EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 7.5.2020
COM(2020) 181 final
2020/0070(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
luvan antamisesta Suomelle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeava erityistoimenpide
PERUSTELUT
Neuvosto voi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY, jäljempänä ’alv-direktiivi’, 395 artiklan 1 kohdan nojalla antaa yksimielisesti komission ehdotuksesta jäsenvaltiolle luvan soveltaa mainitun direktiivin säännöksistä poikkeavia erityistoimenpiteitä arvonlisäveron kantamismenettelyn yksinkertaistamiseksi taikka tietyntyyppisten verovilppien tai veron kiertämisen estämiseksi.
Suomi pyysi kirjeessään, jonka komissio kirjasi saapuneeksi 6. tammikuuta 2020, lupaa soveltaa 1. tammikuuta 2021 alkaen alv-direktiivin 287 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä, joka antaa Suomelle mahdollisuuden vapauttaa arvonlisäverosta sellaiset verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 15 000 euroa. Komissiossa 19. helmikuuta 2020 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä Suomi toimitti tarkempia tietoja toimenpiteestä, jonka se haluaa ottaa käyttöön.
Komissio antoi alv-direktiivin 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Suomen esittämän pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 10. maaliskuuta 2020 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Suomelle 11. maaliskuuta 2020 päivätyllä kirjeellä, että sillä oli kaikki pyynnön arvioimiseen tarvittavat tiedot.
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Alv-direktiivin XII osaston 1 luvussa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa pieniin yrityksiin erityisjärjestelmiä, mukaan lukien mahdollisuus myöntää alv-vapautus verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto jää alle tietyn raja-arvon. Alv-vapautus tarkoittaa sitä, että verovelvollisen ei tarvitse veloittaa arvonlisäveroa luovutuksistaan ja suorituksistaan, jolloin verovelvollinen ei voi myöskään vähentää arvonlisäveroa tuotantopanoksistaan.
Alv-direktiivin 287 artiklan 5 kohdan mukaan Suomi voi myöntää alv-vapautuksen sellaisille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto on kansallisena valuuttana Suomen liittymispäivänä voimassa olleen muuntokurssin mukaan enintään 10 000 ecua. Suomi otti euron käyttöön 1. tammikuuta 2002.
Kun henkilön alv-velvolliseksi määrittämisen raja-arvoa korotetaan 10 000 ecusta 15 000 euroon, on odotettavissa, että järjestelmän piiriin kuuluvien yritysten, erityisesti mikroyritysten, hallinnollinen rasitus pienenee toimenpiteen ansiosta, koska ne vapautetaan useista tavanomaiseen alv-järjestelmään kuuluvista velvollisuuksista, kuten alv:tä koskevasta kirjanpidosta tai alv-ilmoitusten toimittamisesta.
Lisäksi veroviranomaisten työmäärä vähenee.
Suomen viranomaisten mukaan toimenpide vaikuttaa vain vähäisessä määrin lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavien alv-tulojen kokonaismäärään.
Toimenpide on luonteeltaan valinnainen. Sen vuoksi pienet yritykset, joiden liikevaihto ei ylitä raja-arvoa, voivat edelleen käyttää oikeuttaan soveltaa tavallista alv-järjestelmää.
Poikkeukset myönnetään tavallisesti rajoitetuksi ajaksi, jotta voidaan arvioida, onko poikkeava toimenpide edelleen asianmukainen ja tehokas. Lisäksi alv-direktiivin 281–294 artiklan säännöksiä, jotka koskevat pienten yritysten erityisjärjestelmää, on tarkistettu hiljattain. Pienten yritysten alv-sääntöjen yksinkertaistamista koskevan uuden direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava viimeistään 31. joulukuuta 2024 lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, joita uusien sääntöjen noudattaminen edellyttää. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä kansallisia säännöksiä 1. tammikuuta 2025 alkaen.
