Komission päätös,

tehty 21 päivänä kesäkuuta 2000,

valtiontuista, jotka Saksa on myöntänyt Thüringenin osavaltioon sijoittautuneelle CDA Compact Disc Albrechts GmbH:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2000) 1728)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2000/796/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(1) mukaisesti antanut asianomaisille tilaisuuden esittää huomautuksensa(2),

sekä katsoo seuraavaa:

1 MENETTELY

(1) Lehdistössä julkaistujen tietojen perusteella komissio pyysi 6 päivänä lokakuuta 1994 päivätyllä kirjeellä Saksalta tietoja eräälle Thüringenin osavaltion Albrechtsissa sijaitsevalle CD-levyjä valmistavalle tuotantolaitokselle myönnetyistä valtiontuista. Saksan viranomaiset vastasivat 9 päivänä marraskuuta 1994 päivätyllä kirjeellä, jossa ne ilmoittivat Thüringenin ja Baijerin osavaltioiden Thüringenin Albrechtsissa sijaitsevalle Pilz Albrechts GmbH:lle, jäljempänä "PA", ja Baijerin Kranzbergiin sijoittautuneelle Pilz-yhtymälle myöntämistä tuista. Menettely kirjattiin rekisteriin aluksi numerolla N 662/94.

(2) Komissio pyysi 15 päivänä marraskuuta 1994 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, ja Saksan viranomaiset täydensivät ilmoitustaan 7 päivänä maaliskuuta 1995 päivätyllä kirjeellä, joka sisälsi tietoja Treuhandanstaltin, (jäljempänä "THA"), Thüringenin ja Baijerin muista toimenpiteistä. Koska näistä tiedoista kävi ilmi, että huomattavia tukia oli myönnetty jo ennen ilmoittamista, menettely kirjattiin nyt rekisteriin numerolla NN 54/95.

(3) Komissio esitti täydentäviä kysymyksiä 1 päivänä elokuuta 1995, 16 päivänä lokakuuta 1995 ja 25 päivänä marraskuuta 1996 päivätyillä kirjeillä, joihin Saksan viranomaiset vastasivat 22 päivänä elokuuta 1995, 25 päivänä elokuuta 1995, 18 päivänä tammikuuta 1996 ja 17 päivänä huhtikuuta 1997 päivätyillä kirjeillä. Komission edustajien ja Saksan viranomaisten välillä järjestettiin 3 päivänä helmikuuta 1997 sekä 22 ja 23 päivänä syyskuuta 1997 tapaamiset Brysselissä ja Erfurtissa. Saksan viranomaiset esittivät 20 päivänä tammikuuta 1998 päivätyssä kirjeessä komission edustajien kanssa Erfurtissa järjestetyn tapaamisen tuloksiin perustuvan tiivistetyn näkemyksensä asiaan liittyvistä tapahtumista.

(4) Komissio on ilmoittanut Saksalle 17 päivänä heinäkuuta 1998 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa näiden tukien osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely. Kyseisen kirjeen liitteessä Saksan viranomaisille esitettiin joukko yksityiskohtaisia kysymyksiä. Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(3). Tiedonannossa on pyydetty kaikkia muita asianomaisia esittämään huomautuksensa tästä tuesta.

(5) Komissio ei saanut päätöksessä annetun määräajan kuluessa yhtään huomautusta. Sitten CDA Datenträger Albrechts GmbH, jäljempänä "CDA" esitti asianomaisena huomautuksiaan kirjeillä, jotka oli päivätty 20 päivänä heinäkuuta 1999 (vastaanotettu 22 päivänä heinäkuuta 1999), 22 päivänä heinäkuuta 1999 (vastaanotettu 23 päivänä heinäkuuta 1999), 27 päivänä elokuuta 1999 (vastaanotettu 31 päivänä elokuuta 1999) ja 13 päivänä lokakuuta 1999 (vastaanotettu 14 päivänä lokakuuta 1999).

(6) Saksa vastasi menettelyn aloittamista koskevaan ilmoitukseen 26 päivänä elokuuta 1998 päivätyllä kirjeellä. Tällöin heräsi epäilys mahdollisesta varojen väärinkäytöstä. Komission edustajien ja Saksan viranomaisten välillä järjestettiin 15 päivänä lokakuuta 1998 uusi tapaaminen Brysselissä. Saksan viranomaiset toimittivat 11 päivänä marraskuuta 1998 päivätyllä kirjeellä lisätietoja yrityksestä. Saksan viranomaiset toimittivat 30 päivänä maaliskuuta 1999, 1 päivänä huhtikuuta 1999 ja 16 päivänä huhtikuuta 1999 päivätyillä kirjeillä lisätietoja mutta eivät ole kuitenkaan vastanneet komission esittämiin kysymyksiin riittävän tarkasti. Sen vuoksi komissio katsoi tarpeelliseksi kehottaa 22 päivänä heinäkuuta 1999 päivätyllä kirjeellä vastaamaan kysymyksiin 31 päiväksi elokuuta 1999 asetettuun määräaikaan mennessä. Saksan viranomaisten pyydettyä 28 päivänä heinäkuuta 1999 päivätyllä kirjeellä tämän määräajan pidentämistä ja Saksan viranomaisten sekä komission edustajien tavattua vielä kerran 23 päivänä syyskuuta 1999 Brysselissä Saksan viranomaiset toimittivat lisätietoja 28 päivänä syyskuuta 1999 ja 19 päivänä lokakuuta 1999 päivätyillä kirjeillä.

2 YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUESTA

(7) Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen komissiolle saapuneet huomautukset ja lausunnot sisälsivät tarkempia tietoja varojen mahdollisen väärinkäytön laajuudesta ja Pilz-yhtymän sisäisen käteisvarojen keskittämisjärjestelmän toiminnasta. Tietoihin jäi kuitenkin edelleen aukkoja, jotka liittyivät ennen kaikkea Pilz-yhtymään kuuluvien eri yhtiöiden varainkäyttöön.

(8) Nyt käytettävissä olevista asiakirjoista käy ilmi seuraavaa:

2.1 Myönnettyjen rahoitustukien tavoite

(9) Tukitoimenpiteiden tavoitteena oli CD-levyjä, CD-koteloita ja tarvikkeita valmistavan tehtaan perustaminen Thüringenin Albrechtsiin, joka on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukialuetta(4).

(10) Dresdeniläinen VEB Kombinat Robotron, jäljempänä "Robotron" ja Reiner Pilz Baijerin Kranzbergiin sijoittautuneen Pilz-yritysryhmän toimitusjohtajana allekirjoittivat yhteisen aiesopimuksen muun muassa CD-levyjä valmistavan yhteisyrityksenä toimivan tehtaan perustamisesta.

(11) Robotron ja R. E. Pilz GmbH & Co. Beteiligungs KG, Kranzberg/Bayern jäljempänä "PBK" allekirjoittivat 20 päivänä helmikuuta 1990 sopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta. Perustetun yrityksen Pilz & Robotron GmbH & Co. Beteiligungs KG, jäljempänä "yhteisyritys", osakkaina olivat Robotron 2/3:n osuudella ja Pilz 1/3:n osuudella. Yrityksen tosiasiallisena toimitusjohtajana toimi Reiner Pilz.

(12) Yhteisyritys toimeksiantajana ja Pilz GmbH & Co. Construction KG pääurakoitsijana tekivät 29 päivänä elokuuta 1990 sopimuksen uuden täysin toimintavalmiin tehtaan rakentamisesta tuotantolaitteineen. Rakennusurakan kokonaishinta oli 235525000 Saksan markkaa.

(13) Sen jälkeen kun THA vuonna 1992 lopetti Robotronin toimintaa oikeudellisesti jatkaneen Robotron AG:n, PBK otti haltuunsa myös tämän osuuden yhteisyrityksestä.

(14) Yrityksen toimipaikka siirrettiin Thüringenin Albrechtsiin 24 päivänä marraskuuta 1992, ja samalla perustettiin kranzbergiläisen Pilz GmbH & Co. Compact Disc KG:n tytäryhtiö PA, jolle PBK:n osakkeet oli ensin siirretty. Uuden yrityksen tarkoituksena oli hoitaa jo valmistuneen CD-tehtaan tuotantoa. Yritys kuului alusta alkaen Pilz-yhtymän käteisvarojen keskittämisjärjestelmään.

(15) Yritys joutui sittemmin suuriin vaikeuksiin ja sen tuotanto jouduttiin keskeyttämään ja aloittamaan uudelleen useita kertoja. Lisäksi Saksan viranomaiset saivat tietää, että Reiner Pilzin antama kuvaus tehtaan rakentamiskustannuksista oli ollut vääristelty. Tämän jälkeen sopimussuhteet Pilz-yhtymän kanssa purettiin maaliskuussa 1994.

