkin negatiivisesti unionin tuotannonalan tilanteeseen, kun kulutustasot ja hinnat laskivat. Vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana kulutus laski 14,5 prosenttia. |
|
(141) |
Alumiinipyörien tuottajat toimivat symbioosissa autoteollisuuden kanssa, ja kriisi vaikutti siihen vakavasti. Jäljempänä olevassa taulukossa näkyy autotuotannon määrän kehitys Euroopassa tarkastelujaksolla. Autoissa on joko alumiini- tai teräspyörät, ja niiden osuuksia on vaikea määrittää. Ei ole kuitenkaan merkkejä siitä, että osuudet olisivat merkittävästi muuttuneet tarkastelujaksolla. Sen vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että autojen tuotantomäärien laskulla – jossa tapahtui dramaattinen pudotus vuoden 2008 lopulta tutkimusajanjaksolle – olisi ollut vaikutus alumiinipyörien tuottajien myyntimääriin. Seuraavasta taulukosta näkyy, että tuotantomäärän lasku oli yli 15 prosenttia vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä.
|
|
(142) |
Unionin tuotannonalan taloudellisten indikaattoreiden analyysi kuitenkin osoittaa, että laskeva suuntaus alkoi jo ennen talouskriisiä ja osui ajallisesti yhteen kiinalaisen tuonnin markkinavaltauksen alkamisen kanssa. Esimerkiksi kannattavuusluvuista käy ilmi, että laskeva suuntaus alkoi vuoden 2006 ja 2007 välillä (laskua 2,5 prosenttiyksikköä), jatkui vuosien 2007 ja 2008 välillä (laskua vielä 2,2 prosenttiyksikköä) ja päätyi 6,9 prosenttiyksikön jyrkkään laskuun vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. |
|
(143) |
Lisäksi kiinalaisen tuonnin osuus markkinoilla kasvoi supistuvasta kulutuksesta huolimatta niin, että se oli 12,4 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat vakaasti ja hinnat alittivat jatkuvasti EU:n tuotannonalan hinnat. Olisi ollut kohtuullista odottaa, että kriisi vaikuttaisi kaikkiin markkinatoimijoihin samalla tavalla. Kiinalainen tuonti kuitenkin lisääntyi hinnoilla, jotka alittivat merkittävästi EU:n hinnat, kuten edellä on selitetty. Sen vuoksi ei ole kohtuutonta päätellä, että ilman talouskriisiä kiinalaisen tuonnin määrä ja markkinaosuus olisivat kasvaneet vieläkin enemmän. |
|
(144) |
Näillä perusteilla on kohtuullista olettaa, että talouden taantuma, vaikka se vaikuttikin unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, ei itsessään vaikuta olevan tekijä, joka poistaa syy-yhteyden polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja merkittävän vahingon väliltä. Päinvastoin, Kiinasta tulevan tuonnin määrä olisi pitänyt laskea kulutuksen laskun mukaisesti, kuten tapahtui muista kolmansista maista tulevalle tuonnille ja EU:n tuotannonalan myynnille (joka siis laski samaan aikaan kun kiinalainen tuonti lisääntyi). |
3.3 Unionin tuotannonalan vientitoiminnan muutosten vaikutus
|
(145) |
Unionin tuottajien vientitoiminta säilyi vähäisenä tarkastelujaksolla (alle 2 % otokseen valittujen EU:n tuottajien kokonaismyynnistä). Sen vuoksi sillä ei voinut olla negatiivista vaikutusta unionin tuotannonalan heikkoon tilanteeseen, eikä se poista syy-yhteyttä. |
3.4 Kilpailu unionin tuottajien välillä ja EU:n markkinoiden keskittyminen
|
(146) |
EU:n markkinoilla toimivien alumiinipyörien tuottajien lukumäärä (noin 30) osoittaa, että EU:n markkinoilla on erittäin paljon kilpailua, vaikka niille on ominaista myös teollisuuden erittäin korkea keskittyminen: kolmen suurimman yrityksen osuus kokonaistuotannosta on 60 prosenttia, kahden muun noin 8 prosenttia ja vielä neljän muun noin 4 prosenttia. Tuotantomääristä saatavilla oleva tiedot osoittavat, että muut tuottajat ovat pieniä tai keskisuuria yrityksiä. |
|
(147) |
