Bryssel 8.10.2026

COM(2026) 553 final

Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

neuvoston Italialle asetuksen (EU) 2024/1263 nojalla asettamista nettomenojen enimmäiskasvuprosenteista poikkeamisen sallimisesta

(Kansallisen poikkeuslausekkeen aktivointi)


Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

neuvoston Italialle asetuksen (EU) 2024/1263 nojalla asettamista nettomenojen enimmäiskasvuprosenteista poikkeamisen sallimisesta

(Kansallisen poikkeuslausekkeen aktivointi)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan,

ottaa huomioon talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1263 ( 1 ) ja erityisesti sen 26 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)EU:n talouden ohjausjärjestelmän keskeiset osatekijät ovat asetus (EU) 2024/1263 yhdessä muutetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 ( 2 ) kanssa sekä muutettu neuvoston direktiivi 2011/85/EU ( 3 ). Ohjausjärjestelmällä pyritään edistämään tervettä ja kestävää julkista taloutta sekä kestävää ja osallistavaa kasvua ja resilienssiä uudistuksilla ja investoinneilla ja ehkäisemään liialliset julkisen talouden alijäämät. Sillä edistetään jäsenvaltioiden sitoutumista ja painotetaan keskipitkää aikaväliä, mihin yhdistyy vaikuttava ja johdonmukainen sääntöjen noudattamisen valvonta.

(2)Kunkin jäsenvaltion julkisen talouden vuotuisen valvonnan ainoa operatiivinen vertailukohta ja keskeinen osa talouden ohjausjärjestelmää ovat nettomenojen enimmäiskasvuprosentit, jotka asetetaan neuvoston suosituksessa asetuksen (EU) 2024/1263 17 artiklan 1 kohdan, 19 tai 20 artiklan mukaisesti. Neuvoston suosituksessa asetetuilla nettomenojen enimmäiskasvuprosenteilla luodaan neljäksi tai viideksi vuodeksi budjettirajoite. Se perustuu neljän vuoden sopeutuskauteen, jota voidaan jatkaa enintään kolmella vuodella.

(3)Ohjausjärjestelmä tarjoaa asetuksen (EU) 2024/1263 26 artiklan mukaisesti joustavuutta sääntöjen soveltamiseen (kansalliset poikkeuslausekkeet), jos poikkeuksellisilla olosuhteilla, joihin jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa, on merkittävä vaikutus julkiseen talouteen. Tällaisessa tapauksessa neuvosto voi jäsenvaltion pyynnöstä ja komission analyysiin perustuvan komission suosituksen perusteella antaa neljän viikon kuluessa komission suosituksesta suosituksen, jolla jäsenvaltiolle sallitaan poikkeaminen neuvoston asettamista nettomenojen enimmäiskasvuprosenteista, jos i) poikkeuksellisilla olosuhteilla, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ii) on merkittävä vaikutus asianomaisen jäsenvaltion julkiseen talouteen, ja iii) edellyttäen, että tällainen poikkeaminen ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Neuvosto asettaa tällaiselle poikkeamiselle aikarajan.

(4)Versailles’ssa 10 ja 11 päivänä maaliskuuta 2022 kokoontuneet EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet sitoutuivat vahvistamaan Euroopan puolustusvoimavaroja Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Nämä tavoitteet toistetaan turvallisuus- ja puolustusalan strategisessa kompassissa. Eurooppa-neuvosto pani Euroopan puolustuksesta 6 päivänä maaliskuuta 2025 antamissaan päätelmissä tyytyväisenä merkille komission aikomuksen suosittaa välittömänä toimenpiteenä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen kansallisen poikkeuslausekkeen koordinoitua aktivointia.