(16) Kaikkien Pilz-yhtymään kuuluvien kotimaisten yritysten omaisuutta koskeva maksukyvyttömyysmenettely aloitettiin 25 päivänä heinäkuuta 1995. Komission tietojen mukaan Pilz-yhtymän palveluksessa oli ennen konkurssia 650 työntekijää, joista 300 työskenteli Albrechtsissa. Komissiolle ei ole esitetty Pilz-yhtymän taseita, tuloslaskelmia eikä muita vastaavia tietoja. Reiner Pilz on sittemmin itse saanut pitkäaikaisen vankeustuomion konkurssipetoksesta ja muista rikoksista. Muita tukipetoksiin liittyviä rikosasioita on vireillä.

(17) Thüringer Industriebeteiligungsgesellschaft, jäljempänä "TIB", ja Thüringer Aufbaubank, jäljempänä "TAB" ostivat 7 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyllä tervehdyttämissopimuksella 33 miljoonan Saksan markan arvoiset PA:n osakkeet, joiden omistusoikeus siirtyi takautuvasti 1 päivänä tammikuuta 1994. TIB:n osuudeksi osakkeista tuli 98 prosenttia ja loput 2 prosenttia siirtyivät TAB:lle. Yrityksen nimeksi tuli lokakuussa 1994 CDA Compact Disc Albrechts GmbH, jäljempänä "CD Albrechts".

(18) Huolimatta uusien omistajien ponnisteluista liiketoiminnan vakauttamiseksi yrityksen yksityistämisyritys epäonnistui. Tämän jälkeen CD Albrechtsin käyttö- ja vaihto-omaisuus, tekninen osaaminen ja markkinointi siirtyivät 1 päivänä tammikuuta 1998 MediaTec Datenträger GmbH:n, jäljempänä "MTDA", omistukseen. Ostaja on vuonna 1996 perustettu TIB:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Samanaikaisesti CD Albrechts muutti nimensä LCA Logistik Center Albrechts GmbH:ksi, jäljempänä "LCA", ja MTDA muutti nimensä CDA Datenträger Albrechts GmbH:ksi, jäljempänä "CDA"). Viimeksi mainitun yrityksen pääasiallisena toimitilana eivät enää ole CD-äänilevyjen ja -tarvikkeiden markkinat, vaan korkealaatuisten tietovälineiden, erityisesti kertatallenteisten CD-levyjen (CD-R) ja DVD-levyjen tuotanto.

(19) LCA on koko ajan omistanut yrityksen käytössä olevan tontin, sillä olevat rakennukset, teknisen infrastruktuurin ja logistiikkaratkaisut. LCA ja CDA ovat tehneet suoritusten vaihtoa koskevan sopimuksen, joka on toisaalta 800000 Saksan markan arvoinen vuotuinen vuokrasopimus ja toisaalta liiketoimien laajuudesta riippuva palvelusopimus, jonka vuotuinen arvo on noin 3 miljoonaa Saksan markkaa.

>PIC FILE= "L_2000318FI.006501.EPS">

2.2 Investointien määrä

(20) Albrechtsin CD-tehtaan rakentamiseen vaaditun kokonaisinvestoinnin piti olla alun perin 243,025 miljoonaa Saksan markkaa 7,5 miljoonan Saksan markan välttämättömät infrastruktuurikustannukset mukaan luettuina.

(21) Hankkeen rahoituksen kokonaissuunnitelma oli aluksi seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

(22) Yhteisyrityksen osapuolet tekivät 26 päivänä toukokuuta 1992 CD-levyjen ja CD-koteloiden tuotannon laajentamista koskevan lisäsopimuksen. Tätä tarkoitusta varten sovittiin kaikkiaan 39 miljoonan Saksan markan toimituksista ja suorituksista.

(23) Lisäsopimuksen rahoitus oli määrä hoitaa seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(24) Lopputuloksena oli 282,025 miljoonan Saksan markan kokonaisinvestointi.

2.3 Perustamisvaiheen (1991-1992) rahoitustoimenpiteet julkisista varoista

(25) Vuonna 1992 THA myönsi 190 miljoonalle Saksan markalle sataprosenttisen täytetakauksen, joka kattoi pääosan Robotron AG:lle ja yhteisyritykselle myönnetyistä luotoista. THA on joutunut maksamaan tästä takauksesta 120 miljoonaa Saksan markkaa. Tämän 120 miljoonan Saksan markan takaisinperinnästä luovuttiin 7 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyllä tervehdyttämissopimuksella.

(26) PA oli saanut 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä Thüringenin osavaltiolta alueellisia elinkeinorakenteita edistävän yhteisen ohjelman 20. ja 21. puitesuunnitelman mukaisia investointitukia yhteensä 63,45 miljoonaa Saksan markkaa.

(27) Yhtymän yhteisen käteisvarojen hallintajärjestelmän välityksellä nämä tuet päätyivät hyödyttämään epäsuorasti koko Pilz-yhtymää.

(28) Tämä määrä koostuu rakennusinvestointeihin 24 päivänä heinäkuuta 1991 myönnetystä 55,895 miljoonan Saksan markan tuesta ja edellä 22 kohdassa mainitun 26 päivänä toukokuuta 1992 tehdyn lisäsopimuksen nojalla laajennusinvestointeihin myönnetystä 7,56 miljoonan Saksan markan tuesta.

(29) Baijerin osavaltio osallistui koko hankkeen rahoittamiseen myöntämällä jälleenrakennusta rahoittavan laitoksensa Bayerische Landesanstalt für Aufbaufinanzierung, jäljempänä "LfA", välityksellä investointiavustuksina 7834504 Saksan markkaa vuodeksi 1991 ja 11591904 Saksan markkaa vuodeksi 1992, eli yhteensä 19426408 Saksan markkaa.

(30) Näin mittavien aluetukien myöntämisen jälkeen pankkien yhteenliittymän luotto määritettiin 65,85 miljoonan Saksan markan sijaan vain 54,7 miljoonaksi Saksan markaksi. Sen sijaan tälle lainalle alun perin suunniteltu LfA:n 80 prosentin täytetakaus myönnettiin nyt sataprosenttisena.

(31) LfA joutui ensimmäisen kerran maaliskuussa 1994 vastaamaan takauksestaan 3 miljoonan Saksan markan määrällä. Myöhemmin se luopui oikeudellisesti näin syntyneestä 3 miljoonan Saksan markan saatavasta. Toisen ja viimeisen kerran LfA joutui heinäkuussa 1995 PBK:n maksukyvyttömyyden vuoksi vastaamaan koko lainasta, ja tämän jälkeen siitä tuli oikeuden päätöksellä PBK:n velkoja.

(32) Näin ollen CD-tehtaan perustamiseen liittyvät julkiset rahoitustoimenpiteet olivat alun perin kaikkiaan 330,57 miljoonaa Saksan markkaa.

>TAULUKON PAIKKA>

2.4 Yrityksen rakenneuudistukseen myönnetyt rahoitustuet (vuodesta 1993 alkaen)

(33) Jo lokakuussa 1993 TAB myönsi PA:lle 25 miljoonan Saksan markan korollisen lainan maksuvalmiusvaikeuksien korjaamiseksi ja maaliskuussa 1994 20 miljoonan Saksan markan lainan THA:n takaaman lainan takaisinmaksua varten. Saksan viranomaisten antamien tietojen mukaan Pilz Kranzberg nosti PA:n ja Pilz-yhtymän yhteisen käteisvarojen hallintajärjestelmän puitteissa lainat suoraan itselleen. Lainan nostoon liittyviä kirjauksia ei ole Saksan rikostutkintaviranomaisten laajojen tutkimustenkaan jälkeen saatu vielä täysin selville.

(34) Yrityksen siirtyessä maaliskuussa 1994 TIB:n ja TAB:n haltuun nämä maksoivat siitä yhteensä 15 miljoonaa Saksan markkaa. Tästä summasta 3 miljoonaa Saksan markkaa kuului TIB:n yrityksen osakkeista PBK:lle maksamaan kauppahintaan. Loput 12 miljoonaa Saksan markkaa maksettiin tukena täydentämään PA:n pääomaa.

(35) Thüringer Industriebeteiligungsgesellschaft, TIB, ja Thüringer Aufbaubank, TAB, ostivat 33 miljoonan Saksan markan arvoiset PA:n osakkeet, joiden omistusoikeus siirtyi takautuvasti 1 päivänä tammikuuta 1994. TIB:n osuudeksi osakkeista tuli 98 prosenttia, ja loput 2 prosenttia siirtyivät TAB:lle. TIB myönsi yritykselle huhtikuussa 1994 vielä 3,5 miljoonan Saksan markan maksuvalmiusluoton.

