<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><CONCLUSION NNC="YES" xmlns:fmx="http://opoce" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:noNamespaceSchemaLocation="http://formex.publications.europa.eu/schema/formex-05.58-20161101.xd"><BIB.CONCLUSION><REF.CASE FILE="n.a."><NO.CASE>C-450/18</NO.CASE></REF.CASE><NO.CELEX>62018CC0450</NO.CELEX><NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:696">EU:C:2019:696</NO.ECLI><NO.SEQ>0001</NO.SEQ><PAGE.FIRST.ECR>1</PAGE.FIRST.ECR><PAGE.SEQ>1</PAGE.SEQ><PAGE.LAST.ECR>22</PAGE.LAST.ECR><PAGE.TOTAL>22</PAGE.TOTAL></BIB.CONCLUSION><CURR.TITLE><PAGE.HEADER><P><HT TYPE="SC">Ratkaisuehdotus – Michal Bobek – Asia C‑450/18</HT></P><P><HT TYPE="SC">Instituto Nacional de la Seguridad Social</HT></P></PAGE.HEADER></CURR.TITLE><TITLE><TI><P><HT TYPE="UC">Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus</HT></P><P><HT TYPE="UC">Michal Bobek</HT></P><P><DATE ISO="20190910">10 päivänä syyskuuta 2019</DATE><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0001"><P>Alkuperäinen kieli: englanti.</P></NOTE></P></TI><STI><P><HT TYPE="BOLD">Asia C‑450/18</HT></P><P>WA</P><P>vastaan</P><P>Instituto Nacional de la Seguridad Social</P><P><HT TYPE="NORMAL">(Ennakkoratkaisupyyntö – Juzgado de lo Social n.<HT TYPE="SUP">o</HT> 3 de Gerona (Geronan työ- ja sosiaaliasioiden tuomioistuin nro 3, Espanja))</HT></P></STI></TITLE><INTERMEDIATE><INDEX IDX.CLOSE="" SEPARATOR=" – " IDX.OPEN=""><KEYWORD>Ennakkoratkaisupyyntö</KEYWORD><KEYWORD>Nais- ja miespuoliset työntekijät</KEYWORD><KEYWORD>Tasa-arvoinen kohtelu sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä</KEYWORD><KEYWORD>Direktiivi 79/7/ETY</KEYWORD><KEYWORD>Työkyvyttömyyseläke</KEYWORD><KEYWORD>Kahden tai useamman lapsen äideille, jotka saavat sosiaaliturvaan kuuluvaa maksuperusteista eläkettä, myönnettävä eläkkeen lisä</KEYWORD><KEYWORD>SEUT 157 artiklan 4 kohta</KEYWORD><KEYWORD>Positiiviset erityistoimenpiteet</KEYWORD><KEYWORD>Naispuolisten työntekijöiden ammattiuraan liittyvien haittojen hyvittämiseen tarkoitetut toimenpiteet</KEYWORD></INDEX></INTERMEDIATE><CONTENTS.CONCLUSION><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">I</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Johdanto</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0001"><NO.P>1.</NO.P><TXT>Espanjan lainsäädännön mukaan <HT TYPE="ITALIC">naisilla</HT>, <HT TYPE="ITALIC">jotka ovat saaneet vähintään kaksi biologista tai adoptoitua lasta</HT>, on oikeus lisään, jolla täydennetään heidän saamaansa maksuperusteista sosiaaliturvaan kuuluvaa vanhuuseläkettä, leskeneläkettä tai pysyvän työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä. Pääasian kantaja (jäljempänä kantaja), kahden tyttären isä, riitautti kansallisen sosiaaliturvaviranomaisen päätöksen, jossa hänelle kieltäydyttiin myöntämästä samankaltaista lisää hänen pysyvän työkyvyttömyyden perusteella saamaansa eläkkeeseen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0002"><NO.P>2.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, rikotaanko unionin oikeuteen sisältyvää sukupuoleen perustuvan syrjinnän kieltoa kansallisella säännöksellä, jolla otetaan käyttöön naisille myönnettävä eläkkeen lisä ja jossa ei myönnetä tällaista oikeutta miehille.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0003"><NO.P>3.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimella on jo ollut tilaisuus tarkastella kysymystä eläkejärjestelmistä, joissa myönnetään äitiyteen liittyviä etuuksia ainoastaan naispuolisille työntekijöille. Asiat Griesmar<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0002"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20011129">29.11.2001</DATE> (<NO.CASE>C‑366/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:648">EU:C:2001:648</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> ja Leone<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0003"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140717">17.7.2014</DATE> (<NO.CASE>C‑173/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2090">EU:C:2014:2090</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> koskivat kuitenkin virkamiehille myönnettäviä ammatillisia lisäeläkkeitä, joihin sovellettiin SEUT 157 artiklaan kirjattua samapalkkaisuuden periaatetta. Käsiteltävässä asiassa unionin tuomioistuinta pyydetään määrittämään, olisiko samankaltaista lähestymistapaa sovellettava myös asioihin, joissa on kyse yleisen sosiaaliturvan piiriin kuuluvasta eläkejärjestelmästä myönnettävistä etuuksista.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="2"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">II</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asiaa koskevat oikeussäännöt</HT></TXT></NP></TI></TITLE><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">A</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Unionin oikeus</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0004"><NO.P>4.</NO.P><TXT>Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä annetun direktiivin 79/7/ETY<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0004"><P><DATE ISO="19781219">19.12.1978</DATE> annettu neuvoston direktiivi (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="006" PAGE.FIRST="24" DATE.PUB="1979">EYVL 1979, L 6, s. 24</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE> johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0001" REF.END="QE0001"/>tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttaminen sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä ei estä soveltamasta naisten suojelua äitiyden perusteella koskevia säännöksiä; tästä jäsenvaltiot voivat antaa naisia koskevia erityissäännöksiä eriarvoisen kohtelun poistamiseksi<QUOT.END REF.START="QS0001" CODE="201D" ID="QE0001"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0005"><NO.P>5.</NO.P><TXT>Direktiivin 79/7 tarkoituksena on sen 1 artiklan mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0002" REF.END="QE0002"/>asteittain toteuttaa 3 artiklassa tarkoitetussa sosiaaliturvassa ja muussa sosiaalisessa suojelussa miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaate, jäljempänä <QUOT.START CODE="2019" ID="QS0003" REF.END="QE0003"/>tasa-arvoisen kohtelun periaate<QUOT.END REF.START="QS0003" CODE="2019" ID="QE0003"/><QUOT.END REF.START="QS0002" CODE="201D" ID="QE0002"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0006"><NO.P>6.</NO.P><TXT>Direktiivin 79/7 3 artiklan 1 kohdan mukaan direktiiviä sovelletaan:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><LIST TYPE="OTHER"><ITEM><NP><NO.P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0004" REF.END="QE0004"/>a)</NO.P><TXT>lakisääteisiin järjestelmiin, jotka antavat turvaa seuraavien tapausten varalta:</TXT><P>– –</P><P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>työkyvyttömyys,</P></ITEM></LIST></P><P>– –<QUOT.END REF.START="QS0004" CODE="201D" ID="QE0004"/>.</P></NP></ITEM></LIST></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0007"><NO.P>7.</NO.P><TXT>Direktiivin 79/7 4 artiklassa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><PARAG IDENTIFIER="004.001"><NO.PARAG><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0005" REF.END="QE0005"/>1.</NO.PARAG><ALINEA><P>Tasa-arvoisen kohtelun periaatteella tarkoitetaan, että minkäänlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei saa esiintyä välittömästi eikä välillisesti etenkään siviilisäädyn tai perheaseman perusteella eikä varsinkaan, kun on kysymyksessä:</P><P>– –</P><LIST TYPE="NDASH"><ITEM><P>etuuksien, aviopuolisosta ja huollettavista johtuvat lisät mukaan lukien, laskentaperusteet sekä etuuksiin olevan oikeuden kestoa ja jatkumista koskevat edellytykset.</P></ITEM></LIST></ALINEA></PARAG><PARAG IDENTIFIER="004.002"><NO.PARAG>2.</NO.PARAG><ALINEA>Tasa-arvoisen kohtelun periaate ei rajoita naisten suojelua äitiyden perusteella koskevien säännösten soveltamista.<QUOT.END REF.START="QS0005" CODE="201D" ID="QE0005"/></ALINEA></PARAG></QUOT.S></P></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0008"><NO.P>8.</NO.P><TXT>Direktiivin 79/7 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan direktiivi ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta jättää sen soveltamisalan ulkopuolelle <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0006" REF.END="QE0006"/>lapsia kasvattaneille henkilöille myönnettäviä, vanhuuseläkejärjestelmään kuuluvia etuuksia<QUOT.END REF.START="QS0006" CODE="201D" ID="QE0006"/> ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0007" REF.END="QE0007"/>oikeutta etuuksiin jaksoilta, joiden aikana työnteko on ollut keskeytyneenä lasten kasvattamisen vuoksi<QUOT.END REF.START="QS0007" CODE="201D" ID="QE0007"/>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="3"?><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">B</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Espanjan oikeus</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0009"><NO.P>9.</NO.P><TXT>Yleisen sosiaaliturvalain (Ley General de la Seguridad Social, jäljempänä LGSS)<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0005"><P>Hyväksytty <DATE ISO="19940620">20.6.1994</DATE> annetulla kuninkaan asetuksella 1/1994 (Real Decreto Legislativo 1/1994; BOE nro 15<DATE ISO="19940604">4</DATE>, <DATE ISO="19940629">29.6.1994</DATE>, s. 20658), sellaisena kuin se on konsolidoituna <DATE ISO="20151030">30.10.2015</DATE> annetulla kuninkaan asetuksella 8/2015 (Real Decreto Legislativo 8/2015; BOE nro 26<DATE ISO="20151001">1</DATE>, <DATE ISO="20151031">31.10.2015</DATE>, s. <DATE ISO="32910001">103291</DATE>), sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2016 valtion yleisestä talousarviosta <DATE ISO="20151029">29.10.2015</DATE> annetulla lailla 48/2015 (Ley 48/2015, de 29 de octubre, de Presupuestos generales del Estado para el año 2016; BOE nro 260, <DATE ISO="20151030">30.10.2015</DATE>, s. <DATE ISO="19650001">101965</DATE>).</P></NOTE> 60 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:</TXT><P><QUOT.S LEVEL="1"><ALINEA><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0008" REF.END="QE0008"/>Lisä eläkkeeseen myönnetään sosiaaliturvaa edistävästä panoksesta väestönkasvuun naisille, jotka ovat saaneet biologisia tai adoptoituja lapsia ja jotka saavat vanhuuseläkettä, leskeneläkettä tai pysyvän työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä mistä tahansa maksuperusteisesta sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvasta järjestelmästä.</P><P>Tämä lisä, joka on kaikilta oikeudellisilta vaikutuksiltaan maksuperusteinen yleinen eläke, koostuu summasta, joka saadaan soveltamalla edellä mainittujen eläkkeiden alkuperäiseen määrään tiettyä prosenttiosuutta, joka perustuu lasten määrään seuraavan laskukaavan mukaisesti:</P><LIST TYPE="alpha"><ITEM><NP><NO.P>a)</NO.P><TXT>kaksi lasta: 5 prosenttia.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>b)</NO.P><TXT>kolme lasta: 10 prosenttia.</TXT></NP></ITEM><ITEM><NP><NO.P>c)</NO.P><TXT>vähintään neljä lasta: 15 prosenttia.</TXT></NP></ITEM></LIST><P>Määritettäessä oikeutta eläkkeeseen myönnettävään lisään ja sen määrään otetaan huomioon vain lapset, jotka ovat syntyneet tai jotka on adoptoitu ennen vastaavaa eläkkeeseen oikeuttavaa tapahtumaa.<QUOT.END REF.START="QS0008" CODE="201D" ID="QE0008"/></P></ALINEA></QUOT.S></P></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">III</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Tosiseikat, asian käsittelyn vaiheet ja ennakkoratkaisukysymys</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0010"><NO.P>10.</NO.P><TXT>Kantajalle myönnettiin Instituto Nacional de la Seguridad Socialin (kansallinen sosiaaliturvalaitos, jäljempänä INSS) <DATE ISO="20170125">25.1.2017</DATE> tekemällä päätöksellä ehdottoman ja pysyvän työkyvyttömyyden perusteella eläke, jonka suuruus on 100 prosenttia perusmäärästä eli <FT TYPE="DECIMAL">1603,43</FT> euroa kuukaudessa elinkustannusindeksin mukaisin korotuksin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0011"><NO.P>11.</NO.P><TXT>Kantaja teki kyseisestä päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jossa hän väitti lähinnä, että koska hän on kahden tyttären isä, hänellä on oikeus saada 5 prosentin suuruinen lisä eläkkeeseen samoin edellytyksin kuin naisilla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0012"><NO.P>12.</NO.P><TXT>INSS teki <DATE ISO="20170609">9.6.2017</DATE> päätöksen, jolla se hylkäsi edellä mainitun oikaisuvaatimuksen ja pysytti <DATE ISO="20170125">25.1.2017</DATE> tehdyn päätöksensä. INSS totesi, että kuten äitiyden perusteella maksettavan lisän nimikin osoittaa, se on lisä, joka myönnetään sosiaaliturvaa edistävästä panoksesta väestönkasvuun yksinomaan naisille, jotka saavat sosiaaliturvajärjestelmästä jotain maksuperusteista etuutta ja joilla on vähintään kaksi lasta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0013"><NO.P>13.</NO.P><TXT>Kantaja nosti <DATE ISO="20170523">23.5.2017</DATE> INSS:n päätöksestä kanteen Juzgado de lo Social n.<HT TYPE="SUP">o</HT> 3 de Geronassa (Geronan työ- ja sosiaaliasioiden tuomioistuin nro 3, Espanja), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin. Kanteessaan hän vaati, että hänelle myönnetään oikeus ehdottoman ja pysyvän työkyvyttömyyden perusteella maksettavan eläkkeen perusmäärän perusteella laskettavaan 5 prosentin korotukseen vastaavin perustein kuin myönnetään äitiyden perusteella maksettava lisä, josta säädetään LGSS:n 60 §:n 1 momentissa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="4"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0014"><NO.P>14.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin sai <DATE ISO="20180518">18.5.2018</DATE> tiedon, että kantaja oli kuollut <DATE ISO="20171209">9.12.2017</DATE>. Kantajan aviopuoliso otti ajaakseen kantajan vaatimuksen hänen oikeudellisena seuraajanaan pääasian oikeudenkäynnissä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0006"><P>Tähän ratkaisuehdotukseen sisältyviä viittauksia kantajaan olisi tulkittava vastaavasti.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0015"><NO.P>15.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan <HT TYPE="ITALIC">panos</HT> <HT TYPE="ITALIC">väestönkasvuun</HT> pätee yhtä lailla naisiin kuin miehiinkin, koska sekä lisääntyminen että vastuu lasten hoidosta, huolenpidosta, elatuksesta ja koulutuksesta voi olla jokaisella, jolla on vanhemman asema, sukupuolesta riippumatta. Lisäksi työuran keskeytyminen lasten syntymän tai adoption vuoksi tai biologisten lasten tai adoptiolasten hoitoa varten voi aiheuttaa samalla tavoin haittaa sekä miehille että naisille. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että tästä näkökulmasta tarkasteltuna LGSS:n 60 §:n 1 momentissa säädetyllä äitiyden perusteella maksettavalla lisällä vahvistettaisiin perusteeton ero naisten hyväksi, niiden miesten vahingoksi, jotka ovat vastaavassa tilanteessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0016"><NO.P>16.</NO.P><TXT>Se kuitenkin myöntää, että <HT TYPE="ITALIC">biologisesta</HT> näkökulmasta tarkasteltuna sukupuolten välillä on olemassa kiistaton ero, koska naisilla lisääntymiseen liittyy huomattavasti suurempi henkilökohtainen rasite kuin miehillä. Naisten on kestettävä raskausaika ja synnytys, joihin liittyy ilmeisiä biologisia ja fysiologisia rasitteita ja joista aiheutuu naisille fyysisten rasitusten lisäksi haittaa myös työelämässä. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan biologisesta näkökulmasta tarkasteltuna LGSS:n 60 §:n 1 momentissa säädetty äitiyden perusteella maksettava lisä on perustellusti naisten hyväksi säädetty lisä eläkkeeseen. Yksikään mies ei näet ole vastaavassa tilanteessa. Miespuolisen työntekijän tilanne ei ole rinnastettavissa naispuolisen työntekijän tilanteeseen, jossa hänelle aiheutuu ammatillista haittaa työuran keskeytymisestä raskauden ja lapsen syntymän vuoksi. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on kuitenkin epävarma unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja erityisesti tuomion Griesmar<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0007"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20011129">29.11.2001</DATE> (<NO.CASE>C‑366/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:648">EU:C:2001:648</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> vaikutuksista käsiteltävään asiaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0017"><NO.P>17.</NO.P><TXT>Tässä tilanteessa Juzgado de lo Social n.