Useat pienet tuottajat lopettivat tuotantonsa ennen vuotta 2008, vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla. Tämä voisi osoittaa, että unionin tuottajien välinen kilpailu – ja käynnissä oleva ilmeinen keskittymisprosessi – on vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Tutkimuksesta saadut tiedot kuitenkin osoittavat, että kärsimään eivät ole joutuneet ainoastaan pienet tuottajat. Kehitys on itse asiassa vaikuttanut samalla tavalla suurempiin ja pienempiin tuottajiin. Sen vuoksi ei voida päätellä, että unionin tuottajien välinen kilpailu olisi vaikuttanut merkittävällä tavalla unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. |
3.5 Kuluttajien mieltymykset teräksisten ja alumiinisten pyörien osalta
|
(148) |
Väitettiin, että alumiinipyörien kutistuva kysyntä voisi olla talouskriisiin liittyvä muutos kuluttajien mieltymyksissä, jotka saattavat kääntyä edullisempiin teräspyöriin. Väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä. Tässä vaiheessa ja ilman mitään väitettä tukevia tietoja tällaista kehityskulkua ei voida vahvistaa. |
3.6 Tuotevalikoima
|
(149) |
Jotkin osapuolet väittivät, että kiinalaisen tuonnin lisääntyminen johtui Kiinassa tuotettujen erityisten kalliimman hintaluokan teknologisten pyörälajien (eli taottujen tai flow forming -tekniikalla valmistettujen pyörien) kysynnän kasvusta; näitä pyöriä ei tuoteta (ainakaan merkittävässä määrin) EU:ssa. Tästä syystä Kiinasta peräisin oleva tuonti ei ole voinut aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tutkimuksessa kuitenkin vahvistettiin, että näiden pyörien tuonti muodosti vain erittäin pienen osan Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista. Tämän vuoksi väite oli hylättävä. |
4. Syy-yhteyttä koskeva päätelmä
|
(150) |
Tässä tapauksessa on siis havaittu, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut tappioita tuotannon ja myynnin merkittävän vähenemisen, markkinaosuuden putoamisen sekä hintojen alenemisen vuoksi. Kiinasta tuleva tuonti, joka alitti merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat, on kasvattanut määräänsä ja markkinaosuuttaan samalla kaudella. |
|
(151) |
Komissio on analysoinut myös kaikkia muita tekijöitä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Tältä osin havaittiin, että talouskriisi, tuonti Turkista sekä keskittymiseen johtanut unionin tuottajien välinen kilpailu ovat ehkä jossakin määrin vaikuttaneet vahinkoon. Alustavasti kuitenkin päätellään, että niiden vaikutus ei ole sellainen, että se poistaisi polkumyyntituonnin ja havaitun vahingon välisen syy-yhteyden, kuten edellä on esitetty. |
|
(152) |
Edellä olevan tarkastelun, jossa selvitetään kaikkien tiedossa olleiden tekijöiden vaikutuksia unionin tuotannonalan tilanteeseen, perusteella päätellään näin ollen alustavasti, että Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on syy-yhteys. |
F. UNIONIN ETU
1. Unionin tuotannonalan etu
|
(153) |
Tässä tapauksessa unionin tuotannonalan yhteistyö ja tuki tutkimuksessa oli korkealla tasolla (yli 70 %). Tämä osoittaa, että toimenpiteiden käyttöönotto on selvästi EU:n tuottajien edun mukaista. |
|
(154) |
Tutkimus osoitti, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa polkumyyntituonnista, joka alitti sen hinnat (ks. 93 kappale ja sitä seuraavat kappaleet). |
|
(155) |
Voidaan odottaa, että unionin tuotannonala saa etua toimenpiteistä, jotka todennäköisesti estävät halvoin hinnoin polkumyynnillä tulevan tuonnin kasvun entisestään. |
|
(156) |
Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, voidaan odottaa, että halvoin hinnoin polkumyynnillä tapahtuva alumiinipyörien tuonti jatkuu tai jopa lisääntyy erityisesti jälkimarkkinoilla. Sitäkään mahdollisuutta ei voida sulkea pois, että jälkimarkkinoiden lisääntyvällä hintapaineella ja valtauksella on ainakin epäsuora vaikutus OEM-segmentin tilanteeseen. Tältä osin on havaittu, että jotkin tuottajat asianomaisessa maassa ovat siirtymässä tai ovat jo siirtyneet jälkimarkkinasegmentin keski- tai ylempään hintaluokkaan ja sen jälkeen OEM-segmentille – erittäin halvoin hinnoin. Tämän kehityssuunnan voidaan odottaa jatkuvan, ja se erittäin todennäköisesti vaarantaa OEM-segmentillä toimivan unionin suuren tuottajaryhmän toiminnan. Koska näiden tuottajien taloudellinen tilanne ja kannattavuus eivät ole riittävän vankat pystyäkseen kestämään niiden hinnat merkittävästi alittavan polkumyyntituonnin aiheuttaman lisäpaineen, tämä erittäin todennäköisesti johtaa useiden – ellei jopa kaikkien – unionin tuottajien asteittaiseen katoamiseen. |