(36) Baijerin osavaltio myönsi yritykselle 8 päivänä maaliskuuta 1994 LfA:n välityksellä 2 miljoonan Saksan markan lainan ja joulukuussa 1994 vielä 7 miljoonan Saksan markan lainan.

(37) LfA myönsi kesäkuussa 1994 Pilz-yhtymälle 15 miljoonan Saksan markan uuden käyttöpääomaluoton. Tämä laina oli tarkoitettu siirtymäkaudeksi, jonka aikana löydettäisiin yhteisyrityksen ostamisesta kiinnostunut sijoittaja.

(38) Lisäksi TAB myönsi PA:lle, jonka uusi nimi oli nyt CD Albrechts, lokakuussa 1994 15 miljoonan Saksan markan maksuvalmiusluoton. Tämä laina maksettiin CD Albrechtsille, mutta yhtymän yhteisen käteisvarojen hallintajärjestelmän välityksellä se päätyi jälleen hyödyttämään koko Pilz-yhtymää.

(39) Komission tietojen mukaan yritys sai lisää rahoitustukea tammikuussa 1995, jolloin TAB myönsi sille 9,5 miljoonan Saksan markan lainan.

Yhteenveto yrityksen rakenneuudistukseen myönnetyistä rahoitustuista:

>TAULUKON PAIKKA>

(40) Saksan viranomaisten mukaan näistä maksuista vuoden 1993 lopusta vuoteen 1998 asti kertyneet huomattavat korkoedut olivat vähintään 21,3 miljoonaa Saksan markkaa.

(41) TAB osti 7 päivänä marraskuuta 1995 tehdyllä sopimuksella LfA:lta kaikki tämän saatavat yritykseltä. Saatavien kokonaismäärä oli 50,4 miljoonaa Saksan markkaa, ja TAB maksoi niistä 15 miljoonaa Saksan markkaa. TAB on puolestaan luopunut vaatimasta CD Albrechtsilta maksetun hinnan ylittävää 44,4 miljoonan Saksan markan osuutta.

(42) Mikäli saadut tiedot ovat täydelliset, yhteisyrityksen perustamiseen ja Albrechtsin CD-levytehtaan rakentamiseen, toimintaan sekä rakenneuudistukseen myönnetyn rahoituksen kokonaismäärä vuodesta 1991 nykyhetkeen saakka on vähintään 556,27 miljoonaa Saksan markkaa(5).

2.5 Käyttö- ja vaihto-omaisuuden siirtyminen MTDA:n omistukseen

(43) Mainittu määrä ei sisällä kauppahintaa, jonka MTDA on maksanut ostaessaan CD Albrechtsin käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan. Saksan viranomaisten antamien tietojen mukaan huomattava osa CD Albrechtsin aktiivisesta liiketoiminnasta siirtyi MTDA:n omistukseen markkinaehtoisena varainsiirtona samalla, kun yrityksen uudeksi nimeksi tuli CDA. Käyttöomaisuuden kauppahinnaksi määritettiin sen käyvästä arvosta laaditussa lausunnossa 12,2 miljoonaa Saksan markkaa. Vaihto-omaisuuden arvoksi oli määritetty vuoden 1997 tilinpäätöksessä 23,1 miljoonaa Saksan markkaa. Yhteensä 35,3 miljoonan Saksan markan kauppahinta suoritettiin ottamalla vastuu samansuuruisista sitoumuksista(6).

2.6 Yksityisen pankkikonsortion osuus

(44) Edellä mainittujen lainojen lisäksi on yksityinen pankkikonsortio luopunut vuonna 1994 12 miljoonan Saksan markan saatavistaan. Saksan antamien tietojen mukaan pankkikonsortio on lisäksi myöntänyt Pilz-yhtymälle uuden 8 miljoonan Saksan markan lainan ilman julkisia tukia.

3 KOMISSION PÄÄTÖS EY:N PERUSTAMISSOPIMUKSEN 88 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISEN MENETTELYN ALOITTAMISESTA

(45) Päätöksessään EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisesta komissio ilmaisi epäilyksensä ilmoittamattomien ja ennen komission päätöstä sääntöjenvastaisesti maksettujen tukien soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.

(46) Komissiolla oli vakavia epäilyksiä siitä, oliko alueellisia elinkeinorakenteita edistävään yhteiseen ohjelmaan kuuluvien investointitukien sekä investointiavustusten myöntäminen yhteisön valtion aluetukia koskevien erilaisten horisontaalisten suuntaviivojen mukaista, koska niiden pääasiallisena tavoitteena oli tappioiden tasaaminen mutta ei työpaikkojen luominen alueen taloudellisen kehityksen edistämiseksi.

(47) Niiden tukien osalta, jotka oli Saksan ilmoituksen mukaan myönnetty Baijerin osavaltion hyväksytyn takausohjelman "Gesetz über die Übernahme von Staatsbürgschaften und Garantien des Freistaates Bayern" perusteella, komissio epäili vahvasti, ettei kyseisen tukijärjestelmän edellytyksiä ja ehtoja ollut tosiasiassa noudatettu.

(48) Lisäksi komissio epäili, oliko THA:n myöntämä tukitoimenpide komission THA:n toiminnasta vuonna 1991 ja 1992 tekemien päätösten(7) mukainen, koska yhteisyrityksen perustamista uuden tuotantolaitoksen rakentamiseksi ei voitu pitää tavanomaisena yksityistämistoimenpiteenä.

(49) Lisäksi komissio katsoi, että Saksan rikostutkintaviranomaisten työn tuloksena oli käynyt ilmi seikkoja, jotka antoivat aihetta epäillä tuensaajan syyllistyneen tukivarojen väärinkäyttöön.

(50) Sikäli, kun edellä esitetyt tiedot huomioon ottaen on vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen(8) mukaisesti todettu voitavan soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyä poikkeusta, joka koskee tukea "tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla", komissio ilmoitti epäilevänsä, täyttävätkö luotot ja takaukset pelastustuille asetetut edellytykset.

(51) Tässä yhteydessä komissio totesi myös, että mitkään sen hallussa olleista tiedoista eivät viitanneet yrityksen kannattavuuden palauttamisen pitkällä aikavälillä takaavan rakenneuudistussuunnitelman olemassaoloon. Komissio katsoi myös, että tukia ei ollut rajattu ehdottomaan minimiin eikä tuen ainutkertaisuuden periaatetta ollut noudatettu. Siksi ei myöskään voitu katsoa, että rakenneuudistustuen hyväksymisen edellytykset olisivat täyttyneet.

(52) Lisäksi komissio on valittanut, että sen käytettäväksi ei ole toimitettu tietoja, joiden perusteella se olisi voinut tutkia sekä yhteisyritykselle että mahdollisesti myös MTDA:n, nykyisen CDA:n, perustamisvaiheessa myönnettyjen tukien yhdenmukaisuuden EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan kanssa. Siksi se nimenomaisesti kehotti Saksan viranomaisia esittämään kaikki asiaankuuluvat asiakirjat ja tiedot, jotka olivat tarpeen tutkittaessa tukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille(9).

3.1 CDA:n huomautukset

(53) CDA pyytää myöhästyneissä huomautuksissaan saada tulla oikeudellisesti kuulluksi asianomaisena tutkintamenettelyssä ja ilmoittaa suurimmaksi osaksi vastustavansa joutumistaan menettelyn kohteeksi.

(54) Se ilmoittaa, ettei ole minkään tässä menettelyssä tarkoitetun tuen vastaanottaja eikä edunsaaja. Se on perustettu LCA:sta riippumattomana erillisenä TIB:n sataprosenttisena tytäryhtiönä TIB:n markkinataloudellisin perustein tekemällä sitoumuksella, ja se toimii sellaisena myös markkinoilla.

(55) Nykyisen LCA:n omaisuuden hankintaa ei ole huomautusten mukaan edistetty valtiontuilla. LCA:n omaksi käyttö- ja vaihto-omaisuudekseen hankkimasta pääomasta on maksettu sen markkina-arvoa vastaava hinta.

(56) Myöskään siihen, että CDA harjoittaa toimintaansa LCA:n omistamalla tontilla, ei sisälly minkäänlaista tukea. CDA suorittaa LCA:lle logistiikkapalveluista ja tontin käytöstä niiden markkina-arvoa vastaavan korvauksen.

3.2 Saksan huomautukset

(57) Menettelyn aloittamista koskevasta ilmoituksesta antamissaan huomautuksissa Saksan viranomaiset väittivät, että Albrechtsin tehtaan perustaminen ei merkinnyt uuden yrityksen perustamista vaan osan erottamista Robotron AG:stä ottamalla samalla mukaan merkittävä liikekumppani. Hankkeen tavoitteena oli ollut ajanmukaistaa Robotronin tietovälineiden tuotannon alaan liittyvä teknologia. Se, että tämä toteutettiin oikeudellisesti itsenäisen yrityksen ja yhteisyrityksen muodossa, ei Saksan viranomaisten mukaan vaikuttanut siihen, että hanke oli osa THA:n suorittamaa tehtävää.

