|
virallinen lehti |
FI Sarjan C |
|
C/2024/1195 |
23.2.2024 |
P9_TA(2023)0335
Väliaikainen mietintö ehdotuksesta monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarvioinnista
Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. lokakuuta 2023 ehdotuksesta monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarvioinnista (COM(2023)0337 – 2023/0201R(APP))
(C/2024/1195)
Euroopan parlamentti, joka
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan, |
|
— |
ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta 15. joulukuuta 2022 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2022/2496 (1), |
|
— |
ottaa huomioon vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (2), parlamentin, neuvoston ja komission tässä yhteydessä hyväksymät yhteiset julistukset (3) sekä asiaankuuluvat yksipuoliset julistukset (4), |
|
— |
ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (5), jäljempänä ”toimielinten välinen sopimus”, |
|
— |
ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2023 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta (COM(2023)0337), |
|
— |
ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2023 annetun komission tiedonannon monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarvioinnista (COM(2023)0336) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2023)0336), |
|
— |
ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2023 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Ukrainan tukivälineen perustamisesta (COM(2023)0338), |
|
— |
ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2023 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (”STEP-kehysväline”) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta (COM(2023)0335), |
|
— |
ottaa huomioon komission 5. heinäkuuta 2023 hyväksymän esityksen unionin vuotuiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2024 (COM(2023)0300), |
|
— |
ottaa huomioon yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (6), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi 14. joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (7), |
|
— |
ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (8), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, |
|
— |
ottaa huomioon 16. toukokuuta 2022 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (COM(2022)0223), |
|
— |
ottaa huomioon 10. toukokuuta 2023 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin elpymisvälineen lainakustannusten kasvun vaikutuksesta EU:n vuoden 2024 talousarvioon (9), |
|
— |
ottaa huomioon 15. joulukuuta 2022 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 vahvistamisesta: uusiin haasteisiin soveltuva sopeutumiskykyinen EU:n talousarvio (10), |
|
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (11), |
|
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 5 kohdan, |
|
— |
ottaa huomioon kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kirjeet, |
|
— |
ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0273/2023), |
Yleisarvio komission ehdotuksesta
|
1. |
panee tyytyväisenä merkille, että arvioituaan vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä komissio on tehnyt saman päätelmän kuin parlamentti teki joulukuussa 2022, eli että monivuotinen rahoituskehys ei ole pysynyt kansainvälisten tapahtumien tasalla, sillä maailma on muuttunut aivan toisenlaiseksi kuin se oli rahoituskehyksestä päätettäessä vuonna 2020, että talousarvion joustavuus on ehtynyt monien kriisien vuoksi ja sitä on lisättävä ennakoimattomiin tilanteisiin reagoimiseksi, että monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyy talouskehityksen ja sosiaalisen kehityksen esiin tuomia rakenteellisia ongelmia ja että näin ollen rahoituskehysasetusta ja sen liitettä on tarkistettava kiireellisesti; |
|
2. |
korostaa, että tarkistuksessa on keskityttävä käsittelemään Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan moninaisia seurauksia, vahvistamaan unionin avointa strategista riippumattomuutta ja suvereniteettia sekä antamaan unionille riittävästi joustovaraa, jotta se voi reagoida kriiseihin; pitää siksi myönteisenä komission ehdotusta kohdennetusta tarkistamisesta ja katsoo sen olevan ensimmäinen askel oikeaan suuntaan mutta huomauttaa kuitenkin, että tavoitetason on oltava korkeampi vaikkakin realistinen, jotta varmistetaan, että monivuotisella rahoituskehyksellä voidaan puuttua paremmin talousarvion rakenteellisiin ongelmiin ja että siinä otetaan paremmin huomioon tulevaisuuden vaatimukset; |
