2011R0286 — FI — 19.04.2011 — 000.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 286/2011, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2011, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EYV L 083, 30.3.2011, p.1) |
Oikaisu
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 286/2011,
annettu 10 päivänä maaliskuuta 2011,
aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 ( 1 ) ja erityisesti sen 53 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:|
(1) |
Asetuksella (EY) N:o 1272/2008 yhdenmukaistetaan aineiden, seosten ja tiettyjen erityisten esineiden luokitusta ja merkintöjä koskevat säännökset ja kriteerit Euroopan unionissa. |
|
(2) |
Asetuksessa otetaan huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien (YK:n) kemikaalien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä (Globally Harmonised System of Classification and Labelling of Chemicals), jäljempänä ’GHS’. |
|
(3) |
GHS:n luokituskriteerejä ja merkintäsääntöjä tarkastellaan säännöllisesti YK:n tasolla. GHS:n tarkistettu kolmas versio hyväksyttiin vaarallisten aineiden kuljetusta ja kemikaalien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettua luokitus- ja merkintäjärjestelmää käsittelevässä Yhdistyneiden Kansakuntien asiantuntijakomiteassa (UNCETDG/GHS) joulukuussa 2008. Siihen sisältyy muutoksia muun muassa vaaralausekkeiden määrittämistä ja pienten pakkausten merkitsemistä koskeviin säännöksiin, hengitysteiden ja ihon herkistymisen uusia alakategorioita, vesiympäristöön kohdistuvien pitkäaikaisten vaarojen (kroonisen myrkyllisyyden) luokituskriteerien tarkistus sekä uusi vaaraluokka aineille ja seoksille, jotka ovat vaarallisia otsonikerrokselle. Sen vuoksi on tarpeen mukauttaa asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteissä olevat tekniset säännökset ja kriteerit GHS:n tarkistettuun kolmanteen versioon. |
|
(4) |
GHS-järjestelmän mukaan viranomaiset voivat antaa täydentäviä merkintäsääntöjä sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka ovat jo herkistyneet tietylle kemikaalille, joka voi aiheuttaa vasteen hyvin pienenä pitoisuutena. Olisi otettava käyttöön vaatimus, jonka mukaan tällaisen kemikaalin nimi on merkittävä varoitusetikettiin, vaikka kemikaalia olisi seoksessa hyvin pienenä pitoisuutena. |
|
(5) |
Lisäksi olisi muutettava liitteissä olevien erilaisten säännösten käsitteistöä ja eräitä teknisiä kriteerejä, jotta toimijat ja täytäntöönpanon valvonnasta vastaavat viranomaiset voisivat helpommin panna säännökset täytäntöön ja jotta säädös olisi johdonmukaisempi ja selkeämpi. |
|
(6) |
Sen varmistamiseksi, että aineiden toimittajat voivat sopeutua tällä asetuksella käyttöön otettaviin uusiin luokitus-, merkintä- ja pakkaamissäännöksiin, olisi säädettävä siirtymäkaudesta ja lykättävä tämän asetuksen soveltamista. Tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten vapaaehtoinen soveltaminen ennen siirtymäkauden päättymistä olisi kuitenkin sallittava. |
|
(7) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, ( 2 ) |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 1272/2008 seuraavasti:
1) Poistetaan 25 artiklan 5 kohta.
2) Lisätään 26 artiklan 1 kohtaan uusi e alakohta seuraavasti:
”e) jos on käytettävä varoitusmerkkiä ’GHS02’ tai ’GHS06’, varoitusmerkin ’GHS04’ käyttö on vapaaehtoista.”
3) Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.
4) Muutetaan liite II tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.
5) Muutetaan liite III tämän asetuksen liitteen III mukaisesti.
6) Muutetaan liite IV tämän asetuksen liitteen IV mukaisesti.
7) Muutetaan liite V tämän asetuksen liitteen V mukaisesti.
8) Muutetaan liite VI tämän asetuksen liitteen VI mukaisesti.
9) Muutetaan liite VII tämän asetuksen liitteen VII mukaisesti.
2 artikla
Siirtymäsäännökset
1. Poiketen siitä, mitä 3 artiklan toisessa kohdassa säädetään, aineet voidaan luokitella, merkitä ja pakata asetuksen (EY) N:o 1272/2008, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, mukaisesti ennen 1 päivää joulukuuta 2012 ja seokset ennen 1 päivää kesäkuuta 2015.
2. Poiketen siitä, mitä 3 artiklan toisessa kohdassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti luokiteltuja, merkittyjä ja pakattuja aineita, jotka saatetaan markkinoille ennen 1 päivää joulukuuta 2012, ei tarvitse uudelleenmerkitä ja -pakata tämän asetuksen mukaisesti 1 päivään joulukuuta 2014 asti.
3. Poiketen siitä, mitä 3 artiklan toisessa kohdassa säädetään, direktiivin 1999/45/EY ( 3 ) tai asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti luokiteltuja, merkittyjä ja pakattuja seoksia, jotka saatetaan markkinoille ennen 1 päivää kesäkuuta 2015, ei tarvitse uudelleenmerkitä ja -pakata tämän asetuksen mukaisesti 1 päivään kesäkuuta 2017 asti.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan aineisiin 1 päivästä joulukuuta 2012 ja seoksiin 1 päivästä kesäkuuta 2015.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
A. Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I oleva 1 osa seuraavasti:
1) Korvataan 1.1.2.2.2 jaksossa olevan taulukon 1.1 alla oleva huomautus seuraavasti:
”Huomautus:
Yleiset raja-arvot on ilmoitettu painoprosentteina lukuun ottamatta kaasumaisia seoksia niissä vaaraluokissa, joiden yleiset raja-arvot voidaan parhaiten kuvata tilavuusprosentteina.”;
2) Korvataan 1.1.3.1 jakson ensimmäisen virkkeen alku ilmauksella ”Jos testattua seosta”;
3) Korvataan 1.1.3.2, 1.1.3.3 ja 1.1.3. 4 jakso seuraavasti:
”1.1.3.2 Valmistuserien samankaltaisuus
Seoksen testatun valmistuserän voidaan olettaa olevan vaarakategorialtaan oleellisesti samankaltainen kuin saman kaupallisen tuotteen testaamaton valmistuserä, jonka on valmistanut tai jonka valmistusta on valvonut sama toimittaja, ellei ole syytä epäillä merkittävää vaihtelua, joka aiheuttaa testaamattoman erän vaaraluokituksen muuttumisen. Jos merkittävää vaihtelua esiintyy, uusi arviointi on tarpeen.
1.1.3.3 Erittäin vaarallisten seosten väkevöittäminen
Kun kyseessä on 3.1, 3.2, 3.3, 3.8, 3.9, 3.10 ja 4.1 jaksossa tarkoitettujen seosten luokitus, ja jos testattu seos on luokiteltu ylimpään vaarakategoriaan tai alakategoriaan ja kyseiseen kategoriaan tai alakategoriaan kuuluvien testatun seoksen aineosien pitoisuus nousee, tuloksena oleva testaamaton seos on luokiteltava kyseiseen kategoriaan tai alakategoriaan ilman lisätestejä.
1.1.3.4 Interpolointi myrkyllisyyskategorian sisällä
Kun kyseessä on 3.1, 3.2, 3.3, 3.8, 3.9, 3.10 ja 4.1 jaksossa tarkoitettujen seosten luokitus ja tarkastellaan kolmea seosta (A, B ja C), jotka sisältävät samat vaaralliset aineosat ja joista seokset A ja B on testattu ja ne kuuluvat samaan vaarakategoriaan, niin seoksen C katsotaan kuuluvaan samaan vaarakategoriaan kuin A ja B, jos testaamaton seos C sisältää samat vaaralliset aineosat kuin seokset A ja B, mutta seoksen C vaarallisten aineosien pitoisuudet ovat seosten A ja B vaarallisten aineosien pitoisuuksien välillä.”;
4) Korvataan 1.1.3.5 jakson viimeinen virke seuraavasti:
”Jos seos (i) tai (ii) on jo luokiteltu testitulosten perusteella, myös toiselle kyseisistä seoksista osoitetaan sama vaarakategoria.”
5) Korvataan 1.2, 1.2.1, 1.2.1.1, 1.2.1.2 ja 1.2.1.3 jakso seuraavasti:
”1.2 Merkinnät
1.2.1 Varoitusetikettien käyttöä koskevat 31 artiklassa edellytetyt yleiset säännöt
|
1.2.1.1 |
Varoitusmerkkien on oltava kärjellään olevan neliön muotoisia. |
|
1.2.1.2 |
Liitteen V mukaisissa varoitusmerkeissä on oltava musta symboli valkoisella taustalla sekä punainen kehys, joka on riittävän leveä ollakseen selkeästi näkyvä. |
|
1.2.1.3 |
Kunkin varoitusmerkin on peitettävä vähintään yksi viidestoistaosa 17 artiklassa vaadituille tiedoille tarkoitetun varoitusetiketin vähimmäispinta-alasta. Kunkin varoitusmerkin on oltava pinta-alaltaan vähintään 1 cm2. |
|
1.2.1.4 |
Varoitusetiketin ja kunkin varoitusmerkin mitat ovat seuraavat:
Taulukko 1.3 Varoitusetikettien ja varoitusmerkkien vähimmäismitat
|
6) Korvataan jakson 1.5.2.1.3 johdantolause seuraavasti:
”Jäljempänä lueteltuihin vaarakategorioihin liittyvät varoitusmerkki, huomiosana, vaaralauseke ja turvalauseke voidaan jättää pois 17 artiklassa vaadituista merkinnöistä, kun:”;
7) Korvataan 1.5.2.2 jakson b alakohta seuraavasti:
”b) liukenevan pakkauksen sisältö luokitellaan kuuluvaksi yksinomaan yhteen tai useampaan 1.5.2.1.1 jakson b alakohdassa, 1.5.2.1.2 jakson b alakohdassa tai 1.5.2.1.3 jakson b alakohdassa esitettyyn vaarakategoriaan, ja”.
B. Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I oleva 2 osa seuraavasti:
1) Muutetaan 2.1.4.1 jakso seuraavasti:
a) Korvataan kaavion 2.1.1 alla oleva alaviite seuraavasti:
”(*) Ks. vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat YK:n suositukset, mallisäännöt, 16. tarkistettu laitos, 2.1.2 luku.”
b) Korvataan kaavio 2.1.3 seuraavasti:
”Kaavio 2.1.3
Menettely vaarallisuusluokan määrittämiseksi räjähteiden luokassa (kuljetusluokka 1)
”
c) Korvataan kaavio 2.1.4 seuraavasti:
”Kaavio 2.1.4
Ammoniumnitraattiemulsion, -suspension ja -geelin luokitusmenettely
”
2) Korvataan 2.1.4.2 jakson huomautus seuraavasti:
”Huomautus:
Jos orgaanisten materiaalien eksoterminen hajoamisenergia on alle 800 J/g, ei tarvitse tehdä sarjan 1 tyypin (a) räjähdyksen leviämistestiä eikä sarjan 2 tyypin (a) iskusta johtuvaa räjähdysherkkyyttä mittaavaa testiä. Orgaanisille aineille ja orgaanisten aineiden seoksille, joiden hajoamisenergia on 800 J/g tai sen yli, ei tarvitse tehdä sarjan 1 tyypin (a) ja sarjan 2 tyypin (a) testejä, jos seuraavista testeistä on saatu tulokseksi ’ei’: ballistic mortar Mk.IIId test (F.1), tai ballistic mortar test (F.2) tai BAM Trauzl test (F.3), jossa on laukaisimena standardisytytin n:o 8 (katso UN RTDG, Manual of Tests and Criteria, lisäys 1). Siinä tapauksessa sarjan 1 tyypin (a) ja sarjan 2 tyypin (a) testien tulokseksi katsotaan ’-’.”;
3) Korvataan 2.2.2.1 jaksossa olevan taulukon 2.2.1 alla oleva huomautus seuraavasti:
”Huomautus:
Aerosoleja ei saa luokitella syttyviksi kaasuiksi; ks. 2.3 jakso.”;
4) Korvataan 2.3.2.1 jakson huomautus seuraavilla huomautuksilla:
”Huomautus 1
Syttyvät aineosat eivät kata pyroforisia, itsestään kuumenevia tai veden kanssa reagoivia aineita ja seoksia, koska näitä aineosia ei käytetä aerosoleissa.
Huomautus 2
Syttyvät aerosolit eivät kuulu lisäksi jakson 2.2 (syttyvät kaasut), 2.6 (syttyvät nesteet) tai 2.7 (syttyvät kiinteät aineet) soveltamisalaan.”
5) Lisätään 2.3.2.2 jakson tekstikappaleen jälkeen huomautus seuraavasti:
”Huomautus:
Aerosolit, joille ei suoriteta tämän jakson mukaista syttyvyysluokitusmenettelyä, on luokiteltava syttyviksi aerosoleiksi kategoriaan 1.”;
6) Korvataan 2.4.2.1 jaksossa olevan taulukon 2.4.1 alla oleva huomautus seuraavasti:
”Huomautus:
’Kaasuilla, jotka aiheuttavat tai edistävät muiden materiaalien palamista enemmän kuin ilma’ tarkoitetaan puhtaita kaasuja tai kaasuseoksia, joiden hapetuskyky on yli 23,5 prosenttia määritettynä ISO 10156:ssa, sellaisena kuin se on muutettuna, tai 10156–2:ssa, sellaisena kuin se on muutettuna, yksilöidyllä menetelmällä.”
7) Lisätään 2.5.3 jaksossa olevan taulukon 2.5.2 alle huomautus seuraavasti:
”Huomautus:
Varoitusmerkkiä ’GHS04’ ei vaadita sellaisiin paineen alaisiin kaasuihin, joissa käytetään vaaramerkkiä ’GHS02’ tai ’GHS06’.”
8) Lisätään 2.6.2.1 jaksossa olevan taulukon 2.6.1 alle huomautus seuraavasti:
”Huomautus:
Aerosoleja ei saa luokitella syttyviksi nesteiksi; ks. 2.3 jakso.”;
9) Muutetaan 2.6.4.2 jakso seuraavasti:
a) Korvataan ensimmäinen kappale seuraavasti:
”Kun kyseessä on seos ( 4 ), joka sisältää tunnettuja syttyviä nesteitä määriteltyinä pitoisuuksina, siitä huolimatta että ne voivat sisältää haihtumattomia aineosia kuten polymeerejä tai lisäaineita, leimahduspistettä ei tarvitse määrittää kokeellisesti, jos 2.6.4.3 jaksossa esitettyä menetelmää käyttämällä laskettu seoksen leimahduspiste on vähintään 5 °C ( 5 ) suurempi kuin asianomainen luokituskriteeri (23 °C tai 60 °C) edellyttäen, että
b) Lisätään b alakohtaan ilmaus ”seoksen”;
10) Poistetaan 2.6.4.4 jaksossa olevasta taulukosta 2.6.3 kohta ”British Standards Institute, BS 2000 Part 170 sellaisena kuin se on muutettuna (sama kuin EN ISO 13736)”;
11) Korvataan 2.6.4.5 jakso seuraavasti:
|
”2.6.4.5 |
Nesteitä, joiden leimahduspiste on yli 35 °C mutta enintään 60 °C, ei tarvitse luokitella kategoriaan 3, jos UN RTDG:hen liittyvän käsikirjan ’Manual of Tests and Criteria’ (Kokeet ja kriteerit) III osan 32 jaksossa esitetyssä palamisen ylläpitämistä koskevassa testissä L.2 on saatu negatiiviset tulokset.” |
12) Lisätään uusi 2.6.4.6 kohta seuraavasti:
|
”2.6.4.6 |
Mahdolliset testimenetelmät syttyvien nesteiden kiehumisen alkamislämpötilan määrittämiseksi on lueteltu taulukossa 2.6.4.