<HT TYPE="SUP">o</HT> 3 de Gerona lykkäsi asian käsittelyä ja esitti unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:</TXT><QUOT.S LEVEL="1"><P><QUOT.START CODE="201D" ID="QS0009" REF.END="QE0009"/>Onko kansallinen lainsäädäntö (konkreettisesti [LGSS:n] 60 §:n 1 momentti) [SEUT] 157 artiklassa ja miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa <DATE ISO="19760209">9.2.1976</DATE> annetussa neuvoston direktiivissä 76/207/ETY ja sen muuttamisesta <DATE ISO="20020923">23.9.2002</DATE> annetussa direktiivissä 2002/73/EY, jotka on uudelleenlaadittu miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa <DATE ISO="20060705">5.7.2006</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/54/EY, tunnustetun kaiken sukupuoleen perustuvan syrjinnän kieltävän tasa-arvoisen kohtelun periaatteen vastainen, kun siinä annetaan sosiaaliturvaa edistävästä panoksesta väestönkasvuun oikeus eläkkeeseen myönnettävään lisään naisille, jotka ovat saaneet biologisia tai adoptoituja lapsia ja jotka saavat mistä tahansa maksuperusteisesta sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvasta järjestelmästä vanhuuseläkettä, leskeneläkettä tai eläkettä pysyvän työkyvyttömyyden perusteella, mutta tätä oikeutta ei sitä vastoin anneta miehille, jotka ovat samassa tilanteessa?<QUOT.END REF.START="QS0009" CODE="201D" ID="QE0009"/></P></QUOT.S></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0018"><NO.P>18.</NO.P><TXT>Kantaja, INSS ja Euroopan komissio esittivät kirjallisia huomautuksia. Kyseiset osapuolet, samoin kuin Espanjan hallitus, joka myös vastasi unionin tuomioistuimen kirjallisiin kysymyksiin, esittivät suulliset lausumansa <DATE ISO="20190613">13.6.2019</DATE> pidetyssä istunnossa.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><?PAGE NO="5"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">IV</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Asian tarkastelu</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0019"><NO.P>19.</NO.P><TXT>Tämän ratkaisuehdotuksen rakenne on seuraavanlainen. Aluksi yksilöin sen asian kannalta merkityksellisen unionin oikeuden välineen, jota voidaan soveltaa käsiteltävässä asiassa kyseessä olevaan etuuteen (A). Sen jälkeen tulkitsen asian kannalta merkityksellisiä säännöksiä, joita sovelletaan käsiteltävään asiaan ja jotka sisältyvät direktiiviin 79/7 (B). Koska katson, että kyseistä direktiiviä on tulkittava siten, että se on esteenä käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaiselle toimenpiteelle, tutkin lopuksi, voisiko kansallinen säännös kuitenkin kuulua SEUT 157 artiklan 4 kohdassa määrätyn, yleisen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0010" REF.END="QE0010"/>positiivista syrjintää<QUOT.END REF.START="QS0010" CODE="201D" ID="QE0010"/> koskevan poikkeuksen piiriin (C).</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">A</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Sovellettava unionin oikeuden väline</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0020"><NO.P>20.</NO.P><TXT>Ennakkoratkaisupyynnössä tiedustellaan LGSS:n 60 §:n 1 momentin yhteensopivuutta tasa-arvoisen kohtelun periaatteen kanssa, sellaisena kuin se vahvistetaan SEUT 157 artiklassa ja miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annetussa direktiivissä 2006/54/EY.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0008"><P><DATE ISO="20060705">5.7.2006</DATE> annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (uudelleenlaadittu toisinto) (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="204" PAGE.FIRST="23" DATE.PUB="2006">EUVL 2006, L 204, s. 23</REF.DOC.OJ>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0021"><NO.P>21.</NO.P><TXT>Kantaja on samaa mieltä ennakkoratkaisupyynnössä yksilöidyistä asiaa koskevista unionin oikeussäännöistä. Sitä vastoin INSS, Espanjan hallitus ja komissio ovat eri mieltä ennakkoratkaisupyynnössä esitetystä näkemyksestä ja väittävät, että käsiteltävään asiaan sovellettava unionin oikeuden väline on direktiivi 79/7. Kantaja väittää toissijaisesti, että viimeksi mainittua direktiiviä voidaan joka tapauksessa soveltaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0022"><NO.P>22.</NO.P><TXT>Olen samaa mieltä siitä, että sovellettava unionin oikeuden väline on direktiivi 79/7.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0023"><NO.P>23.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuinta sitovat tietysti asian tosiseikat, sellaisina kuin kansallinen tuomioistuin on ne todennut, samoin kuin kysymysten ulottuvuus ja asian yleinen kehys, sellaisina kuin kansallinen tuomioistuin on ne määritellyt ennakkoratkaisupyynnössä. Tämä ei kuitenkaan päde sovellettavaan unionin oikeuteen. Unionin tuomioistuimella on oikeus tulkita kaikkia asian kannalta merkityksellisiä unionin oikeuden säännöksiä, joita kansalliset tuomioistuimet tarvitsevat ratkaistessaan niiden käsiteltäväksi saatettuja asioita, vaikka näitä säännöksiä ei olisi nimenomaisesti mainittu unionin tuomioistuimelle esitetyissä kysymyksissä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0009"><P>Ks. vastaavasti esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130919">19.9.2013</DATE>, <NAME.CASE>Betriu Montull</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑5/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:571">EU:C:2013:571</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Iura (Europaea) novit Curia (Europaea).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0024"><NO.P>24.</NO.P><TXT>Unionin oikeudessa erotetaan ammatilliset lisäeläkejärjestelmät, jotka kuuluvat SEUT 157 artiklan 1 ja 2 kohtaan sisältyvään palkan käsitteeseen,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0010"><P>Ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19900517">17.5.1990</DATE>, <NAME.CASE>Barber</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑262/88</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1990:209">EU:C:1990:209</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0028">28</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> ja sosiaaliturvan mukaiset lakisääteiset eläkejärjestelmät, jotka eivät kuulu mainittuun käsitteeseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0011"><P>Ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19710525">25.5.1971</DATE>, <NAME.CASE>Defrenne</NAME.CASE> (<NO.CASE>80/70</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1971:55">EU:C:1971:55</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0007">7</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0008">8</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0025"><NO.P>25.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on johdonmukaisesti vahvistettu, että SEUT 157 artiklaan sisältyvään palkan käsitteeseen ei voida sisällyttää sellaisia <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0011" REF.END="QE0011"/>vanhuuseläkkeiden kaltaisia sosiaaliturvajärjestelmiä tai ‑etuuksia, joista säädetään välittömästi laissa eli jotka eivät edellytä minkäänlaisia neuvotteluja yrityksen tai kyseisen ammattialan sisällä sekä joiden soveltaminen yleisesti määriteltyihin työntekijäryhmiin on pakollista<QUOT.END REF.START="QS0011" CODE="201D" ID="QE0011"/>. Tämä johtuu siitä, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0012" REF.END="QE0012"/>tällaisissa järjestelmissä – – työntekijöille myönnetään etuuksia sellaisen lakisääteisen järjestelmän mukaisesti, jonka rahoitukseen työntekijät, työnantajat ja mahdollisesti myös julkinen valta osallistuvat suhteessa, joka ei määräydy niinkään työnantajan ja työntekijän välisen työsuhteen vaan sosiaalipoliittisten syiden mukaan<QUOT.END REF.START="QS0012" CODE="201D" ID="QE0012"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0012"><P>Ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19710525">25.5.1971</DATE>, <NAME.CASE>Defrenne</NAME.CASE> (<NO.CASE>80/70</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1971:55">EU:C:1971:55</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0007">7</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0008">8</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="6"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0026"><NO.P>26.</NO.P><TXT>Kantaja väitti istunnossa, että käsiteltävä asia koskee maksuperusteista eläkettä, joka määräytyy aiemman työskentelyn perusteella. Korkeampi palkka oikeuttaa suurempaan eläkkeeseen. Tästä syystä kyseessä olevaa etuutta olisi hänen mukaansa pidettävä SEUT 157 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna palkkana.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0027"><NO.P>27.</NO.P><TXT>Kuten kantaja väittää, on niin, että oikeuskäytännössä on yksilöity <HT TYPE="ITALIC">työtä koskeva arviointiperuste</HT> ratkaisevaksi tekijäksi sen kannalta, kuuluuko eläkejärjestelmä palkan käsitteeseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0013"><P>Ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19940928">28.9.1994</DATE>, <NAME.CASE>Beune</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑7/93</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1994:350">EU:C:1994:350</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0043">43</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) tai tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20011129">29.11.2001</DATE>, <NAME.CASE>Griesmar</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑366/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:648">EU:C:2001:648</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0028">28</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> On kuitenkin niin, että se, että eläkejärjestelmä rahoitetaan maksuilla, joiden laskenta määräytyy palkan perusteella, tekee tuskin kyseisestä eläkejärjestelmästä automaattisesti sellaista, joka kuuluu palkan käsitteeseen. Unionin tuomioistuimen kehittämä testi käsittää kokonaisvaltaisen arvioinnin, joka ei perustu yhteen ainoaan arviointiperusteeseen, kuten etuuden maksuperusteiseen luonteeseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0014"><P>Etuuden maksuperusteisesta luonteesta ja etuuden luonnehtimisesta palkaksi ks. julkisasiamies Sharpstonin ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Espadas Recio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑98/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:223">EU:C:2017:223</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Vaikka sosiaaliturvaetuudet voivat koskea palkan käsitettä ja liittyä työhön maksujen kautta, etuuksien, joista säädetään laissa, jotka eivät edellytä minkäänlaisia neuvotteluja yrityksen tai kyseisen ammattialan sisällä ja joita sovelletaan yleisesti määriteltyihin työntekijäryhmiin, on katsottu jäävän palkan käsitteen ulkopuolelle.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0015"><P>Ks. vastaavasti esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19710525">25.5.1971</DATE>, <NAME.CASE>Defrenne</NAME.CASE> (<NO.CASE>80/70</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1971:55">EU:C:1971:55</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0007">7</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0008">8</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) tai tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19940928">28.9.1994</DATE>, <NAME.CASE>Beune</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑7/93</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1994:350">EU:C:1994:350</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0028"><NO.P>28.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimella on jo ollut tilaisuus tarkastella Espanjan yleiseen sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvia erilaisia etuuksia. Se on johdonmukaisesti todennut, että maksuperusteiset etuudet, kuten vanhuuseläkkeet ja työttömyysetuudet, samoin kuin pysyvän työkyvyttömyyden perusteella maksettava eläke, johon kyseessä olevaa lisää sovelletaan, eivät kuulu palkan käsitteen piiriin vaan direktiivin 79/7 mukaiseen kehykseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0016"><P>Maksuperusteisista vanhuuseläkkeistä, joihin käsiteltävässä asiassa kyseessä olevaa lisää myös sovelletaan, ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20121122">22.11.2012</DATE>, <NAME.CASE>Elbal Moreno</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑385/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2012:746">EU:C:2012:746</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190508">8.5.2019</DATE>, <NAME.CASE>Villar Láiz</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑161/18</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:382">EU:C:2019:382</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Työttömyysetuuksista ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20171109">9.11.2017</DATE>, <NAME.CASE>Espadas Recio</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑98/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:833">EU:C:2017:833</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Pysyvän työkyvyttömyyden perusteella maksettavasta eläkkeestä ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090716">16.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>Gómez-Limón Sánchez-Camacho</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑537/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:462">EU:C:2009:462</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0063">63</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150414">14.4.2015</DATE>, <NAME.CASE>Cachaldora Fernández</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑527/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:215">EU:C:2015:215</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0034">34</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0029"><NO.P>29.</NO.P><TXT>Tästä lähestymistavasta ei nähdäkseni ole syytä poiketa käsiteltävässä asiassa. On jokseenkin selvää, että kyseessä oleva etuus kuuluu lakisääteiseen sosiaaliturvajärjestelmään – jolloin se ei edellytä minkäänlaisia neuvotteluja – ja että sitä sovelletaan yleisesti määriteltyihin työntekijäryhmiin eikä yhteen tiettyyn työntekijäryhmään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0030"><NO.P>30.</NO.P><TXT>Direktiivi 2006/54 noudattaa SEUT 157 artiklan 2 kohtaa koskevassa oikeuskäytännössä palkan käsitteen osalta tehtyä samaa erottelua. Direktiivin soveltamisala rajoittuu nimenomaisesti <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0013" REF.END="QE0013"/>ammatillisiin sosiaaliturvajärjestelmiin<QUOT.END REF.START="QS0013" CODE="201D" ID="QE0013"/>, jotka määritellään siten, etteivät ne käsitä lakisääteisiä sosiaaliturvajärjestelmiä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0017"><P>Ks. johdanto-osan 13 ja 14 perustelukappale. Direktiiviä 2006/54 sovelletaan sen 1 artiklan c alakohdan mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0014" REF.END="QE0014"/>ammatillisiin sosiaaliturvajärjestelmiin<QUOT.END REF.START="QS0014" CODE="201D" ID="QE0014"/>, joita ovat 2 artiklan 1 kohdan f alakohdan määritelmän mukaan nimenomaisesti <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0015" REF.END="QE0015"/>järjestelmät, joita – – [direktiivi 79/7] ei koske – –<QUOT.END REF.START="QS0015" CODE="201D" ID="QE0015"/>.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0031"><NO.P>31.</NO.P><TXT>Näin ollen kyseessä oleva etuus ei kuulu SEUT 157 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun palkan käsitteeseen. Se ei siten myöskään kuulu direktiivin 2006/54 soveltamisalaan.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="7"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0032"><NO.P>32.</NO.P><TXT>Käsiteltävään asiaan sovellettava unionin oikeuden väline on näin ollen direktiivi 79/7. Kyseessä oleva etuus täydentää sosiaaliturvaan kuuluvaa, pysyvän työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä, joka on osa lakisääteistä järjestelmää, joka antaa turvaa jonkin kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellyn tapauksen varalta. Kuten eläke itsekin, lisä liittyy suoraan ja tosiasiallisesti työkyvyttömyyden varalta annettavaan turvaan. Se liittyy erottamattomasti kyseisen riskin toteutumiseen, ja sillä pyritään varmistamaan, että etuudensaajia suojataan asianmukaisesti työkyvyttömyydeltä<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0018"><P>Ks. vastaavasti eläkkeiden tarkistusta koskevista järjestelmistä tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20111020">20.10.2011</DATE>, <NAME.CASE>Brachner</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑123/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:675">EU:C:2011:675</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0042">42</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> ja sitä seuraavat kohdat).</P></NOTE> kaventamalla sukupuolten välistä kuilua.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0019"><P>Ks. toimenpiteen tavoitteista tämän ratkaisuehdotuksen B jakson 1 kohdan b alakohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0033"><NO.P>33.</NO.P><TXT>Kaikkien näiden näkökohtien perusteella katson, että ennakkoratkaisukysymys on tarpeen muotoilla uudelleen siten, että siinä viitataan direktiiviin 79/7.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">B</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">Onko direktiivi 79/7 esteenä kyseessä olevan kaltaiselle toimenpiteelle?</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0034"><NO.P>34.