(1)

Unioni teki ja hyväksyi neuvoston päätöksellä 2001/539/EY (1) Montrealissa 28 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn yleissopimuksen eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä, jäljempänä ”Montrealin yleissopimus”.

(2)

Montrealin yleissopimuksen 24 artiklan 1 kohdan mukaan kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö, jäljempänä ”ICAO”, Montrealin yleissopimuksen tallettajana tarkistaa sen 21, 22 ja 23 artiklassa määrätyt korvausvastuun rajat viiden vuoden välein.

(3)

Montrealin yleissopimuksen 21 artiklassa ja 22 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa määrättyjä korvausvastuun rajoja on ICAOn suorittaman viimeisimmän tarkistuksen tuloksena mukautettava 28 päivänä kesäkuuta 2024 päivätyssä ICAOn valtioille osoittamassa kirjeessä LE 3/38.1-IND/24/4, jäljempänä ”ICAOn valtioille osoittama kirje”, esitetyn mukaisesti. ICAOn valtioille osoittaman kirjeen mukaan kyseisten mukautusten on määrä tulla voimaan kaikkien sopimusvaltioiden osalta kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun niille on ilmoitettu kyseisistä mukautuksista, jollei enemmistö sopimusvaltioista ilmoita kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun niille on asiasta ilmoitettu, vastustavansa kyseisiä muutoksia ICAOssa.

(4)

On aiheellista vahvistaa ICAOssa unionin puolesta otettava kanta, koska tarkistetut korvausvastuun rajat ovat kansainvälisen oikeuden nojalla sitovia Montrealin yleissopimuksen 21 artiklan ja 22 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti ja koska Montrealin yleissopimus on erottamaton osa unionin oikeusjärjestystä.

(5)

Kun otetaan huomioon tämän Montrealin yleissopimuksessa määrättyä selkeää laskentamenetelmää noudattavan tarkistuksen tekninen luonne, unionilla ei ole mitään syytä vastustaa tarkistusta.

(6)

Sen vuoksi unionin puolesta otettavana kantana olisi oltava, ettei se ilmoita vastustavansa ICAOn valtioille esitettyjä ehdotettuja uusia korvausvastuun rajoja,