Taulukko 2.6.4 Menetelmät syttyvien nesteiden kiehumisen alkamislämpötilan määrittämiseksi
|
||||||||
13) Korvataan 2.7.2.3 jaksossa olevan taulukon 2.7.1 alla oleva huomautus seuraavasti:
”Huomautus 1
Testi on suoritettava aineella tai seoksella siinä fysikaalisessa muodossa kuin se saatetaan markkinoille. Jos esimerkiksi toimitusta tai kuljetusta varten sama kemikaali on määrä saattaa markkinoille fysikaalisessa muodossa, joka eroaa siitä, jossa testi suoritettiin, ja jonka katsotaan todennäköisesti muuttavan olennaisesti sen toimintaa luokitustestissä, aine on testattava myös uudessa muodossa.
Huomautus 2:
Aerosoleja ei saa luokitella syttyviksi kiinteiksi aineiksi; ks. 2.3 jakso.”;
14) [Ei koske suomenkielistä toisintoa];
15) Korvataan 2.11.1.2 jakso seuraavasti:
|
”2.11.1.2 |
Aineen tai seoksen itsestään kuumeneminen on prosessi, jossa kyseinen aine tai seos reagoidessaan vähitellen (ilmassa olevan) hapen kanssa synnyttää lämpöä. Jos lämpöä syntyy nopeammin kuin sitä häviää, aineen tai seoksen lämpötila kohoaa, mikä voi induktioajan jälkeen johtaa itsestään syttymiseen ja palamiseen.”; |
16) [Ei koske suomenkielistä toisintoa].
C. Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I oleva 3 osa seuraavasti:
1) Korvataan 3.1.2.1 jakso seuraavasti:
|
”3.1.2.1 |
Aine voidaan luokitella yhteen neljästä myrkyllisyyskategoriasta suun, ihon tai hengitysteiden kautta tapahtuvan altistuksen tuloksena todettavan välittömän myrkyllisyyden perusteella taulukossa 3.1.1 esitettyjen numeeristen lukuarvojen mukaisesti. Välittömän myrkyllisyyden arvot ilmaistaan (likimääräisinä) LD50-arvoina (suun tai ihon kautta) tai LC50-arvoina (hengitysteitse) tai välittömän myrkyllisyyden estimaatteina (ATE). Tätä koskevat selittävät huomautukset on esitetty taulukon 3.1.1 yhteydessä.
Taulukko 3.1.1 Välittömän myrkyllisyyden vaarakategoriat ja niiden määrityksessä käytettävät välittömän myrkyllisyyden estimaatit (ATE)
Taulukkoa 3.1.1 koskevat huomautukset: a) Aineen luokituksessa käytettävä välittömän myrkyllisyyden estimaatti (ATE) johdetaan LD50/LC50-arvosta, kun sellainen on saatavilla. b) Seokseen sisältyvän aineen luokituksessa käytettävä välittömän myrkyllisyyden estimaatti (ATE) johdetaan — LD50/LC50-arvosta, kun sellainen on saatavilla, — taulukosta 3.1.2 saatavasta asianmukaisesta muuntolukuarvosta, joka liittyy vaihteluvälitestin tuloksiin, tai — taulukosta 3.1.2 saatavasta asianomaisesta muuntolukuarvosta, joka liittyy luokituskategoriaan. c) Taulukossa esitetyt hengitystiemyrkyllisyyden yleiset pitoisuusrajat perustuvat neljän tunnin testialtistuksiin. Olemassa olevat hengitystiemyrkyllisyyttä koskevat tiedot, jotka on saatu yhden tunnin altistumisella, voidaan muuntaa jakamalla ne kaasujen ja höyryjen osalta kahdella ja pölyjen ja sumujen osalta neljällä. d) Joidenkin aineiden testausilmassa ei ole pelkästään höyryä, vaan se koostuu neste- ja höyryfaasien seoksesta. Joidenkin muiden aineiden testausilma voi koostua höyrystä, joka on lähes kaasufaasissa. Jälkimmäisissä tapauksissa luokituksen on perustuttava ppmV-arvoon seuraavasti: kategoria 1 (100 ppmV), kategoria 2 (500 ppmV), kategoria 3 (2 500 ppmV), kategoria 4 (20 000 ppmV). Termit ’pöly’, ’sumu’ ja ’höyry’ määritellään seuraavasti: — Pöly: kaasussa (yleensä ilmassa) olevat aineen tai seoksen kiinteät hiukkaset — Sumu: kaasussa (yleensä ilmassa) olevat aineen tai seoksen nestemäiset pisarat — Höyry: aineen tai seoksen kaasumainen olomuoto, joka vapautuu kyseisen aineen tai seoksen nestemäisestä tai kiinteästä olomuodosta. Pölyä muodostuu yleensä mekaanisissa prosesseissa. Sumua muodostuu tavallisesti ylikyllästettyjen höyryjen kondensoituessa tai nesteiden leikkautuessa fysikaalisesti. Pölyjen ja sumujen hiukkaskoko vaihtelee yleensä alle 1:stä noin 100 mikrometriin.” |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2) Korvataan 3.1.3.2 kohta seuraavasti:
|
”3.1.3.2 |
Välittömästi myrkyllisiä seoksia luokiteltaessa on otettava huomioon kaikki altistumisreitit, mutta yksikin altistumisreitti riittää, jos kaikki aineosat testataan tai arvioidaan kyseistä reittiä käyttäen eikä ole asianmukaista näyttöä siitä, että välitön myrkyllisyys voisi aiheutua useiden reittien kautta. Jos on näyttöä useiden altistumisreittien kautta aiheutuvasta myrkyllisyydestä, luokitus on tehtävä kaikkien asiaankuuluvien altistumisreittien osalta. Kaikki saatavilla olevat tiedot on tutkittava. On käytettävä vakavinta vaarakategoriaa vastaavia varoitusmerkkiä ja huomiosanoja ja kaikkia asiaankuuluvia vaaralausekkeita.” |
3) Lisätään 3.1.3.3 jaksoon c ja d alakohta seuraavasti:
”c) Jos seoksen kaikkien aineosien muunnetut välittömän myrkyllisyyden piste-estimaatit kuuluvat samaan kategoriaan, seos on luokiteltava kyseiseen kategoriaan.
d) Jos seoksen aineosista on saatavilla ainoastaan vaihteluväliä koskevia tietoja (tai välittömän myrkyllisyyden vaarakategoriaa koskevia tietoja), tiedot voidaan muuntaa taulukon 3.1.2 mukaisesti piste-estimaateiksi, joita käytetään uuden seoksen luokituksessa 3.1.3.6.1 ja 3.1.3.6.2.3 jaksossa esitetyissä kaavoissa.”
4) Korvataan 3.1.3.5.2 jakso seuraavasti:
|
”3.1.3.5.2 |
Jos testattua seosta laimennetaan laimentimella, jonka myrkyllisyysluokitus on sama tai alempi kuin vähiten vaarallisen alkuperäisen aineosan ja jonka ei odoteta vaikuttavan muiden aineosien myrkyllisyyteen, uusi laimennettu seos voidaan luokitella alkuperäistä testattua seosta vastaavaksi. Vaihtoehtoisesti voidaan soveltaa 3.1.3.6.1 jaksossa selostettua kaavaa.” |
5) Muutetaan 3.1.3.6.1 jakso seuraavasti:
a) korvataan c alakohta seuraavasti:
”c) ei oteta huomioon aineosia, joita koskevat saatavilla olevat tiedot ovat peräisin raja-annostestistä (asianomaista altistumisreittiä koskevan kategorian 4 ylemmällä kynnysarvolla taulukon 3.1.1 mukaisesti) ja jotka eivät osoita välitöntä myrkyllisyyttä.”;
b) korvataan c alakohdan jäljessä oleva ensimmäinen virke seuraavasti:
”Tämän jakson soveltamisalaan kuuluvia aineosia pidetään aineosina, joiden välittömän myrkyllisyyden estimaatti (ATE) on tunnettu. Ks. taulukon 3.1.1 huomautus b) ja 3.1.3.3 jakso käytettävissä olevien tietojen asianmukaiseksi soveltamiseksi jäljempänä olevaan kaavaan sekä 3.1.3.6.2.3 jakso.”
6) Korvataan 3.1.3.6.2.1 jakson a alakohdan alaviite 1 seuraavasti:
”(1) Jos seos sisältää aineosia, joista ei ole välitöntä myrkyllisyyttä koskevia tietoja kaikkien altistumisreittien osalta, välittömän myrkyllisyyden estimaatit voidaan ekstrapoloida käytettävissä olevista tiedoista ja niitä voidaan soveltaa asianomaisiin altistumisreitteihin (ks. 3.1.3.2 jakso). Erityislainsäädännössä voidaan kuitenkin vaatia jonkin tietyn altistumisreitin testaamista. Siinä tapauksessa kyseistä altistumisreittiä koskeva luokitus tehdään kyseisen lainsäädännön perusteella.”
7) Korvataan 3.1.3.6.2.2 jakso seuraavasti:
|
”3.1.3.6.2.2. |
Jos aineosaa, josta ei ole lainkaan käyttökelpoista tietoa luokitusta varten, käytetään seoksessa pitoisuutena, joka on vähintään 1 prosenttia, päätellään että seokselle ei voida määrittää lopullista välittömän myrkyllisyyden estimaattia. Tällöin seos luokitellaan ainoastaan tunnettujen aineosiensa perusteella, ja varoitusetikettiin ja käyttöturvallisuustiedotteeseen lisätään huomautus: ’× % seoksesta koostuu aineosasta (aineosista), jonka (joiden) myrkyllisyyttä ei tunneta’.” |
8) Korvataan 3.1.3.6.2.3 jaksossa olevan taulukon 3.1.2 otsikko seuraavasti:
”Kokeellisesti saatujen välittömän myrkyllisyyden vaihteluvälien (tai välittömän myrkyllisyyden vaarakategorioiden) muuntaminen välittömän myrkyllisyyden piste-estimaateiksi käytettäviksi seosten luokitukseen tarkoitetuissa kaavoissa”
9) Lisätään 3.1.4.1 jaksoon seuraava lause:
”Yhdistettyjä vaaralausekkeita voidaan käyttää liitteen III mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan soveltamista.”
10) Korvataan taulukoissa 3.1.3, 3.2.5, 3.3.5, 3.4.4 ja 3.8.4 oleva varoitusmerkki, jossa on huutomerkki, seuraavalla varoitusmerkillä:
”
”
11) Korvataan 3.4.1.5 jaksossa oleva ilmaisu ”Jäljempänä 3.4.4 jaksossa” ilmaisulla ”Liitteessä II olevassa 2.8 jaksossa”.
12) Lisätään 3.4.1.6 jaksoon ilmauksen ”hengitysteitä herkistävä” jälkeen sana ”ja”.
