C-372/9861998J03720005.000286991871517CJTUOMIO 12.10.2000 — ASIA C-372/98COOKE<TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio</HT> (kuudes jaosto)</P><P><DATE ISO="20001012">12 päivänä lokakuuta 2000</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: englanti.</P></NOTE></P></TI>

Asiassa C-372/98,

jonka High Court of Justice (England & Wales), Queen's Bench Division (Divisional Court) (Yhdistynyt kuningaskunta) on saattanut EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan (josta on tullut EY 234 artikla) nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen tässä kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa

The Queen

vastaan

Ministry of Agriculture, Fisheries and Food,

ex parte: J. H. Cooke & Sons,

ennakkoratkaisun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä pellonpoiston osalta 6 päivänä huhtikuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 762/94 (EYVL L 90, s. 8) 2 artiklan ensimmäisen kohdan tulkinnasta,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. Gulmann sekä tuomarit V. Skouris ja R. Schintgen (esittelevä tuomari),

julkisasiamies: P. Léger,

kirjaaja: apulaiskirjaaja H. von Holstein,

ottaen huomioon kirjalliset huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

J. H. Cooke & Sons, edustajinaan S. Isaacs, QC, barrister M. Demetriou ja solicitor D. de Ferrars,

Yhdistynyt kuningaskunta, asiamiehenään Treasury Solicitor's Departmentin virkamies R. Magrill, avustajanaan P. M. Roth, QC,

Tanskan hallitus, asiamiehenään ulkoasiainministeriön osastopäällikkö J. Molde,

Suomen hallitus, asiamiehinään valtionasiamies H. Rotkirch ja lainsäädäntöneuvos T. Pynnä,

Ruotsin hallitus, asiamiehenään ulkoasiainministeriön EU-asioita hoitavan oikeudellisen yksikön ulkoasiainneuvos A. Kruse,

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään oikeudellinen neuvonantaja P. Oliver,

ottaen huomioon suullista käsittelyä varten laaditun kertomuksen,kuultuaan J. H. Cooke &C Sonsin, Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja komission 27.1.2000 pidetyssä istunnossa esittämät suulliset huomautukset,kuultuaan julkisasiamiehen 11.5.2000 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

<TI><P>tuomion</P></TI>1High Court of Justice (England & Wales), Queen's Bench Division (Divisional Court) on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle 25.8.1998 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 16.10.1998, EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan (josta on tullut EY 234 artikla) nojalla ennakkoratkaisukysymyksen neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä pellonpoiston osalta 6 päivänä huhtikuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 762/94 (EYVL L 90, s. 8; jäljempänä täytäntöönpanoasetus) 2 artiklan ensimmäisen kohdan tulkinnasta.2Tämä kysymys on esitetty asiassa, jossa kantajana on J. H. Cooke & Sons -niminen yhtiö (jäljempänä Cooke), joka omistaa ja hoitaa Bates Farm -nimistä tilaa Maerissa (Yhdistynyt kuningaskunta), ja vastaajana Ministry of Agriculture, Fisheries and Food (maatalous-, kalatalous- ja elintarvikeministeriö; jäljempänä MAFF) ja jossa on kyse siitä, että MAFF hylkäsi Cooken korvaushakemuksen, jonka tämä oli tehnyt tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille 30 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 (EYVL L 181, s. 12) nojalla, sellaisena kuin tämä asetus on muutettuna 24.1.1994 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 231/94 (EYVL L 30, s. 2) ja 22.6.1995 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1460/95 (EYVL L 144, s. 1) (jäljempänä perusasetus).<TI><P>Asiaa koskevat oikeussäännöt</P></TI>3Perusasetuksen 1 artiklan mukaan tällä asetuksella otetaan käyttöön peltokasvien viljelijöitä koskeva korvausjärjestelmä. Tässä asetuksessa peltokasveilla tarkoitetaan kasveja, jotka on lueteltu sen liitteessä I, jonka tähän asiaan sovellettavassa versiossa erotetaan toisistaan vilja, öljynsiemenet ja valkuaiskasvit.4Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että yhteisön peltokasvien viljelijät voivat hakea korvausta asetuksen I osastossa vahvistetuin edellytyksin. Asetuksen 2 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että korvaus myönnetään alalle, joka on varattu peltokasveille tai joka on poistettu tuotannosta tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti.5Perusasetuksen 4, 5 ja 6 artiklassa säädetään korvauksen laskemisesta kunkin tämän tuomion 3 kohdassa mainitun peltokasviryhmän osalta.6Saadakseen korvauksen tuottajat ovat perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti velvolliset poistamaan tuotannosta osan tilansa viljelyalasta korvausta vastaan.7Perusasetuksen 7 artiklassa säädetään tarkemmin pellonpoistovelvoitteesta (kesannointivelvoitteesta), jota sovelletaan kuhunkin yleisen järjestelmän mukaisesti korvausta hakevaan tuottajaan.8Perusasetuksen 7 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetään seuraavaa:

3.Jäsenvaltioiden on sovellettava tuotannosta poistettujen alojen erityistilannetta vastaavia aiheellisia ympäristönsuojelutoimenpiteitä.4.Tuotannosta poistettua alaa voidaan käyttää sellaisten yhteisössä valmistettavien teollisuustuotteiden raaka-aineiden tuottamiseen, joita ei ole tarkoitettu suoraan ihmis- tai eläinravinnoksi, edellyttäen että niihin sovelletaan tehokkaita valvontajärjestelmiä.

9Perusasetuksen 7 artiklan 5 kohdassa pellonpoistokorvaus vahvistetaan viljanviljelystä maksettavan korvauksen suuruiseksi.10Perusasetuksen 9 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään seuraavaa:

Korvausta tai pellonpoistokorvausta koskevaa hakemusta ei voida tehdä sellaisten maiden osalta, jotka ovat olleet pysyvänä laitumena, monivuotisten kasvien viljelyssä, metsänviljelyssä tai muussa kuin maataloustuotannossa ennen 31 päivää joulukuuta 1991.

11Perusasetuksen 12 artiklan nojalla annetun täytäntöönpanoasetuksen 2 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään seuraavaa:

Pellonpoistolla tarkoitetaan edeltävänä vuonna sadonkorjuutarkoituksessa viljellyn alan viljelemättä jättämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (ETY) N:o 1765/92 7 artiklan 4 kohdan soveltamista.

12Täytäntöönpanoasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

Tuotannosta poistetuista aloista on pidettävä huolta hyvien viljelyolojen säilyttämiseksi. Niitä ei saa käyttää muuhun kuin asetuksen (ETY) N:o 1765/92 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun maataloustuotantoon eikä niitä saa ottaa peltokasvi viljelyn kanssa ristiriidassa olevaan hyötykäyttöön.

13Täytäntöönpanoasetuksen 3 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavaa:

Jäsenvaltioiden on sovellettava tuotannosta poistettujen alojen erityistilannetta vastaavia aiheellisia toimenpiteitä ympäristönsuojelun varmistamiseksi.— —

14Täytäntöönpanoasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetään seuraavaa:

Tullakseen otetuiksi huomioon, asetuksessa (ETY) N:o 1765/92 säädetyn järjestelmän mukaisesti tuotannosta poistettujen alojen on:

oltava hakijan viljelemiä hakemusta edeltävän kahden vuoden aikana, lukuun ottamatta erityistilanteita, jotka on aiheellisesti perusteltu kyseisen jäsenvaltion vahvistamien puolueettomien perusteiden mukaisesti— —

oltava poistettuina tuotannosta viimeistään 15 päivänä tammikuuta alkavan ja aikaisintaan 31 päivänä elokuuta päättyvän kauden ajan. Jäsenvaltiot vahvistavat kuitenkin edellytykset, joilla tuottajille voidaan antaa lupa aloittaa kylväminen 15 päivästä heinäkuuta alkaen seuraavan vuoden sadon osalta, sekä edellytykset, jotka on täytettävä luvan saamiseksi laiduntamiselle 15 päivästä heinäkuuta alkaen jäsenvaltioissa, joissa vuorilaiduntaminen on perinteistä.— —

15Täytäntöönpanoasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

Asetuksen (ETY) N:o 1765/92 7 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua viljelykiertoon perustuvaa pellonpoistovelvoitetta pidetään täytettynä, kun yhtään viljelemättä jätettyä maapalstaa ei ole poistettu tuotannosta 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun poikkeuksellisen pellonpoiston tai 7 artiklassa tarkoitetun pellonpoiston mukaisesti viiden edeltävän vuoden aikana. Jo viljelemättä jätetty maapalsta voidaan kuitenkin käyttää uudelleen, jos tuottajalla ei ole enää edellä mainitun ajanjakson noudattamiseksi tarvittavaa viljelyalaa.

16Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä 27 päivänä marraskuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 (EYVL L 355, s. 1) — jossa tarkoitettuihin tukijärjestelmiin kuuluu perusasetuksella luotu tiettyjen peltokasvien viljelijöitä koskeva tukijärjestelmä — 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetään, että saadakseen oikeuden yhden tai useamman yhteisön järjestelmän etuihin kunkin tuottajan on tehtävä kultakin vuodelta pinta-alatukihakemus, jossa ilmoitetaan viljelylohkot, mukaan lukien rehualat, viljelystä poistetut lohkot ja kesannointialat.17Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3887/92 (EYVL L 391, s. 36) 4 artiklassa säädetään tiedoista, jotka on sisällytettävä pinta-alatukihakemukseen.18Tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

Hallinnolliset ja paikalla tehtävät tarkastukset on tehtävä siten, että varmistetaan tukien ja palkkioiden myöntämistä koskevien edellytysten noudattaminen.

19Asetuksen N:o 3887/92 9 artiklassa säädetään seuraamuksista, joita sovelletaan tilanteessa, jossa toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet, että pinta-alatukihakemuksessa ilmoitettu pinta-ala poikkeaa tarkastuksessa tosiasiallisesti määritetystä pinta-alasta. Tämän artiklan 2 kohdassa säädetään nimittäin, että jos todettu ylitys on enemmän kuin 20 prosenttia määritetystä pinta-alasta, pinta-alaperusteista tukea ei myönnetä. Kyseisen kohdan viimeisessä alakohdassa täsmennetään, että tässä artiklassa määritetyllä alalla tarkoitetaan alaa, jonka osalta kaikkia säädettyjä edellytyksiä on noudatettu.<TI><P>Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys</P></TI>20Cooke jätti 16.4.1997 MAFF:lle pinta-alatukihakemuksen 60,64 hehtaarin viljanviljelyalan, 23,90 hehtaarin öljykasvinviljelyalan ja viiden hehtaarin kesantoinaan osalta. On riidatonta, että vuonna 1996 kesantomaalle oli kylvetty italianraiheinää, joka on yksivuotinen nurmikasvi. Cooke väittää — mitä MAFF ei voi tarkistaa — että tämä heinä korjattiin ja käytettiin säilörehuna kyseisenä vuonna.21MAFF ilmoitti 17.9.1997 Cookelle, että tämän hakemus oli hylätty sen vuoksi, että kesantomaata ei voitu pitää tuotannosta poistettuna alana, koska sitä ei ollut edellisenä vuonna viljelty sadonkorjuutarkoituksessa täytäntöönpanoasetuksen 2 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi Cookelle määrättiin rangaistusseuraamus, ja hän menetti oikeutensa kaikkiin hakemiinsa korvauksiin, viljakasveja ja öljykasveja koskevat 28000 Englannin punnan (GBP) suuruiset korvaukset mukaan lukien.22Cooken pyydettyä päätöksen oikaisemista 26.9.1997 MAFF vahvisti Cooken hakemuksen hylkäämistä koskevan päätöksensä 2.10.1997 aikoihin tekemällään päätöksellä.23Cooke on väittänyt High Courtissa, johon hän sai 28.1.1998 tehdyllä päätöksellä luvan tehdä judicial review -hakemuksen, että MAFF:n päätelmä, jonka mukaan kesantomaata ei voitu pitää yhteisön lainsäädännössä tarkoitettuna tuotannosta poistettuna alana sen vuoksi, että sillä oli tuotannosta poistamista edeltävänä vuonna viljelty heinää, joka sittemmin niitettiin tai muuten irrotettiin ja korjattiin talteen, on virheellinen.24MAFF puolestaan katsoo, että kun otetaan huomioon tuotannosta poistamisen tavoite eli maataloustuotannon vähentäminen, tuotannosta poistettavia aloja on tuotannosta poistamista edeltävänä vuonna käytettävä maataloustuotantoon, jotta oikeus korvaukseen syntyisi.25Arvioituaan, että tässä tilanteessa riita-asiaan on sovellettava täytäntöönpanoasetuksen 2 artiklan ensimmäistä kohtaa, High Court of Justice (England & Wales), Queen's Bench Division (Divisional Court) päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

