<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.5-->
  <head>
    <title>2021-01-202101C114201904410-00-TRA-DOC-FI-CONCL-C-0441-19-202003955-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="11/01/2021 17:40:18" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="CNC" name="TypeDoc"/>
    <meta content="31Oxtn2slagh6ORszJBXQp+1kc61q45BCn+tde7SoTyLRwBm892LOPeKg+yccYJIsm50ithQNuvlKHM4C/L7LdCPOC+9nTp5UJKEpqazilzJcSFbIqBsZ4dgDkscR49a9fh15oMep3Q41btmbn2px4Kh4ISmsI1NDnPJ+TZ3y1w=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="akla" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0441" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2019" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="akla" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="CNC_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 26/06/2020 17:01:47" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="adbd9362d37d47daad430fc148d9ba24" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0441" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId25" style="first"/>
      <div id="rId21" style="even">Ratkaisuehdotus – Priit Pikamäe – Asia C-441/19</div>
      <div id="rId22" style="default">Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid (Ilman huoltajaa olevan alaikäisen palauttaminen) </div>
    </div>
    <p class="C36Centre" id="para-1" title="page-1">
      JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-2" title="page-1">
      PRIIT PIKAMÄE
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-3" title="page-1">
      2 päivänä heinäkuuta 2020  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">1</a>
</span>)
      
    </p>
    <p class="C38Centregrasgrandespacement" id="para-4" title="page-1">
      Asia C‑441/19
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-5" title="page-1">
      TQ
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-6" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-7" title="page-1">
      Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid
    </p>
    <p class="C39Centreespacement" id="para-8" title="page-1">
      (Ennakkoratkaisupyyntö – Rechtbank Den Haag, zittingsplaats ’s-Hertogenbosch (Haagin alioikeus, ’s-Hertogenboschin istuntopaikka, Alankomaat))
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-9" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue – Direktiivi 2008/115/EY – 5 artiklan a alakohta – 6 artiklan 1 ja 4 kohta – 8 artiklan 1 kohta – 10 artikla – Laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen – Palauttamispäätös – Ilman huoltajaa olevien alaikäisten maastapoistaminen – Sen varmistaminen, että alkuperämaassa on järjestetty asianmukainen vastaanotto – Alaikäisen ikään perustuva erilainen kohtelu – Palauttamispäätös, jonka jälkeen ei toteuteta maastapoistamista – Seuraukset
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-1">
      
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">I </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Johdanto</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa, joka koskee SEUT 267 artiklaan perustuvaa ennakkoratkaisupyyntöä, rechtbank Den Haag, zittingsplaats ’s-Hertogenbosch (Haagin alioikeus, ’s-Hertogenboschin istuntopaikka, Alankomaat) esittää unionin tuomioistuimelle kolme ennakkoratkaisukysymystä, jotka koskevat Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 4, 21 ja 24 artiklan, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-2" href="#t-2">2</a>
</span>) 5 artiklan a alakohdan, 6 artiklan 1 ja 4 kohdan, 8 artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan sekä vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13.12.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-3" href="#t-3">3</a>
</span>) 15 artiklan tulkitsemista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat laittomasti oleskeleva, ilman huoltajaa oleva alaikäinen kolmannen maan kansalainen TQ ja Staatssecretaris van Justitie en Veiligheid (turvallisuus- ja oikeusasioiden valtiosihteeri, Alankomaat; jäljempänä valtiosihteeri) ja jossa on kyse kyseisestä alaikäisestä tehdystä palauttamispäätöksestä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii ennakkoratkaisupyynnöllään pääasiallisesti selvittämään, onko Alankomaissa tällä hetkellä voimassa oleva hallintokäytäntö, joka koskee sellaisten ilman huoltajaa olevien alaikäisten kohtelua, joilla ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun, unionin oikeuden mukainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävä asia antaa unionin tuomioistuimelle mahdollisuuden täsmentää tätä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten luokkaa koskevien jäsenvaltioiden velvoitteiden laajuutta erityisesti sen velvoitteen osalta, jonka mukaan on varmistettava, että ilman huoltajaa oleva alaikäinen palautetaan jollekin perheenjäsenelleen tai nimetylle holhoojalleen taikka että häntä varten on kohdevaltiossa järjestetty asianmukainen vastaanotto. Tässä yhteydessä unionin tuomioistuin joutuu muistuttamaan alaikäisen edun tärkeydestä tehtäessä hallinnollisia päätöksiä, jotka vaikuttavat hänen oleskelunsa asemaan. Unionin tuomioistuimen on niin ikään varmistettava, että unionin käyttöön ottaman sen politiikan tehokkuutta, jonka tarkoituksena on jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten maastapoistaminen ja palauttaminen, ei vaaranneta varsinkaan aikana, jolloin siirtolaismäärät Eurooppaan ovat merkittävästi kasvaneet. Koska unionin toisen tärkeän politiikan eli turvapaikka-asioita koskevan politiikan tehokkuutta mitataan onnistumisella suojelun myöntämisessä niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, unionin tuomioistuimen on annettava asian kannalta merkityksellisistä säännöksistä ja määräyksistä sellainen tulkinta, jonka perusteella unioni ja sen jäsenvaltiot voivat osoittaa tarvittavat henkilö- ja materiaaliresurssit heidän tarpeisiinsa vastaamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">II </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirja</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-19" title="page-4">
      ”Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Perusoikeuskirjan 24 artiklassa määrätään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-21" title="page-4">
      ”1. Lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon. Lapsen on saatava ilmaista vapaasti mielipiteensä. Lapsen mielipide on hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti otettava huomioon häntä koskevissa asioissa.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-22" title="page-4">
      2. Kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivi 2008/115</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2000/115 johdanto-osan 22 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-25" title="page-4">
      ”Lapsen oikeuksista vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu tätä direktiiviä sovellettaessa. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi ensisijaisesti otettava huomioon perhe-elämän kunnioittamisen periaate tätä direktiiviä sovellettaessa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 1 artiklassa, jonka otsikko on ”Kohde”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-27" title="page-5">
      ”Tässä direktiivissä säädetään yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä, joita jäsenvaltioiden on yhteisön oikeuden yleisperiaatteisiin kuuluvien perusoikeuksien sekä kansainvälisen oikeuden mukaisesti sovellettava palauttaessaan laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, mukaan luettuina pakolaisten suojeluun ja ihmisoikeuksiin liittyvät velvoitteet.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mainitun direktiivin 2 artiklan, jonka otsikko on ”Soveltamisala”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-29" title="page-5">
      ”Tätä direktiiviä sovelletaan jäsenvaltion alueella laittomasti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 3 artiklan 9 alakohta sisältää seuraavan määritelmän:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-31" title="page-5">
      ”Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-32" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-33" title="page-5">
      9) ’haavoittuvassa asemassa olevilla henkilöillä’ alaikäisiä, ilman huoltajaa matkustavia alaikäisiä, vammaisia henkilöitä, ikääntyneitä henkilöitä, raskaana olevia naisia, alaikäisten lasten yksinhuoltajia sekä kidutuksen, raiskauksen tai muun törkeän psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneita henkilöitä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/115 5 artiklassa, jonka otsikko on ”Palauttamiskielto, lapsen etu, perhesuhteet ja terveydentila”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-35" title="page-5">
      ”Jäsenvaltioiden on otettava tätä direktiiviä täytäntöön pannessaan asianmukaisesti huomioon
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-36" title="page-5">
      a) lapsen etu,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-37" title="page-5">
      b) perhesuhteet,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-38" title="page-5">
      c) asianomaisen kolmannen maan kansalaisen terveydentila,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-39" title="page-5">
      ja noudatettava palauttamiskiellon periaatetta.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 6 artiklan, jonka otsikko on ”Palauttamispäätös”, 1 ja 4 kohdassa säädetään seuraavaa:”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-41" title="page-5">
      ”1. Jäsenvaltion on tehtävä palauttamispäätös sen alueella laittomasti oleskelevista kolmansien maiden kansalaisista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2–5 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten soveltamista.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-42" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-43" title="page-6">
      4. Jäsenvaltio voi milloin tahansa päättää myöntää alueellaan laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle erillisen oleskeluluvan tai muun luvan, joka oikeuttaa oleskeluun, yksilöllisten inhimillisten syiden tai humanitaaristen tai muiden syiden perusteella. Tällöin palauttamispäätöstä ei tehdä. Jos palauttamispäätös on jo tehty, se perutaan tai sitä lykätään oleskeluluvan tai muun oleskeluun oikeuttavan luvan voimassaoloajaksi.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 8 artiklan, jonka otsikko on ”Maastapoistaminen”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-45" title="page-6">
      ”Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet pannakseen täytäntöön palauttamispäätöksen, jos vapaaehtoista poistumista varten ei ole myönnetty aikaa 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti tai jos paluuvelvoitetta ei ole noudatettu 7 artiklan mukaisesti myönnetyn ajan kuluessa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Saman direktiivin 9 artiklan, jonka otsikko on ”Maastapoistamisen lykkääminen”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-47" title="page-6">
      ”Jäsenvaltioiden on lykättävä maastapoistamista
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-48" title="page-6">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-49" title="page-6">
      b) niin kauan kuin myönnetään 13 artiklan 2 kohdan mukaista lykkäystä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/115 10 artiklassa, jonka otsikko on ”Ilman huoltajaa matkustavien alaikäisten palauttaminen ja maastapoistaminen”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-51" title="page-6">
      ”1. Ennen kuin tehdään päätös ilman huoltajaa matkustavan alaikäisen palauttamisesta, muiden asianmukaisten elinten kuin palautuksen täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten sallitaan tarjota apua, ottaen asianmukaisesti huomioon lapsen edun.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-52" title="page-6">
      2. Ennen kuin ilman huoltajaa matkustava alaikäinen poistetaan jäsenvaltion alueelta, kyseisen jäsenvaltion viranomaisten on oltava varmoja siitä, että tämä alaikäinen palautetaan jollekin perheenjäsenelleen tai nimetylle holhoojalleen taikka että häntä varten on kohdevaltiossa järjestetty asianmukainen vastaanotto.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivi 2011/95</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2011/95 1 artiklassa, jonka otsikko on ”Tavoite”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-55" title="page-6">
      ”Tämän direktiivin tavoitteena on vahvistaa vaatimukset kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2 artiklan, jonka otsikko on ”Määritelmät”, f alakohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-57" title="page-7">
      ”f) ’henkilöllä, joka voi saada toissijaista suojelua’, [tarkoitetaan] kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, jolle ei voida myöntää pakolaisasemaa mutta jonka suhteen on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos hänet palautetaan alkuperämaahansa tai kansalaisuudettoman henkilön ollessa kyseessä entiseen pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä 15 artiklassa määriteltyä vakavaa haittaa, ja jota 17 artiklan 1 ja 2 kohta ei koske ja joka on kykenemätön tai sellaisen vaaran johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan”.