13) Korvataan 3.4.2–3.4.2.2.4.1 jakso seuraavasti:
”3.4.2 Aineiden luokituskriteerit
3.4.2.1 Hengitysteitä herkistävät aineet
3.4.2.1.1 Vaarakategoriat
|
3.4.2.1.1.1. |
Hengitysteitä herkistävät aineet on luokiteltava kategoriaan 1, jos tietoja ei ole riittävästi alakategorioihin jakamista varten. |
|
3.4.2.1.1.2. |
Jos tietoja on riittävästi, hengitysteitä herkistävät aineet voidaan luokitella 3.4.2.1.1.3 jakson mukaisen tarkemman arvioinnin perusteella alakategoriaan 1A (voimakkaasti herkistävät aineet) tai alakategoriaan 1B (muut hengitysteitä herkistävät aineet). |
|
3.4.2.1.1.3. |
Joko ihmisissä tai eläimissä todetut vaikutukset oikeuttavat yleensä hengitysteitä herkistävien aineiden luokitukseen todistusnäytön arvioinnin perusteella. Aineet voidaan luokitella todistusnäyttöön perustuvaa lähestymistapaa käyttäen alakategoriaan 1A tai 1B taulukossa 3.4.1 esitettyjen kriteerien mukaisesti ja ihmisten altistumistapauksista tai epidemiologisista tutkimuksista saadun luotettavan ja laadukkaan näytön ja/tai asianmukaisista eläinkokeista tehtyjen havaintojen perusteella. |
|
3.4.2.1.1.4. |
Aineet on luokiteltava hengitysteitä herkistäviksi taulukon 3.4.1. kriteerien mukaisesti:
Taulukko 3.4.1 Hengitysteitä herkistävien aineiden vaarakategoria ja alakategoriat
|
||||||||||
3.4.2.1.2 Ihmisillä saatu näyttö
|
3.4.2.1.2.1. |
Näyttö siitä, että aine voi aiheuttaa spesifistä hengitysteiden yliherkkyyttä, perustuu yleensä ihmisillä saatuun kokemukseen. Tällainen yliherkkyys ilmenee tavallisesti astmana, mutta se voi ilmetä myös nuhana/sidekalvotulehduksena ja keuhkorakkuloiden tulehduksena. Tila on kliiniseltä kuvaltaan allerginen reaktio. Immunologisia mekanismeja ei kuitenkaan tarvitse osoittaa. |
|
3.4.2.1.2.2. |
Kun tarkastellaan ihmisillä saatua näyttöä, on luokituksesta päätettäessä tarpeen ottaa tapauskohtaisten tulosten lisäksi huomioon myös: a) altistuneiden henkilöiden määrä; b) altistumisen laajuus. Ihmisillä saatujen tietojen käyttöä käsitellään 1.1.1.3, 1.1.1.4 ja 1.1.1.5 jaksossa. |
|
3.4.2.1.2.3 |
Edellä mainittu näyttö voi olla a) sairauskertomus ja tulokset aineelle altistumiseen liittyvistä keuhkojen toimintakokeista, joita tukee muu näyttö, muun muassa i) immunologinen in vivo -testi (kuten ihopistokoe [skin prick test]); ii) immunologinen in vitro -testi (kuten serologinen analyysi); iii) tutkimukset, joissa todetaan muita spesifisiä yliherkkyysreaktioita, kuten toistuva lievä ärsytys, farmakologisesti välittyvät vaikutukset, mutta joissa ei ole osoitettu immunologisia vaikutusmekanismeja; iv) kemiallinen rakenne, joka muistuttaa sellaisten aineiden kemiallista rakennetta, joiden tiedetään aiheuttavan hengitysteiden yliherkkyyttä; b) positiivinen tulos yhdestä tai useammasta keuhkoaltistustestistä, joka on tehty kyseisellä aineella spesifisen yliherkkyysreaktion määrittämiseksi hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. |
|
3.4.2.1.2.4 |
Sairauskertomuksen on sisällettävä sekä lääketieteelliset että työolosuhteita koskevat tiedot, jotta voidaan päätellä, onko tietylle aineelle altistuminen yhteydessä hengitysteiden yliherkkyyden kehittymiseen. Olennaisen tärkeitä ovat tiedot, jotka koskevat sairautta pahentavia tekijöitä sekä kotona että työpaikalla, taudin puhkeamista ja kehittymistä sekä potilaan suvussa esiintyviä ja hänen itsensä aiempia sairauksia. Sairauskertomuksessa on mainittava myös lapsena sairastetut muut allergiset tai hengityselinsairaudet sekä tupakointitavat. |
|
3.4.2.1.2.5 |
Keuhkoaltistustesteistä saatuja positiivisia tuloksia pidetään yksinään riittävänä näyttönä luokitusta varten. On kuitenkin huomattava, että käytännössä useat edellä mainituista kokeista on jo tehty. |
3.4.2.1.3 Eläinkokeet
|
3.4.2.1.3.1 |
Muun muassa seuraavien eläinkokeiden ( 6 ) tulokset voivat osoittaa aineen kykyä aiheuttaa hengitysteiden herkistymistä ihmisellä ( 7 ): a) immunoglobuliini E:n (IgE) ja muiden spesifien immunologisten parametrien määritys hiirillä; b) spesifiset keuhkovasteet marsuilla. |
3.4.2.2 Ihoa herkistävät aineet
3.4.2.2.1 Vaarakategoriat
|
3.4.2.2.1.1 |
Ihoa herkistävät aineet on luokiteltava kategoriaan 1, jos tietoja ei ole riittävästi alakategorioihin jakamista varten. |
|
3.4.2.2.1.2 |
Jos tietoja on riittävästi, ihoa herkistävät aineet voidaan luokitella 3.4.2.2.1.3 jakson mukaisen tarkemman arvioinnin perusteella alakategoriaan 1A (voimakkaasti herkistävät aineet) tai alakategoriaan 1B (muut ihoa herkistävät aineet). |
|
3.4.2.2.1.3 |
Joko ihmisillä tai eläimillä todetut vaikutukset oikeuttavat yleensä todistusnäyttöön perustuvan lähestymistavan mukaisesti luokitukseen ihoa herkistäviksi aineiksi 3.4.2.2.2 jaksossa kuvatulla tavalla. Aineet voidaan luokitella todistusnäyttöön perustuvaa lähestymistapaa käyttäen alakategoriaan 1A tai 1B taulukossa 3.4.2 esitettyjen kriteerien mukaisesti ja ihmisten altistumistapauksista tai epidemiologisista tutkimuksista saadun luotettavan ja laadukkaan näytön ja/tai asianmukaisista eläinkokeista tehtyjen havaintojen perusteella 3.4.2.2.2.1 ja 3.4.2.2.3.2 jaksossa esitettyjen alakategoriaa 1A koskevien ohjearvojen sekä 3.4.2.2.2.2 ja 3.4.2.2.3.3 jaksossa esitettyjen alakategoriaa 1B koskevien ohjearvojen mukaisesti. |
|
3.4.2.2.1.4 |
Aineet on luokiteltava ihoa herkistäviksi taulukossa 3.4.2 esitettyjen kriteerien mukaisesti:
Taulukko 3.4.2 Ihoa herkistävien aineiden vaarakategoria ja alakategoriat
|
3.4.2.2.2 Ihmisillä saatu näyttö
|
3.4.2.2.2.1 |
Alakategoriaa 1A koskeva ihmisillä saatu näyttö voi olla a) positiivisia vasteita annoksella ≤ 500 μg/cm2 (HRIPT, HMT – induktion kynnysarvo); b) diagnostisten lapputestien tuloksia, joiden mukaan suhteellisen vähäinen altistuminen aiheuttaa tietyssä väestöryhmässä reaktioita suhteellisen paljon ja merkittävästi; c) muuta epidemiologista näyttöä, jonka mukaan suhteellisen vähäinen altistuminen aiheuttaa allergista kosketusihottumaa suhteellisen paljon ja merkittävästi. |
|
3.4.2.2.2.2 |
Alakategoriaa 1B koskeva ihmisillä saatu näyttö voi olla a) positiivisia vasteita annoksella > 500 μg/cm2 (HRIPT, HMT – induktion kynnysarvo); b) diagnostisten lapputestien tuloksia, joiden mukaan suhteellisen suuri altistuminen aiheuttaa tietyssä väestöryhmässä reaktioita suhteellisen vähän mutta merkittävästi; c) muuta epidemiologista näyttöä, jonka mukaan suhteellisen suuri altistuminen aiheuttaa allergista kosketusihottumaa suhteellisen vähän mutta merkittävästi. Ihmisillä saatujen tietojen käyttöä käsitellään 1.1.1.3, 1.1.1.4 ja 1.1.1.5 jaksossa. |
3.4.2.2.3 Eläinkokeet
|
3.4.2.2.3.1 |
Kategorian 1 osalta adjuvanttityyppisessä ihon herkistävyyskokeessa saatuja tuloksia pidetään positiivisina, kun vähintään 30 prosentissa koe-eläimistä havaitaan vaste. Marsuilla tehdyssä muussa kuin adjuvanttitestissä saatuja tuloksia pidetään positiivisina, kun vähintään 15 prosentissa koe-eläimistä havaitaan vaste. Kategorian 1 osalta paikallisessa imusolmukemääritysmenetelmässä vaste katsotaan positiiviseksi, jos stimulaatioindeksi on vähintään 3. Ihon herkistymistä koskevat testimenetelmät kuvataan OECD:n yleisohjeessa 406 (marsuilla tehtävä maksimisaatiotesti ja marsuilla tehtävä Bühler-testi) ja yleisohjeessa 429 (paikallinen imusolmukemääritysmenetelmä, LLNA). Myös muita menetelmiä voidaan käyttää edellyttäen, että ne on validoitu hyvin ja niiden käyttö on tieteellisesti perusteltua. Esimerkiksi hiiren korvan turpoamistesti (MEST) voisi olla luotettava seulontatesti kohtalaisesti ja vahvasti herkistävien aineiden havaitsemiseen, ja sitä voitaisiin käyttää ihoherkistyspotentiaalin arvioinnin ensimmäisenä vaiheena. |
|
3.4.2.2.3.2 |
Alakategoriaa 1A koskeviin eläinkokeiden tuloksiin voi sisältyä taulukon 3.4.3 mukaisia tietoja ja arvoja
Taulukko 3.4.3 Alakategoriaa 1A koskevat eläinkokeiden tulokset
|
|
3.4.2.2.3.3 |
Alakategoriaa 1B koskeviin eläinkokeiden tuloksiin voi sisältyä taulukon 3.4.3 mukaisia tietoja ja arvoja:
Taulukko 3.4.4 Alakategoriaa 1B koskevat eläinkokeiden tulokset
|
3.4.2.2.4 Erityisiä näkökohtia
|
3.4.2.2.4.1 |
Jotta aine voidaan luokitella todistenäyttöön perustuvan lähestymistavan mukaisesti, on näytössä esitettävä vähintään jotain seuraavista: a) lapputesteistä positiivisia tuloksia, jotka on yleensä saatu useammalla kuin yhdellä ihotautiklinikalla; b) epidemiologisia tutkimuksia, jotka osoittavat aineen aiheuttaman allergisen kosketusihottuman. Tilanteet, joissa suurella osalla altistuneista on tunnusomaisia oireita, on tutkittava erityisen huolellisesti, vaikka tapauksia olisi vähän; c) asianmukaisista eläinkokeista positiivisia tuloksia; d) kliinisistä kokeista positiivisia tuloksia (katso myös 1.3.2.4.7 jakso); e) hyvin dokumentoituja allergisen kosketusihottuman tapauksia, joita on saatu yleensä useammalta kuin yhdeltä ihotautiklinikalta; f) myös reaktion voimakkuus voidaan ottaa huomioon. |
|
3.4.2.2.4.2 |
Eläinkokeissa saatu näyttö on tavallisesti paljon luotettavampaa kuin näyttö ihmisen altistumisesta. Kun saatavilla on näyttöä kummastakin lähteestä ja tulokset ovat keskenään ristiriitaisia, kummastakin lähteestä saadun näytön laatu ja luotettavuus on kuitenkin arvioitava tapauskohtaisesti luokituksen määrittämiseksi. Kontrolloituja kokeita vapaaehtoisilla ei yleensä tehdä ihmisiltä saadun tiedon tuottamiseksi vaaraluokitusta varten, vaan pikemminkin osana riskinarviointia, jolloin pyritään vahvistamaan sellaisten vaikutusten puuttuminen, jotka näkyvät eläinkokeissa. Positiivisia tuloksia ihmisen ihon herkistymisestä johdetaan tästä syystä yleensä tapaus-verrokkitutkimuksista tai muista, tarkemmin määrittelemättömistä tutkimuksista. Ihmisillä saatua näyttöä on siksi arvioitava varoen, koska havaittujen tapausten määrä heijastaa aineiden sisäisten ominaisuuksien lisäksi myös muita tapaukseen liittyviä tekijöitä, kuten altistumistilannetta, aineen biologista käytettävyyttä, ihmisten yksilöllistä alttiutta ja toteutettuja varotoimia. Ihmisillä saadulla negatiivisella näytöllä ei tavallisesti saisi kumota eläinkokeiden positiivisia tuloksia. Sekä ihmisillä että eläimillä saadussa näytössä olisi otettava huomioon kuljetinaineen vaikutus. |
|
3.4.2.2.4.3 |
Jos yksikään edellä mainituista kriteereistä ei täyty, ainetta ei tarvitse luokitella ihoa herkistäväksi. Jos kaksi tai useampia seuraavassa mainituista ihoherkistystä osoittavista indikaattoreista esiintyy yhdessä, voidaan luokituspäätöstä kuitenkin muuttaa. Tämä on ratkaistava tapauskohtaisesti. a) Yksittäiset allergiset kosketusihottumatapaukset; b) Luotettavuudeltaan riittämättömät epidemiologiset tutkimukset, joissa sattuman, tilastollisen harhan tai sekoittavien tekijöiden mahdollisuutta ei ole pystytty poistamaan riittävän luotettavasti; c) Käytössä olevien ohjeiden mukaisesti tehtyjen eläinkokeiden tulokset, jotka eivät täytä 3.4.2.2.3 jaksossa vahvistettuja positiivisten tulosten kriteerejä mutta jotka ovat riittävän lähellä raja-arvoa, jotta niitä voidaan pitää merkittävinä; d) Muilla kuin standardimenetelmillä tehdyistä tutkimuksista saadut positiiviset tulokset; e) Rakenteeltaan hyvin samanlaisella aineella saadut positiiviset tulokset. |
|
3.4.2.2.4.4 |
Immunologinen kosketusurtikaria Aineet, jotka täyttävät hengitysteitä herkistävien aineiden luokituskriteerit, voivat aiheuttaa myös immunologista kosketusurtikariaa. Tällaisten aineiden luokittelua myös ihoa herkistäviksi olisi harkittava. Sellaisten aineiden, jotka aiheuttavat immunologista kosketusurtikariaa mutta jotka eivät täytä hengitysteitä herkistävien aineiden luokituskriteerejä, luokittelua myös ihoa herkistäviksi aineiksi olisi harkittava. Sellaista yleisesti tunnustettua eläinmallia, jonka avulla voitaisiin tunnistaa immunologista kosketusurtikariaa aiheuttavia aineita, ei ole saatavilla. Tämän vuoksi luokitus perustuu tavallisesti samankaltaiseen ihmisillä saatuun näyttöön kuin ihon herkistymistä koskeva näyttö. |
14) Korvataan 3.4.3.3.1 jaksossa oleva viittaus ”taulukossa 3.4.3” viittauksella ”taulukossa 3.4.5”
15) Muutetaan 3.4.3.3.2 jakso seuraavasti:
a) korvataan viittaus ”taulukossa 3.4.1” viittauksella ”taulukossa 3.4.5”;
b) korvataan viittaus ”taulukkoa 3.4.3” viittauksella ”taulukkoa 3.4.6”;
c) korvataan taulukko 3.4.3 ja huomautukset 1, 2 ja 3 seuraavasti:
”Taulukko 3.4.5
Hengitysteitä tai ihoa herkistäviksi luokiteltujen seosten aineosia koskevat yleiset pitoisuusrajat, jotka aiheuttavat kyseisen seoksen luokituksen
|
Aineosan luokitus: |
Yleinen pitoisuusraja, joka aiheuttaa seoksen luokituksen: |
||
|
Hengitysteitä herkistävä Kategoria 1 |
Ihoa herkistävä Kategoria 1 |
||
|
Kiinteä/nestemäinen |
Kaasu |
Kaikki fysikaaliset olomuodot |
|
|
Hengitysteitä herkistävä Kategoria 1 |
≥ 1,0 % |
≥ 0,2 % |
|
|
Hengitysteitä herkistävä Alakategoria 1A |
≥ 0,1 % |
≥ 0,1 % |
|
|
Hengitysteitä herkistävä Alakategoria 1B |
≥ 1,0 % |
≥ 0,2 % |
|
|
Ihoa herkistävä Kategoria 1 |
≥ 1,0 % |
||
|
Ihoa herkistävä Alakategoria 1A |
≥ 0,1 % |
||
|
Ihoa herkistävä Alakategoria 1B |
≥ 1,0 %” |
||
d) Lisätään uusi taulukko 3.4.6 uuden taulukon 3.4.5 jälkeen:
”Taulukko 3.4.6
Pitoisuusrajat seoksen aineosien haastevaihetta (elisitaatiota) varten
|
Aineosan luokitus: |
Haastevaiheen pitoisuusrajat |
||
|
Hengitysteitä herkistävä Kategoria 1 |
Ihoa herkistävä Kategoria 1 |
||
|
Kiinteä/nestemäinen |
Kaasu |
Kaikki fysikaaliset olomuodot |
|
|
Hengitysteitä herkistävä Kategoria 1 |
≥ 0,1 % (Huom. 1) |
≥ 0,1 % (Huom. 1) |
|
|
Hengitysteitä herkistävä Alakategoria 1A |
≥ 0,01 % (Huom. 1) |
≥ 0,01 % (Huom. 1) |
|
|
Hengitysteitä herkistävä Alakategoria 1B |
≥ 0,1 % (Huom. 1) |
≥ 0,1 % (Huom. 1) |
|
|
Ihoa herkistävä Kategoria 1 |
≥ 0,1 % (Huom. 1) |
||
|
Ihoa herkistävä Alakategoria 1A |
≥ 0,01 % (Huom. 1) |
||
|
Ihoa herkistävä Alakategoria 1B |
≥ 0,1 % (Huom. 1) |
||
Huomautus 1:
Tätä haastevaiheen pitoisuusrajaa käytetään sovellettaessa liitteessä II olevan 2.8 jakson erityismerkintävaatimuksia, joilla suojellaan jo herkistyneitä yksilöitä. Seokselle, joka sisältää kyseistä aineosaa tämän raja-arvon ylittävänä pitoisuutena, vaaditaan käyttöturvallisuustiedote. Niiden herkistävien aineiden, joiden erityinen pitoisuusraja on alle 0,1 prosenttia, haastevaiheen pitoisuusrajaksi olisi asetettava kymmenesosa erityisestä pitoisuusrajasta.”