|
3. |
katsoo, että ehdotettu tarkistus kohdistuu ainoastaan joihinkin nykyisen kehyksen kiireellisimpiin huolenaiheisiin eikä siinä oteta täysin huomioon kaikkia parlamentin havaitsemia tarpeita ja haasteita; |
|
4. |
odottaa komission jatkavan kaikkien nykyisten ja tulevien tarpeiden perusteellista arviointia, myös kun ne liittyvät sosiaaliseen ja taloudelliseen lähentymiseen, sodan eniten koettelemiin alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin sekä ilmasto- ja biodiversiteettikriisin edellyttämiin toimiin; korostaa, että koko EU:ssa vallitsee inflaatiopaine, jonka vaikutus kohdistuu etenkin EU-tukien edunsaajiin, kuten viljelijöihin, opiskelijoihin ja lapsiin; pitää valitettavana, että ehdotetussa tarkistuksessa ei oteta huomioon sitä, että nykyiset kriisit ovat vaikeuttaneet ja vaikeuttavat entisestään unionissa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten, erityisesti köyhyydessä elävien tai köyhyyden vaarassa olevien lasten, nykyistä heikkenevää sosioekonomista tilannetta ja että niillä on pitkäaikaisia seurauksia; painottaa lisäksi, että ehdotetussa tarkistuksessa ei oteta huomioon unionin pyrkimystä tehostaa toimiaan hälyttävän korkean lapsiköyhyyden torjumiseksi ja edistää lapsiköyhyyden poistamista äskettäin luodun eurooppalaisen lapsitakuun avulla; vaatii siksi neuvostoa ja komissiota ottamaan huomioon parlamentin kehotuksen tehostaa kiireellisesti unionin toimia lapsiköyhyyden poistamiseksi vuosina 2024–2027 ja kehottaa laajentamaan eurooppalaista lapsitakuuta osana vuoden 2027 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä; |
|
5. |
on tyytyväinen siihen, että ehdotettu tarkistus ei parlamentin kannan mukaisesti johda jäsenvaltiokohtaisten ennalta kohdennettujen määrärahojen tarkistamiseen alaspäin; korostaa koheesiopolitiikan keskeistä roolia ja lisäarvoa keskeisenä unionin investointipolitiikan ja lähentymisen välineenä; |
|
6. |
muistuttaa, että toisin kuin kansallisissa talousarvioissa, joissa inflaatio vaikuttaa sekä tulojen että menojen nimellisarvoon, monivuotisen rahoituskehyksen menojen enimmäismääriä mukautetaan vuoden 2018 hintoihin sovellettavan kahden prosentin deflaattorin perusteella, kun taas omien varojen enimmäismäärää mukautetaan inflaatioon; on erittäin huolissaan siitä, että komission mukaan inflaatio voi vähentää monivuotisen rahoituskehyksen reaaliarvoa 74 miljardilla eurolla seitsemän vuoden aikana ja että tämä vaikuttaa suoraan EU:n rahoituksen saajiin; |
|
7. |
korostaa kuitenkin, että odottamattoman korkean inflaation vuoksi jäsenvaltioilta monivuotisen rahoituskehyksen menoihin vaadittujen tulojen osuus bruttokansantulosta (BKTL) on vähentynyt; panee lisäksi merkille, että viidelle edunsaajajäsenvaltiolle myönnetyt alennukset ovat inflaatiosidonnaisia ja näin ollen ne ovat kasvaneet nopeammin kuin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät, mikä lisää muiden jäsenvaltioiden taakkaa, sillä niiden on katettava tähän liittyvä vaje; kehottaa mukauttamaan alennuksia välittömänä toimenpiteenä kahden prosentin deflaattorin perusteella; muistuttaa vielä pitkäaikaisesta kannastaan, jonka mukaan alennukset ja muut korjausmekanismit olisi poistettava; |
|
8. |
korostaa, että sen lisäksi, että inflaatio on pienentänyt monivuotisen rahoituskehyksen reaaliarvoa, se on myös johtanut korkojen huomattavaan nousuun, mikä on nostanut EU:n lainakustannuksia erityisesti Euroopan unionin elpymisvälineen (EURI) velan takaisinmaksun suhteen ja siten entisestään supistanut talousarviota; |
|
9. |
korostaa, että vaikka komission ehdotus monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta otettaisiin huomioon, maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä olisi vain 1,03 prosenttia BKTL:sta ja maksumäärärahojen kokonaismäärä vain 1,02 prosenttia BKTL:sta; muistuttaa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen suunniteltiin alun perin olevan 1,10 prosenttia BKTL:sta; tähdentää, että komission ehdottamia lisäyksiä ei ole suunniteltu kattamaan inflaation vaikutuksia; |