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 15 artiklassa, joka koskee toissijaisen suojelun edellytyksiä ja jonka otsikko on ”Vakava haitta”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-59" title="page-7">
      ”Vakavalla haitalla tarkoitetaan seuraavia:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-60" title="page-7">
      a) kuolemanrangaistus tai teloitus; tai
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-61" title="page-7">
      b) hakijan alkuperämaassa kokema kidutus tai epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rangaistus; tai
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-62" title="page-7">
      c) siviilihenkilön henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vakava ja henkilökohtainen vaara, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivi 2013/33/EU</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista 26.6.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-4" href="#t-4">4</a>
</span>) sisältää turvapaikka-asioita koskevia säännöksiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2 artiklassa, jonka otsikko on ”Määritelmät”, säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-66" title="page-7">
      ”Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-67" title="page-7">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-68" title="page-7">
      d) ’alaikäisellä’ alle 18-vuotiasta kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-69" title="page-8">
      e) ’ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä’ alaikäistä, joka saapuu jäsenvaltioiden alueelle ilman hänestä joko asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön tai käytännön mukaisesti vastuussa olevaa aikuista, niin kauan kuin hän ei tosiasiallisesti ole tällaisen henkilön huostassa; tämä tarkoittaa myös alaikäistä, joka jää ilman huoltajaa sen jälkeen, kun hän on saapunut jäsenvaltioiden alueelle;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-70" title="page-8">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 24 artiklan, jonka otsikko on ”Ilman huoltajaa olevat alaikäiset”, 3 kohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-72" title="page-8">
      ”Jäsenvaltioiden on alettava jäljittää ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäseniä tarvittaessa kansainvälisten tai muiden järjestöjen avulla mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty, ja samaan aikaan suojeltava hänen etuaan. – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alankomaiden lainsäädäntö</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta 23.11.2000 annetun lain (wet tot algehele herziening van de Vreemdelingenwet; Stb. 2000, nro 495; jäljempänä vuoden 2000 ulkomaalaislaki) 14 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-75" title="page-8">
      ”Ministerillä on toimivalta:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-76" title="page-8">
      a) hyväksyä, hylätä tai jättää tutkimatta hakemus määräaikaisen oleskeluluvan myöntämiseksi;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-77" title="page-8">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-78" title="page-8">
      e) myöntää viran puolesta määräaikainen oleskelulupa tai jatkaa sen voimassaoloaikaa;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-79" title="page-8">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen lain 64 §:ssä säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-81" title="page-8">
      ”Maastapoistamista on lykättävä niin kauan kuin ulkomaalaisen tai hänen perheenjäsenensä terveydentila ei salli matkustamista.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuoden 2000 ulkomaalaisasetuksen (Vreemdelingenbesluit 2000) 3.6a §:ssä säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-83" title="page-8">
      ”1 Mikäli ensimmäinen turvapaikkamenettelyssä myönnettävää määräaikaista oleskelulupaa koskeva hakemus hylätään, tavallinen määräaikainen oleskelulupa voidaan silti viran puolesta myöntää:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-84" title="page-8">
      a) ulkomaan kansalaiselle, jonka maastapoistaminen olisi ristiriidassa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien turvaamisesta tehdyn yleissopimuksen 8 artiklan kanssa, tai
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-85" title="page-9">
      b) väliaikaisiin humanitaarisiin syihin liittyvän rajoituksen yhteydessä ulkomaalaiselle, joka on 3.48 §:n 1 momentin a, b tai c alakohdassa tarkoitettu ihmiskaupan uhri-ilmiantaja, uhri tai todistaja-ilmiantaja.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-86" title="page-9">
      – –
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-87" title="page-9">
      4 Oleskelulupa on myönnettävä ensimmäisen sovellettavan 1 momentissa tarkoitetun syyn perusteella.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-88" title="page-9">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ulkomaalaisista vuonna 2000 annetun yleiskirjeen (Vreemdelingencirculaire 2000) B8/6.2.1. kohdassa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-90" title="page-9">
      ”Tavallinen määräaikainen oleskelulupa voidaan myöntää viran puolesta enemmälti tutkimatta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ulkomaalainen on ensimmäisen oleskelulupahakemuksen jättäessään alle 15‑vuotias</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ulkomaalainen on esittänyt uskottavia tietoja henkilöllisyydestään, kansallisuudestaan, vanhemmistaan ja muista perheenjäsenistään</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ulkomaalaisen esittämistä tiedoista ilmenee, että hänellä ei ole perheenjäsentä tai muuta henkilöä, joka voisi tarjota asianmukaisen vastaanoton ja jonka luo hän voisi palata</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ulkomaalainen ei menettelyn aikana ole aiheuttanut haittaa vastaanottomahdollisuuksien tutkimiselle alkuperämaassaan tai muussa maassa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">on yleisesti tiedossa, että asianmukaista vastaanottoa ei yleensä ole saatavilla, ja oletetaan, että tällaista vastaanottoa ei lähitulevaisuudessa ole saatavilla alkuperämaassa eikä muussa maassa, johon ulkomaalainen voisi kohtuudella palata. Tällaisessa tilanteessa oletetaan, että Dienst Terugkeer en Vertrek [oikeusministeriön alainen palauttamis- ja poistumisviranomainen, Alankomaat] ei kykene löytämään asianmukaista vastaanottoa kolmen vuoden määräajassa.”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">III </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tosiseikat, oikeudenkäyntimenettely ja ennakkoratkaisukysymykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">TQ on ilmoittanut syntyneensä 14.2.2002 Guineassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Turvapaikkahakemuksessaan esittämänsä selostuksen mukaan hän muutti jo pienenä asumaan tätinsä luo Sierra Leoneen. Tätinsä kuoleman jälkeen TQ oli tekemisissä Nigeriasta tulleen miehen kanssa, joka toi hänet Eurooppaan. Amsterdamissa (Alankomaat) hän joutui ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, minkä vuoksi hänellä on nykyään vakavia mielenterveysongelmia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ilman huoltajaa olevana alaikäisenä TQ jätti vuoden 2000 ulkomaalaislain nojalla turvapaikanhakijan määräaikaista oleskelulupaa koskevan hakemuksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valtiosihteeri hylkäsi 23.3.2018 päivätyllä päätöksellä hakemuksen perusteettomana ja päätti viran puolesta, että TQ:lla ei ollut oikeutta määräaikaiseen oleskelulupaan vuoden 2000 ulkomaalaislain 14 §:n 1 momentin nojalla luettuna yhdessä vuoden 2000 ulkomaalaisasetuksen 3.6a §:n kanssa. Kyseisessä päätöksessä sallittiin vuoden 2000 ulkomaalaislain 64 §:n mukaisesti TQ:n maastapoistamisen väliaikainen lykkäys enintään kuudella kuukaudella tai viran puolesta tehtävän päätöksen nojalla lyhyemmällä ajalla odoteltaessa Bureau Medische Adviseringin (Alankomaiden turvallisuus- ja oikeusministeriön lääketieteellinen asiantuntijayksikkö) tutkimusta siitä, salliko hänen terveydentilansa maastapoistamisen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">TQ nosti mainitusta päätöksestä 16.4.2018 kanteen rechtbank Den Haag, zittingsplaats ’s-Hertogenboschissa, ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valtiosihteeri ilmoitti 18.6.2018 tehdyllä päätöksellä, että TQ:n maastapoistamiseen ei myönnetty lykkäystä terveydellisistä syistä, ja asetti hänelle velvoitteen poistua neljän viikon määräajassa. TQ haki tähän päätökseen oikaisua, mihin valtiosihteeri ei ollut vielä ennakkoratkaisupyyntöä koskevan päätöksen tekopäivänä vastannut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tuo esille, että vuoden 2000 ulkomaalaislaissa säädetään, että ensimmäisen turvapaikkahakemuksen käsittelyn yhteydessä tutkitaan viran puolesta, voidaanko ulkomaalaiselle myöntää tavallinen oleskelulupa siinä tapauksessa, että hän ei voi saada pakolaisasemaa tai toissijaista suojelua. Kyseisessä laissa säädetään niin ikään, että päätös, jolla turvapaikkahakemus hylätään, katsotaan palauttamispäätökseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ilman huoltajaa olevien alle 15-vuotiaiden alaikäisten osalta ulkomaalaisista vuonna 2000 annetussa yleiskirjeessä määrätään velvoitteesta tutkia asianmukainen vastaanotto kohdemaassa. Ellei tällaista vastaanottoa ole järjestetty, ilman saattajaa olevalle alaikäiselle myönnetään tavallinen oleskelulupa (ns. buitenschuld-beleid-politiikka).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että TQ ei voi saada pakolaisasemaa eikä toissijaista suojelua. Tavallisen oleskeluluvan osalta kyseinen tuomioistuin tuo esille, että turvapaikkahakemuksensa jättäessään TQ oli 15 vuoden ja neljän kuukauden ikäinen. Tällaisessa tapauksessa Alankomaiden lainsäädännössä asetetaan oikeudellinen velvoite poistua jäsenvaltioiden alueelta ilman, että varmistetaan, että alkuperämaassa tai muualla unionin ulkopuolella on järjestetty asianmukainen vastaanotto.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin epäilee tämän yli ja alle 15‑vuotiaiden alaikäisten välisen erottelun merkityksellisyyttä viitaten lapsen etuun. Kyseinen tuomioistuin katsoo, että kun otetaan huomioon direktiivin 2008/115 3 artikla, jossa ilman huoltajaa olevat alaikäiset määritellään ”haavoittuvassa asemassa oleviksi henkilöiksi”, unionin lainsäätäjä ei ole voinut tarkoittaa, että palauttamispäätöksen tekemisen jälkeen ei enää edellytettäisi avun antamista ottaen asianmukaisesti huomioon lapsen etu.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä asiassa TQ tuo esille, että hän ei tiedä, missä hänen vanhempansa oleskelevat ja pystyisikö hän palatessaan tunnistamaan heidät. Hän ei oman ilmoituksensa mukaan tunne ketään muuta perheenjäsentään eikä edes tiedä, onko heitä. Hän ei voisi palata alkuperämaahansa, koska hän ei ole kasvanut siellä, ei tunne sieltä ketään eikä osaa maan kieltä. TQ on ilmoittanut, että hän pitää perheenään sitä sijoitusperhettä, jossa hän asuu Alankomaissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa, että jos turvapaikkahakemuksesta tehdään hylkäävä päätös, tällaisen hakijan oleskelu Alankomaiden alueella on laitonta. Kyseisen tuomioistuimen mukaan palauttamis- ja poistumisviranomainen, jonka tehtävänä on henkilön palauttaminen tällaisessa tilanteessa, on käynyt säännöllisesti keskusteluja TQ:n kanssa valmistellakseen häntä paluuseen alkuperämaahansa, mikä on lisännyt hänen mielenterveysongelmiaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa, että niin kauan kuin mahdollista asianmukaista vastaanottoa ei ole tutkittu, valtiosihteeri ei poista maasta turvapaikanhakijaa, jos tämä on alaikäinen. Käytännössä siis valtiosihteeri näyttää odottavan, että turvapaikanhakija täyttää 18 vuotta ja on siten oikeudellisesti täysi-ikäinen, mistä seuraa, että direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusta ei enää edellytetä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan valtiosihteeri ei voi asettaa paluuvelvoitetta ja siten päättää, että oleskeluluvan jatkaminen on sääntöjenvastaista, ja olla sen jälkeen toteuttamatta mitään maastapoistamistoimia ja odottaa vain, että hakija tulisi täysi-ikäiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin lisää, että Raad van State (ylin hallintotuomioistuin, Alankomaat) ei ole missään vaiheessa vastannut nyt käsiteltävässä asiassa esille tuleviin oikeudellisiin kysymyksiin eikä ole saattanut niitä ennakkoratkaisupyynnöllä unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näissä olosuhteissa rechtbank Den Haag, zittingsplaats ’s-Hertogenbosch päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-113" title="page-12">
      ”1) Onko direktiivin 2008/115 10 artiklaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 4 ja 24 artiklan, direktiivin 2008/115 johdanto-osan 22 perustelukappaleen ja 5 artiklan a alakohdan sekä direktiivin 2011/95 15 artiklan kanssa, tulkittava siten, että ennen kuin jäsenvaltio asettaa ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle paluuvelvoitteen, sen on hankittava varmuus – ja tehtävä selvitys – siitä, että alkuperämaassa on joka tapauksessa järjestetty lähtökohtaisesti asianmukainen vastaanotto ja että se on saatavilla?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-114" title="page-12">
      2) Onko direktiivin 2008/115 6 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 21 artiklan kanssa, tulkittava siten, että jäsenvaltio ei saa tehdä ilman huoltajaa olevan alaikäisen ikään perustuvaa eroa laillisen alueella oleskelun sallimisen yhteydessä, jos vahvistetaan, ettei kyseinen alaikäinen voi saada pakolaisasemaa eikä toissijaista suojelua?
    </p>
    <p class="C29Marge0doubleretrait" id="para-115" title="page-12">
      3) a) Onko direktiivin 2008/115 6 artiklan 4 kohtaa tulkittava siten, että jos ilman huoltajaa oleva alaikäinen ei noudata paluuvelvoitettaan eikä jäsenvaltio toteuta mitään konkreettisia maastapoistamistoimia, paluuvelvoitetta on lykättävä ja näin ollen laillinen oleskelu on sallittava?