</NO.P><TXT>Sen arviointi, onko kyseessä oleva kansallinen säännös yhteensopiva direktiivin 79/7 kanssa, on kolmivaiheinen. Ensinnäkin, ovatko naiset ja miehet toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa kyseessä olevan kansallisen säännöksen soveltamisen kannalta (1)? Toiseksi, merkitseekö kyseessä oleva kansallinen säännös direktiivin 79/7 4 artiklan 1 kohdan mukaista syrjintää (2)? Kolmanneksi, jos näin on, voisiko LGSS:n 60 §:n 1 momentti kuulua jonkin kyseisen direktiivin 7 artiklassa säädetyn poikkeuksen piiriin (3)?</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Rinnastettavuus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0035"><NO.P>35.</NO.P><TXT>Syrjintää on erilaisten sääntöjen soveltaminen toisiinsa rinnastettavissa tapauksissa tai saman säännön soveltaminen erilaisissa tapauksissa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0020"><P>Ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160714">14.7.2016</DATE>, <NAME.CASE>Ornano</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑335/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:564">EU:C:2016:564</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0039">39</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vertailukelpoisuutta ei ole tutkittava yleisluonteisesti ja abstraktisti vaan erityisellä tavalla <HT TYPE="ITALIC">kyseessä olevan etuuden kannalta</HT>. Siten on otettava asianmukaisesti huomioon kyseessä olevan kansallisen toimenpiteen tai etuuden tavoitteet.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0021"><P>Ks. vastaavasti esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151001">1.10.2015</DATE>, <NAME.CASE>O</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑432/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:643">EU:C:2015:643</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170719">19.7.2017</DATE>, <NAME.CASE>Abercrombie &amp; Fitch Italia</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑143/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:566">EU:C:2017:566</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen). Ks. lähemmin rinnastettavuuden arvioinnista ratkaisuehdotukseni <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Cresco Investigation</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑193/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:614">EU:C:2018:614</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0064">64</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0079">79</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Laissa mainitut tavoitteet ovat näin ollen erityisen merkityksellisiä, kun varmistetaan nais- ja miespuolisten työntekijöiden tilanteiden rinnastettavuutta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0036"><NO.P>36.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä samoin kuin johdetussa oikeudessa on yksilöity tilanteita, joissa nais- ja miespuoliset työntekijät eivät yksinkertaisesti ole toisiinsa rinnastettavissa naisten biologisen tilan takia, jonka ymmärretään käsittävän raskauden, synnytyksen ja synnytystä välittömästi seuraavan ajanjakson.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0037"><NO.P>37.</NO.P><TXT>Yhtäältä <HT TYPE="ITALIC">äitiys</HT>lomaa koskevasta tilanteesta unionin tuomioistuin on katsonut, että äitiyslomalla olevat naiset ovat <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0016" REF.END="QE0016"/>erityistilanteessa, jossa heille on annettava erityissuojelua mutta jota ei voida rinnastaa sellaisen miehen tai naisen tilanteeseen, joka tosiasiallisesti käy työssä<QUOT.END REF.START="QS0016" CODE="201D" ID="QE0016"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0022"><P>Ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19960213">13.2.1996</DATE>, <NAME.CASE>Gillespie ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑342/93</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1996:46">EU:C:1996:46</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0017">17</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20160714">14.7.2016</DATE>, <NAME.CASE>Ornano</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑335/15</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2016:564">EU:C:2016:564</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0039">39</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Unionin tuomioistuin on johdonmukaisesti todennut, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0017" REF.END="QE0017"/>miespuolinen työntekijä ja naispuolinen työntekijä eivät ole toisiinsa verrattavassa tilanteessa, jos ainoastaan naispuolisille työntekijöille myönnetyn etuuden tarkoituksena on kompensoida ammatillisia epäkohtia, joita näille työntekijöille aiheutuu työstä etääntymisen vuoksi, mikä on ominaista äitiyslomalle<QUOT.END REF.START="QS0017" CODE="201D" ID="QE0017"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0023"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20011129">29.11.2001</DATE>, <NAME.CASE>Griesmar</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑366/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:648">EU:C:2001:648</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19990916">16.9.1999</DATE>, <NAME.CASE>Abdoulaye ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑218/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1999:424">EU:C:1999:424</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0018">18</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0020">20</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0022">22</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="8"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0038"><NO.P>38.</NO.P><TXT>Toisaalta unionin tuomioistuin on katsonut, että työssä käyvät äidit ja isät ovat toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa monien muiden <HT TYPE="ITALIC">vanhemmuuteen ja lastenhoitoon</HT> liittyvien seikkojen osalta. Naiset ja miehet ovat toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa vanhemman roolissa toimimisen ja lasten kasvatuksen osalta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0024"><P>Ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19881025">25.10.1988</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Ranska</NAME.CASE> (<NO.CASE>312/86</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1988:485">EU:C:1988:485</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0014">14</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20011129">29.11.2001</DATE>, <NAME.CASE>Griesmar</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑366/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:648">EU:C:2001:648</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090326">26.3.2009</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Kreikka</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑559/07</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:198">EU:C:2009:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0069">69</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150716">16.7.2015</DATE>, <NAME.CASE>Maïstrellis</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑222/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:473">EU:C:2015:473</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0047">47</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Naiset ja miehet ovat siten toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa esimerkiksi, kun kyse on mahdollisesta tarpeesta lyhentää päivittäistä työaikaa lapsesta huolehtimista varten<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0025"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100930">30.9.2010</DATE>, <NAME.CASE>Roca Álvarez</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑104/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:561">EU:C:2010:561</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> tai tarpeesta saada päivähoitopaikka sen vuoksi, että he tekevät työtä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0026"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20020319">19.3.2002</DATE>, <NAME.CASE>Lommers</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑476/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2002:183">EU:C:2002:183</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0030">30</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0039"><NO.P>39.</NO.P><TXT>Näin ollen käsiteltävässä asiassa on olennaista määrittää, liittyvätkö kyseessä olevat kansalliset säännöt raskautta, synnytystä ja äitiyttä koskeviin naisten biologisiin erityispiirteisiin (a). Ellei näin ole, on ratkaisevaa yksilöidä kyseessä olevan toimenpiteen objektiiviset tavoitteet sen määrittämiseksi, ovatko nais- ja miespuoliset työntekijät toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa tältä osin (b).</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">a)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohdan mukaista suojelua äitiyden perusteella koskeva toimenpide?</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0040"><NO.P>40.</NO.P><TXT>Direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0018" REF.END="QE0018"/>tasa-arvoisen kohtelun periaate ei rajoita naisten suojelua <HT TYPE="ITALIC">äitiyden perusteella</HT> koskevien säännösten soveltamista<QUOT.END REF.START="QS0018" CODE="201D" ID="QE0018"/>. Saman direktiivin johdanto-osan kolmannen perustelukappaleen mukaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0019" REF.END="QE0019"/>tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttaminen sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä ei estä soveltamasta naisten suojelua äitiyden perusteella koskevia säännöksiä<QUOT.END REF.START="QS0019" CODE="201D" ID="QE0019"/> ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0020" REF.END="QE0020"/>tästä jäsenvaltiot voivat antaa naisia koskevia erityissäännöksiä eriarvoisen kohtelun poistamiseksi<QUOT.END REF.START="QS0020" CODE="201D" ID="QE0020"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0041"><NO.P>41.</NO.P><TXT>Voidaan katsoa, että kyseisessä säännöksessä tunnustetaan se, etteivät naiset ja miehet ole toisiinsa rinnastettavissa biologisen tilansa osalta edellä tämän ratkaisuehdotuksen 37 kohdassa korostetun oikeuskäytännön mukaisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0042"><NO.P>42.</NO.P><TXT>Voidaanko kyseessä olevaa toimenpidettä pitää direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0021" REF.END="QE0021"/>naisten suojelua äitiyden perusteella<QUOT.END REF.START="QS0021" CODE="201D" ID="QE0021"/> koskevana säännöksenä?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0043"><NO.P>43.</NO.P><TXT>Espanjan hallitus ja INSS väittävät, että LGSS:n 60 §:n 1 momentti kuuluu direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan. INSS:n mukaan toimenpide liittyy kiinteästi äitiyteen, koska sen soveltamisalaan kuuluvat naiset ovat äitejä: ilman äitiyttä tilannetta, joka kansallisella säännöksellä on tarkoitus korjata, ei ylipäätään synny. Espanjan hallitus väitti istunnossa, että direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohta on ymmärrettävä siten, että siinä sallitaan positiivisen syrjinnän toimenpiteet äitiyteen liittyvistä syistä, ja että sitä on tulkittava laajasti SEUT 157 artiklan 4 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 23 artiklan valossa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0044"><NO.P>44.</NO.P><TXT>Kantaja ja komissio sitä vastoin katsovat, ettei kyseessä oleva toimenpide voi kuulua direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan. Kyseiset osapuolet puolustavat mainitun säännöksen suppeaa tulkintaa siinä mielessä, että se kattaa ainoastaan naisten biologiseen tilaan liittyvät näkökohdat. Tämä koskisi erityisesti äitiysloman käsittämää ajanjaksoa.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="9"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0045"><NO.P>45.</NO.P><TXT>Ilmaisua <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0022" REF.END="QE0022"/>äitiyden perusteella<QUOT.END REF.START="QS0022" CODE="201D" ID="QE0022"/> ei määritellä direktiivissä 79/7. Unionin tuomioistuin ei tietääkseni ole tähän mennessä tulkinnut direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohtaa. Se on kuitenkin tulkinnut useaan otteeseen samankaltaisia säännöksiä direktiivin 76/207/ETY 2 artiklan 3 kohdan yhteydessä,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0027"><P>Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa <DATE ISO="19760209">9.2.1976</DATE> annetun neuvoston direktiivin (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="039" PAGE.FIRST="40" DATE.PUB="1976">EYVL 1976, L 39, s. 40</REF.DOC.OJ>), jota on muutettu <DATE ISO="20020923">23.9.2002</DATE> annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/73/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="269" PAGE.FIRST="15" DATE.PUB="2002">EYVL 2002, L 269, s. 15</REF.DOC.OJ>), 2 artiklan 7 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna. Direktiivin 2006/54 28 artikla on korvannut kyseisen artiklan.</P></NOTE> jossa hyvin samaan tapaan kuin direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohdassa säädettiin, että direktiivin <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0023" REF.END="QE0023"/>estämättä saadaan soveltaa säännöksiä, jotka koskevat naisten suojelua erityisesti raskauden ja synnytyksen perusteella<QUOT.END REF.START="QS0023" CODE="201D" ID="QE0023"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0046"><NO.P>46.</NO.P><TXT>Direktiivin 76/207 2 artiklan 3 kohdan yhteydessä unionin tuomioistuin on katsonut, että äitiyttä (maternity) koskevaa poikkeusta on tulkittava suppeasti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0028"><P>Ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19860515">15.5.1986</DATE>, <NAME.CASE>Johnston</NAME.CASE> (<NO.CASE>222/84</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1986:206">EU:C:1986:206</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0044">44</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Unionin tuomioistuin on johdonmukaisesti yhdistänyt kyseisen poikkeuksen soveltamisen naisten biologiseen tilaan ja naisen ja hänen lapsensa väliseen erityiseen suhteeseen. Mainitun säännöksen soveltamisalaan on katsottu kuuluvan näin ollen ainoastaan toimenpiteet, jotka liittyvät naisten suojeluun raskauden, synnytyksen ja äitiysloman aikana.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0029"><P>Ks. esim. äitiyslomasta tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20041118">18.11.2004</DATE>, <NAME.CASE>Sass</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑284/02</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2004:722">EU:C:2004:722</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); äitiysloman lisäjaksosta tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19840712">12.7.1984</DATE>, <NAME.CASE>Hofmann</NAME.CASE> (<NO.CASE>184/83</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1984:273">EU:C:1984:273</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja erityisjärjestelyistä, jotka koskevat palkattuna työntekijänä työskentelevän äidin tai isän mahdollisuutta käyttää oikeutta lomaan lapsen syntymän johdosta, tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130919">19.9.2013</DATE>, <NAME.CASE>Betriu Montull</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑5/12</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:571">EU:C:2013:571</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0061">61</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0065">65</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Käänteisesti toimenpiteiden, jotka eivät tarkasti ottaen liity naisten suojeluun näissä tilanteissa, on katsottu jäävän äitiyttä koskevan poikkeuksen soveltamisalan ulkopuolelle.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0030"><P>Ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19881025">25.10.1988</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Ranska</NAME.CASE> (<NO.CASE>312/86</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1988:485">EU:C:1988:485</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0013">13</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0014">14</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), joka koskee useita <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0024" REF.END="QE0024"/>naisille myönnettäviä erityisoikeuksia<QUOT.END REF.START="QS0024" CODE="201D" ID="QE0024"/>, joilla suojellaan naisia iäkkäämpinä työntekijöinä tai vanhempina, ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100930">30.9.2010</DATE>, <NAME.CASE>Roca Álvarez</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑104/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:561">EU:C:2010:561</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0031">31</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), joka koskee vapaata, jota kutsuttiin <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0025" REF.END="QE0025"/>imetysvapaaksi<QUOT.END REF.START="QS0025" CODE="201D" ID="QE0025"/> mutta joka ei itse asiassa liittynyt imetykseen sinänsä ja jonka voitiin katsoa olevan tarkoitettu lapsen hoitamiseen. Ks. myös vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20150716">16.7.2015</DATE>, <NAME.CASE>Maïstrellis</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑222/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:473">EU:C:2015:473</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0051">51</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) vanhempainvapaasta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0047"><NO.P>47.