2. Maahantuojien etu
|
(157) |
Otokseen valittiin viisi etuyhteydetöntä tuojaa ja kaksi tuontia harjoittavaa käyttäjää (ks. 13 kappale) niiden tuontimäärien perusteella. |
|
(158) |
Yhteistyössä toimineiden etuyhteydettömien tuojien osuus Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärästä oli alle 10 prosenttia. |
|
(159) |
Tutkimuksen mukaan useimmat tuojista ovat kauppiaita, jotka erikoistuvat auton lisäosiin. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään. Yhdessä ryhmässä on yrityksiä, jotka tuovat ja jälleenmyyvät oman tuotemerkkinsä alumiinipyöriä, joiden tuotanto on ulkoistettu Kiinaan. Ne eivät ole kuitenkaan etuyhteydessä kiinalaisiin viejiin. Tämän ryhmän tuojilla on yleensä merkittävää lisäarvoa tuovaa toimintaa EU:ssa (esim. suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystoiminta) ja toisinaan jopa oma jakeluketju, ja tätä vastaavat työllisyystasot. Toiseen ryhmään kuuluvat tuojat/jakelijat, jotka ovat enemmän määrään ja vähemmän tuotemerkkiin keskittyviä kauppiaita. Näillä tuojilla on yleensä alemmat kustannusrakenteet ja vähemmän lisäarvoa tuovaa toimintaa unionissa. |
|
(160) |
Etuyhteydettömien tuojien alhainen yhteistyöaste vaikuttaisi osoittavan, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole merkittävämpiä vaikutuksia niiden toimintaan. Yhteistyössä toimineiden tuojien/jakelijoiden osalta havaittiinkin, että kiinalaisten alumiinipyörien jälleenmyynnin osuus niiden kokonaisliikevaihdosta on 1–6 prosenttia. Toimintaansa ulkoistaneiden yritysten tilanne on monimutkaisempi, sillä niiden liiketoiminta saattaa muodostua lähes kokonaan kiinalaisten alumiinipyörien jälleenmyynnistä. Mahdollisilla toimenpiteillä olisi taatusti vaikutusta niiden toimintaan – vaikka vaikutusten täsmällistä laajuutta onkin vaikea arvioida tässä vaiheessa. Asiaa tutkitaan tarkemmin. |
3. Käyttäjien etu
3.1 Yleistä
|
(161) |
Käyttäjille tarkoitetut kyselylomakkeet lähetettiin noin 20 ilmoittautuneelle käyttäjälle. Tutkimuksessa toimi yhteistyössä 13 autonvalmistajaa. Myös kaksi alumiinipyörien käyttäjiä sekä OEM- ja jälkimarkkinasegmentin tuojia edustavaa järjestöä toimi yhteistyössä. |
|
(162) |
Yhteistyössä toimineiden käyttäjien tuonnin osuus Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista oli 19 prosenttia Eurostatin tietojen mukaan. Eurostatin lukujen perusteella ei ole mahdollista yksilöidä täsmälleen, tapahtuiko tuontimyynti OEM- vai jälkimarkkinasegmentille. Kuten 133 kappaleessa mainittiin, OEM- ja jälkimarkkinasegmenttien välille voitiin kuitenkin tehdä ero, joka osoitti, että OEM-segmentin osuus Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista oli 20–30 prosenttia. Tällä perusteella on kohtuullista olettaa, että OEM-segmentin yhteistyö oli erittäin kattavaa. |
|
(163) |
Autonvalmistajat vaikuttavat käyttävän kiinalaisia tarvikkeita vain rajoitetussa määrin. Yksittäin tarkasteltuina yhteistyössä toimineet autonvalmistajat käyttävät erilaisia liiketoimintamalleja. Jotkin eivät tuo Kiinasta lainkaan, jotkin tuovat alle 5 prosenttia ja jotkin taas jopa 30 prosenttia tarpeestaan. |
|
(164) |
Sekä tuontia harjoittavat että muut käyttäjät vastustavat toimenpiteitä. Yksi niiden pääargumenteista on, että autonvalmistajille on etua siitä, että ne voivat käyttää eri tarjontalähteitä ja hyötyä kilpailusta pyörämarkkinoilla. Toimenpiteiden vuoksi niistä tulisi liian riippuvaisia muutamasta eurooppalaisesta tuottajasta. Väite ei kuitenkaan itsessään vaikuta ratkaisevalta, koska muista kolmansista maista tulee merkittävästi tuontia. |
