(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 16 päivänä toukokuuta 2024 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’ tai ’Kiina’, peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen tinalla pinnoitettujen levyvalmisteiden, jäljempänä ’tinalla pinnoitetut tuotteet’ (2), tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (3), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille vastaanotettuaan valituksen, jonka oli 2 päivänä huhtikuuta 2024 tehnyt Eurofer, jäljempänä ’valituksen tekijä’. Valitus tehtiin perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tinalla pinnoitettuja tuotteita valmistavan unionin tuotannonalan puolesta. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireille panemiseksi.

(3)

Komissio asetti tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi 24 päivänä lokakuuta 2024 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2024/2731 (4), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’.

(4)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti lisäksi tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(5)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(6)

Useat polkumyyntitullien mahdollista käyttöönottoa vastustavat osapuolet esittivät vireillepanoa koskevia huomautuksia ja väittivät, ettei valituksessa esitetty näyttöä siitä, että unionin tuotannonalalle olisi aiheutunut merkittävää vahinkoa tai että siihen olisi kohdistunut vahingon uhka, minkä vuoksi valitus olisi menettelyllisesti puutteellinen.

(7)

Etuyhteydetön tuoja Steelforce Packaging BV, jäljempänä ’Steelforce’, pyrki ensin osoittamaan väitetyn unionin tuotannonalalle aiheutunutta merkittävää vahinkoa koskevan näytön puuttumisen viittaamalla valituksessa esitettyyn unionin tuotannonalan tulokseen. Steelforce väitti erityisesti, että keskimääräiset myyntihinnat pysyivät keskimääräisiä tuotantokustannuksia korkeampina sekä vuonna 2022 että valituksessa käytetyllä tutkimusajanjaksolla eli lokakuusta 2022 syyskuuhun 2023, jäljempänä ’valituksen tutkimusajanjakso’, joten unionin tuotannonala oli kannattava kyseisellä ajanjaksolla.

(8)

Steelforce väitti myös, ettei tämä positiivinen tulos ollut tilapäinen kehityssuunta, kuten valituksen tekijä väitti, vaan että vuosien 2020 ja 2021 negatiivinen tulos oli luonteeltaan tilapäinen ja johtui covid-19-pandemian aiheuttamasta yleisestä unionin talouden häiriöstä, joka vähensi jyrkästi kysyntää. Steelforce väitti, että unionin tuotannonalan kehityksen suunta oli ollut yleisesti ottaen positiivinen myös vuosina 2018 ja 2019.

(9)

Lisäksi Steelforce väitti, että unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyi hyvin suurena ja pääosin vakaana. Kaikki nämä seikat osoittivat, ettei unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinkoa.

(10)

Steelforce väitti myös, ettei unionin tuotannonalaan kohdistu myöskään muuta välitöntä vahingon uhkaa, koska sille ei aiheudu merkittävää vahinkoa ja mahdollinen uhka voi näin ollen koskea vain tulevaa vahinkoa.

(11)

Lisäksi Steelforce väitti, että valituksessa esitetty väite, jonka mukaan Kiinasta tuleva tuonti estää unionin tuotannonalan hinnankorotuksia tai painaa hintoja alaspäin, oli perusteeton, koska se perustui vain yhden nimeämättömän unionin tuottajan tietoihin eikä näitä tietoja ilmoitettu. Tämä esti Steelforcea käyttämästä puolustautumisoikeuttaan asianmukaisesti, koska se ei voinut esittää merkityksellisellä tavalla huomautuksia tiedoista tai arvioida tiedot toimittaneen unionin tuottajan kokoa.

(12)

Lopuksi Steelforce väitti, että valituksessa esitetyt neljännesvuosittaiset kannattavuustiedot eivät markkinoiden kysynnän luontaisen kausiluonteisuuden vuoksi osoittaneet varmasti vahingon uhan olemassaoloa.

(13)

Edellä todetun estämättä Steelforce väitti, että kaikki valituksessa esitetty näyttö ja esitetyt väitteet olivat vanhentuneita. Ensinnäkin se väitti, että valituksen tutkimusajanjakso päättyi vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä, kun taas tutkimus oli pantu vireille toukokuussa 2024, minkä vuoksi kaikki valituksessa esitetty näyttö on parhaimmillaankin osoitus aiemmin aiheutuneesta vahingosta, ei sen jatkumisesta vielä nykyäänkin. Toiseksi Steelforce väitti, ettei vireillepanoilmoituksesta käynyt ilmi, että komissio olisi pyrkinyt päivittämään valituksessa esitettyjä lukuja perusasetuksen 5 artiklan noudattamiseksi. Steelforce väitti näin ollen, että tutkimus oli sääntöjenvastainen, koska sillä rikottiin 5 artiklan 3 kohtaa.

(14)

China Iron and Steel Association, jäljempänä ’CISA’, väitti samalla tavoin kuin Steelforce edellä johdanto-osan 7 ja 13 kappaleessa mainituissa väitteissään, että valituksessa ei ollut esitetty selkeää näyttöä menettelyn vireillepanon perustelemiseksi ja että valituksen tekijä käytti liian paljon luottamuksellisia tietoja, minkä vuoksi muut asianomaiset osapuolet eivät pystyneet merkityksellisellä tavalla vastaamaan valituksessa esitettyihin väitteisiin. CISA väitti erityisesti, että toisin kuin perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdassa vaaditaan, valitukseen valittu tarkastelujakso ei ollut edustava, jotta sen perusteella voitaisiin tehdä luotettavia päätelmiä tässä menettelyssä, koska tarkastelujaksolla covid-19-pandemia vaikutti markkinatilanteeseen. Ottaen huomioon tuotantoa, kysyntää ja toimitusketjujen toimintaa vuosina 2020 ja 2021 häirinneet sulkutoimet CISA pyysi komissiota käyttämään vuodesta 2019 tai 2018 alkavaa tarkastelujaksoa, joka kuvastaisi tavanomaisia liiketoimintaolosuhteita. Unionin tuotannonalan vuosien 2020 ja 2021 tuloksen epätavallinen luonne näkyisi silloin mikro- ja makrotaloudellisten indikaattorien kehityksessä.

(15)

CISA väitti myös, että valituksessa jätettiin huomiotta useat unionin tuotannonalan tilanteen kannalta merkittävät tekijät, kuten investointien tuotto, pääoman saanti, kassavirta, palkat ja vientisaavutukset. Valituksen ei-luottamuksellisen version laadusta CISA totesi, että unionin kulutuksen, markkinaosuuden ja makrotaloudellisten tietojen esittäminen vaihteluväleinä todellisten lukujen sijaan esti asianomaisia osapuolia vastaamasta valituksessa esitettyihin väitteisiin ja loukkasi sen vuoksi heidän puolustautumisoikeuttaan.

(16)

Valituksen tekijä väitti, että valituksessa keskityttiin merkittävää vahinkoa arvioitaessa vuosittaisiin lukuihin ja että vuosineljänneskohtainen kehitys oli esitetty vain taustatietojen saamiseksi ja osoituksena vahingon uhasta. Valituksen ei-luottamuksellisesta versiosta valituksen tekijä totesi, että vahinkoa koskevat tiedot esitettiin vaihteluväleinä kilpailusääntöjen noudattamiseksi, koska niiden mukaan yhdistelmätietojen on oltava peräisin vähintään viideltä yritykseltä ja valituksen tehneitä tuottajia on vain neljä.

(17)

Väitteistä, joiden mukaan valituksessa ei ollut esitetty riittävää näyttöä unionin tuotannonalalle aiheutuneesta vahingosta, komissio totesi, että perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan merkittävän haitan toteaminen edellyttää, että unionin tuotannonalan tilanteeseen vaikuttavat olennaiset (eivät välttämättä kaikki) tekijät ja seikat osoittavat heikkenemistä.

(18)

Valituksessa osoitettiin, että vuonna 2022 tapahtuneen nousun jälkeen keskimääräinen voittomarginaali pieneni huomattavasti valituksen tutkimusajanjaksolla. Komissio huomautti myös, että valituksen avoimessa versiossa esitettiin todellisia lukuja valituksen tekijän myynnistä unionissa ja että niistä ilmeni huomattava väheneminen vuoden 2020 ja valituksen tutkimusajanjakson välillä. Valituksen tekijän tuotantoa ja työntekijöitä koskevissa luvuissa näkyi huomattava pudotus kyseisellä ajanjaksolla. Lisäksi toisin kuin Steelforce johdanto-osan 9 kappaleessa mainitussa väitteessään esittää, valituksesta käy ilmi, että unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni, kun taas Kiinasta tuleva tuonti lähes kaksinkertaistui vuoden 2020 ja valituksen tutkimusajanjakson välillä. Myös valituksessa vaihteluväleinä esitetyistä makrotaloudellisesta tiedoista ilmeni tuotannon, myynnin ja työllisyyden väheneminen. Sen vuoksi komissio päätteli, että valituksessa esitettyjä tietoja voitiin pitää riittävänä vahinkoon viittaavana näyttönä.

(19)

Vaihteluvälien käyttäminen todellisten lukujen sijaan valituksen luottamuksellisissa tiedoissa on yleinen käytäntö, jos ne ovat riittävän yksityiskohtaisia, jotta luottamuksellisina toimitettujen tietojen olennainen sisältö voidaan kohtuullisesti ymmärtää. Valituksessa esitetyistä vaihteluväleistä ilmeni tarkastelujaksolla tapahtunut kehitys, minkä vuoksi ne katsottiin riittävän yksityiskohtaisiksi.

(20)

Johdanto-osan 11 kappaleessa mainituista Steelforcen väitteistä komissio huomautti, että valituksen ei-luottamuksellisen version liite 12 sisälsi hintavertailun, jossa vertailtiin kaikkien valituksen tehneiden unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamia myyntihintoja ja tilastoihin perustuvia Kiinasta tulevan tuonnin hintoja ja joka osoitti Kiinasta tulevan tuonnin hintojen olleen alhaisempia kuin unionin tuotannonalan hinnat valituksen tutkimusajanjaksolla.

(21)

Valituksen liite 12 sisälsi myös valituksen tehneiden unionin tuottajien yhteenlasketut myyntimäärät etuyhteydettömille asiakkaille EU:ssa, ja niissä näkyivät tasainen lasku tarkastelujaksolla ja jyrkkä pudotus vuoden 2022 ja valituksen tutkimusajanjakson välillä, kun taas Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi samalla ajanjaksolla

(22)

Lisäksi valituksen tekijä esitti valituksen luottamuksellisessa versiossa yksittäisiä esimerkkejä unionin tuottajista, joiden oli täytynyt alentaa myyntihintojaan voidakseen myydä tuotteitaan. Valituksen tekijä esitti yhteenvedon näiden luottamuksellisten asiakirjojen olennaisesta sisällöstä valituksen 194 ja 195 kohdassa.

(23)

Näin ollen komissio päätteli, että valituksen tekijä oli toimittanut perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkimuksen vireillepanon kannalta riittävää näyttöä alihinnoittelusta, määriin kohdistuneesta vahingosta ja hinnankorotusten estymisestä.

(24)

Komissio huomautti, että valituksen tutkimusajanjakso poikkeaa usein itse menettelyssä käytetystä tutkimusajanjaksosta, kun otetaan huomioon aika, joka kuluu valituksen tekemisestä tutkimuksen vireillepanoon. Perusasetuksessa ei aseteta mitään lakisääteisiä velvoitteita sille, miltä ajalta valituksessa esitettyjen tietojen on oltava, mutta siinä säädetään, että valitukseen on sisällyttävä tietoa, joka on kohtuudella valituksen tekijän käytettävissä. Komissio katsoi, että valituksessa esitetyt tiedot olivat riittävän tuoreita tutkimuksen vireille panemiseksi.

(25)

Vahinkoa koskevien kehityssuuntausten tarkastelujaksosta komissio huomautti, että se analysoi tavanomaisen käytäntönsä mukaisesti vahinkoindikaattorit neljän vuoden ajalta ennen tutkimusajanjaksoa ja että covid-19-pandemian vaikutukset arvioitiin vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevassa analyysissa johdanto-osan 235, 293, 300 ja 323 kappaleessa. Sen vuoksi komissio päätteli, että tarkastelujakso oli sopiva vahinkoa koskevien kehityssuuntausten arvioimiseksi.

(26)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että valituksessa esitetty näyttö riitti osoittamaan unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon, että Kiinasta tuleva tuonti tapahtui polkumyynnillä ja että polkumyynnin ja vahingon välillä oli syy-yhteys. Komissio totesi, että tämä näyttö oli riittävä tutkimuksen vireille panemiseksi, ja hylkäsi muiden osapuolten tältä osin esittämät väitteet.

(27)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(28)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen. Komissio valitsi otoksen käyttäen perusteena tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotanto- ja myyntimäärien edustavuutta tutkimusajanjaksolla sekä maantieteellistä edustavuutta. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa oli yli 80 prosenttia ja arvioidusta myynnistä unionissa yli 70 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta.

(29)

Alustavaa otosta koskevia huomautuksia ei esitetty, joten komissio vahvisti sen myös lopulliseksi otokseksi. Otos on unionin tuotannonalaa edustava.

(30)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(31)

Yksi etuyhteydetön tuoja toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(32)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(33)

Yksitoista kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottaja toimitti pyydetyt tiedot ja suostui siihen, että ne sisällytetään otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen tuottajan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(34)

Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja Kiinan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

(35)

Komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(36)

Lisäksi valituksen tekijä toimitti valituksessa riittävää näyttöä tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä Kiinassa. Näin ollen tutkimus kattoi kyseiset raaka-aineisiin liittyvät vääristymät sen määrittämiseksi, olisiko tutkimuksessa sovellettava perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdan säännöksiä, kuten vireillepanoilmoituksessa ilmoitettiin. Tästä syystä komissio lähetti Kiinan viranomaisille täydentäviä kyselylomakkeita.

(37)

Vientiä harjoittaville tuottajille, unionin tuottajille, etuyhteydettömille tuojille ja käyttäjille tarkoitetut kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (5) vireillepanopäivänä.

(38)

Komissio sai vastauksia kyselylomakkeeseen kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, kolmelta otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta ja kahdelta käyttäjältä. Lisäksi se sai valituksen tekijältä makrotaloudellisia tietoja koskevan kyselylomakkeen.

(39)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, sen aiheuttaman vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(40)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2023 ja 30 päivän maaliskuuta 2024 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2020 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(41)

Tutkimuksen kohteena ovat raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistetut levyvalmisteet, tinalla pinnoitetut, myös muovipinnoitetut ja/tai lakatut, jäljempänä ’tinalla pinnoitetut tuotteet’, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7210 11 00 , 7210 12 , ex 7210 70 , 7210 90 40 , ex 7210 90 80 , 7212 10 ja ex 7212 40 (Taric-koodit 7210 70 10 15, 7210 70 80 20, 7210 70 80 92, 7210 90 80 20, 7212 40 20 10, 7212 40 80 12, 7212 40 80 30, 7212 40 80 80 ja 7212 40 80 85), jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

(42)

Tinalla pinnoitetut tuotteet ovat pakkausmateriaalia, jota käytetään pääasiassa metallitölkkien tuotannossa. Ne ovat osa terässektoria, sillä ne valmistetaan pääasiassa kylmävalssatuista teräskeloista, jotka sen jälkeen sähköpinnoitetaan tinalla.

(43)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(44)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(45)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(46)

Yksi vientiä harjoittavista tuottajista, Baosteel Group, ja CISA pyysivät kaksoisvalssattujen tinalla pinnoitettujen tuotteiden, jäljempänä ’DRT-tuotteet’, jättämistä tutkimuksen ulkopuolelle. Kumpikin väitti, että DRT-tuotteiden tuotantoprosessi ja fyysiset ominaisuudet ovat erilaiset kuin muiden tinalla pinnoitettujen tuotteiden, sillä ne ovat ohuempia, tasaisempia ja helpompia käsitellä, ja lisäksi niiden myötölujuus on suurempi. DRT-tuotteilla on myös omat valmistusstandardinsa (DIN EN 10203, DIN EN 10202 ja JIS G3303). Baosteel Group väitti, että tällaisten tinalla pinnoitettujen tuotteiden tarjonnasta on puutetta unionissa.