</NO.P><TXT>Unionin tuomioistuin on myös omaksunut tämän tiukan lähestymistavan äitiyden käsitteeseen sen määrittämiseksi, ovatko nais- ja miespuolisten työntekijöiden tilanteet rinnastettavissa toisiinsa SEUT 157 artiklaan sisältyvän samapalkkaisuuden periaatteen soveltamiseksi ammatillisten lisäeläkkeiden alalla. Tuomiossa Griesmar unionin tuomioistuin totesi, että toimenpide voitiin hyväksyä, jos sen tarkoituksena oli <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0026" REF.END="QE0026"/>kompensoida ammatillisia epäkohtia, joita naispuolisille työntekijöille aiheutuu työstä etääntymisen vuoksi lapsen syntymän jälkeisenä aikana, jolloin miespuolinen työntekijä ja naispuolinen työntekijä eivät ole toisiinsa verrattavassa tilanteessa<QUOT.END REF.START="QS0026" CODE="201D" ID="QE0026"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0031"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20011129">29.11.2001</DATE> (<NO.CASE>C‑366/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:648">EU:C:2001:648</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0046">46</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Unionin tuomioistuin kuitenkin kieltäytyi nimenomaisesti katsomasta, että naisten virkauralle aiheutuvat haitat, jotka johtuvat siitä, että heillä on ensisijainen merkitys lasten kasvatuksessa, liittyvät <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0027" REF.END="QE0027"/>äitiyslomaan<QUOT.END REF.START="QS0027" CODE="201D" ID="QE0027"/> tai mihinkään sellaiseen haittaan, joka aiheutuu työstä etääntymisen vuoksi synnytystä seuraavana aikana.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0032"><P>Ibid., 51 kohta.</P></NOTE> Tämä johtui osittain siitä, että kyseessä ollut hyvitys myönnettiin myös adoptiolapsista, ilman että edellytyksenä olisi, että äidille olisi myönnetty adoptiolapsen perusteella vanhempainlomaa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0033"><P>Ibid., 52 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0048"><NO.P>48.</NO.P><TXT>Siten äitiyden käsite, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, liittyy siihen erityiseen biologiseen todellisuuteen, jonka vuoksi naiset ja miehet eivät ole toisiinsa rinnastettavissa: raskauteen, synnytykseen ja äitiyslomaan. Tämän erityisen suojelun kohde rajataan näin paitsi aineellisesti myös – loogisesti – ajallisesti, koska äitiyttä koskevan poikkeuksen ei voida katsoa käsittävän mitään myöhempää tapahtumaa (tapahtumia) tai tilannetta (tilanteita) pelkästään siksi, että kyseessä on äiti. <HT TYPE="ITALIC">Äitiys</HT> (maternity) on siten ymmärrettävä suppeasti. Sitä ei voida rinnastaa <HT TYPE="ITALIC">äitiyden</HT> (motherhood) tai <HT TYPE="ITALIC">vanhemmuuden</HT> laajempaan käsitteeseen.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="10"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0049"><NO.P>49.</NO.P><TXT>INSS ja Espanjan hallitus ehdottavat, että tästä lähestymistavasta poiketaan direktiivin 79/7 yhteydessä ja että äitiys (maternity) ymmärretään laajemmin siinä merkityksessä kuin sitä käytetään käsitteen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0028" REF.END="QE0028"/>motherhood<QUOT.END REF.START="QS0028" CODE="201D" ID="QE0028"/> merkityksessä. Tiedusteltaessa istunnossa syitä tällaisen laajan tulkinnan ehdottamiseen Espanjan hallitus väitti, että direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohtaa olisi tulkittava SEUT 157 artiklan 4 kohdan ja perusoikeuskirjan 23 artiklan valossa siten, että se mahdollistaa positiivisen syrjinnän toimenpiteet, jotka koskevat äitiyttä (motherhood) laajassa merkityksessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0050"><NO.P>50.</NO.P><TXT>En pidä tätä väitettä vakuuttavana. Kuten jäljempänä<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0034"><P>Ks. jäljempänä C jakso, 93 ja 96–98 kohta.</P></NOTE> yksityiskohtaisesti selitän, mahdollinen oikeusperusta positiivisille erityistoimenpiteille käsiteltävän asian yhteydessä voisi kenties löytyä direktiivin 79/7 ulkopuolelta SEUT 157 artiklan 4 kohdasta. Tältä osin riittää, kun todetaan, että toimenpiteet, jotka mahdollistavat naisten ja miesten erilaisen kohtelun ja jotka ovat direktiivin 79/7 soveltamisalaan kuuluvia suojatoimenpiteitä äitiyden perusteella, perustuvat erilaiseen lähtökohtaan ja logiikkaan kuin SEUT 157 artiklan 4 kohtaan sisältyvät positiivisia erityistoimenpiteitä koskevat yleiset säännöt. Ehdotus, jonka mukaan myöhemmin annettujen, positiivisia erityistoimenpiteitä koskevien yleisten säännösten olisi sallittava tulkinnallisesti vääristää rinnastettavuuden ymmärtämistä vanhemmassa, alakohtaisessa erityislainsäädännössä, mikä tosiasiassa tekisi yhden sen keskeisistä säännöksistä hampaattomaksi, ei mielestäni ole hyvä lähtökohta lain tulkintaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0051"><NO.P>51.</NO.P><TXT>Lyhyesti sanottuna en näe hyvää syytä antaa käsitteelle <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0029" REF.END="QE0029"/>äitiyden perusteella<QUOT.END REF.START="QS0029" CODE="201D" ID="QE0029"/> erilaista ja laajempaa merkitystä direktiivin 79/7 yhteydessä. Pikemminkin päinvastoin, kuten komissio perustellusti varoittaa: äitiyttä koskevan poikkeuksen ymmärtäminen laajasti mahdollistaisi erilaisen kohtelun tilanteissa, joissa työssä olevat äidit ja isät ovat toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa, ja siten tekisi tyhjäksi direktiivin tarkoituksen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0052"><NO.P>52.</NO.P><TXT>Tämän käsitteen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0030" REF.END="QE0030"/>äitiyden perusteella<QUOT.END REF.START="QS0030" CODE="201D" ID="QE0030"/> verrattain suppean tulkinnan, jonka on nähdäkseni pädettävä myös direktiivin 79/7 yhteydessä, perusteella en näe, miten kyseessä olevan toimenpiteen voitaisiin katsoa kuuluvan mainitun direktiivin 4 artiklan 2 kohtaan sisältyvän poikkeuksen piiriin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0053"><NO.P>53.</NO.P><TXT>Kyseessä olevan toimenpiteen erityispiirteiden pintapuolinen tarkastelu vahvistaa tämän päätelmän. LGSS:n 60 §:n 1 momentissa säädetty äitiyden perusteella maksettava lisä ei liity mihinkään raskauden, synnytyksen ja äitiysloman muodostavista erityistilanteista. Se ei itse asiassa edellytä mitään näistä tilanteista ehtona kyseisestä lisästä hyötymiselle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0054"><NO.P>54.</NO.P><TXT>Ensinnäkin, kuten kantaja huomauttaa, kaikki naispuoliset työntekijät, joilla on oikeus äitiyden perusteella maksettavaan lisään, eivät ole välttämättä olleet äitiyslomalla. Koska kansallisen lainsäädännön mukaan adoptiovapaalle voivat jäädä yhtä lailla naiset ja miehet,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0035"><P>Työntekijöiden asemasta annetun lain (Ley del Estatuto de los Trabajadores) 48 §:n 5 momentin mukaan, sellaisena kuin se on muutettuna <DATE ISO="20151023">23.10.2015</DATE> annetulla asetuksella 2/2015 (Real decreto legislativo 2/2015; BOE nro 25<DATE ISO="20151005">5</DATE>, <DATE ISO="20151024">24.10.2015</DATE>).</P></NOTE> voi hyvinkin olla, että nainen on oikeutettu äitiyden perusteella maksettavaan lisään, vaikka hän ei ole ollut tällaisella vapaalla tai sen enempää raskaana kuin synnyttänytkään. Toiseksi, kun lapsella on kaksi äitiä,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0036"><P>Kantaja selittää, että tämä on mahdollista siviilirekisteristä <DATE ISO="20110721">21.7.2011</DATE> annetun lain 20/2011 (Ley 20/2011, de 21 de julio, del Registro Civil; BOE nro 17<DATE ISO="20110705">5</DATE>, <DATE ISO="20110722">22.7.2011</DATE>) 44 §:n 5 momentin mukaan.</P></NOTE> molemmat äidit ovat oikeutettuja äitiyden perusteella maksettavaan lisään, mutta vain toinen heistä on tosiasiallisesti ollut äitiyslomalla. Kyseessä olevaan toimenpiteeseen ei sisälly edellytystä, jonka mukaan naisten on täytynyt lopettaa työskentely saadessaan lapsen, joten yhteys äitiyslomaan puuttuisi myös esimerkiksi tilanteissa, joissa nainen synnytti ennen työllistymistään. Kolmanneksi se, että toimenpidettä ei sovelleta yhden lapsen äiteihin, vahvistaa, ettei se liity äitiyden suojeluun.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0055"><NO.P>55.</NO.P><TXT>Siten kaiken kaikkiaan toimenpide sulkee liiaksi pois tilanteita, jotka liittyvät selkeästi ja objektiivisesti äitiyteen, samalla kun se käsittää liiaksi tilanteita, jotka eivät liity siihen. Näin laadittu lainsäädäntö voi tuskin sopia direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohdassa määritettyihin rajoihin.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="11"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0056"><NO.P>56.</NO.P><TXT>Vaikuttaa myös siltä, että sekä INSS että Espanjan hallitus lopulta myönsivät, että LGSS:n 60 §:n 1 momentin nimenomainen tavoite on paljon laajempi kuin tavoite suojella naisia äitiyden perusteella edellä esitetyssä (suppeassa) merkityksessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0057"><NO.P>57.</NO.P><TXT>Kaikki nämä näkökohdat vahvistavat, että LGSS:n 60 §:n 1 momenttiin ei sisälly sellaista osatekijää, jolla luotaisiin yhteys lisän ja direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun äitiyden käsitteeseen liittyvien ammatillisten haittojen välille.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="4"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">b)</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Mitkä ovat kyseessä olevan toimenpiteen tavoitteet?</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0058"><NO.P>58.</NO.P><TXT>LGSS:n 60 §:n 1 momentin mukaan äitiyden perusteella maksettava lisä otettiin käyttöön sosiaaliturvaa edistävänä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0031" REF.END="QE0031"/>panoksena väestönkasvuun<QUOT.END REF.START="QS0031" CODE="201D" ID="QE0031"/>. Kuten komissio huomauttaa, lain, jolla toimenpide otettiin käyttöön, johdanto-osaan ei sisälly sen lisäksi muita täsmällisempiä perusteluja.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0037"><P>Vuoden 2016 valtion yleisestä talousarviosta <DATE ISO="20151029">29.10.2015</DATE> annettu laki 48/2015 (Ley 48/2015 de 29 de octubre, de Presupuestos Generales del Estado para el año 2016; BOE nro 260, <DATE ISO="20151010">10.10.2015</DATE>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0059"><NO.P>59.</NO.P><TXT>Jos keskitytään LGSS:n 60 §:n 1 momentin julkituotuun tavoitteeseen itsessään, olisi vaikea nähdä, miten naiset ja miehet eivät ole toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa, kun kyse on heidän sosiaaliturvaa edistävästä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0032" REF.END="QE0032"/>panoksestaan väestönkasvuun<QUOT.END REF.START="QS0032" CODE="201D" ID="QE0032"/>, koska lisääntymiseen tarvitaan edelleen sekä mies että nainen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0038"><P>Vaikkakin mahdollisuus aktivoida varhaismunasoluja partenogeneesin avulla siten, että ihmisen kehitysprosessi käynnistyy hedelmöittymättömässä munasolussa, saattaa aiheuttaa jonkinlaista epäröintiä (ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20111018">18.10.2011</DATE>, <NAME.CASE>Brüstle</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑34/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:669">EU:C:2011:669</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>, mutta myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20141218">18.12.2014</DATE>, <NAME.CASE>International Stem Cell Corporation</NAME.CASE>, <NO.CASE>C‑364/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2451">EU:C:2014:2451</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), vaikuttaa siltä, että unionin oikeudessa hedelmöitykseen tarvitaan edelleen molempia sukupuolia.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0060"><NO.P>60.</NO.P><TXT>Kuten lainsäädäntöhistoriasta ja komission, INSS:n ja Espanjan hallituksen esittämästä poliittisen taustan kuvauksesta kuitenkin ilmenee, kyseessä olevan toimenpiteen innoittajana toimi paljon laajempi tavoite, johon sillä myös pyritään.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0061"><NO.P>61.</NO.P><TXT>Komission väitteistä samoin kuin Espanjan hallituksen unionin tuomioistuimen kysymykseen antamasta kirjallisesta vastauksesta ilmenee, että kyseessä olevan toimenpiteen perustana olevassa parlamentin tekemässä tarkistuksessa tuotiin esille tarve tunnustaa eläkkeiden sukupuoliulottuvuus ja poistaa <HT TYPE="ITALIC">sukupuolten välinen eläkekuilu tai ainakin kaventaa sitä</HT>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0039"><P>Boletín Oficial de las Cortes Generales – Congreso de los Diputados (<DATE ISO="20150901">1.9.2015</DATE>, A-sarja, nro 163-4, s. 2812–2814).</P></NOTE> Tämä johtuu siitä, että naiset jäävät miehiä useammin pois työstä hoitaakseen lapsia, mikä vaikuttaa suoraan heidän tuloihinsa ja eläkkeisiinsä, mikä johtaa eräänlaiseen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0033" REF.END="QE0033"/>kaksinkertaiseen rangaistukseen<QUOT.END REF.START="QS0033" CODE="201D" ID="QE0033"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0040"><P>Plan Integral de Apoyo a la Familia (PIAF) 2015–2017 (perheiden tukemista koskeva kokonaissuunnitelma vuosiksi 2015–2017), jonka ministerineuvosto hyväksyi <DATE ISO="20150514">14.5.2015</DATE> (saatavilla internetosoitteessa www.mscbs.gob.es/novedades/docs/PIAF-2015-2017.pdf).</P></NOTE> Toimenpiteellä pyritään näin ollen ottamaan käyttöön käsite <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0034" REF.END="QE0034"/>panos väestönkasvuun<QUOT.END REF.START="QS0034" CODE="201D" ID="QE0034"/>, jotta tunnustetaan naisten ponnistelut lasten hoidossa ja kasvatuksessa ammatillisen toimintansa kustannuksella.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0041"><P>Informe sobre el complemento de maternidad en las pensiones contributivas (raportti maksuperusteisiin eläkkeisiin äitiyden perusteella maksettavasta lisästä), jonka Espanjan hallitus lähetti kesäkuussa 2015 Comisión de Seguimiento y Evaluación de los Acuerdos del Pacto de Toledolle (Toledon sopimukseen sisältyvien sopimusten arviointi- ja seurantakomitea).</P></NOTE> Myös Espanjan perustuslakituomioistuin piti tätä toimenpiteen perustana olevana tavoitteena: tavoite on antaa hyvitys äideille, jotka huolimatta aikomuksestaan pysyä työelämässä pitempään ovat omistautuneet lasten hoitamiseen sillä seurauksella, että he eivät ole voineet maksaa eläkemaksuja yhtä pitkään kuin muut työntekijät.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0042"><P>Tribunal Constitucionalin (perustuslakituomioistuin, Espanja) <DATE ISO="20181016">16.10.2018</DATE> antama määräys nro 3307-2018, ES:TC:2018:114A, 3b kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0062"><NO.P>62.</NO.P><TXT>INSS esitti lisäksi tilastonäyttöä, joka osoittaa, että sosiaaliturvamaksut liittyvät suoraan sukupuoleen ja lasten määrään. Sukupuolten välinen eläkekuilu vaikuttaa tämän näytön perusteella enemmän naisiin, joilla on vähintään kaksi lasta.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="12"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0063"><NO.P>63.</NO.P><TXT>Juuri edellä mainituista osatekijöistä voidaan tehdä ensimmäinen alustava päätelmä. On selvää, että kyseessä olevalla toimenpiteellä <HT TYPE="ITALIC">ei</HT> tosiasiassa pyritä suojelemaan naisia, jotka kantavat vastuun lastenhoidosta. LGSS:n 60 §:n 1 momenttiin ei nimittäin sisälly edellytystä, joka liittäisi kyseessä olevan etuuden varsinaiseen lastenhoitoon. Siinä ei edellytetä vapaan, työskentelyn keskeytymisen tai ainakin jonkinlaisen työajan supistumisen osoittamista. Vaikka tämä olisikin toimenpiteen tavoite, siitä ei olisi juurikaan hyötyä, koska unionin tuomioistuin on johdonmukaisesti katsonut, että isät ja äidit ovat toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa lastenhoidon osalta.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0043"><P>Ks. edellä alaviitteissä 29 ja 30 mainittu oikeuskäytäntö.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0064"><NO.P>64.</NO.P><TXT>Toinen alustava päätelmä on se, että kyseessä olevan toimenpiteen varsinaisena tavoitteena vaikuttaa olevan <HT TYPE="ITALIC">sukupuolten välisen eläkekuilun kaventaminen</HT> niiden yleisten tilastotietojen perusteella, jotka osoittavat, että vähintään kahden lapsen äidit ovat erityisen epäedullisessa asemassa eläkeoikeuksiensa osalta.