3.2 Toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset
|
(165) |
Alumiinipyörien osuus auton kustannuksista on noin 1 prosentti. Alumiinipyöriin kohdistuva 20 prosentin toimenpide johtaisi siis 0,2 prosentin kustannusten kohoamiseen. Niiden autonvalmistajien osalta, jotka tuovat enintään 5 prosenttia alumiinipyöristä Kiinasta, autonvalmistukseen liittyvät kustannukset kohoaisivat kaikkiaan 5 prosenttia 0,2 prosentista eli 0,01 prosenttia. Niidenkin autonvalmistajien osalta, jotka tuovat 30 prosenttia alumiinipyöristä Kiinasta, kustannukset kohoaisivat yhteensä vain 30 prosenttia 0,2 prosentista eli 0,06 prosenttia. Toimenpiteillä olisi näin ollen erittäin vähäinen vaikutus kustannuksiin. Ei ilmeisesti ole myöskään täysin tavatonta, että autonvalmistajien tietyllä hinnalla (vaikkapa 50 eurolla) tuomat alumiinipyörät myydään loppukuluttajalle kolmin- tai nelinkertaisella hinnalla (eli 200 eurolla). |
3.3 Tavarantoimittajan vaihtamisesta aiheutuvat kustannukset
|
(166) |
Kuten edellä on esitetty, OEM-alumiinipyörät kehitetään yleensä kaksi vuotta ennen uuden automallin julkaisemista. Tavarantoimittajan vaihtaminen vaatii aikaa (vähintään 6 kuukautta) ja saattaa myös synnyttää työvälineiden hankkimiseen liittyviä lisäkustannuksia. Tutkimus kuitenkin osoitti, että useimmat autonvalmistajat eriyttävät hankintalähteitään joka tapauksessa eli jakavat tietyn alumiinipyörän tuotannon kahden tai useamman tuottajan kesken. Tällaista hankintaa käytetään toimitusvarmuuden vuoksi myös niiden mallien osalta, jotka hankitaan Kiinasta. Sen vuoksi vaikuttaa siltä, että tavarantoimittajan vaihtamisen riski on jo otettu huomioon, kun tehdään päätös suorittaa hankintoja Kiinasta. Lisäksi tutkimuksen aikana kerätyt sopimukset osoittavat, että autonvalmistajat voivat yleensä sanoa sopimuksen irti milloin tahansa ilman seuraamuksia. |
3.4 Osapuolten esittämiä lisäväitteitä
|
(167) |
Jotkin osapuolet väittivät, että tullin käyttöönotto Kiinasta peräisin olevissa alumiinipyörissä antaisi etua eteläkorealaisille autonvalmistajille sen lisäksi, että autoihin sovelletaan 0 prosentin tullia tulevassa vapaakauppasopimuksessa. Väitteen mukaan Etelä-Korean autonvalmistajat saisivat edelleen huokeita kiinalaisia alumiinipyöriä ja voisivat jopa hakea tullinpalautusta EU:hun viedyistä autoista (tiettyjen autonosien tuonnista maksettua tullia voidaan hakea palautettavaksi autoa vietäessä). Kiinalaisiin alumiinipyöriin sovellettava polkumyyntitulli asettaisi eurooppalaiset autonvalmistajat epäedulliseen kilpailuasemaan suhteessa eteläkorealaisiin autoihin, jotka tuodaan EU:hun nollatullilla. |
|
(168) |
Tältä osin on muistettava, että Etelä-Koreasta tulevien autojen markkinaosuus on tällä hetkellä vain 3 prosenttia EU:n automarkkinoista. On vaikea ennustaa korealaisten autojen tuonnin kehitystä, mutta kun otetaan huomioon toimenpiteiden erittäin vähäiset suorat kustannusvaikutukset EU:n autonvalmistajiin, tässä vaiheessa ei voida päätellä, että kiinalaisten alumiinipyörien tuonnissa käyttöönotettavalla polkumyyntitullilla olisi suurempaa vaikutusta. |
4. Kuluttajien etu
|
(169) |
Toimenpiteiden vaikutuksista kuluttajiin ei ole esitetty mitään väitteitä. Tämä samoin kuin tutkimuksessa havaitut vähäiset kustannusvaikutukset ja autonvalmistajien hinnoittelustrategia eivät osoita, että kuluttajahintoihin kohdistuvat merkittävämmät vaikutukset olisivat todennäköisiä. |
5. Toimittajien etu
|
(170) |