Onko neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä pellonpoiston osalta 6 päivänä huhtikuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 762/94 2 artiklassa esiintyvää ilmaisua edeltävänä vuonna sadonkorjuutarkoituksessa viljelty ala tulkittava siten, että sen katsotaan käsittävän sellaisen alan, jolle on edeltävänä vuonna kylvetty heinää, kun tuo heinä on sittemmin korjattu ja käytetty säilörehuna?

26Jotta tähän kysymykseen voitaisiin vastata, on ensiksi todettava, että perusasetuksen toisesta perustelukappaleesta ilmenee, että tällä asetuksella käyttöön otetun tiettyjen peltokasvien viljelijöitä koskevan korvausjärjestelmän tavoitteena on edistää markkinoiden tasapainoa lähentämällä näiden peltokasvien yhteisön hintoja maailmanmarkkinahintoihin ja korvata virallisten hintojen laskun aiheuttama tulonmenetys näiden tuotteiden viljelijöille maksettavalla korvauksella.27Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaan tukea maksetaan asetuksen liitteessä I tarkoitetuille peltokasveille varatun alan lisäksi alalle, joka on poistettu tuotannosta, mikä kyseisten peltokasvien viljelijöiden on perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan ja 7 artiklan mukaan toteutettava saadakseen korvausta maataloustuotantonsa perusteella.28Toiseksi on todettava, että täytäntöönpanoasetuksen 2 artiklan ensimmäisessä kohdassa edellytetään ainoastaan, että tuotannosta poistaminen, joka on toteutettava perusasetuksen mukaisen korvauksen saamiseksi ja joka oikeuttaa korvauksen saamiseen, koskee alaa, jota on edeltävänä vuonna viljelty sadonkorjuutarkoituksessa.29Asiaan sovellettavissa yhteisön säännöksissä ei edellytetä, että perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti tuotannosta poistetuilla aloilla olisi edeltävänä vuonna viljelty tiettyä kasvia ja erityisesti jotakin kyseisen asetuksen liitteessä I mainittua peltokasvia.30Perusasetuksen 7 artiklan 3 kohdassa ja täytäntöönpanoasetuksen 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, että tuotannosta poistetuista aloista on pidettävä huolta ympäristönsuojelun varmistamiseksi ja hyvien viljelyolojen säilyttämiseksi. Perusasetuksen 7 artiklan 4 kohdassa säädetään kuitenkin, että tuotannosta poistettua alaa voidaan käyttää sellaisten yhteisössä valmistettavien tuotteiden raaka-aineiden tuottamiseen, joita ei ole tarkoitettu suoraan ihmis- tai eläin-ravinnoksi.31Mikään näistä säännöksistä ei kuitenkaan koske tuotannosta poistetuista aloista huolehtimista ja niiden käyttöä tuotannosta poistamista edeltävänä vuonna, mistä nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kyse.32Ainoa yhteisön säännös, jolla tietyt alat jätetään perusasetuksella perustetun korvausjärjestelmän ulkopuolelle niiden ennen tuotannosta poistamista toteutetun käyttötavan vuoksi, on perusasetuksen 9 artiklan ensimmäinen kohta, jossa säädetään, että korvausta tai pellonpoistokorvausta koskevaa hakemusta ei voida tehdä sellaisten maiden osalta, jotka ovat olleet pysyvänä laitumena, monivuotisten kasvien viljelyssä, metsänviljelyssä tai muussa kuin maataloustuotannossa ennen 31 päivää joulukuuta 1991.33Näin ollen on todettava, että kaikki tuotannosta poistamista