|
10. |
panee merkille komission arvion, jonka mukaan ehdotettu tarkistus edellyttää maksumäärärahojen enimmäismäärän korottamista vuosina 2026 ja 2027; korostaa, että unionin uskottavuus riippuu riittävien maksumäärärahojen varmistamisesta maksusitoumusmäärärahojen kattamiseksi; korostaa, että joidenkin ohjelmien täytäntöönpanossa tapahtui viivästyksiä niiden myöhäisen hyväksymisen vuoksi ja sen vuoksi, että hankkeita keskeytyi covid-19-kriisin takia; korostaa tässä yhteydessä riskiä, että monivuotisen rahoituskehyksen loppuvuosina syntyy maksusuma, sekä seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen kohdistuvia riskejä; painottaa siksi, että yhden ainoan liikkumavaravälineen käyttöön sovellettava maksumäärärahojen vuotuinen enimmäismäärä on poistettava, jotta tätä riskiä voidaan pienentää; |
|
11. |
korostaa jälleen monivuotisen rahoituskehyksen ja kaikkien siihen liittyvien EU:n politiikkojen perustana olevien ilmastoa, biologista monimuotoisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa koskevien horisontaalisten periaatteiden tärkeyttä; muistuttaa, että ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet sekä velvoite kunnioittaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ja edistää sukupuolten tasa-arvoa on vahvistettu toimielinten välisessä sopimuksessa, ja vaatii, että näiden määräysten on oltava myös tarkistetun monivuotisen rahoituskehyksen perustana; kehottaa komissiota täyttämään toimielinten välisen sopimuksen mukaisen velvoitteensa ja ryhtymään konkreettisiin toimiin sen varmistamiseksi, että sovitut tavoitteet ja politiikkatavoitteet saavutetaan kaikilta osin; |
|
12. |
kehottaa jälleen asettamaan otsakkeen 7 menot tasolle, jolla taataan, että EU:lla on vaikuttava ja tehokas hallinto, kuten komissio on ehdottanut; |
|
13. |
toistaa näkemyksensä, jonka mukaan tarkistettu monivuotinen rahoituskehys on otettava käyttöön 1. tammikuuta 2024 mennessä ja sen on tarjottava kehys vuoden 2024 talousarviolle; vaatii näin ollen hyväksymään muutetun asetuksen nopeasti; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio on ottanut huomioon parlamentin kehotuksen aikaistaa monivuotisen rahoituskehyksen arviointia ja tarkistusta; |
|
14. |
toistaa pitkäaikaisen vaatimuksensa, että kaikki unionin tason varainkäyttöä koskevat rahoitusvälineet sisällytetään täysimääräisesti talousarvioon ja näin varmistetaan avoimuus, vastuuvelvollisuus, täysi demokraattinen valvonta ja unionin taloudellisten etujen suojaaminen; painottaa, että näiden välineiden sisällyttäminen unionin talousarvioon ei saa johtaa unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien rahoituksen vähentämiseen; |
|
15. |
korostaa, että oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen ja EU:n talousarvion tehokkaan toteuttamisen välillä on selvä yhteys; panee tyytyväisenä merkille yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi annetun asetuksen myönteisen vaikutuksen ja katsoo, että se on jo ehkäissyt tehokkaasti oikeusvaltioperiaatteen rikkomista; muistuttaa komissiota, että asetuksen mukaisesti sillä on velvoite varmistaa, että EU:n varojen lopullisilta saajilta tai edunsaajilta ei viedä varoja, jotka niille on maksettava, erityisesti kun hyväksytään asetuksen mukaisesti toimenpiteitä oikeusvaltioperiaatteen rikkomistapauksessa; |
|
16. |
on valmis toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti neuvoston ja komission kanssa sen varmistamiseksi, että tarkistettu kehys, jossa käsitellään koko komission ehdotusta, hyväksytään hyvissä ajoin ja että se on valmis 1. tammikuuta 2024 mennessä; muistuttaa, että toimielinten välisessä sopimuksessa toimielimet ovat sitoutuneet määrittelemään yhteistyötä ja vuoropuhelua koskevat erityiset järjestelyt monivuotisen rahoituskehyksen tuntuvan tarkistamisen hyväksymiseen johtavan menettelyn aikana; |
Pitkän aikavälin tuki Ukrainalle
|
17. |