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0065"><NO.P>65.</NO.P><TXT>Viimeksi mainitusta tavoitteesta herää välittömästi kysymys, onko tällainen rakenteellinen epätasa-arvoinen tilanne riittävä peruste sille, että naiset ja miehet eivät ole toisiinsa rinnastettavissa jossain tietyssä tilanteessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0066"><NO.P>66.</NO.P><TXT>Mielestäni näin ei voi olla. On totta, että joissain tapauksissa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on otettu huomioon erot, jotka vaikuttavat eri henkilöryhmiin, näiden rinnastettavuuden torjumiseksi.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0044"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20151001">1.10.2015</DATE>, <NAME.CASE>O</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑432/14</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2015:643">EU:C:2015:643</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0039">39</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Unionin tuomioistuin on kuitenkin pitänyt rinnastettavana sellaisten eri ikäryhmiin kuuluvien henkilöiden tilannetta, joihin vaikuttivat työttömyyden kaltaiset rakenteelliset ongelmat.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0045"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20170719">19.7.2017</DATE>, <NAME.CASE>Abercrombie &amp; Fitch Italia</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑143/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2017:566">EU:C:2017:566</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0027">27</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Lisäksi unionin tuomioistuin on varoittanut tukeutumasta yleistyksiin ja tilastotietoihin juuri siksi, että tämä todennäköisesti johtaa naisten ja miesten syrjivään kohteluun toisiinsa nähden tietyssä tilanteessa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0046"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140903">3.9.2014</DATE>, <NAME.CASE>X</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑318/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2133">EU:C:2014:2133</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0038">38</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös melko samankaltaisista väitteistä kuin ne, joita Espanjan hallitus ja INSS ovat esittäneet käsiteltävässä asiassa, tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20011129">29.11.2001</DATE>, <NAME.CASE>Griesmar</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑366/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:648">EU:C:2001:648</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0056">56</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Vankan tilastonäytön, joka osoittaa naisiin vaikuttavia rakenteellisia eroja, olemassaolo ei näet sulje pois sitä, että on tilanteita, joissa naiset ja miehet ovat toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0067"><NO.P>67.</NO.P><TXT>En näe mitään syytä olla noudattamatta samaa lähestymistapaa käsiteltävässä asiassa. Lisäksi väitteitä, jotka koskevat ryhmien erilaista tilannetta, edellyttäen että tällainen ero ei olisi niin merkittävä, ettei ryhmiä voida lainkaan rinnastaa toisiinsa, on arvioitava asianmukaisesti oikeuttamisperusteiden<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0047"><P>Näiden ryhmien sisäisestä transitiivisuudesta ks. ratkaisuehdotukseni <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Cresco Investigation</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑193/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:614">EU:C:2018:614</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0061">61</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0062">62</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> tai, jos merkityksellistä, positiivisen erityistoimenpiteen arvioinnin yhteydessä. Positiivinen erityistoimenpide etenkin mahdollistaa poikkeamisen yksilön tasa-arvoa koskevasta lähestymistavasta ryhmän epäedullisen tilanteen huomioon ottamiseksi, jotta voidaan saavuttaa todellinen tasa-arvo.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0048"><P>Ks. tässä yhteydessä julkisasiamies Tesauron ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Kalanke</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑450/93</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1995:105">EU:C:1995:105</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0008">8</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. tätä koskevasta ehdotuksestani jäljempänä tämän ratkaisuehdotuksen C jakso.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0068"><NO.P>68.</NO.P><TXT>Näin ollen minun on katsottava, että eläkkeiden yleinen, rakenteellinen epätasa-arvo ei ole esteenä sille, että nais- ja miespuoliset työntekijät, jotka ovat vähintään kahden lapsen vanhempia, ovat toisiinsa rinnastettavassa tilanteessa, kun kyse on kyseessä olevasta etuudesta, nimittäin oikeudesta maksuperusteiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen (siihen maksettavaan lisään).</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="13"?><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Syrjintä</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0069"><NO.P>69.</NO.P><TXT>Kyseessä olevan toimenpiteen luonteen vuoksi sen arvioiminen, onko LGSS:n 60 §:n 1 momentti syrjivä, käy pakostakin hyvin nopeasti. Kyseisessä säännöksessä varataan oikeus lisään yksinomaan naisille. Kyse on näin ollen sukupuoleen perustuvasta välittömästä syrjinnästä, joka vaikuttaa direktiivin 79/7 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin etuuksien laskentaperusteisiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0070"><NO.P>70.</NO.P><TXT>Kuten komissio perustellusti huomauttaa, direktiivin 79/7 yhteydessä ei ole mahdollista perustella tällaista välitöntä syrjintää.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0049"><P>Ks. analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20101118">18.11.2010</DATE>, <NAME.CASE>Kleist</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑356/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:703">EU:C:2010:703</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20130912">12.9.2013</DATE>, <NAME.CASE>Kuso</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑614/11</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2013:544">EU:C:2013:544</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0050">50</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Poikkeaminen sukupuoleen perustuvan välittömän syrjinnän kiellosta on mahdollista vain direktiivin 79/7 säännöksissä tyhjentävästi luetelluissa tapauksissa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0050"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20180626">26.6.2018</DATE>, <NAME.CASE>MB (sukupuolenvaihdos ja vanhuuseläke)</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑451/16</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:492">EU:C:2018:492</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0050">50</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Näin ollen on tutkittava, voisiko kyseessä oleva toimenpide kuulua direktiivin 79/7 7 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">3.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Direktiivin 79/7 7 artiklan 1 kohta</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0071"><NO.P>71.</NO.P><TXT>Sosiaaliturvan erityisen arkaluonteisen luonteen ja naisten ja miesten laajalle levinneen erilaisen kohtelun vuoksi direktiivistä 79/7 neuvoteltaessa sen 7 artiklan 1 kohdassa annettiin jäsenvaltioille oikeus jättää tietyt näkökohdat direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivillä 79/7 nimittäin pyrittiin <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0035" REF.END="QE0035"/>vain<QUOT.END REF.START="QS0035" CODE="201D" ID="QE0035"/> miesten ja naisten välisen tasa-arvoisen kohtelun periaatteen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0036" REF.END="QE0036"/>asteittaiseen<QUOT.END REF.START="QS0036" CODE="201D" ID="QE0036"/> toteuttamiseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0051"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19910711">11.7.1991</DATE>, <NAME.CASE>Johnson</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑31/90</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1991:311">EU:C:1991:311</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0025">25</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090716">16.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>Gómez-Limón Sánchez-Camacho</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑537/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:462">EU:C:2009:462</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0060">60</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Direktiivin 7 artiklan 1 kohtaan sisältyvät poikkeukset eivät siten voi loogisesti liittyä järjestelmälliseen pyrkimykseen suojella naisia tai toteuttaa positiivisia erityistoimenpiteitä. Niillä pyritään pikemminkin säilyttämään tiettyjä sosiaaliturvajärjestelmien osatekijöitä, jotka olivat olemassa direktiivin antamisajankohtana.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0052"><P>Kuten oikeuskäytännössä korostetaan, vaikka näitä tavoitteita ei mainita direktiivin 79/7 johdanto-osan perustelukappaleissa, <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0037" REF.END="QE0037"/>direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa ilmaistujen poikkeusten luonteesta voidaan päätellä, että yhteisön lainsäätäjä on tarkoittanut antaa jäsenvaltioille luvan pitää eläkkeiden osalta tilapäisesti voimassa naisille myönnetyt edut, jotta jäsenvaltiot voivat tältä osin asteittain toteuttaa eläkejärjestelmien muutokset aiheuttamatta haittaa näiden järjestelmien monimutkaiselle taloudelliselle tasapainolle, jonka merkitystä se ei voinut sivuuttaa<QUOT.END REF.START="QS0037" CODE="201D" ID="QE0037"/>. Ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19980430">30.4.1998</DATE>, <NAME.CASE>De Vriendt ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑377/96–C‑384/96</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1998:183">EU:C:1998:183</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20060427">27.4.2006</DATE>, <NAME.CASE>Richards</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑423/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2006:256">EU:C:2006:256</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0035">35</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0072"><NO.P>72.</NO.P><TXT>Seikkoina, jotka jäsenvaltiot voivat jättää direktiivin 79/7 soveltamisalan ulkopuolelle, sen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainitaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0038" REF.END="QE0038"/>lapsia kasvattaneille henkilöille myönnettäviä, vanhuuseläkejärjestelmään kuuluvia etuuksia<QUOT.END REF.START="QS0038" CODE="201D" ID="QE0038"/> ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0039" REF.END="QE0039"/>oikeutta etuuksiin jaksoilta, joiden aikana työnteko on ollut keskeytyneenä lasten kasvattamisen vuoksi<QUOT.END REF.START="QS0039" CODE="201D" ID="QE0039"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0073"><NO.P>73.</NO.P><TXT>INSS ja Espanjan hallitus väittävät yleisesti, että käsiteltävässä asiassa kyseessä oleva toimenpide kuuluu mainitun poikkeuksen piiriin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0074"><NO.P>74.</NO.P><TXT>Kantaja taas väittää, ettei 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan poikkeusta voida soveltaa. Kyseistä poikkeusta voidaan kantajan näkemyksen mukaan soveltaa ainoastaan vanhuuseläkkeisiin eikä kyseessä olevan kaltaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0075"><NO.P>75.</NO.P><TXT>En näe mitään estettä 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamiselle pysyvän työkyvyttömyyden perusteella maksettavaan eläkkeeseen. Vaikka kyseisen säännöksen ensimmäisessä osassa viitataankin <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0040" REF.END="QE0040"/>vanhuuseläkkeeseen<QUOT.END REF.START="QS0040" CODE="201D" ID="QE0040"/>, tämä ei päde sen toiseen osaan, jossa viitataan yleisesti oikeuteen etuuksiin jaksoilta, joiden aikana työnteko on ollut keskeytyneenä lasten kasvattamisen vuoksi. Unionin tuomioistuin on itse asiassa jo soveltanut 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaan sisältyvää poikkeusta Espanjassa pysyvän työkyvyttömyyden perusteella myönnettävien työkyvyttömyyseläkkeiden yhteydessä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0053"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090716">16.7.2009</DATE>, <NAME.CASE>Gómez-Limón Sánchez-Camacho</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑537/07</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:462">EU:C:2009:462</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0060">60</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0063">63</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="14"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0076"><NO.P>76.</NO.P><TXT>Direktiivin 79/7 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ei kuitenkaan voida soveltaa käsiteltävässä asiassa toisesta syystä. Kuten kantaja perustellusti huomauttaa, LGSS:n 60 §:n 1 momentti <HT TYPE="ITALIC">ei liity mihinkään todelliseen työnteon keskeytymiseen</HT> lasten kasvattamisen vuoksi. Äitiyden perusteella maksettava lisä myönnetään siitä riippumatta, keskeytyikö työnteko joko äitiysloman tai vanhempainvapaan muodossa tai jossain muussa muodossa.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0054"><P>Edellä 63 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0077"><NO.P>77.</NO.P><TXT>Lisään selvyyden vuoksi, että vaikka kyseessä olevan kaltainen toimenpide liittyisikin tosiasiallisesti työnteon keskeytymiseen lasten kasvattamisen vuoksi, tämä ei nähdäkseni tarkoittaisi, että sen voitaisiin katsoa kuuluvan 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn poikkeuksen piiriin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0078"><NO.P>78.</NO.P><TXT>Kuten komissio ja kantaja perustellusti väittävät, direktiivin 79/7 7 artiklan 1 kohtaan sisältyvät poikkeukset laadittiin erilaisen kohtelun <HT TYPE="ITALIC">asteittaisen poistamisen</HT> yhteydessä,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0055"><P>Ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19920707">7.7.1992</DATE>, <NAME.CASE>Equal Opportunities Commission</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑9/91</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1992:297">EU:C:1992:297</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0014">14</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> ja niitä on tulkittava suppeasti.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0056"><P>Ks. esim. 7 artiklan 1 kohdan a alakohdasta tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20050721">21.7.2005</DATE>, <NAME.CASE>Vergani</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑207/04</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2005:495">EU:C:2005:495</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR> oikeuskäytäntöviittauksineen).</P></NOTE> Vaikka direktiivin 79/7 7 artiklan 2 kohdassa ja 8 artiklan 2 kohdassa viitataan jäsenvaltioiden mahdollisuuteen <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0041" REF.END="QE0041"/>pysyttää<QUOT.END REF.START="QS0041" CODE="201D" ID="QE0041"/> voimassa olevia säännöksiä, unionin tuomioistuin ei ole tulkinnut 7 artiklan 1 kohtaa tiukaksi standstill-lausekkeeksi. Oikeuskäytännössä myönnetään, että direktiivin 79/7 7 artiklan 1 kohtaa voidaan soveltaa sellaisten toimenpiteiden myöhempään toteuttamiseen, jotka kuuluvat erottamattomasti tämän poikkeussääntelyn piiriin kuuluviin, aiemmin olemassa olleisiin toimenpiteisiin, sekä tällaisten toimenpiteiden muuttamiseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0057"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19940707">7.7.1994</DATE>, <NAME.CASE>Bramhill</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑420/92</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1994:280">EU:C:1994:280</NO.ECLI></REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20000523">23.5.2000</DATE>, <NAME.CASE>Hepple ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑196/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2000:278">EU:C:2000:278</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0023">23</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) sekä julkisasiamies Saggion ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Hepple ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑196/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1999:495">EU:C:1999:495</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0021">21</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja julkisasiamies Mischon ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Taylor</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑382/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1999:452">EU:C:1999:452</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0066">66</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0069">69</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0079"><NO.P>79.