<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><JUDGMENT xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.JUDGMENT><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-796/19</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62019CJ0796</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2020:920">EU:C:2020:920</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>13</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>13</PAGE.TOTAL><AUTHOR>CJ</AUTHOR></BIB.JUDGMENT><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Tuomio <DATE ISO="20201112">12.11.2020</DATE> – Asia C-796/19</HT></P><P><HT TYPE="SC">Komissio v. Itävalta (Rautateiden turvallisuusviranomainen)</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Unionin tuomioistuimen tuomio</HT> (kymmenes jaosto)</P><P><DATE ISO="20201112">12 päivänä marraskuuta 2020</DATE><NOTE NUMBERING="STAR" TYPE="FOOTNOTE" NOTE.ID="E0001"><P>Oikeudenkäyntikieli: saksa.</P></NOTE></P></TI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 2007/59/EY</KEYWORD><KEYWORD>Veturinkuljettajien hyväksyminen</KEYWORD><KEYWORD>3 artiklan a alakohta</KEYWORD><KEYWORD>Toimivaltainen kansallinen viranomainen</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 2004/49/EY</KEYWORD><KEYWORD>16 artiklan 1 kohta</KEYWORD><KEYWORD>Turvallisuusviranomainen</KEYWORD><KEYWORD>Useamman viranomaisen nimeäminen</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><JUDGMENT.INIT><P>Asiassa C-796/19,</P><P>jossa on kyse SEUT 258 artiklaan perustuvasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta, joka on nostettu <DATE ISO="20191029">29.10.2019</DATE>,</P></JUDGMENT.INIT><PARTIES><PLAINTIFS><P><HT TYPE="BOLD">Euroopan komissio</HT>, asiamiehinään W. Mölls ja C. Vrignon,</P><PARTY.STATUS>kantajana,</PARTY.STATUS></PLAINTIFS><AGAINST>vastaan</AGAINST><DEFENDANTS><P><HT TYPE="BOLD">Itävallan tasavalta</HT>, asiamiehinään J. Schmoll ja A. Posch,</P><PARTY.STATUS>vastaajana,</PARTY.STATUS></DEFENDANTS></PARTIES><PREAMBLE><PREAMBLE.INIT><P>UNIONIN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto),</P><P>toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Ilešič (esittelevä tuomari) sekä tuomarit C. Lycourgos ja I. Jarukaitis,</P><P>julkisasiamies: M. Campos Sánchez-Bordona,</P><P>kirjaaja: A. Calot Escobar,</P></PREAMBLE.INIT><GR.VISA><VISA>ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,</VISA><VISA>päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,</VISA></GR.VISA><PREAMBLE.FINAL>on antanut seuraavan</PREAMBLE.FINAL></PREAMBLE><CONTENTS.JUDGMENT><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">tuomion</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1</NO.P><TXT>Euroopan komissio vaatii kanteellaan unionin tuomioistuinta toteamaan, että Itävallan tasavalta ei ole noudattanut vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä <DATE ISO="20071023">23.10.2007</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/59/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="315" PAGE.FIRST="51" DATE.PUB="2007">EUVL 2007, L 315,<?PAGE NO="2"?> s. 51</REF.DOC.OJ>) 3 artiklan a alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on nimennyt direktiivissä 2007/59 tarkoitetuksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi muun viranomaisen kuin yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta <DATE ISO="20040429">29.4.2004</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY (rautatieturvallisuusdirektiivi) (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="164" PAGE.FIRST="44" DATE.PUB="2004">EUVL 2004, L 164, s. 44</REF.DOC.OJ> ja oikaisu <REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="220" PAGE.FIRST="16" DATE.PUB="2004">EUVL 2004, L 220, s. 16</REF.DOC.OJ>) 16 artiklassa tarkoitetun turvallisuusviranomaisen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 2004/49</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/49 johdanto-osan 13 ja 22 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><CONSID><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0001" ID="QS0001"/>(13)</NO.P><TXT>Infrastruktuurin haltijoiden ja rautatieyritysten olisi tehtäviään suorittaessaan ja velvollisuuksiaan täyttäessään noudatettava yhteisön vaatimuksia vastaavaa ja yhteisiä osia sisältävää turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Asianomaisen jäsenvaltion turvallisuusviranomaisille olisi toimitettava turvallisuutta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevia tietoja.</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><CONSID><NP><NO.P>(22)</NO.P><TXT>Osana rautatieturvallisuuden uutta yhteistä sääntelykehystä kaikkiin jäsenvaltioihin olisi perustettava kansallisia viranomaisia, joiden tehtävänä on säännellä ja valvoa rautateiden turvallisuutta. Niiden välisen yhteistyön helpottamiseksi yhteisön tasolla niille olisi annettava samat vähimmäistehtävät ja ‑velvollisuudet. Kansallisille turvallisuusviranomaisille olisi taattava laaja riippumattomuus. Niiden olisi suoritettava tehtävänsä yhteisön yhteisen rautatiejärjestelmän luomisen edistämiseksi avoimesti ja ketään syrjimättä. Niiden olisi myös tehtävä yhteistyötä sovittaakseen yhteen päätöksenteossaan käytettävät perusteet, erityisesti ne, jotka koskevat kansainvälistä rautatieliikennettä harjoittavien rautatieyritysten turvallisuustodistuksia.<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/></TXT></NP></CONSID></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/49 1 artiklan mukaan kyseisen direktiivin <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0002" ID="QS0002"/>tarkoituksena on varmistaa yhteisön rautateiden turvallisuuden kehittäminen ja parantaminen ja parantaa pääsymahdollisuuksia rautatiepalvelujen markkinoille:</TXT><P>– –</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>d)</NO.P><TXT>edellyttämällä, että jokaiseen jäsenvaltioon perustetaan turvallisuusviranomainen ja elin onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkintaa varten;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 3 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0003" ID="QS0003"/>Määritelmät<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="201D" ID="QE0003"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0004" ID="QS0004"/>Tässä direktiivissä tarkoitetaan:</P><P>– –</P><?PAGE NO="3"?