muistuttaa, että unioni ja sen kansalaiset ovat olleet eturintamassa Ukrainan tukemisessa heti sodan alusta lähtien ja osoittaneet solidaarisuutta ukrainalaisille näiden taistelussa demokratian puolustamiseksi autoritaarisuutta vastaan; korostaa, että EU:n talousarviosta on tähän mennessä myönnetty rahoitustukea yli 30 miljardia euroa; toistaa näkemyksensä, jonka mukaan unionin on oltava keskeisessä asemassa jatkuvissa pyrkimyksissä tukea Ukrainaa taloudellisesti ja auttaa sitä kohti EU-jäsenyyttä; |
|
18. |
on siten tyytyväinen komission ehdotukseen, joka koskee EU:n talousarvioon kytkettyä pidemmän aikavälin rakenteellista ratkaisua Ukrainan rahoitustarpeisiin ja kattaa makrotaloudellisen vakauden tukemisen, investointikehyksen sekä varat elpymiseen ja jälleenrakennukseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, EU-jäsenyyteen liittyviin uudistuksiin ja hallinnollisten valmiuksien edistämiseen; katsoo, että tällainen pidemmän aikavälin väline on ainoa toteuttamiskelpoinen tapa sitouttaa muita avunantajia ja varmistaa varojen käyttäminen tuloksellisesti ja kohdennetusti Ukrainan ja sen kansan tarpeisiin; vaatii, että Ukrainan tukivälineestä olisi sovittava mahdollisimman pian monivuotista rahoituskehystä koskevan tarkistetun asetuksen hyväksymisen jälkeen, koska makrotaloudellista rahoitusapua koskevan asetuksen (12) mukaista rahoitusta myönnetään ainoastaan vuodeksi 2023; |
|
19. |
pitää järkevänä sitä, että tukivälineestä tehdään jossain määrin joustava, kun otetaan huomioon Ukrainan tilanteeseen liittyvät epävarmuustekijät; pitää myönteisenä komission ehdotusta siitä, että budjettivallan käyttäjä ottaa Ukraina-varauksen käyttöön vuotuisessa talousarviomenettelyssä, ja aikoo päättäväisesti varmistaa, että parlamentti yhtenä budjettivallan käyttäjänä hoitaa täysimääräisesti oman osuutensa tässä prosessissa; kehottaa komissiota toimittamaan hyvissä ajoin kaikki tarvittavat tiedot, jotta budjettivallan käyttäjä voi täyttää tehtävänsä; |
|
20. |
korostaa tarvetta suojella oikeusvaltioperiaatetta ja unionin taloudellisia etuja sekä ehkäistä, havaita ja korjata petoksia, korruptiota, eturistiriitoja ja sääntöjenvastaisuuksia unionin varojen käytössä Ukrainassa, minkä olisi tapahduttava avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita noudattaen; on sitä mieltä, että tukivälineeseen olisi sisällytettävä sitovia säännöksiä ja suojatoimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi; |
Muuttoliike ja ulkoiset haasteet
|
21. |
pitää valitettavana, että jo ennen Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämää hyökkäyssotaa otsakkeessa 6 (naapurialueet ja muu maailma) käytettävissä olevat varat olivat harmillisen riittämättömiä ja että monivuotisessa rahoituskehyksessä ei otettu huomioon Syyriasta, Irakista ja muista maista tulevien pakolaisten tarpeiden jatkuvaa rahoittamista, minkä vuoksi lisähaasteisiin ei jäänyt sanottavasti varaa vastata; |
|
22. |
korostaa, että etenkin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan kansainvälinen tilanne on heikentynyt nopeasti elintarvike-, energia-, ilmasto- ja talouskriisien seurauksena, jotka ovat lisänneet dramaattisesti otsakkeeseen 6 kohdistuvaa painetta; toteaa, että sen lisäksi, että joustovälineeseen on turvauduttu jatkuvasti, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI – Globaali Eurooppa) joustovara on käytetty hyvin nopeasti, myös muuhun kuin sen päätarkoitukseen, joka on vastata uusiin haasteisiin ja prioriteetteihin, ja toteaa, että humanitaarisen avun rahoituksessa on puolestaan tukeuduttu voimakkaasti kovalle koetukselle joutuneen solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen käyttöönottoon, vaikka sen soveltamisala ulottuu humanitaarista apua laajemmalle; |
|
23. |
pitää siksi myönteisenä komission ehdotusta korottaa otsakkeen 6 enimmäismäärää parlamentin kehotuksen mukaisesti mutta pitää valitettavana, että lisämäärärahat eivät täysin kata todellisia tarpeita eivätkä riitä ennakoimattomaan kehitykseen; korostaa, että miljardin euron uusi lisäys käypinä hintoina komission ehdotuksen lisäksi on olennaisen tärkeä, jotta voidaan täydentää NDICI – Globaali Eurooppa -välineen joustovaraa ja siten luoda valmiuksia vastata kriiseihin ja uusiin tarpeisiin; korostaa, että lisäyksellä varmistettaisiin humanitaarisen avun jatkuminen Ukrainalle tukivälineestä annettavan tuen lisäksi sekä naapurimaille, kuten Moldovalle, johon Ukrainaa vastaan käytävä sota vaikuttaa voimakkaasti, ja maailmanlaajuisesti; korostaa, että NDICI-asetuksessa säädettyä sisäistä tasapainoa ja budjettikohtien välistä jakoa on noudatettava; kehottaa komissiota varmistamaan kaikissa unionin ulkopolitiikan täytäntöönpanon vaiheissa, että kolmannet maat noudattavat tiukkoja ihmisoikeusnormeja, myös muuttoliikkeen osalta; |