</NO.P><TXT>Käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan säännön ei kuitenkaan voida minkään järkevän tulkinnan perusteella katsoa liittyvän <HT TYPE="ITALIC">asteittaiseen etenemiseen</HT> kohti miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen täyttä soveltamista sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä. Toimenpide toteutettiin vuonna 2015, useita vuosikymmeniä direktiivin 79/7 voimaantulon jälkeen. Se lisättiin kansalliseen lainsäädäntökehykseen, jossa ei ollut samankaltaista säännöstä, johon se voisi liittyä. Näin ollen toimenpiteen ei voida katsoa olevan tarpeellinen sellaisen aiemmin olemassa olleen sääntelyn kannalta tai liittyvän erottamattomasti tällaiseen sääntelyyn, jossa käytetään 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaan sisältyvää poikkeusta. Se ei myöskään liity 7 artiklan 1 kohdan kokonaistavoitteeseen säilyttää sosiaaliturvajärjestelmän rahoitustasapaino.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0080"><NO.P>80.</NO.P><TXT>Näin ollen on katsottava, ettei käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan toimenpiteen voida katsoa kuuluvan direktiivin 79/7 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn poikkeuksen piiriin.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="2"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">C</HT></HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD"><HT TYPE="ITALIC">SEUT 157 artiklan 4 kohta</HT></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0081"><NO.P>81.</NO.P><TXT>Vaikka totesin, että direktiivi 79/7 on esteenä LGSS:n 60 §:n 1 momentille, on arvioitava, voiko kyseessä oleva toimenpide olla silti hyväksyttävä SEUT 157 artiklan 4 kohdan eli sen määräyksen nojalla, jota huomautuksia käsiteltävässä asiassa esittäneet menettelyn osapuolet käsittelivät seikkaperäisesti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0082"><NO.P>82.</NO.P><TXT>SEUT 157 artiklan 4 kohdassa määrätään, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0042" REF.END="QE0042"/>jotta miesten ja naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo toteutuisi työelämässä, tasa-arvoisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai<?PAGE NO="15"?> hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja<QUOT.END REF.START="QS0042" CODE="201D" ID="QE0042"/>. Kyseisessä määräyksessä annetaan siten mahdollisuus <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0043" REF.END="QE0043"/>pelastaa<QUOT.END REF.START="QS0043" CODE="201D" ID="QE0043"/> tai saattaa unionin oikeuden kanssa yhteensopiviksi sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät kuulu sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevassa johdetussa oikeudessa säädettyjen nimenomaisten poikkeusten piiriin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0058"><P>Ks. esim. näkemys, jonka mukaan SEUT 157 artiklan 4 kohtaa voidaan soveltaa tilanteisiin, joissa kansallisen toimenpiteen on katsottu olevan ristiriidassa sellaisten unionin johdetun oikeuden säännösten kanssa, joissa sallitaan positiiviset erityistoimenpiteet, tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20000328">28.3.2000</DATE>, <NAME.CASE>Badeck ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑158/97</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2000:163">EU:C:2000:163</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0014">14</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20000706">6.7.2000</DATE>, <NAME.CASE>Abrahamsson ja Anderson</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑407/98</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2000:367">EU:C:2000:367</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0040">40</REF.NP.ECR>, <REF.NP.ECR REF="NP0054">54</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0055">55</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20040930">30.9.2004</DATE>, <NAME.CASE>Briheche</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑319/03</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2004:574">EU:C:2004:574</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0029">29</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0030">30</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0083"><NO.P>83.</NO.P><TXT>SEUT 157 artiklan 4 kohdan soveltamisala on kuitenkin epäselvä. Ensinnäkin on ratkaisematta, koskeeko SEUT 157 artiklan 4 kohta pelkästään samaa palkkaa vai onko sillä tätä laajempi soveltamisala (1). Toiseksi, millaisten toimenpiteiden voidaan katsoa kuuluvan kyseisen määräyksen soveltamisalaan, etenkin kun kyse on toimenpiteistä, joilla on tarkoitus <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0044" REF.END="QE0044"/>hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja<QUOT.END REF.START="QS0044" CODE="201D" ID="QE0044"/> (2)?. Arvioituani näitä kahta keskeistä kysymystä yleisesti ja ehdotettuani, että tietyt, huolellisesti laaditut sosiaaliturvan piiriin kuuluvia eläkkeitä koskevat kansalliset toimenpiteet voisivat kuulua SEUT 157 artiklan 4 kohdan soveltamisalaan, minun on kuitenkin katsottava, että käsiteltävässä asiassa kyseessä oleva toimenpide ei kuulu niihin, koska se ei täytä oikeasuhteisuutta koskevia perusedellytyksiä (3).</TXT></NP.ECR><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">1.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">SEUT 157 artiklan 4 kohdan soveltamisala ja <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0045" REF.END="QE0045"/>sama palkka<QUOT.END REF.START="QS0045" CODE="201D" ID="QE0045"/></HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0084"><NO.P>84.</NO.P><TXT>Kyseessä oleva etuus ei kuulu SEUT 157 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun palkan käsitteeseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0059"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 27–31 kohta.</P></NOTE> Voisiko SEUT 157 artiklan 4 kohta siten pelastaa kansallisen toimenpiteen, joka ei kuulu SEUT 157 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan?</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0085"><NO.P>85.</NO.P><TXT>Tiedusteltaessa tästä istunnossa komissio totesi, että kun pidetään mielessä, että SEUT 157 artiklan 4 kohtaan sisältyvä ammattiuran käsite on hyvin laaja, kyseisen määräyksen soveltamisala ei rajoitu saman palkan käsitteeseen. Sitä voitaisiin siten soveltaa myös sosiaaliturvan alaan.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0086"><NO.P>86.</NO.P><TXT>Olen samaa mieltä komission kanssa siitä, ettei ole mitään syytä rajata SEUT 157 artiklan 4 kohdan soveltamisalaa koskemaan yksinomaan samaa palkkaa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0087"><NO.P>87.</NO.P><TXT>Määräys, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat toteuttaa positiivisia erityistoimenpiteitä, on sijoitettu eittämättä SEUT 157 artiklaan, joka liittyi historiallisesti samaan palkkaan. Useat tekijät tukevat kuitenkin näkemystä, jonka mukaan kyseisen määräyksen 4 kohta ei rajoitu pelkästään samapalkkaisuuteen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0088"><NO.P>88.</NO.P><TXT>Ensinnäkin SEUT 157 artiklan 4 kohdan sanamuoto on selvästi melko laaja. Siinä vahvistetaan poikkeus naisten ja miesten <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0046" REF.END="QE0046"/>tasa-arvoisen kohtelun periaatteeseen<QUOT.END REF.START="QS0046" CODE="201D" ID="QE0046"/>, eikä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0047" REF.END="QE0047"/>samapalkkaisuuteen<QUOT.END REF.START="QS0047" CODE="201D" ID="QE0047"/>, rajaamatta nimenomaisesti aloja, joilla poikkeusta sovelletaan.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0060"><P>Ks. Tobler, C., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0048" REF.END="QE0048"/>Sex Equality Law under the Treaty of Amsterdam<QUOT.END REF.START="QS0048" CODE="201D" ID="QE0048"/>, <HT TYPE="ITALIC">European Journal of Law Reform</HT>, osa 1, nro 1, Kluwer Law International, 2000, s. 135–151, sivulla 142.</P></NOTE> Kyseisessä määräyksessä sallittuja toimenpiteitä kuvataan yhtä laajasti <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0049" REF.END="QE0049"/>toimenpiteiksi, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista<QUOT.END REF.START="QS0049" CODE="201D" ID="QE0049"/> tai <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0050" REF.END="QE0050"/>ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja<QUOT.END REF.START="QS0050" CODE="201D" ID="QE0050"/>. SEUT 157 artiklan 4 kohdan tavoitteet esitetään samaan tapaan viittaamalla siihen hyvin laajaan tavoitteeseen, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0051" REF.END="QE0051"/>täysi tosiasiallinen tasa-arvo toteutuisi työelämässä<QUOT.END REF.START="QS0051" CODE="201D" ID="QE0051"/>.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="16"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0089"><NO.P>89.</NO.P><TXT>Toiseksi systematiikan näkökulmasta esteenä sille, että SEUT 157 artikla koskisi yleisesti pelkästään saman palkan nimenomaista alaa, on jo kyseisen artiklan 3 kohta, joka muodostaa laajan oikeusperustan, joka on paljon samapalkkaisuuden periaatetta laajempi, ja joka käsittää myös <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0052" REF.END="QE0052"/>toimenpiteet, joilla varmistetaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä<QUOT.END REF.START="QS0052" CODE="201D" ID="QE0052"/>.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0061"><P>Langenfeld, C., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0053" REF.END="QE0053"/>AEUV Art. 157 Gleiches Entgelt für Männer und Frauen<QUOT.END REF.START="QS0053" CODE="201D" ID="QE0053"/> teoksessa Grabitz, E., Hilf, M. ja Nettesheim, M., <HT TYPE="ITALIC">Das Recht der Europäischen Union</HT>, C.H. Beck, München, 2019, Werkstand: 66., 84 kohta. Ks. myös Krebber, S., <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0054" REF.END="QE0054"/>Art 157 AEUV<QUOT.END REF.START="QS0054" CODE="201D" ID="QE0054"/> teoksessa Callies, C. ja Ruffert, M., <HT TYPE="ITALIC">EUV/AEUV. Das Verfassungsrecht der Europäischen Union mit Europäischer Grundrechtecharta</HT>, C.H. Beck, München, 2016, 73 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0090"><NO.P>90.</NO.P><TXT>Kolmanneksi on totta, että aiemmin unionin tuomioistuin tulkitsi <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0055" REF.END="QE0055"/>suppeasti<QUOT.END REF.START="QS0055" CODE="201D" ID="QE0055"/> direktiivin 76/207 2 artiklan 4 kohtaan sisältyvää positiivisia erityistoimenpiteitä koskevaa poikkeusta ja totesi, että kyseinen säännös muodosti poikkeuksen tasa-arvoisen kohtelun periaatteeseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0062"><P>Ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19951017">17.10.1995</DATE>, <NAME.CASE>Kalanke</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑450/93</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1995:322">EU:C:1995:322</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0021">21</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Tästä kannasta on kuitenkin asteittain luovuttu.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0063"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19971111">11.11.1997</DATE>, <NAME.CASE>Marschall</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑409/95</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1997:533">EU:C:1997:533</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0032">32</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), jossa ei enää viitata <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0056" REF.END="QE0056"/>suppean tulkinnan<QUOT.END REF.START="QS0056" CODE="201D" ID="QE0056"/> velvoitteeseen, tai tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20020319">19.3.2002</DATE>, <NAME.CASE>Lommers</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑476/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2002:183">EU:C:2002:183</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0039">39</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20040930">30.9.2004</DATE>, <NAME.CASE>Briheche</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑319/03</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2004:574">EU:C:2004:574</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös analogisesti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20190122">22.1.2019</DATE>, <NAME.CASE>Cresco Investigation</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑193/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2019:43">EU:C:2019:43</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0065">65</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Sitä ei esiinny oikeuskäytännössä, joka koskee SEUT 157 artiklan 4 kohtaan sisältyvää, positiivisia erityistoimenpiteitä koskevaa laajempaa ja kokonaisvaltaista poikkeusta. Tämä ei ole mielestäni suinkaan sattumaa. SEUT 157 artiklan 4 kohdassa konsolidoidaan primaarioikeudessa näkemys aineellisesta tasa-arvosta sukupuolten välisen tasa-arvon alalla eikä pelkkää poikkeusta, jota olisi tulkittava suppeasti.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0091"><NO.P>91.</NO.P><TXT>Katson näin ollen, että SEUT 157 artiklan 4 kohtaa olisi tulkittava siten, että siinä sallitaan positiivisen syrjinnän alla toimenpiteet, joille direktiivissä 79/7 vahvistettu tasa-arvoisen kohtelun periaate olisi muutoin esteenä, kunhan kyseisillä toimenpiteillä pyritään todellakin siihen, että <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0057" REF.END="QE0057"/>miesten ja naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo toteutuisi työelämässä<QUOT.END REF.START="QS0057" CODE="201D" ID="QE0057"/>, ja että tarjotaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0058" REF.END="QE0058"/>erityisetuja – –, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja<QUOT.END REF.START="QS0058" CODE="201D" ID="QE0058"/>.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0092"><NO.P>92.</NO.P><TXT>On kuitenkin ratkaistava vielä toinen alustava kysymys: sovelletaanko SEUT 157 artiklan 4 kohtaa sosiaaliturvan alaan? Sosiaaliturvan alaan sovelletaan nimittäin erityissääntelyä; se on erotettu jokseenkin kaikista muista sukupuolten tasa-arvon alan välineistä, jotka koskevat työoloja ja palkkaa; ja siihen sovelletaan kyseistä direktiiviä, joka on ainoa, joka ETY:n perustamissopimuksen 235 artiklan (nykyisin SEUT 352 artikla) nojalla annetuista <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0059" REF.END="QE0059"/>vanhoista<QUOT.END REF.START="QS0059" CODE="201D" ID="QE0059"/> direktiiveistä on jäljellä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0064"><P>Muut tätä alaa koskevat <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0060" REF.END="QE0060"/>vanhat<QUOT.END REF.START="QS0060" CODE="201D" ID="QE0060"/> direktiivit on joko laadittu uudelleen direktiivillä 2006/54 – jonka oikeusperusta on SEUT 157 artiklan 3 kohta –, tai niitä on muutettu saman oikeusperustan nojalla annetuilla säädöksillä (tällainen on edellä mainittu neuvoston direktiivi 76/207 ja myös miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä <DATE ISO="19750210">10.2.1975</DATE> annettu neuvoston direktiivi 75/117/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="045" PAGE.FIRST="19" DATE.PUB="1975">EYVL 1975, L 45, s. 19</REF.DOC.OJ>); miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä <DATE ISO="19860724">24.7.1986</DATE> annettu neuvoston direktiivi 86/378/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="225" PAGE.FIRST="40" DATE.PUB="1986">EYVL 1986, L 225, s. 40</REF.DOC.OJ>) ja miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin, maatalousalalla toimivat ammatinharjoittajat mukaan lukien, ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten suojeluun raskauden ja synnytyksen perusteella <DATE ISO="19861211">11.12.1986</DATE> annettu neuvoston direktiivi 86/613/ETY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="359" PAGE.FIRST="56" DATE.PUB="1986">EYVL 1986, L 359, s. 56</REF.DOC.OJ>)).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0093"><NO.P>93.