(47)

CISA pyysi lisäksi jättämään tuotteen määritelmän ulkopuolelle D&I-tekniikalla (drawn and ironed) valmistetut tinalla pinnoitetut tuotteet, jäljempänä ’DIT-tuotteet’. Se väitti, että DIT-tuotteiden tuotantoon kuuluu lieriön muotoon vedetyn tuotteen venytysvetäminen, joka ohentaa seinämän paksuutta ja säilyttää samalla lieriön läpimitan. Tämä tekee tölkeistä kevyitä ja riittävän vahvoja kestämään sisäistä painetta. Ne on räätälöity pääasiallista käyttötarkoitustaan varten eli käytettäviksi hiilihapotettujen juomien tölkkeinä. CISA väitti, että DIT-tuotteita ei voi korvata muilla tinalla pinnoitetuilla tuotteilla, ja korosti, että myös DIT-tuotteille on oma valmistusstandardinsa (DIN EN 10202). CISA väitti lisäksi, että EU:n DIT-tuotteiden kysyntä ylittää usein tarjonnan, ja huomautti, että Yhdysvaltain kauppaministeriö on hyväksynyt niiden jättämisen pois terästä ja alumiinia koskevasta Section 232 -menettelystä (vuonna 1962 annetun USA:n kaupanlaajennuslain 232 §).

(48)

Valituksen tekijä kiisti nämä väitteet, eikä yksikään käyttäjä tukenut niitä. Valituksen tekijä väitti, että DRT-tuotteet valmistetaan samalla tuotantolinjalla käyttäen samoja tuotantolaitteita ja että ainoa ero on se, että tuotantoprosessin loppuvaiheessa käytettävät valssausnopeudet ovat suurempia. Lisäksi standardit DIN EN 10203, DIN EN 10202 ja JIS G3303 kattavat DRT-tuotteiden lisäksi kerran valssatut tinalla pinnoitetut tuotteet, ja unionin tuottajien tuoteluetteloiden mukaan DRT-tuotteilla ja kerran valssatuilla tuotteilla on usein samat käyttötarkoitukset. Lisäksi valituksen tekijä väitti, että sillä, että tietyt yhdysvaltalaiset tuojat saivat Yhdysvaltojen teollisuus- ja turvallisuusvirastolta väliaikaisen luvan DIT-tuotteiden tuontiin, koska Yhdysvalloissa ei tuoteta tämäntyyppisiä tinalla pinnoitettuja tuotteita, ei ole merkitystä tässä tutkimuksessa.

(49)

Baosteel Group ja CISA eivät toimittaneet näyttöä asiasta, minkä vuoksi komissio ei voinut päätellä, että DRT-tuotteilla olisi sellaisia erityisiä fyysisiä, kemiallisia tai teknisiä ominaisuuksia, joiden perusteella ne voitaisiin jättää tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Ne kuuluvat myös selvästi vireillepanoilmoituksen 2 kohdassa esitetyn tuotteen määritelmän piiriin. Kaksoisvalssattu tinalla pinnoitettu tuote on sen vuoksi osa tarkasteltavana olevaa tuotetta, ja se kuuluu näin ollen tutkimuksen piiriin. Valituksen 28, 30 ja 32 kohdassa käsitellään erityisesti kaksoisvalssattuja tinalla pinnoitettuja tuotteita tuotantoprosessissa, ja tuotteen valvontakoodien, jäljempänä ’PCN-koodi’, rakenteessa on kyselylomakkeissa paksuusluokka (enintään 0,179 mm), joka kattaa kaksoisvalssatut tinalla pinnoitetut tuotteet (6). Komissio päätti näin ollen alustavasti hylätä tämän pyynnön.

(50)

DIT-tuotteiden, samoin kuin DRT-tuotteiden, valmistusstandardi DIN EN 10202 (joka on kummallekin yhteinen) ei koske vain tätä tiettyä tuotelajia. Lisäksi tuottajien tuoteluetteloista käy ilmi, että ne myyvät DIT-tölkkejä elintarvike- ja juomapakkausteollisuudelle, toisin sanoen samoille käyttäjille kuin muitakin tinalla pinnoitettuja tuotteita. Lisäksi vaikka DIT-tuotteiden tuotantoon kuuluisikin erityinen prosessivaihe, se ei ole osoitus siitä, että DIT-tuotteet eivät sisälly vireillepanoilmoituksen 2 kohdassa esitettyyn tuotteen määritelmään. Vaikka Yhdysvallat on jättänyt tämän tuotteen Section 232 -menettelyn ulkopuolelle, kyseinen päätös on tehty sellaisessa oikeudellisessa kehyksessä, joka eroaa täysin tästä tutkimuksesta. Joka tapauksessa päätös tehtiin siksi, että Yhdysvalloissa ei ollut riittävästi tyydyttävän laatuisten DIT-tuotteiden tuotantoa, kun taas unionissa ei ole osoitettu vastaavaa tilannetta. Näin ollen komissio hylkäsi alustavasti tämän väitteen.

(51)

Koska tutkimuksen vireillepanohetkellä oli käytettävissä riittävää näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin merkittäviin vääristymiin Kiinan osalta, komissio katsoi aiheelliseksi panna vireille kyseisen maan vientiä harjoittavia tuottajia koskevan tutkimuksen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(52)

Näin ollen tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja tinalla pinnoitettujen tuotteiden valmistuksessa käytetyistä tuotantopanoksista. Yksitoista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot.

(53)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(54)

Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä.

(55)

Komissio myös täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(56)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 19 päivänä elokuuta 2024 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuotantoon käytettävistä tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta. Lisäksi komissio yksilöi vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella Argentiinan, Brasilian, Malesian, Thaimaan ja Turkin mahdollisiksi edustaviksi maiksi.

(57)

Komissio sai ensimmäisestä muistiosta huomautuksia valituksen tekijältä sekä kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta Baoshan Iron and Steel ja WISCO-Nippon Steel, jäljempänä ’Baosteel Group’, ja Shougang Jingtang United Iron and Steel Co., Ltd., jäljempänä ’Shougang Jingtang’ tai ’Shougang’. Näitä huomautuksia käsiteltiin toisessa muistiossa, ja niiden yhteenveto esitetään jäljempänä.

(58)

Eurofer pyysi, että komissio käyttäisi edustavana maana Brasiliaa, kuten valituksessa esitettiin, mutta jos se ei olisi mahdollista, Argentiinaa.

(59)

Komissio hylkäsi ensimmäisessä muistiossa Brasilian edustavana maana, koska valituksessa mainittu tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuottaja ei ollut kannattava vuonna 2023 eikä Eurofer tarjonnut sille vaihtoehtoa.

(60)

Komissio harkitsi Argentiinaa soveltuvaksi edustavaksi maaksi ensimmäisessä muistiossa ja aikoi ottaa sen jatkoharkintaan toisessa muistiossa.

(61)

Eurofer esitti huomautuksia myös Malesian, Thaimaan ja Turkin käyttämisestä edustavana maana sekä väitti, että halvan teräksen tuonti Kiinasta vaikuttaa merkittävästi Aasian maihin ja muihin Kiinan naapurimaihin, Turkki mukaan lukien, ja että Turkissa ja Malesiassa on meneillään kiinalaista kuumavalssattua terästä koskevia polkumyyntitutkimuksia. Lisäksi Eurofer väitti, että Malesiassa on rautamalmin tuontia koskevia lupavaatimuksia ja että malesialaisten tuottajien vuosikertomuksissa käytetty tilivuosi on eri kuin kiinalaisten. Thaimaan osalta Eurofer väitti, että BKT asukasta kohden on alle puolet Kiinan vastaavasta, Thaimaan höyryhiilen markkinat ovat vääristyneet eikä vuoden 2023 taloudellisia tietoja ole helposti saatavilla yhdeltäkään tutkimuksen kohteena olevan tuotteen thaimaalaiselta tuottajalta. Turkin osalta Eurofer väitti, että Venäjältä tuleva tuonti on vääristänyt Turkin hiilimarkkinoita. Mikään näistä huomautuksista ei kuitenkaan estäisi tarkastelemasta näitä maita toisessa muistiossa.

(62)

Baosteel Group oli samaa mieltä komission kanssa Brasilian hylkäämisestä edustavana maana, vahvisti ensimmäisessä muistiossa mainitut Argentiinaan liittyvät vaikeudet, joita aiheuttivat kylmävalssatun teräksen tuonnin puute ja yksilöidyn tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuottajan kohtuuttoman suuret voitot, ja Turkkiin liittyvät vaikeudet, joita aiheuttivat erilaisten tuotannontekijöiden suuret tuontimäärät Venäjältä, sekä ehdotti sopivaksi maaksi joko Malesiaa tai Thaimaata.

(63)

Shougang pani merkille komission ensimmäisessä muistiossa esittämät perustelut ja esitti huomautuksessaan, että Argentiina tai Thaimaa olisi sopiva ehdokas edustavaksi maaksi.

(64)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 18 päivänä lokakuuta 2024 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’toinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan edustavaksi maaksi Malesian.

(65)

Lisäksi se ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton yrityksestä Perusahaan Sadur Timah Malaysia (Perstima) Berhad (edustavassa maassa toimiva tuottaja) saatavilla olevien tietojen perusteella

(66)

Huomautuksia esittivät Baosteel Group ja Shougang Jingtang United Iron and Steel.

(67)

Baosteel Group esitti erityisiä huomautuksia tiettyjen raaka-aineita koskevien vertailuarvojen käytöstä, mitä käsitellään jäljempänä. Lisäksi se esitti huomautuksen tietolähteeksi valitun yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten laskennasta.

(68)

Myös Shougang Jingtang esitti tiettyjä vertailuarvoja koskevia huomautuksia, joita käsitellään jäljempänä.

(69)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(70)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(71)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(72)

Kiinan terässektoria koskevissa viimeaikaisissa tutkimuksissaan (7) komissio totesi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisia merkittäviä vääristymiä.

(73)

Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (8).

(74)

Komissio päätteli erityisesti, että terässektorilla, josta saadaan pääraaka-aine tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottamiseen, Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (9), minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (10).

(75)

Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät vääristävää vaikutusta markkinoihin. Yleisesti ottaen Kiinan suunnittelujärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi sen sijaan, että ne kohdennettaisiin markkinavoimien perusteella (11).

(76)

Komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, mistä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa. (12)

(77)

Komissio totesi, että terässektorilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitettuja vääristymiä palkkakustannuksissa (13) ja että rahoitusmarkkinoilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettuja vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (14).

(78)

Kuten aiemmissakin Kiinan rauta- ja terässektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli tässä tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi.

(79)

Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, mukaan lukien valitukseen sisältyvä näyttö, sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin pohjautuvan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (15), jäljempänä ’maaraportti’, sisältämään näyttöön. Tässä yhteydessä tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tutkimuksen kohteena oleva tuote mukaan lukien.

(80)

Komissio täydensi näitä tietoja omalla tutkimuksellaan, joka koski erilaisia perusteita, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa – myös komission aiemmissa tätä koskevissa tutkimuksissa havaittujen – merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa.

(81)

Valituksessa väitettiin 20 päivänä joulukuuta 2017 ensimmäisen kerran julkaistuun komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (16) ja päivitettyyn maaraporttiin viitaten, että Kiinan taloudellinen malli perustuu tiettyihin perusolettamuksiin, joihin kuuluvat ”sosialistisen markkinatalouden” oppi, Kiinan kommunistisen puolueen, jäljempänä ’kommunistinen puolue’, johtoasema ja monimutkainen teollisuuden suunnittelujärjestelmä ja jotka toimivat perustana valtion puuttumiselle toimintaan ja kannustavat siihen.

(82)

Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien tehokas jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista. Koska nämä Kiinan taloudellisen mallin perusteet aiheuttavat merkittäviä vääristymiä Kiinan terästuotteiden markkinoille, valituksen tekijä katsoi, että normaaliarvo olisi määritettävä käyttämällä edustavan maan vääristymättömiä tuotantokustannuksia.

(83)

Valituksessa esitettiin esimerkkejä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudessa luetelmakohdassa mainituista vääristymistä. Maaraportin asianomaisiin osiin viittaamisen lisäksi valituksessa huomautettiin seuraavaa:

(84)

Kiinan viranomaisilla on tutkimuksen kohteena olevan tuotteen sektorilla eli rauta- ja terässektorilla edelleen merkittävä omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin alan yrityksiin kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta. Esimerkkinä voidaan mainita Ansteel Group (17) ja Baowu Steel Group (18), jotka ovat kumpikin SASAC-komission alaisuudessa toimivia valtion omistamia yrityksiä, Baotou Steel Group (Sisä-Mongolian hallituksen alaisuudessa toimiva valtion omistama yritys) (19) sekä Shougang Group (20) (täysin Beijing State-Owned Asset Management Ltd:n hallinnassa oleva valtion omistama yritys) (21).

(85)

Vaikka tutkimuksen kohteena olevasta tuotteesta ei välttämättä ole saatavilla tarkempia tietoja, kyseessä on rauta- ja terästeollisuuden alasektori, minkä vuoksi rauta- ja terässektoria koskevia päätelmiä pidetään suuntaa antavina myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta.

(86)

Viimeisimmät rauta- ja terässektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkinä tästä on teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön (MIIT) laatima terästeollisuuden laadukkaan kehityksen edistämistä ohjaava lausunto, jossa esitetään teollisen perustan konsolidoinnin jatkamista ja teollisen ketjun merkittävää nykyaikaistamista. (22)

(87)

Ohjaavassa lausunnossa Kiinan viranomaisilta edellytetään erityisesti, että ”[e]distetään yritysten sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä. Kannustetaan alan johtavia yrityksiä toteuttamaan sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä ja luodaan teräsalalle maailmanluokan suurryhmiä. Kehitetään alan johtavien yritysten avulla 1–2 erikoistunutta johtavaa yritystä ruostumattoman teräksen, erikoisteräksen, [– –] aloille [– –].”

(88)

Toinen esimerkki Kiinan viranomaisten aikomuksesta puuttua sektorin toimintaan on raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jäljempänä ’14. viisivuotissuunnitelma’, jonka mukaan sektori ”sitoutuu yhdistämään markkinajohtajuuden ja hallituksen edun” ja ”luo ekologisesti johdettujen kilpailukykyisten johtavien yritysten joukon” (23), sekä terästeollisuuden vakaata kasvua koskevassa teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön vuoden 2023 työsuunnitelmassa (24), jossa asetetaan seuraavat tavoitteet: ”Vuonna 2023 [– –] investoinnit käyttöomaisuuteen koko toimialalla kasvavat vakaasti ja taloudelliset hyödyt lisääntyvät merkittävästi, alan tutkimus- ja kehitysinvestoinnit yltävät 1,5 prosenttiin, alan lisäarvon kasvuvauhti yltää noin 3,5 prosenttiin; vuonna 2024 alan kehitysympäristöä ja rakennetta optimoidaan edelleen, siirtymistä huipputason älykkäisiin ja vihreisiin tuotteisiin jatketaan ja alan lisäarvon kasvu ylittää 4 prosenttia.”

(89)

Lisäksi työsuunnitelmassa mainitaan terässektorin yritystoiminnan keskittäminen valtion määräämänä: ”[k]annustetaan alan johtavia yrityksiä toteuttamaan sulautumia ja yrityskauppoja, luodaan rauta- ja teräsalalle maailmanluokan suurryhmiä ja edistetään kansallisen raudan ja teräksen tuotantokapasiteetin optimaalista suunnittelua. Tuetaan erikoistuneita yrityksiä, joilla on johtava asema teräsmarkkinoiden erikoissegmenteillä, resurssien edelleen yhdistämiseksi ja terästeollisuuden ekosysteemin luomiseksi. Kannustetaan rauta- ja terässektorin yrityksiä toteuttamaan aluerajat ylittäviä [– –] sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä [– –]. Harkitaan kapasiteetin korvaamiseen tähtäävän poliittisen tuen lisäämistä sellaisille rauta- ja terässektorin yrityksille, jotka ovat saattaneet päätökseen merkittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä.”

(90)

Myös maakuntien tasolla on nähtävissä vastaavia esimerkkejä Kiinan viranomaisten aikomuksesta valvoa ja ohjata sektorin kehitystä. Esimerkiksi Hebein maakuntahallitus julkaisi vuonna 2020 kolmivuotisen toimintasuunnitelman terästeollisuusketjun klusterien kehittämisestä. Tämän suunnitelman mukaisesti hallituksen on tarkoitus ”panna vakaasti täytäntöön organisaatioiden ryhmätason kehittämistä koskeva tavoite, nopeuttaa valtion omistamien yritysten sekaomistusta koskevaa uudistusta, keskittyä edistämään yksityisten rauta- ja terässektorin yritysten aluerajat ylittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä sekä pyrkiä luomaan yhdestä kahteen maailmanluokan suurryhmää ja niiden tueksi kolmesta viiteen kotimaassa merkittävää suurryhmää”. Lisäksi tavoitteena on ”lisätä entisestään teräsromun kierrätys- ja kiertokäyttöreittejä sekä vahvistaa teräsromun lajittelua ja luokittelua”. (25)

(91)

Hebein terässektoria koskevassa suunnitelmassa esitetään seuraavaa: ”Otetaan huomioon rakenteelliset sopeutukset ja korostetaan tuotteiden monipuolistamista. Edistetään määrätietoisesti rauta- ja terästeollisuuden rakenteellista sopeutusta ja alan rakenteen optimointia, edistetään yritysten konsolidointia, uudelleenjärjestelyjä, muutoksia ja parannuksia sekä edistetään kattavasti rauta- ja terästeollisuuden kehitystä suuryritysten suuntaan, teknisten laitteiden nykyaikaistamista sekä tuotantoprosessien ja jatkojalostustuotteiden monipuolistamista.”