|
24. |
korostaa, että Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota ja maailmanlaajuisen nälän ja köyhyyden lisääntyminen, aseellisten selkkausten paheneminen sekä voimistuneet ja toistuvat luonnonkatastrofit pakottavat miljoonat ihmiset pakenemaan kodeistaan ja hakemaan suojaa EU:sta; korostaa, että unionin on jatkettava vastaanottavien jäsenvaltioiden tukemista pakolaisten vastaanottamisessa, asuttamisessa ja kotouttamisessa; |
|
25. |
korostaa, että EU:n ulkorajojen tehokas ja oikeudenmukainen valvonta ja suojelu, unionin turvallisuuden varmistaminen sekä unionin muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan sujuva ja tehokas täytäntöönpano ovat keskeisiä painopisteitä ja olennaisia, jotta voidaan säilyttää ihmisten vapaa liikkuvuus unionissa ja Schengen-alueen moitteeton toiminta; korostaa tarvetta panna täytäntöön muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikka, joka perustuu solidaarisuuteen, yhteiseen vastuuseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja tarjoaa EU:hun saapuville ihmisille varmuutta ja selkeyttä sekä kunnolliset ja ihmisarvoiset olosuhteet unionin arvojen ja kansainvälisten sitoumusten mukaisesti; |
|
26. |
panee merkille komission arvion, jonka mukaan uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpano edellyttää kahden miljardin euron lisärahoitusta vuosina 2025–2027 otsakkeesta 4 (muuttoliike ja rajaturvallisuus); katsoo, että turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineeseen ja erillisvirastoihin otsakkeessa 4 liittyvät lisävaatimukset edellyttävät miljardin euron lisäystä määrärahoihin käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden ja että lisämäärärahojen olisi oltava käytettävissä vuodesta 2024 alkaen; |
|
27. |
muistuttaa, että lisävarojen yksityiskohtaisesta jakautumisesta otsakkeiden 4 ja 6 ohjelmien ja budjettikohtien kesken päättää budjettivallan käyttäjä vuotuisessa talousarviomenettelyssä; |
Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline (STEP)
|
28. |
vahvistaa, että on turvattava unionin avoin strateginen riippumattomuus, vähennettävä riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista ja lisättävä investointeja koko unionissa keskeisillä strategisilla aloilla, joita ovat muun muassa terveydenhuolto, raaka-aineet ja avaruusala, ja samalla on edistettävä vihreää ja digitaalista siirtymää; pitää valitettavana, että komissio ei noudattanut vuoden 2023 työohjelmaan sisältynyttä sitoumustaan perustaa uusi Euroopan suvereniteettirahasto; katsoo, että unionin teollisuusstrategialla olisi varmistettava sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, vältettävä markkinavääristymät, luotava tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa ja sen ulkopuolella ja varmistettava, että ihmisillä on tarvittavat taidot; |
|
29. |
toteaa, että huolimatta STEP-ehdotuksen suppeasta koosta ja rajoittuneesta soveltamisalasta tuloksiin voidaan päästä sen ansiosta nopeammin, kun käytetään olemassa olevia ohjelmarakenteita ja pyritään luomaan synergioita; katsoo, että STEP-ehdotuksen olisi oltava testialusta täysivaltaiselle suvereniteettirahastolle seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana; |
|
30. |
panee merkille, että STEP-ehdotuksessa yhdistetään nykyisten ohjelmien varojen – koheesiopolitiikan varat mukaan lukien – uudelleenpriorisointi erityisohjelmiin tehtäviin kohdennettuihin lisäyksiin otsakkeessa 1 (sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous), 3 (luonnonvarat ja ympäristö) ja 5 (turvallisuus ja puolustus); |
|
31. |