(58) Lisäksi Saksan viranomaiset toteavat tiivistetysti, että yhteisyrityksen perustamisen ja sen taustalla olevan pääyrittäjäsopimuksen nimenomaisena tavoitteena oli jo ainakin vuodesta 1989 taantumassa olleen Pilz-yhtymän pelastaminen konkurssilta. Suoritukset, jotka maksettiin oikeudellisesti albrechtsiläiselle yritykselle, siirtyivät taloudellisessa mielessä epäsuorasti kranzbergiläisen Pilz-yhtymän yhteiseen käteisvarojen hallintajärjestelmään. Albrechtsin tehtaan perustamiseen vuosina 1991 ja 1992 saadut varat ovat peittäneet Pilz-yhtymän toiminnasta aiheutuneet tappiot. Yrittäjä Pilzin tekemien yrityksen käyttöomaisuuden arvostusta muuttavien toimenpiteiden vuoksi oli käyttöpääoman arvoon tehtävä vuoden 1993 tilinpäätöksessä noin 108 miljoonan Saksan markan oikaisut. Vuoden 1994 tilinpäätöksessä oli yrityksen Pilz-yhtymään kohdistuvien vaateiden arvoa korjattava 40 miljoonalla Saksan markalla, koska ne oli yhtymän tila huomioon ottaen katsottava perintäkelvottomiksi. Käyttöpääomaluottoina vuosina 1993 ja 1994 myönnetyt varat ovat siirtyneet keskitetyn käteisvarojen hallintajärjestelmän kautta Pilzille Kranzbergiin.

(59) Saksan viranomaiset katsovat, että takaisinperintämääräyksen sisältävä lopullinen kielteinen päätös ei ole oikeudellisesti mahdollinen eikä suositeltava. Asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan 2 virkkeessä kielletään tuen takaisinperiminen, jos se on yhteisön lainsäädännön jonkin yleisen periaatteen vastaista. Yhteisön oikeuden yleisiin periaatteisiin kuuluu Saksan mukaan myös suhteellisuusperiaate.

(60) Tässä on Saksan viranomaisten mukaan kysymys epätavanomaisesta tapauksesta, jota ei ole suoraan mainittu komission harkintavaltaa rajoittavissa yhteisön suuntaviivoissa. Rikollisesta toiminnasta aiheutuneen vahingon vuoksi nykyinen LCA ei ole CD Albrechtsin oikeudellisena seuraajana millään tavalla tuensaajaan verrannollisessa edullisessa asemassa eikä se näin ollen vaikeuta kilpailijoiden liiketoimintaa. Siten kielteisellä päätöksellä ei olisi kilpailun ehtoja oikaisevaa vaikutusta.

3.3 Varojen väärinkäytön laajuutta koskevat tutkimukset

(61) Kuten Saksan viranomaisten toimittamista tiedoista käy ilmi, laaja varojen väärinkäyttö oli niiden tiedossa jo ainakin maaliskuusta 1994. Komission lukuisista kyselyistä huolimatta Saksan viranomaiset eivät ole esittäneet täydellisiä ja ajantasaisia tietoja Pilzin tukivarojen käytöstä eikä Pilz-yhtymän käteisvarojen keskittämisjärjestelmän rakenteesta. Komission päätös EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta perustui pakosta alustaviin ja puutteellisiin huomautuksiin.

(62) Olettaen, että kaikki lokakuuhun 1994 asti myönnetyt lainat, joille oli annettu julkinen takaus, hyväksyttyyn alueellisia elinkeinorakenteita edistävään yhteiseen ohjelmaan kuuluvat investointituet ja merkittävä osa investointiavustuksista ohjautui käteisvarojen keskittämisjärjestelmään, komissio päättelee, että tuet ovat ajan myötä sekoittuneet siinä määrin muihin varoihin, erityisesti rahoittavien pankkien lainoihin tai yrityksen omiin varoihin, että suurinta osaa niistä ei ole enää mahdollista jäljittää.

3.4 Väärinkäytettyjen varojen käyttöä koskevat tutkimukset

(63) Erityisen vaikeaa oli selvittää, mihin tarkoitukseen väärinkäytetyt varat on kulutettu. Sekä Saksan viranomaisten että nykyisen LCA:n myös Reiner Pilziin ja hänen poikiinsa kohdistuvien oikeudellisten vaateiden täytäntöönpanemiseksi toteutetuista Saksan rikostutkintaviranomaisten laajoista tutkimuksista huolimatta ei varojen tarkka jaottelu tiettyihin Pilz-yhtymän sisäisiin rahoitustapahtumiin ole toistaiseksi onnistunut.

(64) Varojen käytöstä ja käteisvarojen keskittämisjärjestelmän rakenteesta komissiolla on toistaiseksi seuraavat tiedot:

(65) Muodollisessa tutkintamenettelyssä ilmi tulleet julkisin takauksin myönnetyt luotot eivät alun perin hyödyttäneet LCA:ta eikä sen edeltäjäyritystä CD Albrechtsia. Sen sijaan "Albrechts-yhteenliittymä" maksoi luotot erissä suoraan CD-tehtaan rakentamista koskevan sopimuksen pääurakoitsijalle Pilz GmbH & Co. Construction KG:lle.

(66) Eräs tilintarkastusyhtiö hoiti varojen maksamisen osana niin kutsuttua varainkäytön valvontajärjestelmää. Yhtiö oli saanut tehtäväksi vahvistaa rahoittajapankeille aina ennen varojen maksatusta, että Pilz GmbH & Co. Construction KG oli laskuttanut joko omasta puolestaan, sidosyritystensä tai ulkopuolisten yritysten puolesta vastaavat suoritukset.

(67) Mainittu yritys käytti pienehkön osan varoista vaateiden kattamiseen. Suurin osa varoista koitui kuitenkin Pilz-yhtymän hyväksi. Näissä yhteyksissä esitettiin muun muassa lukuisia laskuja koneista ja laitteista sekä muista suorituksista, jotka eivät olleet tarkoitettuja PA:n CD-levytehtaaseen, joita ei ollut toimitettu sinne eikä asennettu tehdaslaitokseen.

(68) Tilintarkastusyhtiö C & L Treuarbeit Deutsche Revision havaitsi suorittamassaan erityistarkastuksessa tähän liittyviä väärinkirjauksia. Treuarbeit tutki investoinnin sen jälkeen, kun TIB ja TAB olivat ottaneet siitä taloudellisen vastuun, ja tuli Saksan antamien tietojen mukaan seuraavaan tulokseen:

(69) PBK ei ole suorittanut osakkaana sopimuksen mukaista 11 miljoonan Saksan markan sijoitusta yritykseen. Lisäksi PBK on syyllistynyt yliarvostetun omaisuuden antamiseen apporttina yritystä perustettaessa.

(70) Tehtaan rakentamiseen liittyvistä PA:n välityksellä luovutetuista ja pääurakoitsijalle maksetuista tavara- ja palvelusuorituksista perittiin erittäin suuret ylihinnat. Näin PA:n käyttöomaisuuteen kertyi velkoja, joiden määrä ylitti huomattavasti käyttöomaisuuden todellisen arvon. Näiden velkojen takaisinmaksusta luovuttiin sittemmin osittain 7 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyllä tervehdyttämissopimuksella.

(71) Pilz-yhtymä otti lokakuussa 1993 myönnetyn 25 miljoonan Saksan markan ja maaliskuussa 1994 myönnetyn 20 miljoonan Saksan markan käyttöpääomaluoton suoraan PA:n ja Pilz-yhtymän yhteiseen käteisvarojen hallintajärjestelmään.

(72) Syys-/lokakuussa 1994 tehtyyn rakenneuudistussopimukseen kuuluvat 15 miljoonaa Saksan markkaa maksettiin tosin PA:lle, mutta niillä rahoitettiin Pilz-yhtymälle luovutettua tuotantoa, jonka tämä jätti kuitenkin maksamatta. Näin ollen edunsaajana oli jälleen yksinomaan Pilz-yhtymä.

(73) Vain joulukuussa 1994 myönnetty 7,0 miljoonan Saksan markan luotto käytettiin PA:n tukemiseen.

(74) TAB:n lokakuussa 1995 LfA:lle maksama 15 miljoonan Saksan markan velka ja 44,4 miljoonan Saksan markan saatavista luopuminen palauttivat velkojen määrän suurin piirtein niiden todellista arvoa vastaavalle tasolle.

(75) Edellä mainituista syistä eri yritysten velkoihin sisältyvän tukiosuuden määrittäminen voi perustua vain oletuspohjaisiin arvioihin. Aukotonta syy- ja seuraussuhteen mukaista näyttöä tiettyjen määrien tukiluonteesta ei ole kuitenkaan osoitettavissa.