><P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>g)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0005" ID="QS0005"/>turvallisuusviranomaisella<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="2019" ID="QE0005"/> kansallista elintä, jolla on rautateiden turvallisuuteen tämän direktiivin säännösten mukaisesti liittyvät tehtävät, tai kahden valtion elintä, jolle jäsenvaltiot ovat uskoneet nämä tehtävät yhtenäisen turvallisuusjärjestelmän varmistamiseksi rajat ylittävän erikoistuneen infrastruktuurin osalta;</TXT></NP></ITEM></LIST></P><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5</NO.P><TXT>Mainitun direktiivin 9 artiklan 4 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0006" ID="QS0006"/>Kaikkien infrastruktuurin haltijoiden ja rautatieyritysten on toimitettava turvallisuusviranomaiselle edeltävää kalenterivuotta koskeva vuotuinen turvallisuuskertomus vuosittain ennen 30 päivää kesäkuuta. Turvallisuuskertomuksessa on oltava:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>tietoja siitä, miten organisaation turvallisuustavoitteet on saavutettu ja turvallisuussuunnitelmien tulokset;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>kansallisten turvallisuusindikaattorien ja liitteessä I vahvistettujen yhteisten turvallisuusindikaattorien kehittäminen siltä osin kuin sillä on merkitystä kertomuksen antavalle organisaatiolle;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>sisäisen turvallisuustarkastuksen tulokset;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>d)</NO.P><TXT>rautatieliikenteessä ja infrastruktuurin hallinnossa havaitut puutteet ja viat, joilla voi olla merkitystä turvallisuusviranomaiselle.<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/></TXT></NP></ITEM></LIST></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6</NO.P><TXT>Saman direktiivin 10 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="010.003"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0007" ID="QS0007"/>3.</NO.PARAG><ALINEA>Sen jäsenvaltion turvallisuusviranomaisen, jonka alueella rautatieyritys ensiksi aloittaa toiminnan, on myönnettävä 2 kohdan mukainen todistus.</ALINEA><ALINEA>Edellä 2 kohdan mukaisesti annetussa todistuksessa on täsmennettävä rautatieliikennetoiminnan laji ja laajuus. Edellä 2 kohdan a alakohdan mukaisesti annettu todistus on voimassa koko yhteisön alueella vastaavien rautatieliikenneoperaatioiden osalta.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="010.004"><NO.PARAG>4.</NO.PARAG><ALINEA>Sen jäsenvaltion turvallisuusviranomaisen, jonka alueella rautatieyritys aikoo harjoittaa muuta rautatieliikennettä, on annettava 2 kohdan b alakohdan mukaisesti vaadittava kansallinen lisätodistus.<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7</NO.P><TXT>Direktiivin 2004/49 16 artiklan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0008" ID="QS0008"/>Tehtävät<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/>, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0009" ID="QS0009"/>Kunkin jäsenvaltion on perustettava turvallisuusviranomainen. Tämä viranomainen voi olla liikenneasioista vastaava ministeriö ja sen on oltava organisaatioltaan, oikeudelliselta rakenteeltaan ja päätöksenteoltaan riippumaton rautatieyrityksistä, infrastruktuurin haltijasta, hakijoista ja hankintayksiköistä.<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8</NO.P><TXT>Kyseisen 16 artiklan 2 kohdassa luetellaan mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle turvallisuusviranomaiselle määrätyt vähimmäistehtävät.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9</NO.P><TXT>Direktiivin 18 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0010" ID="QS0010"/>Vuosikertomus<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0011" ID="QS0011"/>Turvallisuusviranomaisen on julkaistava vuosikertomus edeltävän vuoden toiminnastaan ja lähetettävä se virastolle 30 päivään syyskuuta mennessä. Vuosikertomuksessa on oltava tietoja:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>rautateiden turvallisuuden kehittämisestä, mukaan luettuna jäsenvaltiokohtainen yhteenveto liitteessä I vahvistetuista yhteisistä turvallisuusindikaattoreista;</TXT></NP></ITEM></LIST><?PAGE NO="4"?><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10</NO.P><TXT>Mainitun direktiivin 25 artiklan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0012" ID="QS0012"/>Turvallisuutta koskevat suositukset<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/>, 2 ja 3 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="025.002"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0013" ID="QS0013"/>2.</NO.PARAG><ALINEA>Suositukset on osoitettava turvallisuusviranomaiselle ja, jos se on suosituksen luonteen perusteella tarpeen, jäsenvaltion muille elimille tai viranomaisille tai muille jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden ja niiden turvallisuusviranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että tutkintaelinten antamat turvallisuuteen liittyvät suositukset otetaan asianmukaisesti huomioon ja että niiden perusteella ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="025.003"><NO.PARAG>3.</NO.PARAG><ALINEA>Turvallisuusviranomaisen ja muiden viranomaisten tai elinten tai tarvittaessa muiden jäsenvaltioiden, joille suositukset on osoitettu, on vähintään vuosittain annettava tutkintaelimelle selvitys suosituksen perusteella toteutetuista tai suunnitelluista toimenpiteistä.<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11</NO.P><TXT>Saman direktiivin liitteessä I esitetään yhteiset turvallisuusindikaattorit, jotka turvallisuusviranomaisten on ilmoitettava komissiolle.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><P><HT TYPE="ITALIC">Direktiivi 2007/59</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12</NO.P><TXT>Direktiivin 2007/59 johdanto-osan 17 ja 19 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><CONSID><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0014" ID="QS0014"/>(17)</NO.P><TXT>Tarvittavan yhdenmukaisuuden ja avoimuuden takaamiseksi yhteisön olisi vahvistettava kaikkien jäsenvaltioiden vastavuoroisesti tunnustama yhteinen hyväksymismalli, joka osoittaa yhtäältä tiettyjen vähimmäisedellytysten täyttymisen ja toisaalta veturinkuljettajien ammatillisen pätevyyden ja kielitaidon ja jättää lupakirjojen myöntämisen jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja yhdenmukaistettujen lisätodistusten myöntämisen rautatieyrityksille ja rataverkon haltijoille.</TXT></NP></CONSID><P>– –</P><CONSID><NP><NO.P>(19)</NO.P><TXT>Turvallisuusviranomaisten olisi käytettävä kaikkia lupakirjoissa, yhdenmukaistetuissa lisätodistuksissa ja niiden rekistereissä olevia tietoja helpottaakseen direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklassa tarkoitetun henkilöstön hyväksymismenettelyn arviointia ja vauhdittaakseen noissa artikloissa säädettyjen turvallisuustodistusten antamista.<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/></TXT></NP></CONSID></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13</NO.P><TXT>Direktiivin 2007/59 1 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0015" ID="QS0015"/>Tässä direktiivissä vahvistetaan ehdot ja menettelyt vetureita ja junia yhteisön rautatieverkossa ajavien veturinkuljettajien hyväksymiselle. Siinä vahvistetaan myös jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, veturinkuljettajille ja muille alan toimijoille, erityisesti rautatieyrityksille, rataverkon haltijoille ja koulutuskeskuksille, kuuluvat tehtävät.