16) Korvataan 3.4.4.1 kohta seuraavasti:
|
”3.4.4.1 |
Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 3.4.7 mukaisesti.
Taulukko 3.4.7 Merkinnät hengitysteiden tai ihon herkistävyydestä
|
17) Lisätään 3.8.3.4.5 jakson loppuun virkkeet seuraavasti:
”Hengitysteiden ärsytys ja narkoottinen vaikutus on arvioitava erikseen 3.8.2.2 jaksossa annettujen kriteerien mukaisesti. Tehtäessä näitä vaaroja koskevaa luokitusta olisi kunkin aineosan vaikutusta pidettävä summautuvana, ellei ole näyttöä siitä, että vaikutukset eivät summaudu.”
18) Lisätään 3.9.1.2 jaksoon ilmauksen ”aine” jälkeen ilmaus ”tai seos”.
19) Lisätään 3.10.1.6.2a kohta seuraavasti:
|
”3.10.1.6.2a |
Vaikka 3.10.1.2 jaksossa olevaan aspiraation määritelmään sisältyy kiinteän aineen joutuminen hengityselimiin, taulukossa 3.10.1 olevan b kohdan mukaista luokitusta kategoriaan 1 on tarkoitus soveltaa ainoastaan nestemäisiin aineisiin ja seoksiin.”. |
D. Korvataan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I oleva 4 osa seuraavasti:
”4. 4 OSA: YMPÄRISTÖVAARAT
4.1 Vaarallisuus vesiympäristölle
4.1.1 Määritelmät ja yleiset näkökohdat
4.1.1.1 Määritelmät
a) ’Välittömällä myrkyllisyydellä vesieliöille’ tarkoitetaan aineen sisäistä ominaisuutta aiheuttaa vahinkoa vesieliöille vesiympäristössä tapahtuvassa lyhytaikaisessa altistumisessa kyseiselle aineelle.
b) ’Välittömällä (lyhytaikaisella) vaaralla’ tarkoitetaan luokitustarkoituksessa aineen tai seoksen vaarallisuutta, joka johtuu sen välittömästä myrkyllisyydestä eliöille vesiympäristössä tapahtuvassa lyhytaikaisessa altistumisessa kyseiselle aineelle tai seokselle.
c) ’Aineen käytettävyydellä’ tarkoitetaan sitä, missä määrin kyseisestä aineesta tulee liukeneva tai erillinen ioni. Metallien käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, missä määrin metalliyhdisteen metalli-ioni (M°) voi irrottautua yhdisteestä (molekyylistä).
d) ’Biokäytettävyydellä’ tai ’biologisella käytettävyydellä’ tarkoitetaan sitä, missä määrin eliö ottaa ainetta ja missä määrin se jakautuu tietylle alueelle eliössä. Tämä riippuu aineen fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista, eliön anatomiasta ja fysiologiasta, farmakokineettisistä ominaisuuksista ja altistumisreitistä. Käytettävyys ei ole ennakkoedellytys biokäytettävyydelle.
e) ’Bioakkumulaatiolla’ tarkoitetaan aineen eliöön oton, jakautumisen ja poistumisen nettovaikutuksia, jotka aiheutuvat kaikista altistumisreiteistä (vesi, ilma, sedimentti/maaperä ja ravinto).
f) ’Biokertyvyydellä’ tarkoitetaan aineen eliöön oton, jakautumisen ja poistumisen nettovaikutuksia, jotka aiheutuvat altistumisesta veden välityksellä.
g) ’Kroonisella myrkyllisyydellä vesieliöille’ tarkoitetaan aineen sisäistä ominaisuutta aiheuttaa haitallisia vaikutuksia vesieliöille, kun vesiympäristön välityksellä tapahtuvan altistumisen aika on pitkä verrattuna eliön elinkaareen.
h) ’Hajoamisella’ tarkoitetaan orgaanisten molekyylien hajoamista pienemmiksi molekyyleiksi ja lopulta hiilidioksidiksi, vedeksi ja suoloiksi.
i) ’ECx:llä’ tarkoitetaan vaikuttavaa pitoisuutta, johon liittyy x prosentin vaste.
j) ’Pitkäaikaisella vaaralla’ tarkoitetaan luokittelutarkoituksessa aineen tai seoksen vaarallisuutta, joka johtuu sen kroonisesta myrkyllisyydestä vesiympäristössä tapahtuvan pitkäaikaisen altistumisen jälkeen.
k) ’NOEC:llä (ei havaittavaa vaikutusta -pitoisuudella)’ tarkoitetaan välittömästi pienempää testipitoisuutta kuin se, joka aiheuttaa tilastollisesti merkittävän haitallisen vaikutuksen. NOEC:llä ei ole tilastollisesti merkittävää haitallista vaikutusta kontrolliryhmään verrattuna.
4.1.1.2 Perustekijät
|
4.1.1.2.0 |
Vesiympäristölle vaarallinen -luokka on jaoteltu seuraavasti: — välitön vaara vesiympäristölle — pitkäaikainen vaara vesiympäristölle. |
|
4.1.1.2.1 |
Vesiympäristölle aiheutuvien vaarojen luokituksen perustekijät ovat — välitön myrkyllisyys vesieliöille — krooninen myrkyllisyys vesieliöille — mahdollinen tai todettu bioakkumulaatio ja — orgaanisten kemikaalien hajoaminen (bioottinen tai abioottinen). |
|
4.1.1.2.2 |
Tiedot on saatava mieluiten käyttämällä 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja standardoituja testimenetelmiä. Käytännössä muillakin standardoiduilla testimenetelmillä, kuten kansallisilla menetelmillä, saatuja tietoja on käytettävä, jos ne katsotaan vastaaviksi. Jos luotettavia tietoja on saatavissa muilla kuin standardimenetelmillä tehdyistä testeistä ja muulla tavoin kuin testaamalla, ne on otettava luokituksessa huomioon, jos ne täyttävät asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XI olevassa 1 jaksossa täsmennetyt vaatimukset. Makean veden lajeja ja merivesilajeja koskevia myrkyllisyystietoja pidetään yleensä luokitukseen soveltuvina edellyttäen, että käytetyt testimenetelmät ovat olleet vastaavia. Jos tällaisia tietoja ei ole saatavissa, luokituksen on perustuttava parhaaseen saatavissa olevaan tietoon. Katso myös asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I oleva 1 osa. |
4.1.1.3 Muita näkökohtia
|
4.1.1.3.1 |
Aineiden ja seosten luokitus ympäristövaarojen osalta edellyttää niiden vesiympäristölle aiheuttamien vaarojen tunnistamista. Vesiympäristöä tarkastellaan vedessä elävien eliöiden ja sen vesiekosysteemin kannalta, johon ne kuuluvat. Välittömien (lyhytaikaisten) vaarojen ja pitkäaikaisten vaarojen tunnistamisen perusteena on siksi aineen tai seoksen myrkyllisyys vesiympäristölle, mutta tunnistamisprosessissa on tarvittaessa otettava huomioon hajoamis- ja bioakkumulaatiokäyttäytymistä koskevia tietoja. |
|
4.1.1.3.2 |
Luokitusjärjestelmä koskee kaikkia aineita ja seoksia, mutta Euroopan kemikaalivirasto on antanut erityistapauksia (esim. metalleja) koskevat ohjeet. |
4.1.2 Aineiden luokituskriteerit
|
4.1.2.1 |
Luokitusjärjestelmässä otetaan huomioon se, että sekä aineen välitön että pitkäaikainen vaara kuvaavat aineen sisäistä vaarallisuutta vesieliöille. Pitkäaikaiselle vaaralle määritetään erikseen vaarakategoriat, jotka vastaavat tunnistetun vaaran astetta. Asianmukaisen vaarakategorian (-kategorioiden) määrittelyssä käytetään tavallisesti alinta käytettävissä olevista myrkyllisyysarvoista ravintoketjun eri tasojen (kalat, äyriäiset, levät/vesikasvit) välillä ja sisällä. Joissakin olosuhteissa on kuitenkin aiheellista käyttää todistusnäyttöön perustuvaa lähestymistapaa. |
|
4.1.2.2 |
Aineiden luokitusjärjestelmässä on yksi välittömän vaarallisuuden kategoria ja kolme pitkäaikaisen vaarallisuuden kategoriaa. Välittömän ja pitkäaikaisen vaarallisuuden luokituskategorioita käytetään toisistaan riippumatta. |
|
4.1.2.3 |
Kriteerit aineen luokittelemiseksi välittömästi vaaralliseksi kategoriaan 1 määritetään pelkästään välitöntä myrkyllisyyttä vesieliöille koskevien tietojen perusteella (EC50 tai LC50). Aineen luokittelemista pitkäaikaisesti vaaralliseksi kategoriaan 1–3 koskevien kriteerien osalta noudatetaan vaiheittaista lähestymistapaa, jonka ensimmäisessä vaiheessa todetaan, oikeuttavatko kroonisesta myrkyllisyydestä saatavissa olevat tiedot luokituksen pitkäaikaisen vaaran aiheuttavaksi aineeksi. Jos kroonisesta myrkyllisyydestä ei ole asianmukaisia tietoja, seuraavassa vaiheessa yhdistetään kahdentyyppisiä tietoja, jotka koskevat välitöntä myrkyllisyyttä vesieliöille ja käyttäytymistä ympäristössä (hajoavuutta ja bioakkumulaatiota) (ks. kaavio 4.1.1).
|
|
4.1.2.4 |
Järjestelmässä otetaan myös käyttöön ns. turvaverkkoluokitus (kategoria krooninen 4), jota käytetään, kun käytettävissä olevat tiedot eivät mahdollista muodollisten kriteerien mukaista luokitusta kategoriaan välitön 1 tai kategorioihin krooninen 1–3, mutta tiettyä syytä huoleen kuitenkin on (katso esimerkki taulukossa 4.1.0). |
|
4.1.2.5 |
Aineet, joiden välitön myrkyllisyys on alle 1 mg/l tai krooninen myrkyllisyys alle 0,1 mg/l (jos aine ei ole nopeasti hajoava) ja 0,01 mg/l (jos aine on nopeasti hajoava), lisäävät seoksen aineosina seoksen myrkyllisyyttä jopa matalina pitoisuuksina, ja niitä painotetaan yleensä enemmän sovellettaessa seoksen luokiteltujen aineosien yhteenlaskuun perustuvaa luokitustapaa (katso huomautus 1 taulukossa 4.1.0 ja 4.1.3.5.5 jakso). |
|
4.1.2.6 |
Yhteenveto luokituskriteereistä ja aineiden sijoittamisesta kategorioihin ’vesiympäristölle vaarallinen’ esitetään taulukossa 4.1.0.
Taulukko 4.1.0 Vesiympäristölle vaarallinen – luokituskategoriat
Huomautus 1: Kun aine luokitellaan välittömästi vaaralliseksi kategoriaan 1 ja/tai kroonisesti vaaralliseksi kategoriaan 1, on samalla ilmoitettava asianmukaiset M-kertoimet (katso taulukko 4.1.3). Huomautus 2: Luokitus perustuu ErC50-arvoon [= ErC50 (kasvunopeus)]. Jos EC50-arvon perustetta ei tiedetä tai EC50-arvoa ei ole kirjattu, luokitus perustuu alhaisimpaan saatavilla olevaan EC50-arvoon. Huomautus 3: Jos hajoavuudesta ei ole saatavilla käyttökelpoisia kokeellisesti määritettyjä tai arvioituja tietoja, on katsottava, että aine ei ole nopeasti hajoava. Huomautus 4: ’Ei välittömästi myrkyllistä’ määritellään siten, että L(E)C50-arvo on suurempi (L(E)C50-arvot ovat suurempia) kuin vesiliukoisuus. Tämä koskee myös niukkaliukoisia aineita (vesiliukoisuus < 1 mg/l), kun on näyttöä siitä, että akuuttitesti ei anna oikeaa kuvaa aineelle ominaisesta myrkyllisyydestä. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.1.2.7 |
Myrkyllisyys vesieliöille
|
|
4.1.2.8 |
Bioakkumulaatio
|
|
4.1.2.9 |
Orgaanisten aineiden nopea hajoavuus
|
|
4.1.2.10 |
Epäorgaaniset yhdisteet ja metallit
|
4.1.3 Seosten luokituskriteerit
|
4.1.3.1 |
Seosten luokitusjärjestelmä kattaa kaikki aineille käytettävät kategoriat eli välittömän vaarallisuuden kategorian 1 ja kroonisen vaarallisuuden kategoriat 1–4. Jotta seoksen vesiympäristölle aiheuttamien vaarojen luokituksessa voitaisiin hyödyntää kaikki saatavissa olevat tiedot, tarvittaessa sovelletaan seuraavaa: Seoksen ’merkitykselliset aineosat’ ovat ne, jotka luokitellaan kategoriaan välitön 1 tai krooninen 1 ja joita on seoksessa vähintään 0,1 painoprosenttia, sekä ne, jotka luokitellaan kategoriaan krooninen 2, krooninen 3 tai krooninen 4 ja joita seoksessa on vähintään 1 painoprosentti, ellei ole syytä olettaa (kuten erittäin myrkyllisten aineosien tapauksessa, katso 4.1.3.5.5.5 jakso), että aineosa, jota on seoksessa vähemmän, voi silti olla merkityksellinen luokiteltaessa seos sen vesiympäristölle aiheuttamien vaarojen kannalta. ’Välitön, kategoria 1’- tai ’krooninen, kategoria 1’ -luokiteltujen aineiden yhteydessä huomioon otettava pitoisuus on yleensä (0,1/M) prosenttia. (M-kerroin selostetaan 4.1.3.5.5.5 jaksossa). |
|
4.1.3.2 |
Vesiympäristölle aiheutuvien vaarojen luokituksessa käytetään vaiheittaista lähestymistapaa, joka riippuu saatavilla olevista seosta ja sen aineosia koskevista tiedoista. Kaaviossa 4.1.2 on esitetty noudatettava menettely. Vaiheittaisen lähestymistavan tekijöitä ovat: — seoksilla tehtyihin testeihin perustuva luokitus — päättelysääntöihin perustuva luokitus — ’luokiteltujen aineosien yhteenlasku ja/tai yhteenlaskukaava.’
|
|
4.1.3.3 |
Seosten luokitus, kun myrkyllisyyttä koskevat tiedot ovat saatavissa koko seoksesta
|
|
4.1.3.4 |
Seosten luokitus, kun myrkyllisyyttä koskevia tietoja ei ole saatavissa koko seoksesta: Päättelysäännöt
|
|
4.1.3.5 |
Seosten luokitus, kun myrkyllisyyttä koskevia tietoja on saatavissa seoksen joistakin tai kaikista aineosista
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4.1.3.6 |
Seoksen luokitus, kun sen aineosista ei ole käyttökelpoista tietoa
|
4.1.4 Vaaraviestintä
|
4.1.4.1 |
Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 4.1.4 mukaisesti.