3.5 Saksan viranomaisten toimenpiteet väärinkäytettyjen tukien perimiseksi takaisin

(76) Väärinkäytetyt tuet ovat ohjautuneet Pilz-yhtymälle valtion takaamina luottoina sekä investointitukina ja -lainoina. Kahdeksan kotimaista Pilz-yhtymään kuuluvaa yhtiötä ovat konkurssitilassa, eikä niillä ollut jaettavaa omaisuutta.

(77) Nykyinen LCA, CD Albrechtsin oikeudellinen seuraaja, ilmoitti näiden yhtiöiden konkurssipesän velkaluetteloon yhteensä noin 193 miljoonan Saksan markan vaatimukset korkoineen. Pesänhoitaja hyväksyi esitetyistä vaateista heti 40443811,82 Saksan markan suuruisen osan, koska vastaavan suuruinen velkamäärä kävi ilmi jo Pilz GmbH & Co. Compact Disc KG:n (PA:n emoyhtiön) kirjanpidosta. Muut vaateet hoidetaan menettelyn päätyttyä muille kuin etuoikeutetuille velkojilleen varattua kiintiötä vastaavasti. Pesänhoitaja on kuitenkin jo ilmoittanut, että käytettävissä ei ole rahavaroja eikä realisointikelpoista omaisuutta. Näin ollen kyseiset velkaluetteloon ilmoitetut vaateet on kaikesta päätellen katsottava menetetyiksi saataviksi.

(78) Thüringenin osavaltio on vaatinut 27 päivänä heinäkuuta 1995 päivätyllä hallinnollisella päätöksellä CD Albrechtsia maksamaan takaisin yhteisen tukiohjelman(10) mukaisia investointitukia kaikkiaan 32448240 Saksan markan arvosta. Tämä tuen osittaista peruuttamista ja takaisinmaksua koskeva hallinnollinen päätös on tullut lainvoimaiseksi. Koska investointituet eivät ole hyödyttäneet taloudellisesti Albrechtsissä sijaitsevaa yritystä vaan Pilz-yritysryhmää tai Pilzin perhettä henkilökohtaisesti, CD Albrechtsia ei ole määrätty suorittamaan takaisinmaksua. Takaisinmaksua koskeva vaatimus oli kuitenkin esitettävä tälle yritykselle, koska vain tällä tavoin vaade voitiin perustella ja Reiner Pilz voitiin asettaa vastaamaan siitä, koska hän oli näiden sitoumusten takaajana myös yksityisomaisuudellaan(11).

(79) Vuodeksi 1992 myönnetty 6137404 Saksan markan investointituki vaadittiin maksettavaksi takaisin 2148090 Saksan markan korolla. [...](12).

(80) Kaikkiaan neljä vuotta kestäneet Saksan liittotasavallan rikospoliisin laajat tutkimukset ovat johtaneet syytteen nostamiseen yhteiseen ohjelmaan kuuluvien tukeen väärinkäyttöön liittyvien tukipetosepäilyjen(13) perusteella. Eräässä muussa investointituen myöntämiseen liittyvässä asiassa(14) on myös nostettu rikossyyte.

(81) Baijerilaisessa Landgericht Landshutissa käsitellyssä asiassa Reiner Pilz tuomittiin 28 petoksesta ja epärehellisyydestä yhteensä 6 vuodeksi vankeuteen. Bundesgerichtshof hylkäsi tästä tuomiosta tehdyn valituksen 14 päivänä syyskuuta 1999 antamallaan päätöksellä, jolloin tuomio tuli lainvoimaiseksi.

4 ARVIOINTI

(82) Saksan yhteisyritykselle ja sen oikeudelliselle seuraajille maksamat tuet on myönnetty julkisista varoista. Tuet vääristävät kilpailua sisämarkkinoilla, koska ne mahdollistavat tuensaajayritykselle tämän liiketoimintaan liittyvien investointien rahoittamisen suurimmaksi osaksi tai kokonaan julkisista varoista. Koska yritysten suosiminen tällä tavoin vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, toimenpiteet kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

(83) Thüringenin ja Baijerin osavaltioiden sekä THA:n maksamat tuet on myönnetty EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa rikkoen suurimmaksi osaksi ennen niiden ilmoittamista ja kokonaan ennen komission niistä tekemää päätöstä. Siksi tuet on katsottava säännönvastaisiksi.

(84) Siksi tuet, joiden ei voida osoittaa kuuluvan komission hyväksymään tukijärjestelmään, on tutkittava valtiontukia koskevien yleisten sääntöjen mukaisesti tapauskohtaisina tukina sen toteamiseksi, voidaanko niihin soveltaa EY:n perustamissopimuksessa määrättyjä poikkeuksia ja mitä nämä mahdollisesti sovellettavat poikkeukset ovat.

(85) Yritysten laiteinvestointeihin maksettavat investointituet, jotka myönnetään osana Saksan tukialueilla sovellettavaa yhteistä tukiohjelmaa, ja verohelpotuksina myönnettävät investointiavustukset ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja alueellisia valtiontukia. Aluetuet on tarkoitettu yksinomaan muita heikommassa asemassa oleville alueille, ja niiden tavoitteena on tukea kyseisten alueiden kehitystä. Tähän tavoitteeseen pyritään edistämällä pitkäaikaisen ja kestävän kehityksen myötä investointeja ja uusien yritysten sijoittautumista sekä työpaikkojen luomista näille alueille.

(86) Komission päätöksessä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisesta ilmaisemat epäilykset siitä, että investointiavustuksia ei olisi käytetty komission tukijärjestelmälle myöntämän luvan mukaisesti, ovat osoittautuneet suurimmaksi osaksi paikkansapitäviksi.

4.1 Thüringenin osavaltion toimenpiteet

(87) Saksan rikostutkintaviranomaisten työn tuloksena on saatu selville, että Pilz-yhtymään kuuluvien asianomaisten yritysten välillä on vaihdettu konsernin sisäisesti noin 109 miljoonan Saksan markan arvosta tavaroita ja palveluja. Näin ollen ei koko investointihanketta olisi saanut tukea lainkaan, koska keskenään sidoksissa olevien yritysten välisten investointien tukemiskieltoa oli rikottu. Siksi tämä 63,45 miljoonan Saksan markan investointituki, joka oli myönnetty yhteisen ohjelman ja vuosia 1991 ja 1992 koskevan investointiavustuksista annetun lain nojalla väärin perustein, ei ollut ohjelman mukainen, eikä sitä sen vuoksi voitu katsoa kuuluvaksi poikkeusmääräysten soveltamisalaan.

(88) Pilz-yhtymän käteisvarojen keskittämisjärjestelmään ohjatut Thüringenin osavaltion myöntämät yhteensä 63,45 miljoonan Saksan markan aluetuet on näin ollen katsottava EY:n perustamissopimuksen vastaisiksi tuiksi ja ne on siksi perittävä takaisin. Thüringenin osavaltion talousministeriön tutkittua tuen käyttöä koskevat todisteet CD Albrechtsille lähetettiin 7 päivänä heinäkuuta 1995 vain 32,5 miljoonan Saksan markan tukien takaisinperintää koskeva vaatimus. Näin ollen takaisinperittäväksi jää vielä 30,95 miljoonan Saksan markan määrä.

4.2 Baijerin osavaltion (LfA:n) toimenpiteet

(89) Varsinaisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa komission ilmoituksessa annetusta tietojen toimittamiskehotuksesta huolimatta Saksan viranomaiset eivät ole lähettäneet riittävän yksityiskohtaisia tietoja, joiden avulla Baijerin osavaltion myöntämä 54,7 miljoonan Saksan markan valtiontakauksen yhteensopivuus EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan kanssa olisi voitu tutkia. Tutkinnalla olisi erityisesti haluttu poistaa komission epäilykset, jatka koskivat sitä, oliko takauksen muuttaminen sataprosenttiseksi täytetakaukseksi ja takaussumman nostaminen 52,72 miljoonasta Saksan markasta 54,7 miljoonaan Saksan markkaan sääntöjenmukaista.

(90) Takauksen myöntämisen oikeusperustana oli komission hyväksymä yritystalouden alalle myönnettäviä valtiontakauksia koskeva säädös "Richtlinie fur die Übernahme von Staatsbürgschaften im Bereich der gewerblichen Wirtschaft"(15). Mainitun säädöksen mukaan taataan luottoja, joilla rahoitetaan investointeja erityisesti yritysten perustamiseksi, laajentamiseksi, muuttamiseksi, nykyaikaistamiseksi tai järkiperäistämiseksi. Kyseiset yritykset voivat sijaita myös Baijerin ulkopuolella, jos asia koskee erityistä osavaltion etua. Voidakseen hakea tukea yrityksen on osallistuttava riittävän laajasti hankkeen rahoitukseen omilla varoillaan, ja hankkeen kokonaisrahoitus varmistamalla sen on osoitettava todennäköiseksi taatun luoton korkojen ja lyhennysten maksaminen ajallaan.