<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 3 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0016" ID="QS0016"/>Määritelmät<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0017" ID="QS0017"/>Tässä direktiivissä tarkoitetaan:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT><QUOT.START CODE="2019" REF.END="QE0018" ID="QS0018"/>toimivaltaisella viranomaisella<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="2019" ID="QE0018"/> direktiivin 2004/49/EY 16 artiklassa tarkoitettua turvallisuusviranomaista;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><?PAGE NO="5"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15</NO.P><TXT>Direktiivin 5 artiklassa, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0019" ID="QS0019"/>Petostentorjuntatoimenpiteet<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/>, säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0020" ID="QS0020"/>Toimivaltaiset viranomaiset ja todistukset myöntävät elimet toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta vältetään lupakirjojen ja todistusten väärentämisen ja 22 artiklassa edellytettyjen rekisterien luvattoman muuttamisen vaarat.<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16</NO.P><TXT>Direktiivin 2007/59 19 artiklan, jonka otsikko on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0021" ID="QS0021"/>Toimivaltaisen viranomaisen tehtävät<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/>, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0022" ID="QS0022"/>Toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava seuraavat tehtävät avoimesti ja syrjimättömästi:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>lupakirjojen myöntäminen ja päivittäminen sekä kaksoiskappaleiden toimittaminen 6 ja 14 artiklan mukaisesti;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>määräaikaiskokeiden ja/tai ‑tarkastusten järjestäminen 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti;</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>lupakirjojen tilapäinen ja lopullinen peruuttaminen sekä todistusten tilapäistä peruuttamista koskevista perustelluista pyynnöistä ilmoittaminen myöntävälle elimelle 29 artiklan mukaisesti;</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 22 artiklassa säädetään erilaisista velvollisuuksista, jotka toimivaltaisten viranomaisten on täytettävä muun muassa rekisterien ja tiedonvaihdon osalta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Itävallan oikeus</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18</NO.P><TXT>Rautateistä, liikkuvasta kalustosta ja rautatieliikenteestä annetulla liittovaltion lailla (Bundesgesetz über Eisenbahnen, Schienenfahrzeuge auf Eisenbahnen und den Verkehr auf Eisenbahnen; BGBl. 60/1957), sellaisena kuin se on muutettuna (jäljempänä vuoden 1957 rautatielaki), annettiin direktiivin 2004/49 16 artiklassa tarkoitetut turvallisuusviranomaisen tehtävät lähtökohtaisesti liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministerille (jäljempänä ministeri).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19</NO.P><TXT>Vuoden 1957 rautatielain 9 lukuun sisältyvässä 130 §:ssä, joka koskee veturinkuljettajia, säädetään poikkeavasta toimivallasta viimeksi mainittujen osalta. Kyseisen pykälän sanamuoto on seuraava:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="130.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0023" ID="QS0023"/>(1)</NO.PARAG><ALINEA>Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:lla on lupakirjan myöntämistä, lupakirjan tietojen päivittämistä, lupakirjan uusimista tai sen kaksoiskappaleen antamista sekä lupakirjojen tilapäistä ja lopullista peruuttamista koskeva toimivalta. Sen on sovellettava vuoden 1991 yleistä hallintomenettelylakia (Allgemeines Verwaltungsverfahrensgesetz 1991; BGBl. 51/1991; sellaisena kuin se on muutettuna) hallinnollisessa menettelyssä.</ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="130.002"><NO.PARAG>(2)</NO.PARAG><ALINEA>[Ministeri] voi antaa Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:lle sen toimivaltuuksien käyttöä koskevia ohjeita. Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa [ministeri] on vuoden 1991 yleisen hallintomenettelylain, sellaisena kuin se on muutettuna, 5 ja 68 §:ssä tarkoitettu kyseeseen tuleva ylempi viranomainen.<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20</NO.P><TXT>Rautatieinfrastruktuurin rahoitusyhtiön perustamisesta annetun liittovaltion lain (Bundesgesetz über die Errichtung einer Schieneninfrastrukturfinanzierungs-Gesellschaft; BGBl. 201/1996) 3, 4, 6 ja 10 §:ssä säädetään seuraavaa:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0024" ID="QS0024"/>Tehtävät</P><?PAGE NO="6"?><ARTICLE IDENTIFIER="003"><TI.ART>3 §</TI.ART><PARAG IDENTIFIER="003.001"><NO.PARAG>1.</NO.PARAG><ALINEA><P>Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:lle kuuluvat erityisesti seuraavat tehtävät:</P><P>– –</P><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P>3)</NO.P><TXT>kaikkien sellaisten liiketoimien ja toimintojen toteuttaminen, jotka ovat tarpeen rautatiealan syrjimättömän kehittämisen ja parantamisen sekä rautatieverkon uuden rautatieteknologian kehittämiseksi ja parantamiseksi, ja kaikkien niihin liittyvien liiketoimien ja toimintojen toteuttaminen, jotka osaltaan parantavat Schieneninstruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:n tulosta, sekä osallistuminen kaikkien rautatiealan tutkimus- ja kehitystoimenpiteiden koordinointiin</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>4)</NO.P><TXT>valtuutetun sääntelyelimen (nimetty elin) kaikkien liiketoimien ja toimintojen toteuttaminen rautatiealalla</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>5)</NO.P><TXT>rautatieinfrastruktuuriyrityksen suorittaman siirron johdosta hinnoitteluelimen tehtävät vuoden 1957 rautatielain 6 luvun mukaisesti</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>6)</NO.P><TXT>asiantuntijakomitean hallinnointi vuoden 1957 rautatielain 48 §:n 4 momentin mukaisesti</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>7)</NO.P><TXT>vuoden 1957 rautatielain 130 §:n mukaisen toimivallan käyttäminen</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>8)</NO.P><TXT>rekisterien perustamiseen ja hallinnointiin liittyvien tehtävien hoitaminen, sellaisina kuin ne on siirretty vuoden 1957 rautatielain tai tämän lain perusteella annetun asetuksen nojalla Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:lle</TXT></NP></ITEM></LIST><P>– –</P><P>Osuusoikeuksien hallinnointi</P></ALINEA></PARAG></ARTICLE><ARTICLE IDENTIFIER="004"><TI.ART>4 §</TI.ART><ALINEA>[Ministeri] huolehtii Schieneninfrastuktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:n osuusoikeuksien hallinnoinnista liittovaltion nimissä. Hänellä on oikeus antaa Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:lle tässä liittovaltion laissa tarkoitettujen tehtävien suorittamista koskevia yleisiä ohjeita ja pyytää sen toimintaa koskevia tietoja. Yhtiön yhtiöjärjestyksessä on määrättävä, että elimet ovat velvollisia noudattamaan näitä ohjeita ja antamaan tietoja.