Tästä syystä on aiheellista antaa Suomelle lupa soveltaa poikkeavaa toimenpidettä 31. joulukuuta 2024 asti.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Poikkeavassa toimenpiteessä noudatetaan samaa perusajatusta kuin uudessa direktiivissä, jolla muutetaan pienten yritysten erityisjärjestelmää koskevia alv-direktiivin 281–294 artiklaa. Uusi direktiivi perustuu arvonlisäveroa koskevaan toimintasuunnitelmaan, ja sen tavoitteena on luoda nykyaikainen ja yksinkertaistettu järjestelmä pieniä yrityksiä varten. Sillä pyritään erityisesti vähentämään alv-säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja kilpailun vääristymistä sekä kansallisella että EU:n tasolla, vähentämään raja-arvovaikutuksesta johtuvia kielteisiä seurauksia ja huolehtimaan siitä, että yritysten on helpompi noudattaa säännöksiä ja verohallintojen helpompi valvoa niiden noudattamista.
Lisäksi 15 000 euron raja-arvo on yhdenmukainen uuden direktiivin kanssa, koska siinä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus asettaa alv-vapautuksen edellyttämä vuotuisen liikevaihdon raja-arvo enintään 85 000 euron (tai kansallisena valuuttana ilmaistun vasta-arvon) tasolle.
Muille jäsenvaltioille on myönnetty alv-direktiivin 285 ja 287 artiklan nojalla vastaavia poikkeuksia, joilla on vapautettu arvonlisäverosta sellaisia verovelvollisia, joiden vuosittainen liikevaihto on alle tietyn raja-arvon. Maltalle on myönnetty 20 000 euron raja-arvo, Alankomaille 25 000 euron raja-arvo, Luxemburgille 35 000 euron raja-arvo, Puolalle, Virolle ja Latvialle on myönnetty 40 000 euron raja-arvo, Kroatialle ja Liettualle 45 000 euron raja-arvo, Unkarille 48 000 euron raja-arvo, Slovenialle 50 000 euron raja-arvo, ja Romanialle 88 500 euron raja-arvo.
Kuten edellä mainittiin, alv-direktiiviä koskevat poikkeukset olisi aina rajoitettava ajallisesti, jotta niiden vaikutuksia voidaan arvioida. Suomen pyytämä poikkeavan toimenpiteen voimassaolo 31. joulukuuta 2024 asti vastaa pienten ja keskisuurten yritysten alv-sääntöjen yksinkertaistamista koskevan uuden direktiivin vaatimuksia. Direktiivissä vahvistetaan 1. tammikuuta 2025 päiväksi, josta alkaen jäsenvaltioiden on sovellettava kansallisia säännöksiä, jotka niiden on annettava direktiivin noudattamiseksi.
Ehdotettu toimenpide on näin ollen yhdenmukainen alv-direktiivin säännösten kanssa.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Komissio on tähdentänyt johdonmukaisesti vuotuisissa työohjelmissaan, että pienet yritykset tarvitsevat yksinkertaisempia sääntöjä. Komission työohjelmassa 2020 viitataan erityiseen pk-yrityksiä koskevaan strategiaan, joka ”helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja laajentumista”. Poikkeava toimenpide on verosääntöjen osalta näiden tavoitteiden mukainen. Se on myös komission työohjelman 2017 mukainen. Työohjelmassa viitataan erityisesti arvonlisäveroon ja todetaan, että pienille yrityksille aiheutuu alv-sääntöjen noudattamisesta suuri hallinnollinen rasitus ja että tekniset uudistukset tuovat uusia haasteita tehokkaaseen veronkantoon. Siinä tähdennetään myös tarvetta yksinkertaistaa pieniä yrityksiä koskevia alv-sääntöjä.
Toimenpide on linjassa myös vuoden 2015 sisämarkkinastrategian kanssa. Siinä komissio asetti tavoitteeksi helpottaa pk-yritysten kasvua muun muassa keventämällä hallinnollisia rasituksia, jotka estävät niitä hyödyntämästä sisämarkkinoita täysimittaisesti. Toimenpiteessä noudatetaan myös samaa perusajatusta kuin vuonna 2013 annetussa komission tiedonannossa ”Yrittäjyys 2020 – Toimintasuunnitelma: Uutta kipinää Euroopan yrittäjyyteen”, jossa korostetaan tarvetta yksinkertaistaa pieniin yrityksiin sovellettavaa verolainsäädäntöä.