(91) Mainittu toimenpide ei kuitenkaan nähtävästi edistänyt merkittävästi tukihakemuksessa mainitun investoinnin rahoitusta, eikä investoija ole osallistunut investointinsa kustannuksiin riittävästi omilla varoillaan.

(92) Lisäksi Saksan viranomaisten esittämät tiedot näiden julkisin takauksin myönnettyjen ja jo edellä todetulla tavalla suurimmaksi osaksi vain Pilz-yhtymään kuuluvia yrityksiä taloudellisesti hyödyttäneiden luottojen käytöstä viittaavat tukien väärinkäyttöön.

(93) Tästä voidaan päätellä, että kyseiset tuet eivät ole hyödyttäneet CD-tehtaan rakentamisinvestointeja vaan ne on käytetty koko Pilz-yhtymän tukemiseksi. Siksi tukia on käytetty EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla väärin. Näin ollen tuet ovat EY:n perustamissopimuksen määräysten vastaisia, ne on kumottava ja Saksan viranomaisten on perittävä ne takaisin.

(94) Sama päätelmä koskee myös niitä yhteensä 19,42 miljoonaa Saksan markkaa, jotka on maksettu investointiavustuksia koskevan lain tai yhteiseen ohjelmaan kuuluvia varoja koskevien määräysten perusteella.

(95) Saksan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että ne ovat ryhtyneet Saksan lain mukaisiin toimenpiteisiin tukien perimiseksi takaisin Pilz-yhtymän konkurssimenettelyn puitteissa.

(96) Myös tässä yhteydessä ilmoitettu luopuminen 3 miljoonan Saksan markan luoton takaisinmaksusta on katsottava sääntöjenvastaiseksi tueksi, joka on perittävä takaisin, koska sen myöntämiselle ei ollut oikeusperustaa.

4.3 THA:n toimenpiteet

(97) Komissio on menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään ilmaissut epäilevänsä, että THA:n myöntämä 190 miljoonan Saksan markan takaus, josta on käytetty 120 miljoonaa Saksan markkaa, ei voisi mahdollisesti kuulua komission hyväksymien Treuhand-järjestelyjen(16) piiriin. Nämä järjestelyt olivat perusteiltaan tyypillisiä THA:n toimenpiteitä, joiden tavoitteena oli THA:n yritysten yksityistäminen.

(98) Näitä epäilyksiä vahvisti menettelyn aikana ennen kaikkea THA:n nimittämän Robotron AG:n hallituksen silloisen puheenjohtajan Henzlerin Saksan oikeusviranomaisille esittämä lausunto. Hän ilmoitti tavoitteensa olleen alusta alkaen Robotronin purkaminen eli yrityksen jakaminen pieniin osiin ja näiden yksityistäminen. Edellä mainitun suuruinen investointi ei olisi sopinut yhteen tämän tehtävän kanssa. Robotron AG:n oli ollut pakko ottaa oman pääoman maksamiseksi yli 20 miljoonan Saksan markan luotot, mikä oli liiketoiminnallisten periaatteiden vastaista. Pääosakkaan edustajana hän oli sitä mieltä, että Robotronilla ei ollut kykyä toimia CD-levyalalla. Siksi Robotron oli tehnyt sopimukset vain sillä ehdolla, että Pilz ostaisi tehtaan valmistuessa kyseiset Robotronin osat takaisin niiden nimellisarvosta mukaan lukien maksettavat pankkikorot.

(99) Siksi THA:n 190 miljoonan Saksan markan takaus ei täytä yhteisön kilpailulainsäädännössä määrättyjä ehtoja. Tästä 190 miljoonan Saksan markan takauksesta on kuitenkin perittävä takaisin vain käyttöön otettu osuus eli 120 miljoonaa Saksan markkaa, koska vain se on maksettu tuensaajalle.

4.4 Yrityksen rakenneuudistuksen yhteydessä toteutetut toimenpiteet

(100) Toimenpiteisiin kuuluu, että TAB osti 7 päivänä marraskuuta 1995 yritykseen kohdistuvat LfA:n 50,4 miljoonan Saksan markan saatavat 15 miljoonalla Saksan markalla. Sen jälkeen TAB luopui yhteensä 44,4 miljoonan Saksan markan maksuvaatimuksesta.

(101) Tätä saatavista luopumista ei voida katsoa valtiontueksi. Saatavat ovat peräisin ajalta, jolloin yritys kuului yksityiselle omistajalle. Ne ovat syntyneet kyseisenä aikana Pilz-yritysryhmän sisäisessä käteisvarojen keskittämisjärjestelmässä esiintyneen varojen väärinkäytön seurauksena. Kun TIB ja TAB ostivat yrityksen, pesänhoitaja luopui tästä syystä velkojen maksusta. Tuolloin oli jo tiedossa, että kyseiset saatavat eivät olleet perimiskelpoisia ja ne oli katsottava taloudellisessa mielessä arvottomiksi. Luopumalla saatavista tämä tosiasia vahvistetaan muodollisella päätöksellä(17).

4.4.1 Käyttö- ja vaihto-omaisuuden siirtyminen MTDA:n omistukseen

(102) Saksan viranomaisten antamien tietojen mukaan varainsiirrot, jotka toteutettiin huomattavan osan CD Albrechtsin aktiivisesta liiketoiminnasta siirtyessä MTDA:n omistukseen ja yrityksen muuttaessa nimensä CDA:ksi, tapahtuivat markkinaehtoisen osakekaupan muodossa. Käyttöpääoman kauppahinnaksi määritettiin sen käyvästä arvosta laaditussa lausunnossa 12,2 miljoonaa Saksan markkaa. Vaihto-omaisuuden arvoksi oli määritetty vuoden 1997 tilinpäätöksessä 23,1 miljoonaa Saksan markkaa. Yhteensä 35,3 miljoonan Saksan markan kauppahinta suoritettiin ottamalla vastuu samansuuruisista sitoumuksista.

(103) Näin ollen komissio toteaa, että MTDA:n suorittama CD Albrechtsin liiketoimintojen ja suuren osan sen omaisuudesta ostaminen ei ollut valtiontukea. Ostettavan omaisuuden arvon määrittämisessä käytettiin julkisesti tehtäväänsä nimitetyn ja valantehneen asiantuntijan useita puolueettomia lausuntoja. Näin ollen käyttö- ja vaihto-omaisuuden siirto tapahtui markkinahinnoin. Siksi asiaan ei liity tukeen viittaavia piirteitä.

4.4.2 Yrityksen aseman vakauttamistoimenpiteet

(104) Jos toimenpiteet, jotka toteutettiin TIB:n ja TAB:n otettua yrityksestä taloudellisen vastuun, oli tarkoitettu nykyisen LCA:n tilanteen vakauttamiseksi, EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohta on ainoa oikeusperusta, jonka nojalla nämä tuet voisivat soveltua yhteismarkkinoille.

(105) Mainitussa alakohdassa määrätään, että komissio voi hyväksyä tuen "tietyn taloudellisen toiminnan [...] kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla", soveltaen vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevia yhteisön suuntaviivoja(18).

(106) Tällaisten rakenneuudistustukien on palautettava tuensaajayrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus. Edellytyksenä on ensin rakenneuudistussuunnitelma, jossa varmistetaan yrityksen pitkän aikavälin kilpailukyvyn palautuminen ja elinkelpoisuus ilman valtiontukia. Ilman tällaista suunnitelmaa komissio katsoo tuen pelkäksi tappioita tasoittavaksi toimintatueksi, jota ei voida hyväksyä(19). Yrityksen elinkelpoisuus on palautettava ilman, että toimenpide aiheuttaa yhteisön kilpailuun vaikuttavia kohtuuttomia kielteisiä seurauksia. Siksi rakenneuudistussuunnitelmassa on esitettävä, millä toimenpiteillä yrityksen pitkän aikavälin kannattavuus on tarkoitus palauttaa niin, että yritys kykenee jälleen vastaamaan kaikista kustannuksistaan ja pystyy tuottamaan siihen sijoitetulle pääomalle vähimmäiskoron.

(107) Koska EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä Saksalle esitetty kehotus toimittaa komissiolle kaikki erityisesti rakenneuudistussuunnitelmaa koskevat tarpeelliset tiedot ei ole tuottanut tuloksia, päätös on nyt tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella(20).