korostaa, että STEP-ohjelman strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, unionin teollisuuspolitiikan vahvistamiseksi ja muokkaamiseksi, puolustusalan tuen lisäämiseksi, mikä on tärkeämpää kuin koskaan EU:n jäsenvaltioiden suvereniteetin ja koskemattomuuden suojelemiseksi dramaattisesti muuttuneessa ja paljon haastavammassa puolustuspolitiikan toimintaympäristössä, sekä unionin avoimen strategisen riippumattomuuden kehittämiseksi varmistaen samalla tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla STEP-ohjelman rahoitusta olisi lisättävä lisäämällä määrärahoja edelleen 2 miljardia euroa käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden otsakkeessa 1 ja miljardi euroa käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden otsakkeessa 5; |
|
32. |
korostaa, että vuodesta 2021 lähtien on toteutettu merkittäviä uudelleenkohdentamisia otsakkeiden välillä, mikä on aiheuttanut ohjelmiin valtavia paineita ja niiden keskeytymisen riskin; muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, jonka mukaan uusia painopisteitä on rahoitettava uusilla varoilla eikä toistuvilla uudelleenkohdennuksilla, ja korostaa siksi, että tarvitaan uusia lisävaroja, jotta voidaan varmistaa muiden otsakkeen 1 ohjelmien tehokas toteuttaminen; |
|
33. |
toistaa uudelleen kantansa, jonka mukaan vapautetut määrärahat olisi säilytettävä talousarviossa ja budjettivallan käyttäjän olisi sidottava ne vuotuisessa talousarviomenettelyssä, ja palauttaa mieliin kantansa varainhoitoasetuksen tarkistamiseen tältä osin; pitää siksi myönteisenä, että STEP-ehdotuksessa oletetaan, että 1,2 miljardia euroa vapautettuja tutkimussitoumuksia käytetään uudelleen varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja että komissio tunnustaa näin ollen epäsuorasti, että sen vuoden 2020 monivuotista rahoituskehystä koskevan sopimuksen perustana ollut arvio tutkimussitoumusten vapauttamisesta oli epätarkka; |
|
34. |
palauttaa mieliin pitkäaikaisen vaatimuksensa, että kaikki EU:n rahoitusvälineet olisi sisällytettävä talousarvioon noudattaen täysimääräisesti talousarvion yhtenäisyyden periaatetta; katsoo tässä yhteydessä, että innovaatiorahastoa varten otsakkeessa 3 ehdotetut määrärahat ovat merkittävä edistysaskel kohti sen täysimääräistä sisällyttämistä talousarvioon; |
Euroopan unionin elpymisväline (EURI) – lainakustannukset
|
35. |
on huolissaan siitä, että monivuotisessa rahoituskehyksessä EURI-lainakustannusten takaisinmaksuun varattu määrä on paljon vaadittua pienempi ja että komissio arvioi vajeen olevan 17–27 miljardia euroa monivuotisen rahoituskehyksen aikana; korostaa, että jo talousarvioesityksessä oletetaan, että EURI-kustannusten kasvu kuluttaa kaikki joustovälineen varat ja noin kolmanneksen yhden ainoan liikkumavaravälineen osion a määrärahoista vuonna 2024; |
|
36. |
korostaa, että korkojen jyrkkä nousu Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan on paljastanut ominaiset rakenteelliset puutteet EU:n talousarvion velan takaisinmaksurakenteessa; muistuttaa, että korkokustannukset ja velan takaisinmaksu riippuvat markkinakehityksestä eivätkä ole harkinnanvaraisia menoja, joten niihin ei voida soveltaa menokattoa monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän puitteissa aiheuttamatta suoraa riskiä investointiohjelmille ja niiden edunsaajille ja talousarvion valmiudelle vastata uusiin tarpeisiin; |
|
37. |
muistuttaa, että parlamentti on johdonmukaisesti vaatinut, että tämä ongelma ratkaistaan ja että elpymisvälineen takaisinmaksukustannukset on rahoitettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen; |
|
38. |
suhtautuu myönteisesti EURI-välineen perustamiseen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittävänä erityisvälineenä, joka otetaan tarvittaessa käyttöön tosiasiallisten takaisinmaksutarpeiden perusteella; vaatii kuitenkin, että välineestä katetaan kaikki elpymisvälineen takaisinmaksukustannukset, ei ainoastaan niitä, jotka ylittävät otsakkeeseen 2 b (palautumiskyky ja arvot) suunnitellun määrän; korostaa, että näin suunnitellun elpymisvälineen olisi oltava malli elpymisvälineen kaikkien takaisinmaksukustannusten hallinnoimiselle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; |
|
39. |
korostaa, että komission on annettava budjettivallan käyttäjälle oikea-aikaista ja yksityiskohtaista tietoa elpymisvälineen lainakustannuksia koskevien ennusteiden perustana olevista laskelmista, mukaan lukien käytetyt oletukset ja parametrit, jotta takaisinmaksukustannuksia voidaan hallinnoida vastuullisesti; |