(5)Komissio kehotti 19 päivänä maaliskuuta 2025 antamassaan tiedonannossa ( 4 ) kaikkia jäsenvaltioita hyödyntämään koordinoidusti kansallisen poikkeuslausekkeen tarjoamaa joustoa, jotta vaikutus EU:n puolustusvoimavaroihin olisi mahdollisimman suuri. Tällä joustolla pyritään nostamaan puolustusmenot korkeammalle tasolle, edellyttäen, että näin ei vaaranneta julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Kyseisen tiedonannon mukaan kansallisen poikkeuslausekkeen aktivointi antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa nettomenojen enimmäiskasvuprosenteista, jotka neuvosto on niille asettanut hyväksyessään keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliset suunnitelmat tai vahvistaessaan korjaavat polut liiallisen alijäämän menettelyssä, sikäli kuin poikkeaminen on perusteltua sen vuoksi, että puolustusmenot ovat kasvaneet viitevuoteen verrattuna, ja vuotuinen ylitys on vuoteen 2028 asti enintään 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tätä suurempaan kasvuun sovellettaisiin tavanomaista sääntöjen noudattamisen arviointia. Tällainen katto on tarpeen, jotta julkisen talouden kestävyys ei vaarannu, mutta samalla kaikille jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus hyötyä joustosta, kun ne kasvattavat puolustusmenojaan. Tarkat määrät määritetään, kun toteutumatiedot ovat saatavilla, jotta voidaan varmistaa, että lisäjoustoa käytetään ainoastaan siihen, mihin se on tarkoitettu.

(6)Komissio ilmoitti 3 päivänä kesäkuuta 2026 antamassaan tiedonannossa, että kansallisen poikkeuslausekkeen soveltamisalaa voitaisiin laajentaa, jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden 28 päivän helmikuuta 2026 jälkeen hyväksymät toimenpiteet, joilla vahvistetaan Euroopan energiajärjestelmän rakenteellista häiriönsietokykyä ja nopeutetaan irtautumista fossiilisista polttoaineista, jäljempänä ’energiaturvallisuustoimenpiteet’. ( 5 ) Komissio julkaisi 18 päivänä elokuuta 2026 tiedonannon, jossa jäsenvaltioille annetaan lisäohjeita energiaturvallisuustoimenpiteiden perusteella sallittavan lisäjouston soveltamisalasta ja muodosta. ( 6 ) Jotta voidaan varmistaa, että julkisen talouden kestävyys ei vaarannu, ja hillitä julkisen talouden lisäsopeutustarvetta tulevilla kausilla, voimassa oleva 1,5 prosentin yläraja suhteessa BKT:hen pysyy muuttumattomana ja sitä sovelletaan sekä puolustus- että energiamenoihin liittyvään joustoon. Energiaturvallisuustoimenpiteiden perusteella myönnettävä jousto vuotta kohti ei myöskään saisi olla suurempi kuin 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, eikä kumulatiivinen jousto vuoden 2028 lopussa saisi olla suurempi kuin 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(7)Italian nettomenopolku hyväksyttiin 21 päivänä tammikuuta 2025 annetussa neuvoston suosituksessa ( 7 ). Lisäksi 21 päivänä tammikuuta 2025 annetussa neuvoston suosituksessa ( 8 ) Italialle vahvistettiin korjaava menopolku vuoteen 2026 saakka.

(8)Italia toimitti 11 päivänä syyskuuta 2026 neuvostolle ja komissiolle pyynnön aktivoida kansallinen poikkeuslauseke puolustus- ja energiaturvallisuusmenojen perusteella.

(9)Italia korostaa pyynnössään Venäjän Ukrainaa vastaan käymän jatkuvan hyökkäyssodan vaikutuksia, jotka edellyttävät puolustusmenojen merkittävää lisäämistä. Kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet, joihin mikään jäsenvaltio ei voi vaikuttaa.

(10)Italia esittää pyynnössään puolustusmenojen kokonaismäärää koskevan datan vuoteen 2026 asti (taulukko 1) ja ennakoi puolustusmenojen kasvavan vuoden 2028 loppuun mennessä enintään 0,9 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Kasvussa on otettu huomioon sekä uudet monivuotiset investointiohjelmat että juoksevien menojen kasvu, mukaan lukien korkeammat henkilöstö- ja muut toimintakustannukset. Näin ollen puolustusmenojen kasvu vaikuttaa merkittävästi Italian julkiseen talouteen ja osaltaan heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa ja kasvattaa julkista velkaa.