(108) Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voida päätellä, että tuet olisi myönnetty toteuttamiskelpoisen, yrityksen toimintaan liittyviä konkreettisia toimenpiteitä sisältävän rakenneuudistussuunnitelman perusteella, jonka pohjalta komissiolla olisi mahdollisuus todeta toimenpiteiden myönteiset vaikutukset yrityksen rahoitustilanteeseen.

(109) Näin ollen ei myöskään voitu osoittaa, miten yrityksen pitkän aikavälin kannattavuus ja elinkelpoisuus voitaisiin taata kohtuullisen ajan kuluessa sen tuleviin toiminnan edellytyksiin liittyvien realististen oletusten perusteella.

(110) Lisäksi on todettava, että nykyisen LCA:n rahoitus on yhä väliaikaista, koska yritystä ei ole vieläkään yksityistetty. Yritystä rahoitetaan vain sen toiminnan pitämiseksi käynnissä.

(111) Tämän vuoksi komissio päättelee, että suuntaviivoissa asetetut ehdot eivät täyty. Siksi 166,3 miljoonan Saksan markan rakenneuudistustukea ei voida hyväksyä, vaan se on perittävä takaisin.

4.4.3 Tuen takaisinmaksu

(112) Edellyttäen, että tehokkaan kilpailun tilanne on palautettava tapauksissa, joissa tukitoimenpide on ollut sekä sääntöjenvastainen että yhteismarkkinoille soveltumaton, asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: "Sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta". Tämän mukaisesti komissio päättää, että Saksan on perittävä tuki takaisin sen saajalta.

(113) Ottaen huomioon tuensaajaa koskevat uusimmat muutokset komissio katsoo tarpeelliseksi vahvistaa myös takaisinperimisvelvoitteen laajuuden.

(114) Komission noudattaman käytännön ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti tuki on perittävä takaisin siltä yritykseltä, joka on ollut sen todellinen edunsaaja. Jos tuensaajayritys on myöhemmin myyty tai se on vain muuttanut muotoaan, tuki on perittävä takaisin ostajalta tai kaikilta muilta henkilöiltä, jotka ovat jossain muodossa hyötyneet toimenpiteestä riippumatta siitä, onko kyseiset määrät otettu huomioon kauppaehdoissa vai ei. Tässä suhteessa eivät kansallisen lainsäädännön muunsisältöiset säännökset voi estää yhteisön oikeuden täydellistä soveltamista(21).

(115) Siltä osin kuin tarkasteltavana oleva päätös koskee tukia, jotka on myönnetty PA:lle/PBK:lle tai yhteisyritykselle, komission takaisinperimismääräyksen sisältävän päätöksen asianmukainen noudattaminen edellyttää komission mielestä sitä, että jäsenvaltio toimii yksityisen velkojan periaatteen mukaisesti ja vähintään yhtä huolellisesti kuin jäsenvaltio itse toimisi esimerkiksi vero- tai sosiaalimaksuvelkojen perimiseksi. Tässä yhteydessä on sovellettava kansallista lakia samalla tavoin kuin muutoin puhtaasti kansallisen oikeuden perusteella toteutettavassa perinnässä ja tavalla, joka ei tee perinnästä mahdotonta tai äärimmäisen vaikeaa. Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltion on toteutettava velkojen periminen periaatteessa heti ja sen on käytettävä perinnässä kaikkia käytettävissä olevia keinoja. Tällöin sen on mahdollisuuksien mukaan aina sovellettava ulosottomenettelyä kaikkiin käytettävissä oleviin käyttöomaisuusesineisiin ja lopulta, jos yritys ei kykene maksamaan velkaansa, haettava yrityksen asettamista selvitystilaan.

(116) Kuten kaikkien perintätoimien yhteydessä on tavanomaisena velkojana toimivan jäsenvaltion käytettävä kaikkia kansallisen oikeuden mukaisia keinoja, esimerkiksi säännöksiä velallisen epärehellisyydestä tai ennen selvitystilaa tehtyjä sopimuksia koskevista epäilyksistä, jotta perintätoimista ei voitaisi valittaa eikä todeta niitä mitättömiksi.

(117) On mahdollista tai jopa todennäköistä, että yrityksen kaikki käyttöomaisuusesineet myydään konkurssia seuraavassa selvitystilamenettelyssä. Tämä ei ole erityisen ongelmallista, koska myyntiä valvoo pesänhoitaja, jonka on pyrittävä velkojien edun kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Tällöin käyttöomaisuusesineiden myynnistä saadut tulot on käytettävä velkojien vaateiden tyydyttämiseksi. Vaikka käyttöomaisuusesineiden myynnistä saatu tuotto ei mahdollisesti riitä yrityksen kaikkien velkojen maksamiseen ja täydellisen takaisinmaksun toteuttamiseen, selvitystilalla on kuitenkin kilpailun edellytysten kannalta merkitystä. Kilpailevat yritykset, joille yhteismarkkinoille soveltumattomat valtiontuet, ovat saattaneet aiheuttaa vahinkoa, saavat näin mahdollisuuden täyttää lakkautetun yrityksen markkinoille jättämän aukon ja jopa hankkia myytäviä käyttöomaisuusesineitä itselleen toimintansa tehostamiseksi.

(118) Estääkseen lisäksi päätöksensä täytäntöönpanon kiertämisen ja varmistaakseen, että kaikki kilpailua vääristävät tekijät poistuvat, komissiolla on tarvittaessa velvollisuus vaatia perintätoimien ulottamista alkuperäisen tuensaajan ohella myös siihen yritykseen, joka haltuunsa siirtyneiden tuotantovälineiden avulla jatkaa alkuperäisen yrityksen liiketoimintaa, jos tuotantovälineiden siirtoa koskevat molempiin yrityksiin liittyvät tietyt näkökohdat viittaavat siihen, että yritystoiminta tosiasiallisesti jatkuu. Mainittuihin näkökohtiin kuuluvat muun muassa siirron kohde (varat ja sitoumukset, työntekijöiden siirtyminen, konsolidoidut varat), kauppahinta, alkuperäisen yrityksen ja sen ostajan osakkaiden ja/tai omistajien henkilöllisyys, ajankohta, jona siirto on toteutettu (tutkimusten tai muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen taikka lopullisen päätöksen jälkeen), ja siirron kaupallinen luonne.

(119) Tällaisen toiminnan tavoitteena tai seurauksena voisi olla omaisuusesineiden siirtyminen komission päätöksen soveltamisalueen ulkopuolelle. Tämä olisi vastoin komission velvollisuutta estää päätöksensä kiertäminen ja vastoin jäsenvaltioiden velvollisuutta huolehtia siitä, että komission päätöksellä asetetut velvoitteet täytetään.

(120) Tarkasteltavana olevassa tapauksessa LCA ja CDA hyötyvät edelleen tuesta, jota oli aikaisemmin myönnetty PBK:lle; yhteisyritykselle ja PA:lle, koska ne käyttävät hyväkseen kyseisten yritysten omaisuusesineitä ja infrastruktuuria. Kumpikin yritys jatkaa PBK:n, yhteisyrityksen ja PA:n liiketoimintaa.

(121) Siksi komissio pitää tässä päätöksessä välttämättömänä sen selvittämistä, että ilmaisu "tuensaaja" ei tarkoita vain PBK:ta, yhteisyritystä ja PA:ta, vaan myös LCA:ta ja CDA:ta sekä kaikkia muita mahdollisia yrityksiä, joille PBK:n, yhteisyrityksen ja PA:n omaisuusesineitä on siirtynyt tai siirretään tämän päätöksen seurausten kiertämiseksi.

5 PÄÄTELMÄT

(122) Komissio pahoittelee, että Saksa on myöntänyt tuet sääntöjenvastaisesti ja rikkonut siten EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa.

(123) Komission arvioinnissa oli ratkaisevaa ennen kaikkea se, että Albrechtsin CD-tehtaan perustamiseksi ja yrityksen tilanteen vakauttamiseksi myönnetyt valtiontuet itse asiassa hyödyttivät taloudellisesti Pilz-yhtymään kuuluvia yrityksiä ja niitä käytettiin siten väärin EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tarkemmin eriteltyinä väärinkäytökset tarkoittavat Thüringenin osavaltion 63,45 miljoonan Saksan markan toimenpiteitä, LfA:n yhteensä 77,12 miljoonan Saksan markan toimenpiteitä ja THA:n 120 miljoonan Saksan markan toimenpiteitä. Kaikki tähän tarkoitukseen myönnetyt yhteensä 260,57 miljoonan Saksan markan tuet on siksi kumottava ja perittävä takaisin.