Taulukko 4.1.4 Vesiympäristölle vaarallinen -merkinnät
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
E. Korvataan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I oleva 5 osa seuraavasti:
”5. 5 OSA: MUUT VAARAT
5.1 Vaarallisuus otsonikerrokselle
5.1.1 Määritelmät ja yleiset näkökohdat
|
5.1.1.1 |
Otsonia heikentävää ominaisvaikutusta kuvaava kerroin (ODP) on kullekin halogeenia sisältävälle hiilivedylle määriteltävä vertailuluku, joka ilmaisee sen aiheuttaman odotetun yläilmakehän otsonin vähenemisen määrän suhteessa CFC-11:n aiheuttamaan määrään. ODP:n muodollinen määritelmä on yhdisteen tietyn päästön aiheuttamien häiriöiden määrä kokonaisotsoniin suhteessa samansuuruisen CFC-11 -päästön aiheuttamien häiriöiden määrään. Otsonikerrokselle vaarallisella aineella tarkoitetaan ainetta, joka sen ominaisuuksia ja arvioitua tai todettua kulkeutumista ympäristössä koskevien saatavissa olevien tietojen perusteella voi aiheuttaa vaaraa yläilmakehän otsonikerroksen rakenteelle ja/tai toiminnalle. Tällaisia ovat aineet, jotka on lueteltu otsonikerrosta heikentävistä aineista 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 ( 9 ) liitteessä I. |
5.1.2 Aineiden luokituskriteerit
|
5.1.2.1 |
Aine luokitellaan vaaralliseksi otsonikerrokselle (kategoria 1), jos sen ominaisuuksia ja arvioitua tai todettua kulkeutumista ympäristössä koskevista saatavissa olevista tiedoista käy ilmi, että se voi aiheuttaa vaaraa yläilmakehän otsonikerroksen rakenteelle ja/tai toiminnalle. |
5.1.3 Seosten luokituskriteerit
|
5.1.3.1 |
Seos luokitellaan vaaralliseksi otsonikerrokselle (kategoria 1) sillä perusteella, että sen sisältämien aineiden yksittäiset pitoisuudet on myös luokiteltu vaarallisiksi otsonikerrokselle (kategoria 1) taulukon 5.1 mukaisesti.
Taulukko 5.1 Yleiset pitoisuusrajat seoksessa oleville aineille, jotka on luokiteltu vaarallisiksi otsonikerrokselle (kategoria 1) ja joiden perusteella seos luokitellaan vaaralliseksi otsonikerrokselle (kategoria 1)
|
5.1.4 Vaaraviestintä
|
5.1.4.1 |
Tämän vaaraluokan luokituskriteerit täyttävien aineiden ja seosten merkinnät on tehtävä taulukon 5.2 mukaisesti.
Taulukko 5.2 Otsonikerrokselle vaarallisten aineiden merkinnät
|
LIITE II
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liite II seuraavasti:
1) Muutetaan 2 osa seuraavasti:
a) Korvataan 2.8 jakso seuraavasti:
”2.8 Seokset, jotka sisältävät vähintään yhtä herkistävää ainetta
Sellaisten seosten, joita ei ole luokiteltu herkistäviksi mutta jotka sisältävät vähintään yhtä herkistäväksi luokiteltua ainetta, jonka pitoisuus seoksessa on yhtä suuri tai suurempi kuin liitteessä I olevassa taulukossa 3.4.6 vahvistettu pitoisuus, pakkauksen varoitusetiketissä on oltava seuraava lauseke:
EUH208 – ’Sisältää (herkistävän aineen nimi). Voi aiheuttaa allergisen reaktion.’
Sellaisten seosten, jotka on luokiteltu herkistäviksi ja jotka sisältävät (seoksen luokittelun perustana olevan aineen lisäksi) yhtä tai useampaa muuta herkistävää ainetta, jonka pitoisuus seoksessa on yhtä suuri tai suurempi kuin liitteessä I olevassa taulukossa 3.4.6 vahvistettu pitoisuus, varoitusetiketissä on oltava kyseisen aineen nimi (kyseisten aineiden nimet).”;
b) Korvataan jakson 2.10 ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:
”— ≥ 0,1 painoprosenttia ainetta, joka on luokiteltu ihoa herkistäväksi, kategoria 1 tai 1B, hengitysteitä herkistäväksi, kategoria 1 tai 1B tai syöpää aiheuttavaksi, kategoria 2, tai
— ≥ 0,01 painoprosenttia ainetta, joka on luokiteltu ihoa herkistäväksi, kategoria 1A, hengitysteitä herkistäväksi, kategoria 1A, tai
— ≥ kymmenesosa erityisestä pitoisuusrajasta ainetta, joka on luokiteltu ihoa herkistäväksi tai hengitysteitä herkistäväksi ja jonka erityinen pitoisuusraja on alle 0,1 painoprosenttia, tai”;
2) Korvataan 3 osan 3.2.2.1 jakso seuraavasti:
”3.2.2.1 Tämä säännös ei koske aerosoleja, joiden ainoa luokitus ja merkintä ”on syttyvä aerosoli, kategoria 1” tai ”syttyvä aerosoli, kategoria 2”. Se ei koske myöskään kannettavia kaasuastioita.”
LIITE III
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liite III seuraavasti:
1) Muutetaan 1 osa seuraavasti:
a) Korvataan johdanto seuraavasti:
”Vaaralausekkeita käytetään liitteessä I olevassa 2, 3, 4 ja 5 osassa esitettyjen kriteerien mukaisesti.
Valitessaan vaaralausekkeet 21 ja 27 artiklan mukaisesti toimittajat voivat käyttää tässä liitteessä vahvistettuja yhdistettyjä vaaralausekkeita.
Merkinnöissä voidaan soveltaa vaaralausekkeiden osalta seuraavia ensisijaisuusperiaatteita 27 artiklan mukaisesti:
a) Jos käytetään vaaralauseketta H410 ’Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia’, lauseke H400 ’Erittäin myrkyllistä vesieliöille’ voidaan jättää pois;
b) Jos käytetään vaaralauseketta H314 ’Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa’, lauseke H318 ’Vaurioittaa voimakkaasti silmiä’ voidaan jättää pois.
Anto- tai altistumisreitin ilmoittamiseen voidaan käyttää taulukossa 1.2 esitettyjä yhdistettyjä vaaralausekkeita.”;
b) Poistetaan taulukosta 1.1 koodia H200 koskeva alaviite;
c) Muutetaan taulukko 1.2 seuraavasti:
i) Korvataan koodia H317 koskevan kohdan kolmannen sarakkeen otsikko seuraavasti:
”3.4. – Herkistyminen – iho, vaarakategoria 1, 1A, 1B”;
ii) Korvataan koodia H334 koskevan kohdan kolmannen sarakkeen otsikko seuraavasti:
”3.4 – Herkistyminen – hengitystiet, vaarakategoria 1, 1A, 1B”;
iii) Lisätään taulukkoon koodin H373 jälkeen yhdistetyt vaaralausekkeet seuraavasti:
|
”H300 + H310 |
Kieli |
3.1 – Välitön myrkyllisyys (suun kautta) ja välitön myrkyllisyys (ihon kautta), vaarakategoria 1, 2 |
|
BG |
Смъртоносен при поглъщане или при контакт с кожата |
|
|
ES |
Mortal en caso de ingestión o en contacto con la piel |
|
|
CS |
Při požití nebo při styku s kůží může způsobit smrt |
|
|
DA |
Livsfarlig ved indtagelse eller hudkontakt |
|
|
DE |
Lebensgefahr bei Verschlucken oder Hautkontakt |
|
|
ET |
Allaneelamisel või nahale sattumisel surmav |
|
|
EL |
Θανατηφόρο σε περίπτωση κατάποσης ή σε επαφή με το δέρμα |
|
|
EN |
Fatal if swallowed or in contact with skin |
|
|
FR |
Mortel par ingestion ou par contact cutané |
|
|
GA |
Ábhar marfach é seo má shlogtar é nó má theagmhaíonn leis an gcraiceann |
|
|
IT |
Mortale in caso di ingestione o a contatto con la pelle |
|
|
LV |
Var izraisīt nāvi, ja norīts vai saskaras ar ādu |
|
|
LT |
Mirtina prarijus arba susilietus su oda |
|
|
HU |
Lenyelve vagy bőrrel érintkezve halálos |
|
|
MT |
Fatali jekk tinbela’ jew tmiss mal-ġilda |
|
|
NL |
Dodelijk bij inslikken en bij contact met de huid |
|
|
PL |
Grozi śmiercią po połknięciu lub w kontakcie ze skórą |
|
|
PT |
Mortal por ingestão ou contacto com a pele |
|
|
RO |
Mortal în caz de înghițire sau în contact cu pielea |
|
|
SK |
Pri požití alebo styku s kožou môže spôsobiť smrť |
|
|
SL |
Smrtno pri zaužitju ali v stiku s kožo |
|
|
FI |
Tappavaa nieltynä tai joutuessaan iholle |
|
|
SV |
Dödligt vid förtäring eller vid hudkontakt |
|
H300 + H330 |
Kieli |
3.1 – Välitön myrkyllisyys (suun kautta) ja välitön myrkyllisyys (hengitysteiden kautta), vaarakategoria 1, 2 |
|
BG |
Смъртоносен при поглъщане или при вдишване |
|
|
ES |
Mortal en caso de ingestión o inhalación |
|
|
CS |
Při požití nebo při vdechování může způsobit smrt |
|
|
DA |
Livsfarlig ved indtagelse eller indånding |
|
|
DE |
Lebensgefahr bei Verschlucken oder Einatmen |
|
|
ET |
Allaneelamisel või sissehingamisel surmav |
|
|
EL |
Θανατηφόρο σε περίπτωση κατάποσης ή σε περίπτωση εισπνοής |
|
|
EN |
Fatal if swallowed or if inhaled |
|
|
FR |
Mortel par ingestion ou par inhalation |
|
|
GA |
Ábhar marfach é seo má shlogtar nó má ionanálaítear é |
|
|
IT |
Mortale se ingerito o inalato |
|
|
LV |
Var izraisīt nāvi, ja norīts vai iekļūst elpceļos |
|
|
LT |
Mirtina prarijus arba įkvėpus |
|
|
HU |
Lenyelve vagy belélegezve halálos |
|
|
MT |
Fatali jekk tinbela’ jew tittieħed bin-nifs |
|
|
NL |
Dodelijk bij inslikken en bij inademing |
|
|
PL |
Grozi śmiercią po połknięciu lub w następstwie wdychania |
|
|
PT |
Mortal por ingestão ou inalação |
|
|
RO |
Mortal în caz de înghițire sau inhalare |
|
|
SK |
Pri požití alebo vdýchnutí môže spôsobiť smrť |
|
|
SL |
Smrtno pri zaužitju ali vdihavanju |
|
|
FI |
Tappavaa nieltynä tai hengitettynä |
|
|
SV |
Dödligt vid förtäring eller inandning |
|
H310 + H330 |
Kieli |
3.1 – Välitön myrkyllisyys (ihon kautta) ja välitön myrkyllisyys (hengitysteiden kautta), vaarakategoria 1, 2 |
|
BG |
Смъртоносен при контакт с кожата или при вдишване |
|
|
ES |
Mortal en contacto con la piel o si se inhala |
|
|
CS |
Při styku s kůží nebo při vdechování může způsobit smrt |
|
|
DA |
Livsfarlig ved hudkontakt eller indånding |
|
|
DE |
Lebensgefahr bei Hautkontakt oder Einatmen |
|
|
ET |
Nahale sattumisel või sissehingamisel surmav |
|
|
EL |
Θανατηφόρο σε επαφή με το δέρμα ή σε περίπτωση εισπνοής |
|
|
EN |
Fatal in contact with skin or if inhaled |
|
|
FR |
Mortel par contact cutané ou par inhalation |
|
|
GA |
Ábhar marfach é seo má theagmhaíonn leis an gcraiceann nó má ionanálaítear é |
|
|
IT |
Mortale a contatto con la pelle o in caso di inalazione |
|
|
LV |
Var izraisīt nāvi, ja saskaras ar ādu vai nonāk elpceļos |
|
|
LT |
Mirtina susilietus su oda arba įkvėpus |
|
|
HU |
Bőrrel érintkezve vagy belélegezve halálos |
|
|
MT |
Fatali f’kuntatt mal-ġilda jew jekk tittieħed bin-nifs |
|
|
NL |
Dodelijk bij contact met de huid en bij inademing |
|
|
PL |
Grozi śmiercią w kontakcie ze skórą lub w następstwie wdychania |
|
|
PT |
Mortal por contacto com a pele ou inalação |
|
|
RO |
Mortal în contact cu pielea sau prin inhalare |
|
|
SK |
Pri styku s kožou alebo pri vdýchnutí môže spôsobiť smrť |
|
|
SL |
Smrtno v stiku s kožo ali pri vdihavanju |
|
|
FI |
Tappavaa joutuessaan iholle tai hengitettynä |
|
|
SV |
Dödligt vid hudkontakt eller inandning |
|
H300 + H310 + H330 |
Kieli |
3.1 – Välitön myrkyllisyys (suun kautta), välitön myrkyllisyys (ihon kautta) ja välitön myrkyllisyys (hengitysteiden kautta), vaarakategoria 1, 2 |
|
BG |
Смъртоносен при поглъщане, при контакт с кожата или при вдишване |
|
|
ES |
Mortal en caso de ingestión, contacto con la piel o inhalación |
|
|
CS |
Při požití, při styku s kůží nebo při vdechování může způsobit smrt |
|
|
DA |
Livsfarlig ved indtagelse, hudkontakt eller indånding |
|
|
DE |
Lebensgefahr bei Verschlucken, Hautkontakt oder Einatmen |
|
|
ET |
Allaneelamisel, nahale sattumisel või sissehingamisel surmav |
|
|
EL |
Θανατηφόρο σε περίπτωση κατάποσης, σε επαφή με το δέρμα ή σε περίπτωση εισπνοής |
|
|
EN |
Fatal if swallowed, in contact with skin or if inhaled |
|
|
FR |
Mortel par ingestion, par contact cutané ou par inhalation |
|
|
GA |
Ábhar marfach é seo má shlogtar, má theagmhaíonn leis an gcraiceann nó má ionanálaítear é |
|
|
IT |
Mortale se ingerito, a contatto con la pelle o se inalato |
|
|
LV |
Var izraisīt nāvi, ja norīts, saskaras ar ādu vai iekļūst elpceļos |
|
|
LT |
Mirtina prarijus, susilietus su oda arba įkvėpus |
|
|
HU |
Lenyelve, bőrrel érintkezve vagy belélegezve halálos |
|
|
MT |
Fatali jekk tinbela’, tmiss mal-ġilda jew tittieħed bin-nifs |
|
|
NL |
Dodelijk bij inslikken, bij contact met de huid en bij inademing |
|
|
PL |
Grozi śmiercią po połknięciu, w kontakcie ze skórą lub w następstwie wdychania |
|
|
PT |
Mortal por ingestão, contacto com a pele ou inalação |
|
|
RO |
Mortal în caz de înghițire, în contact cu pielea sau prin inhalare |
|
|
SK |