Taulukko 1: Italian puolustusmenot yhteensä

2021 a

2022 a

2023 a

2024 a

2025 b

2026 b

Julkiset puolustusmenot yhteensä (% suhteessa BKT:hen)

1,4

1,2

1,2

1,3

1,3

1,3

Lähde: a: Eurostat. b: Italian neuvostolle ja komissiolle toimittamat tiedot.

(11)Julkisia puolustusmenoja koskevan datan ovat koonneet ja julkaisseet kansalliset tilastoviranomaiset ja Eurostat noudattaen julkisyhteisöjen kansainvälistä tehtäväluokitusta (COFOG) ( 9 ) Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) ( 10 ) puitteissa. Tämä data soveltuu sen arvioimiseen, mikä on puolustusmenojen vaikutus julkisen talouden alijäämään, velkaan, nettomenoihin ja muihin vastaaviin. Eurostat on tiiviissä yhteistyössä kansallisten tilastoviranomaisten kanssa luonut datankoontiprosessin, joka on neuvoston asetuksessa (EY) N:o 479/2009 ( 11 ) vahvistettujen raportointivaatimusten mukainen.

(12)On myös huomattava, että puolustustarvikkeita, joista on allekirjoitettu sopimus kansallisen poikkeuslausekkeen ollessa aktivoituna, saatetaan toimittaa myöhemmin, jolloin julkiseen talouteen kohdistuu vaikutus vasta kun lausekkeen aktivointiaika on päättynyt. Tämän huomioon ottamiseksi kansalliseen poikkeuslausekkeeseen perustuvaa joustoa olisi sovellettava myös puolustusmenoihin, jotka liittyvät tällaiseen myöhempään toimitukseen, edellyttäen, että sopimukset on allekirjoitettu lausekkeen ollessa aktivoituna ja että tällaiset lykkääntyvät puolustusmenot eivät ylitä edellä mainittua kokonaiskattoa.

(13)Menot, jotka rahoitetaan välineen perustamisesta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi Euroopan puolustusteollisuutta vahvistamalla (SAFE) 27 päivänä toukokuuta 2025 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2025/1106 ( 12 ) mukaisilla lainoilla, kuuluvat automaattisesti edellä mainitun jouston piiriin. Tätä varten jäsenvaltiot ilmoittavat Eurostatille kaikki SAFE-välineen puitteissa toteutetut puolustukseen liittyvät menot, jotka kuuluvat asetuksessa (EU) 2025/1106 määriteltyihin luokkiin ”puolustustarvikkeet” ja ”muut puolustustarkoituksiin käytettävät tuotteet”.

(14)Italia korostaa 11 päivänä syyskuuta 2026 esittämässään pyynnössä myös Persianlahden sotilaallisen toiminnan vaikutuksia, jotka vaarantavat Euroopan pitkän aikavälin energiaturvallisuuden. Tilanteessa on kyse poikkeuksellisista olosuhteista, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa. Tilanne edellyttää julkisten menojen merkittävää lisäämistä, jotta riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja siihen liittyviä haavoittuvuuksia voidaan vähentää ja tätä kautta edistää energiaturvallisuutta lisäämällä julkisia menoja.