(124) CD Albrechtsin tai sen oikeudellisten seuraajien LCA:n ja CDA:n rakenneuudistukseen maksetut 166,3 miljoonan Saksan markan tuet ovat myös perustamissopimuksen määräysten vastaisia, koska Saksan viranomaiset eivät ole esittäneet rakenneuudistussuunnitelmaa, jonka tavoitteena olisi ollut yrityksen pitkän aikavälin kannattavuuden palauttaminen. Rakenneuudistustukia koskevissa suuntaviivoissa mainitun ehdon, jonka mukaan yrityksen pitkän aikavälin kannattavuus ja elinkelpoisuus on taattava kohtuullisen ajan kuluessa sen tuleviin toiminnan edellytyksiin liittyvien realististen oletusten perusteella, ei voida näin ollen katsoa täyttyneen.

(125) Lisäksi nykyisten LCA:n ja CDA:n ostamisesta kiinnostunutta yksityistä investoijaa ei ole. Näin ollen yksityinen rahoitusosuus puuttuu, minkä vuoksi myönnetyn tuen ja rakenneuudistuksen toteuttamiseksi toteutettujen ponnistusten välistä suhdetta ei voida selvittää. Siksi myönnettyjä tukia ei ole mahdollista hyväksyä. Näin ollen ei EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyä poikkeusta voida soveltaa rakenneuudistustukiin.

(126) Sääntöjenvastainen ja yhteismarkkinoille soveltumaton PBK:lle, yhteisyritykselle ja PA:lle maksettu tuki on perittävä takaisin. Lisäksi on kaikkia edellä mainittuja tukia perittävä takaisin myös LCA:lta ja CDA:lta, koska molemmat yritykset ovat suoraan PBK:n, yhteisyrityksen ja PA:n oikeudellisia seuraajia ja hyötyvät edelleen niiden omaisuudesta ja siten myös tuesta, joka on aiemmin myönnetty kyseisille yrityksille. Tukea on perittävä takaisin myös kaikilta muilta yrityksiltä, joille PA:n, yhteisyrityksen tai PBK:n omaisuutta on siirretty tai siirretään tämän päätöksen seurausten kiertämiseksi.

(127) Tukien ja niiden maksamisesta alkaen laskettujen viivästyskorkojen takaisinperinnässä noudatetaan Saksan oikeutta(22).

(128) Yhteisöjen tuomioistuimen ennakkotapausten mukaan ei asiaan liittyvä kansallisia menettelyjä koskeva oikeus kuitenkaan saa tehdä yhteisön oikeuden mukaan määrättyä takaisinperintää käytännössä mahdottomaksi. Menettelysäännöksiin liittyvät tai muut vaikeudet toimenpiteen täytäntöönpanossa eivät vaikuta niiden oikeudelliseen pätevyyteen(23),

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Tuista, jotka Saksa on myöntänyt R. E. Pilz GmbH & Co. Beteiligungs KG:lle, Pilz & Robotron GmbH & Co. Beteiligungs KG:lle ja Pilz Albrechts GmbH:lle Thüringenin Albrechtsissa sijaitsevan CD-levytehtaan rakentamista, toimintaa ja toiminnan vakauttamista varten, 260,57 miljoonaa Saksan markkaa on käytetty Pilz-yhtymän muiden osien hyväksi.

Tuet sisältävät lähemmin Thüringenin osavaltion 63,45 miljoonan Saksan markan toimenpiteet, Bayrische Landesanstalt für Aufbaufinanzierung -laitoksen yhteensä 77,12 miljoonan Saksan markan toimenpiteet ja Treuhandanstaltin 120 miljoonan Saksan markan toimenpiteet.

Väärinkäyttö merkitsee EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tukien väärinkäyttöä, ja siksi tuet ovat EY:n perustamissopimuksen vastaisia.

2. Yhteensä 166,3 miljoonan Saksan markan tuki, joka on myönnetty CDA Compact Disc Albrechts GmbH:n rakenneuudistusta varten, on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan perusteella EY:n perustamissopimuksen määräysten vastainen.

2 artikla

1. Saksan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitettujen ja kullekin tuensaajalle sääntöjenvastaisesti maksettujen tukien perimiseksi takaisin.

2. Takaisinperinnässä noudatetaan kansallisen oikeuden mukaisia menettelyjä. Takaisinperittäviin määriin sisällytetään korot alkaen siitä, kun tuki on asetettu tuensaajan/tuensaajien käyttöön, tuen todelliseen takaisinperintään saakka. Korot perustuvat aluetukien avustusekvivalenttien laskennassa käytettyyn viitekorkoon.

3. Tässä artiklassa tarkoitettuja tuensaajia ovat CDA Datenträger Albrechts GmbH ja LCA Logistik Center Albrechts GmbH sekä kaikki muut yritykset, joille R.E. Pilz GmbH & Co. Beteiligungs KG:n, Pilz & Robotron GmbH & Co. Beteiligungs KG:n tai Pilz Albrechts GmbH:n omaisuutta ja/tai infrastruktuuria on siirretty tai siirretään tämän päätöksen seurausten välttämiseksi.

3 artikla

Saksan on ilmoitettava komissiolle yhden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamassa toimenpiteet.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 21 päivänä kesäkuuta 2000.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(2) EYVL C 390, 15.12.1998, s. 7.

(3) Katso alaviite 2.

(4) N 464/93, N 613/96; voimassa vuoden 1999 loppuun.

(5) 330,55 miljoonaa Saksan markkaa perustamisvaiheessa + 166,3 miljoonaa Saksan markkaa rakenneuudistukseen + 15 miljoonaa Saksan markkaa TAB:n ostaessa LfA:lta tämän saatavat + 44,4 miljoonaa Saksan markkaa TAB:n saatavista luopumiseen = 556,27 miljoonaa Saksan markkaa.

(6) Tavarantoimittajien saatavat 9,9 miljoonaa Saksan markkaa ja TAB:n laina 25,4 miljoonaa Saksan markkaa.

(7) 1. ja 2. Treuhand-järjestely, NN 108/91 ja E 15/92.

(8) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12.

(9) Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-301/87, Ranskan tasavalta vastaan komissio (Kok. 1990, s. I-0307), jonka yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut tuomiossaan yhdistetyissä asioissa C-324/90 ja C-342/90, Saksa ja Pleuger Worthington vastaan komissio (Kok. 1994, s. I-1173).

(10) Yhteisen ohjelman 26. puitesuunnitelma N 123/97.

(11) Konkurssimenettelyssä esitettyjen vaatimusten lisäksi Thüringenin osavaltio on nostanut kolme siviilikannetta vahingonkorvausten saamiseksi:

Thüringenin osavaltio vastaan Reiner E. Pilz, vetoomusasia Oberlandesgericht Münchenissä, 21 U 3653/97,

Thüringenin osavaltio vastaan Pilz ym., revisio Bundesgerichtshofissa, IX ZR 247/98, ja

Thüringenin osavaltio vastaan Reiner E. Pilz; käsittely ensimmäisessä oikeusasteessa Landgericht Münchenissä, 9 O 18336/98.

(12) Liikesalaisuus.

(13) Landgericht Mühlhausen, 350 Js 41163/95.

(14) Mühlhausenin yleinen syyttäjä, 30 Js 55107/96.

(15) Baijerin osavaltion valtiovarainministeriön 7 päivänä elokuuta 1973 antama tiedonanto N:o L 6511-1/7-43358.

(16) Valtiontuki NN 108/91, 26 päivänä syyskuuta 1991 päivätty kirje SG(91) D/17825, ja valtiontuki E 15/92, 8 päivänä joulukuuta 1992 päivätty kirje SG(92) D/17613 - ei julkaistu.

(17) Ks. tähän liittyen myös valtiontuki NN 152/98, 22 päivänä kesäkuuta 1999 päivätty komission kirje SG(99) D/4499.

(18) Alaviite 8.

(19) Katso komission tiedonanto asiasta Iritecna (EYVL C 328, 25.11.1994, s. 2), päätös 94/662/EY (EYVL L 258, 6.10.1994, s. 26), yhteisöjen tuomioistuimen tuomio yhdistetyissä asioissa C-278/92, C-279/92 ja C-280/92, Espanja vastaan komissio (Kok. 1994, s. I-4103, 67 kohta) ja GATT-subventiosopimuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohta (EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1).

(20) Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C 47/91, Italian tasavalta vastaan komissio (Kok. 1994, s. I-4635) ja viittaus yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-301/87, Ranskan tasavalta vastaan komissio, antamaan tuomioon (Kok. 1990, s. I-0307), jonka yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut tuomiossaan yhdistetyissä asioissa C-324/90 ja C-342/90, Saksa ja Pleuger Worthington vastaan komissio (Kok. 1994, s. I-1173).

(21) Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-303/88, Italia vastaan komissio (Kok. 1991, s. I-1433, 60 kohta).

(22) Komission jäsenvaltioille osoittama 4 päivänä maaliskuuta 1991 päivätty kirje SG(91) D/4577, lisäksi tuomio asiassa C-142/87, Belgia vastaan komissio (Kok. 1990, s. I-959).

(23) Ks. alaviite 21.