</NO.P><TXT>Laajemmasta näkökulmasta tarkasteltuna on kuitenkin syytä korostaa, että direktiivillä 79/7 säännellyn alan jättämisestä SEUT 157 artiklan 4 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle seuraisi jokseenkin paradoksaalisesti sosiaaliturvan alan eristäminen ja sen jättäminen kyseisellä määräyksellä tavoitellun aineellisen tasa-arvon toteutumista koskevan päämäärän ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, että direktiivin 79/7 säännökset, joissa säädetään poikkeamisen mahdollisuudesta, eli 4 artiklan 2 kohta ja 7 artikla eivät sovellu hyvin positiivisen syrjinnän välineiksi. Tähän ovat syynä lähinnä suppea tulkinta, jota kumpaankin säännökseen on sovellettava, mutta myös – ja nimenomaisesti – niiden erilaiset rakenteet ja tarkoitukset.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="17"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0094"><NO.P>94.</NO.P><TXT>Lisäksi, kuten jo todettiin, direktiivi 79/7 on 1970- ja 1980-lukujen tasa-arvolainsäädännön vielä voimassa oleva <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0061" REF.END="QE0061"/>viimeinen mohikaani<QUOT.END REF.START="QS0061" CODE="201D" ID="QE0061"/>. Sen sanamuodon kauneutta, selkeyttä ja yksinkertaisuutta, joita voidaan nykyinen lainsäädännön laadinta huomioon ottaen vain ihailla, ei pitäisi heikentää se tosiasia, että sosiaalinen todellisuus vuonna 1978 oli väistämättä erilainen kuin nyt, noin 40 vuotta myöhemmin.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0095"><NO.P>95.</NO.P><TXT>Kaikkien näiden myönnytysten jälkeenkin katson kuitenkin, että se, että SEUT 157 artiklan 4 kohta hyväksytään tietyissä olosuhteissa oikeuttamisperusteeksi sosiaaliturvan alalla toteutettaville, suppeiksi räätälöidyille toimenpiteille, jotka kuuluvat direktiivin 79/7 soveltamisalaan mutta jotka ovat ilmeisessä ristiriidassa sen säännösten kanssa, on systematiikan näkökulmasta ja loogisesti parempi kuin INSS:n ja Espanjan hallituksen puoltama vaihtoehto, nimittäin se, että direktiiviin 79/7 sisältyviä käsitteitä aletaan tulkita ja tosiasiallisesti mukauttaa SEUT 157 artiklan 4 kohta ja mikä tahansa (aineellista) tasa-arvoa koskeva näkemys huomioon ottaen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0065"><P>Edellä tämän ratkaisuehdotuksen 50 kohta.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0096"><NO.P>96.</NO.P><TXT>Kuten edellä jo esitettiin, direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohdassa myönnetään, että miehet ja naiset eivät ole rinnastettavissa toisiinsa äitiyden erityistilanteen osalta, mutta siinä ei sellaisenaan anneta erityistä mahdollisuutta toteuttaa positiivisia erityistoimenpiteitä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0066"><P>Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 41 ja 50 kohta.</P></NOTE> On totta, että positiivisten erityistoimenpiteiden käsitteellisessä perustassa on joitain samoja elementtejä kuin perusteissa, joiden mukaisesti miesten ja naisten ei katsota olevan rinnastettavissa toisiinsa äitiyden osalta juuri sen toiselle näistä ryhmistä aiheutuvan nimenomaisen haitan ja aineellisen tasa-arvon saavuttamista koskevan tavoitteen vuoksi.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0067"><P>Ks. esim. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20040318">18.3.2004</DATE>, <NAME.CASE>Merino Gómez</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑342/01</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2004:160">EU:C:2004:160</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0037">37</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), jonka mukaan direktiivin 76/207 2 artiklan 3 kohdalla <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0062" REF.END="QE0062"/>tavoitellaan aineellista eikä muodollista tasa-arvoa<QUOT.END REF.START="QS0062" CODE="201D" ID="QE0062"/>. Ks. myös tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19980430">30.4.1998</DATE>, <NAME.CASE>Thibault</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑136/95</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1998:178">EU:C:1998:178</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0026">26</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Toisaalta ainakin sukupuoleen perustuvan syrjinnän alalla nämä kaksi käsitteellistä ryhmää – äitiys yhtenä rinnastettavuuden estävänä ominaispiirteenä ja mahdollisuus toteuttaa positiivisia erityistoimenpiteitä naisille aiheutuvien haittojen poistamiseksi tai hyvittämiseksi – pidetään erillään lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0068"><P>Tämän vahvistaa se, että toimenpiteillä naisten suojelemiseksi äitiyden perusteella ja positiivisilla erityistoimenpiteillä on erilainen oikeusperusta, kuten komissio esitti istunnossa. Äitiyttä koskevasta poikkeuksesta säädetään direktiivin 2006/54 28 artiklan 1 kohdassa, kun taas positiivisia erityistoimenpiteitä koskeva yleissäännös sisältyy saman direktiivin 3 artiklaan. Näin oli myös direktiivissä 76/207, jossa näistä kahdesta eri ryhmästä säädettiin samoin kahdessa eri säännöksessä (2 artiklan 3 ja 4 kohdassa – direktiivin muuttamisen jälkeen 2 artiklan 7 ja 8 kohdassa). Äitiyttä koskevasta poikkeuksesta ja positiivisista erityistoimenpiteistä säädetään myöskin eri säännöksissä (miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla <DATE ISO="20041213">13.12.2004</DATE> annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY (<REF.DOC.OJ COLL="L" NO.OJ="373" PAGE.FIRST="37" DATE.PUB="2004">EUVL 2004, L 373, s. 37</REF.DOC.OJ>) 4 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa). Ks. kuitenkin julkisasiamies Tesauron ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Kalanke</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑450/93</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1995:105">EU:C:1995:105</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0017">17</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>), jossa direktiivin 76/207 2 artiklan 3 kohta esitetään ilmeisesti positiivisena erityistoimenpiteenä.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0097"><NO.P>97.</NO.P><TXT>Tämä ei ole pelkkää sattumaa. Molempien poikkeusten taustalla oleva logiikka on nimittäin erilainen: poikkeus, joka koskee toimenpiteitä naisten suojelemiseksi äitiyden perusteella, kuten direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohta, perustuu rinnastamattomuuteen sellaisen hyvin erityisen biologisen todellisuuden osalta, joka ei koskaan muutu. Sillä ei pyritä poistamaan tai hyvittämään jo olemassa olevaa epätasapainoa tai rakenteellisesti epäedullista tilannetta, joka voi hävitä yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Itse asiassa direktiivin 79/7 4 artiklan 2 kohdan toiminta ei ole riippuvainen mistään aiemmin vallinneesta tilanteesta, johon liittyy haitta tai aliedustus.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0098"><NO.P>98.</NO.P><TXT>Lisäksi äitiyttä koskevan poikkeuksen ja positiivisten erityistoimenpiteiden tehtävien ja tavoitteiden näkökulmasta tarkasteltuna tämä ero on huomattavan tärkeä. Monet naisille aiheutuvista haitoista johtuvat heille yhteiskunnassa osoitetusta roolista, ja äitiyttä koskevan poikkeuksen tulkitseminen laajasti siten, että se kattaa äitiyden (motherhood), on omiaan vahvistamaan ja entisestään jähmettämään näitä rooleja ja on siten positiivisten erityistoimenpiteiden tarkoituksen vastaista.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="18"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0099"><NO.P>99.</NO.P><TXT>Direktiivin 79/7 7 artiklan tapauksessa sen rajoitettu soveltamisala, joka liittyy direktiivin progressiiviseen luonteeseen, on jo merkittävä este sille, että kyseistä säännöstä pidettäisiin soveltuvana välineenä positiivisten erityistoimenpiteiden toteuttamiseen sosiaaliturvan alalla. Lisäksi, kuten edellä jo todettiin, kyseisen säännöksen tarkoitus ei liity niinkään aineellisen tasa-arvon ajatukseen vaan logiikkaan, jossa säilytetään joitain aiemmin olemassa olleita eroja naisten <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0063" REF.END="QE0063"/>eduksi<QUOT.END REF.START="QS0063" CODE="201D" ID="QE0063"/>, samalla kun myös turvataan sosiaaliturvajärjestelmien rahoitustasapaino.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0069"><P>Ks. edellä alaviite 52 oikeuskäytäntöviittauksineen.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0100"><NO.P>100.</NO.P><TXT>Tiivistetysti sosiaaliturvan jättäminen SEUT 157 artiklan 4 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle tarkoittaisi sitä, että direktiivi 79/7 olisi ainoa sosiaalipolitiikan alaa koskeva johdetun oikeuden erityisväline, jolla toteutetaan unionin oikeuteen sisältyvä naisten ja miesten tasa-arvon periaate ja joka jää SEUT 157 artiklan 4 kohdassa – joka on sukupuoleen perustuvia positiivisia erityistoimenpiteitä koskeva yleinen määräys – vahvistetun tasa-arvoa koskevan aineellisen lähestymistavan ulkopuolelle.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0101"><NO.P>101.</NO.P><TXT>Tällaista seurausta on mielestäni vaikea hyväksyä. SEUT 157 artiklan 4 kohdalla olisi siten myös voitava oikeuttaa kansallinen toimenpide, joka olisi muutoin syrjivä sovellettavassa unionin johdetussa oikeudessa, direktiivi 79/7 mukaan lukien, luodussa erityisessä lainsäädäntökehyksessä, sikäli kuin tällainen toimenpide täyttää kyseisen perustamissopimuksen määräyksen edellytykset, nimittäin sen, että näillä toimenpiteillä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0064" REF.END="QE0064"/>miesten ja naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo toteutuisi työelämässä<QUOT.END REF.START="QS0064" CODE="201D" ID="QE0064"/> ja tarjotaan <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0065" REF.END="QE0065"/>sellaisia erityisetuja – –, joiden tarkoituksena on helpottaa aliedustettuna olevan sukupuolen ammatillisen toiminnan harjoittamista<QUOT.END REF.START="QS0065" CODE="201D" ID="QE0065"/> tai <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0066" REF.END="QE0066"/>ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja<QUOT.END REF.START="QS0066" CODE="201D" ID="QE0066"/>.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">2.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Ammattiuraan liittyvien haittojen hyvittäminen</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0102"><NO.P>102.</NO.P><TXT>Vaikka komissio hyväksyy sen, että SEUT 157 artiklan 4 kohtaa voitaisiin mahdollisesti soveltaa sosiaaliturvan alalla, se väittää, että käsiteltävässä asiassa kyseessä oleva toimenpide ei voi kuulua kyseisessä artiklassa määrätyn positiivisia erityistoimenpiteitä koskevan poikkeuksen piiriin sen tulkinnan perusteella, jonka unionin tuomioistuin on esittänyt sen edeltäjistä tuomiossa Griesmar ja tuomiossa Leone.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0103"><NO.P>103.</NO.P><TXT>Tuomiossa Griesmar tulkittiin sosiaalipolitiikasta tehdyn sopimuksen<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0070"><P>SEUT 157 artiklan 4 kohdan perustana on sosiaalipolitiikasta Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta, välillä tehdyn sopimuksen (<REF.DOC.OJ COLL="C" NO.OJ="191" PAGE.FIRST="91" DATE.PUB="1992">EYVL 1992, C 191, s. 91</REF.DOC.OJ>), joka sisällytettiin yhteisön oikeuteen Maastrichtin sopimukseen liitetyllä, sosiaalipolitiikasta tehdyllä pöytäkirjalla N:o 14, 6 artiklan 3 kohta.</P></NOTE> 6 artiklan 3 kohtaa asiassa, jossa oli kyse naispuolisille virkamiehille ammatillisessa eläkejärjestelmässä lapsista myönnettävästä hyvityksestä. Kyseisen tuomion mukaan mainittu toimenpide ei kuulunut sosiaalipolitiikasta tehdyn sopimuksen 6 artiklan 3 kohdassa määrättyjen positiivisten erityistoimenpiteiden alaan. Tuomiossa todettiin, ettei toimenpide <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0067" REF.END="QE0067"/>ole sellainen, että sillä kompensoitaisiin naispuolisten virkamiesten urakehitykselle aiheutuvia epäkohtia ja autettaisiin näiden naisten mukanaoloa työelämässä. Päinvastoin siinä ainoastaan myönnetään naispuolisille virkamiehille, joilla on lapsia, virkaikää koskeva hyvitys heidän jäädessään eläkkeelle, <HT TYPE="ITALIC">ilman että sillä puututtaisiin ongelmiin, joita he saattavat kohdata virkaurallaan</HT>.<QUOT.END REF.START="QS0067" CODE="201D" ID="QE0067"/><NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0071"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20011129">29.11.2001</DATE> (<NO.CASE>C‑366/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:648">EU:C:2001:648</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0065">65</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Kursivointi tässä.</P></NOTE> Tämä vahvistettiin tuomiossa Leone<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0072"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20140717">17.7.2014</DATE> (<NO.CASE>C‑173/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:2090">EU:C:2014:2090</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0100">100</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0103">103</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> samoin kuin useissa jäsenyysvelvoitteiden rikkomista käsitelleissä tuomioissa, jotka koskivat naispuolisille virkamiehille eläkeiän ja eläkkeeseen vaadittavien palvelusvuosien osalta myönnettyjä tiettyjä etuja.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0073"><P>Tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20081113">13.11.2008</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Italia</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑46/07</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2008:618">EU:C:2008:618</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0057">57</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20090326">26.3.2009</DATE>, <NAME.CASE>komissio v. Kreikka</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑559/07</NO.CASE>, ei julkaistu, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2009:198">EU:C:2009:198</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0066">66</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0068">68</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="19"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0104"><NO.P>104.</NO.P><TXT>Kyseisissä tuomioissa esiin tulleet näkökohdat soveltuvat ensi näkemältä täysin myös SEUT 157 artiklan 4 kohdan tarkasteluun käsiteltävässä asiassa. Äitiyden perusteella maksettava lisä vaikuttaa nimittäin eläkeoikeuteen sen jälkeen, kun on tunnustettu pysyvän ehdottoman työkyvyttömyyden tilanne, eikä ammattiuran aikana.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0105"><NO.P>105.</NO.P><TXT>Lähempi tarkastelu paljastaa kuitenkin kaksi tällaiseen analogiaan liittyvää ongelmaa: niistä toinen on teknisempi ja toinen periaatteellinen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0106"><NO.P>106.</NO.P><TXT>Ensinnäkin, kun tarkastellaan <HT TYPE="ITALIC">teknisempää</HT> perustetta: Tuomioissa Griesmar ja Leone vahvistettua oikeuskäytäntöä ei tarvitse välttämättä tulkita siten, että siinä suljetaan kokonaan pois mahdollisuus vedota SEUT 157 artiklan 4 kohtaan tilanteessa, joka liittyy tarpeeseen hyvittää aiempia haittoja. Mainituissa tuomioissa esitettyjä toteamuksia on tarkasteltava kyseisten asioiden olosuhteiden valossa. Jos <HT TYPE="ITALIC">ainoa toimenpide</HT>, jolla pyritään ratkaisemaan sukupuolten välisen kuilun kaltainen rakenteellinen ongelma, koostuu hyvityksen maksamisesta eläkkeelle siirtymisen jälkeen, on oikeutettua katsoa, ettei kansallisissa säännöksissä säädetä keinosta korjata ongelmia, joita naiset kohtaavat ammattiuransa aikana. Tällaisissa olosuhteissa se, että hyvitystä annetaan vasta eläkkeelle siirtymisen jälkeen, voisi jopa myötävaikuttaa miesten ja naisten välisen perinteisen työnjaon ylläpitämiseen, kun miehet pidetään toissijaisessa roolissa naisiin nähden vanhemmuuteen liittyvien tehtävien hoitamisessa,<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0074"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20020319">19.3.2002</DATE>, <NAME.CASE>Lommers</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑476/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2002:183">EU:C:2002:183</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0041">41</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20100930">30.9.2010</DATE>, <NAME.CASE>Roca Álvarez</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑104/09</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2010:561">EU:C:2010:561</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> jolloin naiset saavat <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0068" REF.END="QE0068"/>korvauksen<QUOT.END REF.START="QS0068" CODE="201D" ID="QE0068"/> tosiasiallisesti vasta uransa päättyessä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0107"><NO.P>107.