Ehdotus on linjassa myös pk-yrityksiä koskevien EU:n toimintamallien kanssa, jotka esitetään vuonna 2016 annetussa start-up-yrityksiä koskevassa tiedonannossa, sekä ”pienet ensin” ‑periaatteen kanssa, joka esitetään vuonna 2008 annetussa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa Small Business Act ‑aloitetta koskevassa tiedonannossa, jossa jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan lainsäädännön valmistelussa huomioon pk-yritysten erityisominaisuudet ja yksinkertaistamaan nykyistä sääntely-ympäristöä.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Alv-direktiivin 395 artikla on ainoa mahdollinen oikeusperusta.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Kun otetaan huomioon ehdotuksen perustana oleva alv-direktiivin säännös, ehdotus kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.
•Suhteellisuusperiaate
Päätös koskee jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä annettavaa lupaa, eikä siihen liity mitään velvollisuutta.
Koska poikkeuksen soveltamisala on rajallinen, erityistoimenpide on oikeassa suhteessa tavoitteeseen eli siihen nähden, että sillä pyritään yksinkertaistamaan veronkantoa pienten verovelvollisten ja verohallinnon kannalta.
•Toimintatavan valinta
Ehdotettu toimintatapa on neuvoston täytäntöönpanopäätös.
Alv-direktiivin 395 artiklan mukaan yhteisistä alv-säännöistä voidaan poiketa vain, jos neuvosto antaa siihen luvan yksimielisellä päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta. Neuvoston täytäntöönpanopäätös on parhaiten soveltuva toimintatapa, koska se voidaan osoittaa yksittäiselle jäsenvaltiolle.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Sidosryhmien kuuleminen
Sidosryhmien kuulemista ei ole järjestetty. Tämä ehdotus perustuu Suomen esittämään pyyntöön ja koskee ainoastaan kyseistä jäsenvaltiota.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Ulkopuolisia asiantuntijoita ei ole tarvittu.
•Vaikutustenarviointi
Ehdotetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen tarkoituksena on korottaa nykyinen vapauttamisen raja-arvo 10 000 eurosta 15 000 euroon. Raja-arvon korottaminen on yksinkertaistamistoimenpide, jolla poistetaan useita alv-velvollisuuksia sellaisilta yrityksiltä, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 15 000 euroa. Sen mahdollinen myönteinen vaikutus on siinä, että se vähentää useiden verovelvollisten ja näin ollen myös verohallinnon hallinnollista rasitusta.
Tällä hetkellä noin 50 000 yrittäjää käyttää oikeuttaan alv-vapautukseen. Alv-velvollisiksi rekisteröityjä yrityksiä on puolestaan noin 530 000. Raja-arvon korottaminen hyödyttäisi noin 6 000:ta muuta yrittäjää, joiden yhteenlaskettu vuosittainen liikevaihto olisi arviolta 80 miljoonaa euroa.
Poikkeava toimenpide on verovelvollisille valinnainen. Verovelvolliset voivat edelleen valita tavallisen alv-järjestelmän direktiivin 2006/112/EY 290 artiklan mukaisesti. Toimenpiteen talousarviovaikutus alv-tuloihin on arviolta 20 miljoonaa euroa, mitä pidetään hyvin vähäisenä.
•Perusoikeudet
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksella ei ole kielteistä vaikutusta EU:n talousarvioon, koska Suomi tekee kompensaatiolaskelman neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 6 artiklan mukaisesti.
2020/0070 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
luvan antamisesta Suomelle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeava erityistoimenpide
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Direktiivin 2006/112/EY 287 artiklan 5 kohdan mukaan Suomi voi myöntää vapautuksen arvonlisäverosta, jäljempänä ’alv’, sellaisille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto on kansallisena valuuttana Suomen liittymispäivänä voimassa olleen muuntokurssin mukaan enintään 10 000 ecua.