</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA><ALINEA>Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:n kustannukset</ALINEA></ARTICLE><ARTICLE IDENTIFIER="006"><TI.ART>6 §</TI.ART><ALINEA>Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:ta on hallinnoitava taloudellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja säästäväisesti. Liittovaltion on vastattava Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:n henkilöstökustannuksista sekä toimintakustannuksista siltä osin kuin nämä kustannukset johtuvat niiden tehtävien suorittamisesta, jotka sille on tällä liittovaltion lailla annettu ja joita kolmannet eivät voi suorittaa. Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:n on laadittava tätä koskeva vuosittainen rahoitussuunnitelma ja hankittava liittovaltion talousministerin ja [ministerin] suostumus.</ALINEA><ALINEA>– –</ALINEA><?PAGE NO="7"?><ALINEA>Vapautus maksuista</ALINEA></ARTICLE><ARTICLE IDENTIFIER="010"><TI.ART>10 §</TI.ART><PARAG IDENTIFIER="010.001"><NO.PARAG>1.</NO.PARAG><ALINEA>Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH on vapautettu liittovaltion laeissa vahvistetuista maksuista, lukuun ottamatta liikevaihtoveroa, oikeudenkäyntikuluja ja tuomioistuinmenettelyyn liittyviä kuluja sekä liittovaltion hallintoon liittyviä maksuja, siltä osin kuin nämä verot ja maksut johtuvat kyseiselle yhtiölle tämän liittovaltion lain nojalla kuuluvien tehtävien hoitamisesta.</ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/></ALINEA></PARAG></ARTICLE></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21</NO.P><TXT>Rajavastuuyhtiöistä annetun lain (Gesetz über Gesellschaften mit beschränkter Haftung; RGBl. 58/1906) 20 § säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="020.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0025" ID="QS0025"/>(1)</NO.PARAG><ALINEA>Siltä osin kuin on kyse yhtiön edustamista koskevan toimivallan laajuudesta, johtajat ovat yhtiöön nähden velvollisia noudattamaan kaikkia rajoituksia, joista määrätään yhtiöjärjestyksessä, osakkaiden päätöksellä tai johtajia sitovalla hallintoneuvoston määräyksellä.</ALINEA><ALINEA>– –<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntiä edeltänyt menettely</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22</NO.P><TXT>Komissio ilmaisi <DATE ISO="20151120">20.11.2015</DATE> päivätyllä virallisella huomautuksella Itävallan tasavallalle epäilynsä siitä, onko direktiivin 2007/59 säännösten ja erityisesti sen 3 artiklan a alakohdan kanssa yhteensopivaa, että tässä direktiivissä tarkoitetuksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi nimetään muu yksikkö kuin direktiivin 2004/49 16 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23</NO.P><TXT>Itävallan tasavalta väitti viralliseen huomautukseen <DATE ISO="20160122">22.1.2016</DATE> antamassaan vastauksessa, että kyseessä oleva lainsäädäntö oli unionin oikeuden mukainen. Se korosti muun muassa, että jäsenvaltioiden institutionaalisen itsemääräämisoikeuden periaatteen mukaisesti direktiivi 2007/59 ei ole esteenä sille, että kyseinen jäsenvaltio antaa Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:n kaltaisen liittovaltion elimen tehtäväksi ministerin valvonnassa tiettyjen sellaisten tehtävien suorittamisen, jotka kuuluvat tässä direktiivissä tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24</NO.P><TXT>Koska komissio ei pitänyt tämän jäsenvaltion vastauksia tyydyttävinä, se lähetti sille <DATE ISO="20170428">28.4.2017</DATE> perustellun lausunnon, jossa se toisti virallisessa huomautuksessaan esittämänsä väitteen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25</NO.P><TXT>Itävallan tasavalta vastasi tähän perusteltuun lausuntoon <DATE ISO="20170621">21.6.2017</DATE> päivätyllä kirjeellä. Tässä kirjeessä kyseinen jäsenvaltio pääasiallisesti toisti komission viralliseen huomautukseen <DATE ISO="20160122">22.1.2016</DATE> antamassaan vastauksessa esittämänsä kannan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26</NO.P><TXT>Koska komissio ei ollut tyytyväinen Itävallan tasavallan antamiin vastauksiin, se päätti nostaa nyt käsiteltävän kanteen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="8"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Kanne</HT></P></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Asianosaisten lausumat</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27</NO.P><TXT>Komissio huomauttaa, että direktiivin 2007/59 3 artiklan a alakohdassa määritellään toimivaltaisella viranomaisella tarkoitettavan kyseisessä direktiivissä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0026" ID="QS0026"/>direktiivin 2004/49/EY 16 artiklassa tarkoitettua turvallisuusviranomaista<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/>. Se päättelee tästä, että jäsenvaltiot voivat uskoa direktiivissä 2007/59 tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tehtävät ainoastaan tälle viranomaiselle, koska kansallisella lainsäätäjällä ei ole vapautta nimetä tätä varten toista elintä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28</NO.P><TXT>Itävallan tasavalta on nimennyt ministerin direktiivissä 2004/49 tarkoitetuksi turvallisuusviranomaiseksi, kun taas Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH on direktiivissä 2007/59 tarkoitettu <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0027" ID="QS0027"/>toimivaltainen viranomainen<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/> erityisesti hoitaessaan tälle viranomaiselle uskottuja ja viimeksi mainitun direktiivin 19 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa lueteltuja tehtäviä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29</NO.P><TXT>Näin ollen komissio katsoo, että Itävallan tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 2007/59 mukaisia velvoitteitaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30</NO.P><TXT>Komissio katsoo tältä osin, että Itävallan tasavallan esittämät väitteet sen osoittamiseksi, että kyseisen jäsenvaltion toteuttama täytäntöönpano on direktiivin 2007/59 mukaista, on hylättävä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31</NO.P><TXT>Ensinnäkään väitettä, jonka mukaan direktiivin 2004/49 16 artiklassa ei edellytetä, että turvallisuusviranomaisen tehtävät annetaan yhdelle ainoalle viranomaiselle, ei komission mukaan voida hyväksyä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32</NO.P><TXT>Ensinnäkin unionin lainsäätäjä on direktiivin 2004/49 1 artiklan d alakohdassa ja 16 artiklan 1 kohdassa käyttänyt yksikkömuotoa turvallisuusviranomaisesta. Samoin kyseisen direktiivin 3 artiklan g alakohdassa määritellään yksikkömuotoa käyttämällä turvallisuusviranomainen direktiivissä tarkoitetuksi <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0028" ID="QS0028"/>kansalliseksi elimeksi<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/>, jolla on rautateiden turvallisuuteen liittyvät tehtävät. Saman direktiivin 16 artiklan 2 kohta on samansuuntainen, koska siinä säädetään, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0029" ID="QS0029"/>turvallisuusviranomaisella<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/> on oltava siinä luetellut tehtävät. Pitää paikkansa, että tietyissä direktiivin 2004/49 säännöksissä viitataan monikkomuodossa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0030" ID="QS0030"/>turvallisuusviranomaisiin<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/>. On kuitenkin todettava, että tällöin sillä tarkoitetaan kollektiivisesti kaikkien jäsenvaltioiden turvallisuusviranomaisia.