</NO.P><TXT>Tilanne on nähdäkseni melko erilainen, jos käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltainen kansallinen toimenpide on osa kansallisen lainsäädännön <HT TYPE="ITALIC">laajempaa järjestelmää</HT>, johon sisältyvillä erilaisilla toimenpiteillä pyritään tosiasiallisesti korjaamaan ongelmia, joita naiset kohtaavat ammattiuransa varrella. Tällaisessa tapauksessa ei voida sulkea pois sitä, että lähtökohtaisesti, jos on olemassa yleinen lainsäädännöllinen tausta, jolla pyritään tasapainottamaan naisiin kohdistuvia haittoja tukemalla naisia <HT TYPE="ITALIC">heidän ammatillisen elämänsä aikana</HT>, toimenpide, jonka vaikutuksena on <HT TYPE="ITALIC">aiemmin aiheutuneiden haittojen hyvittäminen</HT>, voitaisiin oikeutetusti ottaa käyttöön SEUT 157 artiklan 4 kohdan nojalla. Tällainen toimenpide olisi näet <HT TYPE="ITALIC">liitännäinen</HT> siihen pääasialliseen järjestelmään nähden, jossa hyvittämiseen tähtäävät toimenpiteet vaikuttavat naisiin heidän ammatillisen elämänsä aikana. Se olisi luonteeltaan korjaava ja tilapäinen, ja sen tarkoituksena olisi korjata sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä niiden tilanne, jotka eivät voineet hyötyä edistyksestä kohti tasa-arvoa sosiaaliturvajärjestelmässä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0108"><NO.P>108.</NO.P><TXT>Jos tällaista perusteltua ja aineelliseen tasa-arvoon perustuvaa tulkintaa SEUT 157 artiklan 4 kohdan soveltamisalasta ei hyväksytä, olisi mielestäni aika harkita uudelleen unionin tuomioistuimen lähestymistapaa periaatteellisella tasolla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0109"><NO.P>109.</NO.P><TXT>Ensinnäkin on SEUT 157 artiklan 4 kohdan sanamuoto. Siinä viitataan selkeästi tavoitteeseen varmistaa tosiasiallinen tasa-arvo toteuttamalla toimenpiteitä, joilla pyritään paitsi helpottamaan <HT TYPE="ITALIC">pääsyä</HT> ja ehkäisemään haittoja<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0075"><P>On syytä huomata, että perusoikeuskirjan 23 artikla vaikuttaa myös käsittävän ainoastaan yhtälön <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0069" REF.END="QE0069"/>pääsyä<QUOT.END REF.START="QS0069" CODE="201D" ID="QE0069"/> koskevan osan mutta ei rajoitu pelkästään siihen: <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0070" REF.END="QE0070"/>Tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle.<QUOT.END REF.START="QS0070" CODE="201D" ID="QE0070"/></P></NOTE> myös <HT TYPE="ITALIC">hyvittämään</HT> näitä haittoja. Kyseinen määräys syrjäyttää nähdäkseni sen – ei ehkä täysin hyödyllisen – keskittymisen yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhtäläisten tulosten väliseen kahtiajakoon, joka oli hallinnut pitkälti eri oikeussääntöjen tulkinnasta annettua aiempaa oikeuskäytäntöä.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0076"><P>Ks. erityisesti <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0071" REF.END="QE0071"/>mahdollisuuksia edistäviä toimenpiteitä<QUOT.END REF.START="QS0071" CODE="201D" ID="QE0071"/> koskevien lähestymistapojen, joihin voi sisältyä <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0072" REF.END="QE0072"/>tulosorientoitunut<QUOT.END REF.START="QS0072" CODE="201D" ID="QE0072"/> lähestymistapa, jonka tarkoituksena on hyvittää aiemmin aiheutuneita haittoja, poissulkemisesta julkisasiamies Tesauron ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Kalanke</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑450/93</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1995:105">EU:C:1995:105</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0009">9</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Ks. myös tätä koskevasta keskustelusta julkisasiamies Poiares Maduron ratkaisuehdotus <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Briheche</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑319/03</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2004:398">EU:C:2004:398</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0048">48</REF.NP.ECR>–<REF.NP.ECR REF="NP0050">50</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><?PAGE NO="20"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0110"><NO.P>110.</NO.P><TXT>Toiseksi SEUT 157 artiklan 4 kohdan soveltamisalan tulkintaa on loogisesti mukautettava kyseessä olevan alan erityispiirteisiin. Jos hyväksytään, että SEUT 157 artiklan 4 kohtaa sovelletaan direktiivillä 79/7 säänneltyyn alaan, ammattiuraan liittyvien haittojen hyvittämisen on väistämättä käsitettävä aiemmin aiheutuneiden haittojen nykyiset seuraukset. En näe, miten asia voisi olla toisin sosiaaliturvan alalla, jolla eläkkeisiin kohdistuvat haitat tuntuvat enimmäkseen vasta, kun henkilö poistuu työmarkkinoilta. On vaikea nähdä, miten <HT TYPE="ITALIC">nykyisin olemassa olevan</HT> sukupuolten välisen eläkekuilun ongelma voitaisiin mahdollisesti poistaa helpottamalla naisten pääsyä työmarkkinoille tai toimenpiteillä, joita toteutetaan heidän osallistuessaan vielä aktiivisesti työmarkkinoille (näillä toimenpiteillä vältettäisiin <HT TYPE="ITALIC">mahdollinen</HT> <HT TYPE="ITALIC">tuleva</HT> sukupuolten välinen eläkekuilu), samalla kun suljetaan kategorisesti pois kaikki toimenpiteet, joita sovellettaisiin kyseisten henkilöiden poistuessa työmarkkinoilta (jolloin todellinen ja tähdellisempi ongelma syntyy).</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0111"><NO.P>111.</NO.P><TXT>Kolmanneksi tällainen lähestymistapa SEUT 157 artiklan 4 kohtaan johtaisi näet liian suppeaan ja poissulkevaan lopputulokseen, koska se merkitsisi niiden haittojen pitkittymistä, joita naisille aiheutuu koko työelämänsä aikana ja myös eläkkeellä ollessaan.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0077"><P>Tämän seikan osalta olen samaa mieltä kuin julkisasiamies Jääskinen ratkaisuehdotuksessaan <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Amédée</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑572/10</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2011:846">EU:C:2011:846</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0058">58</REF.NP.ECR> ja <REF.NP.ECR REF="NP0059">59</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja ratkaisuehdotuksessaan <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Leone</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑173/13</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2014:117">EU:C:2014:117</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0057">57</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE> Lopputulos käytännössä olisi moraalisesti arveluttava: koska <HT TYPE="ITALIC">täysi tosiasiallinen tasa-arvo</HT> pätee ainoastaan yhtäläisiin mahdollisuuksiin <HT TYPE="ITALIC">työelämässä ollessa</HT>, mitään työmarkkinoilta poistumisen jälkeen aiheutuvaa haittaa ei voida koskaan hyvittää, vaikka haitta johtuisi selvästi työelämässä koetusta eriarvoisuudesta ja ilmenee loogisesti myöhemmin. Tällaisessa skenaariossa <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0073" REF.END="QE0073"/>yhtäläiset mahdollisuudet<QUOT.END REF.START="QS0073" CODE="201D" ID="QE0073"/> olisi hyödyllinen käsite vain, jos siihen sisältyy yhtäläinen mahdollisuus muuttaa menneisyyttä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0112"><NO.P>112.</NO.P><TXT>Ehdotan näin ollen, että SEUT 157 artiklan 4 kohdalla voidaan oikeuttaa kansallinen toimenpide, joka olisi muutoin syrjivä sovellettavassa unionin johdetussa oikeudessa, direktiivi 79/7 mukaan lukien, luodussa erityisessä lainsäädäntökehyksessä, minkä lisäksi siihen voidaan myös vedota sellaisten toimenpiteiden osalta, joilla pyritään hyvittämään ammattiuran aikana koettuja haittoja, jotka tosin juontavat juurensa työelämässä vallinneesta eriarvoisuudesta mutta jotka ilmenevät vasta myöhemmin työmarkkinoilta poistuttaessa.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0113"><NO.P>113.</NO.P><TXT>Unionin oikeudessa positiivisia erityistoimenpiteitä arvioidaan kuitenkin johdonmukaisesti suhteellisuusperiaatteen kannalta, joka edellyttää, että poikkeuksilla ei saa ylittää niitä rajoja, jotka johtuvat siitä, mikä on tarpeellista tavoitellun päämäärän toteuttamiseksi ja tähän soveltuvaa. Tasa-arvoisen kohtelun periaate ja tavoitellun päämäärän asettamat vaatimukset on sovitettava yhteen kaikin mahdollisin tavoin.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0078"><P>Ks. direktiivin 76/207 2 artiklan 4 kohdasta tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20020319">19.3.2002</DATE>, <NAME.CASE>Lommers</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑476/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2002:183">EU:C:2002:183</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0039">39</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20040930">30.9.2004</DATE>, <NAME.CASE>Briheche</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑319/03</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2004:574">EU:C:2004:574</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0024">24</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). Yleisesti ks. ratkaisuehdotukseni <REF.DOC.ECR><NAME.CASE>Cresco Investigation</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑193/17</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2018:614">EU:C:2018:614</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0111">111</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0114"><NO.P>114.</NO.P><TXT>Tarkastelen seuraavaksi näitä vaatimuksia käsiteltävän asian yhteydessä.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ><GR.SEQ LEVEL="3"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="ITALIC">3.</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="ITALIC">Käsiteltävä asia</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0115"><NO.P>115.</NO.P><TXT>INSS ja Espanjan hallitus pitävät kiinni kyseessä olevan etuuden täydentävästä ja korjaavasta luonteesta. Niiden mukaan äitiyden perusteella maksettava lisä sopii laajempaan lainsäädäntökehykseen, jolla pyritään hyvittämään naisten työelämässä ollessaan kokemien haittojen vaikutuksia eläkkeisiin. Ne ovat kuvanneet useita toimenpiteitä, muun muassa toimenpiteitä, joilla hyvitetään maksuosuuksia synnytyksen, äitiysloman ja vanhempainvapaan jälkeisenä aikana, samoin kuin työllisyyden alalla toteutettuja toimenpiteitä, kuten tae pitemmistä isyyslomista. Näitä toimenpiteitä ei kuitenkaan sovelleta taannehtivasti, eikä niillä voida siten korjata sellaisten vanhempien sukupolvien tilannetta, jotka eivät voineet hyötyä niistä. Lisäksi nämä toimenpiteet huomioon ottaen Espanjan hallitus väittää, että tarvetta säilyttää äitiyden perusteella maksettava lisä tulevaisuudessa arvioitaisiin uudelleen säännöllisesti.</TXT></NP.ECR><?PAGE NO="21"?><NP.ECR IDENTIFIER="NP0116"><NO.P>116.</NO.P><TXT>Kansallisen tuomioistuimen olisi tarkasteltava kaikkia näitä osatekijöitä arvioidakseen sitä, onko kyseessä oleva toimenpide todellakin luonteeltaan täydentävä ja hyvittävä sen laajemman järjestelmän muodostamassa kehyksessä, jolla pyritään tosiasiallisesti hyvittämään naisten ammattiuraan liittyviä haittoja.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0117"><NO.P>117.</NO.P><TXT>Vaikka SEUT 157 artiklan 4 kohtaa onkin teoriassa mahdollista soveltaa käsiteltävään asiaan, on kuitenkin katsottava, että unionin tuomioistuimelle esitettyjen tietojen perusteella kyseessä oleva etuus, sellaisena kuin se on tällä hetkellä, ei joka tapauksessa täyttäisi kyseiseen määräykseen sisältyvää oikeasuhteisuuden vaatimusta. Minun on yhdyttävä tältä osin komission näkemykseen: kyseessä oleva toimenpide ei ole suhteellisuusperiaatteen mukainen.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0118"><NO.P>118.</NO.P><TXT>Ensinnäkin, kun tarkastellaan sen soveltuvuutta, on syytä huomata, että kyseessä olevaa toimenpidettä ei sovelleta muihin kuin maksuperusteisiin eläkkeisiin, joihin sukupuolten välinen kuilu todennäköisesti vaikuttaa enemmän, kun muistetaan, että vanhempien sukupolvien naiset eivät todennäköisesti edes saavuta vaadittavaa määrää vuosia, jotta he voisivat vaatia maksuperusteisia eläkkeitä.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0119"><NO.P>119.</NO.P><TXT>Toiseksi, kuten komissio huomauttaa, toimenpidettä sovelletaan ainoastaan eläkkeisiin, joita alettiin maksaa vuonna 2016, jolloin sen ulkopuolelle jäävät niiden sukupolvien naiset, joihin sukupuolten välinen kuilu todennäköisimmin vaikuttaa. Tämä seikka luo nähdäkseni toimenpiteen (virallisesti esitetyn) päämäärän ja sen toteuttamiseen valittujen keinojen välille niin voimakkaan ristiriidan, että toimenpide ei sovellu kyseisen päämäärän saavuttamiseen.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0079"><P>Itse asiassa voitaisiin kohtuudella olettaa, että tällaisella sosiaalipolitiikan toimenpiteellä ei korjata menneisyyttä vaan pikemminkin lujitetaan ja jähmetetään juuri sitä perinteistä työnjakoa, jonka vaikutuksia sillä väitetysti pyritään muuttamaan tulevaisuudessa.</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0120"><NO.P>120.</NO.P><TXT>Kolmanneksi kyseessä oleva toimenpide ei täytä tarpeellisuuden vaatimusta. LGSS:n 60 §:n 1 momentti perustuu sukupuolen muodostamaan poissulkevaan ja automaattiseen perusteeseen. Kyseistä säännöstä sovelletaan vain naisiin, eikä se mahdollista minkäänlaista rinnastettavissa tilanteissa olevien miesten tilanteen huomioon ottamista. Samaa toimenpidettä ei ole mahdollista soveltaa miehiin, joiden ura on keskeytynyt tai jotka ovat maksaneet vähemmän maksuosuuksia lastensa kasvatuksen vuoksi.<NOTE TYPE="FOOTNOTE" NUMBERING="ARAB" NUMBERING.CONTINUED="YES" NOTE.ID="E0080"><P>Ks. vastaavasti tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20011129">29.11.2001</DATE>, <NAME.CASE>Griesmar</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑366/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2001:648">EU:C:2001:648</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0057">57</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>). <QUOT.START CODE="201D" ID="QS0074" REF.END="QE0074"/>Poikkeuslausekkeiden<QUOT.END REF.START="QS0074" CODE="201D" ID="QE0074"/>, jotka mahdollistavat miehiin tietyissä tilanteissa sovellettavat positiiviset erityistoimenpiteet, asemasta ks. tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="19971111">11.11.1997</DATE>, <NAME.CASE>Marschall</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑409/95</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:1997:533">EU:C:1997:533</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0033">33</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>); tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20000328">28.3.2000</DATE>, <NAME.CASE>Badeck ym.</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑158/97</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2000:163">EU:C:2000:163</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0036">36</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>) ja tuomio <REF.DOC.ECR><DATE ISO="20020319">19.3.2002</DATE>, <NAME.CASE>Lommers</NAME.CASE> (<NO.CASE>C‑476/99</NO.CASE>, <NO.ECLI ECLI="ECLI:EU:C:2002:183">EU:C:2002:183</NO.ECLI>, <REF.NP.ECR REF="NP0045">45</REF.NP.ECR> kohta</REF.DOC.ECR>).</P></NOTE></TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0121"><NO.P>121.</NO.P><TXT>On paikallaan esittää vielä yksi loppuhuomautus: käsiteltävässä asiassa ei ole kyseenalaistettu kansallisella toimenpiteellä tavoitellun päämäärän oikeutettavuutta sen enempää kuin kansallisten viranomaisten esittämää tilastollista näyttöäkään, joka osoittaa sukupuolten välisen kuilun muodostaman rakenteellisen ongelman olemassaolon. Lisäksi sosiaaliturvan alaan kuuluvia kansallisia säännöksiä, joilla pyritään korjaamaan sukupuolten välinen kuilu tarjoamalla hyvitystä, voitaisiin nähdäkseni antaa SEUT 157 artiklan 4 kohdan nojalla. LGSS:n 60 §:n 1 momentti ei nykymuodossaan kuitenkaan täytä niin soveltuvuuden kuin tarpeellisuudenkaan vaatimusta siten, että se olisi suhteellisuusperiaatteen mukainen, jota on noudatettava, jotta tällainen toimenpide olisi sallittu SEUT 157 artiklan 4 kohdan nojalla.</TXT></NP.ECR><NP.ECR IDENTIFIER="NP0122"><NO.P>122.</NO.P><TXT>Näiden näkökohtien perusteella katson, että käsiteltävässä asiassa kyseessä oleva toimenpide ei ole sallittu SEUT 157 artiklan 4 kohdan nojalla ja että se on siten unionin oikeuden vastainen.</TXT></NP.ECR></GR.SEQ></GR.SEQ></GR.SEQ><?PAGE NO="22"?><GR.SEQ LEVEL="1"><TITLE><TI><NP><NO.P><HT TYPE="BOLD">V</HT></NO.P><TXT><HT TYPE="BOLD">Ratkaisuehdotus</HT></TXT></NP></TI></TITLE><NP.ECR IDENTIFIER="NP0123"><NO.P>123.</NO.P><TXT>Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Juzgado de lo Social n.<HT TYPE="SUP">o</HT> 3 de Geronan esittämään ennakkoratkaisukysymykseen seuraavasti:</TXT><P>Miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen asteittaisesta toteuttamisesta sosiaaliturvaa koskevissa kysymyksissä <DATE ISO="19781219">19.12.1978</DATE> annetun neuvoston direktiivin 79/7/ETY 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jossa yhtäältä myönnetään oikeus eläkkeeseen maksettavaan lisään naisille, joilla on vähintään kaksi lasta ja jotka saavat oikeuden maksuperusteiseen, pysyvän työkyvyttömyyden perusteella maksettavaan eläkkeeseen sen voimaantulon jälkeen, mutta jossa toisaalta ei säädetä mahdollisuudesta myöntää tätä oikeutta minkäänlaisessa tilanteessa oleville miehille.</P></NP.ECR></GR.SEQ></CONTENTS.CONCLUSION></CONCLUSION>