edeltävänä vuonna viljellyt alat perusasetuksen 9 artiklan ensimmäisessä kohdassa mainittuja aloja lukuun ottamatta sisältyvät täytäntöönpanoasetuksen 2 artiklan ensimmäisen kohdan määritelmään ja että niille voidaan maksaa pellonpoistokorvausta riippumatta siitä, mitä kasvia niillä on viljelty, kunhan niitä on viljelty sadonkorjuutarkoituksessa.34Alaa, jolle on kylvetty korjattavaksi ja säilöttäväksi tarkoitettua yksivuotista heinää ja jota ei näin ollen ole jätetty luonnonniityksi, on pidettävä sadonkorjuutarkoituksessa viljeltynä alana.35Tämä päätelmä on perusasetuksella käyttöön otetun tiettyjen peltokasvien viljelijöitä koskevan sellaisen korvausjärjestelmän tavoitteiden mukainen, jonka olennainen osa on tuotannosta poistaminen.36Viljeltyjen alojen tuotannosta poistaminen riippumatta siitä, mitä kasvia niillä on viljelty, mukaan lukien myös sellaisen alan tuotannosta poistaminen, jolla on aikaisemmin viljelty heinää sadonkorjuutarkoituksessa, myötävaikuttaa perusasetuksessa tarkoitettuun peltokasvien viljelyyn käytettäväksi sopivien alojen vähentämiseen, mikä puolestaan auttaa edistämään markkinoiden tasapainoa perusasetuksen toisen perustelukappaleen mukaisesti.37Kuten julkisasiamies toteaa ratkaisuehdotuksensa 44 kohdassa, lisäksi se, että tiettyjen peltokasvien viljelijöitä koskeva tukijärjestelmä rajoitettaisiin koskemaan ainoastaan aloja, joilla tuotannosta poistamista edeltävänä vuonna viljeltiin peltokasveja perusasetuksen mukaisesti, saattaisi kannustaa viljelijöitä kasvattamaan kyseisenä vuonna näitä kasveja ja vaikeuttaisi siten markkinoiden tasapainottamista.38Edellä esitetty huomioon ottaen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että täytäntöönpanoasetuksen 2 artiklan ensimmäistä kohtaa on tulkittava siten, että ilmaisun edeltävänä vuonna sadonkorjuutarkoituksessa viljelty ala katsotaan käsittävän sellaisen alan, jolle on kylvetty heinää, kun tuo heinä on sittemmin korjattu ja käytetty säilörehuna.<TI><P>Tuomion ajalliset vaikutukset</P></TI>39Mikäli yhteisöjen tuomioistuin päättäisi vastata ennakkoratkaisukysymykseen myöntävästi, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus vaatii sitä rajoittamaan tuomion vaikutuksia ajallisesti.40Tämän vaatimuksen tueksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus väittää yhtäältä, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat soveltaneet vilpittömässä mielessä tulkintaansa täytäntöönpanoasetuksen 2 artiklan ensimmäisestä kohdasta, kun otetaan huomioon se, että huolimatta niiden vuosina 1992—1997 komissiolle esittämistä toistuvista pyynnöistä saada selvennystä ja lisätietoja komissio ei ole varoittanut niitä tulkintavirheestä.41Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus väittää toisaalta, että jos ennakkoratkaisukysymykseen vastattaisiin myöntävästi ja jos tuomion vaikutuksia ei samalla rajoitettaisi ajallisesti, tämä johtaisi huomattaviin hallinnollisiin ja käytännön vaikeuksiin, koska toimivaltaisten viranomaisten pitäisi tutkia yhteisöjen tuomioistuimen vahvistaman tulkinnan valossa uudelleen jopa 10000 asiaa, jotka on käsitelty vuodesta 1993 lähtien.42On todettava, että ainoastaan poikkeustapauksissa