(92)

Samaan aikaan 14. viisivuotissuunnitelman kanssa toteutettavassa Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa tavoitteena on ”rakentaa tyypillisiä terästuotannon tukikohtia [– –], rakentaa kuusi tyypillistä terästuotannon tukikohtaa esimerkiksi Anyangiin, Jiyuaniin, Pingdingshaniin, Xinyangiin, Shangqiuhun ja Zhououhun sekä laajentaa ja tehostaa terästeollisuutta ja parantaa erikoistumista tällä alalla”. Suunnitelmassa pyritään siihen, että ”vuoteen 2025 mennessä näistä tukikohdista Anyangissa raakaraudan tuotantokapasiteetti on rajattu 14 miljoonaan tonniin ja raakateräksen 15 miljoonaan tonniin”. (26)

(93)

Myös muiden maakuntien, kuten Jiangsun (27), Shandongin (28), Shanxin (29), Liaoning Dalianin (30) ja Zhejiangin (31), suunnitteluasiakirjoissa asetetaan teollisuuspoliittisia tavoitteita.

(94)

Toinen esimerkki Kiinan viranomaisten suunnitelmien avulla toteutetusta tehokkaasta ohjauksesta on Ansteel Group Co., Ltd:n puoluekomitean ilmoitus, jossa sitoudutaan perehtymään syvällisesti Kiinan kommunistisen puolueen 20. kansankongressin henkeen, tekemään sitä tunnetuksi ja toteuttamaan sitä. (32) Ilmoituksen mukaan Ansteel Group aikoo panna ohjaavat suunnitelmat tunnollisesti täytäntöön ja esitellä ne paremmin puolueen jäsenille, johtohenkilöille ja työntekijöille koko konsernissa.

(95)

Siltä osin kuin Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, käytettävissä olevat teräksentuottajia koskevat tiedot ovat merkityksellisiä myös tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kannalta, sillä tutkimuksen kohteena oleva tuote edustaa terässektorin alasektoria.

(96)

Esimerkiksi tinalla pinnoitettuja tuotteita tuottavassa Baoshan Iron and Steel Ltd:ssä, jonka määräysvaltaa käyttävä osakkeenomistaja on Baowu Steel Group, hallituksen puheenjohtaja toimii myös yrityksen puoluekomitean sihteerinä ja toimitusjohtaja varasihteerinä. (33)

(97)

Myös Wuhan Iron and Steel Groupissa, joka sekin on Baowu Steel Groupin määräysvallassa, hallituksen puheenjohtaja toimii puoluekomitean sihteerinä. (34)

(98)

Lisäksi ”Wuhan Iron and Steel Group järjesti vuonna 2022 puoluekomitean teoriantutkimusryhmän kymmenennen keskitetyn opiskelu- ja keskustelutilaisuuden, jonka tarkoituksena oli tutustua talouden työkokouksen henkeen ja välittää sitä edelleen sekä edistää kommunistisen puolueen 20. kansankongressin päätösten ja järjestelyiden täytäntöönpanoa ja talouden työkokouksen henkeä Wuhan Iron and Steel Groupissa. China Baowun Wuhanin pääkonttorin edustaja, puoluekomitean sihteeri ja Wuhan Iron and Steel Groupin hallituksen puheenjohtaja, toimi kokouksen puheenjohtajana ja esitteli vaatimukset kommunistisen puolueen keskuskomitean, Hubein maakunnan puoluekomitean ja China Baowun puoluekomitean vaatimusten täytäntöönpanemisesta ja talouden työkokouksen hengen edistämisestä.” (35)

(99)

Baotou Steel Groupiin kuuluvan Baotou Steel Unionin hallituksen puheenjohtaja toimii myös yrityksen puoluekomitean sihteerinä, ja yrityksen toimitusjohtaja ja yrityksen ammattiyhdistyksen puheenjohtaja ovat molemmat puoluekomitean varasihteereitä. (36)

(100)

Shougang Groupin hallituksen puheenjohtaja toimii puoluekomitean sihteerinä, ja yrityksen toimitusjohtaja on yrityksen puoluekomitean varasihteeri. (37)

(101)

Joissakin tapauksissa yrityksen yhtiöjärjestyksessä mainitaan uskollisuus Kiinan kommunistiselle puolueelle. Esimerkiksi tinalla pinnoitettuja tuotteita tuottavan Baoshan Iron and Steel Ltd:n yhtiöjärjestyksen 134 §:ssä todetaan, että ”[y]htiön puoluekomitea hoitaa tehtävänsä Kiinan kommunistisen puolueen perussäännön ja muiden puolueen määräysten mukaisesti: 1) Varmistetaan puolueen ja valtion politiikan täytäntöönpano yrityksessä ja valvotaan tätä toimintaa.” (38)

(102)

Kiinan valimoteollisuusjärjestön perussäännön 3 §:n mukaan järjestö hyväksyy puolueyksiköiden, kuten SASAC-komitean ja siviiliasiainministeriön, liiketoiminnan ohjauksen, valvonnan ja johtamisen ja tarjoaa tarvittavat edellytykset niiden osallistumiselle. (39)

(103)

Vastaava määräys on myös China Iron and Steel Association -järjestön perussäännön 3 §:ssä. (40) Järjestössä ovat jäseninä merkittävät raudan ja teräksen tuottajat.

(104)

Rauta- ja terässektorilla on myös perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua syrjivää politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin, ja se on yleisesti sovellettavissa tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen, joka on yksi kyseisen sektorin alasektoreista.

(105)

Kiinan viranomaiset pitävät rauta- ja terästeollisuutta edelleen keskeisenä tuotannonalana (41). Tämä vahvistetaan lukuisissa alaa koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Kiinan 14. viisivuotissuunnitelmassa Kiinan viranomaiset määrittivät rauta- ja terästeollisuuden muutos- ja päivitystyön sekä optimoinnin ja rakenteellisen sopeutuksen kohteeksi (42).

(106)

Raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jota sovelletaan myös rauta- ja terästeollisuuteen, ala mainitaan ”reaalitalouden peruskalliona” ja ”keskeisenä alana, joka muovaa Kiinan kansainvälistä kilpailuetua”. Siinä määritellään useita tavoitteita ja työmenetelmiä, joilla edistetään alan kehitystä vuosina 2021–2025 ja joita ovat esimerkiksi teknologian kehittäminen, alan rakenteen kehittäminen (erityisesti uusien yrityskeskittymien avulla) ja digitalisaatio (43).

(107)

Terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva työsuunnitelma (ks. johdanto-osan 88 kappale) osoittaa, miten Kiinan viranomaisten keskittyminen sektoriin auttaa valtiota Kiinan koko talouden ohjaamisessa: ”[a]utetaan terässektorin yrityksiä seuraamaan tarkasti uuden infrastruktuurin, uuden kaupungistumiskehityksen, maaseudun elvyttämisen ja nousevien teollisuudenalojen tarpeita, luodaan yhteyksiä terästeollisuuden ja eri alueiden merkittävimpien 14. viisivuotissuunnitelmaan liittyvien rakennushankkeiden kanssa ja pyritään kaikin keinoin turvaamaan teräksen toimitusvarmuus. Perustetaan ja vahvistetaan tuotantoketjujen alku- ja loppupään yhteistyömekanismeja terässektorin ja keskeisten terästä käyttävien alojen välillä, joita ovat esimerkiksi laivanrakennus-, kuljetus-, rakennus- ja energia-ala, auto-, kodinkone- ja maatalouskoneteollisuus sekä raskaan kaluston sektori, toteutetaan toimia, joilla tuotanto kytketään paremmin kysyntään, sekä laajennetaan aktiivisesti aloja, joilla käytetään terästä.” (44)

(108)

Raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa mainitaan myös rautamalmi, joka on tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytettävä keskeinen raaka-aine ja jonka osalta valtio aikoo ”kehittää kotimaisia mineraalivaroja järkevästi”. Suunnitelman tavoitteena on myös ”tehostaa rautamalmin etsintää [– –], panna täytäntöön etuuskohteluun oikeuttavaa veropolitiikkaa, kannustaa ottamaan käyttöön kehittynyttä teknologiaa ja laitteita kiinteän kaivosjätteen syntymisen vähentämiseksi” (45). Tämän myötä syntyvä rautamalmin tuotanto- ja mineraalimaiden varantoja koskeva järjestelmä tulee olemaan ”merkittävä toimenpide rautamalmin markkinahinnan vakauttamiseksi ja teollisuusketjun turvallisuuden varmistamiseksi” (46).

(109)

Paikallisella tasolla, kuten Hebein maakunnassa, viranomaisten suunnitelmana on tukea rauta- ja terässektoria ”uusiin hankeinvestointeihin kannustavalla alennustuella” sekä ”selvittämällä mahdollisuuksia myöntää rauta- ja terässektorin yrityksille matalakorkoisia lainoja, jotta ne voivat siirtyä uusille teollisuudenaloille, ja ohjaamalla rahoituslaitoksia myöntämään tällaisia lainoja, minkä lisäksi hallitus aikoo myöntää alennustukea”. (47)

(110)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan kannustettavien toimialojen tukemista koskevia julkisen politiikan tavoitteita. Tällaisiin toimialoihin kuuluu myös tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävien pääraaka-aineiden tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(111)

Tässä tutkimuksessa ei ole tullut esiin näyttöä, joka osoittaisi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukainen konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivä soveltaminen tai riittämätön täytäntöönpano rauta- ja terässektorilla ei vaikuttaisi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistajiin.

(112)

Tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen vaikuttavat niin ikään perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää) (48).

(113)

Tässä tutkimuksessa ei esitetty näyttöä siitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen alaan ei vaikuttaisi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan.

(114)

Myös terästeollisuuden vakaata kasvua koskeva työsuunnitelma havainnollistaa tällaista valtion puuttumista toimintaan, sillä siinä ”kannustetaan rahoituslaitoksia tarjoamaan aktiivisesti rahoituspalveluja terässektorin yrityksille, jotka toteuttavat sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä, rakennesopeutuksia, muutoksia ja parannuksia, riskienhallinnan ja liiketoiminnan kestävyyden periaatteiden mukaisesti”. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(115)

Komissio muistuttaa vielä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille, jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista tai pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan hallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden sektoreilla.

(116)

Tämä tarkoittaa paitsi sitä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, myös sitä, että vaikutukset kohdistuvat kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin I ja II osio). Pääoman, maan, työvoiman, energian ja raaka-aineiden jakamiseen liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(117)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella komissio päätteli, että tässä tapauksessa normaaliarvon määrittämisessä ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia.

(118)

Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös maaraportissa, olevaa näyttöä tai valituksen esittäjän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön.

(119)

Tutkimuksen aikana saatiin huomautuksia CISAlta ja Baoshan Iron and Steel Ltd:ltä.

(120)

CISA esitti ensinnäkin, ettei maaraportti täytä näytölle asetettuja, puolueettomuutta ja objektiivisuutta sekä riittävää todistusarvoa koskevia vaatimuksia. Se väitti, että koska maaraportti on tietoisesti laadittu siinä tarkoituksessa, että unionin tuotannonalojen olisi helpompi tehdä kaupan toimenpiteisiin liittyvä valitus, puolueeton ja objektiivinen analyysi Kiinan taloudesta ei ole missään nimessä todennäköinen.

(121)

CISA esitti myös, että maaraportin todistusarvo on kyseenalainen, sillä siitä on tarkoituksellisesti jätetty pois tosiseikkoja, tekijöitä ja päätelmiä, jotka olisivat ristiriidassa tämän puolueellisen tarkoituksen kanssa tai heikentäisivät sitä.

(122)

Lisäksi CISA väitti, että komissio ei voi turvautua aiempiin tapauksiin löytääkseen selkeää näyttöä polkumyyntikäytännöistä nykyisessä tutkimuksessa, koska valituksen tekijä ei todistanut merkittävien vääristymien esiintymistä. Polkumyyntitutkimuksissa todistustaakka edellyttää, että tutkiva viranomainen näyttää varmasti toteen polkumyyntikäytäntöjen esiintymisen.

(123)

CISAn väitteestä, jonka mukaan maaraportti ei ole objektiivinen eikä puolueeton, komissio huomautti, että maaraportti on kattava asiakirja, joka perustuu laajaan objektiiviseen näyttöön, muun muassa Kiinan viranomaisten julkaisemiin lakeihin, määräyksiin ja muihin virallisiin politiikka-asiakirjoihin, kansainvälisten organisaatioiden laatimiin kolmansien osapuolten raportteihin, akateemisiin tutkimuksiin ja tutkijoiden artikkeleihin sekä muihin luotettaviin, riippumattomiin lähteisiin. Maaraportti on ollut julkinen joulukuusta 2017 lähtien, jotta kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi mahdollisuus esittää siitä sekä sen perustana olevasta näytöstä vastaväitteitä, täydentää niitä tai esittää niistä huomautuksia.

(124)

Komissio on sen jälkeen tarkistanut maaraportin ja julkaissut sen päivitetyn version huhtikuussa 2024, kuten johdanto-osan kappaleessa 81 todetaan. (49) CISA ei esittänyt vastaväitteitä maaraportin asiasisällöstä eikä näytöstä. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(125)

Lisäksi valituksen tekijät voivat tukeutua aiempien tutkimusten näyttöön ja päätelmiin, jos ne ovat merkityksellisiä ja jos oikeusviranomainen ei ole kiistänyt niiden laillisuutta. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa varmistetaan, että menettely on puolueeton ja että kaikkia osapuolten puolustautumisoikeuksia kunnioitetaan tutkimuksessa.

(126)

Komissio toteaa, että valituksen tekijälle tarjottua mahdollisuutta esittää väitteitä ja näyttöä hintojen ja kustannusten mahdollisista vääristymistä maissa, joissa saattaa esiintyä valtiosta johtuvia merkittäviä vääristymiä, ei voida pitää epäoikeudenmukaisena käytäntönä, joka kannustaisi tällaisten väitteiden esittämiseen.

(127)

Lisäksi komissio määrittää merkittävien vääristymien tosiasiallisen olemassaolon ja vaikutuksen sekä 2 artiklan 6 a kohdassa säädetyn menetelmän käytön tutkimuksen tuloksena tehtyjen alustavien ja/tai lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(128)

Toiseksi CISA ja Baoshan Iron and Steel Ltd. esittivät, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta vaikuttaa olevan ristiriidassa Maailman kauppajärjestön (WTO) polkumyyntisopimuksen, jäljempänä ’WTO:n polkumyyntisopimus’, kanssa. WTO:n polkumyyntisopimuksen 2 artiklan 2.2 kohdassa ei mainita merkittävien vääristymien käsitettä eikä sallita asianmukaisen edustavan maan tietojen tai kansainvälisten hintojen käyttämistä normaaliarvon määrittämiseen. WTO:n polkumyyntisopimuksen 2 artiklan 2.2 kohdassa sallitaan erityisesti ainoastaan se, että laskennallista normaaliarvoa muodostettaessa käytetään alkuperämaan tuotantokustannuksia, joihin on lisätty kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa.

(129)

Baoshan Iron and Steel Ltd. väitti, että viejämaassa esiintyvien merkittävien vääristymien olisi kuuluttava joko ”muussa kuin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuvan myynnin” tai ”erityisen markkinatilanteen” määritelmän piiriin, mutta merkittävien vääristymien käsite ei kuulu kumpaankaan näistä.

(130)

CISAn ja Baoshan Iron and Steel Ltd:n mukaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta vaikuttaa olevan ristiriidassa polkumyyntisopimuksen 2 artiklan 2.2.1.1 alakohdan ja valituselimen asiassa EU – Biodiesel (Argentina) (DS473), jäljempänä ’EU – Biodiesel’, siitä tekemän tulkinnan kanssa. Sen mukaan tutkivien viranomaisten on käytettävä laskennallisen normaaliarvon laskemiseen tuottajille tai viejille tuotteesta tosiasiallisesti aiheutuneita kustannuksia.

(131)

Sen vuoksi CISA ja Baoshan Iron and Steel Ltd. pyysivät, että komissio hyväksyy yhteistyössä toimineiden kiinalaisten viejien ilmoittamat kotimarkkinoiden hinnat ja kustannukset ja näin ollen hylkää väitteen merkittävien vääristymien esiintymisestä.