    </p>
    <p class="C11Marge1avecretrait" id="para-116" title="page-12">
      b) Onko direktiivin 2008/115 8 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että palauttamispäätöksen tekeminen ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä toteuttamatta tämän jälkeen maastapoistamistoimia, ennen kuin ilman huoltajaa oleva alaikäinen täyttää 18 vuotta, on katsottava vilpittömän yhteistyön periaatteen ja unionin oikeuden lojaliteettiperiaatteen vastaiseksi?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">IV </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyyntö, joka on päivätty 12.6.2019, saapui samana päivänä unionin tuomioistuimen kirjaamoon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on pyytänyt unionin tuomioistuinta käsittelemään ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisessa kiireellisessä menettelyssä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä pyyntö hylättiin julkisasiamiehen kuulemisen jälkeen 27.6.2019 annetulla unionin tuomioistuimen päätöksellä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kirjallisia huomautuksia esittivät Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 artiklassa asetetussa määräajassa TQ, Alankomaiden ja Belgian hallitukset sekä Euroopan komissio.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin esitti prosessinjohtotoimena 17.3.2020 Alankomaiden hallitukselle kysymyksiä kirjallisesti vastattavaksi. Prosessinjohtotoimena esitettyihin kysymyksiin vastattiin määräajassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">V </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Oikeudellinen arviointi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alustavat huomautukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ilman huoltajaa matkustavat alaikäiset ovat kasvava ilmiö unionin ulkorajoilla. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-5" href="#t-5">5</a>
</span>) Jäsenvaltioiden alueelle saapuu joka vuosi suuri määrä alaikäisiä ilman vanhempiaan tai nimettyä holhoojaa hakemaan kansainvälistä suojelua. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-6" href="#t-6">6</a>
</span>) Ilman huoltajaa olevat alaikäiset tarvitsevat vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta erityistä huomiota muun muassa oikeustoimikelpoisuuden puutteeseen, viitehenkilöiden puuttumiseen, kypsymättömyyteen ja toimeentuloon tarvittavien varojen puuttumiseen liittyvän haavoittuvan asemansa vuoksi. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-7" href="#t-7">7</a>
</span>) Tästä tilanteesta tietoisena unionin lainsäätäjä on antanut turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden alalla useita lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä säädöksiä, jotka sisältävät säännöksiä, joissa otetaan huomioon tämän henkilöryhmän erityispiirteet. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-8" href="#t-8">8</a>
</span>) Näiden säädösten lisäksi myös komissio sekä Euroopan unionin erikoisvirastot (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-9" href="#t-9">9</a>
</span>) ovat antaneet erilaisia tulkintaa koskevia toimia, joiden tarkoituksena on tarjota kansallisille viranomaisille käytännön suuntaviivoja edellä mainittujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten oikeaan soveltamiseen omassa asiayhteydessään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka direktiiviä 2008/115 siis sovelletaankin kaikkiin luvattomasti oleskeleviin kolmannen maan kansalaisiin, mukaan lukien ilman huoltajaa olevat alaikäiset, lainsäädännössä asetetaan kansallisille viranomaisille tiettyjä velvoitteita, joita niiden on välttämättä noudatettava, kuten kyseisen direktiivin 10 artiklan 2 kohdassa säädetty velvoite, jonka mukaan on niin, että ”ennen kuin ilman huoltajaa matkustava alaikäinen poistetaan jäsenvaltion alueelta, kyseisen jäsenvaltion viranomaisten on oltava varmoja siitä, että tämä alaikäinen palautetaan jollekin perheenjäsenelleen tai nimetylle holhoojalleen taikka että häntä varten on kohdevaltiossa järjestetty asianmukainen vastaanotto”. Alaikäisten pakolaisten oikeuksia koskevien asioiden arkaluonteisuuden sekä niihin liittyvien tosiseikkojen monitahoisuuden vuoksi kansallisten viranomaisten voi joskus olla vaikea varmistaa, ovatko ne asianmukaisesti täyttäneet unionin oikeudesta johtuvat velvoitteensa. Kyseessä olevan unionin oikeudessa asetetun velvoitteen laajuuden virheellisestä tulkinnasta saattaa seurata, että kansallisella tasolla syntyy hallintokäytäntö, joka on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa. Tällöin unionin tuomioistuimen keskeisenä tehtävänä on selventää mainitun velvoitteen ulottuvuutta tulkitsemalla asian kannalta merkityksellisiä säännöksiä ja antaa siten kansallisille viranomaisille mahdollisuus korjata hallintokäytäntöään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nähdäkseni unionin tuomioistuin on nyt käsiteltävässä asiassa tällaisessa tilanteessa, koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää useita olennaisia kysymyksiä, jotka liittyvät direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdassa asetettuun velvoitteeseen. Mainittu tuomioistuin epäilee avoimesti Alankomaiden viranomaisten tapaa noudattaa tätä velvoitetta ja pyytää sen vuoksi unionin tuomioistuinta tulkitsemaan kyseistä säännöstä. Kuten tämän ratkaisuehdotuksen johdannossa on jo todettu, kansallinen tuomioistuin pyytää ennakkoratkaisupyynnössään unionin tuomioistuinta täsmentämään, missä kansallisten viranomaisten menettelyn vaiheessa on tehtävä selvitykset siitä, onko kohdevaltiossa järjestetty asianmukaiset vastaanottoedellytykset. Kansallinen tuomioistuin tiedustelee niin ikään, voiko jäsenvaltio tehdä eron iän perusteella siten, että se rajaa velvoitteen mainittujen selvitysten toteutuksesta koskemaan tapauksia, joissa alaikäinen on alle 15-vuotias. Lisäksi kansallinen tuomioistuin pyytää unionin tuomioistuinta lausumaan sellaisen kansallisen hallintokäytännön yhteensopivuudesta unionin oikeuden kanssa ja oikeudellisista seurauksista, jossa ilmeisesti luovutaan konkreettisista toimista ilman huoltajaa olevan alaikäisen maastapoistamiseksi siitä huolimatta, että hänestä on tehty palauttamispäätös. Tarkastelen näitä kysymyksiä siinä järjestyksessä, jossa kansallinen tuomioistuin on ne esittänyt.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisessä ennakkoratkaisukysymyksessään kansallinen tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko jäsenvaltion varmistettava, että alkuperämaassa on järjestetty lähtökohtaisesti asianmukainen vastaanotto, ennen kuin se asettaa ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle paluuvelvoitteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tähän kysymykseen vastaamiseksi direktiivin 2008/115 10 artiklaa on tarkasteltava unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä hyväksyttyjen tulkintamenetelmien, etenkin sanamuodon mukaisen, systemaattisen ja teleologisen tulkinnan, avulla. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-10" href="#t-10">10</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Heti aluksi huomautan, että tulkitsemalla direktiivin 2008/115 10 artiklaa pelkästään sanamuodon perusteella ja irrallaan yhteydestään olisi periaatteessa mahdollista olettaa, että kyseisessä direktiivissä jäsenvaltion viranomaisille asetettua velvoitetta varmistaa, että ilman huoltajaa oleva alaikäinen ”palautetaan jollekin perheenjäsenelleen tai nimetylle holhoojalleen taikka että häntä varten on kohdevaltiossa järjestetty asianmukainen vastaanotto”, on sovellettava ainoastaan, jos palauttamispäätös on jo annettu ja kansalliset viranomaiset ryhtyvät poistamaan alaikäistä maasta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Voitaisiin näet väittää, että direktiivin 2008/115 10 artiklassa erotetaan kaksi eri velvoiteluokkaa sovellettavaksi menettelyn eri vaiheissa eli palauttamispäätöksen tekovaiheessa ja maastapoistamisvaiheessa, joista edellistä säännellään artiklan 1 kohdassa ja jälkimmäistä 2 kohdassa. Tällaisen tulkinnan perusteella voitaisiin väittää, että velvoite varmistua siitä, että kohdevaltiossa on järjestetty asianmukainen vastaanotto, mainitaan vasta 2 kohdassa, joka koskee ainoastaan maastapoistamisvaihetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olen kuitenkin vakuuttunut, että tällainen tulkinta direktiivin 2008/115 10 artiklasta olisi virheellinen, koska siinä ei otettaisi huomioon muita välttämättömiä tulkintaperusteita, jotka mainitsen jäljempänä analyysini yhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdasta ilmenee selvästi, että edellä mainittu velvoite syntyy ennen alaikäisen maastapoistamista, mikä antaa ymmärtää, että jäsenvaltion on tarvittaessa täytettävä tämä velvoite menettelyn aikaisemmassa vaiheessa, jopa silloin, kun on aika päättää, onko syytä määrätä alaikäisen palauttamisesta vai ei. Toisin sanoen kyseisen säännöksen sanamuodosta ei voi mitenkään päätellä, että on riittävää, jos kansalliset viranomaiset varmistavat maastapoistamismenettelyn aikana, että kohdevaltiossa on asianmukaiset vastaanottoedellytykset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni tällainen tulkinta on valittava puhtaan loogisista syistä varsinkin, kun ei ole ilmeistä, miksi jäsenvaltion pitäisi palauttamispäätöksen tekemisen yhteydessä ohittaa niinkin merkittävä tosiseikkoihin liittyvä näkökohta kuin se, että alkuperämaassa ei ole järjestetty asianmukaista vastaanottoa, ja jättää sen huomioon ottaminen aivan menettelyn viimeiseen vaiheeseen. Palauttamispäätöksen tekeminen täysin tietoisena siitä, että alkuperämaassa ei ole järjestetty asianmukaista vastaanottoa, merkitsisi sellaisen päätöksen tekemistä, josta tiedetään alusta asti, että sitä ei voida panna välittömästi täytäntöön, koska silloin rikottaisiin unionin oikeutta ja loukattaisiin erityisesti niitä perusoikeuksia, jotka taataan kaikille henkilöille, joista on käynnistetty maastapoistamis- ja palauttamismenettely.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin pidettävä mielessä, että direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säännöksen tavoitteena on suojella ilman huoltajaa olevaa alaikäistä estämällä hänen joutumisensa epävarman kohtalon varaan alkuperämaassaan. Tarve suojella häntä mieluiten menettelyn alkuvaiheessa johtuu hänen määrittelystään ”haavoittuvassa asemassa olevaksi henkilöksi”, mikä nimenomaisesti tunnustetaan direktiivin 2008/115 3 artiklan 9 alakohdassa ja mihin olen viitannut alustavissa huomautuksissani (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-11" href="#t-11">11</a>
</span>).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jäsenvaltioille asetettu suojeluvelvoite on erityisen tärkeä silloin, kun alaikäinen hylätyn turvapaikkahakemuksensa jälkeen joutuu todelliseen vaaraan direktiivin 2011/95 15 artiklassa tarkoitetusta epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta alkuperämaassaan. Muistutan, että sitoumus palauttamiskiellon periaatteen noudattamiseen ilmenee useissa turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevissa unionin oikeuden säännöksissä ja määräyksissä, kuten perusoikeuskirjan 19 artiklan 2 kohdassa, SEUT 78 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 2008/115 5 artiklassa vain muutamia mainitakseni.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä yhteydessä on syytä huomata, että direktiivin 2008/115 johdanto-osan toisen perustelukappaleen mukaan kyseisen direktiivin päämääränä on luoda tehokas maastapoistamis- ja palauttamispolitiikka, joka perustuu yhteisiin vaatimuksiin, ”joiden mukaisesti henkilöt palautetaan inhimillisellä tavalla ja heidän perusoikeuksiaan ja ihmisarvoaan täysimääräisesti kunnioittaen”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-12" href="#t-12">12</a>
</span>) Tämä päämäärä toistuu direktiivin 2008/115 1 artiklassa, jossa todetaan, että palauttaessaan laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia jäsenvaltioiden on sovellettava kyseisessä direktiivissä vahvistettuja yhteisiä vaatimuksia ja menettelyjä ”[unionin oikeudessa tunnustettujen] perusoikeuksien sekä kansainvälisen oikeuden mukaisesti – –, mukaan luettuina pakolaisten suojeluun ja ihmisoikeuksiin liittyvät velvoitteet”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-13" href="#t-13">13</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni on selvää, että direktiivin 2008/115 10 artiklaa ei ole mahdollista tulkita ottamatta huomioon muita käsiteltävään asiaan sovellettavia säännöksiä, joiden tarkoituksena on suojella ilman huoltajaa olevien alaikäisten oikeuksia, kuten direktiivin 2008/115 5 artiklan a alakohtaa. Tämä säännös on direktiivin 2008/115 I luvussa, joka sisältää kaikissa olosuhteissa sovellettavia ”yleisiä säännöksiä”, ja siinä säädetään, että ”jäsenvaltioiden on otettava tätä direktiiviä täytäntöön pannessaan asianmukaisesti huomioon lapsen etu”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-14" href="#t-14">14</a>