|
40. |
huomauttaa, että EU:n talousarvioon tarvitaan monipuolisempia ja kestävämpiä tulolähteitä, jotta voidaan tarjota vankkaa ja kestävää rahoitusta vahvistettua ja laajennettua monivuotista rahoituskehystä varten; kehottaa siksi neuvostoa hyväksymään pikaisesti uusia omia varoja koskevat nykyiset ehdotukset ja korostaa, että edistymistä on tapahduttava myös näiden ehdotusten ulkopuolisten uusien omien varojen kohdalla; |
Talousarvion kapasiteetin lisääminen kriiseihin ja uusiin tarpeisiin vastaamiseksi
|
41. |
huomauttaa, että ehdotettu Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksukustannusten hallinnointimalli johtaisi siihen, että joustovälineen ja yhden ainoan liikkumavaran liikkumavara palautettaisiin monivuotisen rahoituskehyksen alkuperäisen rahoitussuunnitelman mukaiseksi vuosina 2024–2027; |
|
42. |
korostaa kuitenkin, että monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyy hyvin vähän joustavuutta, sillä joustoväline ja kohdentamattomat liikkumavarat ovat vain 1,05 prosenttia maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärästä; korostaa, että nykyinen monivuotinen rahoituskehys on tukeutunut voimakkaasti tähän rajalliseen joustavuuteen ja valitettavasti pyrkinyt orientoimaan uudelleen koheesiopolitiikkaa, joka ei ole kriisinhallintaväline mutta jota on toistuvasti hyödynnetty korjattaessa monivuotiseen rahoituskehykseen liittyviä talousarvion jousto- tai kriisinhallintamekanismien puutteita sen pitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden kustannuksella; |
|
43. |
huomauttaa lisäksi, että monivuotisen rahoituskehyksen alusta lähtien sekä unionissa että sen ulkopuolella humanitaarisen avun ja hätäavun tarve on lisääntynyt, kuten myös tuen tarve luonnonkatastrofien yhteydessä, joita tapahtuu entistä useammin ja jotka ovat entistä voimakkaampia erityisesti ilmastonmuutoksen vuoksi, ja katsoo, että nämä tarpeet todennäköisesti kasvavat; korostaa, että vuosina 2021 ja 2022 solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen vuotuiset määrärahat käytettiin kokonaan ja ne odotettavasti käytetään kokonaan vuonna 2023; pitää valitettavana, että EU:n solidaarisuusrahaston tuensaajat ovat joissakin tapauksissa saaneet alle 50 prosenttia tuesta, joka niiden olisi pitänyt saada, ja niiden on täytynyt odottaa maksuja pitkään solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen rajoitusten vuoksi; |
|
44. |
pitää tässä yhteydessä komission ehdotusta joustovälineen ja solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen varojen lisäämisestä askeleena oikeaan suuntaan; vaatii kuitenkin, että EU:n talousarviossa on oltava tarvittava joustovara ja liikkumavara, jotta sen avulla voidaan vastata kriiseihin ja sopeutua uusiin ja kasvaviin tarpeisiin; |
|
45. |
palauttaa mieliin vaatimuksensa joustovälineen ja solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen määrärahojen lisäämisestä ja monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittävästä uudesta pysyvästä erityisvälineestä, jotta EU:n talousarvio pystyy mukautumaan paremmin ja vastaamaan nopeasti kriiseihin ja niiden sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin; ymmärtää, että jollei tällaista välinettä ole, unionin on edelleen vaikea varmistaa varautumistaan ennakoimattomiin tapahtumiin, erityisesti siksi, että tällä hetkellä 99,6 prosenttia unionin talousarviosta kohdennetaan ennalta; on valmis työskentelemään käytännön ratkaisujen löytämiseksi lyhyellä aikavälillä ja pohtimaan rakenteellisempaa ja virtaviivaisempaa ratkaisua seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; |
|
46. |
korostaa, että talousarvion joustavuus on osoittanut, että sen ansiosta resursseja voidaan kohdentaa sinne, missä niitä tarvitaan, ja unioni pystyy reagoimaan odottamattomiin tapahtumiin ja mukauttamaan varainkäytön painopisteitään muuttuvien poliittisten, taloudellisten tai sosiaalisten tarpeiden mukaisesti; vaatii näin ollen, että joustovälineen määrärahoja korotetaan kolmella miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden monivuotisen rahoituskehyksen kautta varten; katsoo lisäksi, että Euroopan globalisaatiorahaston peruuntuneet määrät olisi otettava uudelleen käyttöön joustovälineestä talousarvion joustavuuden lisäämiseksi entisestään; |