(132)

Komissio katsoi, että 2 artiklan 6 a kohdan säännökset ovat täysin Euroopan unionin niiden WTO-velvoitteiden ja -oikeuskäytännön mukaisia, joihin CISA ja Baoshan Iron and Steel Ltd. viittasivat. WTO:n asiaa EU – Biodiesel koskevassa raportissa ei ollut ensinnäkään kyse perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan vaan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdassa olevan erityissäännöksen soveltamisesta. Sitä paitsi WTO:n oikeus, sellaisena kuin WTO:n paneeli ja valituselin ovat sitä tulkinneet asiassa ”EU – Biodiesel”, mahdollistaa kolmannen maan tietojen käytön asianmukaisesti oikaistuna silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Jos viejämaassa esiintyy merkittäviä vääristymiä, sen kustannukset ja hinnat eivät sovellu normaaliarvon muodostamiseen.

(133)

Joka tapauksessa EU:n tuomioistuinten oikeuskäytännössä on jo vahvistettu, että siinä missä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdalla otetaan käyttöön ”erityinen normaaliarvon määrittämistä koskevien sääntöjen järjestelmä sellaisesta maasta peräisin olevaa vientiä varten, jonka kotimarkkinoilla on todettu esiintyvän kyseisessä säännöksessä määriteltyjä merkittäviä vääristymiä”, ”WTO:n oikeudessa ei ole erityissääntöjä, joiden mukaisesti normaaliarvo olisi laskettava tällaisissa tilanteissa”. (50) CISAn ja Baoshan Iron and Steel Ltd:n väitteitä ei näin ollen voida hyväksyä.

(134)

Tällaisessa tapauksessa tuotanto- ja myyntikustannukset muodostetaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaan vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella, mukaan lukien sellaisen asianomaisen edustavan maan hintojen tai vertailuarvojen perusteella, jonka kehitystaso on sama kuin viejämaan.

(135)

Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän CISAn ja Baoshan Iron and Steel Ltd:n esittämän väitteen.

(136)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa selostetaan.

(137)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(138)

Kuten johdanto-osan 56 ja 64 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä.

(139)

Muistioissa kuvataan edellä lueteltujen kriteerien pohjana olevat tosiseikat ja näyttö sekä käsitellään osapuolten näistä seikoista ja asiaankuuluvista lähteistä esittämiä huomautuksia. Tuotannontekijöitä koskevassa toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan pitää Malesiaa asianmukaisena edustavana maana tässä tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu.

(140)

Komissio yksilöi ensimmäisessä tuotannontekijöitä käsittelevässä muistiossa Argentiinan, Brasilian, Malesian, Turkin ja Thaimaan maiksi, joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa. Maailmanpankki on siis luokitellut kaikki nämä maat bruttokansantulon perusteella ylemmän keskitulotason maiksi, ja niissä tiedettiin olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa.

(141)

Ensimmäisessä ja toisessa muistiossa esitettiin komission tutkimus mahdollisissa edustavissa maissa helposti saatavilla olevista julkisista tiedoista. Tiedot koskivat yritystä, joka voisi olla hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja voiton määriä koskevien tietojen sekä normaaliarvon muodostamiseen tarvittavien vertailuarvotietojen lähde.

(142)

Ensimmäisessä muistiossa oli löydetty helposti saatavilla olevia tietoja tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuottajista Argentiinassa, Brasiliassa, Malesiassa, Turkissa ja Thaimaassa, minkä vuoksi nämä maat sopisivat edustaviksi maiksi. Siinä todettiin kuitenkin, että tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuottaja Brasiliassa ei ollut kannattava vuonna 2023 eikä Brasiliaa voitu pitää asianmukaisena edustavana maana.

(143)

Komissio analysoi tarkemmin myös tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontia ensimmäisessä muistiossa mahdollisina pidettyihin neljään edustavaan maahan.

(144)

Analyysi osoitti, että Venäjän federaatiosta, jäljempänä ’Venäjä’, peräisin oleva merkittävä tuonti vaikutti tärkeimpien tuotannontekijöiden (kuumavalssattu teräs, kylmävalssattu teräs, koksi, koksihiili, kaasuhiili, höyryhiili ja kuumabriketoitu rauta) Turkkiin suuntautuvaan tuontiin. Ukrainaan kohdistuneen täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen muun muassa unioni määräsi kaikkiin näihin tuotannontekijöihin sovellettavia pakotteita, joiden vuoksi näiden tuotantopanosten tuottajien käytettävissä ei enää ollut suuria vientimarkkinoita. Tämä puolestaan lisäsi käyttämätöntä kapasiteettia Venäjällä ja saattoi vaikuttaa hintoihin muille Venäjän lähimarkkinoille suunnatussa viennissä. Tämä koski myös Turkkia, johon kyseinen vienti edelleen jatkui.

(145)

Venäjän terästuotannon ylikapasiteetti on todettu komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Significant Distortions in the Economy of the Russian Federation for the Purposes of Trade Defence Investigations”. (52) Teräskapasiteetin lisäämistä on suunniteltu myös tuleville vuosille. (53)

(146)

Komissio totesi myös, että Turkin kauppaministeriö otti lokakuussa 2024 tiedonannolla 2024/33 (54) käyttöön polkumyyntitullit, joita sovelletaan kuumavalssattujen teräslevytuotteiden tuontiin Kiinasta, Intiasta, Japanista ja Venäjältä. Tutkimuksessaan kauppaministeriö analysoi Venäjältä tulevan tuonnin vaikutusta Turkin terästeollisuuteen ja totesi, että tämä tuonti aiheuttaa 15–20 prosentin paineen kotimaisen tuotannon hintoihin. Kuumavalssattu teräs on yksi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tärkeimmistä tuotannontekijöistä.

(147)

Venäjällä on maailman toiseksi suurimmat hiilivarannot, ja se on laajentanut tuotantoaan viime vuosikymmenen aikana viennin kasvun vuoksi. (55) Yhdessä pakotteiden kanssa tämä on laskenut Venäjältä tulevan viennin hintoja, ja venäläisen hiilen tuonti Turkkiin onkin viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. (56)

(148)

Tällä perusteella komissio päätteli, että tärkeimpien tuotannontekijöiden hinnat olivat vääristyneet Turkissa eikä sitä voitu pitää sopivana edustavana maana.

(149)

Ensimmäisessä muistiossa todettiin myös, ettei Argentiinaan tuotu kylmävalssattua terästä, joka on integroitumattomille tuottajille välttämätön materiaali tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuotannossa. Tämän vuoksi toisessa muistiossa pääteltiin, ettei Argentiinaa ei voitu pitää sopivana edustavana maana.

(150)

Sama analyysi osoitti, että Malesiaa voitaisiin käyttää asianmukaisena edustavana maana, koska sen tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontiin ei höyryhiiltä lukuun ottamatta merkittävästi vaikuttanut tuonti Kiinasta tai mistään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (57) liitteessä I luetellusta maasta.

(151)

Vaikka Turkkia ja Argentiinaa ei johdanto-osan 144 ja 149 kappaleessa esitettyjen seikkojen vuoksi voitu pitää asianmukaisina edustavina maina, komissio päivitti toisessa muistiossa tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuottajista saatavilla olevat tiedot paitsi Malesian ja Thaimaan myös näiden maiden osalta ja totesi, että Argentiinan, Malesian ja Turkin tuottajat olivat kannattavia vuonna 2023. Thaimaalainen tuottaja oli käytännössä juuri ja juuri kannattavuusrajan yläpuolella: sen voitto oli alle 0,5 prosenttia liikevaihdosta, mitä pidetään kohtuullisena voittona.

(152)

Niinpä toisessa muistiossa todettiin, että komissio aikoi käyttää Malesiaa asianmukaisena edustavana maana ja Perusahaan Sadur Timah Malaysia (PERSTIMA) Berhadin, jäljempänä ’Perstima’, tietoja perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten

(153)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa näiden valintojen sopivuudesta.

(154)

Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt muuta ehdotusta edustavaksi maaksi tai muuta yritystä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa koskevien tietojen lähteeksi. Komissio sai kuitenkin huomautuksia joistakin tuotannontekijöistä sekä hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten ja voiton laskemisesta. Niitä käsitellään tarkemmin jäljempänä.

(155)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Malesia on ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta ei ollut tarpeen tehdä arviointia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti. Kyseisessä säännöksessä näet edellytetään, että asianmukaisia edustavia maita on enemmän kuin yksi.

(156)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Malesia täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

(157)

Komissio luetteli ensimmäisessä muistiossa tuotannontekijät (kuten ainekset, energia ja työvoima), joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja kunkin muistiossa mainitun tuotannontekijän vääristymättömistä arvoista.

(158)

Komissio totesi toisessa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se aikoi käyttää GTA-tietokantaa useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömien kustannusten määrittämiseen. Lisäksi komissio ilmoitti käyttävänsä maan omia tietolähteitä määrittääkseen työvoiman ja energian vääristymättömät kustannukset. (58)

(159)

Komissio ilmoitti toisessa muistiossa asianomaisille osapuolille, että tietyillä sellaisten otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamilla tuotannontekijöillä, jotka olivat toimittaneet täydelliset tiedot, oli hyvin vähäinen vaikutus tuotannon kokonaiskustannuksiin. Sen vuoksi nämä erät ryhmiteltiin luokkaan ”kulutushyödykkeet”.

(160)

Komissio laski kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja sovelsi tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin käytettäessä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä vertailuarvoja.

(161)

Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja tarkastuskäynneillä kerätyt tiedot, yksilöitiin seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

Taulukko 1

Tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuotannontekijät

(162)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden ja tuotantopanosten vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (kansallista tariffitasoa koskevien GTA:n tietojen mukaan), johon lisättiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset.

(163)

Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (61) liitteessä 1.

(164)

Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi.

(165)

Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin raaka-aineisiin ja tuotantopanoksiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan vientihintoihinkin.

(166)

Toisen muistion julkaisemisen jälkeen Baosteel Group pyysi komissiota vaihtamaan seuraavien vertailuarvojen lähteen sen sijaan, että käytettäisiin Malesian tuontitietoja:

(167)

Baosteel Group piti Malesiaan tuotujen rautamalmipellettien hintaa tonnia kohti liian korkeana verrattuna tinalla pinnoitettujen tuotteiden hintaan tonnia kohti Kiinassa ja huomautti hintaerosta kahden rautamalmipellettien alakoodin, ”hematiitti” ja ”muut”, välillä.

(168)

Baosteel Groupin kyselylomakevastauksessa toimittamat ja tarkastuskäynnin yhteydessä kerätyt rautamalmipellettien ostamista koskevat tiedot osoittivat, että rautamalmipellettien luokittelu HS-koodiin 2601 12 oli tehty oikein.

(169)

Rautamalmipellettien tuontimäärät Malesiaan olivat huomattavia (yli 300 000 tonnia), ja sen vuoksi komissio päätteli, että Malesiaan tulevaan tuontiin perustuva vertailuarvo on tarkka ja edustava.

(170)

Komissio hylkäsi sen vuoksi Baosteel Groupin pyynnön käyttää vertailuarvona masuunipellettiä (blast furnace pellet), sillä yhtiö ei ollut osoittanut, että tämä indeksi olisi paremmin soveltuva kuin Malesian tuontihinta.

(171)

Baosteel Groupin esittämän kuumavalssatun teräksen vertailuarvoa koskevan huomautuksen jälkeen komissio hyväksyi Baosteel Groupin arvion siitä, että Malesiaan tulevan tuonnin tiedot eivät ehkä ole edustavia, koska kuumavalssatun teräksen yksikköhinta oli alempi kuin kylmävalssatun teräksen yksikkökohtainen tuontihinta. Komissio päätti korvata Malesian tuontihinnan Fastmarketsin tiedoilla, ja indeksi ”Steel hot-rolled coil (Japan, Korea, Taiwan-origin), import, CFR Vietnam” otettiin vääristymättömäksi kansainväliseksi vertailuarvoksi.

(172)

Kylmävalssatun teräksen osalta komissio ei löytänyt perusteita sille, miksi Malesian tuontihinta ei olisi edustava. Lisäksi Baosteel Groupin ehdottamat vaihtoehdot kattoivat Itä-Aasian eikä komissio pystynyt vahvistamaan, sisälsikö tämä indeksi Kiinasta peräisin olevan kylmävalssatun teräksen hintoja ja ovatko nämä hinnat voineet vääristää sitä.

(173)

Toisen muistion julkaisemisen jälkeen Baosteel Group pyysi komissiota luokittelemaan sekä kalkkikiven että sammuttamattoman kalkin Baoshan Iron and Steelin kulutushyödykkeiksi sen sijaan, että näiden tuotannontekijöiden kulutuksen vertailuarvo liitettäisiin Malesian tuontihintojen vertailuarvoon.

(174)

Komissio hyväksyi tämän pyynnön, ja sekä kalkkikiveä että poltettua kalkkia käsiteltiin kulutushyödykkeinä.

(175)

Kuten johdanto-osan 160 kappaleessa kerrotaan, komissio laski kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja sovelsi tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin käytettäessä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä vertailuarvoja.

(176)

Lisäksi itse tuotetut tuotannontekijät, joilla oli vain vähäinen painoarvo vientiä harjoittavien tuottajien kokonaistuotantokustannuksissa ja PCN-koodien tasolla, ryhmiteltiin kulutushyödykkeisiin.

(177)

Toisen muistion julkistamisen jälkeen komissio harkitsi uudelleen mangaanin ja hiilipölyn vertailuarvon lähdettä. Koska mangaanin tuonti Malesiaan oli vähäistä eikä hiilipölyn tuontia ollut ilmoitettu Malesian tuontitiedoissa yksityiskohtaisella tasolla, komissio päätti korvata Malesian tuontihinnan vääristymättömällä kansainvälisellä vertailuarvolla. Komissio löysi nämä vertailuarvot Fastmarketsilta. Mangaanin osalta se oli indeksi ”Manganese 99.7% electrolytic manganese flake, in-whs Rotterdam, USD/tonne” ja hiilipölyn osalta indeksi ”PCI low-vol, fob DBCT, USD/wmt”.

(178)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio sovelsi edustavan maan tuontitullia.

(179)

Jos raaka-aineiden hankinnasta aiheutui kuljetuskustannuksia yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille, komissio ilmaisi nämä kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta näiden raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset.

(180)

Komissio katsoi, että vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää tässä tutkimuksessa arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kuljetuskustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(181)

Komissio käytti valmistusteollisuuden kuukausittaisessa tilastokatsauksessa maaliskuussa 2024 julkaistuja Malesian tilastoviraston tietoja valmistusteollisuuden palkoista alasektorilla 24 – metallien jalostus. (62) Sen jälkeen komissio lisäsi seuraavista ohjelmista työnantajalle aiheutuneet työvoimakustannukset:

(182)

Komissio käytti Tenaga Nasional Berhadin julkaisemia sähkön hintatilastoja, erityisesti teollisuussähkön hintatietoja kulutusluokassa Tariff E2 – teollisuuden keskijännitetariffit huippukuormitusaikana ja sen ulkopuolella kulutushuipuille kilowattitunteina. (66)

(183)

Teollisten käyttäjien maakaasun hinnat Malesiassa julkaisi Malesian energiavirasto (67) (Suruhanjaya Tenaga) vuoden 2021 loppuun asti.

(184)

Komissio ilmoitti toisessa muistiossa aikovansa käyttää Suruhanjaya Tenagan verkkosivustolla olevassa asiakirjassa esitettyjä maakaasun vuoden 2022 hintoja neljältä kaasulaitokselta, jotka vastaavat putkikaasun toimituksista teollisuudelle Länsi-Malesiassa ja Sabahissa. (68)

(185)

Tämä menetelmä oli peräisin aiemmasta tapauksesta, jossa Malesiaa oli käytetty edustavana maana. Komissio totesi kuitenkin, että kyseisessä tapauksessa käytettiin lopulta erilaista menetelmää, jossa Suruhanjaya Tenagan verkkosivustolla julkaistut hintatiedot oli inflaatiokorjattu.

(186)

Asiaa harkittuaan komissio päätti soveltaa samaa menetelmää käyttäen Maailmanpankin energiainflaatiota (69) maakaasun vuoden 2023 hinnan laskemiseen.

(187)

Vesimaksut julkaisee hallituksen verkkosivustolla Malesian kansallinen vesihuoltovirasto (SPAN). Komissio käytti Jahorissa teollisuuskäyttäjiin vuonna 2024 sovellettavaa vesimaksua (”non-domestic supplies”). (70)

(188)

Komissio laski kivihiili- ja koksikaasun hinnan Malesiassa käyttäen maakaasun hintaa ja ottaen huomioon kyseisten kaasujen lämpöarvon.