</span>) Kuten tässä ratkaisuehdotuksessa tarkemmin selostan, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-15" href="#t-15">15</a>
</span>) lapsen edun määrittäminen perustuu yksilölliseen arviointiin, jossa otetaan huomioon useita lapsen tilanteeseen liittyviä tekijöitä, mukaan lukien kohdemaassa vallitsevat vastaanottoedellytykset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/115 5 artiklan a alakohdassa saatetaan osaksi unionin maahanmuuttoalan oikeutta perusoikeuskirjan 24 artiklassa tarkoitettu velvoite tarjota lapsen hyvinvoinnille välttämätöntä suojelua ja huolenpitoa (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-16" href="#t-16">16</a>
</span>) sekä huolehtia siitä, että lapsen etu otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa. Lisäksi on muistettava, että SEU 3 artiklan 3 kohdan nojalla unioni edistää lapsen oikeuksien suojelua. Kun otetaan huomioon, miten tärkeä merkitys unionin oikeudessa selvästi annetaan lapsen suojelulle, joka on vahvistettu jopa primaarioikeudessa, direktiivin 2008/115 5 artiklan a alakohtaa on syytä tulkita edellä mainittujen ylemmänasteisten säännösten ja määräysten valossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kansainvälisen oikeuden tasolla lapsen oikeuksista tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-17" href="#t-17">17</a>
</span>), jonka ovat sitä paitsi ratifioineet kaikki unionin jäsenvaltiot, 3 artiklan 1 kohdassa todetaan, että ”kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu” (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-18" href="#t-18">18</a>
</span>). Mainitun yleissopimuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaan ”lapselle on annettava – – mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa”, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-19" href="#t-19">19</a>
</span>) joihin sisältyvät myös kaikki ilman huoltajaa olevaan alaikäiseen kohdistuvat palauttamismenettelyt. On siis todettava, että vaikka unioni itse ei ole kyseisen yleissopimuksen osapuoli, sen sisäisessä oikeudessa ilmenevät uskollisesti yleissopimuksen määräykset, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-20" href="#t-20">20</a>
</span>) joten jäsenvaltiot voivat noudattaa kyseisiä sitoumuksiaan pannessaan täytäntöön unionin oikeutta ja nyt käsiteltävän asian kannalta erityisen tärkeää direktiiviä 2008/115, jota unionin tuomioistuinta pyydetään tulkitsemaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Myös unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustetaan lapsen oikeuksien suojelemisen tärkeys maahanmuuttoasioissa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-21" href="#t-21">21</a>
</span>) Kuten unionin tuomioistuin on oikeudesta perheenyhdistämiseen 22.9.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/86/EY (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-22" href="#t-22">22</a>
</span>) tulkitsemista koskevassa tuomiossaan parlamentti vastaan neuvosto (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-23" href="#t-23">23</a>
</span>) muistuttanut, jäsenvaltioiden on unionin oikeuden täytäntöönpanon yhteydessä ”otettava asianmukaisesti huomioon alaikäisen lapsen etu”. Nähdäkseni on nyt käsiteltävän asian vaikutusten kannalta merkityksellistä muistuttaa, että perusoikeuksia on kunnioitettava silloinkin, kun unionin oikeudessa annetaan jäsenvaltioille tietty harkintavalta, koska myös direktiivissä 2008/115 sallitaan sen täytäntöönpano laein ja hallinnollisin määräyksin eikä täsmennetä tarkemmin, miten jäsenvaltioiden on täytettävä kyseisen direktiivin 10 artiklan 2 kohdasta johtuva velvoite.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun otetaan huomioon, miten tärkeä merkitys unionin oikeudessa annetaan ilman huoltajaa olevan alaikäisen suojelulle, minusta on mahdotonta ajatella, että lainsäätäjän tarkoituksena olisi voinut olla jäsenvaltioiden velvoittaminen selvittämään vasta maastapoistamisvaiheessa, vallitsevatko kohdevaltiossa asianmukaiset vastaanottoedellytykset. Minusta vaikuttaa päinvastoin siltä, että lapsen edun tehokkaan suojelemisen varmistamiseksi tällainen selvitys on tehtävä jokaisessa asian kannalta merkityksellisessä menettelyn vaiheessa, myös silloin, kun ollaan tekemässä palauttamispäätöstä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2013/33 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa säännöksessä vahvistetaan nähdäkseni tämä tulkinta, koska siinä säädetään, että ”jäsenvaltioiden on alettava jäljittää ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäseniä tarvittaessa kansainvälisten tai muiden järjestöjen avulla mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty, ja samaan aikaan suojeltava hänen etuaan”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-24" href="#t-24">24</a>
</span>) Mielestäni tärkeimmät kyseisen säännöksen analyysistä tehtävät johtopäätökset ovat seuraavat.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin alaikäisen etua palvelee paremmin se, että perheen yhtenäisyys taataan, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-25" href="#t-25">25</a>
</span>) mikä myös ilmenee direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdasta, jossa nimenomaisesti mainitaan mahdollisuus palauttamisesta ”jollekin perheenjäsenelleen”. Tämän päätelmän vahvistavat myös unionin tuomioistuimen näkökohdat tuomiossa parlamentti vastaan neuvosto, jossa unionin tuomioistuin korosti perheenyhdistämisen merkitystä maahantulijalapselle, koska sillä mahdollistetaan hänelle ”perhe-elämä”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-26" href="#t-26">26</a>
</span>) Tältä osin unionin tuomioistuin tukeutui Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön, joka koskee Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-27" href="#t-27">27</a>
</span>) 8 artiklassa tarkoitettua oikeutta perhe-elämän kunnioittamiseen. Tyhjentävyyden vuoksi haluan lisätä unionin tuomioistuimen esittämiin näkökohtiin vielä viittauksen tuomioon Mubilanzila Mayeka ja Kaniki Mitunga vastaan Belgia (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-28" href="#t-28">28</a>
</span>), jonka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi muutamia kuukausia tuomion parlamentti vastaan neuvosto jälkeen ja jossa kyseinen tuomioistuin totesi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa rikotun palauttamismenettelyssä sillä perusteella, että Belgian kuningaskunta ei ollut toteuttanut riittäviä toimia varmistaakseen alaikäisen saattamisen yhteen perheensä kanssa alkuperämaassaan, mikä minusta näyttää erityisen merkitykselliseltä nyt käsiteltävän asian kannalta. Huomautan vielä, että unionin tuomioistuin viittasi tuomiossa parlamentti vastaan neuvosto perusoikeuskirjan 7 artiklaan, jossa vahvistetaan jokaisen oikeus perhe-elämänsä kunnioittamiseen, vaikka se ei tapahtuma-aikaan ollutkaan oikeudellisesti sitova. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-29" href="#t-29">29</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siltä varalta, että ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä ei ole perhettä tai hänen alkuperämaastaan ei löydy ketään hänen perheenjäsentään, direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdassa säädetään vaihtoehdoista eli palauttamisesta ”nimetylle holhoojalle” tai ”asianmukaisesta vastaanotosta”. On selvää, että viime kädessä näiden vaihtoehtojen tarkoituksena on taata ilman huoltajaa olevan alaikäisen suojelu korvaamalla mahdollisesti puuttuvat perhesiteet. Lapsen hyvinvoinnista huolehtimisen, joka yleensä on perheen tehtävä, ottavat siten tehtäväkseen lainsäädännössä erityisesti nimetyt edustajat ja erikoistuneet sosiaalilaitokset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on huomattava, että kansalliset viranomaiset ovat velvollisia toimimaan jo turvapaikkamenettelyn alkuvaiheessa eli ”kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen esittämisen” yhteydessä, mistä seuraa loogisesti, että lähes samaan aikaan syntyy velvoite varmistua siitä, että kohdevaltiossa vallitsevat asianmukaiset vastaanottoedellytykset.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on useita viitteitä sellaisen tulkinnan tueksi, jossa asetetaan etusijalle alkuperämaassa vallitsevien asianmukaisten vastaanottoedellytysten mahdollisimman varhainen arviointi niitä koskevien selvitysten perusteella. Kuten unionin tuomioistuin tuomiossa Boudjlida (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-30" href="#t-30">30</a>
</span>) totesi, luvattomasti oleskelevalla kolmannen maan kansalaisella on ”[oikeus] esittää ennen itseään koskevan palauttamispäätöksen tekemistä näkemyksensä – – direktiivin [2008/115] 5 artiklan ja 6 artiklan 2–5 kohdan mahdollisesta soveltamisesta ja palauttamisensa yksityiskohtaisista säännöistä”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-31" href="#t-31">31</a>
</span>) Unionin tuomioistuimen mukaan jäsenvaltioiden on otettava asianmukaisesti huomioon lapsen etu ja perhesuhteet, kun ne soveltavat direktiiviä 2008/115, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-32" href="#t-32">32</a>
</span>) mikä kyseisen direktiivin soveltamisalan huomioon ottaen kattaa myös maastapoistamista edeltävät vaiheet, mukaan lukien palauttamispäätöksen tekeminen. Tästä seuraa, että ”kun toimivaltainen kansallinen viranomainen aikoo tehdä palauttamispäätöksen, sen on välttämättä kunnioitettava direktiivin 2008/115 5 artiklassa asetettuja velvollisuuksia ja kuultava asianomaista tältä osin”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-33" href="#t-33">33</a>
</span>) Tässä yhteydessä on niin, että ”asianomaisen on kuulemisessaan tehtävä yhteistyötä toimivaltaisen kansallisen viranomaisen kanssa toimittaakseen tälle kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot henkilökohtaisesta tilanteestaan ja perhetilanteestaan, erityisesti sellaiset tiedot, jotka voivat oikeuttaa sen, ettei palauttamispäätöstä tehdä”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-34" href="#t-34">34</a>
</span>) Kyseisestä tuomiosta ilmenee selvästi, että lapsen etuun liittyvät näkökohdat voivat mahdollisesti johtaa siihen, että kansallinen viranomainen ”ei tee palauttamispäätöstä”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-35" href="#t-35">35</a>
</span>) Unionin tuomioistuimen lähtökohtana näyttää siis olevan se, että lapsen edun arviointi on tehtävä jo ennen palauttamispäätöksen tekemistä. Koska tähän arviointiin vaikuttaa ratkaisevasti se, vallitsevatko alkuperämaassa asianmukaiset vastaanottoedellytykset, se on katsottava yhdeksi niistä tekijöistä, jotka kansallisten viranomaisten on otettava huomioon päättäessään, onko alaikäinen määrättävä palautettavaksi vai ei.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhdyn kuitenkin komission kantaan, jonka mukaan direktiivin 2008/115 5 artiklan a alakohdassa säädetty velvoite merkitsee, että palauttamisesta päättäessään kansallisten viranomaisten on otettava huomioon useita eri tekijöitä, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-36" href="#t-36">36</a>
</span>) kuten alaikäisen ikä, hänen erityisen haavoittuva asemansa sekä ilman huoltajaa olevana alaikäisenä että ihmiskaupan uhrina, hänen sijoitusperheessä asumisensa palauttamispäätöksen tekoajankohtana, hänen sosiaalinen ympäristönsä ja henkinen terveydentilansa, hänen perheenjäsentensä mahdollinen oleskelu kohdemaassa sekä yleisemmin se, onko kohdemaassa saatavilla asianmukainen vastaanotto. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-37" href="#t-37">37</a>
</span>) Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava nämä tekijät sellaisina kuin ne ilmenevät ajankohtana, jolloin he aikovat tehdä palauttamispäätöksen. Vain näihin tekijöihin perustuvan kokonaisarvioinnin nojalla voidaan määrittää lapsen etu ja tehdä direktiivin 2008/115 vaatimusten mukainen päätös.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olen vakuuttunut, että sellainen direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdan tulkinta, jossa jäsenvaltioille asetetaan velvoite tehdä tällainen selvitys jokaisessa asian kannalta merkityksellisessä menettelyn vaiheessa eikä pelkästään maastapoistamisvaiheessa, vastaa parhaiten alaikäisen etua varsinkin, kun kyseinen etu voi vaihdella olosuhteiden mukaan. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-38" href="#t-38">38</a>