Tavarantoimittajille suunnattuun kyselylomakkeeseen vastasi viisi raaka-aineen/laitteiden toimittajaa, jotka toimittivat alumiinipyörien tuottajille unionissa. Ne toimittavat alumiini-/primäärivalanteita, maalia/pohjamaalia tai pienpainekoneita. Valanteiden toimittajien osalta myynti unionin tuotannonalalle muodostaa vain murto-osan niiden toiminnasta (alle 6 % koko liikevaihdosta), mikä osoittaa niiden suhteellisen laimeaa kiinnostusta Kiinasta peräsin olevien alumiinipyörien polkumyyntitulleihin. Muiden toimittajien (maalin tai pienpainekoneiden) osalta unionin tuotannonalalle suuntautuvan myynnin osuus on 30–50 prosenttia niiden kokonaisliikevaihdosta. Kun otetaan huomioon, että nämä ovat pk-yrityksiä, unionin tuotannonalan elinkelpoisuus on niiden toiminnan kannalta olennaista. |
6. Unionin etua koskevat päätelmät
|
(171) |
Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että unionin edusta saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien alumiinipyörien tuonnissa. |
G. VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET
1. Vahingon korjaava taso
|
(172) |
Polkumyyntiä, siitä aiheutuvaa vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle. |
|
(173) |
Näiden tullien suuruutta määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittava tullin määrä. |
|
(174) |
Alumiinipyörien markkinoille on ominaista kahden suhteellisen erillisen markkinasegmentin esiintyminen, kuten 20 kappaleessa todettiin. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että unionin tuottajien myynti keskittyi OEM-segmentille, ja sen osuus oli 85 prosenttia unionin tuotannonalan kokonaismyynnistä. |
|
(175) |
Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa varten katsottiin sen vuoksi tarpeelliseksi arvioida vahinkomarginaali, jossa otetaan huomioon tämä erityinen markkinatilanne. |
|
(176) |
OEM-segmentillä alumiinipyörien ostajat (jotka ovat autonvalmistajia) tekevät tyypillisesti tilauksensa tarjouskilpailun kautta. Tämän tuloksena sama pyörämalli, joka on tarkoitettu asennettavaksi samaan automalliin, saatetaan tilata monissa tapauksissa useista lähteistä, usein kiinalaiselta ja EU:n toimittajalta samaan aikaan. Alustavasti katsottiin, että tarjouskilpailumenettelystä saadaan tarkkaa ja luotettavaa tietoa kiinalaisten ja unionin tuottajien välisestä keskimääräisestä hintakilpailusta tutkimusajanjaksolla niiden kilpaillessa samasta tarjouksesta. |
|
(177) |
Sen vuoksi pidettiin asianmukaisena laskea alittavuusmarginaali niiden hintojen perusteella, jotka saatiin EU:n tuottajien ja kiinalaisten viejien toimittamista tiedoista niiden kilpaillessa tällaisista tarjouksista. |
|
(178) |
Laskettaessa tullia, joka poistaisi vahingollisen polkumyynnin vaikutukset, katsottiin, että toimenpiteiden avulla unionin tuotannonalan pitäisi pystyä kattamaan tuotantokustannukset ja saavuttamaan kohtuullinen voitto. Tuotantokustannusten osalta tehtiin oikaisu unionin tuotannonalalle tutkimusajanjaksolla aiheutuneiden tappioiden (– 5,4 %) huomioon ottamiseksi. Lisäksi katsottiin, että sellainen myyntivoitto (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnissä unionissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta, olisi arvioitava vuoden 2006 kannattavuuden perusteella, joka oli + 3,2 prosenttia. Kyseisenä vuonna Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli vielä suhteellisen vähäinen. Tämän perusteella unionin tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. |
|
(179) |
Hinnan alittavuuden marginaaliksi saatiin 20,6 prosenttia. |
|
(180) |
Tulos vielä vahvistettiin lisälaskennalla, joka perustui tiettyjen autonvalmistajien tutkimuksen aikana esittämien tarjoussopimusten vertailuun. Kun autonvalmistajat tilasivat saman alumiinipyörämallin sekä kiinalaiselta että unionin tuottajalta, viitehinnan alittavuuden marginaali – 93 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa esitetyt oikaisut huomioon ottaen – oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisessä kappaleessa esitetty. |
|
(181) |
Viitehinnan alittavuuden marginaali on alempi kuin 76 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa vahvistettu polkumyyntimarginaali, minkä vuoksi sitä olisi käytettävä perustana määritettäessä tullin tasoa alhaisemman tullin säännön mukaisesti. |