(189)

Komissio laski höyryn hinnan Malesiassa Yhdysvaltain energiaministeriön ehdottamalla menetelmällä (71), joka perustuu sen tuottamiseen tarvittavan kivihiilen hintaan.

(190)

Komissio käytti laskelmassaan Maailmanpankin julkaisemaa kivihiilen hintaa.

(191)

Komissio ilmoitti toisessa muistiossa, että se aikoo käyttää ostetun ”neitseellisen” raaka-aineen ja romun välistä suhdetta, jos romumateriaalille ei ole alkuperäisestä raaka-aineesta erillistä tullikoodia. Komissio ulotti tämän suhdemenetelmän koskemaan myös teräsromua sivutuotteena, kuten Shougang Jingtangin huomautuksissa oli pyydetty.

(192)

Komissio käytti sen vuoksi suhdemenetelmää seuraavien tuotannontekijöiden vertailuarvon laskemiseen:

(193)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(194)

Komissio ehdotti toisessa muistiossa, että myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton vääristymättömän ja kohtuullisen määrän määrittämiseen käytettäisiin malesialaisen tuottajan Perstiman vuoden 2023 taloudellisia tietoja, jotka on julkaistu yhtiön tilinpäätöksessä.

(195)

Ehdotetut myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto ilmoitettiin toisessa muistiossa. Komissio sai Baosteel Groupilta huomautuksia kummankin indikaattorin laskennasta.

(196)

Komissio oli Baosteel Groupin kanssa samaa mieltä siitä, että myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin olisi luettava vain myyntiin ja yleishallintoon liittyvät kustannukset. Komissio oli samaa mieltä myös siitä, että Perstiman voitto perustui pääasiassa ”muihin tuloihin”, ei myyntituloihin.

(197)

Tämän perusteella komissio päätteli, että Perstiman voittoa ei voida pitää kohtuullisena, minkä vuoksi olisi löydettävä jokin muu tietolähde, jotta voitaisiin määrittää vääristymättömät ja kohtuulliset myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voitot.

(198)

Perstiman havaittiin olevan Malesian ainoa tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuottaja, mikä käy ilmi tiedoista, jotka yhtiö esitti Malesian viranomaisille tekemässään Kiinasta tuotavien tinalla pinnoitettujen tuotteiden polkumyyntitutkimusta koskevassa pyynnössä. Kyseinen tutkimus pantiin vireille 14 päivänä elokuuta 2024. (72)

(199)

Tämän jälkeen komissio harkitsi 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan viimeisen alakohdan säännösten perusteella yrityksiä kummassakin muistiossa mainituissa muissa ylemmän keskitulotason maissa, joissa tuotettiin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleisluokkaan kuuluvia tuotteita (eli joissa tuotettiin terästä).

(200)

Komissio valitsi yrityksen, jonka tilinpäätös oli julkinen ja helposti saatavilla ja jonka myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voittomarginaalit olivat terästuotantoalalla kohtuullisia: malesialaisen yrityksen Alliance Steel (M) Sdn. Bhd (73). Yritys oli kannattava vuonna 2023 (joka kattaa kolme neljäsosaa tutkimusajanjaksosta).

(201)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(202)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Sen jälkeen se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Nämä otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimittamat kulutusosuudet todennettiin tarkastuksen aikana. Komissio kertoi nämä määrät edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla.

(203)

Niiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta, jotka toivat rautamalmia maista, joissa ei ole väitetty esiintyvän 2 artiklan 6 a kohdan mukaisia vääristymiä, komissio käytti otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien maksamaa vääristymätöntä hintaa edellä mainitulla tavalla Malesian tuontihinnoista lasketun vertailuarvon sijaan.

(204)

Sen jälkeen komissio sovelsi valmistuskustannuksiin Alliance Steel (M) Sdn. Bhd:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa. Hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 6,6 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 8,1 prosenttia.

(205)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(206)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat vientiä unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai tuojana toimivien etuyhteydessä olevien yritysten kautta.

(207)

Jos vientiä harjoittava tuottaja vei tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(208)

Niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, jotka veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tuojana toimivien etuyhteydessä olevien yritysten kautta, vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa.

(209)

Tässä tapauksessa hintaan tehtiin oikaisuja kaikkien sellaisten kustannusten huomioon ottamiseksi, joista tuoja tavallisesti vastaisi ja jotka aiheutuivat viejään etuyhteydessä oleville osapuolille, jotka osallistuivat tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiin. Tällaisia kustannuksia olivat myyntiin osallistuvien tytäryhtiöiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä tuojan tavallisesti saama nimellisvoitto.

(210)

Komissio sovelsi 4,72 prosentin voittomarginaalia, joka on yhteistyössä toimineen etuyhteydettömän unionissa toimivan tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuojan voittomarginaali tutkimusajanjaksolla.

(211)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna-tasolla.

(212)

On huomattava, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan nojalla komission on vertailtava tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja otettava huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti vertailla otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasolla. Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) ne voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

(213)

Kuten johdanto-osan 201 kappaleessa selitetään, normaaliarvo muodostettiin noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla käyttämällä tuotantokustannuksia sekä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa, joita pidettiin kohtuullisena kyseisellä kaupan portaalla. Näin ollen normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasolle ei ollut tarpeen tehdä oikaisuja.

(214)

Normaaliarvoon tehtiin oikaisu, jotta voitiin ottaa huomioon tinalla pinnoitettujen tuotteiden kotimarkkinamyynnin ja viennin erilainen alv-kohtelu. Viennin tapauksessa veloitetaan 13 prosenttia, jota ei palauteta alv-järjestelmän kautta, kun taas kotimaisen myynnin yhteydessä tuottaja perii ostajalta 13 prosenttia arvonlisäveroa ja tilittää sen Kiinan viranomaisille. Komissio totesi, ettei normaaliarvoon ollut syytä tehdä muita oikaisuja, eikä yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista myöskään vaatinut tällaisia oikaisuja.

(215)

Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasolle, tehtiin oikaisuja kuljetuskustannusten, vakuutusmaksujen sekä käsittely-, lastaus- ja pakkauskustannusten huomioon ottamiseksi.

(216)

Oikaisuja tehtiin seuraavien hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden osalta: luottokustannukset ja pankkimaksut.

(217)

Shougang Jingtang myi tinalla pinnoitettuja tuotteita ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle unionissa etuyhteydessä olevan hongkongilaisen kauppayhtiönsä kautta. Koska kauppayhtiö toimi palkkioperusteisena edustajana ja sai palkkionsa voittomarginaalina, yrityksen myynti-, yleis- ja hallintokustannukset Hongkongissa ja 4,72 prosentin laskennallinen voitto (ks. johdanto-osan 210 kappale) poistettiin 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisena oikaisuna.

(218)

Komissio vertasi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(219)

Tämän perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(220)

Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(221)

Tämä marginaali määritettiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien marginaalien perusteella. Tämän perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali on 25,3 prosenttia.

(222)

Kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen.

(223)

Yhteistyössä toimimisen aste on yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrä ilmaistuna osuutena asianomaisesta maasta unioniin tutkimusajanjaksolla suuntautuneesta kokonaistuonnista Eurostatin tietojen perusteella.

(224)

Komissio katsoi, että yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa alhainen, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuonnin osuus oli noin 61 prosenttia kokonaisviennistä unioniin tutkimusajanjaksolla.

(225)

Komissio muistutti, että vireillepanoilmoituksessa (74) oli ilmoitettu asianomaisille osapuolille, että yhteistyöstä kieltäytyminen tai vain osittainen yhteistyö voi johtaa siihen, että päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, jolloin lopputulos voi olla kyseisten osapuolten kannalta epäedullisempi. Koska asianomaisia osapuolia oli selväsi varoitettu yhteistyöstä kieltäytymisen seurauksista ja koska yhteistyössä toimimisen aste oli tässä tapauksessa erityisen matala, komissio katsoi asianmukaiseksi määrittää jäännöspolkumyyntitulli käyttäen perustana Shougang Jingtangin unioniin suuntautuvan myynnin edustavaa määrää tutkimusajanjaksolla. Tämän myynnin katsottiin antavan asianmukaisen kuvan polkumyynnin harjoittamisesta yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten osalta.

(226)

Jäännöspolkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin näin ollen 62,6 prosenttia.

(227)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(228)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjakson aikana kuusi tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(229)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 2,1 miljoonaa tonnia. Komissio vahvisti tämän luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen eli valituksen tekijältä ja kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta saatujen tarkastettujen kyselylomakevastausten perusteella. Kuten johdanto-osan 28 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli yli 80 prosenttia.

(230)

Komissio määritti unionin kulutuksen valituksen tekijältä saadun makrotaloudellisia tietoja koskevan kyselylomakevastauksen perusteella. Tätä vastausta verrattiin mahdollisuuksien mukaan otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettuihin kyselylomakevastauksiin ja tarkasteltavana olevan tuotteen kolmansista maista unioniin suuntautunutta tuontia koskeviin Eurostatin tilastoihin.

(231)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

(232)

Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon sekä kulutuksen ja erilaisten unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvien taloudellisten indikaattorien määrittämiseksi komissio tutki, olisiko unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotannon myöhempi käyttötarkoitus otettava huomioon tarkastelussa ja missä määrin.

(233)

Komissio totesi, että hyvin vähäinen osa otokseen valittujen unionin tuottajien tuotannosta oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille. Kuten taulukosta 2 käy ilmi, kytkösmarkkinoiden koko oli koko tarkastelujaksolla jatkuvasti noin 1 prosentti vapaiden markkinoiden kulutuksesta ja kehityksen suunta oli laskeva. Vapaiden markkinoiden kulutus kehittyi unionin kokonaiskulutuksen mukaisesti jokaisena tarkastelujakson vuotena.

(234)

Näin ollen komissio päätteli, ettei sen tarvitse erotella kytkösmarkkinoita ja vapaita markkinoita, sillä ottaen huomioon kytkösmarkkinoiden hyvin pienen osuuden unionin kokonaiskulutuksesta kytkösmarkkinoiden toiminnan mahdollisilla eroilla ei olisi merkitystä vahinkoanalyysin kannalta.

(235)

Joistakin muista markkinoista poiketen covid-19-pandemia ei johtanut tinalla pinnoitettujen tuotteiden markkinoiden supistumiseen unionissa vuosien 2020–2021 sulkutoimien aikana. Ihmiset pysyivät kotona, joten säilykkeiden kysyntä oli suurta, mikä näkyi tinalla pinnoitettujen tuotteiden suhteellisen vakaana kysyntänä kumpanakin vuotena.

(236)

Näin ollen vuosien 2020 ja 2022 välillä unionin kulutus (sekä vapailla että kytkösmarkkinoilla) vaihteli ja väheni hieman, väheni sitten jyrkästi 19 prosenttiyksikköä vuonna 2023 varastojen purkamisen ja unionin alueen huonon vihannessadon takia sekä väheni vielä 3 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla. Kaikkiaan kulutus väheni 25 prosenttia vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä.

(237)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertailemalla tuontimääriä unionin markkinoiden kulutukseen.

(238)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(239)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni vuoden 2021 Kiinan sulkutoimien aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden ja kauppamerenkulun häiriöiden takia aluksi 20 prosenttia vuosien 2020 ja 2021 välillä. Unionin kysyntä säilyi vahvana, ja Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus pieneni jonkin verran kyseisenä vuotena.

(240)

Poikkeuksellisten olosuhteiden normalisoituessa vuonna 2022 Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat huomattavasti vuosina 2022 ja 2023, ja vuoden 2023 ja tutkimusajanjakson välillä suunta oli lievästi laskeva. Tuonti Kiinasta kasvoi tarkastelujaksolla kaikkiaan 69 prosenttia ja Kiinan markkinaosuus kasvoi 10,5 prosentista vuonna 2022 tutkimusajanjakson 23,5 prosenttiin, joten kokonaiskasvu oli 125 prosenttia.

(241)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin hinnan alittavuus määritettiin otokseen valituilta Kiinassa toimivilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen tarkastettujen kyselylomakevastausten perusteella.

(242)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(243)

Tuontihinnat Kiinasta nousivat vuoteen 2022 saakka, jolloin nousu oli enimmillään 89 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna, ja laskivat sen jälkeen, joten hinnat nousivat tarkastelujaksolla kaikkiaan 36 prosenttia.

(244)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(245)

Hintoja, joista oli vähennetty alennukset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti asianomaisesta maasta unionin markkinoille tulevan tuonnin painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 15–25 prosenttia.

(246)

Kiinan hinnat olivat alle unionin tuotannonalan tuotantokustannusten vuosina 2020 ja 2023 sekä tutkimusajanjaksolla. Vuodelle 2021 tunnusomaista olivat lisäksi historiallisen suuret kuljetuskustannukset, mikä viittaa siihen, että tuotteiden hinta ilman merirahtikustannuksia olisi voinut olla paljon alhaisempi.

(247)

Tällaiset hinnat pakottivat unionin tuottajat myymään tuotantokustannuksiaan alhaisemmalla hinnalla kaikkina vuosina vuotta 2022 lukuun ottamatta. Syy tähän on se, että useimmat asiakkaat neuvottelevat tinalla pinnoitettujen tuotteiden hinnat unionin tuottajien kanssa vuosittain (toisin kuin Kiinasta tuleva tuonti, joka myydään tavallisesti spot-kaupalla) ja vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä tuottajilla oli paremmat mahdollisuudet neuvotella kohtuullisista hinnoista.

(248)

Vuoden 2021 ainutlaatuiset olosuhteet aiheuttivat markkinoilla epävarmuutta. Koska Kiinasta ja muilta kolmansien maiden markkinoilta tulevia tinalla pinnoitettuja tuotteita oli kyseisen vuoden maailmankaupan häiriöiden vuoksi tarjolla vähemmän mutta tölkkien kysyntä pysyi suurena, käyttäjät olivat valmiita maksamaan korkeamman hinnan varmistaakseen toimitukset unionin tuottajilta vuonna 2022. Lisäksi kun tuotantokustannukset vuonna 2021 alkoivat kasvaa, unionin tuottajat pystyivät neuvottelemaan korkeat hinnat vuodeksi 2022.

(249)

Siitä huolimatta heti, kun markkinaolosuhteet muuttuivat vähemmän suotuisiksi ja tuonti Kiinasta alkoi kasvaa yhä merkittävämmäksi, unionin tuottajat eivät enää pystyneet neuvottelemaan tuotantokustannuksensa kattavia hintoja. Sen sijaan niiden täytyi alentaa hintojaan sekä vuonna 2023 että tutkimusajanjaksolla huolimatta siitä, että tuotantokustannukset kasvoivat edelleen vuonna 2023.

(250)

Tällä perusteella komissio päätteli, että vuosina 2020 ja 2023 sekä tutkimusajanjaksolla oli ilmennyt hinnankorotusten estymistä ja vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla hintojen alentumista. Ottaen huomioon epätavallisen suuret merikuljetusten kustannukset vuonna 2021 komissio ei pitänyt tarpeellisena tutkia, ilmenikö hinnankorotusten estymistä myös vuonna 2021.

(251)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(252)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit valituksen tekijän toimittamiin kyselyvastauksiin sisältyvien, kaikkia unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Tiedot koskivat otokseen valittuja unionin tuottajia. Molempien tietojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(253)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(254)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(255)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(256)

Vaikka unionin tuotannonalan tuotantomäärät kasvoivat jonkin verran vuosien 2020 ja 2021 välillä, suunta oli sen jälkeen tasaisesti laskeva koko tarkastelujakson ajan. Tuotantomäärä pieneni 8 prosenttiyksikköä vuodesta 2021 vuoteen 2022, pieneni edelleen 15 prosenttiyksikköä vuonna 2023 ja vielä 2 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla. Tuotantomäärä pieneni yhteensä 34 prosenttia vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä myynnin vähentymisen vuoksi.

(257)

Tuotantomäärän pieneneminen vaikutti kielteisesti kapasiteetin käyttöasteeseen, joka laski asteittain 85 prosentista vuonna 2020 tutkimusajanjakson 57 prosenttiin, mikä vastaa 33 prosentin laskua.

(258)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(259)

Unionin tuotannonalan myynti säilyi melko vakaana vuosien 2020 ja 2021 välillä, minkä jälkeen se väheni tasaisesti koko tarkastelujakson ajan yhteensä 36 prosenttia.

(260)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi vuosien 2020 ja 2021 välillä 5 prosenttiyksikköä, 78 prosentista 83 prosenttiin, minkä jälkeen suunta oli tasaisesti laskeva koko jäljellä olevan tarkastelujakson ajan. Tutkimusajanjaksolla markkinaosuus oli enää 67 prosenttia.