</span>) On huomattava esimerkiksi, että jos selvitys, joka tehdään ennen päätöstä mahdollisesta oleskeluoikeudesta, osoittaa, että palauttamiselle on asianmukaiset edellytykset, se on lähtökohtaisesti perusteena palauttamispäätöksen tekemiselle. Nämä edellytykset voivat kuitenkin ajan mittaan muuttua huomattavasti ja myös kielteiseen suuntaan, mikä estää mainitun päätöksen täytäntöönpanon. Vastaanottoedellytysten mahdollisen heikentymisen korjaamiseksi on olennaista, että menettely on riittävän joustava, jotta toimivaltaisilla viranomaisilla on valtuudet toteuttaa tarvittava selvitys kriittisissä vaiheissa. Haluan silti kiinnittää huomiota siihen, että unionin tuomioistuin itsekin muistutti tuomiossa Gnandi (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-39" href="#t-39">39</a>
</span>), että ”jäsenvaltioilla on velvollisuus sallia kyseessä olevien henkilöiden vedota palauttamispäätöksen tekemisen jälkeen tapahtuneisiin kaikkiin sellaisiin olosuhteiden muutoksiin, joilla olisi merkittävä vaikutus asianomaisen henkilön tilanteen arviointiin direktiivin 2008/115 ja erityisesti sen 5 artiklan perusteella”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-40" href="#t-40">40</a>
</span>) Päättelen kyseisestä tuomiosta, että unionin tuomioistuin on tietoinen siitä, että vain menettelyn joustava hallinta, joka mahdollistaa selvitykset kaikissa asian kannalta merkityksellisissä vaiheissa, takaa lapsen edun asianmukaisen huomioon ottamisen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mikäli olosuhteet huononevat, on nähdäkseni järkevää, että palauttamispäätöksen vaikutuksia lykätään tai sen täytäntöönpanoa siirretään, jotta vältetään tilanne, joka voi loukata ilman huoltajaa olevan alaikäisen perusoikeuksia. Käänteisesti voi käydä myös niin, että alaikäisen palauttamisen asianmukaisten edellytysten puuttuminen vaatii, että palauttamispäätöstä ei lainkaan tehdä, ainakaan niin kauan kuin asianmukaista vastaanottoa ei vielä ole järjestynyt. On kuitenkin niin ikään mahdollista, että jos alaikäisen etu perustelee palauttamisen alkuperämaahan eikä tälle vaihtoehdolle ole estettä, alaikäisen maastapoistaminen on välttämätöntä toteuttaa. Käsittelen kolmannen kysymyksen analyysissä niitä eri mahdollisuuksia, joita turvapaikkamenettelyssä voi ilmetä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän analyysin perusteella ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 5 artiklan a alakohdan kanssa ja perusoikeuskirjan 24 artiklan valossa, on tulkittava siten, että ennen kuin jäsenvaltion viranomaiset asettavat ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle paluuvelvoitteen, heidän on varmistettava, että kyseiselle ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle on kohdevaltiossa saatavilla asianmukainen vastaanotto.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">C </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen ennakkoratkaisukysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisella ennakkoratkaisukysymyksellään kansallinen tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta, voiko jäsenvaltio tehdä erottelun ilman huoltajaa olevan alaikäisen iän perusteella hänen laillisen alueella oleskelunsa sallimisen yhteydessä, jos vahvistetaan, ettei kyseinen alaikäinen voi saada pakolaisasemaa eikä toissijaista suojelua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin on ensinnäkin muistettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sekä unionin oikeuden yhtenäinen soveltaminen että yhdenvertaisuusperiaate edellyttävät, että unionin oikeuden sellaista säännöstä, jossa ei nimenomaisesti viitata jäsenvaltioiden oikeuteen sen sisällön ja ulottuvuuden määrittämiseksi, on tavallisesti tulkittava koko unionissa itsenäisesti ja yhtenäisesti. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-41" href="#t-41">41</a>
</span>) On kuitenkin todettava, että turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevassa unionin oikeudessa itsessään määritellään alaikäisen käsite, mikä mielestäni sulkee pois viittaukset kansalliseen oikeuteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On näet todettava, että direktiivin 2013/33 2 artiklan d alakohdan mukaan tämä käsite kattaa alle 18-vuotiaat kolmannen maan kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt. Direktiivissä 2013/33 ei siis säädetä minkäänlaisesta alaikäisten ikään perustuvasta erottelusta. Sama koskee direktiiviä 2008/115, jota ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää unionin tuomioistuinta tulkitsemaan. Lisäksi voidaan todeta, että direktiivin 2008/115 johdanto-osan 21 perustelukappaleen nojalla ”jäsenvaltioiden olisi pantava [kyseinen] direktiivi täytäntöön ilman – – ikään – – perustuvaa syrjintää”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-42" href="#t-42">42</a>
</span>) Tämä vaatimus konkretisoi johdetun oikeuden tasolla perusoikeuskirjan 21 artiklassa määrätyn kaikkea ikään perustuvaa syrjintää koskevan kiellon, ja kuten unionin tuomioistuin on SEU 6 artiklan 1 kohtaan viitaten huomauttanut tuomiossa Kücükdeveci (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-43" href="#t-43">43</a>
</span>), perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Varsin selvän oikeudellisen kehyksen huomioon ottaen minun on lähes mahdotonta ajatella, että hallintokäytäntö, jonka vaikutuksena on yhden ikäperusteisesti määritellyn alaikäisten ryhmän kohtelu toista epäedullisemmin, voitaisiin katsoa unionin oikeuden mukaiseksi, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-44" href="#t-44">44</a>
</span>) jollei sitä voida perustella objektiivisin syin. Kyseessä olevaa hallintokäytäntöä ja erityisesti sen toimintatapaa sekä sen taustalla olevia perusteluja on välttämätöntä tarkastella asiakirja-aineistosta ilmenevien tietojen perusteella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mitä tulee kyseessä olevaan hallintokäytäntöön, on huomattava, että kansallisten viranomaisten väitetty laiminlyönti, joka koskee velvoitetta tehdä tarvittavat selvitykset siitä, onko alkuperämaassa järjestetty asianmukainen vastaanotto, merkitsee 15-vuotiaiden ja sitä vanhempien ilman huoltajaa olevien alaikäisten epäedullisempaa kohtelua, koska kyseisten alaikäisten palauttamisen yhteydessä ei pyritä millään tavoin varmistamaan, että he kasvavat ympäristössä, joka takaa heidän turvallisuutensa. Tämä seikka voi vaikuttaa kielteisesti heidän henkilökohtaiseen kehitykseensä. Tällaisen laiminlyönnin seurausten ymmärtämiseksi on pidettävä mielessä, että kansallisille viranomaisille on annettu tehtävä, jota ilman huoltajaa oleva alaikäinen tuskin pystyisi toteuttamaan haavoittuvan asemansa vuoksi, kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin aivan oikein toteaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alle 15-vuotias ilman huoltajaa oleva alaikäinen voi saada toimivaltaisilta viranomaisilta tukea perheensä tai vähintäänkin asianmukaisen vastaanoton etsintään, mikä edistää hänen kotoutumistaan alkuperämaassa. 15-vuotias tai sitä vanhempi alaikäinen sen sijaan joutuu odottamaan paluuta ilman vastaavia mahdollisuuksia. Vaikka kyseessä olevassa hallintokäytännössä ei näet määrätäkään henkilön välittömästä palauttamisesta, sillä hänen oleskeluaan jäsenmaan alueella siedetään hänen täysi-ikäisyyteensä asti, voidaan katsoa, että hänen tilanteensa on epäedullisempi, koska hänellä ei aikanaan alkuperämaahan palatessaan ole ketään viitehenkilöä eikä vastaanottoa, joka voisi tarjota todellisen kotoutumismahdollisuuden.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">79.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mitä tulee tämän erilaisen kohtelun perusteluihin, totean, että Alankomaiden hallituksen antamien tietojen mukaan erottelu perustuu siihen, että turvapaikkamenettely kestää Alankomaissa yleensä kolme vuotta. Alankomaiden hallitus ilmoittaa, että Alankomaissa on hyväksytty erityinen oleskelulupajärjestelmä, jotta alaikäiset eivät jäisi yli kolmen vuoden ajaksi epävarmuuteen oleskelua koskevasta tilanteestaan ja jotta heille tarjottaisiin tulevaisuudennäkymiä. Kyseisen erityisjärjestelmän mukaan turvapaikanhakijalle, joka vielä kolmen vuoden ajanjakson jälkeen on alaikäinen, myönnetään tavallinen oleskeluoikeus. Näin ollen tällaisen oleskeluoikeuden voivat saada vain alle 15-vuotiaat lapset. Juuri tästä seuraa edellytys, jonka mukaan alaikäisen on oltava alle 15-vuotias jättäessään ensimmäisen oleskeluoikeutta koskevan hakemuksensa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">80.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten Alankomaiden hallitus selittää, kansalliset viranomaiset tekevät arvioinnin alaikäisen tilanteesta kyseisen erityisen oleskelua koskevan järjestelmän kannalta, kun on päätetty, että hän ei voi saada turvapaikkaan perustuvaa oleskelulupaa. Ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle voidaan poikkeustilanteissa myöntää jo tässä vaiheessa oleskelulupa lapsen edun perusteella, jotta vältetään laiton oleskelu. Tällöin on oltava jo selvää, että ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä ei voida kolmen vuoden aikana tehdä palauttamispäätöstä. Niihin ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin, jotka ovat yli 15-vuotiaita ensimmäisen oleskelulupahakemuksensa jättäessään, sovelletaan edelleen tavallista järjestelmää. Alankomaiden hallituksen mukaan heille voidaan kuitenkin myöntää toinen asema, joka antaa heille oleskeluoikeuden ja jota sovelletaan laittomasti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ilman omaa syytään eivät voi poistua Alankomaista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">81.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhdyn ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiin epäilyihin siitä, onko sellainen kansallinen hallintokäytäntö, jossa pelkkään turvapaikkamenettelyn väitettyä enimmäiskestoa koskevaan oletukseen tukeutuen erotellaan tietyn ihmisryhmän jäsenet iän perusteella siitä huolimatta, että he ovat kaikki samassa tilanteessa, direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdasta johtuvan velvoitteen mukainen. Henkilöitä kohdellaan ilmeisesti eri tavoin, vaikka tällaiseen erotteluun ei ole mitään järkevää perustetta lukuun ottamatta pyrkimystä helpottaa kansallisten viranomaisten työtä. Erottelun olennaisena tarkoituksena näyttää näet olevan ilman huoltajaa olevien alaikäisten oleskeluaseman järjestäminen ennakoitavalla tavalla Alankomaiden oikeudessa asettamalla alle 15-vuotiaat etusijalle heitä vanhempiin nähden. Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, tämän ryhmän alaikäisille myönnetään oleskeluoikeus, jos he eivät voi palata alkuperämaahansa tai jos he eivät voi poistua Alankomaiden alueelta. Nämä alaikäiset saavat oleskeluoikeuden alaikäisyytensä aikana, he eivät palaa lähtömaahansa eikä heitä voida poistaa maasta niin kauan kuin direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusta ei ole tehty tai se ei ole tuottanut tulosta. Sen sijaan yli 15-vuotiaiden ilman huoltajaa olevien alaikäisten osalta kyseessä oleva hallintokäytäntö näyttää pikemminkin kannustavan kansallisia viranomaisia luopumaan selvitysten toteuttamistarpeesta ja sallii jopa sen, että he eivät poista alaikäistä maasta ennen kuin tämä on tullut täysi-ikäiseksi. Minusta vaikuttaa, että kansalliset viranomaiset ovat ottaneet nimenomaisesti käyttöön 15 vuoden ikärajan väitetysti selvänä ja luotettavana perusteena, jonka nojalla voidaan määrittää täsmällisesti, miten kussakin yksittäistapauksessa on syytä menetellä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">82.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällaisella lähestymistavalla ei kuitenkaan ole mitään perustaa direktiivissä 2008/115, ja lisäksi olen vakuuttunut, että sen asianmukaiseen soveltamiseen liittyy vakavia riskejä, joita on syytä seuraavassa tarkastella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">83.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin tämä lähestymistapa heikentää ilman saattajaa olevien alaikäisten suojelua, johon jäsenvaltiot ovat velvollisia kansainvälisen oikeuden ja unionin oikeuden nojalla. Kun kansalliset viranomaiset luopuvat täyttämästä direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdasta johtuvia velvoitteitaan parantaakseen hallinnon ennakoitavuutta, he toimivat vastoin perussopimuksissa määriteltyä tavoitetta huolehtia lapsen hyvinvoinnista. Jos kansalliset viranomaiset eivät itse selvitä, vallitsevatko kohdevaltiossa asianmukaiset vastaanottoedellytykset, se merkitsee, että he viime kädessä jättävät tämän tehtävän ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle, toisin kuin edellä mainitussa säännöksessä säädetään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">84.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi tällainen lähestymistapa tekee tyhjäksi tavoitteen yhteisiin normeihin perustuvan ”tehokkaan maastapoistamis- ja palauttamispolitiikan” luomisesta siten kuin direktiivin 2008/115 johdanto-osan toisessa ja neljännessä perustelukappaleessa esitetään. Kyseisen direktiivin 6 ja 8 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltio tekee palauttamispäätöksen ”sen alueella laittomasti oleskelevista kolmansien maiden kansalaisista” sekä toteuttaa ”kaikki tarvittavat toimenpiteet pannakseen täytäntöön palauttamispäätöksen”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-45" href="#t-45">45</a>