Pri požití, pri styku s kožou alebo pri vdýchnutí môže spôsobiť smrť |
|
|
SL |
Smrtno pri zaužitju, v stiku s kožo ali pri vdihavanju |
|
|
FI |
Tappavaa nieltynä, joutuessaan iholle tai hengitettynä |
|
|
SV |
Dödligt vid förtäring, hudkontakt eller inandning |
|
H301 + H311 |
Kieli |
3.1 – Välitön myrkyllisyys (suun kautta) ja välitön myrkyllisyys (ihon kautta), vaarakategoria 3 |
|
BG |
Токсичен при поглъщане или при контакт с кожата |
|
|
ES |
Tóxico en caso de ingestión o en contacto con la piel |
|
|
CS |
Toxický při požití a při styku s kůží |
|
|
DA |
Giftig ved indtagelse eller hudkontakt |
|
|
DE |
Giftig bei Verschlucken oder Hautkontakt |
|
|
ET |
Allaneelamisel või nahale sattumisel mürgine |
|
|
EL |
Τοξικό σε περίπτωση κατάποσης ή σε επαφή με το δέρμα |
|
|
EN |
Toxic if swallowed or in contact with skin |
|
|
FR |
Toxique par ingestion ou par contact cutané |
|
|
GA |
Ábhar tocsaineach má shlogtar é nó má theagmhaíonn leis an gcraiceann |
|
|
IT |
Tossico se ingerito o a contatto con la pelle |
|
|
LV |
Toksisks, ja norīts vai saskaras ar ādu |
|
|
LT |
Toksiška prarijus arba susilietus su oda |
|
|
HU |
Lenyelve vagy bőrrel érintkezve mérgező |
|
|
MT |
Tossika jekk tinbela’ jew tmiss mal-ġilda |
|
|
NL |
Giftig bij inslikken en bij contact met de huid |
|
|
PL |
Działa toksycznie po połknięciu lub w kontakcie ze skórą |
|
|
PT |
Tóxico por ingestão ou contacto com a pele |
|
|
RO |
Toxic în caz de înghițire sau în contact cu pielea |
|
|
SK |
Toxický pri požití a pri styku s kožou |
|
|
SL |
Strupeno pri zaužitju ali v stiku s kožo |
|
|
FI |
Myrkyllistä nieltynä tai joutuessaan iholle |
|
|
SV |
Giftigt vid förtäring eller hudkontakt |
|
H301 + H331 |
Kieli |
3.1 – Välitön myrkyllisyys (suun kautta) ja välitön myrkyllisyys (hengitysteiden kautta), vaarakategoria 3 |
|
BG |
Токсичен при поглъщане или при вдишване |
|
|
ES |
Tóxico en caso de ingestión o inhalación |
|
|
CS |
Toxický při požití a při vdechování |
|
|
DA |
Giftig ved indtagelse eller indånding |
|
|
DE |
Giftig bei Verschlucken oder Einatmen |
|
|
ET |
Allaneelamisel või sissehingamisel mürgine |
|
|
EL |
Τοξικό σε περίπτωση κατάποσης ή σε περίπτωση εισπνοής |
|
|
EN |
Toxic if swallowed or if inhaled |
|
|
FR |
Toxique par ingestion ou par inhalation |
|
|
GA |
Ábhar tocsaineach má shlogtar nó má ionanálaítear é |
|
|
IT |
Tossico se ingerito o inalato |
|
|
LV |
Toksisks, ja norīts vai iekļūst elpceļos |
|
|
LT |
Toksiška prarijus arba įkvėpus |
|
|
HU |
Lenyelve vagy belélegezve mérgező |
|
|
MT |
Tossika jekk tinbela’ jew tittieħed bin-nifs |
|
|
NL |
Giftig bij inslikken en bij inademing |
|
|
PL |
Działa toksycznie po połknięciu lub w następstwie wdychania |
|
|
PT |
Tóxico por ingestão ou inalação |
|
|
RO |
Toxic în caz de înghițire sau prin inhalare |
|
|
SK |
Toxický pri požití alebo vdýchnutí |
|
|
SL |
Strupeno pri zaužitju ali vdihavanju |
|
|
FI |
Myrkyllistä nieltynä tai hengitettynä |
|
|
SV |
Giftigt vid förtäring eller inandning |
|
H311 + H331 |
Kieli |
3.1 – Välitön myrkyllisyys (ihon kautta) ja välitön myrkyllisyys (hengitysteiden kautta), vaarakategoria 3 |
|
BG |
Токсичен при контакт с кожата или при вдишване |
|
|
ES |
Tóxico en contacto con la piel o si se inhala |
|
|
CS |
Toxický při styku s kůží a při vdechování |
|
|
DA |
Livsfarlig ved hudkontakt eller indånding |
|
|
DE |
Giftig bei Hautkontakt oder Einatmen |
|
|
ET |
Nahale sattumisel või sissehingamisel mürgine |
|
|
EL |
Τοξικό σε επαφή με το δέρμα ή σε περίπτωση εισπνοής |
|
|
EN |
Toxic in contact with skin or if inhaled |
|
|
FR |
Toxique par contact cutané ou par inhalation |
|
|
GA |
Ábhar tocsaineach má theagmhaíonn leis an gcraiceann nó má ionanálaítear é |
|
|
IT |
Tossico a contatto con la pelle o se inalato |
|
|
LV |
Toksisks saskarē ar ādu vai ja iekļūst elpceļos |
|
|
LT |
Toksiška susilietus su oda arba įkvėpus |
|
|
HU |
Bőrrel érintkezve vagy belélegezve mérgező |
|
|
MT |
Tossika jekk tmiss mal-ġilda jew tittieħeb bin-nifs |
|
|
NL |
Giftig bij contact met de huid en bij inademing |
|
|
PL |
Działa toksycznie w kontakcie ze skórą lub w następstwie wdychania |
|
|
PT |
Tóxico em contacto com a pele ou por inalação |
|
|
RO |
Toxic în contact cu pielea sau prin inhalare |
|
|
SK |
Toxický pri styku s kožou alebo pri vdýchnutí |
|
|
SL |
Strupeno v stiku s kožo ali pri vdihavanju |
|
|
FI |
Myrkyllistä joutuessaan iholle tai hengitettynä |
|
|
SV |
Giftigt vid hudkontakt eller förtäring |
|
H301 + H311 + H331 |
Kieli |
3.1 – Välitön myrkyllisyys (suun kautta), välitön myrkyllisyys (ihon kautta) ja välitön myrkyllisyys (hengitysteiden kautta), vaarakategoria 3 |
|
BG |
Токсичен при поглъщане, при контакт с кожата или при вдишване |
|
|
ES |
Tóxico en caso de ingestión, contacto con la piel o inhalación |
|
|
CS |
Toxický při požití, při styku s kůží a při vdechování |
|
|
DA |
Giftig ved indtagelse, hudkontakt eller indånding |
|
|
DE |
Giftig bei Verschlucken, Hautkontakt oder Einatmen |
|
|
ET |
Allaneelamisel, nahale sattumisel või sissehingamisel mürgine |
|
|
EL |
Τοξικό σε περίπτωση κατάποσης, σε επαφή με το δέρμα ή σε περίπτωση κατάποσης |
|
|
EN |
Toxic if swallowed, in contact with skin or if inhaled |
|
|
FR |
Toxique par ingestion, par contact cutané ou par inhalation |
|
|
GA |
Ábhar tocsaineach má shlogtar, má theagmhaíonn leis an gcraiceann nó má ionanálaítear é |
|
|
IT |
Tossico se ingerito, a contatto con la pelle o se inalato |
|
|
LV |
Toksisks, ja norīts, saskaras ar ādu vai iekļūst elpceļos |
|
|
LT |
Toksiška prarijus, susilietus su oda arba įkvėpus |
|
|
HU |
Lenyelve, bőrrel érintkezve vagy belélegezve mérgező |
|
|
MT |
Tossika jekk tinbela’, tmiss mal-ġilda jew tittieħed bin-nifs |
|
|
NL |
Giftig bij inslikken, bij contact met de huid en bij inademing |
|
|
PL |
Działa toksycznie po połknięciu, w kontakcie ze skórą lub w następstwie wdychania |
|
|
PT |
Tóxico por ingestão, contacto com a pele ou inalação |
|
|
RO |
Toxic în caz de înghițire, în contact cu pielea sau prin inhalare |
|
|
SK |
Toxický pri požití, styku s kožou alebo pri vdýchnutí |
|
|
SL |
Strupeno pri zaužitju, v stiku s kožo ali pri vdihavanju |
|
|
FI |
Myrkyllistä nieltynä, joutuessaan iholle tai hengitettynä |
|
|
SV |
Giftigt vid förtäring, hudkontakt eller inandning |
|
H302 + H312 |
Kieli |
3.1 – Välitön myrkyllisyys (suun kautta) ja välitön myrkyllisyys (ihon kautta), vaarakategoria 4 |
|
BG |
Вреден при поглъщане или при контакт с кожата |
|
|
ES |
Nocivo en caso de ingestión o en contacto con la piel |
|
|
CS |
Zdraví škodlivý při požití a při styku s kůží |
|
|
DA |
Livsfarlig ved indtagelse eller hudkontakt |
|
|
DE |
Gesundheitsschädlich bei Verschlucken oder Hautkontakt |
|
|
ET |
Allaneelamisel või nahale sattumisel kahjulik |
|
|
EL |
Επιβλαβές σε περίπτωση κατάποσης ή σε επαφή με το δέρμα |
|
|
EN |
Harmful if swallowed or in contact with skin |
|
|
FR |
Nocif en cas d’ingestion ou de contact cutané |
|
|
GA |
Ábhar dochrach má shlogtar é nó má theagmhaíonn leis an gcraiceann |
|
|
IT |
Nocivo se ingerito o a contatto con la pelle |
|
|
LV |
Kaitīgs, ja norīts vai saskaras ar ādu |
|
|
LT |
Kenksminga prarijus arba susilietus su oda |
|
|
HU |
Lenyelve vagy bőrrel érintkezve ártalmas |
|
|
MT |
Tagħmel ħsara jekk tinbela’ jew jekk tmiss mal-ġilda |
|
|
NL |
Schadelijk bij inslikken en bij contact met de huid |
|
|
PL |
Działa szkodliwie po połknięciu lub w kontakcie ze skórą |
|
|
PT |
Nocivo por ingestão ou contacto com a pele |
|
|
RO |
Nociv în caz de înghițire sau în contact cu pielea |
|
|
SK |
Zdraviu škodlivý pri požití alebo pri styku s kožou |
|
|
SL |
Zdravju škodljivo pri zaužitju ali v stiku s kožo |
|
|
FI |
Haitallista nieltynä tai joutuessaan iholle |
|
|
SV |
Skadligt vid förtäring eller hudkontakt |
|
H302 + H332 |
Kieli |
3.1 – Välitön myrkyllisyys (suun kautta) ja välitön myrkyllisyys (hengitysteiden kautta), vaarakategoria 4 |
|
BG |
Вреден при поглъщане или при вдишване |
|
|
ES |
Nocivo en caso de ingestión o inhalación |
|
|
CS |
Zdraví škodlivý při požití a při vdechování |
|
|
DA |
Farlig ved indtagelse eller indånding |
|
|
DE |
Gesundheitsschädlich bei Verschlucken oder Einatmen |
|
|
ET |
Allaneelamisel või sissehingamisel kahjulik |
|
|
EL |
Επιβλαβές σε περίπτωση κατάποσης ή σε περίπτωση εισπνοής |
|
|
EN |
Harmful if swallowed or if inhaled |
|
|
FR |
Nocif en cas d’ingestion ou d’inhalation |
|
|
GA |
Ábhar dochrach má shlogtar nó má ionanálaítear é |
|
|
IT |
Nocivo se ingerito o inalato |
|
|
LV |
Kaitīgs, ja norīts vai iekļūst elpceļos |
|
|
LT |
Kenksminga prarijus arba įkvėpus |
|
|
HU |
Lenyelve vagy belélegezve ártalmas |
|
|
MT |
Tagħmel ħsara jekk tinbela’ jew tittieħed bin-nifs |
|
|
NL |
Schadelijk bij inslikken en bij inademing |
|
|
PL |
Działa szkodliwie po połknięciu lub w następstwie wdychania |
|
|
PT |
Nocivo por ingestão ou inalação |
|
|
RO |
Nociv în caz de înghițire sau inhalare |
|
|
SK |
Zdraviu škodlivý pri požití alebo vdýchnutí |
|
|
SL |
Zdravju škodljivo pri zaužitju in vdihavanju |
|
|
FI |
Haitallista nieltynä tai hengitettynä |
|
|
SV |
Skadligt vid förtäring eller inandning |
|
H312 + H332 |
Kieli |
3.1 – Välitön myrkyllisyys (ihon kautta) ja välitön myrkyllisyys (hengitysteiden kautta), vaarakategoria 4 |
|
BG |
Вреден при контакт с кожата или при вдишване |
|
|
ES |
Nocivo en contacto con la piel o si se inhala |
|
|
CS |
Zdraví škodlivý při styku s kůží a při vdechování |
|
|
DA |
Farlig ved hudkontakt eller indånding |
|
|
DE |
Gesundheitsschädlich bei Hautkontakt oder Einatmen |
|
|
ET |
Nahale sattumisel või sissehingamisel kahjulik |
|
|
EL |
Επιβλαβές σε επαφή με το δέρμα ή σε περίπτωση εισπνοής |
|
|
EN |
Harmful in contact with skin or if inhaled |
|
|
FR |
Nocif en cas de contact cutané ou d’inhalation |
|
|
GA |
Ábhar dochrach má theagmhaíonn leis an gcraiceann nó má ionanálaítear é |
|
|
IT |
Nocivo a contatto con la pelle o se inalato |
|
|
LV |
Kaitīgs saskarē ar ādu vai ja iekļūst elpceļos |
|
|
LT |
Kenksminga susilietus su oda arba įkvėpus |
|
|
HU |
Bőrrel érintkezve vagy belélegezve ártalmas |
|
|
MT |
Tagħmel ħsara jekk tmiss mal-ġilda jew jekk tittieħed bin-nifs |
|
|
NL |
Schadelijk bij contact met de huid en bij inademing |
|
|
PL |
Działa szkodliwie w kontakcie ze skórą lub w następstwie wdychania |
|
|
PT |
Nocivo em contacto com a pele ou por inalação |
|
|
RO |
Nociv în contact cu pielea sau prin inhalare |
|
|
SK |
Zdraviu škodlivý pri styku s kožou alebo pri vdýchnutí |
|
|
SL |
Zdravju škodljivo v stiku s kožo in pri vdihavanju |
|
|
FI |
Haitallista joutuessaan iholle tai hengitettynä |
|
|
SV |
Skadligt vid hudkontakt eller inandning |
|
H302 + H312 + H332 |
Kieli |
3.1 – Välitön myrkyllisyys (suun kautta), välitön myrkyllisyys (ihon kautta) ja välitön myrkyllisyys (hengitysteiden kautta), vaarakategoria 4 |
|
BG |
Вреден при поглъщане, при контакт с кожата или при вдишване |
|
|
ES |
Nocivo en caso de ingestión, contacto con la piel o inhalación |
|
|
CS |
Zdraví škodlivý při požití, při styku s kůží a při vdechování |
|
|
DA |
Farlig ved indånding, hudkontakt eller indånding |
|
|
DE |
Gesundheitsschädlich bei Verschlucken, Hautkontakt oder Einatmen |
|
|
ET |
Allaneelamisel, nahale sattumisel või sissehingamisel kahjulik |
|
|
EL |
Επιβλαβές σε περίπτωση κατάποσης, σε επαφή με το δέρμα ή σε περίπτωση εισπνοής |
|
|
EN |
Harmful if swallowed, in contact with skin or if inhaled |
|
|
FR |