(261)

Tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus, tuotanto ja myynti unionin markkinoilla vähenivät tarkastelujakson aikana. Samalla ajanjaksolla tuonti Kiinasta lisääntyi, mikä yli kaksinkertaisti Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden unionin markkinoilla.

(262)

Kuten edellä taulukossa 2 esitettiin, unionin kulutus väheni tasaisesti vuosina 2021 ja 2022, väheni huomattavasti vuonna 2023 ja väheni edelleen tutkimusajanjaksolla. Kulutus väheni tarkastelujaksolla kaikkiaan 25 prosenttia, mikä viittaa markkinoiden supistumiseen.

(263)

Kuten edellä taulukoissa 5 ja 6 esitettiin, myös unionin tuotanto- ja myyntimäärien kehityssuunta on yleisesti laskeva: laskua on 34 ja 36 prosenttia vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä. Lasku oli huomattavasti suurempi kuin unionin kulutuksen 25 prosentin lasku vastaavalla ajanjaksolla. Myös unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla 78 prosentista 66 prosenttiin.

(264)

Samaan aikaan Kiinasta tulevan tuonnin yleinen kehityssuunta oli tarkastelujaksolla nouseva sekä määrän että markkinaosuuden suhteen. Tuonti Kiinasta lisääntyi 69 prosenttiyksikköä, ja tuonnin markkinaosuus kasvoi 10,4 prosentista 23,4 prosenttiin vuodesta 2020 tutkimusajanjaksolle.

(265)

Tämä suuntaus kääntyi tilapäisesti päinvastaiseksi vain vuonna 2021. Kiinan sulkutoimien aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden ja kauppamerenkulun häiriöiden takia Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni 15 prosenttia ja markkinaosuus pieneni 10,4 prosentista 8,7 prosenttiin vuosien 2020 ja 2021 välillä. Samaan aikaan unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärät nousivat ja unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 5 prosenttiyksikköä.

(266)

Heti, kun kansainvälinen kauppa alkoi normalisoitua vuonna 2022, Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kuitenkin kasvoivat merkittävästi ja ylittivät vuoden 2020 tason, ja niiden kasvu jatkui vuonna 2023 ja hidastui hieman tutkimusajanjaksolla.

(267)

Samaan aikaan unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärät ja markkinaosuus pienenivät vuonna 2022 alle vuoden 2020 tasojen ja pienenivät edelleen vuonna 2023. Koska markkinat supistuivat hieman tutkimusajanjaksolla, markkinaosuus oli näistä kolmesta indikaattorista ainoa, joka pysyi melko vakaana vuoden 2023 ja tutkimusajanjakson välillä. Myös tuotanto- ja myyntimäärät pienenivät tutkimusajanjaksolla.

(268)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(269)

Myös työntekijöiden määrä väheni tasaisesti tarkastelujaksolla, ja vain vuonna 2022 esiintyi pientä ajoittaista kasvua. Työntekijöiden määrä väheni 6 prosenttiyksikköä vuonna 2021 ja lisääntyi 3 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen jälkeen se väheni uudelleen 9 prosenttiyksikköä vuonna 2023, ja väheneminen jatkui tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan työntekijöiden määrä väheni 23 prosenttia.

(270)

Tuottavuus kehittyi tuotannossa ja työllisyydessä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Se kasvoi kohtalaisesti vuosien 2020 ja 2021 välillä ja heikkeni sen jälkeen, kunnes saavutti tutkimusajanjaksolla tason, joka oli 86 prosenttia vuoden 2020 tuottavuudesta. Tuottavuus kasvoi vuonna 2021 unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärien mukaisesti ja oli kyseisenä vuonna suurimmillaan koko tarkastelujakson aikana.

(271)

Sen jälkeisten vuosien tuottavuuden lasku voidaan vastaavasti selittää tuotantomäärillä, jotka vähenivät enemmän kuin työntekijöiden määrä vuoden 2022 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(272)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa (de minimis) suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(273)

Tämä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Näin ollen ei ollut käytettävissä tietoja, joiden pohjalta mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia olisi voitu arvioida.

(274)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa

(275)

Unionin tuotantokustannukset alkoivat kasvaa vuonna 2021 raaka-aineiden, esimerkiksi rautamalmin ja koksikivihiilen, kustannusten nousun myötä. Energian hintojen nousu ja raaka-ainekustannusten jatkuva kasvu lisäsivät tuotantokustannuksia vuonna 2022 huomattavasti, 67 prosenttiyksikköä, ja vuonna 2023 vielä 5 prosenttiyksikköä lisää. Vain tutkimusajanjaksolla tuotantokustannusten kehityssuunta oli laskeva, 8 prosenttiyksikköä. Tuotantokustannukset kasvoivat vuodesta 2020 tutkimusajanjaksolle kaikkiaan 64 prosenttia.

(276)

Unionin keskimääräinen myyntihinta nousi vuosien 2020 ja 2022 välillä ja alkoi laskea vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla. Myyntihinnat nousivat kaikkiaan 64 prosenttia vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä.

(277)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat pysyivät keskimääräisiä tuotantokustannuksia alhaisempina kaikkina vuosina lukuun ottamatta vuotta 2022. Kuten edellä johdanto-osan 246–250 kappaleessa selostettiin, polkumyynnillä tapahtuva tuonti Kiinasta esti unionin tuotannonalaa nostamasta hintoja vuonna 2020. Lisäksi se esti hinnankorotukset ja alensi hintoja vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla, minkä seurauksena unionin tuotannonalan myynti oli tappiollista.

(278)

Kuten johdanto-osan 247 ja 248 kappaleessa selostettiin, asiakkaat neuvottelevat hinnat unionin tuotannonalan kanssa yleensä vuosittain ja vuonna 2021 unionin tuottajat pystyivät markkinoiden epävarmuuden takia neuvottelemaan korkeat hinnat vuodeksi 2022, mikä mahdollisti niille voitollisen myynnin.

(279)

Heti kansainvälisen kaupan normalisoiduttua unionin tuottajat joutuivat kuitenkin jälleen alentamaan hintojaan.

(280)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(281)

Keskimääräiset työvoimakustannukset kokopäiväistä työntekijää kohti kasvoivat 17 prosenttiyksikköä vuonna 2021 ja edelleen 11 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Sen jälkeen ne pienenivät 16 prosenttiyksikköä vuonna 2023 ja kasvoivat taas 7 prosenttiyksikköä tutkimusajanjaksolla. Työvoimakustannusten kasvu oli kaikkiaan 19 prosenttia tarkastelujaksolla.

(282)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(283)

Absoluuttiset varastotasot pysyivät melko vakaina koko tarkastelujakson ajan huolimatta tuotantotasojen laskusta tarkastelujaksolla ja olivat vuonna 2023 alimmillaan, 85 prosenttia vuoden 2020 loppuvarastojen määrästä.

(284)

Suhteellinen varastotaso ilmoitettuna prosenttiosuutena tuotannosta pysyi aluksi samalla tasolla vuosien 2020 ja 2021 välillä, minkä jälkeen se kasvoi tasaisesti tarkastelujakson ajan. Tutkimusajanjaksolla kasvua oli lopulta 38 prosenttia.

(285)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(286)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus oli negatiivinen koko tarkastelujaksolla lukuun ottamatta vuotta 2022, jolloin se oli enimmillään 5,4 prosenttia.

(287)

Unionin tuotannonalan tappiot vuonna 2021 johtuivat kyseisen vuoden markkinaolosuhteista. Kuten johdanto-osan 247 ja 301 kappaleessa todetaan, unionin tinalla päällystettyjen tuotteiden tuottajien ja niiden asiakkaiden väliset hinnat vahvistetaan yleensä yhdeksi kalenterivuodeksi, eikä hintojen mukauttamiseen ole juurikaan mahdollisuuksia. Unionin tuottajien hinnat vuodeksi 2021 vahvistettiin vuoden 2020 kustannusten perusteella, mutta vuonna 2021 tuotantokustannukset kasvoivat huomattavasti. Sen vuoksi unionin tuotannonalan oli myytävä tuotteitaan tuotantokustannuksensa alittavilla hinnoilla samalla kun myyntimäärät säilyivät ja jopa kasvoivat hieman, mikä johti huomattaviin tappioihin kyseisenä vuonna.

(288)

Matalien hintojen ja kasvavien tuotantokustannusten aiheutettua tappioita vuonna 2021 unionin tuotannonala neuvotteli 70 prosenttia korkeammat hinnat vuonna 2022 ottaakseen huomioon tuotantokustannusten huomattavan kasvun. Kuten edellä johdanto-osan 247–249 ja 277 ja 278 kappaleessa selostettiin, 2022 oli ainoa vuosi, jolloin unionin tuotannonala pystyi myymään tinalla pinnoitettuja tuotteita tuotantokustannukset ylittävällä hinnalla. Tämä oli seurausta unionin tuotannonalan edullisesta asemasta neuvoteltaessa kyseisen vuoden hintoja vuoden 2021 lopulla. Se luonnollisesti johti positiiviseen kannattavuuteen.

(289)

Nettokassavirran kehitys seurasi pääsääntöisesti kannattavuuden kehitystä, vaikka se pysyikin positiivisena vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla kyseisten vuosien vientimyynnin ja varastojen arvostuksessa tapahtuneiden muutosten ansiosta.

(290)

Vaikka investoinnit vähenivät vuonna 2021, ne yli kaksinkertaistuivat vuonna 2022 ja kasvoivat vielä 72 prosenttiyksikköä vuonna 2023 ennen hienoista vähenemistä tutkimusajanjaksolla.

(291)

Investoinneista suurin osa liittyy kuitenkin vain yhden unionin tuottajan masuunin kausihuollon yhteydessä tekemään suureen kunnossapitoinvestointiin. Tätä hanketta ei ollut kohtuudella mahdollista lykätä, sillä peruskunnostukset on tehtävä säännöllisin väliajoin masuunin toiminnan varmistamiseksi, joten se on koko yrityksen toiminnan kannalta tarpeellinen toimi. Lisäksi tällä ajanjaksolla toteutettiin useita ympäristönsuojeluvaatimusten edellyttämiä investointeja, jotka kasvattivat investointilukuja entisestään.

(292)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto pysyi negatiivisena koko ajanjaksolla ja seurasi pääsääntöisesti myynnin kannattavuuden kehitystä. Vuonna 2021 oli huomattava negatiivinen ja vuonna 2022 vastaavasti huomattava positiivinen poikkeama.

(293)

Keskeiset vahinkoindikaattorit kehittyivät tarkastelujakson aikana negatiivisesti. Unionin tuotannonalan myynti, kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto paranivat tilapäisesti vuonna 2022 mutta heikkenivät jälleen vuodesta 2023 alkaen. Kannattavuus pysyi negatiivisena koko tarkastelujakson ajan lukuun ottamatta tilapäistä nousua 5,4 prosenttiin vuonna 2022 covid-19-pandemian markkinoilla aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden seurauksena. Kuten johdanto-osan 287 ja 301 kappaleessa selitetään, kannattavuuden lasku vuonna 2021 johtui erityisistä olosuhteista eli useiden tuotantokustannuksiin liittyvien kustannustekijöiden odottamattomasta noususta ja siitä, etteivät unionin tuottajat pystyneet nostamaan hintojaan riittävästi asiakkaidensa kanssa tekemiensä sopimusten luonteen vuoksi.

(294)

Investoinnit olivat ainoa indikaattori, joka osoitti näennäisesti positiivista kehitystä. Kuten edellä mainittiin, lisääntyneet investoinnit eivät kuitenkaan olleet merkki unionin tuotannonalan terveestä tilanteesta, vaan ne liittyivät välttämättömään huoltoon ja ympäristönsuojeluvaatimusten noudattamiseen.

(295)

Kaikki muut vahinkoindikaattorit osoittivat negatiivista kehitystä. Unionin tuotannonalan tuotantomäärät vähenivät 34 prosenttia kuten myös unionin myynti, joka väheni 36 prosenttia vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä. Tuotanto- ja myyntimäärät vähenivät enemmän kuin unionin kulutus, joka väheni 25 prosenttia samalla ajanjaksolla. Sen vuoksi unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä 78 prosentista 66 prosenttiin.

(296)

Samaan aikaan Kiinasta tuleva tuonti kasvoi tarkastelujaksolla 69 prosenttia. Suurin tuonnin kasvu tapahtui vuonna 2023, jolloin kysyntä väheni eniten. Se kasvatti Kiinan markkinaosuuden 10,4 prosentista vuonna 2020 tutkimusajanjakson 23,4 prosenttiin.

(297)

Myyntimäärien jonkinlaista vähenemistä oli kenties odotettavissakin kutistuvilla markkinoilla. Unionin tuotannonalan myynti väheni kuitenkin paljon enemmän kuin unionin kysyntä, ja toisaalta tuontimäärät Kiinasta lisääntyivät, vaikka kysyntä väheni. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan markkinaosuuden kehitys oli lähes täysin päinvastainen kuin Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kehitys, mikä oli selvä osoitus määriin kohdistuvasta vahingosta.

(298)

Unionin tuotannonalan tuotantokustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla merkittävästi, 65 prosenttia. Kustannusten kohoamisen syynä olivat pääasiassa pääraaka-aineen ja energian korkeammat kustannukset. Unionin tuotannonala nosti myyntihintojaan tätä suurta kustannusten kasvua vastaavasti (kasvu 64 % vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä).

(299)

Unionin tuotannonala oli tappiollinen lähes koko tarkastelujakson ajan, ainoana poikkeuksena vuosi 2022. Sen kokonaiskannattavuus kuitenkin heikkeni tarkastelujaksolla –4,6 prosentista –7,6 prosenttiin vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä. Vuonna 2021 se poikkeuksellisesti laski vuonna 2022 poikkeuksellisesti kasvoi (ks. johdanto-osan 287–288 kappale).

(300)

Nämä laskevat kehityssuunnat kääntyivät tilapäisesti päinvastaisiksi vuosina 2021 ja 2022, kun covid-19-pandemia vaikutti markkinatilanteeseen. Ihmiset pysyivät kotona, joten säilykkeiden kysyntä oli vuonna 2021 suurta, mikä näkyi tinalla pinnoitettujen tuotteiden vakaana kysyntänä. Samaan aikaan tuonti Kiinasta väheni 20 prosenttia vuonna 2021, mikä johtui todennäköisesti merirahdin häiriöistä ja Kiinan tiukoista sulkutoimista, jotka saivat käyttäjät kääntymään entistä enemmän unionin tuottajien puoleen. Sen vuoksi unionin tuotannonalan myyntimäärät kasvoivat hieman ja sen markkinaosuus kasvoi 5 prosenttiyksikköä kyseisenä vuonna.

(301)

Kuten edellä selostettiin, unionin tuottajien hinnat neuvotellaan tavallisesti vuosittain edellisen vuoden lopussa, joten unionin tuotannonala ei pystynyt riittävästi hyödyntämään tällaista myynnin kasvua vuonna 2021, sillä tuottajat olivat sitoutuneet vuonna 2020 neuvoteltuihin hintoihin.

(302)

Vastaavasti edellä kuvattujen, vuonna 2021 ilmenneiden markkinoiden epävarmuuksien jälkeen käyttäjät olivat vuoden 2022 sopimusneuvotteluissa valmiita maksamaan korkeampia hintoja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Kun myös tuotantokustannukset vuonna 2021 alkoivat kasvaa, unionin tuottajat pystyivät neuvottelemaan korkeat hinnat vuodeksi 2022. Sen vuoksi unionin tuotannonala pystyi saavuttamaan kyseisenä vuotena suuren kassavirran ja positiivisen kannattavuuden.

(303)

Heti, kun kansainvälinen kauppa alkoi normalisoitua, kaikki nämä indikaattorit alkoivat kuitenkin uudelleen heikentyä, sillä unionin tuotannonala alkoi menettää markkinaosuuttaan ja sen oli alennettava hintojaan sekä vuonna 2023 että tutkimusajanjaksolla tuotantokustannusten kasvusta huolimatta.

(304)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(305)

Sen vuoksi komissio ei pitänyt tarpeellisena tutkia vahingon uhkaa koskevia väitteitä tässä vaiheessa.

(306)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Tällaisia tekijöitä ovat vähenevä kulutus, tuonti kolmansista maista ja unionin tuotannonalan vientitoiminta.

(307)

Kuten edellä taulukossa 1 esitettiin, unionin kulutus väheni tasaisesti vuosina 2021 ja 2022, väheni huomattavasti vuonna 2023 ja väheni edelleen tutkimusajanjaksolla. Kulutus väheni tarkastelujaksolla kaikkiaan 25 prosenttia, mikä viittaa markkinoiden supistumiseen.

(308)

Kuten edellä taulukoissa 5 ja 6 esitettiin, myös unionin tuotanto- ja myyntimäärien kehityssuunta on yleisesti laskeva: laskua on 34 ja 36 prosenttia vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämä lasku oli huomattavasti suurempi kuin unionin kulutuksen 25 prosentin lasku vastaavalla ajanjaksolla. Myös unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla 78 prosentista 66 prosenttiin.