</span>) Kuten kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen analyysissäni tarkemmin selostan, laittomasti oleskelevia kolmannen maan kansalaisia koskeva niin sanottu ”suvaitseva” kansallinen politiikka, joka perustuu kansallisten viranomaisten lempeään ja jopa välinpitämättömään hallintokäytäntöön, uhkaa vaarantaa turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevan unionin oikeuden moitteettoman toiminnan. Se luo laittoman oleskelun ”harmaan alueen” ja mahdollistaa alaikäisten maahantulijoiden pitkittyneen oleskelun jäsenvaltion alueella huolimatta siitä, että heistä on tehty palauttamispäätökset. Tällainen lähestymistapa on nähdäkseni oikeusvarmuuden kannalta haitallinen ja vastoin direktiivissä 2008/115 tarkoitettua tavoitetta, joka on sen varmistaminen, että maahantulijoiden oleskeluasema selvennetään mahdollisimman pian mainitun direktiivin 3 artiklan 4 alakohdassa tarkoitetulla hallinnollisella tai oikeudellisella päätöksellä ja että kansalliset viranomaiset tarvittaessa toteuttavat viipymättä konkreettisia täytäntöönpanotoimenpiteitä. Näin ollen tällainen lähestymistapa on katsottava yhteensovittamattomaksi unionin oikeuden vaatimusten kanssa, koska se estää direktiivin 2008/115 tehokkaan soveltamisen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">85.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä seuraa, että kyseessä olevan kaltaiselle hallintokäytännölle, jossa ilman huoltajaa olevia alaikäisiä kohdellaan eri tavoin heidän ikänsä perusteella erityisesti siltä osin kuin on kyse velvoitteesta varmistua siitä, että alkuperämaa tarjoaa heille periaatteessa asianmukaisen vastaanoton, ei ole objektiivisia perusteita. Siinä on näin ollen kyse unionin oikeudessa kielletystä syrjinnästä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">86.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen ehdotan, että toiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan, että direktiivin 2008/115 6 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 21 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että jäsenvaltio ei saa tehdä ilman huoltajaa olevan alaikäisen ikään perustuvaa eroa laillisen alueellaan oleskelun sallimisen yhteydessä, jos vahvistetaan, ettei kyseinen alaikäinen voi saada pakolaisasemaa eikä toissijaista suojelua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">D </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas ennakkoratkaisukysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">87.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas ennakkoratkaisukysymys sisältää kaksi kysymystä, joita tarkastelen erikseen. Kolmannen kysymyksen a kohdassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee pääasiallisesti, voivatko jäsenvaltiot tehdä ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä palauttamispäätöksen poistamatta häntä sen jälkeen maasta. Kolmannen kysymyksen b kohdassa tiedustellaan, onko jäsenvaltio, joka ei toteuta mitään konkreettista maastapoistamistoimea, velvollinen lykkäämään paluuvelvoitetta ja näin ollen sallimaan sellaisen ilman huoltajaa olevan alaikäisen oleskelun, joka ei vapaaehtoisesti noudata paluuvelvoitetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen a kohta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">88.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannen kysymyksen a kohdan yhteydessä on muistettava ensinnäkin, että direktiivin 2008/115 päämäärä, sellaisena kuin se käy ilmi direktiivin johdanto-osan toisesta ja neljännestä perustelukappaleesta, on tehokas maastapoistamis- ja palauttamispolitiikka. Mainitun direktiivin 1 artiklassa säädetään ”yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä”, joita kunkin jäsenvaltion on sovellettava palauttaessaan laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-46" href="#t-46">46</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">89.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on huomattava, että direktiivin 2008/115 6 artiklan 1 kohdassa säädetään jäsenvaltion lähtökohtaisesta velvollisuudesta tehdä ”palauttamispäätös sen alueella laittomasti oleskelevista kolmansien maiden kansalaisista”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-47" href="#t-47">47</a>
</span>) Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on näet niin, että ”jos henkilön oleskelun todetaan olevan laitonta, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on mainitun artiklan nojalla ja sanotun rajoittamatta saman artiklan 2–5 kohdassa säädettyjen poikkeusten soveltamista tehtävä palauttamispäätös”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-48" href="#t-48">48</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">90.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-49" href="#t-49">49</a>
</span>) 9 artiklan 1 kohdan sanamuodosta ilmenee, kyseisessä säännöksessä säädetty oikeus jäädä maahan päättyy, kun ensimmäisessä asteessa on tehty päätös, jolla vastuuviranomainen hylkää kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen. Jos asianomaiselle ei ole myönnetty muun oikeusperustan perusteella, erityisesti direktiivin 2008/115 6 artiklan 4 kohdan perusteella, oleskeluoikeutta tai ‑lupaa, jonka nojalla hakija, jonka hakemus on hylätty, täyttää maahantuloon, oleskeluun taikka asumiseen liittyvät edellytykset kyseessä olevassa jäsenvaltiossa, tästä hylkäävästä päätöksestä on seurauksena, että sen tekemisestä lähtien hakija ei enää täytä näitä edellytyksiä, joten hänen oleskelustaan tulee laitonta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-50" href="#t-50">50</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">91.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi unionin tuomioistuin totesi, että jos kolmannen maan kansalaisesta on tehty palauttamispäätös, mutta hän ei ole noudattanut paluuta koskevaa velvollisuutta joko vapaaehtoiselle paluulle asetetussa määräajassa tai kun vapaaehtoiselle paluulle ei ole asetettu mitään määräaikaa, direktiivin 2008/115 8 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot toteuttamaan ”palauttamismenettelyjen tehokkuuden takaamiseksi” ”kaikki tarvittavat toimenpiteet asianomaisen maasta poistamiseksi”, millä tarkoitetaan kyseisen direktiivin 3 artiklan 5 alakohdan mukaan varsinaista kuljetusta pois asianomaisesta jäsenvaltiosta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-51" href="#t-51">51</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">92.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin totesi myös, että kuten sekä jäsenvaltioiden ”lojaalisuusvelvoitteesta” että muun muassa direktiivin 2008/115 johdanto-osan neljännessä perustelukappaleessa mainituista ”tehokkuusvaatimuksista” seuraa, jäsenvaltioille kyseisen direktiivin 8 artiklassa asetettu velvoite toteuttaa mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kyseisen henkilön maastapoistaminen on täytettävä ”viipymättä”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-52" href="#t-52">52</a>
</span>) Viimeaikaisemman oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltiot saavat toteuttaa maastapoistamisen ”viipymättä” heti edellytysten täyttyessä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-53" href="#t-53">53</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">93.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä yhteydessä ei liioin pidä unohtaa, että direktiivin 2008/115 8 artiklan 4 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat käyttää – viimeisenä keinona – ”pakkokeinoja pannakseen maastapoistamisen täytäntöön”, jos kolmannen maan kansalainen vastustaa maastapoistamista, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-54" href="#t-54">54</a>
</span>) niin kauan kuin kyseiset keinot ovat oikeasuhteisia eikä niihin liity kohtuutonta voimankäyttöä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-55" href="#t-55">55</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">94.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On vielä huomautettava, että unionin tuomioistuin on muistuttanut jäsenvaltioille, että näiden ei pidä soveltaa lainsäädäntöä, jolla saatetaan vaarantaa direktiivillä tavoiteltujen päämäärien saavuttaminen ja estää näin sen tehokas vaikutus. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-56" href="#t-56">56</a>
</span>) Tästä syystä unionin tuomioistuin on todennut, että direktiivi 2008/115 estää sellaisen kansallisen lainsäädännön, joka on omiaan ”estämään” kyseisessä direktiivissä vahvistettujen ”yhteisten vaatimusten ja menettelyjen soveltamisen” esimerkiksi viivyttämällä palautusta tai muuten estämällä sen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-57" href="#t-57">57</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">95.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska unionin tuomioistuin on korostanut velvoitetta toteuttaa kaikki tarvittavat toimet palauttamispäätöksen panemiseksi täytäntöön ja muistuttanut tehokkuusvaatimuksesta sekä lojaalisuusvelvoitteesta, minusta näyttää selvältä, että jäsenvaltio ei voi tyytyä pelkästään odottamaan, että alaikäinen tulee laillisesti täysi-ikäiseksi, toteuttaakseen maastapoistamisen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">96.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten olen jo selostanut toisesta ennakkoratkaisukysymyksestä esittämissäni huomautuksissa, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-58" href="#t-58">58</a>
</span>) katson, että hallintokäytäntö, jolla jäsenvaltio välttää velvoitteen selvittää, onko ilman huoltajaa olevan alaikäisen alkuperämaassa järjestetty asianmukainen vastaanotto, ja valitsee sen sijaan alaikäisen laittoman oleskelun sietämisen, kunnes tämä tulee täysi-ikäiseksi, vaikka alaikäisestä on tehty palauttamispäätös, johtaa ainakin pitkäksi ajaksi laittomuuden ”harmaan alueen” syntymiseen. Tällainen lähestymistapa on nähdäkseni haitallinen oikeusvarmuuden kannalta ja yhteensopimaton direktiivissä 2008/115 tavoitellun päämäärän kanssa, joka on sen varmistaminen, että maahantulijoiden oleskeluasema selvennetään mahdollisimman pian mainitun direktiivin 3 artiklan 4 alakohdassa tarkoitetulla hallinnollisella tai oikeudellisella päätöksellä ja että kansalliset viranomaiset tapauksen mukaan toteuttavat mahdollisimman pian täytäntöönpanotoimia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">97.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Katson kuitenkin, että palauttamispäätöksen tekemisen tai ainakin sen täytäntöönpanon lykkäykselle voi olla perusteita, koska jäsenvaltioiden on direktiivin 2008/115 5 artiklan a alakohdan mukaisesti ”otettava – – asianmukaisesti huomioon [alaikäisen] etu” kyseistä direktiiviä täytäntöön pannessaan. Palauttamispäätöksen tai sen täytäntöönpanon lykkääminen on kuitenkin nähdäkseni oikeutettua vain, jos tilanne kohdevaltiossa on muuttunut palauttamispäätöksen tekemisen jälkeen siten, että jäsenvaltio ei enää pysty takaamaan, että alaikäinen palautetaan jollekin perheenjäsenelleen tai nimetylle holhoojalleen tai että häntä varten on kohdevaltiossa järjestetty asianmukainen vastaanotto direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tätä näkökohtaa käsittelen kolmannen kysymyksen b kohdan analyysin yhteydessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">98.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetty huomioon ottaen katson, että jäsenvaltiot eivät voi tehdä palauttamispäätöstä ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä toteuttamatta sen jälkeen maastapoistamistoimia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen b kohta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">99.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannen kysymyksensä b kohdassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee pääasiallisesti, onko jäsenvaltio, joka ei toteuta konkreettisia maastapoistamistoimia, velvollinen lykkäämään paluuvelvoitetta ja näin ollen sallimaan sellaisen ilman huoltajaa olevan alaikäisen laillisen oleskelun, joka ei vapaaehtoisesti noudata paluuvelvoitetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yleinen sääntö, jonka mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet pannakseen täytäntöön palauttamispäätöksen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">100.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten on jo todettu, direktiivin 2008/115 8 artiklan 1 kohdassa säädetään yleisenä sääntönä, että ”jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet pannakseen täytäntöön palauttamispäätöksen”. Kyseisen säännöksen sanamuoto sekä unionin tuomioistuimen siitä esittämä tulkinta, josta tässä ratkaisuehdotuksessa muistutetaan, ovat niin selvät, että ne eivät mielestäni anna aihetta perusteltuun epäilyyn. Tästä näkökulmasta on mahdotonta ajatella, että jäsenvaltiot voisivat pidättäytyä toteuttamasta konkreettisia maastapoistamistoimia ilman, että ne laiminlöisivät unionin oikeudesta johtuvat velvoitteensa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">101.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tyhjentävyyden vuoksi on tässä yhteydessä mainittava, että se, että tietyt jäsenvaltiot eivät kaikissa tapauksissa välittömästi poista maasta alueellaan laittomasti oleskelevia kolmannen maan kansalaisia, voi johtua useista syistä, erityisesti erilaisista maastapoistamismenettelyihin liittyvistä vaikeuksista, kuten tarvittavan henkilöstön puuttumisesta, siitä, että turvapaikanhakijat tai alkuperämaat eivät tee yhteistyötä hakijoiden henkilöllisyyden vahvistamisessa, matkustusasiakirjojen hankkimisessa (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-59" href="#t-59">59</a>