|
(182) |
Kun otetaan huomioon tässä tapauksessa vahingon poistavan tason määrittämiseen sovellettu menetelmä, ei pidetä järkevänä täsmentää yksilöllisiä polkumyyntitulleja perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaisesti. Tämä johtuu erityisesti siitä, että ei ole käytettävissä luotettavia tietoja yrityskohtaisen arvioinnin tekemiseksi. Tämän vuoksi päätetään alustavasti ottaa käyttöön maanlaajuinen polkumyyntitulli, jota sovelletaan kaikkeen Kiinasta tulevaan tuontiin viitehinnan alittavuuden marginaalin eli 20,6 prosentin suuruisena. |
2. Väliaikaiset toimet
|
(183) |
Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa olisi perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti otettava käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli. Tässä tapauksessa tullin olisi oltava todetun vahinkomarginaalin suuruinen. |
|
(184) |
Ehdotetun polkumyyntitullin suuruus on näin ollen 20,6 prosenttia. |
H. ILMOITTAMINEN OSAPUOLILLE
|
(185) |
Edellä esitetyt alustavat päätelmät ilmoitetaan kaikille asianomaisille osapuolille, joille annetaan tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Niiden huomautukset tutkitaan ja, jos ne ovat oikeutettuja, otetaan huomioon ennen lopullisten päätösten tekemistä. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt polkumyyntitullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisia lopullisia päätelmiä varten, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia, CN-nimikkeisiin 8701 –8705 kuuluviin moottoriajoneuvoihin tarkoitettuja alumiinipyöriä, myös lisälaitteilla tai renkailla varustettuja, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8708 70 10 ja ex 8708 70 50 (Taric-koodit 8708 70 10 10 ja 8708 70 50 10).
2. Edellä 1 kohdassa kuvatun tuotteen vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on 20,6 prosenttia.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.
4. Jollei toisin ole säädetty, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
Asianomaiset osapuolet voivat pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla komission kuulemiksi yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1225/2009 20 artiklan soveltamista.
Asianomaiset osapuolet voivat asetuksen (EY) N:o 1225/2009 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 10 päivänä toukokuuta 2010.
Komission puolesta
José Manuel BARROSO
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.
(2) EUVL C 190, 13.8.2009, s. 22.
(3) Valetut, flow formed -tekniikalla valmistetut, taotut sekä kaksi- ja kolmiosaiset pyörät.
(4) Poikkeuksellisesti näin ei ollut joinakin kuukausina tämän menettelyn tutkimusajanjaksolla. Kiinan alumiinimarkkinoiden hintojen kohoaminen on tulosta Kiinan hallituksen kannustinpaketista, jolla pyritään rajoittamaan talouskriisin vaikutuksia (Vuoden 2008 lopussa valtion Reserves Bureau -virasto käynnisti järjestelyn alumiinin ostamiseksi sulatoilta helpottaakseen niiden toimintaa, kun maailmanlaajuinen talouskriisi vähensi kysyntää. Valtion takaamilla ostoilla käytettiin suurin osa varastoista kotimarkkinoilla maalis- ja huhtikuussa ja kohotettiin hintoja vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla).
(5) Kahdella tavalla laskettuja kulutuslukuja verrattiin toisiinsa, ja tulosten havaittiin olevan samat. Koska suurin osa tuotannosta tapahtuu tilauksesta, varastojen määrällä ei ole suurta merkitystä verrattuna kokonaiskulutukseen. Ensimmäisessä laskelmassa EU:n tuotanto lisättiin tuontiin, ja tästä vähennettiin vienti. Toisessa laskelmassa tuonti ja EU-myynti (otokseen valituilta tuottajilta ja minikyselyistä saadut tiedot sekä oletukset muiden tuottajien osalta) laskettiin yhteen. Toista vaihtoehtoa pidettiin parempana, koska se oli tarkempi tässä tapauksessa.