|
47. |
pitää epätodennäköisenä, että solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen tarpeet vähenisivät; katsoo siksi, että solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta unioni voi ryhtyä toimiin suurten luonnonkatastrofien tai kansanterveyskriisien aiheuttamissa hätätilanteissa jäsenvaltioissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä maissa ja jotta voidaan myös tukea konflikteista, pakolaiskriiseistä tai luonnonkatastrofeista kärsiviä unionin ulkopuolisia maita; vaatii näin ollen, että solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen määrärahoja korotetaan kahdella miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden monivuotisen rahoituskehyksen kautta varten; pitää valitettavana päätöstä yhdistää hätäapuvaraus ja Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR) nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä, sillä se on johtanut vakaviin puutteisiin täytäntöönpanossa, ja muistuttaa kannastaan, jonka mukaan solidaarisuus- ja hätäapuvaraus olisi jaettava takaisin kahteen osaan eli hätäapuvaraukseen ja EUSR:ään; |
Suositukset ja muutokset
48. pyytää neuvostoa ja komissiota ottamaan huomioon seuraavat suositukset ja muutokset:
|
i) |
korotetaan otsakkeen 1 enimmäismäärää kahdella miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden; |
|
ii) |
korotetaan otsakkeen 4 enimmäismäärää miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden ja sovelletaan korotusta otsakkeeseen vuodesta 2024 alkaen; |
|
iii) |
korotetaan otsakkeen 5 enimmäismäärää miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden; |
|
iv) |
korotetaan otsakkeen 6 enimmäismäärää miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden; |
|
v) |
korotetaan joustovälineen määrärahoja kolmella miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden ja otetaan Euroopan globalisaatiorahaston peruuntuneet määrät uudelleen käyttöön joustovälineestä; |
|
vi) |
korotetaan solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen määrärahoja kahdella miljardilla eurolla käypinä hintoina komission ehdotukseen nähden; |
|
vii) |
säädetään, että erityisrahoitusvälineeksi monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen perustettu EURI-väline kattaa kaikki elpymisvälineen takaisinmaksukustannukset; |
|
viii) |
poistetaan yhden ainoan liikkumavaravälineen käyttöön sovellettava maksumäärärahojen vuotuinen enimmäismäärä; |
|
ix) |
muutetaan ehdotusta neuvoston asetukseksi seuraavasti: Muutos 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Muutos 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Muutos 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Muutos 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
Muutos 5 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta
Muutos 6 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 kohta
Muutos 7 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 a kohta (uusi)
Muutos 8 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 4 kappale
Muutos 9 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 5 kohta
” LIITE I MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS (EU-27)
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
o
o o
|
49. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. |
(1) EUVL L 325, 20.12.2022, s. 11.
(2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11.
(3) EUVL C 444 I, 22.12.2020, s. 4.
(4) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 240.
(5) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.
(6) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1.
(7) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 23.
(8) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0194.
(10) EUVL C 177, 17.5.2023, s. 115.
(11) [Lisätään viittaus: hyväksyminen täysistunnossa 20–21. syyskuuta]
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2463, annettu 14. joulukuuta 2022, välineen perustamisesta tuen antamiseksi Ukrainalle vuonna 2023 (makrotaloudellinen rahoitusapu plus) (EUVL L 322, 16.12.2022, s. 1).
ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/1195/oj
ISSN 1977-1053 (electronic edition)