(15)Italia esittää pyynnössään luettelon sektoreista, joilla suunnitellaan toteutettavan kansallisesti rahoitettavia 28 päivän helmikuuta 2026 jälkeen päätettyjä suoraan talousarvioon vaikuttavia energiaturvallisuustoimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja vahvistamaan Euroopan turvallisuutta. Suunnitelluilla toimenpiteillä tuetaan investointeja esimerkiksi asuntojen sähköistämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen yksityisissä ja julkisissa rakennuksissa ja laitoksissa, mukaan lukien koulut, yliopistot ja terveydenhuollon tilat, uusiutuvan energian ratkaisujen, kuten aurinkosähköjärjestelmien, käyttöönottoon, kohdennettuihin taloudellisiin kannustimiin ja julkisiin takuujärjestelmiin, joilla edistetään tuotannollisen toiminnan vähähiilistämistä, investointeja rautatieliikenteeseen, julkiseen liikenteeseen ja kestävään kaupunkiliikenteeseen sekä uusiutuvan energian tuotannon, energian varastoinnin, energiajärjestelmän joustavuuden ja biopolttoaineiden käytön laajentamiseen. Suunnitellut toimenpiteet voisivat alustavan arvion perusteella kuulua energiaturvallisuutta koskevan jouston soveltamisalaan. Tämä alustava arvio ei vaikuta komission tuleviin arvioihin toimenpiteiden hyväksyttävyydestä. Toimenpiteiden olisi oltava kohdennettuja ja kustannustehokkaita, ja ne olisi laadittava siten, että niiden vaikutus hiilestä irtautumiseen ja/tai energiansäästöihin on mahdollisimman suuri. Julkisten ja yksityisten rakennusten ja tilojen energiatehokkuuden parantamisen tulisi olla riittävän kunnianhimoista, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rakennuksissa voidaan saada aikaan energiansäästöjä, jotka vastaavat keskitason tai pitkälle meneviä perusparannuksia. Liikenneinfrastruktuuritoimenpiteiden ja tuotannollisen toiminnan vähähiilistämistä tukevien toimenpiteiden olisi erityisesti nopeutettava näiden sektoreiden sähköistämistä.

(16)Komissio arvioi osana säännöllistä julkisen talouden valvontaansa konkreettisten toimenpiteiden hyväksyttävyyttä soveltamisalan, täydentävyyden, kohdentamisen ja kustannustehokkuuden osalta. Tarkoituksena on määrittää energiaturvallisuustoimenpiteiden perusteella sallittava jousto, joka olisi otettava huomioon laadittaessa Italian valvontatiliä ja arvioitaessa nettomenojen suositeltujen enimmäiskasvuprosenttien noudattamista.

(17)Tätä varten Italian olisi toimitettava komissiolle kahdesti vuodessa luettelo konkreettisista energiaturvallisuustoimenpiteistä, joita se pitää kansallisen poikkeuslausekkeen nojalla jouston piiriin hyväksyttävinä, ja esitettävä näyttö niiden hyväksyttävyydestä ja talousarviovaikutuksista. Tämä energiaturvallisuustoimenpiteitä koskeva säännöllinen raportointi on osa julkisen talouden puolivuosittaista valvontaprosessia. Kevätraportoinnissa olisi esitettävä edellisen vuoden toimenpiteet ja niiden talousarviokustannukset sekä niitä koskeva ennuste kuluvalle vuodelle, kun taas syysraportoinnissa olisi esitettävä kuluvaa vuotta koskevat toimenpiteet sekä seuraavaa vuotta koskevat toimenpiteet, jotka on hyväksytty tai joista on ilmoitettu uskottavasti ja riittävän yksityiskohtaisesti. Näin komissio voi ottaa julkisen talouden valvonnassaan huomioon konkreettiset toimenpiteet energiaturvallisuuden parantamiseksi vuotuisen enimmäismäärän (0,3 % suhteessa BKT:hen) ja kumulatiivisen enimmäismäärän (0,6 % suhteessa BKT:hen) rajoissa.