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33</NO.P><TXT>Toiseksi asiayhteys, johon nämä säännökset kuuluvat, vahvistaa komission mukaan, että unionin lainsäätäjä on valinnut yksikkömuodon tarkoituksellisesti ja ettei ole olemassa mitään liikkumavaraa, jonka perusteella tehtävät voitaisiin jakaa useiden viranomaisten kesken. Näin ollen direktiivin 2004/49 10 artiklan 3 ja 4 kohdassa jäsenvaltio liitetään järjestelmällisesti yhteen turvallisuusviranomaiseen. Samoin kyseisen direktiivin 25 artiklan 2 ja 3 kohdassa erotetaan kunkin jäsenvaltion osalta <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0031" ID="QS0031"/>turvallisuusviranomainen<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/> <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0032" ID="QS0032"/>muista elimistä tai viranomaisista<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/>. Sama koskee kyseisen direktiivin 18 artiklaa, jossa säädetään, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0033" ID="QS0033"/>turvallisuusviranomaisen<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/> on julkaistava <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0034" ID="QS0034"/>vuosikertomus<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/> edeltävän vuoden <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0035" ID="QS0035"/>toiminnastaan<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/> ja lähetettävä se Euroopan unionin rautatievirastolle. Tähän kertomukseen on sisällyttävä merkityksellinen kokonaisnäkemys kyseessä olevan jäsenvaltion tilanteesta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34</NO.P><TXT>Kolmanneksi kyseisten säännösten sanamuodon mukaisessa ja kontekstuaalisessa tulkinnassa on komission mukaan otettava ensisijaisesti huomioon direktiivin 2007/59 3 artiklan a alakohdan sanamuoto, jossa edellytetään, että tässä direktiivissä tarkoitettu <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0036" ID="QS0036"/>toimivaltainen viranomainen<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/> on <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0037" ID="QS0037"/>direktiivin 2004/49/EY 16 artiklassa tarkoitettu turvallisuusviranomainen<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/>, ja sen on näin ollen välttämättä perustuttava olettamaan siitä, että mainitussa 16 artiklassa luetellut tehtävät suorittaa yksi ainoa viranomainen, jonka on myös varmistettava turvallisuusviranomaisen tehtävät direktiiviä 2007/59 sovellettaessa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35</NO.P><TXT>Toiseksi Itävallan tasavallan siihen väitteeseen, jonka mukaan sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta <DATE ISO="20090713">13.7.2009</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="211" PAGE.FIRST="55" DATE.PUB="2009">EUVL 2009, L 211, s. 55</REF.DOC.OJ>) 35 artiklassa ja yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta <DATE ISO="20121121">21.11.2012</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="343" PAGE.FIRST="32" DATE.PUB="2012">EUVL 2012, L 343, s. 32</REF.DOC.OJ>) 55 artiklassa annetaan jäsenvaltioille velvollisuus nimetä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0038" ID="QS0038"/>yksi kansallinen sääntelyviranomainen<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/> ja perustaa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0039" ID="QS0039"/>yksi kansallinen sääntelyelin<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/>, joten olisi päinvastoin katsottava, että direktiivissä 2004/49, joka ei sisällä tällaisia määritteitä, sallitaan useamman viranomaisen nimeäminen, komissio vastaa, että koska näillä säännöksillä on korvattu aikaisemmat säännökset, joissa säädettiin useamman erillisen elimen tai laitoksen nimeämisestä, oli tarpeen tehdä selvä ero suhteessa näin muutettuihin aikaisempiin toimiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36</NO.P><TXT>Kolmanneksi komissio toteaa Itävallan tasavallan väitteestä, joka koskee jäsenvaltioiden mahdollisuutta unionin oikeuden mukaisten erityisten vaatimusten puuttuessa soveltaa kansallisia oikeussääntöjään silloin, kun ne panevat täytäntöön unionin oikeutta, että direktiiviin 2007/59 tosiasiassa sisältyy tällaisia erityisiä vaatimuksia. Lisäksi se, että Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH on suoraan liittovaltion lainsäädännön nojalla perustettu yhtiö, jonka osuuksia hallinnoi ministeri ja joka hoitaa tehtäviä liittovaltion lukuun tiiviissä yhteistyössä ministerin kanssa ja tämän keskustason toimivaltaisen turvallisuusviranomaisen ominaisuudessa suorittamassa valvonnassa, vahvistaa kahden erillisen viranomaisen olemassaolon. Ministeri ei siten itse ole viranomainen, vaan vuoden 1991 yleisen hallintomenettelylain, sellaisena kuin se on muutettuna, 5 ja 68 §:ssä tarkoitettu kyseeseen tuleva ylempi viranomainen eli viranomainen, joka yhtäältä ratkaisee <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0040" ID="QS0040"/>viranomaisten väliset toimivaltaristiriidat<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/> ja jolla toisaalta on oikeus hyvin rajoitetuissa tapauksissa kumota, muuttaa tai todeta pätemättömiksi sen alaisina olevien viranomaisten päätökset. Näin ollen on pääteltävä, että nämä viranomaiset ovat <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0041" ID="QS0041"/>muita viranomaisia<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37</NO.P><TXT>Itävallan tasavalta kiistää väitetyn jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38</NO.P><TXT>Se toteaa ensinnäkin, että direktiiveissä 2004/49 ja 2007/59 puhutaan monikkomuodossa jäsenvaltioiden <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0042" ID="QS0042"/>turvallisuusviranomaisista<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/> ja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0043" ID="QS0043"/>toimivaltaisista