Nocif en cas d’ingestion, de contact cutané ou d’inhalation |
|
|
GA |
Ábhar dochrach má shlogtar, má theagmhaíonn leis an gcraiceann nó má ionanálaítear é |
|
|
IT |
Nocivo se ingerito, a contatto con la pelle o se inalato |
|
|
LV |
Kaitīgs, ja norīts, saskaras ar ādu vai nonāk elpceļos |
|
|
LT |
Kenksminga prarijus, susilietus su oda arba įkvėpus |
|
|
HU |
Lenyelve, bőrrel érintkezve vagy belélegezve ártalmas |
|
|
MT |
Tagħmel il-ħsara jekk tinbela’, tmiss mal-ġilda jew tittiħed bin-nifs |
|
|
NL |
Schadelijk bij inslikken, bij contact met de huid en bij inademing |
|
|
PL |
Działa szkodliwie po połknięciu, w kontakcie ze skórą lub w następstwie wdychania |
|
|
PT |
Nocivo por ingestão, contacto com a pele ou inalação |
|
|
RO |
Nociv în caz de înghițire, în contact cu pielea sau prin inhalare |
|
|
SK |
Zdraviu škodlivý pri požití, styku s kožou alebo pri vdýchnutí |
|
|
SL |
Zdravju škodljivo pri zaužitju, v stiku s kožo ali pri vdihavanju |
|
|
FI |
Haitallista nieltynä, joutuessaan iholle tai hengitettynä |
|
|
SV |
Skadligt vid förtäring, hudkontakt eller inandning” |
d) Muutetaan taulukko 1.3 seuraavasti:
i) Lisätään taulukkoon koodin H413 jälkeen uusi vaaralauseke seuraavasti:
|
”H420 |
Kieli |
5.1 – Vaarallista otsonikerrokselle – vaarakategoria 1 |
|
BG |
Вреди на общественото здраве и на околната среда, като разрушава озона във високите слоеве на атмосферата |
|
|
ES |
Causa daños a la salud pública y el medio ambiente al destruir el ozono en la atmósfera superior |
|
|
CS |
Poškozuje veřejné zdraví a životní prostředí tím, že ničí ozon ve svrchních vrstvách atmosféry |
|
|
DA |
Skader folkesundheden og miljøet ved at ødelægge ozon i den øvre atmosfære |
|
|
DE |
Schädigt die öffentliche Gesundheit und die Umwelt durch Ozonabbau in der äußeren Atmosphäre |
|
|
ET |
Kahjustab rahvatervist ja keskkonda, hävitades kõrgatmosfääris asuvat osoonikihti |
|
|
EL |
Βλάπτει τη δημόσια υγεία και το περιβάλλον καταστρέφοντας το όζον στην ανώτερη ατμόσφαιρα |
|
|
EN |
Harms public health and the environment by destroying ozone in the upper atmosphere |
|
|
FR |
Nuit à la santé publique et à l’environnement en détruisant l’ozone dans la haute atmosphère |
|
|
GA |
Déanann an t-ábhar seo díobháil don tsláinte phoiblí agus don chomhshaol trí ózón san atmaisféar uachtarach a scriosadh |
|
|
IT |
Nuoce alla salute pubblica e all’ambiente distruggendo l’ozono dello strato superiore dell’atmosfera |
|
|
LV |
Bīstams sabiedrības veselībai un videi, jo iznīcina ozonu atmosfēras augšējā slānī |
|
|
LT |
Kenkia visuomenės sveikatai ir aplinkai, nes naikina ozono sluoksnį viršutinėje atmosferoje |
|
|
HU |
Károsítja a közegészséget és a környezetet, mert a légkör felső rétegeiben lebontja az ózont |
|
|
MT |
Tagħmel ħsara lis-saħħa tal-pubbliku u lill-ambjent billi teqred l-ożonu fl-atmosfera ta’ fuq |
|
|
NL |
Schadelijk voor de volksgezondheid en het milieu door afbraak van ozon in de bovenste lagen van de atmosfeer |
|
|
PL |
Szkodliwe dla zdrowia publicznego i środowiska w związku z niszczącym oddziaływaniem na ozon w górnej warstwie atmosfery |
|
|
PT |
Prejudica a saúde pública e o ambiente ao destruir o ozono na alta atmosfera |
|
|
RO |
Dăunează sănătății publice și mediului înconjurător prin distrugerea ozonului în atmosfera superioară |
|
|
SK |
Poškodzuje verejné zdravie a životné prostredie tým, že ničí ozón vo vrchných vrstvách atmosféry |
|
|
SL |
Škodljivo za javno zdravje in okolje zaradi uničevanja ozona v zgornji atmosferi |
|
|
FI |
Vahingoittaa kansanterveyttä ja ympäristöä tuhoamalla otsonia yläilmakehässä |
|
|
SV |
Skadar folkhälsan och miljön genom förstöring av ozonet i övre delen av atmosfären” |
2) Poistetaan 2 osan taulukko 2.3;
3) Muutetaan 3 osa seuraavasti:
a) poistetaan otsikosta ilmaisu ”aineita ja”;
b) poistetaan koodia EUH201/201A koskevan kohdan ensimmäisestä sarakkeesta kaikki viittaukset ”201/201A”;
c) poistetaan koodia EUH209/209A koskevan kohdan ensimmäisestä sarakkeesta kaikki viittaukset ”209/209A”.
LIITE IV
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liite IV seuraavasti:
1) Muutetaan 1 osa seuraavasti:
a) Muutetaan taulukko 6.2 seuraavasti:
i) Korvataan koodi P261 seuraavasti:
|
”P261 |
Vältä pölyn/savun/kaasun/sumun/höyryn/suihkeen hengittämistä. |
Välitön myrkyllisyys – hengitysteitse (3.1 jakso) |
3, 4 |
Valmistaja/toimittaja määrittelee olosuhteet.” |
|
Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B |
|||
|
Ihon herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B |
|||
|
Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso) |
3 |
|||
|
Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso) |
3 |
ii) Korvataan koodi P272 seuraavasti:
|
”P272 |
Saastuneita työvaatteita ei saa viedä työpaikalta. |
Ihon herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B” |
iii) Korvataan koodi P280 seuraavasti:
|
”P280 |
Käytä suojakäsineitä/suojavaatetusta/silmiensuojainta/kasvonsuojainta. |
Räjähteet (2.1 jakso) |
Vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5 |
Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaintyypin. — täsmennettävä kasvonsuojain. |
|
Syttyvät nesteet (2.6 jakso) |
1, 2, 3 |
Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaintyypin. — täsmennettävä suojakäsineet ja silmien-/kasvonsuojain. |
||
|
Syttyvät kiinteät aineet (2.7 jakso) |
1, 2 |
|||
|
Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso) |
Tyypit A, B, C, D, E, F |
|||
|
Pyroforiset nesteet (2.9 jakso) |
1 |
|||
|
Pyroforiset kiinteät aineet (2.10 jakso) |
1 |
|||
|
Itsestään kuumenevat aineet ja seokset (2.11 jakso) |
1, 2 |
|||
|
Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso) |
1, 2, 3 |
|||
|
Hapettavat nesteet (2.13 jakso) |
1, 2, 3 |
|||
|
Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso) |
1, 2, 3 |
|||
|
Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso) |
Tyypit A, B, C, D, E, F |
|||
|
Välitön myrkyllisyys – ihon kautta (3.1 jakso) |
1, 2, 3, 4 |
Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaintyypin. — täsmennettävä suojakäsineet/suojavaatetus. |
||
|
Ihosyövyttävyys (3.2 jakso) |
1A, 1B, 1C |
Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaintyypin. — täsmennettävä suojakäsineet/suojavaatetus ja silmien-/kasvonsuojain. |
||
|
Ihoärsytys (3.2 jakso) |
2 |
Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaintyypin. — täsmennettävä suojakäsineet. |
||
|
Ihon herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B |
|||
|
Vakava silmävaurio (3.3 jakso) |
1 |
Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaintyypin. — täsmennettävä silmien-/kasvonsuojain.” |
||
|
Silmä-ärsytys (3.3 jakso) |
2 |
iv) Korvataan koodi P285 seuraavasti:
|
”P285 |
Käytä hengityksensuojainta, jos ilmanvaihto on riittämätön. |
Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B |
Valmistaja/toimittaja määrittelee suojaimen.” |
v) Muutetaan koodi P273 seuraavasti:
— korvataan sarakkeessa 3 rivillä 2 oleva ilmaus ”vaarallinen vesiympäristölle – krooninen myrkyllisyys (4.1 jakso)” ilmauksella ”vaarallinen vesiympäristölle – pitkäaikainen myrkyllisyys (4.1 jakso)”;
— poistetaan viimeinen rivi;
b) Muutetaan taulukko 6.3 seuraavasti:
i) Korvataan koodi P302 seuraavasti:
|
”P302 |
JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: |
Pyroforiset nesteet (2.9 jakso) |
1 |
|
|
Välitön myrkyllisyys – ihon kautta (3.1 jakso) |
1, 2, 3, 4 |
|||
|
Ihoärsytys (3.2 jakso) |
2 |
|||
|
Ihon herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B” |
ii) Korvataan koodi P304 seuraavasti:
|
”P304 |
JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: |
Välitön myrkyllisyys – hengitysteitse (3.1 jakso) |
1, 2, 3, 4 |
|
|
Ihosyövyttävyys (3.2 jakso) |
1A, 1B, 1C |
|||
|
Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B |
|||
|
Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso) |
3 |
|||
|
Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso) |
3” |
iii) Korvataan koodi P311 seuraavasti:
|
”P311 |
Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin. |
Välitön myrkyllisyys – hengitysteitse (3.1 jakso) |
3 |
|
|
Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B |
|||
|
Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen (3.8 jakso) |
1, 2” |
iv) Korvataan koodi P313 seuraavasti:
|
”P313 |
Hakeudu lääkäriin. |
Ihoärsytys (3.2 jakso) |
2, 3 |
|
|
Silmä-ärsytys (3.3 jakso) |
2 |
|||
|
Ihon herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B |
|||
|
Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso) |
1A, 1B, 2 |
|||
|
Syöpää aiheuttava (3.6 jakso) |
1A, 1B, 2 |
|||
|
Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso) |
1A, 1B, 2 |
|||
|
Lisääntymiselle vaarallinen – vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset (3.7 jakso) |
Lisäkategoria” |
v) Korvataan koodi P321 seuraavasti:
|
”P321 |
Erityishoitoa tarvitaan (katso … pakkauksen merkinnöissä). |
Välitön myrkyllisyys – suun kautta (3.1 jakso) |
1, 2, 3 |
… Viittaus täydentäviin ensiapuohjeisiin. — jos vasta-aine on annettava välittömästi. |
|
Välitön myrkyllisyys – hengitysteitse (3.1 jakso) |
3 |
… Viittaus täydentäviin ensiapuohjeisiin. — jos tarvitaan välittömiä erityistoimenpiteitä. |
||
|
Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen (3.8 jakso) |
1 |
… Viittaus täydentäviin ensiapuohjeisiin. — jos tarvitaan välittömiä toimenpiteitä. |
||
|
Ihon herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B |
… Viittaus täydentäviin ensiapuohjeisiin. — valmistaja/toimittaja täsmentää tarvittaessa puhdistusaineen.” |
||
|
Ihosyövyttävyys (3.2 jakso) |
1A, 1B, 1C |
|||
|
Ihoärsytys (3.2 jakso) |
2 |
vi) Korvataan koodi P333 seuraavasti:
|
”P333 |
Jos ilmenee ihoärsytystä tai ihottumaa: |
Ihon herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B” |
vii) Korvataan koodi P341 seuraavasti:
|
”P341 |
Jos hengitysvaikeuksia, siirrä uhri raittiiseen ilmaan ja pidä lepoasennossa, jossa on helppo hengittää. |
Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B” |
viii) Korvataan koodi P342 seuraavasti:
|
”P342 |
Jos ilmenee hengitysoireita: |
Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B” |
ix) Korvataan koodi P352 seuraavasti:
|
”P352 |
Pese runsaalla vedellä ja saippualla. |
Välitön myrkyllisyys – ihon kautta (3.1 jakso) |
3, 4 |
|
|
Ihoärsytys (3.2 jakso) |
2 |
|||
|
Ihon herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B” |
x) Korvataan koodi P363 seuraavasti:
|
”P363 |
Pese saastunut vaatetus ennen uudelleenkäyttöä. |
Välitön myrkyllisyys – ihon kautta (3.1 jakso) |
1, 2, 3, 4 |
|
|
Ihosyövyttävyys (3.2 jakso) |
1A, 1B, 1C |
|||
|
Ihon herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B” |
xi) Korvataan koodi P302 + P352 seuraavasti:
|
”P302 + P352 |
JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese runsaalla vedellä ja saippualla. |
Välitön myrkyllisyys – ihon kautta (3.1 jakso) |
3, 4 |
|
|
Ihoärsytys (3.2 jakso) |
2 |
|||
|
Ihon herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B” |
xii) Korvataan koodi P304 + P341 seuraavasti:
|
”P304 + P341 |
JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Jos hengitysvaikeuksia, siirrä uhri raittiiseen ilmaan ja pidä lepoasennossa, jossa on helppo hengittää. |
Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B” |
xiii) Korvataan koodi P333 + P313 seuraavasti:
|
”P333 + P313 |
Jos ilmenee ihoärsytystä tai ihottumaa: Hakeudu lääkäriin. |
Ihon herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B” |
xiv) Korvataan koodi P342 + P311 seuraavasti:
|
”P342 + P311 |
Jos ilmenee hengitysoireita: Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin. |
Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B” |
xv) Korvataan koodia P391 koskevassa kohdassa, sarakkeessa 3, rivillä 2 oleva ilmaus ”vaarallinen vesiympäristölle – krooninen myrkyllisyys (4.1 jakso)” ilmauksella ”vaarallinen vesiympäristölle – pitkäaikainen myrkyllisyys (4.1 jakso)”;
c) Korvataan taulukko 6.5 seuraavasti:
”Taulukko 6.5
Turvalausekkeet – Jätteiden käsittely
|
Koodi |
Turvalausekkeet jätteiden käsittelystä |
Vaaraluokka |
Vaarakategoria |
Käyttöedellytykset |
|
(1) |
(2) |
(3) |
(4) |
(5) |
|
P501 |
Hävitä sisältö/pakkaus … |
Räjähteet (2.1 jakso) |
Epästabiilit räjähteet ja vaarallisuusluokat 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5 |
… paikallisten/alueellisten/kansallisten/kansainvälisten määräysten mukaisesti (täsmennettävä). |
|
Syttyvät nesteet (2.6 jakso) |
1, 2, 3 |
|||
|
Itsereaktiiviset aineet ja seokset (2.8 jakso) |
Tyypit A, B, C, D, E, F |
|||
|
Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja (2.12 jakso) |
1, 2, 3 |
|||
|
Hapettavat nesteet (2.13 jakso) |
1, 2, 3 |
|||
|
Hapettavat kiinteät aineet (2.14 jakso) |
1, 2, 3 |
|||
|
Orgaaniset peroksidit (2.15 jakso) |
Tyypit A, B, C, D, E, F |
|||
|
Välitön myrkyllisyys – suun kautta (3.1 jakso) |
1, 2, 3, 4 |
|||
|
Välitön myrkyllisyys – ihon kautta (3.1 jakso) |
1, 2, 3, 4 |
|||
|
Välitön myrkyllisyys – hengitysteitse (3.1 jakso) |
1, 2 |
|||
|
Ihosyövyttävyys (3.2 jakso) |
1A, 1B, 1C |
|||
|
Hengitysteiden herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B |
|||
|
Ihon herkistyminen (3.4 jakso) |
1, 1A, 1B |
|||
|
Sukusolujen perimää vaurioittava (3.5 jakso) |
1A, 1B, 2 |
|||
|
Syöpää aiheuttava (3.6 jakso) |
1A, 1B, 2 |
|||
|
Lisääntymiselle vaarallinen (3.7 jakso) |
1A, 1B, 2 |
|||
|
Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen (3.8 jakso) |
1, 2 |
|||
|
Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen; hengitysteiden ärsytys (3.8 jakso) |
3 |
|||
|
Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen; narkoosi (3.8 jakso) |
3 |
|||
|
Elinkohtainen myrkyllisyys – toistuva altistuminen (3.9 jakso) |
1, 2 |
|||
|
Aspiraatiovaara (3.10 jakso). |
1 |
|||
|
Vesiympäristölle vaarallinen – välitön vaara vesiympäristölle (4.1 jakso) |
1 |
|||
|
Vesiympäristölle vaarallinen – pitkäaikainen vaara vesiympäristölle (4.1 jakso) |
1, 2, 3, 4 |
|||
|
P502 |
Hanki valmistajalta/toimittajalta tietoja uudelleenkäytöstä/kierrätyksestä. |
Vaarallista otsonikerrokselle (5.1 jakso) |
1” |
2) Lisätään 2 osassa olevaan taulukkoon 1.5 koodin P501 jälkeen uusi turvalauseke seuraavasti:
|
”P502 |
Kieli |
|
|
BG |
Обърнете се към производителя/доставчика за информация относно възстановяването/рециклирането |
|
|
ES |
Pedir información al fabricante o proveedor sobre su recuperación o reciclado |
|
|
CS |
Informujte se u výrobce nebo dodavatele o regeneraci nebo recyklaci |
|
|
DA |
Indhent oplysninger om genvinding/genanvendelse hos producenten/leverandøren |
|
|
DE |
Informationen zur Wiederverwendung/Wiederverwertung beim Hersteller/Lieferanten erfragen |
|
|
ET |
Hankida valmistajalt/tarnijalt teavet kemikaali taaskasutamise/ringlussevõtu kohta |
|
|
EL |
Απευθυνθείτε στον παραγωγό/προμηθευτή για την ανάκτηση/ανακύκλωση |
|
|
EN |
Refer to manufacturer/supplier for information on recovery/recycling |
|
|
FR |
Se reporter au fabricant/fournisseur pour des informations concernant la récupération/le recyclage |
|
|
GA |
Féach an fhaisnéis ón monaróir/soláthróir maidir le haisghabháil/athchúrsáil |
|
|
IT |
Chiedere informazioni al produttore o fornitore per il recupero/riciclaggio |
|
|
LV |
Informācija par rekuperāciju/pārstrādi saņemama pie ražotāja/piegādātāja |
|
|
LT |
Kreiptis į gamintoją (tiekėją) informacijai apie šių medžiagų ar preparatų panaudojimą arba perdirbimą gauti |
|
|
HU |
A gyártó/szállító határozza meg a hasznosításra és újrafeldolgozásra vonatkozó információkat |
|
|
MT |
Irreferi għall-manifattur/fornitur rigward informazzjoni dwar l-irkupru/riċiklaġġ |
|
|
NL |
Raadpleeg fabrikant/leverancier voor informatie over terugwinning/recycling |
|
|
PL |
Przestrzegać wskazówek producenta lub dostawcy dotyczących odzysku lub wtórnego wykorzystania |
|
|
PT |
Solicitar ao fabricante/fornecedor informações relativas à recuperação/reciclagem |
|
|
RO |
Adresați-vă producătorului pentru informații privind recuperarea/reciclarea |
|
|
SK |
Informujte sa u výrobcu alebo dodávateľa o regenerácii alebo recyklácii |
|
|
SL |
Za podatke glede obnovitve/reciklaže se obrnite na proizvajalca/dobavitelja |
|
|
FI |
Hanki valmistajalta/toimittajalta tietoja uudelleenkäytöstä/kierrätyksestä |
|
|
SV |
Rådfråga tillverkare/leverantör om återvinning/återanvändning” |
LIITE V
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liite V seuraavasti:
1) Korvataan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Kutakin vaaraluokkaa, vaaraluokan jaottelua ja vaarakategoriaa vastaavien varoitusmerkkien on oltava tämän liitteen ja liitteessä I olevan 1.2 jakson säännösten mukaisia; niiden symbolien ja yleisen muodon on vastattava tässä esitettyjä malleja.”;
2) Muutetaan 2 osan 2.3 jakso seuraavasti:
a) Korvataan sarakkeessa 1 oleva varoitusmerkki GHS07 seuraavalla varoitusmerkillä:
”GHS07
”
b) Korvataan sarakkeessa 2 oleva ilmaus ”Ihon herkistyminen, vaarakategoria 1” ilmauksella ”Ihon herkistyminen, vaarakategoriat 1, 1A, 1B”;
3) Korvataan 2 osan 2.4 jaksossa sarakkeessa 2 oleva ilmaus ”Hengitysteiden herkistyminen, vaarakategoria 1” ilmauksella ”Hengitysteiden herkistyminen, vaarakategoriat 1, 1A, 1B”;
4) Korvataan 3 osassa oleva varoitusmerkki GHS09 varoitusmerkillä seuraavasti:
”GHS09
”
5) Lisätään uusi 4 osa seuraavasti:
”4. 4 OSA: MUUT VAARAT
4.1 Symboli: huutomerkki
|
Varoitusmerkki |
Vaaraluokka ja vaarakategoria |
|
(1) |
(2) |
|
GHS07
|
5.1 jakso Otsonikerrokselle vaarallinen, vaarakategoria 1” |
LIITE VI
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liite VI seuraavasti:
1) Muutetaan 1 osa seuraavasti:
a) Muutetaan taulukko 1.1 seuraavasti:
i) Korvataan hengityselinten/ihon herkistymistä koskevassa vaaraluokassa kategoriakoodi ”Resp. Sens. 1” koodilla ”Resp. Sens. 1, 1A, 1B” ja kategoriakoodi ”Skin Sens. 1” koodilla ”Skin Sens. 1, 1A, 1B”;
ii) Korvataan otsonikerrokselle vaarallinen -vaaraluokassa kategoriakoodi ”Ozone” korvataan koodilla ”Ozone 1”;
b) Korvataan 1.1.2.3 jakson viimeinen kappale seuraavasti:
”Jos aineille, jotka on luokiteltu vesiympäristölle vaarallisiksi välittömän vaaran kategoriaan 1 (Aquatic Acute 1) tai kroonisen vaaran kategoriaan 1 (Aquatic Chronic 1), on yhdenmukaistettu M-kerroin, kerroin ilmoitetaan taulukossa 3.1 samassa sarakkeessa kuin” Erityiset pitoisuusrajat”. Jos aineelle on yhdenmukaistettu M-kerroin sekä vesiympäristövaaran välittömään kategoriaan 1 että krooniseen kategoriaan 1, kumpikin M-kerroin on lueteltava jaottelua vastaavalla rivillä. Jos taulukossa 3.1 ilmoitetaan vain yksi M-kerroin ja aine on luokiteltu vesiympäristölle vaaralliseksi välittömään kategoriaan 1 ja krooniseen kategoriaan 1, valmistajan, maahantuojan tai jatkokäyttäjän on käytettävä kyseistä M-kerrointa luokitellessaan kyseistä ainetta sisältävän seoksen vesiympäristölle aiheutuvan välittömän ja pitkäaikaisen vaaran perusteella käyttäen yhteenlaskumenetelmää. Jos M-kerrointa ei ole ilmoitettu taulukossa 3.1, valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä vahvistaa aineen M-kertoimen (M-kertoimet) käytettävissä olevien tietojen perusteella. M-kertoimen vahvistamista ja käyttöä varten katso liitteessä I oleva 4.1.3.5.5.5 jakso.”;
c) Poistetaan 1.1.3.1 jaksossa oleva ”Huomautus H (taulukko 3.1)” ja ”Huomautus H (taulukko 3.2)”;
d) Poistetaan 1.1.4.4 jakso;
2) Muutetaan 3 osa seuraavasti:
a) Korvataan kaksi ensimmäistä kohtaa seuraavasti:
”Taulukko 3.1: Vaarallisten aineiden yhdenmukaistettujen luokitusten ja merkintöjen luettelo
Taulukko 3.2: Vaarallisten aineiden yhdenmukaistettujen luokitusten ja merkintöjen luettelo direktiivin 67/548/ETY liitteestä I.”;
b) Poistetaan taulukossa 3.1 ja 3.2 olevasta viimeisestä sarakkeesta kaikki viittaukset huomautukseen ”H”.
c) Korvataan taulukossa 3.1 olevat kohdat 602-002-00–2, 602-008-00–5, 602-013-00–2 ja 602-084-00-X seuraavasti:
|
”Indeksinumero |
Kansainvälinen kemiallinen yksilöinti |
EY-numero |
CAS-numero |
Luokitus |
Merkinnät |
Erityiset pitoisuusrajat, M-kertoimet |
Huomautukset |
|||
|
Vaaraluokka- ja kategoriakoodi(t) |
Vaaralausekekoodi(t) |
Varoitusmerkki, Huomiosanakoodi(t) |
Vaaralausekekoodi(t) |
Täydentävät vaaralausekekoodi(t) |
||||||
|
602-002-00–2 |
bromomethane; methylbromide |
200-813-2 |
74-83-9 |
Press. Gas Muta. 2 Acute Tox. 3 * Acute Tox. 3 * STOT RE 2 * Eye Irrit. 2 STOT SE 3 Skin Irrit. 2 Aquatic Acute 1 Ozone 1 |
H341 H331 H301 H373 ** H319 H335 H315 H400 H420 |
GHS04 GHS06 GHS08 GHS09 Dgr |
H341 H331 H301 H373 ** H319 H335 H315 H400 H420 |
U |
||
|
602-008-00–5 |
carbon tetrachloride; tetrachloromethane |
200-262-8 |
56-23-5 |
Carc. 2 Acute Tox. 3 * Acute Tox. 3 * Acute Tox. 3 * STOT RE 1 Aquatic Chronic 3 Ozone 1 |
H351 H331 H311 H301 H372 ** H412 H420 |
GHS06 GHS08 Dgr |
H351 H331 H311 H301 H372 ** H412 H420 |
* STOT RE 1; H372: C ≥ 1 % STOT RE 2; H373: 0,2 % ≤ C < 1 % |
||
|
602-013-00–2 |
1,1,1-trichloroethane; methyl chloroform |
200-756-3 |
71-55-6 |
Acute Tox. 4 * Ozone 1 |
H332 H420 |
GHS07 Wng |
H332 H420 |
F” |
||
|
602-084-00-X |
1,1-dichloro-1-fluoroethane |
404-080-1 |
1717-00-6 |
Aquatic Chronic 3 Ozone 1 |
H412 H420 |
►C1 GHS07 Wng ◄ |
H412 H420 |
|||
LIITE VII
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liite VII seuraavasti:
Korvataan taulukon 1.1 viimeisellä rivillä vaaralauseke ”EUH059” vaaralausekkeella ”H420”.
( 1 ) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.
( 2 ) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.
( 3 ) EUVL L 200, 30.7.1999, s. 1.
( 4 ) Tähän mennessä laskentamenetelmä on validoitu seoksille, jotka sisältävät enintään kuusi haihtuvaa aineosaa. Nämä aineosat voivat olla syttyviä nesteitä kuten hiilivetyjä, eettereitä, alkoholeja, estereitä (lukuun ottamatta akrylaatteja) ja vettä. Laskentamenetelmää ei kuitenkaan ole vielä validoitu seoksille, jotka sisältävät halogenoituja rikki- ja/tai fosforiyhdisteitä tai reaktiivisia akrylaatteja.
( 5 ) Jos laskettu leimahduspiste on vähemmän kuin 5 °C suurempi kuin asianomainen luokituskriteeri, laskentamenetelmää ei saa käyttää ja leimahduspiste on määriteltävä kokeellisesti.”;
( 6 ) Nykyisellään ei ole käytettävissä tunnustettuja ja validoituja eläinmalleja, joilla voidaan tutkia hengitysteiden yliherkistymistä. Tietyissä olosuhteissa eläinkokeiden tuloksista voidaan saada arvokasta tietoa todistusnäytön arviointiin.
( 7 ) Vielä ei täysin tunneta niitä mekanismeja, joilla aineet aiheuttavat astmaoireita. Ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä näitä aineita pidetään hengitysteitä herkistävinä. Jos näytön perusteella voidaan kuitenkin osoittaa, että kyseiset aineet aiheuttavat ärsyttävyytensä vuoksi astmaoireita ainoastaan ihmisillä, joilla on lisääntynyt keuhkoputkien supistumistaipumus, aineita ei olisi pidettävä hengitysteitä herkistävinä.”
( 8 ) Euroopan kemikaalivirasto on antanut erityisohjeet siitä, miten tällaisia aineita koskevia tietoja voidaan käyttää luokituskriteereiden täyttämisessä.
( 9 ) EUVL L 286, 31.10.2009, s. 1.”