(18)Jos kaikki muut tekijät pysyvät ennallaan, nettomenojen kasvu kansallisen poikkeuslausekkeen kattamalla ajanjaksolla johtaa siihen, että ajanjakson päättyessä julkinen velka ja alijäämä ovat kasvaneet. Komission laatimat alustavat kehitysarviot, joissa oletetaan, että tässä suosituksessa sallittu julkisten menojen kasvu toteutuu vuoteen 2028 asti lineaarisena (eli suhteessa BKT:hen määritettyyn 1,5 %:n ylärajaan asti), viittaavat siihen, että vuonna 2028 alijäämäsuhde olisi 1,1 prosenttiyksikköä suurempi ja velkasuhde 1,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin siinä tapauksessa, että nettomenot kasvaisivat neuvoston suosituksessa C/2025/651 asetettua uraa noudattaen. Todennäköisesti tämä edellyttäisi julkisen talouden lisäsopeutusta sen jälkeen, kun kansallinen poikkeuslauseke on ollut aktivoituna, jotta voidaan täyttää finanssipolitiikan kehyksen vaatimukset, kuten sen varmistaminen, että velkasuhde saadaan uskottavalle lasku-uralle tai se pysyy uskottavalla lasku-uralla tai että se pysyy keskipitkällä aikavälillä maltillisella tasolla, joka on alle 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja että alijäämä pysyy tai se saadaan laskettua alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen ja keskipitkällä aikavälillä pidettyä kyseisen viitearvon alapuolella. Italia myöntää hakemuksessaan, että rakenteellisesti suuremmat puolustus- ja energiaturvallisuusmenot saattavat jatkossa edellyttää toimenpiteitä, joilla säilytetään julkisen talouden kestävyys ja voidaan noudattaa finanssipoliittisia sääntöjä keskipitkällä aikavälillä. Kansallisen poikkeuslausekkeen ansiosta vähäiseksi ennakoitu alijäämän ja velan kasvu sekä Italian sitoutuminen tarvittavan sopeutuksen toteuttamiseen, jotta se voi seuraavalla suunnitelmalla täyttää kaikki finanssipolitiikan kehyksen vaatimukset, varmistavat, että julkisen talouden kestävyys säilyy keskipitkällä aikavälillä.

(19)Tällä suosituksella ei muuteta julkisen talouden alijäämän, velan ja nettomenojen määritelmiä eikä niihin liittyviä käsitteitä. Italian on määrä koota ja raportoida näitä koskeva data asetuksen (EU) 2024/1263, neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 ( 13 ) ja asetuksen (EU) N:o 549/2013 ( 14 ) mukaisesti,

SUOSITTAA SEURAAVAA:

1.    Italia saa vuoteen 2028 asti poiketa neuvoston suosituksessa C/2025/651 ( 15 ) asetetuista nettomenojen enimmäiskasvuprosenteista ja ylittää ne, kunhan enimmäiskasvuprosentit ylittävät nettomenot eivät ole suuremmat kuin:

i)    seuraavien summa:

a)    puolustusmenojen kasvu prosentteina suhteessa BKT:hen vuodesta 2024 (viitevuosi) alkaen;

b)    hyväksyttävien energiaturvallisuutta parantavien toimenpiteiden talousarviokustannukset vuosina 2026–2028 vuotuisen ylärajan ollessa 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja kumulatiivisen ylärajan 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen;

ii)    edellyttäen, että poikkeaminen nettomenojen enimmäiskasvuprosenteista on enintään 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

2.    Italia saa vuoden 2028 jälkeisinä vuosina edelleen poiketa neuvoston suosituksessa asetuksen (EU) 2024/1263 17, 19 tai 20 artiklan mukaisesti asetetuista nettomenojen enimmäiskasvuprosenteista ja ylittää ne, kunhan enimmäiskasvuprosentit ylittävät nettomenot liittyvät sellaisiin puolustustarviketoimituksiin, joista on tehty sopimus ennen vuoden 2028 päättymistä, eivätkä ylitä edellä mainittua kokonaisylärajaa.

3.    Kuten asetuksen (EU) 2024/1263 22 artiklan 7 kohdassa säädetään, tässä suosituksessa sallituista poikkeamista neuvoston asettamiin nettomenojen enimmäiskasvuprosentteihin nähden ei tehdä debit-kirjausta Italian valvontatilille.