viranomaisista<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/>. Tältä osin direktiivin 2004/49 16 artiklan 2 kohta ei ole esteenä sille, että useille viranomaisille osoitetaan useita tehtäviä, koska tässä artiklassa säädetään ainoastaan, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0044" ID="QS0044"/>turvallisuusviranomaisen<QUOT.END REF.START="QS0044" CODE="201D" ID="QE0044"/> on hoidettava rautatieturvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Lisäksi direktiivin 2004/49 18 artiklassa säädetty turvallisuusviranomaisen velvollisuus julkaista toimintaansa koskeva vuosikertomus ei sulje pois sitä, että useat viranomaiset laativat koordinoidusti yhden ainoan tällaisen kertomuksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39</NO.P><TXT>Toiseksi kyseinen jäsenvaltio viittaa yhtäältä direktiivissä 2004/49 käytetyn terminologian ja toisaalta direktiiveissä 2009/72 ja 2012/34 käytetyn terminologian välisiin eroihin – viimeksi mainituissa säädetään <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0045" ID="QS0045"/>yhden kansallisen sääntelyviranomaisen<QUOT.END REF.START="QS0045" CODE="201D" ID="QE0045"/> ja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0046" ID="QS0046"/>yhden kansallisen valvontaviranomaisen<QUOT.END REF.START="QS0046" CODE="201D" ID="QE0046"/> perustamisesta – väittääkseen, että direktiiviä 2004/49 olisi tulkittava päinvastoin siten, että siinä sallitaan useiden viranomaisten nimeäminen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40</NO.P><TXT>Kolmanneksi jäsenvaltioissa, joilla on liittovaltiorakenne, saattaa Itävallan tasavallan mukaan olla valtion organisaatioon tai kansalliseen toimivallan jakoon liittyvistä syistä tarpeen toteuttaa tiettyjen tehtävien hoitaminen hajautetusti. Tältä osin on noudatettava jäsenvaltioiden institutionaalisen itsemääräämisoikeuden periaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja toissijaisuusperiaatetta, joiden mukaan komission on otettava huomioon vakiintunut kansallinen lainsäädäntö sekä jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien rakenne ja toiminta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41</NO.P><TXT>Itävallan tasavallan mukaan ei siis voida arvostella sen direktiivien 2004/49 ja 2007/59 täytäntöönpanon yhteydessä valitsemaa organisatorista ratkaisua, joka muodostuu siitä, että ministerille annetaan koko Itävallan alueen osalta keskustason toimivaltaisena turvallisuusviranomaisena tehtäviä ja ministerin alaisuudessa toimivan Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:n tehtäväksi annetaan veturinkuljettajien hyväksymiseen liittyvien operatiivisten tehtävien hoitaminen. Näin on sitäkin suuremmalla syyllä siksi, että Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH on suoraan<?PAGE NO="10"?> liittovaltion lailla perustettu yhtiö, jonka osuusoikeuksia hallinnoi ministeri, jonka henkilöstö- ja toimintakustannuksista vastaa liittovaltio ja jonka toimialaa on lailla rajoitettu. Lisäksi ministerin ohjeet sitovat monessa suhteessa Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH:ta.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta</HT></HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42</NO.P><TXT>Komissio moittii Itävallan tasavaltaa siitä, että se on rikkonut direktiivin 2007/59 3 artiklan a alakohtaa, kun se on nimennyt kyseisen direktiivin soveltamiseksi <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0047" ID="QS0047"/>toimivaltaiseksi viranomaiseksi<QUOT.END REF.START="QS0047" CODE="201D" ID="QE0047"/> muun viranomaisen kuin direktiivin 2004/49 16 artiklassa tarkoitetun turvallisuusviranomaisen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43</NO.P><TXT>Nyt käsiteltävässä asiassa on selvää, että tässä jäsenvaltiossa direktiivin 2004/49 16 artiklassa tarkoitettu turvallisuusviranomainen on ministeri, kun taas tiettyjen erityisesti direktiivin 2007/59 19 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamista varten nimetty <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0048" ID="QS0048"/>toimivaltainen viranomainen<QUOT.END REF.START="QS0048" CODE="201D" ID="QE0048"/> on Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH, joka on liittovaltion lailla perustettu yhtiö.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44</NO.P><TXT>Direktiivin 2007/59 3 artiklan a alakohdan mukaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0049" ID="QS0049"/>toimivaltaisella viranomaisella<QUOT.END REF.START="QS0049" CODE="201D" ID="QE0049"/> tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0050" ID="QS0050"/>direktiivin 2004/49/EY 16 artiklassa tarkoitettua turvallisuusviranomaista<QUOT.END REF.START="QS0050" CODE="201D" ID="QE0050"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45</NO.P><TXT>Sen määrittämiseksi, sallitaanko näissä säännöksissä se – kuten Itävallan tasavalta väittää –, että jäsenvaltio antaa eri viranomaisille kyseisillä direktiiveillä <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0051" ID="QS0051"/>toimivaltaiselle viranomaiselle<QUOT.END REF.START="QS0051" CODE="201D" ID="QE0051"/> ja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0052" ID="QS0052"/>turvallisuusviranomaiselle<QUOT.END REF.START="QS0052" CODE="201D" ID="QE0052"/> osoitetut tehtävät, on otettava huomioon paitsi kyseessä olevien säännösten sanamuoto myös asiayhteys ja sillä lainsäädännöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa ne ovat, ja tarvittaessa niiden syntyhistoria (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20191219">19.12.2019</DATE>, <NAME.CASE>Nederlands Uitgeversverbond ja Groep Algemene Uitgevers</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-263/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:1111">EU:C:2019:1111</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46</NO.P><TXT>Aluksi on todettava kyseisten säännösten sanamuodosta, että direktiivin 2007/59 3 artiklan a alakohdassa mainitaan, että toimivaltaisella viranomaisella tarkoitetaan kyseisessä direktiivissä direktiivin 2004/49 16 artiklassa tarkoitettua turvallisuusviranomaista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47</NO.P><TXT>Tässä 16 artiklassa säädetään, että kunkin jäsenvaltion on perustettava <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0053" ID="QS0053"/>turvallisuusviranomainen<QUOT.END REF.START="QS0053" CODE="201D" ID="QE0053"/>, joka voi kyseisen artiklan mukaan olla liikenneasioista vastaava ministeriö. Tässä direktiivissä tarkoitettu turvallisuusviranomaisen käsite määritellään sen 3 artiklan g alakohdassa nimenomaisesti siten, että sillä tarkoitetaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0054" ID="QS0054"/>kansallista elintä, jolla on rautateiden turvallisuuteen tämän direktiivin säännösten mukaisesti liittyvät tehtävät, tai kahden valtion elintä, jolle jäsenvaltiot