yhteisöjen tuomioistuin voi yhteisön oikeusjärjestykseen kuuluvaa yleistä oikeusvarmuuden periaatetta soveltaen rajoittaa kaikkien asianomaisten henkilöiden mahdollisuutta vedota sen tulkitsemaan oikeussääntöön vilpittömässä mielessä perustettujen oikeussuhteiden pätevyyden kyseenalaistamiseksi (asia C-104/98, Buchner ym., tuomio 23.5.2000, Kok. 2000, s. I-3625, 39 kohta). Jotta tällainen rajoittava päätös voitaisiin tehdä, kahden olennaisen edellytyksen, eli asianosaisten vilpittömän mielen ja vakavien vaikeuksien uhan, on täytyttävä (asia C-57/93, Vroege, tuomio 28.9.1994, Kok. 1994, s. I-4541, 21 kohta).43Yhdistyneen kuningaskunnan tarkoittamia, useiden asioiden uudelleentutkimisesta aiheutuvia hallinnollisia ja käytännön vaikeuksia ei voida kuitenkaan pitää vakavina vaikeuksina varsinkaan siksi, että kyseessä olevien viljelijöiden on yleensä osoitettava, että sinä tuotannosta poistamista edeltävänä vuonna, jonka perusteella he ovat hakeneet perusasetuksen mukaista tukea, he ovat kylväneet tälle alalle yksivuotista heinää, jonka he ovat sittemmin korjanneet ja käyttäneet säilörehuna.44On lisättävä, että vaikka komissio ei ole vastannut Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen sille lähettämiin useisiin kirjeisiin, Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kirjallisista huomautuksista ilmenee, että se tiesi vuoden 1997 heinäkuusta lähtien komission epäilevän sen soveltaman tulkinnan oikeellisuutta ja että komissio ilmoitti 30.9.1997 pidetyssä kokouksessa selvästi vastustavansa tätä tulkintaa.45Nämä seikat eivät kuitenkaan muuttaneet Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kantaa, mikä ilmenee siitä, että se vahvisti vuoden 1997 lokakuun alussa Cooken korvaushakemuksen hylkäämisen ja jatkoi oman tulkintansa puolustamista kansallisessa tuomioistuimessa.46Näin ollen Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ei voi tässä yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa perustellusti väittää, että komission asenne olisi antanut sille aiheen olettaa, että täytäntöönpanoasetuksen 2 artiklan ensimmäinen kohta ei käsitä pääasiassa kyseessä olevia aloja.47Näin ollen tämän tuomion ajallisia vaikutuksia ei ole syytä rajoittaa.<TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI>48Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Yhdistyneen kuningaskunnan, Tanskan, Suomen ja Ruotsin hallituksille ja komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto)

on ratkaissut High Court of Justice (England & Wales), Queen's Bench Divisionin (Divisional Court) 25.8.1998 tekemällään päätöksellä esittämän kysymyksen seuraavasti:

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä pellonpoiston osalta 6 päivänä huhtikuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 762/94 2 artiklan ensimmäistä kohtaa on tulkittava siten, että ilmaisun edeltävänä vuonna sadonkorjuutaikoituksessa viljelty ala katsotaan käsittävän sellaisen alan, jolle on kylvetty heinää, kun tuo heinä on sittemmin korjattu ja käytetty säilörehuna.

Gulmann

Skouris

Schintgen

Julistettiin Luxemburgissa 12 päivänä lokakuuta 2000.

R. Grass

kirjaaja

C. Gulmann

kuudennen jaoston puheenjohtaja