</span>) tai asianmukaisten vastaanottoedellytysten luomisessa, sekä kaukaisissa maissa tehtäviin tutkimuksiin olennaisesti liittyvistä vaikeuksista. On siis selvää, että osa mainituista tekijöistä ei ole yksinomaan jäsenvaltioiden vallassa. Näin ollen minusta ei näytä perustellulta olettaa, että kaikki viivytykset palauttamispäätöksen täytäntöönpanossa johtuisivat välttämättä jäsenvaltioiden passiivisuudesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">102.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten komissio aivan oikein tuo kirjallisissa huomautuksissaan esille, unionin oikeudessa säädetään poikkeustapauksissa maastapoistamisen – tapauskohtaisista – vaihtoehdoista, joita käsitellään seuraavassa. Näiden vaihtoehtojen etuna on se, että ne vahvistavat oikeusvarmuutta ja tarjoavat ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle tulevaisuudennäkymiä, mikä erottaa ne huomattavassa määrin siitä hallintokäytännöstä, jonka yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa tässä ratkaisuehdotuksessa tarkastellaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Velvoite lykätä palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa silloin, kun alkuperämaassa ei ole järjestetty asianmukaista vastaanottoa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">103.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdan nojalla, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 5 artiklan a alakohdan sekä perusoikeuskirjan 24 artiklan kanssa, jäsenvaltiot ovat velvollisia lykkäämään palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa silloin, kun alkuperämaassa ei ole järjestetty asianmukaista vastaanottoa. Kuten ensimmäisen kysymyksen analyysissä pääteltiin, lapsen etu on otettava asianmukaisesti huomioon jokaisessa asian kannalta merkityksellisessä menettelyn vaiheessa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-60" href="#t-60">60</a>
</span>) Kuten olen todennut, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee lisäksi selvästi, että lapsen etuun liittyvät näkökohdat voivat johtaa siihen, että kansallisten viranomaisten on toisinaan ”pidättäydyttävä” palauttamispäätöksen tekemisestä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-61" href="#t-61">61</a>
</span>) Mielestäni tämä päätelmä pitää erityisesti paikkansa täytäntöönpanotoimien toteuttamispäätöksen kohdalla, koska maastapoistaminen, joka direktiivin 2008/115 3 artiklan 5 alakohdassa määritellään varsinaiseksi kuljetukseksi pois jäsenvaltiosta, muodostaa kyseisellä säädöksellä säännellyn menettelyn viimeisen vaiheen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">104.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On selvää, että jäsenvaltioiden mahdollisuudet vaikuttaa maasta poistetun henkilön tilanteeseen ovat hyvin rajalliset silloin, kun tämä on jo alkuperämaassaan. Ei voida sulkea pois sitä, että palauttamismenettely etenee lähes peruuttamattomaan pisteeseen esimerkiksi, jos toimivaltaiset viranomaiset menettävät yhteyden henkilöön. Näin ollen riski lapsen perusoikeuksien loukkaamisesta on suurempi maastapoistamisvaiheessa varsinkin, kun kyseessä on haavoittuvassa asemassa oleva ihminen. Tästä huolimatta minusta vaikuttaa, että unionin lainsäätäjä on täysin tietoinen tästä riskistä, koska direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu velvoite on muotoiltu tavalla, joka antaa ymmärtää, että kyseessä on välttämätön edellytys (ennen kuin alaikäinen poistetaan jäsenvaltion alueelta; on oltava varmoja siitä, että hänet palautetaan), joka toimivaltaisten viranomaisten on täytettävä, ennen kuin ne voivat edetä menettelyn viimeiseen vaiheeseen. Toisin sanoen kyseisen edellytyksen jääminen täyttymättä on ymmärrettävä oikeudelliselta kannalta tekijänä, joka estää maastapoistamisen. Tästä seuraa, että niin kauan kuin kansallisilla viranomaisilla ei ole varmuutta siitä, että asianmukaiset edellytykset täyttyvät kohdemaassa, ne eivät saa panna palauttamispäätöstä täytäntöön. Minusta on selvää, että tällaisen oikeudellisen mahdottomuuden edessä kansallisten viranomaisten olisi viisainta lykätä palauttamispäätöstä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">c) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mahdollisuus myöntää erillinen oleskelulupa tai muu lupa, joka oikeuttaa oleskeluun</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">105.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/115 6 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltio voi myöntää alueellaan laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle erillisen oleskeluluvan tai muun luvan, joka oikeuttaa oleskeluun, yksilöllisten inhimillisten syiden tai humanitaaristen tai muiden syiden perusteella. Kyseisen säännöksen perusteella tällaisen oleskeluoikeuden myöntämisestä seuraa, että palauttamispäätöstä ei tehdä. Jos palauttamispäätös on jo tehty, se perutaan tai sitä lykätään oleskeluluvan tai muun oleskeluun oikeuttavan luvan voimassaoloajaksi. On huomattava, että mainitussa säännöksessä viitataan jäsenvaltioille jätettyyn mahdollisuuteen, mutta ei aseteta niille velvoitetta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-62" href="#t-62">62</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">106.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska direktiivin 2008/115 6 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltio valitsemaan joko oleskeluluvan tai oleskeluoikeuden myöntäminen tai palauttamismenettelyn käynnistäminen, olisi viisasta – kuten myös komission laatimassa palauttamiskäsikirjassa (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-63" href="#t-63">63</a>
</span>) suositellaan – vahvistaa ilman huoltajaa olevien alaikäisten oikeudelliselle asemalle selvät säännöt, joiden perusteella voidaan joko tehdä palauttamispäätös ja panna se täytäntöön tai myöntää oleskeluoikeus kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan, että on olemassa menettelyt ilman huoltajaa olevien alaikäisten, joita ei palauteta, aseman määrittämiseksi. Tällaisella lähestymistavalla voidaan vähentää ”harmaita alueita” ja parantaa kaikkien osapuolten oikeusvarmuutta. Lisäksi ehdotettu lähestymistapa edustaa kestävää ratkaisua, jolla pyritään tarjoamaan alaikäisille tietty normaalius ja vakaus pitkällä aikavälillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">107.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetystä analyysistä seuraa, että jäsenvaltiot ovat velvollisia lykkäämään palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa silloin, kun alkuperämaassa ei ole järjestetty asianmukaista vastaanottoa. Ne voivat myöntää alueellaan laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle erillisen oleskeluluvan tai muun luvan, joka oikeuttaa oleskeluun, yksilöllisten inhimillisten syiden tai humanitaaristen tai muiden syiden perusteella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">108.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn valossa ehdotan, että kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan, että direktiivin 2008/115 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltion, joka on tehnyt palauttamispäätöksen ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä, on vapaaehtoiselle paluulle asetetun määräajan umpeutumisen jälkeen toteutettava kaikki tarvittavat maasta poistamista koskevat toimenpiteet pannakseen päätöksen täytäntöön ja ettei se voi pelkästään tyytyä odottamaan, kunnes ilman huoltajaa oleva alaikäinen tulee täysi-ikäiseksi. Se, että jäsenvaltio lykkää palauttamispäätöksen tekemistä tai sen täytäntöönpanoa, on oikeutettua vain, jos tilanne kohdevaltiossa on muuttunut palauttamispäätöksen tekemisen jälkeen siten, että jäsenvaltio ei enää pysty takaamaan, että alaikäinen palautetaan jollekin perheenjäsenelleen tai nimetylle holhoojalleen tai että häntä varten on kohdevaltiossa järjestetty asianmukainen vastaanotto direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Direktiivin 2008/115 6 artiklan 4 kohdan nojalla jäsenvaltio voi myöntää alueellaan laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle erillisen oleskeluluvan tai muun luvan, joka oikeuttaa oleskeluun, yksilöllisten inhimillisten syiden tai humanitaaristen tai muiden syiden perusteella.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">VI </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisuehdotus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">109.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa rechtbank Den Haag, zittingsplaats ’s-Hertogenboschin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-198" title="page-32">
      1) Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY 10 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 5 artiklan a alakohdan kanssa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan valossa, on tulkittava siten, että ennen kuin jäsenvaltion viranomaiset asettavat ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle paluuvelvoitteen, heidän on varmistettava, että kyseiselle ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle on kohdevaltiossa saatavilla asianmukainen vastaanotto.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-199" title="page-32">
      2) Direktiivin 2008/115 6 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 21 artiklan kanssa, on tulkittava siten, että jäsenvaltio ei saa tehdä ilman huoltajaa olevan alaikäisen ikään perustuvaa eroa laillisen alueellaan oleskelun sallimisen yhteydessä, jos vahvistetaan, ettei kyseinen alaikäinen voi saada pakolaisasemaa eikä toissijaista suojelua.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-200" title="page-33">
      3) Direktiivin 2008/115 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltion, joka on tehnyt ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä palauttamispäätöksen, on vapaaehtoiselle paluulle asetetun määräajan umpeutumisen jälkeen toteutettava kaikki tarvittavat maasta poistamista koskevat toimenpiteet pannakseen päätöksen täytäntöön ja ettei se voi pelkästään tyytyä odottamaan, kunnes ilman huoltajaa oleva alaikäinen tulee täysi-ikäiseksi. Se, että jäsenvaltio lykkää palauttamispäätöksen tekemistä tai sen täytäntöönpanoa, on oikeutettua vain, jos tilanne kohdevaltiossa on muuttunut palauttamispäätöksen tekemisen jälkeen siten, että jäsenvaltio ei enää pysty takaamaan, että alaikäinen palautetaan jollekin perheenjäsenelleen tai nimetylle holhoojalleen tai että häntä varten on kohdevaltiossa järjestetty asianmukainen vastaanotto direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kyseisen direktiivin 6 artiklan 4 kohdan nojalla jäsenvaltio voi myöntää alueellaan laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle erillisen oleskeluluvan tai muun luvan, joka oikeuttaa oleskeluun, yksilöllisten inhimillisten syiden tai humanitaaristen tai muiden syiden perusteella.