ovat uskoneet nämä tehtävät yhtenäisen turvallisuusjärjestelmän varmistamiseksi rajat ylittävän erikoistuneen infrastruktuurin osalta<QUOT.END REF.START="QS0054" CODE="201D" ID="QE0054"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48</NO.P><TXT>Siten direktiivin 2004/49 3 artiklan g alakohdasta, luettuna yhdessä 16 artiklan 1 kohdan kanssa, ja erityisesti siitä, että unionin lainsäätäjä on käyttänyt yhtäältä yksikkömuotoa turvallisuusviranomaisesta ja toisaalta liittänyt siihen adjektiivin <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0055" ID="QS0055"/>kansallinen<QUOT.END REF.START="QS0055" CODE="201D" ID="QE0055"/>, ilmenee näin ollen, että näissä säännöksissä säädetään siitä, että kussakin jäsenvaltiossa nimetään yksi ainoa kansallinen elin, joka hoitaa rautateiden turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, mutta kaksi jäsenvaltiota voi kuitenkin tarvittaessa nimetä kahden valtion elimen hoitamaan näitä tehtäviä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49</NO.P><TXT>Tätä tulkintaa tukee direktiivin 2004/49 rakenne, josta ilmenee, että rautateiden turvallisuutta unionissa koskevat tiedot on kussakin jäsenvaltiossa ilmoitettava keskitetysti yhdelle ainoalle turvallisuusviranomaiselle, joka vastaa vaadittujen todistusten antamisesta tai kyseisen jäsenvaltion turvallisuusindikaattoreiden laatimisesta ja julkaisemisesta.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50</NO.P><TXT>Näin ollen ensinnäkin direktiivin 2004/49 9 artiklan 4 kohdassa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin johdanto-osan 13 perustelukappaleen kanssa, säädetään, että kaikkien infrastruktuurin haltijoiden ja rautatieyritysten on toimitettava <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0056" ID="QS0056"/>turvallisuusviranomaiselle<QUOT.END REF.START="QS0056" CODE="201D" ID="QE0056"/> vuotuinen turvallisuuskertomus, jossa on turvallisuutta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevia tietoja, ja tällaisen turvallisuuskertomuksen on sisällettävä muun muassa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0057" ID="QS0057"/>kansallisten<QUOT.END REF.START="QS0057" CODE="201D" ID="QE0057"/> turvallisuusindikaattorien kehittäminen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51</NO.P><TXT>Kyseisen direktiivin 10 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0058" ID="QS0058"/>sen jäsenvaltion turvallisuusviranomaisen<QUOT.END REF.START="QS0058" CODE="201D" ID="QE0058"/>, jonka alueella rautatieyritys ensiksi aloittaa toiminnan tai aikoo harjoittaa muita rautatiepalveluja, on myönnettävä vaaditut todistukset.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52</NO.P><TXT>Lopuksi direktiivin 2004/49 18 artiklan mukaan turvallisuusviranomaisen on vuosittain julkaistava edeltävän vuoden toiminnastaan vuosikertomus, jossa on kyseisen artiklan a alakohdan mukaan oltava <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0059" ID="QS0059"/>jäsenvaltiokohtainen yhteenveto<QUOT.END REF.START="QS0059" CODE="201D" ID="QE0059"/> kyseisen direktiivin liitteessä I vahvistetuista yhteisistä turvallisuusindikaattoreista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53</NO.P><TXT>Voidaan vielä korostaa, että kyseisten säännösten sanamuotoon perustuva tulkinta, josta muistutetaan tämän tuomion 48 kohdassa, saa tukea myös sekä direktiivin 2004/49 että direktiivin 2007/59 antamista edeltäneistä lainsäädäntötöistä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54</NO.P><TXT>Näin ollen yhtäältä perusteluissa, jotka esitetään ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (KOM(2002) 21 lopullinen), todettiin kansallisia turvallisuusviranomaisia koskevassa osassa, että <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0060" ID="QS0060"/>nykyisin voimassa olevien direktiivien mukaisesti turvallisuuden sääntelystä voivat vastata monet eri elimet. – – Tämä ei pitkällä aikavälillä ole yhteensopivaa turvallisuuteen liittyvien vastuiden kanssa. Tasapuolinen ja avoin sääntely edellyttää, että on yksi julkinen viranomainen, joka kohtelee kaikkia toimialan toimijoita yhtäläisesti. – – Turvallisuuden sääntelyn yhteensovittamisen edistämiseksi yhteisön tasolla on tärkeää perustaa jäsenvaltioihin yhdenmukaistettuja rakenteita. – – Samasta syystä on tärkeää keskittää yhdelle elimelle kaikki tärkeät turvallisuuden sääntelytehtävät, kuten oikeudellisesti sitovien turvallisuussääntöjen antaminen. – –<QUOT.END REF.START="QS0060" CODE="201D" ID="QE0060"/></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55</NO.P><TXT>Toisaalta perusteluissa, jotka esitetään ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi veturien ja junien kuljettamisesta yhteisön rautatieverkossa vastaavan junahenkilökunnan lupajärjestelmästä (KOM(2004) 142 lopullinen), todetaan, että turvallisuusviranomaisen nimeämistä toimiluvan myöntämisestä vastaavaksi viranomaiseksi koskeva valinta tehtiin <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0061" ID="QS0061"/>jotta rautateiden turvallisuutta koskeva yhteisön lainsäädäntö olisi mahdollisimman johdonmukainen<QUOT.END REF.START="QS0061" CODE="201D" ID="QE0061"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56</NO.P><TXT>Lopuksi on korostettava, että tämän tuomion 48 kohdassa omaksuttu tulkinta on yhdenmukainen direktiivin 2004/49 tavoitteen kanssa. Kuten tämän tuomion 54 kohdassa todetaan, kyseisen direktiivin tarkoituksena on erityisesti keskittää yhdelle elimelle rautateiden turvallisuusvalvonnan olennaiset tehtävät, sillä tämä keskittäminen mahdollistaa mainitun direktiivin 1 artiklan mukaisesti rautateiden turvallisuuden kehittämisen ja parantamisen varmistamisen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57</NO.P><TXT>Väitteitä, jotka Itävallan tasavalta on esittänyt riitauttaakseen tämän tuomion 44–55 kohdassa esitetyn tulkinnan kyseessä olevista säännöksistä, ei voida hyväksyä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58</NO.P><TXT>Ensinnäkin on todettava, että se Itävallan tasavallan esiin tuoma seikka, että useissa direktiivien 2004/49 ja 2007/59 säännöksissä mainitaan monikkomuodossa jäsenvaltioiden <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0062" ID="QS0062"/>turvallisuusviranomaiset<QUOT.END REF.START="QS0062" CODE="201D" ID="QE0062"/> ja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0063" ID="QS0063"/>toimivaltaiset viranomaiset<QUOT.END REF.START="QS0063" CODE="201D" ID="QE0063"/>, ei voi olla ratkaiseva, koska tällaisissa säännöksissä viitataan selvästi yhteisesti tällaisiin viranomaisiin unionin eri jäsenvaltioissa. Näin on yhtäältä direktiivin 2004/49 johdanto-osan 22 perustelukappaleen osalta, jossa viitataan tarpeeseen<?PAGE NO="12"?