(309)

Samaan aikaan Kiinasta tulevan tuonnin yleinen kehityssuunta oli tarkastelujaksolla nouseva sekä määrän että markkinaosuuden suhteen. Tuonti Kiinasta lisääntyi 69 prosenttiyksikköä absoluuttisina määrinä, ja tuonnin markkinaosuus kasvoi vuodesta 2020 tutkimusajanjaksolle 10,4 prosentista 23,4 prosenttiin (eli 125 prosenttia).

(310)

Tämä suuntaus kääntyi tilapäisesti päinvastaiseksi vain vuonna 2021. Kiinan sulkutoimien aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden ja kauppamerenkulun häiriöiden takia Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni 15 prosenttia ja markkinaosuus pieneni 10,4 prosentista 8,7 prosenttiin vuosien 2020 ja 2021 välillä. Samaan aikaan unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärät nousivat ja unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 5 prosenttiyksikköä. Kuten 287 kappaleessa selitetään, vuodeksi 2021 vahvistettujen matalien vuotuisten myyntihintojen ja tuotantokustannusten nousun vuoksi unionin tuotannonalan oli myytävä tuotteitaan alle tuotantokustannustensa, minkä vuoksi sille aiheutui merkittäviä tappioita kyseisenä vuonna.

(311)

Heti, kun kansainvälinen kauppa alkoi normalisoitua vuonna 2022, Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kuitenkin kasvoivat merkittävästi ja ylittivät vuoden 2020 tason. Niiden kasvu jatkui vuonna 2023 mutta hidastui hieman tutkimusajanjaksolla.

(312)

Samaan aikaan unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärät ja markkinaosuus pienenivät alle vuoden 2020 tasojen ja pienenivät edelleen vuonna 2023. Koska markkinat supistuivat hieman, markkinaosuus oli näistä kolmesta indikaattorista ainoa, joka pysyi melko vakaana vuoden 2023 ja tutkimusajanjakson välillä.

(313)

CISA ja Steelforce väittivät, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti Kiinasta ei voi olla mahdollisen vahingon aiheuttaja. CISA väitti, että Kiinasta tulevan tuonnin määrät eivät vastaa vahinkoindikaattoreiden kehitystä, ja Steelforce puolestaan, että vaikka sen markkinaosuus kasvoi, se tapahtui muiden maiden markkinaosuuksien kustannuksella.

(314)

Lisäksi CISA väitti, etteivät Kiinan hinnat ole voineet aiheuttaa vahinkoa, sillä ne ovat muuttuneet markkinoiden suuntausten mukaisesti. Steelforce lisäsi, että unionin tuotannonalan hinnat olivat alle Kiinan hintojen vuonna 2021 ja käytännössä niiden kanssa samalla tasolla vuonna 2022, mikä osoittaa, että unionin tuottajat pystyivät noudattamaan omaa hinnoittelukäytäntöään. Lisäksi Steelforce väitti, että jos se olisi ollut taloudellisesti järkevämpää, unionin tuottajat olisivat voineet siirtyä vuosittaisista sopimuksista spot-myyntiin ja siten varmistaa, että ne voisivat aina myydä tuotteitaan voitollisesti.

(315)

Kuten johdanto-osan 307–312 tiivistetysti todetaan, että Kiinasta tulevan tuonnin määrien ja markkinaosuuksien kehitys oli lähes täysin päinvastainen kuin unionin tuotannonalan määrien ja markkinaosuuksien kehitys. Toisin kuin CISA väitti, tämä osoittaa selkeän korrelaation myyntimäärien ja vahinkoindikaattorien kehityksen välillä.

(316)

Vaikka Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivatkin unionin hintoja korkeammat vuonna 2021 ja niiden kanssa suunnilleen samalla tasolla vuonna 2022, siihen olivat syynä edellä mainitut poikkeukselliset olosuhteet ja se, että unionin tuottajia sitovat useimpien asiakkaiden kanssa tehdyt vuosittaiset sopimukset.

(317)

Kuten muun muassa johdanto-osan 239. 246, 265 ja 310 kappaleessa selostetaan, kauppamerenkulun häiriöt ja Kiinan tiukat sulkutoimet laskivat unioniin suuntautuvan viennin määrää vuonna 2021 ja ilmeisesti nostivat maahantuontihinnat unionin tuottajien myyntihintoja korkeammiksi. Koska unionin tuottajat oli sidottu vuoden 2020 lopussa neuvotelluissa pitkäaikaisissa sopimuksissa vahvistettuihin hintoihin, ne eivät kuitenkaan voineet riittävästi hyödyntää näitä suotuisia olosuhteita ja nostaa myyntihintojaan. Lisäksi tuotantokustannukset alkoivat nousta merkittävästi vuonna 2021, mikä pahensi unionin tuotannonalan tappioita kyseisenä vuonna.

(318)

Kuten johdanto-osan 288 kappaleessa selitetään, vuoden 2021 markkinahäiriöt ja toisaalta se, että sopimukset neuvotellaan vuodeksi kerrallaan, antoivat unionin tuottajille hyvät asemat neuvotella asiakkaidensa kanssa vuoden 2022 hinnoista. Vuoden 2021 epävarmuuden vuoksi käyttäjät olivat lisäksi halukkaita varmistamaan riittävän tarjonnan vuonna 2022. Tämän ansiosta unionin tuotannonala pystyi nostamaan hintoja ja toimimaan kannattavasti vuonna 2022 ainoan kerran koko tarkastelujakson aikana.

(319)

Lisäksi, kuten edellä johdanto-osan 244 ja 245 kappaleessa todetaan, lajikohtaisesti ilmeni huomattavaa hinnan alittavuutta. Johdanto-osan 246–250 kappaleessa on kuvattu myös Kiinan hintojen kehitystä, minkä perusteella komissio päätteli, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat aiheuttivat hinnankorotusten estymistä vuosina 2020 ja 2023 ja tutkimusajanjaksolla sekä hintojen alenemista vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla.

(320)

Tätä ei mitätöisi edes se, että CISAn väitteen mukaisesti Kiinan hinnat olisivat kehittyneet samalla tavalla kuin muiden kolmansien maiden markkinoiden tai unionin tuotannonalan hinnat. Kiinan hinnat olivat alhaisemmat kuin lähes kaikkien muiden kolmansien maiden hinnat lähes kaikkina tarkastelujakson vuosina Intiaa lukuun ottamatta (ks. jäljempänä taulukko 12). Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli selvästi suurin kaikesta tuonnista: kunkin viiden seuraavaksi suurimman tuojamaan markkinaosuudet olivat 0,7–3,2 prosenttia kaikkina tarkastelujakson vuosina. Kiinasta tulevalla tuonnilla oli näin ollen selvästi suurin vaikutus markkinoiden hintakäyttäytymiseen.

(321)

Lopuksi komissio huomautti, että kuten Steelforce väitti, jos unionin tuottajat pystyisivät noudattamaan omia hinnoittelukäytäntöjään ja/tai siirtymään kannattavuuden kaikkina vuosina takaavaan spot-kauppaan, ne epäilemättä tekisivät niin. Mitään näyttöä ei esitetty siitä, että unionin tuotannonala tarkoituksellisesti aiheuttaisi vahinkoa itselleen.

(322)

Sen sijaan tinalla pinnoitettujen tuotteiden hintojen neuvotteleminen vuosittain on, kuten valituksen tekijä selitti, alan standardi, jonka on synnyttänyt paine toimitusketjun pohjalta. Suurimmat jälleenmyyjät edellyttävät vuosittain neuvoteltuja hintoja säilöttyjen elintarvikkeiden toimittajiltaan, jotka puolestaan vaativat samaa tölkkien toimittajilta. Tölkkien toimittajat, jotka ovat tinalla pinnoitettujen tuotteiden suurimpia käyttäjiä, taas vaativat samaa unionin tuotannonalalta varmistaakseen luotettavan hankintalähteen.

(323)

Covid-19-pandemia vaikutti tinalla pinnoitettujen tuotteiden kysyntään erityisellä tavalla. Vuosien 2020 ja 2021 sulkutoimien aikana ihmiset kuluttivat ja varastoivat enemmän säilöttyjä elintarvikkeita. Tölkkien, ja näin ollen myös tinalla pinnoitettujen tuotteiden, kysyntä pysyi melko vakaana ja väheni vain hieman näinä vuosina ja vuonna 2022.

(324)

Tämän ajanjakson lopussa unionin kulutus väheni jyrkästi 19 prosenttiyksikköä vuonna 2023 ja vielä 3 prosenttiyksikköä lisää tutkimusajanjaksolla. Vuoden 2023 jyrkkään pudotukseen vaikuttivat edellisten vuosien varastojen purkaminen ja Euroopan huono vihannessato vuonna 2022. Kaikkiaan kulutus väheni 25 prosenttia vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä.

(325)

CISA ja Steelforce väittivät, että vahinko johtui pääasiassa tällaisesta markkinoiden supistumisesta.

(326)

Komissio katsoi kuitenkin, että vaikka kysyntä unionissa väheni, väheneminen ei kuitenkaan voi olla syynä unionin tuotannonalan myyntimäärien vähenemiseen ja kannattavuuden heikentymiseen vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla.

(327)

Kuten edellä on jo selostettu, unionin tuotannonalan myyntimäärät vähenivät 36 prosenttia, mikä on lähes 50 prosenttia enemmän kuin kulutuksen supistuminen, kun taas Kiinasta tulevan tuonnin määrät jatkoivat kasvuaan, vaikka markkinat kutistuivat.

(328)

Lisäksi tämä tuonti unioniin tapahtui hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat, estivät unionin tuotannonalaa nostamasta hintojaan ja sen sijaan pakottivat sen alentamaan hintojaan.

(329)

Näin ollen komissio päätteli, että vaikka unionin myyntimäärät olisivat joka tapauksessa vähentyneet kutistuvilla markkinoilla, tuonti Kiinasta oli kuitenkin pääasiallinen vahingon aiheuttaja.

(330)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Tuonti kolmansista maista

(331)

Kuten edellä taulukossa 12 esitetään, tuonti kolmansista maista, Kiinaa lukuun ottamatta, on perinteisesti ollut vähäistä. Tämän tuonnin yhteinen markkinaosuus oli 12 prosenttia vuonna 2020, ja se pieneni 10 prosenttiin tutkimusajanjaksolla, kun tuontimäärät vähenivät tänä aikana 37 prosenttia. Kiina on selvästi suurin tuoja unionin alueelle, kun taas kunkin viiden seuraavaksi suurimman tuojan markkinaosuudet olivat tarkastelujaksolla 0,7–3,2 prosenttia.

(332)

Tuontihinnat kolmansista maista olivat korkeampia kuin unionin tuotannonalan hinnat vuosina 2020 ja 2021 ja niiden kanssa samalla tasolla vuonna 2022. Vuonna 2023 ne olivat 7 prosenttia alhaisemmat ja tutkimusajanjaksolla 10 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat.

(333)

Tämän tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kuitenkin olleet vähäisiä ja lisäksi pienentyneet merkittäväsi vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä. Sen vuoksi niillä ei ole voinut olla läheskään niin suurta vaikutusta unionin tuotannonalaan kuin Kiinasta tulevalla tuonnilla, jonka määrä ja markkinaosuus kasvoivat huomattavasti.

(334)

Huomattava poikkeus edellä mainitusta on Intiasta tuleva tuonti, joka kasvoi vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä 4 000 tonnilla 0,6 prosentin markkinaosuuteen ja jonka myyntihinnat unionissa olivat alhaisemmat kuin Kiinasta tulevan tuonnin koko ajanjaksolla vuotta 2021 lukuun ottamatta.

(335)

Koska unionin kokonaiskulutus tutkimusajanjaksolla oli yli kaksi miljoonaa tonnia, komissio kuitenkin päätteli, että tällaisen Intiasta tulevan tuonnin lisääntymisen mahdollinen vaikutus unionin markkinoilla on hyvin vähäinen eikä se ole voinut aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, vaikka sen hinnat olisivat unionin tuotannonalaa alhaisemmat.

(336)

Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat keskimäärin 14 prosenttia unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmat vuonna 2023 ja 19 prosenttia alhaisemmat tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi komissio päätteli, että tuonti kolmansista maista ei ole voinut aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(337)

Otokseen valittujen unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta

(338)

Unionin tuotannonalan vientimäärien kehitys vastasi unionin myyntimäärien kehitystä. Määrät vähenivät asteittain vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä, ja huomattavaa on, ettei niissä näy unionin markkinoilla vuonna 2022 havaittua nousua, mikä entisestään vahvistaa sitä päätelmää, että vuosi oli poikkeuksellinen unionin markkinoilla.

(339)

Nämä vientimäärät vähenivät kuitenkin vain 24 prosenttia vuoden 2020 ja tutkimusajanjakson välillä, kun taas unionin markkinoiden myynti väheni samalla ajanjaksolla 36 prosenttia.

(340)

Keskimääräinen myyntihinta nousi vuoteen 2022 saakka, jolloin se oli yli kaksinkertainen vuoteen 2020 verrattuna. Vuodesta 2022 alkaen vientihinnat alkoivat laskea, mutta ne pysyivät 75 prosenttia vuoden 2020 hintoja korkeampina tutkimusajanjakson ajan.

(341)

Lisäksi vientihinnat olivat hieman alhaisemmat kuin myyntihinnat unioniin vuosina 2020 ja 2021 mutta niitä korkeammat vuosina 2022 ja 2023 sekä tutkimusajanjaksolla.

(342)

Näin ollen komissio päätteli, että unionin tuotannonalan vientitoiminta ei ollut aiheutuneen vahingon syy.

(343)

CISA ja Steelforce väittivät, että unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko oli itse aiheutettua: tuotantokustannukset kasvoivat, mutta unionin tuotannonala lisäsi silti huomattavasti investointejaan.

(344)

Komissio selvensi tältä osin, että tuotantokustannusten ja erityisesti raaka-aine- ja energiakustannusten maailmanlaajuinen nousu oli vaikuttanut kaikkiin markkinatoimijoihin samalla tavalla kuin se, että kaikista muista kolmansista maista, myös Kiinasta, tulevan tuonnin hinnat nousivat huomattavasti tarkastelujaksolla. Näin ollen tällainen kustannusten nousu ei ollut tekijä, joka olisi vaikuttanut ainoastaan unionin tuotannonalaan.

(345)

CISA, Steelforce tai mikään muukaan asianomainen osapuoli ei myöskään esittänyt näyttöä siitä, että vaikutukset olisivat kohdistuneet eri tavoin muihin markkinatoimijoihin, kuten kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin.

(346)

Kuten ja johdanto-osan 291 ja 294 kappaleessa selostetaan, unionin tuotannonalan tarkastelujakson aikana tekemien investointien oli tehtävä ympäristönormien noudattamiseksi tai olemassa olevan kapasiteetin ylläpitämiseksi tekemällä välttämättömiä korjauksia ja vaihtoja.

(347)

Näin ollen komissio päätteli, ettei tuotantokustannusten kasvu ollut osasyynä unionin tuotannonalalle tutkimusajanjaksolla aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Myöskään lain edellyttämien tai turvallisen tuotannon ylläpitämiseksi tarvittavien investointien ei voida katsoa vaikuttaneen unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(348)

Kuten johdanto-osan 317 kappaleessa selostetaan, unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla perustui tyypillisesti asiakkaiden kanssa vuosittain tehtäviin sopimuksiin, joissa vahvistetaan hinnat seuraavalle vuodelle ja joihin on mahdollista tehdä muutoksia vain poikkeustapauksissa. Tämä tarkoittaa, että hinnat eivät voi seurata sopimusvuoden aikana tapahtuvia lyhyen aikavälin kustannusvaihteluja. Unionin tuotannonala tarvitsee siis aikaa mukauttaakseen hintojaan markkinaolosuhteiden muutoksiin. Tuotannonalan oli koko vuoden 2021 ajan tarjottava hintoja, jotka oli neuvoteltu vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, vaikka tuotantokustannukset nousivatkin 15 prosenttia vuosien 2020 ja 2021 välillä. Kuten johdanto-osan 318 kappaleessa selostetaan, markkinahäiriöt vuonna 2021 ja siitä seurannut Kiinasta huokein hinnoin tulevan tuonnin väheneminen antoivat unionin tuottajille mahdollisuuden neuvotella vuonna 2022 merkittävästi korkeammat hinnat kasvaneiden tuotantokustannustensa perusteella ja saamaan toimintansa jälleen kannattavaksi.