    </p>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">1</a>
</span>) Alkuperäinen kieli: ranska.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-2" href="#c-2">2</a>
</span>) EUVL 2008, L 348, s. 98.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-3" href="#c-3">3</a>
</span>) EUVL 2011, L 337, s. 9. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-4" href="#c-4">4</a>
</span>) EUVL 2013, L 180, s. 96. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-5" href="#c-5">5</a>
</span>) Ks. ”Unaccompanied Minors in the Migration Process”, Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), Varsova, 2010, s. 3 ja ”VEGA Käsikirja: Lapset lentokentillä”, Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), Varsova, 2017, s. 7.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-6" href="#c-6">6</a>
</span>) Ks. ”Returning unaccompanied children: fundamental rights considerations”, Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA), 2019, s. 3.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-7" href="#c-7">7</a>
</span>) Ks. ”Guidance on reception conditions for unaccompanied children: operational standards and indicators”, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO), 2018, s. 7.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-8" href="#c-8">8</a>
</span>) Lyhyt katsaus asian kannalta merkityksellisiin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin on julkaisussa Requejo Isidro, M., ”The protection of unaccompanied minors asylum-seekers: between competent state and responsible state”, Cuadernos de Derecho Transnacional, Vol. 9, nro 2, lokakuu 2017, s. 485 ja sitä seuraavat sivut.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-9" href="#c-9">9</a>
</span>) Näitä ovat Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO), Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-10" href="#c-10">10</a>
</span>) Tuomio 26.9.2018, Baumgartner (C‑513/17, EU:C:2018:772, 23 kohta) ja tuomio 20.12.2017, Vaditrans (C‑102/16, EU:C:2017:1012, 20 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-11" href="#c-11">11</a>
</span>) Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 46 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-12" href="#c-12">12</a>
</span>) Kursivointi tässä. Ks. myös tuomio 5.6.2014, Mahdi (C‑146/14 PPU, EU:C:2014:1320, 38 kohta) ja tuomio 28.4.2011, El Dridi (C‑61/11 PPU, EU:C:2011:268, 31 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-13" href="#c-13">13</a>
</span>) Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-14" href="#c-14">14</a>
</span>) Ks. ”Returning unaccompanied children: fundamental rights considerations”, mt., s. 7 ja 23, josta ilmenee, että direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohtaa on tulkittava 5 artiklan ja johdanto-osan 22 perustelukappaleen mukaisesti siten, että toimivaltaisten viranomaisten on kiinnitettävä ensisijaisesti huomiota lapsen etuun koko palauttamismenettelyn ajan. Perusoikeusviraston (FRA) mukaan tämän yleisperiaatteen on ohjattava kaikkia ilman huoltajaa olevan alaikäisen maastapoistamistoimia.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-15" href="#c-15">15</a>
</span>) Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 68 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-16" href="#c-16">16</a>
</span>) Teoksessa Lemke, S., Europäisches Unionsrecht (von der Groeben, Schwarze, Hatje), 7. painos, Baden-Baden 2015, 24 artiklan 11 kohta, s. 664, katsotaan, että perusoikeuskirjan 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu perusoikeus vaarantuu, jos kyseisen määräyksen velvoittamat viranomaiset eivät toimi aktiivisesti eivätkä tarjoa asianmukaista suojelua ja huolenpitoa siinä määrin kuin se on lapsen hyvinvoinnille välttämätöntä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-17" href="#c-17">17</a>
</span>) Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 20.11.1989 hyväksymä yleissopimus (Yhdistyneiden kansakuntien sopimuskokoelma, nide 1577, s. 43).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-18" href="#c-18">18</a>
</span>) Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-19" href="#c-19">19</a>
</span>) Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-20" href="#c-20">20</a>
</span>) Kuten totesin asiassa Transportes Aéreos Portugueses (C‑74/19, EU:C:2020:135) antamani ratkaisuehdotuksen 35 kohdassa, tietyt kansainvälisen oikeuden ja unionin oikeuden väliset normatiiviset rinnakkaisuudet voidaan ymmärtää yhteisen oikeudellisen näkemyksen ilmentymäksi.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-21" href="#c-21">21</a>
</span>) Lapsen oikeuksien yleisestä merkityksestä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä ks. tuomio 14.2.2008, Dynamic Medien (C‑244/06, EU:C:2008:85, 39 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-22" href="#c-22">22</a>
</span>) EUVL 2003, L 251, s. 12. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-23" href="#c-23">23</a>
</span>) Tuomio 27.6.2006, parlamentti v. neuvosto (C‑540/03, EU:C:2006:429; jäljempänä tuomio parlamentti v. neuvosto; 10, 37 ja 57 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-24" href="#c-24">24</a>
</span>) Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-25" href="#c-25">25</a>
</span>) Asiakirjassa ”Returning unaccompanied children: fundamental rights considerations”, mt., s. 23, sekä palauttamistoimenpiteitä varten laaditusta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön tarkoitetusta yhteisestä ”palauttamiskäsikirjasta” 16.11.2017 annetussa komission suosituksessa (EU) 2017/2338 (EUVL 2017, L 339, s. 83; jäljempänä palauttamiskäsikirja) suositellaan, että palauttaminen perheenjäsenille asetetaan etusijalle, ellei tämä ole selvästi lapsen edun vastaista.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-26" href="#c-26">26</a>
</span>) Tuomio parlamentti v. neuvosto (69 kohta); perheenyhdistämisen merkityksestä maahantulijalapsen hyvinvoinnille ks. julkisasiamies Hoganin ratkaisuehdotus B. M. M. ja B. S. (Perheenyhdistäminen – alaikäinen lapsi) (C‑133/19, EU:C:2020:222, 1, 2 ja 43 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-27" href="#c-27">27</a>
</span>) Tuomio parlamentti v. neuvosto (52 kohta ja sitä seuraavat kohdat oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-28" href="#c-28">28</a>
</span>) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 12.10.2006, Mubilanzila Mayeka ja Kaniki Mitunga v. Belgia, CE:ECHR:2006:0126DEC001317803.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-29" href="#c-29">29</a>
</span>) Tuomio parlamentti v. neuvosto (58 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-30" href="#c-30">30</a>
</span>) Tuomio 11.12.2014, Boudjlida (C‑249/13, EU:C:2014:2431).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-31" href="#c-31">31</a>
</span>) Tuomio 11.12.2014, Boudjlida (C‑249/13, EU:C:2014:2431, 68 kohta). Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-32" href="#c-32">32</a>
</span>) Tuomio 11.12.2014, Boudjlida (C‑249/13, EU:C:2014:2431, 48 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-33" href="#c-33">33</a>
</span>) Tuomio 11.12.2014, Boudjlida (C‑249/13, EU:C:2014:2431, 49 kohta). Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-34" href="#c-34">34</a>
</span>) Tuomio 11.12.2014, Boudjlida (C‑249/13, EU:C:2014:2431, 50 kohta). Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-35" href="#c-35">35</a>
</span>) Tuomio 11.12.2014, Boudjlida (C‑249/13, EU:C:2014:2431, 55 kohta). Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-36" href="#c-36">36</a>
</span>) Lapsen edun määrittäminen tapahtuu yksilöllisellä arvioinnilla, joka perustuu monialaiseen lähestymistapaan ja johon osallistuu alaikäisen nimetty holhooja taikka toimivaltainen lastensuojeluviranomainen. Useat kansainväliset järjestöt, kuten Yhdistyneiden kansakuntien pakolaistoimisto, Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitea sekä Yhdistyneiden kansakuntien lastenavun rahasto, ovat hyväksyneet tulkintaa ja toimintaa koskevia suuntaviivoja. Useat Euroopan unionin järjestöjen julkaisemat asiakirjat, joihin tässä ratkaisuehdotuksessa on viitattu, tarjoavat hyödyllisen katsauksen niihin perusteisiin, jotka kansallisten viranomaisten on otettava huomioon tehdessään tällaista arviointia.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-37" href="#c-37">37</a>
</span>) Ks. palauttamiskäsikirja, s. 121 ja 122.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-38" href="#c-38">38</a>
</span>) Tämä tulkinta vastaa lisäksi Euroopan unionin perusoikeusviraston suositusta alaikäisen edun säännöllisestä uudelleenarvioinnista asianomaisessa yksittäistapauksessa tapahtuneiden muutosten valossa (ks. ”Returning unaccompanied children: fundamental rights considerations”, mt., s. 12).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-39" href="#c-39">39</a>
</span>) Tuomio 19.6.2018, Gnandi (C‑181/16, EU:C:2018:465).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-40" href="#c-40">40</a>
</span>) Tuomio 19.6.2018, Gnandi (C‑181/16, EU:C:2018:465, 64 kohta). Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-41" href="#c-41">41</a>
</span>) Tuomio 7.8.2018, Bichat ym. (C‑61/17, C‑62/17 ja C‑72/17, EU:C:2018:653, 29 kohta), ja tuomio 11.4.2019, Tarola (C‑483/17, EU:C:2019:309, 36 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-42" href="#c-42">42</a>
</span>) Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-43" href="#c-43">43</a>
</span>) Tuomio 19.1.2010, Kücükdeveci (C‑555/07, EU:C:2010:21, 22 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-44" href="#c-44">44</a>
</span>) Kuten julkaisussa Lamont, R., ”Article 24 of the Charter of Fundamental Rights of the European Union”, teoksessa The UE Charter of Fundamental Rights, Oxford, 2014, s. 672, 24 artiklan 24.23 kohta, todetaan, perusoikeuskirja sisältää 24 artiklassa määriteltyjen lapsen oikeuksien lisäksi 21 artiklassa määrätyn ikään perustuvan syrjinnän kiellon, mikä tekijän mukaan merkitsee, että kaikki alaikäisten syrjintä (yleensä) on kielletty. Mielestäni tämä toteamus ei sulje pois sitä, että erityinen iän perusteella määritelty alaikäisten ryhmä (eli 15‑vuotiaat ja sitä vanhemmat) voisi vedota tähän kieltoon riitauttaakseen sellaisen kansallisen säännöksen (jolla pannaan unionin oikeus täytäntöön) laillisuuden, josta seuraa kyseessä olevan säännöksen tavoin, että kyseistä alaikäisten ryhmää kohdellaan olennaisesti kuin täysi-ikäisiä epäämällä siltä perusoikeuskirjan 24 artiklassa taattu suojelu, sellaisena kuin se konkretisoituu direktiivin 2008/115 10 artiklan 2 kohdassa luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 5 artiklan a alakohdan kanssa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-45" href="#c-45">45</a>
</span>) Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-46" href="#c-46">46</a>
</span>) Tuomio 23.4.2015, Zaizoune (C‑38/14, EU:C:2015:260, 30 kohta). </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-47" href="#c-47">47</a>
</span>) Tuomio 23.4.2015, Zaizoune (C‑38/14, EU:C:2015:260, 31 kohta) ja tuomio 28.4.2011, El Dridi (C‑61/11 PPU, EU:C:2011:268, 35 kohta). Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-48" href="#c-48">48</a>
</span>) Tuomio 23.4.2015, Zaizoune (C‑38/14, EU:C:2015:260, 32 kohta). Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-49" href="#c-49">49</a>
</span>) EUVL 2013, L 180, s. 60. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-50" href="#c-50">50</a>
</span>) Ks. tuomio 19.6.2018, Gnandi (C‑181/16, EU:C:2018:465, 41 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-51" href="#c-51">51</a>
</span>) Tuomio 23.4.2015, Zaizoune (C‑38/14, EU:C:2015:260, 33 kohta). Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-52" href="#c-52">52</a>
</span>) Tuomio 23.4.2015, Zaizoune (C‑38/14, EU:C:2015:260, 34 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-53" href="#c-53">53</a>
</span>) Tuomio 16.1.2018, E (C‑240/17, EU:C:2018:8, 50 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-54" href="#c-54">54</a>
</span>) Voidaan silti todeta, että on perusteltuja syitä olla käyttämättä pakkokeinoja lasta kohtaan. Tästä syystä tietyt jäsenvaltiot kieltävät ilman huoltajaa olevien alaikäisten pakkopalautukset (ks. tältä osin Dumas, P., ”L’accès des mineurs non accompagnés à la protection dans les États membres de l’Union européenne”, Revue trimestrielle de droit européen, 2013, nro 1, s. 35 ja sitä seuraavat sivut).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-55" href="#c-55">55</a>
</span>) Tuomio 28.4.2011, El Dridi (C‑61/11 PPU, EU:C:2011:268, 38 ja 57 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-56" href="#c-56">56</a>
</span>) Tuomio 23.4.2015, Zaizoune (C‑38/14, EU:C:2015:260, 39 kohta); tuomio 6.12.2011, Achughbabian (C‑329/11, EU:C:2011:807, 32 kohta) ja tuomio 28.4.2011, El Dridi (C‑61/11 PPU, EU:C:2011:268, 39 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-57" href="#c-57">57</a>
</span>) Tuomio 23.4.2015, Zaizoune (C‑38/14, EU:C:2015:260, 40 kohta); tuomio 6.12.2012, Achughbabian (C‑430/11, EU:C:2012:777, 35 kohta) ja tuomio 28.4.2011, El Dridi (C‑61/11 PPU, EU:C:2011:268, 59 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-58" href="#c-58">58</a>
</span>) Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 83 kohta ja sitä seuraavat kohdat.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-59" href="#c-59">59</a>
</span>) Ks. ”European Centre for Returns in brief”, Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), Varsova, 2019, s. 2 ja 5, josta ilmenee, että palauttamismenettelyjen tehokkuus riippuu pitkälti siitä, tekevätkö maahantulijoiden alkuperämaat yhteistyötä niiden henkilöiden tunnistamiseksi, joista tehdään palauttamispäätös, matkustusasiakirjojen toimittamiseksi ja palautettujen vastaanottamiseksi maahan. Tässä tilanteessa jäsenvaltiot, komissio ja Frontex tekevät yhteistyötä kohdemaiden kanssa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-60" href="#c-60">60</a>
</span>) Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 63 ja 69 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-61" href="#c-61">61</a>
</span>) Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 67 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-62" href="#c-62">62</a>
</span>) Ks. tuomio 5.6.2014, Mahdi (C‑146/14 PPU, EU:C:2014:1320, 88 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-63" href="#c-63">63</a>
</span>) Ks. palauttamiskäsikirja, s. 121.</p>
</body>
</html>