4.    Lisämenojen oikean kirjaamisen varmistamiseksi Italian on määrä sisällyttää data, joka koskee toteutuneiden ja ennakoitujen puolustusmenojen (COFOG-luokka 02), puolustusinvestoinnit (COFOG-luokka 02 P.51) mukaan luettuina, kokonaismäärää sekä mahdollisia SAFE-lainoilla rahoitettavia menoja, jotka eivät sisälly COFOG-02:een,

a)    vuodesta 2021 lukien vuoteen T-1 (vuosi T on kuluva vuosi) komissiolle (Eurostatille) neuvoston asetuksen (EU) N:o 479/2009 mukaisesti toimitettavaan raportointiin;

b)    vuodesta 2021 vuoteen T (kuluva vuosi) asetuksen (EU) 2024/1263 11 artiklan 1 kohdan, 15 artiklan ja 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettaviin kansallisiin keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisiin suunnitelmiin ja vuotuisiin edistymisraportteihin;

c)    vuosien T (kuluva vuosi) ja T+1 osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 ( 16 ) mukaisesti toimitettaviin alustaviin talousarviosuunnitelmiin.

5.    Oikean kirjaamisen varmistamiseksi Italian on määrä ilmoittaa komissiolle tämän suosituksen soveltamiseksi vuosina 2026–2028 toteutettavat konkreettiset energiaturvallisuutta parantavat toimenpiteet. Kun näistä konkreettisista toimenpiteistä ilmoitetaan komissiolle, olisi noudatettava komission toimittamaa raportointimallia, johon sisällytetään tiedot toimenpiteiden toteuttamistilanteesta ja näyttö niiden hyväksyttävyydestä, ja toimenpiteet olisi kvantifioitava läpinäkyvästi ja varovaisesti. Ilmoitus on määrä antaa kahdesti vuodessa, keväällä viimeistään 15 päivänä huhtikuuta ja syksyllä alustavien talousarviosuunnitelmien yhteydessä viimeistään 15 päivänä lokakuuta.

Tämä suositus on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Brysselissä

   Neuvoston puolesta

   Puheenjohtaja

(1)    EUVL L 2024/1263, 30.4.2024, ELI: ( http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1263/oj ).
(2)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1997/1467/2024-04-30 ).
(3)    Neuvoston direktiivi 2011/85/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2011, jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2011/85/2024-04-30 ).
(4)    Komission tiedonanto (C(2025) 2000 final), annettu 19 päivänä maaliskuuta 2025.
(5)    Komission tiedonanto ”Vuoden 2026 talouspolitiikan EU-ohjausjakso – kevätpaketti” (COM(2026) 200 final).
(6)    Komission tiedonanto ”Ohjeita jäsenvaltioille kansallisen poikkeuslausekkeen soveltamisalan laajentamisesta energiaturvallisuuteen” (EUVL C, C/2026/4514, 18.8.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/4514/oj ).
(7)    Neuvoston suositus, annettu 21 päivänä tammikuuta 2025, Italian kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman hyväksymisestä (EUVL C, C/2025/651, 10.2.2025, ELI:  http://data.europa.eu/eli/C/2025/651/oj ).
(8)    Neuvoston suositus julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi Italiassa, 5035/25. Saatavilla osoitteessa https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-5035-2025-INIT/fi/pdf
(9)    Manual on sources and methods for the compilation of COFOG statistics (käsikirja COFOG-tilastojen laatimisen lähteistä ja menetelmistä) – Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus (COFOG) – vuoden 2019 painos.
(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).
(11)    Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1).
(12)    Neuvoston asetus (EU) 2025/1106, annettu 27 päivänä toukokuuta 2025, välineen perustamisesta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi Euroopan puolustusteollisuutta vahvistamalla (SAFE) (EUVL L, 2025/1106, 28.5.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/1106/oj ).
(13)    Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2009/479/2014-09-01 ).
(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2013/549/2025-09-01 ).
(15)    Neuvoston suositus, annettu 21 päivänä tammikuuta 2025, Italian kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman hyväksymisestä (EUVL C, C/2025/651, 10.2.2025, ELI:  http://data.europa.eu/eli/C/2025/651/oj  ).
(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 473/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11).