(349)

Sen vuoksi raaka-ainekustannusten nousun ja vuotuisista sopimuksista johtuvan myyntihintojen nousun välinen viive ei näyttänyt estävän unionin tuotannonalaa mukauttamasta myyntihintojaan kasvaviin tuotantokustannuksiin tarkastelujaksolla. Tämän vuoksi komissio päätteli alustavasti, että myyntihintojen vahvistaminen vuosittaisissa sopimuksissa ei heikentänyt syy-yhteyttä polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja todetun vahingon välillä.

(350)

Markkinoiden kutistuessa ja unionin markkinoiden oltua tilapäisesti suojattuja Kiinasta tulevalta tuonnilta vuonna 2021 Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat vuosina 2022 ja 2023 sekä tutkimusajanjaksolla, kun taas unionin tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuus pienenivät asteittain.

(351)

Tällainen tuonti Kiinasta unionin alueelle tapahtui hinnoilla, jotka alittivat unionin hinnat ja aiheuttivat hinnankorotusten estymistä ja hintojen alenemista. Vuosi 2022 oli ainoa poikkeus, jolloin unionin tuotannonala pystyi edellisen vuoden markkinaepävarmuuksien seurauksena myymään hinnoilla, jotka kattoivat sen tuotantokustannukset. Kiinasta tuleva polkumyyntituonti heikensi unionin tuotannonalan kannattavuutta, joka oli tappiollinen jo tarkastelujakson alkaessa.

(352)

Muita tällaista vahinkoa unionin tuotannonalalle aiheuttavia tekijöitä ei löytynyt.

(353)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen. Kulutuksen väheneminen, tuonti muista kolmansista maista ja unionin tuotannonalan vientitoiminta vaikuttivat unionin tuotannonalan myyntimäärien ja hintojen laskuun ja kannattavuuden heikkenemiseen vain vähän, jos lainkaan.

(354)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä. Vahinko muodostui pääasiassa markkinaosuuden menetyksestä, hinnan alittavuudesta, hinnankorotusten estymisestä ja hintojen laskusta sekä heikkenevästä kannattavuudesta.

(355)

Valituksen tekijä väitti, että tässä tapauksessa esiintyy perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Voidakseen arvioida toimenpiteiden asianmukaisen tason komissio määritti sen vuoksi ensin tullin tason, joka oli tarpeen unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi ilman perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisia vääristymiä. Tämän jälkeen se tutki, olisiko otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali korkeampi kuin niiden vahinkomarginaali.

(356)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala voisi saavuttaa tavoitevoiton myymällä tavoitehinnalla perusasetuksen 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaisesti.

(357)

Tavoitevoiton määrittämiseksi komissio otti perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti huomioon seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan täysimääräisten kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Tällainen voittomarginaali ei saa olla matalampi kuin kuusi prosenttia.

(358)

Ensimmäiseksi komissio määritti perusvoiton, joka kattaisi kaikki kustannukset normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Koska kaikki otokseen valitut unionin tuottajat eivät pystyneet toimittamaan luotettavia tietoja siitä, että myynti etuyhteydettömille asiakkaille unionissa oli kannattavaa ennen asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, komissio päätti asettaa vahinkoa aiheuttamattoman hinnan määrittämistä varten tavoitevoitoksi 6 prosenttia perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti.

(359)

Tällä perusteella vahinkoa aiheuttamaton hinta laskettiin yhdistämällä edellä mainittu 6 prosentin voittomarginaali otokseen valitun unionin tuottajan tutkimusajanjakson aikaisiin tuotantokustannuksiin.

(360)

Viimeisenä komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti kustannukset, joita unionin tuotannonalalle koituu monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista, 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana. Otokseen valittujen unionin tuottajien toimittaman näytön perusteella komissio vahvisti kullekin unionin tuottajalle lisäkustannuksen, josta se vähensi todelliset kustannukset, joita tällaisten sopimusten noudattamisesta aiheutui niille tutkimusajanjaksolla, ja sai tulokseksi 0–70 euroa/tonni. Nämä lisäkustannukset lisättiin edellä johdanto-osan 359 kappaleessa mainittuun vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan.

(361)

Tällä perusteella komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen lopulliseksi tavoitehinnaksi 1 323–1 821 euroa/tonni soveltamalla edellä mainittua tavoitevoittomarginaalia (ks. johdanto-osan 358 kappale) otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla lajikohtaisesti ja lisäämällä sitten 7 artiklan 2 d kohdan mukaiset oikaisut.

(362)

Seuraavaksi komissio määritti vahinkomarginaalin tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien kiinalaisten tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(363)

Vahingon korjaava taso määritellään ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”muun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä koskeva polkumyyntimarginaali (ks. johdanto-osan 220–227 kappale).

(364)

Kuten vireillepanoilmoituksessa selitetään, valituksen tekijä toimitti komissiolle riittävästi näyttöä siitä, että asianomaisessa maassa esiintyy tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkasteltiin perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti näitä väitettyjä vääristymiä sen arvioimiseksi, riittääkö polkumyyntimarginaalia alhaisempi tulli tarvittaessa poistamaan aiheutuneen vahingon.

(365)

Koska vahingon poistamiseksi tarvittavat marginaalit ovat kuitenkin korkeammat kuin polkumyyntimarginaalit, komission mielestä ei tässä vaiheessa ollut tarpeen käsitellä tätä näkökohtaa.

(366)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit olisi asetettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(367)

Päätettyään soveltaa perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohtaa komissio tutki, voitaisiinko päätellä selvästi, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista – siitä huolimatta, että vahingollisen polkumyynnin esiintyminen todettiin perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(368)

Unionin tuotannonala koostuu neljästä tuottajasta, joiden myynti ja markkinaosuus heikkenivät merkittävästi tarkastelujakson toisella puoliskolla, mikä vaikutti kielteisesti unionin tuotannonalan kannattavuuteen, varastotasoon ja työllisyyteen. Komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa asianomaisesta maasta tulevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vuoksi.

(369)

Jos väliaikaisia toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on todennäköistä, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi markkinaosuuden menetys ja kertyneet tappiot pakottavat unionin tuotannonalan lopettamaan tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuotannon. Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen on kuitenkin odotettavissa, että unionin tuotannonalan myyntimäärät unionin markkinoilla kasvavat ja hinnat nousevat, mikä parantaa tuotannonalan kannattavuutta ja muita taloudellisia indikaattoreita ja estää tuotantolaitosten sulkemisen.

(370)

Tämän vuoksi komissio päätteli, että polkumyyntitoimenpiteet olisivat unionin tuotannonalan edun mukaisia.

(371)

Yksi tuojista, Steelforce, toimitti kyselylomakevastauksen, joka tarkastettiin. Komission yksiköt järjestivät Steelforcen kanssa myös kuulemisen, jossa yritys selosti tarkemmin kantaansa.

(372)

Steelforcen palveluksessa on noin 50–70 työntekijää, ja se edustaa suurta osaa Kiinasta tulevasta tuonnista tutkimusajanjaksolla. Tuoja väitti, että tullien käyttöönotto olisi unionin edun vastaista. Koska suurin osa Steelforcen väitteen tueksi esittämistä perusteista koski vaikutusta, joka tulleilla olisi käyttäjille, nämä huomautukset analysoidaan yhdessä käyttäjien huomautusten kanssa jäljempänä 7.3 kohdassa.

(373)

Arvioidessaan tullien vaikutusta tähän tuojaan komissio huomautti, että vaikka Steelforce toi merkittävän osan kaikesta Kiinasta unioniin tulevasta tuonnista, se toi myös monia muita tuotteita. Itse asiassa tinalla pinnoitettujen tuotteiden jälleenmyynti muodosti suhteellisen pienen osan yrityksen koko liikevaihdosta.

(374)

Koska yrityksen kaikki liiketoimintasegmentit olivat kannattavia tutkimusajanjaksolla ja sen osuus tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuontimarkkinoista on huomattava, vaikkakaan suurin osa sen liiketoiminnasta ei liity tinalla pinnoitettuihin tuotteisiin, komissio päätteli, että tulleilla ei olisi merkittävää haitallista vaikutusta tähän tuojaan.

(375)

Koska mikään muu tuoja tai kauppias ei vastustanut tulleja, komissio päätteli, että tulleilla ei todennäköisesti olisi merkittävää haitallista vaikutusta tuojien ja kauppiaiden tilanteeseen unionissa.

(376)

Kyselylomakevastauksia toimitti kaksi käyttäjää, Massilly Holding S.A.S, jäljempänä ’Massilly’, ja Trivium Packaging B.V., jäljempänä ’Trivium’. Massilly ja toinen käyttäjä, Pirlo Holding GmbH, jäljempänä ’Pirlo’, esittivät tullien käyttöönottoa vastustavia huomautuksia, kuten myös yksi käyttäjien järjestöistä, Metal Packaging Europe, jäljempänä ’MPA E’.

(377)

Sekä Massilly, Pirlo että MPE väittivät, että tullien käyttöönotto olisi unionin edun vastaista, koska sillä olisi vakava kielteinen vaikutus käyttäjien liiketoimintaan. Steelforce esitti samanlaisia väitteitä erityisesti siitä, että tinalla pinnoitettujen tuotteiden sektoria suojataan jo nyt suojatoimenpiteillä.

(378)

Steelforce ja MPE väittivät lisäksi, ettei unionissa ole riittävästi tuotantokapasiteettia ja että tuontia tarvitaan siksi toimitusvakauden turvaamiseen, sillä unionin käyttäjät kohtaavat jo nyt huomattavia toimitusviivästyksiä unionin tuottajilta. Lisäksi tinalla pinnoitettujen tuotteiden kysyntä on suurta maailmanlaajuisesti, joten unioniin suuntautuneeseen vientiin käytettävissä olevaa vapaata kapasiteettia on vain rajallisesti, ja vienniltä on joka tapauksessa suojauduttu suojatoimenpiteillä.

(379)

MPE, Steelforce, Pirlo ja Massilly väittivät lisäksi, että polkumyyntitullit rasittaisivat metallitölkkien valmistajien kannattavuutta, koska niiden tärkeimmät markkinat (pakatut elintarvikkeet ja virvoitusjuomateollisuus) ovat äärimmäisen hintaherkkiä eivätkä valmistajat pysty siirtämään kohonneita hintoja jatkokäyttäjille. Lisäksi mahdollinen hinnankorotus heikentäisi niiden kilpailukykyä muiden pakkaustyyppien, erityisesti muovi- ja Tetra Pak -pakkausten, valmistajiin nähden.

(380)

Steelforce ja Massilly väittivät, että tämä olisi lisäksi haitallista unionin ympäristöpolitiikan kannalta, sillä terästölkit voivat olla paljon paremmin kierrätettävissä kuin muut pakkaustyypit.

(381)

Steelforce ja CISA väittivät lisäksi, että polkumyyntitullit aiheuttaisivat vahinkoa koko toimitusketjulle, erityisesti säilykealalle, ja kiihdyttäisivät investointien siirtymistä unionista sen ulkopuolelle. Koska jatkojalostustuotteiden (tyhjien tölkkien) tai lopputuotteiden (elintarvikkeilla tai juomalla täytettyjen tölkkien) tuonti unioniin lisääntyy, tinalla pinnoitettujen tuotteiden polkumyyntitullit edistäisivät varmasti tätä siirtymistä.

(382)

Komissio totesi johdanto-osan 244 kappaleessa mainittujen suojatoimenpiteiden ja 363 ja 378 kappaleessa tiivistetysti esitettyjen asianomaisten osapuolten väitteiden osalta, että suojatoimenpiteiden tarkoituksena ei ole eivätkä ne voi suojata polkumyynnillä tapahtuvalta tuonnilta. Kuten johdanto-osan 244 kappaleessa mainitaan, komissio otti huomioon tullit, jotka maksettiin sellaisista tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontimääristä, jotka ylittävät suojatoimenpiteissä vahvistetut tullittomat tariffikiintiöt, ja totesi, että hinnan alittavuuden marginaali oli edelleen merkittävän suuruinen eli 15–25 prosenttia.

(383)

Käytettävissä olevan kapasiteetin osalta unionin tuotannonalan kokonaiskapasiteetti ylitti unionin koko tinalla pinnoitettujen tuotteiden kysynnän yli miljoonalla tonnilla jopa vuonna 2020, jolloin kysyntä oli suurimmillaan. Lisäksi useista kolmansista maista tuotuja tuotteita on jatkuvasti myyty unionin markkinoilla. Sen vuoksi komissio päätteli, ettei tarjonnan puutteen riskiä ole.

(384)

Tullien vaikutuksesta käyttäjiin Triviumin ja Massillyn kyselylomakevastaukset osoittivat, että tinalla pinnoitettujen tuotteiden osuus oli noin 35–55 prosenttia niiden kokonaistuotantokustannuksista ja että ne hankkivat melko pienen osan tinalla pinnoitetuista tuotteistaan Kiinasta.

(385)

Sekä Massilly että Trivium olivat kannattavia vuonna 2023, ja Triviumin kannattavuus pysyi vastaavalla tasolla myös tutkimusajanjaksolla. Massilly ei toimittanut kannattavuuslukuja tutkimusajanjaksolta.

(386)

Saatavilla olevien varmistamattomien tietojen perusteella komissio arvioi, että vaikka näiden käyttäjien ostamille kiinalaisille tinalla pinnoitetuille tuotteille asetettaisiin 50 prosentin tulli, kummankin käyttäjän tinalla pinnoitettuja tuotteita käyttävien liiketoimintasegmenttien tuotantokustannukset kasvaisivat kaikkiaan alle 2 prosenttia, jos kaikki muut tekijät pysyisivät ennallaan.

(387)

Näin ollen komissio päätteli, että nämä käyttäjät pysyisivät kannattavina ja tullien vaikutus niihin olisi hyvin vähäinen, vaikka ne eivät voisikaan siirtää osaa kasvaneista kustannuksista asiakkailleen.

(388)

Väitteitä, jotka koskivat ulkomaisen kilpailun lisääntymistä tuotantoketjun loppupään aloilla ja pakkausalan siirtymistä käyttämään muita materiaaleja polkumyyntitullien mahdollisina seurauksina, ei perusteltu esittämällä kattavaa näyttöä. Näin ollen komissio ei pystynyt varmentamaan näiden väitteiden totuudenmukaisuutta eikä selvittämään, kuinka vakavia tällaiset vaikutukset voisivat olla.

(389)

Vastaavasti komissio ei pystynyt arvioimaan, missä määrin tullit voisivat vaikuttaa haitallisesti ympäristöpolitiikkaan.

(390)

Näin ollen komissio päätteli, että tullien käyttöönotolla ei olisi merkittävää kielteistä vaikutusta käyttäjiin.

(391)

Kuten edellä on osoitettu, tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuotannonalan tilanne unionissa on epävakaa, sillä ala on ollut tappiollinen suurimman osan tarkastelujaksosta. Komissio pani merkille, että yhteistyössä toiminut tuoja ja kumpikin kyselylomakkeeseen vastannut käyttäjä sen sijaan ovat olleet kannattavia.

(392)

Vastaavasti komissio ei yhteistyössä toimineilta käyttäjiltä saatujen tietojen perusteella pystynyt päättelemään, että tulleilla olisi vakava kielteinen vaikutus tinalla pinnoitettujen tuotteiden käyttäjien liiketoimintaan. Tuotantokustannusten 2 prosentin kasvu ei olisi käyttäjälle yhtä vahingollista kuin jatkuvasti heikkenevä liiketoimintaympäristö on unionin tuottajille.

(393)

Lopuksi yksi käyttäjistä mainitsi itse kyselylomakevastauksessaan, että unionin tuottajat tarjoavat joustavaa palvelua ja lyhyitä toimitusaikoja, mikä viittaa siihen, että unionin tuottajista on etua käyttäjille itselleen ja näin ollen on niiden edun mukaista, ettei tuotannonala katoa.

(394)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuonnissa.

(395)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä, toimenpiteiden tasoa ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi enempää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(396)

Kiinasta peräisin olevien tinalla pinnoitettujen tuotteiden tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja (ks. 363 kappale). Tullien määrä asetettiin polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(397)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(398)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(399)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava ”muuhun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(400)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(401)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos.

(402)

Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(403)

Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa mainitaan, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla.

(404)

Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella kirjaaminen olisi lopetettava/keskeytettävä.

(405)

Menettelyn tässä vaiheessa ei voida tehdä päätöstä mahdollisesta polkumyyntitoimenpiteiden taannehtivasta soveltamisesta.

(406)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(407)

Baosteel Groupilta ja Shougang Jingtangilta saatiin huomautuksia, mutta yksikään näistä huomautuksista ei herättänyt huolta laskelmien oikeellisuudesta, ja komissio käsittelee kyseisten osapuolten huomautuksia tutkimuksen lopullisessa vaiheessa.

(408)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa.

(409)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,