> perustaa <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0064" ID="QS0064"/>kaikkiin jäsenvaltioihin – – kansallisia viranomaisia, joiden tehtävänä on säännellä ja valvoa rautateiden turvallisuutta<QUOT.END REF.START="QS0064" CODE="201D" ID="QE0064"/>, taikka kyseisen direktiivin liitteen I osalta, jossa mainitaan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0065" ID="QS0065"/>yhteiset turvallisuusindikaattorit<QUOT.END REF.START="QS0065" CODE="201D" ID="QE0065"/>, jotka <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0066" ID="QS0066"/>turvallisuusviranomaisten on ilmoitettava<QUOT.END REF.START="QS0066" CODE="201D" ID="QE0066"/> ja joista mainitun direktiivin 18 artiklan mukaan tehdään <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0067" ID="QS0067"/>jäsenvaltiokohtainen yhteenveto<QUOT.END REF.START="QS0067" CODE="201D" ID="QE0067"/>. Toisaalta direktiivin 2007/59 johdanto-osan 17 perustelukappaleessa viitataan <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0068" ID="QS0068"/>jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin<QUOT.END REF.START="QS0068" CODE="201D" ID="QE0068"/>, kun taas sen johdanto-osan 19 perustelukappaleessa viitataan yleisesti direktiivillä 2004/49 perustettuihin turvallisuusviranomaisiin. Samoin direktiivin 2007/59 1, 5 ja 22 artiklassa mainitaan vain <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0069" ID="QS0069"/>jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille<QUOT.END REF.START="QS0069" CODE="201D" ID="QE0069"/> ja <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0070" ID="QS0070"/>toimivaltaisille viranomaisille<QUOT.END REF.START="QS0070" CODE="201D" ID="QE0070"/> kuuluvat tehtävät.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59</NO.P><TXT>Toiseksi sillä Itävallan tasavallan esiin tuomalla seikalla, että unionin lainsäätäjä olisi tehnyt muissa johdetun oikeuden säädöksissä selväksi, että näiden säädösten mukaan on perustettava <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0071" ID="QS0071"/>yksi ainoa<QUOT.END REF.START="QS0071" CODE="201D" ID="QE0071"/> viranomainen, ei ole mitään merkitystä direktiivien 2004/49 ja 2007/59 tulkinnan kannalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60</NO.P><TXT>Kolmanneksi väitteestä, joka koskee jäsenvaltioiden institutionaalisen itsemääräämisoikeuden periaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja toissijaisuusperiaatetta, on riittävää todeta, että vaikka SEUT 288 artiklasta tosin seuraa, että jäsenvaltioilla on direktiivin täytäntöön panossa laaja harkintavalta valita tavat ja keinot, joilla direktiivin täytäntöönpano on tarkoitus varmistaa, tällainen vapaus ei vaikuta mitenkään jokaista jäsenvaltiota, jolle direktiivi on osoitettu, koskevaan velvoitteeseen toteuttaa asianomaisessa direktiivissä asetetun tavoitteen mukaisesti kaikki kyseisen direktiivin täyden vaikutuksen varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet (ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190729">29.7.2019</DATE>, <NAME.CASE>Fashion ID</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-40/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:629">EU:C:2019:629</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0049">49</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61</NO.P><TXT>Näissä olosuhteissa jäsenvaltioilla direktiivin nojalla perustettujen sääntelyviranomaisten organisoinnin ja rakenteen osalta olevaa institutionaalista itsemääräämisoikeutta on käytettävä siten, että noudatetaan täysimääräisesti kyseisessä direktiivissä vahvistettuja tavoitteita ja velvollisuuksia (ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20161019">19.10.2016</DATE>, <NAME.CASE>Ormaetxea Garai ja Lorenzo Almendros</NAME.CASE>, <NO.CASE>C-424/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:780">EU:C:2016:780</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0030">30</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62</NO.P><TXT>Kuten tämän tuomion 44–55 kohdasta ilmenee, kunkin jäsenvaltion velvollisuus nimetä yksi ainoa direktiivissä 2004/49 tarkoitettu turvallisuusviranomainen, jota on pidettävä direktiivin 2007/59 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettuna <QUOT.START CODE="201D" REF.END="QE0072" ID="QS0072"/>toimivaltaisena viranomaisena<QUOT.END REF.START="QS0072" CODE="201D" ID="QE0072"/>, perustuu näiden direktiivien kyseessä oleviin säännöksiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63</NO.P><TXT>Kun otetaan huomioon tällainen velvollisuus, nyt käsiteltävässä asiassa on merkityksetöntä, että Schieneninfrastruktur-Dienstleistungsgesellschaft mbH on, kuten Itävallan tasavalta väittää, ministerin alaisuudessa. Vaikka näin olisi, tällainen kahden eri oikeushenkilöllisyyden omaavan yksikön välinen alisteisuussuhde ei voisi varmistaa tämän tuomion edeltävässä kohdassa mainitun velvollisuuden asianmukaista täytäntöön panemista.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64</NO.P><TXT>Kaiken edellä esitetyn perusteella komission kanne on hyväksyttävä ja on todettava, että Itävallan tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 2007/59 3 artiklan a alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on nimennyt direktiivissä 2007/59 tarkoitetuksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi muun viranomaisen kuin direktiivin 2004/49 16 artiklassa tarkoitetun turvallisuusviranomaisen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><P><HT TYPE="BOLD">Oikeudenkäyntikulut</HT></P></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66</NO.P><TXT>Koska komissio on vaatinut Itävallan tasavallan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja Itävallan tasavalta on hävinnyt asian, tämä on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja lisäksi korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="13"?><JURISDICTION><INTRO>Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:</INTRO><LIST TYPE="ARAB"><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">1)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Itävallan tasavalta ei ole noudattanut vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä <DATE ISO="20071023">23.10.2007</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/59/EY 3 artiklan a alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on nimennyt direktiivissä 2007/59 tarkoitetuksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi muun viranomaisen kuin yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta <DATE ISO="20040429">29.4.2004</DATE> annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY (rautatieturvallisuusdirektiivi) 16 artiklassa tarkoitetun turvallisuusviranomaisen.</HT></TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">2)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Itävallan tasavalta velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.</HT></TXT></NP></ITEM></LIST></JURISDICTION></CONTENTS.JUDGMENT><SIGNATURE.CASE><SIGNATORY><P>Allekirjoitukset</P></SIGNATORY></SIGNATURE.CASE></JUDGMENT>