(2)Suomi pyysi kirjeessään, jonka komissio kirjasi saapuneeksi 6 päivänä tammikuuta 2020, lupaa ottaa käyttöön direktiivin 2006/112/EY 287 artiklan 5 kohdasta poikkeava erityistoimenpide, jäljempänä ’poikkeava toimenpide’, jolla vapauttamisen raja-arvo korotettaisiin 15 000 euroon ja jota sovellettaisiin 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisen ajan. Poikkeavalla toimenpiteellä verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 15 000 euroa, saisivat vapautuksen tietyistä tai kaikista direktiivin 2006/112/EY XI osaston 2–6 luvussa tarkoitetuista arvonlisäveroon liittyvistä velvollisuuksista.
(3)Direktiivin 2006/112/EY 281–294 artiklassa säädetyn pienten yritysten erityisjärjestelmän raja-arvon korottaminen on yksinkertaistamistoimenpide, koska sillä voidaan vähentää merkittävästi pienten yritysten alv-velvollisuuksia.
(4)Komissio antoi direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Suomen pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 10 päivänä maaliskuuta 2020 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti 11 päivänä maaliskuuta 2020 päivätyllä kirjeellä Suomelle, että sillä oli kaikki pyynnön arvioimiseen tarvittavat tiedot.
(5)Poikkeava toimenpide on neuvoston direktiivin (EU) 2020/285 mukainen. Mainitulla direktiivillä muutettiin direktiivin 2006/112/EY XII osaston 1 lukua, joka koskee pienten yritysten erityisjärjestelmää. Direktiivillä (EU) 2020/285 pyritään vähentämään pienille yrityksille alv-säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja kilpailun vääristymistä sekä kansallisella että EU:n tasolla ja vähentämään kielteisiä vaikutuksia, joita liittyy siirtymisestä verovapaudesta verotukseen (nk. raja-arvovaikutus). Sillä pyritään varmistamaan myös, että yritysten on helpompi noudattaa säännöksiä ja verohallintojen helpompi valvoa niiden noudattamista. Pyydetty 15 000 euron raja-arvo on linjassa direktiivin 2006/112/EY 284 artiklan, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2020/285, kanssa.
(6)Poikkeava toimenpide on verovelvollisille valinnainen. Verovelvolliset voivat edelleen valita tavallisen alv-järjestelmän direktiivin 2006/112/EY 290 artiklan mukaisesti.
(7)Suomen toimittamista tiedoista ilmenee, että poikkeavalla toimenpiteellä on vain vähäinen vaikutus Suomessa lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavien verotulojen kokonaismäärään.
(8)Poikkeavalla toimenpiteellä ei ole kielteisiä vaikutuksia arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin, koska Suomi tekee kompensaatiolaskelman neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 6 artiklan mukaisesti.
(9)Koska Suomi odottaa korotetun raja-arvon vähentävän alv-velvollisuuksia ja siten pienentävän pienten yritysten ja veroviranomaisten hallinnollista rasitusta ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia mutta koska se ei vaikuta suuresti arvonlisäveron kokonaiskertymään, Suomelle olisi annettava lupa soveltaa poikkeavaa toimenpidettä.
(10)Poikkeavan toimenpiteen soveltamista koskevan luvan olisi oltava määräaikainen. Määräajan olisi oltava riittävä, jotta raja-arvon vaikuttavuutta ja asianmukaisuutta pystytään arvioimaan. Lisäksi direktiivin (EU) 2020/285 mukaan jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava kyseisen direktiivin 1 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 ja sovellettava niitä 1 päivästä tammikuuta 2025. Tästä syystä on aiheellista antaa Suomelle lupa soveltaa poikkeavaa toimenpidettä 31 päivään joulukuuta 2024,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 287 artiklan 5 kohdassa säädetään, Suomelle annetaan lupa vapauttaa arvonlisäverosta verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 15 000 euroa.
2 artikla
Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021 31 päivään joulukuuta 2024.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu Suomen tasavallalle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja