EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 18.1.2021

COM(2021) 25 final

2021/0012(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

covid-19:n leviämisen johdosta toteutettavista erityisistä ja väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimista tai niiden voimassaoloajan pidentämistä sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulutusten lykkäämistä tietyillä liikennelainsäädännön aloilla asetuksessa (EU) 2020/698 tarkoitettuja viiteajanjaksoja seuraavien viiteajanjaksojen ajaksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

PERUSTELUT

1.    EHDOTUKSEN TAUSTA

•    Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämän asetusehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa asetuksessa (EU) 2020/698 1 vahvistettuja erityisiä ja väliaikaisia toimenpiteitä täydentävät lisätoimenpiteet, joita sovelletaan tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimiseen ja voimassaoloajan pidentämiseen sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja koulutusten lykkäämiseen meneillään olevan covid-19-pandemian maantie-, rautatie- ja sisävesiliikenteen sekä merenkulun turvatoimien alalla aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

Covid-19-epidemia ja siihen liittyvä kansanterveyskriisi ovat ennennäkemätön haaste jäsenvaltioille ja suuri taakka kansallisille viranomaisille, EU:n kansalaisille ja talouden toimijoille, etenkin liikennealalla. Covid-19-kriisi on luonut poikkeukselliset olosuhteet, jotka vaikuttavat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tavanomaiseen toimintaan ja kuljetusyritysten työhön liikenteen eri aloilla suoritettavien hallinnollisten muodollisuuksien osalta. Näitä olosuhteita ei voitu kohtuudella ennakoida asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä annettaessa.

Covid-19-epidemian vuoksi tarpeellisiksi osoittautuneiden julkisten toimenpiteiden vuoksi liikenteenharjoittajat ja muut asianomaiset henkilöt eivät useinkaan pysty täyttämään muodollisuuksia tai menettelyjä, joita todistusten tai lupien uusimiseen tai niiden voimassaolon jatkamiseen liittyvän unionin lainsäädännön tiettyjen säännösten noudattaminen edellyttää. Lisäksi ja samoista syistä jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät välttämättä pysty noudattamaan unionin lainsäädännössä vahvistettuja velvoitteita ja käsittelemään liikenteenharjoittajien esittämiä asiaa koskevia pyyntöjä ennen sovellettavien määräaikojen päättymistä.

Tästä syystä asetuksen (EU) 2020/698 säännöksillä pidennettiin tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien voimassaoloaikaa ja lykättiin sellaisten määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulutusten suorittamista, jotka asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaan olisi pitänyt suorittaa 1. maaliskuuta 2020 (tai tietyissä tapauksissa 1. helmikuuta 2020) ja 31. elokuuta 2020 välisenä aikana, kuudella kuukaudella (tai tietyissä tapauksissa seitsemällä kuukaudella).

Lisäksi eräät jäsenvaltiot katsoivat, että tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusiminen ja tiettyjen jatkokoulutusten tai määräaikaisten tarkastusten suorittaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31. elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltioiden covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi. Sen vuoksi ne esittivät asetuksen (EU) 2020/698 säännösten mukaisesti komissiolle perusteltuja pyyntöjä luvan saamiseksi yksittäisten lisäpidennysten soveltamiseen jompaankumpaan tai molempiin kyseisistä määräajoista. Komissio antoi kuusi päätöstä tällaisia pidennyksiä koskevan luvan antamisesta 2 .

Covid-19:n leviäminen on vaikuttanut koko unioniin, mutta eri tavoin. Vaikutukset ovat kohdistuneet jäsenvaltioihin eri asteisina ja eri ajankohtina. Kun otetaan huomioon, että säädöksiin tehtävien poikkeusten olisi tavallisesti rajoituttava siihen, mikä on tarpeen, asetuksella (EU) 2020/698 annettiin jäsenvaltioille lupa jatkaa kyseisten säädösten soveltamista kyseisessä asetuksessa säädettyjä poikkeuksia soveltamatta, jos kyseisten säädösten soveltaminen oli edelleen käytännössä mahdollista (”opt out”). Tällöin asianomaisilla jäsenvaltioilla oli oikeus olla soveltamatta tiettyjä säädöksiä koskevia poikkeuksia 3  ilmoitettuaan asiasta ensin komissiolle 4 .

Komissio katsoi vihreiden kaistojen päivittämistä koskevassa tiedonannossaan 5 , että kaikki asetukseen (EU) 2020/698 sisältyvät joustosäännökset ovat osoittautuneet tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Covid-19-tilanteen taas pahentuessa komissio on lisäksi ilmoittanut olevansa valmis ehdottamaan järjestelmän päivittämistä siten, että kaikkia tarvittavia poikkeuksia voivat hyödyntää kaikki jäsenvaltiot eli myös ne, jotka ovat päättäneet olla hyödyntämättä kyseisen asetuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Komissio katsoi kuitenkin, että tällaiset lainsäädäntötoimet ovat luonteeltaan tilapäisiä, eli ne on suunniteltu tietyksi ajanjaksoksi ja niiden vaikutukset ovat ajallisesti rajoitettuja.

Vaikka covid-19-epidemiatilanne parani jonkin verran kesällä 2020, epidemian vaikutusten jatkuminen ja joissakin tapauksissa pahentuminen syksyllä 2020 on pakottanut jäsenvaltiot pitämään pandemian leviämisen ehkäisemiseksi käyttöön otetut toimenpiteet voimassa ja joissakin tapauksissa myös vahvistamaan niitä.

Näiden toimenpiteiden vuoksi liikenteenharjoittajien ja muiden asianomaisten henkilöiden on edelleen vaikea täyttää muodollisuuksia, menettelyjä tai muita toimia, joita todistusten, lupakirjojen tai lupien uusimiseen tai niiden voimassaolon jatkamiseen liittyvän unionin lainsäädännön noudattaminen edellyttää, tai suorittaa määräaikaisia tarkastuksia tai jatkokoulutuksia, jotka ovat tarpeen niiden voimassa pitämiseksi.

Samoista syistä jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät välttämättä edelleenkään pysty noudattamaan unionin lainsäädännössä vahvistettuja velvoitteita ja käsittelemään liikenteenharjoittajien esittämiä asiaa koskevia pyyntöjä sovellettavissa määräajoissa.

Jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja liikenneturvallisuuden korkea taso, turvata oikeusvarmuus ja välttää mahdolliset markkinahäiriöt sekä varmistaa sääntelyjärjestelmän jatkuvuus, on tarpeen vahvistaa väliaikaiset säännökset, joilla pidennetään niiden todistusten ja lupien voimassaoloaikaa, joiden voimassaolo olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1. syyskuuta 2020 ja 30. huhtikuuta 2021 välisenä aikana, jäljempänä ’viiteajanjakso’. Kyseisten asiakirjojen olisi pysyttävä voimassa kohtuullisen ajan covid-19-epidemian aikana ja sen jälkeen, jäljempänä ’voimassaolon pidennys’.

Samoin asiaan liittyvien muodollisuuksien määräaikoja olisi pidennettävä ja lupakirjojen, todistusten ja vastaavien asiakirjojen voimassaoloa olisi jatkettava vastaavan ajan. Tarvittaessa olisi sallittava vaihtoehtoiset keinot asianmukaisen valvonnan mahdollistamiseksi ja niistä olisi tehtävä pakollisia. Tämä koskee esimerkiksi ajopiirtureita, kun kuljettajakortin voimassaolo päättyy ja uuden kortin myöntäminen ei ole mahdollista.

Kuten asetuksen (EU) 2020/698 asiayhteydessä, on lisäksi mahdollista, että asianomaisen jäsenvaltion toteuttamien sellaisten toimenpiteiden vuoksi, joiden tarkoituksena on estää tai hillitä covid-19-taudin leviämistä, todistusten ja lupien uusiminen ei ole edelleenkään käytännössä mahdollista ehdotetun asetuksen yhdessä tai useammassa asiaa koskevassa säännöksessä tarkoitetun määräajan jälkeen. Jos komissio katsoo asianomaisen jäsenvaltion tällaisessa tapauksessa viimeistään 1. huhtikuuta 2021 esittämästä pyynnöstä, että olosuhteet sitä edellyttävät, komission tulisi voida antaa kyseiselle jäsenvaltiolle lupa pidentää kyseistä ajanjaksoa tai kyseisiä ajanjaksoja. Tällainen pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona muodollisuuksien, menettelyjen, tarkastusten ja koulutusten suorittaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Kuten vihreiden kaistojen päivittämistä koskevassa tiedonannossa todetaan, asetuksen (EU) 2020/698 kattaman viiteajanjakson jälkeistä lisäaikaa koskevat poikkeukset vahvistavassa säädöksessä tulisi myös tarjota jäsenvaltioille mahdollisuus olla soveltamatta säädöksessä vahvistettuja poikkeuksia, jos kyseisten säädösten soveltaminen ilman poikkeuksia on edelleen käytännössä mahdollista.

Sen vuoksi nyt ehdotettu asetus tarjoaa asetuksen (EU) 2020/698 tavoin jäsenvaltioille mahdollisuuden jättäytyä asetuksen ulkopuolelle, jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä todennäköisesti tule olemaan sellaisia vaikeuksia, jotka tekisivät todistusten ja lupien uusimisesta tai määräaikaisten tarkastusten tai jatkokoulutuksen lykkäämisestä viiteajanjakson aikana käytännössä mahdotonta covid-19-pandemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi. Jäsenvaltio, joka on päättänyt olla soveltamatta tällaisia poikkeuksia, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa. Ehdotetaan, että tämä mahdollisuus laajennetaan koskemaan (tiettyjä säädöksiä vastaavia) poikkeuksia, joista ei ollut säädetty asetuksessa (EU) 2020/698. Oikeusvarmuuden turvaamiseksi jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle päätöksestään olla soveltamatta tässä asetuksessa säädettyjä poikkeuksia ennen kuin sen aineellisia säännöksiä aletaan soveltaa.

•    Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Lainsäädännössä, jota tämä asetus koskee, ei ole nimenomaisia säännöksiä, jotka mahdollistaisivat todistusten ja lupien voimassaolon jatkamisen covid-19-kriisin kaltaisissa tilanteissa. Siksi on tarpeen antaa asiaa koskevia säännöksiä, jotta voidaan ottaa huomioon nykyisen kriisin vaikutukset ja turvata oikeusvarmuus yksityishenkilöille ja talouden toimijoille sekä jäsenvaltioiden viranomaisille.

•    Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Liikenteen ja siihen liittyvien palvelujen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta riippuu siitä, että liikenteenharjoittajat tarjoavat liikennepalveluja jatkuvasti. Tämänhetkisen kriisin kielteiset seuraukset voisivat vaarantaa yritysten toiminnan, koska ne eivät pysty täyttämään sovellettavia vaatimuksia. Se voisi myös johtaa tällaiseen toimintaan käytettävissä olevan henkilöstön puutteeseen, koska heillä ei ole tarvittavia voimassa olevia asiakirjoja, joiden perusteella he voisivat harjoittaa ammattiaan laillisesti. Asetuksen (EU) 2020/698 tavoin nyt ehdotetun asetuksen säännöksillä puututaan tähän merkittävään huolenaiheeseen, sillä niillä turvataan oikeusvarmuus ja mahdollistetaan ammattien harjoittaminen liikenteen alalla.

2.    OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•    Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklaan ja 100 artiklan 2 kohtaan.

•    Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Toissijaisuusperiaatteen mukaan unionin toimia voidaan toteuttaa vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin saavuttaa asetettuja tavoitteita. Tämän ehdotuksen taustalla olevat kysymykset liittyvät unionin oikeuden ehtoihin ja ne voidaan siksi korjata ainoastaan unionin oikeuden säännöksillä eli väliaikaisilla poikkeuksilla.

•    Suhteellisuusperiaate

Tämä unionin toimi on tarpeen asiaa koskevissa unionin säädöksissä säädettyjen mekanismien moitteetonta toimintaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, kun otetaan huomioon nykyisen covid-19-epidemian laajuus ja vakavuus. Ehdotettu asetus sisältää kohdennettuja väliaikaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät tiukasti nykyiseen covid-19-epidemiaan ja rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen oikeusvarmuuden, liikenneturvallisuuden ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

•    Toimintatavan valinta

Ehdotus koskee erityissäännöksiä, jotka vaikuttavat useiden direktiivien ja asetusten soveltamiseen. Ehdotetun säädöksen säännöksiä olisi sovellettava välittömästi ja niitä olisi sovellettava sellaisinaan, jotta voidaan viipymättä turvata oikeusvarmuus liikenteenharjoittajille ja muille asianomaisille henkilöille sekä jäsenvaltioiden viranomaisille. Asiaan liittyvien todistusten ja lupien voimassaoloaikaa sekä määräaikaisten tarkastusten, koulutusten ja kokeiden suorittamista koskevaa velvollisuutta olisi siksi jatkettava lain nojalla, vaikka kyseessä olevia asioita säänneltäisiin direktiivillä. Kuten asetus (EU) 2020/698, jonka tavoitteet ovat samat kuin tämän ehdotuksen, tämänkin säädöksen olisi oltava muodoltaan asetus, jota sovelletaan sellaisenaan ja joka ei edellytä saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3.    JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•    Sidosryhmien kuuleminen

•    Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•    Vaikutustenarviointi

•    Perusoikeudet

4.    TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.    LISÄTIEDOT

•    Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•    Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

–Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/59/EY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 ja neuvoston direktiivin 91/439/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 76/914/ETY kumoamisesta 6 .

Direktiivissä 2003/59/EY vahvistetaan kuorma-autojen ja linja-autojen ammattikuljettajien perustason ammattipätevyyttä ja jatkokoulutusta koskevat vaatimukset. Näin pyritään varmistamaan Euroopan maanteiden turvallisuus. Direktiivin tarkoituksena on vahvistaa yhdenmukaiset pätevyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset koko unionissa. Direktiivissä edellytetään, että kuljettajat osallistuvat peruskoulutukseen ja tämän jälkeen jatkokoulutukseen viiden vuoden välein. Koska covid-19-epidemia jatkuu edelleen, kuljettajat, joihin koulutusvelvoitetta sovelletaan, eivät ehkä pysty noudattamaan sitä tai he eivät pysty uusimaan asiakirjoja, jotka osoittavat, että jatkokoulutusvelvoitetta on noudatettu. Siksi on tarpeen jatkaa ammattitaitoa osoittavien todistusten (CAP) ja tällaisen CAP-todistuksen perusteella joko ajokorttiin tai kuljettajan ammattipätevyyskorttiin merkityn unionin koodin 95 tai kuljettajan ammattipätevyyskortin voimassaoloa, joka muutoin päättyisi viiteajanjakson eli 1. syyskuuta 2020 ja 30. huhtikuuta 2021 välisenä aikana. Näiden asiakirjojen voimassaoloaikaa olisi pidennettävä seitsemällä kuukaudella ja niiden olisi pysyttävä voimassa vastaavan ajan maantieliikenteen jatkuvuuden varmistamiseksi.

–Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajokorteista (uudelleenlaadittu teksti) 7 .

Direktiivissä 2006/126/EY säädetään jäsenvaltioiden myöntämien ajokorttien vastavuoroisesta tunnustamisesta unionin ajokorttimallin perusteella. Siinä säädetään näitä ajokortteja koskevista vähimmäisvaatimuksista maantieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi, unionin sisällä liikkuvien kansalaisten vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi ja petosten mahdollisuuden vähentämiseksi. Direktiivillä on sen vuoksi otettu käyttöön yhdenmukaiset voimassaoloajat kaikille ajokorttiluokille. Koska covid-19-epidemia jatkuu edelleen, ajokorttien haltijat eivät ehkä voi uusia tai vaihtaa ajokorttiaan. Tästä syystä ajokorttien, joiden voimassaolo muutoin päättyisi näiden säännösten mukaisesti viiteajanjakson eli 1. syyskuuta 2020 ja 30. huhtikuuta 2021 välisenä aikana, voimassaoloaikaa olisi pidennettävä seitsemällä kuukaudella maantieliikenteen jatkuvuuden varmistamiseksi.

–Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta 8 .

Ajoaikaa, työaikaa ja lepoaikoja koskevien sääntöjen noudattaminen on olennaisen tärkeää tieliikenneturvallisuuden ja tasapuolisen kilpailun periaatteiden säilyttämiseksi maantieliikenteen sisämarkkinoilla. Ajopiirtureihin ja kuljettajakortteihin kirjataan tiedot, jotka ovat tarpeen kyseisten sääntöjen noudattamisen arvioimiseksi. Asetuksen (EU) N:o 165/2014 (ajopiirturiasetus) 23 artiklan mukaan hyväksyttyjen korjaamojen on tarkastettava ajopiirturit kahden vuoden välein ajoneuvoon asennetun laitteen asianmukaisen toiminnan, kalibroinnin ja turvaominaisuuksien arvioimiseksi. Kuljettajakortit ovat henkilökohtaisia, ja kansalliset viranomaiset myöntävät ne viideksi vuodeksi. Kun kuljettajakortin voimassaolo päättyy, se on uusittava hakemalla uutta korttia ajopiirturiasetuksen 28 artiklan mukaisesti. Ajopiirturiasetuksen 29 artiklassa säädetään, että jos kuljettajakortti vahingoittuu, toimii virheellisesti, katoaa tai varastetaan, kuljettajan on seitsemän kalenteripäivän kuluessa esitettävä hakemus kortin korvaamiseksi sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka. Kyseisten viranomaisten on toimitettava korvaava kortti kahdeksan työpäivän kuluessa siitä, kun ne ovat vastaanottaneet tätä varten jätetyn yksityiskohtaisen hakemuksen. Jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle vaikeuksista ajopiirtureiden määräaikaistarkastusten suorittamisessa ja kuljettajakorttien uusimisessa unionin lainsäädännössä säädettyjen määräaikojen mukaisesti. Nämä vaikeudet johtuvat nykyisistä covid-19-epidemian jatkumiseen liittyvistä poikkeuksellisista olosuhteista. Tällaisissa olosuhteissa jäsenvaltioiden olisi voitava sallia rajoitetun ajan sellaisilla ajopiirtureilla varustettujen ajoneuvojen liikennöinnin jatkaminen, joita ei ole tarkastettu määräaikaan mennessä.

Lisäksi sellaisten kuljettajakorttien osalta, joiden voimassaolo on päättynyt, kuljettajille, jotka ovat pyytäneet uutta korttia ajopiirturiasetuksen 28 artiklan mukaisesti, olisi annettava mahdollisuus turvautua toteuttamiskelpoisiin vaihtoehtoihin toimintansa kirjaamiseksi ja heidät olisi velvoitettava tekemään niin siihen saakka, kunnes kortin myöntävät viranomaiset ovat myöntäneet kuljettajalle uuden kortin. Ajopiirturiasetuksen 35 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä, joka koskee vahingoittuneita, virheellisesti toimivia, kadonneita tai varastettuja kuljettajakortteja, olisi sovellettava soveltuvin osin kuljettajiin, joiden kortin voimassaoloaika on päättynyt. Tällä lähestymistavalla varmistetaan asianmukainen tasapaino tarvittavan liikenteen jatkuvuuden ja sen välillä, ettei tieliikenteen turvallisuutta vaaranneta.

–Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/45/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta 9 .

Direktiivissä 2014/45/EU määritellään määräaikaisia katsastuksia koskevat yhdenmukaistetut vähimmäisvaatimukset. Niihin sisältyy muun muassa katsastustiheys ja siten katsastustodistusten voimassaoloaika. Nykyisten covid-19-epidemian jatkumiseen liittyvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi näitä toimia voi olla mahdoton toteuttaa. Siksi on tarpeen, että katsastukset, jotka oli määrä suorittaa viiteajanjakson eli 1. syyskuuta 2020 ja 30. huhtikuuta 2021 välisenä aikana, voidaan tehdä myöhemmin, mutta viimeistään seitsemän kuukauden kuluttua alkuperäisestä määräajasta, ja että kyseiset todistukset pysyvät voimassa vastaavan ajan.

–Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta 10 .

Asetuksessa (EY) N:o 1071/2009 vahvistetaan maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä koskevat yhteiset säännöt. Nykyisissä olosuhteissa on todennäköistä, että yhä useammat kuljetusyritykset eivät täytä yrityksen käytössä olevia ajoneuvoja koskevia vaatimuksia tai vakavaraisuutta koskevaa vaatimusta, koska niiden toiminta ja siten liikevaihto on vähentynyt, mikä voi johtaa niiden omien varojen vähenemiseen. Tämän seurauksena muutoin rakenteellisesti elinkelpoiset liikenteenharjoittajat saattaisivat menettää liikennelupansa, mikä tarkoittaisi niiden kuljetustoiminnan loppumista. Erityisesti on odotettavissa, että kestää tavanomaista kauemmin, ennen kuin yritykset pystyvät osoittamaan, että yrityksen käytössä olevia ajoneuvoja koskevat vaatimukset tai vakavaraisuutta koskeva vaatimus täyttyvät jälleen pysyvästi. Sen vuoksi on aiheellista pidentää asetuksen (EY) N:o 1071/2009 13 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa kyseisiä tarkoituksia varten vahvistettuja enimmäismääräaikoja kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen niiden arviointien osalta, jotka koskevat kyseisen asetuksen 5 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettuja asianomaisten kuljetusyritysten käytössä olevia ajoneuvoja koskevia vaatimuksia, sekä näiden yritysten vakavaraisuutta koskevan vaatimuksen arvioinnin osalta siltä osin kuin arvioinnit kattavat viiteajanjakson eli 1. syyskuuta 2020 ja 30. huhtikuuta 2021 välisen ajan kokonaan tai osan siitä. Jos on jo todettu, ettei yritys täytä jotakin näistä vaatimuksista, ja jos toimivaltaisen viranomaisen asettama määräaika ei ole vielä päättynyt, toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava pidentää kyseistä määräaikaa yhteensä 12 kuukauden pituiseksi.

–Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä 11 .

–Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta 12 .

Maanteiden kansainvälinen tavaraliikenne ja linja-autoilla harjoitettava kansainvälinen henkilöliikenne edellyttävät, että näitä palveluja tarjoavilla ammattimaisilla liikenteenharjoittajilla on tavaraliikenteen osalta asetuksen (EY) N:o 1072/2009 6 artiklassa ja henkilöliikenteen osalta asetuksen (EY) N:o 1073/2009 4 artiklassa säädettyjen edellytysten mukainen yhteisön liikennelupa.

Yhteisön liikennelupa todistaa, että liikenteenharjoittajat ovat sijoittautuneet unioniin ja täyttävät kansainvälisten liikennepalvelujen tarjoamiseen tarvittavat vaatimukset. Lisäksi kansainvälisessä tavaraliikenteessä kuljettajalla, joka on kolmannen maan kansalainen, olisi oltava asetuksen (EY) N:o 1072/2009 II luvun säännösten mukainen kuljettajatodistus. Kuljettajatodistuksen avulla jäsenvaltiot voivat tehokkaasti tarkastaa, ovatko kolmansien maiden kuljettajat laillisessa työsuhteessa tai tietystä kuljetuksesta vastaavan liikenteenharjoittajan käytettävissä.

Säännöllisen linja-autoliikenteen harjoittaminen edellyttää asetuksen N:o 1073/2009 III luvun säännösten mukaista lupaa. Myös niiden uusimiseen sovelletaan soveltuvin osin samaa menettelyä. Lupa edellyttää useiden ehtojen täyttymistä sen varmistamiseksi, että tietty liikenteenharjoittaja soveltuu harjoittamaan tiettyä säännöllistä liikennettä. Yhteisön liikennelupa ja säännöllistä liikennettä koskeva lupa ovat toisistaan riippuvaisia siinä mielessä, että viimeksi mainitun myöntämisen edellytyksenä on, että liikenteenharjoittajalla on yhteisön liikennelupa. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset myöntävät yhteisön liikenneluvat, kuljettajatodistukset ja luvat säännöllisen linja-autoliikenteen harjoittamiseen liikenteenharjoittajien pyynnöstä enintään kymmeneksi vuodeksi (yhteisön liikennelupa) tai viideksi vuodeksi (kuljettajatodistus ja lupa säännölliseen liikenteeseen). Tämä voimassaoloaika voidaan uusia. Uusiminen edellyttää sen tarkastamista, että myöntämisedellytykset täyttyvät edelleen. Jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle vaikeuksista näiden lupien ja todistusten uusimisessa unionin lainsäädännössä säädetyissä määräajoissa tai tarvittavien tarkastusten tekemisessä ennen niiden uusimista. Nämä vaikeudet johtuvat nykyisistä covid-19-epidemian jatkumiseen liittyvistä poikkeuksellisista olosuhteista. On kuitenkin olennaisen tärkeää varmistaa liikennepalvelujen jatkuvuus. Siksi on tarpeen jatkaa edellä mainittujen yhteisön liikennelupien, kuljettajatodistusten ja säännöllistä liikennettä koskevien lupien voimassaoloa rajoitetun ajan.

–Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/798, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautateiden turvallisuudesta 13 .

–Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) 14 .

– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/59/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä 15 .

–Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta 16 .

– Neuvoston direktiivi 96/50/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteen kansallisten pätevyyskirjojen myöntämisperusteiden harmonisoinnista yhteisössä 17 .

–Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1629, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista, direktiivin 2009/100/EY muuttamisesta ja direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta 18 .

Direktiivin (EU) 2016/1629 10 artiklan mukaisesti unionin sisävesialustodistusten voimassaoloaika on rajallinen. Lisäksi direktiivin (EU) 2016/1629 28 artiklassa säädetään, että mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluvat asiakirjat, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet aiemmin sovelletun direktiivin eli sisävesialusten teknisistä vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 82/714/ETY kumoamisesta 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/87/EY nojalla, ovat edelleen voimassa 19 .

Covid-19-epidemian jatkumisen vuoksi toteutetut toimenpiteet voivat aiheuttaa sen, että toimivaltaisten viranomaisten on epäkäytännöllistä ja joskus mahdotonta suorittaa teknisiä tarkastuksia asiaankuuluvien todistusten voimassaolon pidentämiseksi tai direktiivin (EU) 2016/1629 28 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen tapauksessa niiden korvaamiseksi.

Siksi oikeusvarmuuden vuoksi ja jotta asianomaiset sisävesialukset voisivat jatkaa toimintaansa, on aiheellista jatkaa unionin sisävesialustodistusten ja direktiivin (EU) 2016/1629 28 artiklan soveltamisalaan kuuluvien asiakirjojen, joiden voimassaolo muutoin päättyisi 1. syyskuuta 2020 ja 30. huhtikuuta 2021 välisenä aikana, voimassaoloa seitsemällä kuukaudella.

–Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 725/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta 20 .

–Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/65/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, satamien turvallisuuden parantamisesta 21 .

Covid-19-epidemian jatkuminen on vaikeuttanut merenkulun turvatarkastusten ja turvakatsastusten suorittamista tänä aikana, sillä ne edellyttävät tarkastajien fyysistä läsnäoloa satamissa, satamarakenteissa ja aluksilla. Tämä tarkoittaa usein sitä, että unionin meriturvallisuuslainsäädännössä vaadittujen arviointien ja suunnitelmien uusiminen on käytännössä mahdotonta asetetuissa määräajoissa. Siksi on tarpeen tarjota joustavia ja käytännöllisiä ratkaisuja, joissa ei kuitenkaan vaaranneta turvallisuutta, pidentämällä tarvittaessa näiden asiakirjojen voimassaoloa kohtuullisella ajalla. Tämä koskee myös merenkulun turvaharjoitusten suoritustiheyttä, sillä myös niitä voi olla vaikea toteuttaa covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden vuoksi.

2021/0012 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

covid-19:n leviämisen johdosta toteutettavista erityisistä ja väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimista tai niiden voimassaoloajan pidentämistä sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulutusten lykkäämistä tietyillä liikennelainsäädännön aloilla asetuksessa (EU) 2020/698 tarkoitettuja viiteajanjaksoja seuraavien viiteajanjaksojen ajaksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan ja 100 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Covid-19-epidemian jatkuminen ja siihen liittyvä kansanterveydellinen kriisitilanne ovat ennennäkemätön haaste jäsenvaltioille ja aiheuttavat suuren taakan kansallisille viranomaisille, unionin kansalaisille ja talouden toimijoille, etenkin liikenteenharjoittajille. Kansanterveydellinen kriisitilanne on luonut poikkeukselliset olosuhteet, jotka vaikuttavat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tavanomaiseen toimintaan ja kuljetusyritysten työhön liikenteen eri aloilla suoritettavien hallinnollisten muodollisuuksien osalta, eikä näitä olosuhteita voitu kohtuudella ennakoida asiaa koskevia toimenpiteitä hyväksyttäessä. Näillä poikkeuksellisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus unionin liikennelainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin eri aloihin.

(2)Liikenteenharjoittajat ja muut asianomaiset henkilöt eivät etenkään välttämättä pysty täyttämään tarvittavia muodollisuuksia tai menettelyjä, joita todistusten, lupakirjojen tai lupien uusimiseen tai niiden voimassaoloajan pidentämiseen liittyvän unionin lainsäädännön tiettyjen säännösten noudattaminen edellyttää, tai suorittamaan muita toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen niiden voimassa pitämiseksi. Samoista syistä jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät välttämättä pysty noudattamaan unionin lainsäädännössä vahvistettuja velvoitteita ja varmistamaan, että liikenteenharjoittajien esittämät asiaa koskevat pyynnöt käsitellään ennen sovellettavien määräaikojen päättymistä.

(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/698 22 vahvistettiin erityiset ja väliaikaiset toimenpiteet, joita sovelletaan tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimiseen ja voimassaoloajan pidentämiseen sekä sellaisten tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja koulutusten lykkäämiseen, jotka olisi kyseisessä asetuksessa tarkoitetun unionin lainsäädännön mukaan pitänyt suorittaa viiteajanjakson eli 1 päivän maaliskuuta 2020, tai tietyissä tapauksissa 1 päivän helmikuuta 2020, ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana. Edellä mainitun asetuksen mukaisesti kyseisiä todistuksia, lupakirjoja ja lupia sekä tiettyjä määräaikaisia tarkastuksia ja jatkokoulutuksia lykättiin kuudella kuukaudella tai tietyissä tapauksissa seitsemällä kuukaudella.

(4)Eräät jäsenvaltiot, jotka katsoivat 1 päivään elokuuta 2020 mennessä, että tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusiminen ja tiettyjen jatkokoulutusten tai määräaikaisten tarkastusten suorittaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltioiden covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, esittivät komissiolle perusteltuja pyyntöjä luvan saamiseksi yksittäisten lisäpidennysten soveltamiseen. Komissio antoi kuusi päätöstä tällaisten pidennysten hyväksymisestä 23 .

(5)Vaikka covid-19-epidemiatilanne parani jonkin verran kesällä 2020, epidemian vaikutusten jatkuminen ja joissakin tapauksissa pahentuminen syksyllä 2020 on pakottanut jäsenvaltiot pitämään pandemian leviämisen ehkäisemiseksi käyttöön otetut toimenpiteet voimassa ja joissakin tapauksissa myös vahvistamaan niitä. Näiden toimenpiteiden seurauksena liikenteenharjoittajat ja muut asianomaiset henkilöt eivät välttämättä pysty täyttämään muodollisuuksia tai menettelyjä, joita todistusten, lupakirjojen tai lupien uusimiseen tai niiden voimassaoloajan pidentämiseen liittyvän unionin lainsäädännön tiettyjen säännösten noudattaminen edellyttää, tai suorittamaan määräaikaistarkastuksia tai jatkokoulutuksia tai muita todistusten, lupakirjojen ja lupien voimassa pitämiseksi tarvittavia toimenpiteitä, kuten oli myös keväällä 2020. Samoista syistä jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät välttämättä pysty noudattamaan unionin lainsäädännössä vahvistettuja velvoitteita ja varmistamaan, että liikenteenharjoittajien esittämät asiaa koskevat pyynnöt käsitellään ennen sovellettavien määräaikojen päättymistä.

(6)Siksi on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, joilla ratkaistaan nämä ongelmat ja taataan sekä oikeusvarmuus että kyseessä olevien säädösten moitteeton toiminta. Tätä varten olisi säädettävä mukautuksista etenkin tiettyjen määräaikojen osalta sekä komission mahdollisuudesta antaa lupa määräaikojen pidentämiseen jonkin jäsenvaltion pyynnöstä.

(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/59/EY 24 vahvistetaan maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyyteen ja jatkokoulutukseen sovellettavat säännöt. Näillä kuljettajilla on oltava ammattitaitoa osoittava todistus (CAP) ja heidän on osoitettava suorittaneensa jatkokoulutuksen ajokortilla tai kuljettajan ammattipätevyyskortilla, johon jatkokoulutus on merkitty. Koska CAP-todistuksen haltijalla on joissakin jäsenvaltioissa 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jatkuneen covid-19-epidemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vaikeuksia jatkokoulutuksen suorittamisessa ja kyseisen jatkokoulutuksen suorittamisesta annettavan CAP-todistuksen uusimisessa, kyseisen CAP-todistuksen voimassaoloaikaa on tarpeen pidentää seitsemällä kuukaudella sen viimeisestä voimassaolopäivästä tieliikenteen jatkuvuuden varmistamiseksi.

(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/126/EY 25 vahvistetaan ajokortteja koskevat säännöt. Siinä säädetään jäsenvaltioiden myöntämien ajokorttien vastavuoroisesta tunnustamisesta unionin ajokorttimallin perusteella ja vahvistetaan näitä ajokortteja koskevat vähimmäisvaatimukset. Moottoriajoneuvojen kuljettajilla on erityisesti oltava voimassa oleva ajokortti, joka on uusittava tai joissakin tapauksissa vaihdettava sen hallinnollisen voimassaoloajan päätyttyä. Koska ajokorttien uusimisessa on vaikeuksia joissakin jäsenvaltioissa 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jatkuneen covid-19-epidemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tiettyjen ajokorttien voimassaoloaikaa on tarpeen pidentää seitsemällä kuukaudella niiden viimeisestä voimassaolopäivästä tieliikenteen jatkuvuuden varmistamiseksi.

(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 165/2014 26 vahvistetaan tieliikenteessä käytettäviä ajopiirtureita koskevat säännöt. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 561/2006 27 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/15/EY 28 vahvistettujen ajoaikaa, työaikaa ja lepoaikoja koskevien sääntöjen noudattaminen on olennaisen tärkeää tasapuolisen kilpailun ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Koska on tarpeen varmistaa maantiekuljetusten jatkuvuus huolimatta niistä vaikeuksista, joita ajopiirturien säännöllisten tarkastusten suorittamisessa ilmenee covid-19-epidemian jatkumisen aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, asetuksen (EU) N:o 165/2014 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset, jotka olisi pitänyt tehdä 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, olisi nyt tehtävä viimeistään seitsemän kuukauden kuluessa päivästä, jona ne oli tehtävä kyseisen artiklan nojalla. Samasta syystä vaikeudet, jotka liittyvät kuljettajakorttien uusimiseen ja korvaamiseen covid-19:n leviämisen aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, oikeuttavat sen, että jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille annetaan lisäaikaa näihin tarkoituksiin. Tällaisissa tapauksissa kuljettajille olisi annettava mahdollisuus turvautua toteuttamiskelpoisiin vaihtoehtoihin ajoaikaa, työaikaa ja lepoaikoja koskevien tarvittavien tietojen kirjaamiseksi ja heidät olisi velvoitettava tekemään niin siihen saakka, kunnes he saavat uuden kortin.

(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/45/EU 29 vahvistetaan moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksia koskevat säännöt. Määräaikaiskatsastus on monimutkainen tehtävä, jolla pyritään varmistamaan, että ajoneuvot pidetään turvallisessa ja ympäristön kannalta hyväksyttävässä kunnossa niiden käytön ajan. Koska määräaikaiskatsastusten suorittamisessa on vaikeuksia joissakin jäsenvaltioissa 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jatkuneen covid-19-epidemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, määräaikaiskatsastukset, jotka olisi pitänyt tehdä 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, olisi nyt tehtävä myöhemmin, mutta viimeistään seitsemän kuukauden kuluttua alkuperäisestä määräajasta, ja asianomaisten todistusten olisi pysyttävä voimassa kyseiseen myöhempään määräpäivään saakka.

(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1071/2009 30 vahvistetaan maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevat yhteiset säännöt. Covid-19-epidemia ja siihen liittyvä kansanterveyskriisi, jotka ovat jatkuneet 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen, ovat johtaneet siihen, etteivät eräät kuljetusyritykset enää täytä kyseisten yritysten käytössä olevia ajoneuvoja koskevia vaatimuksia. Kriisillä on myös vakavia vaikutuksia alan taloudelliseen tilanteeseen, ja eräät kuljetusyritykset eivät enää täytä vakavaraisuutta koskevaa vaatimusta. Koska yritysten toiminta on vähentynyt kansanterveyskriisin seurauksena, on odotettavissa, että kestää tavanomaista kauemmin ennen kuin yritykset pystyvät osoittamaan, että yrityksen käytössä olevia ajoneuvoja koskevat vaatimukset tai vakavaraisuutta koskeva vaatimus täyttyvät jälleen pysyvästi. Sen vuoksi on aiheellista pidentää asetuksen (EY) N:o 1071/2009 13 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa kyseisiä tarkoituksia varten vahvistettuja enimmäismääräaikoja kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen niiden arviointien osalta, jotka koskevat kyseisen asetuksen 5 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettuja asianomaisten kuljetusyritysten käytössä olevia ajoneuvoja koskevia vaatimuksia, sekä näiden yritysten vakavaraisuutta koskevan vaatimuksen arvioinnin osalta siltä osin kuin arvioinnit kattavat viiteajanjakson eli 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisen ajan kokonaan tai osan siitä. Jos on jo todettu, ettei yritys täytä jotakin näistä vaatimuksista, ja jos toimivaltaisen viranomaisen asettama määräaika ei ole vielä päättynyt, toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava pidentää kyseistä määräaikaa yhteensä kahdentoista kuukauden pituiseksi.

(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1072/2009 31 vahvistetaan maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/2009 32 kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevat yhteiset säännöt. Maanteiden kansainvälinen tavaraliikenne ja linja-autoilla harjoitettava kansainvälinen henkilöliikenne edellyttävät muun muassa, että liikenteenharjoittajalla on yhteisön liikennelupa ja että kuljetuksia suorittavilla kuljettajilla, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, on kuljettajatodistus. Myös säännöllisen linja-autoliikenteen harjoittaminen edellyttää lupaa. Nämä todistukset ja luvat voidaan uusia sen jälkeen kun on tarkastettu, että niitä koskevat edellytykset täyttyvät edelleen. Koska todistusten ja lupien uusimisessa on vaikeuksia 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jatkuneen covid-19-epidemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, niiden voimassaoloaikaa on tarpeen pidentää seitsemällä kuukaudella niiden viimeisestä voimassaolopäivästä tieliikenteen jatkuvuuden varmistamiseksi.

(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/798 33 vahvistetaan rautateiden turvallisuutta koskevat säännöt. Eristystoimenpiteiden ja 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jatkuneen covid-19-epidemian hillitsemiseen liittyvän lisätyötaakan vuoksi kansallisilla viranomaisilla, rautatieyrityksillä ja rataverkon haltijoilla on vaikeuksia, jotka liittyvät kyseisen direktiivin 10 ja 12 artiklan soveltamisalaan kuuluvien yhtenäisten turvallisuustodistusten uusimiseen ja nykyisten turvallisuuslupien voimassaoloajan lähestyvän päättymisen tapauksessa kyseisten lupien myöntämiseen myöhemmäksi ajanjaksoksi. Yhtenäisten turvallisuustodistusten uusimisen määräaikaa olisi sen vuoksi pidennettävä seitsemällä kuukaudella, ja kyseisten voimassa olevien yhtenäisten turvallisuustodistusten olisi pysyttävä edelleen voimassa vastaavan ajan. Samoin tällaisten turvallisuuslupien voimassaoloaikaa olisi pidennettävä seitsemällä kuukaudella niiden voimassaolon päättymispäivästä.

(14)Eräät jäsenvaltiot ovat pidentäneet direktiivin (EU) 2016/798 kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen määräaikaa 16 päivään kesäkuuta 2020 mainitun direktiivin 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Direktiivin (EU) 2016/798 muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2020/700 34 säädetään kyseisten jäsenvaltioiden mahdollisuudesta pidentää direktiivin kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen määräaikaa edelleen 31 päivään lokakuuta 2020 saakka. Näin ollen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 35 sääntöjä sovellettiin näissä jäsenvaltioissa 31 päivään lokakuuta 2020 saakka, ja kyseisillä jäsenvaltioilla oli edelleen oikeus myöntää todistuksia kyseisen direktiivin nojalla. Edellä mainitun direktiivin nojalla myönnetyt turvallisuustodistukset pysyvät voimassa niiden voimassaolon päättymispäivään saakka direktiivin (EU) 2016/798 mukaisesti. Siksi on aiheellista säätää myös direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklan nojalla myönnettyjen turvallisuustodistusten ja turvallisuuslupien uusimisen määräaikojen pidentämisestä ja selventää, että kyseiset turvallisuustodistukset ja -luvat pysyvät edelleen voimassa vastaavan ajan.

(15)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/59/EY 36 vahvistetaan vetureita ja junia rautateillä unionissa ajavien veturinkuljettajien hyväksymistä koskevat säännöt. Mainitun direktiivin 14 artiklan 5 kohdassa ja 16 artiklassa säädetään, että veturinkuljettajien lupakirjojen voimassaoloaika on kymmenen vuotta, ja edellytetään, että veturinkuljettajat käyvät määräaikaistarkastuksissa. Koska lupakirjojen uusimisessa on vaikeuksia 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jatkuneen covid-19-epidemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, lupakirjojen, joiden voimassaoloaika päättyy 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, voimassaoloaikaa olisi pidennettävä seitsemällä kuukaudella niiden viimeisestä voimassaolopäivästä. Samoin veturinkuljettajille olisi myönnettävä seitsemän kuukautta lisäaikaa määräaikaistarkastusten suorittamiseen.

(16)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2012/34/EU 37 perustetaan yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue. Kyseisen direktiivin 23 artiklan 2 kohdan mukaan toimilupaviranomaiset voivat suorittaa säännöllisen uudelleen tarkastelun varmistaakseen, että rautatieyritys täyttää edelleen sen lupaan liittyvät kyseisen direktiivin III luvussa säädetyt velvollisuudet. Kyseisen direktiivin 24 artiklan 3 kohdan mukaan toimilupaviranomaiset voivat peruuttaa toimiluvan määräajaksi tai kokonaan sen vuoksi, että taloudellista vakavaraisuutta koskevaa vaatimusta ei noudateta, ja myöntää väliaikaisen toimiluvan rautatieyrityksen uudelleenjärjestelyn ajaksi edellyttäen, että turvallisuutta ei vaaranneta. Toimilupaviranomaisilla on 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jatkuneen covid-19-epidemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vakavia vaikeuksia suorittaa olemassa olevia lupia koskevia säännöllisiä uudelleen tarkasteluja ja tehdä asiaa koskevia päätöksiä uusien toimilupien myöntämisestä väliaikaisen toimiluvan voimassaoloajan päättymisen jälkeen. Siksi säännöllisten uudelleen tarkastelujen suorittamisen määräaikoja, jotka kyseisen direktiivin mukaisesti päättyvät 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, olisi pidennettävä seitsemällä kuukaudella. Samoin väliaikaisten toimilupien, joiden voimassaoloaika päättyy 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, voimassaoloaikaa olisi pidennettävä seitsemällä kuukaudella.

(17)Direktiivin 2012/34/EU 25 artiklan 2 kohdan mukaan toimilupaviranomaisten on tehtävä päätökset toimiluvan myöntämistä koskevista hakemuksista kolmen kuukauden kuluessa kaikkien tarvittavien tietojen ja erityisesti kyseisen direktiivin liitteessä III tarkoitettujen tietojen toimittamisesta. Koska asiaa koskevien päätösten tekemisessä on vaikeuksia 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jatkuneen covid-19-epidemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, kyseistä määräaikaa on tarpeen pidentää seitsemällä kuukaudella.

(18)Rautatieyrityksillä, jotka olivat taloudellisesti vakaita ennen covid-19:n leviämistä, on likviditeettiongelmia, minkä vuoksi niiden toimilupa voitaisiin peruuttaa määräajaksi tai kokonaan tai mahdollisesti korvata väliaikaisella toimiluvalla ilman, että tähän on rakenteellista taloudellista tarvetta. Direktiivin 2012/34/EU 24 artiklan 3 kohdan mukaisen väliaikaisen toimiluvan myöntäminen voisi antaa markkinoille kielteisen signaalin rautatieyritysten selviytymiskyvystä, mikä puolestaan pahentaisi niiden muita taloudellisia ongelmia, jotka muutoin olisivat tilapäisiä. Asetuksen (EU) 2020/698 täydentämiseksi ja ottaen huomioon covid-19-epidemian jatkumisen 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen, olisi säädettävä, että jos toimilupaviranomainen toteaa 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana suoritetun tarkastuksen perusteella, että rautatieyritys ei pysty enää täyttämään vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia, sen olisi voitava päättää ennen 30 päivää huhtikuuta 2021 jättää asianomaisen rautatieyrityksen toimilupa peruuttamatta määräajaksi tai kokonaan edellyttäen, ettei turvallisuutta vaaranneta ja edellyttäen, että on olemassa realistiset mahdollisuudet rautatieyrityksen tyydyttävään taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn seuraavien seitsemän kuukauden kuluessa. Rautatieyritykseen olisi 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen sovellettava direktiivin 2012/34/EU 24 artiklan 1 kohdassa säädettyjä yleisiä sääntöjä.

(19)Neuvoston direktiivissä 96/50/EY 38 säädetään sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteen pätevyyskirjojen myöntämisperusteista unionissa. Pätevyyskirjan haltijoiden on 65 vuotta täytettyään läpäistävä säännölliset lääkärintarkastukset. Kun otetaan huomioon 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jatkuneen covid-19-epidemian vuoksi toteutetut toimenpiteet ja erityisesti rajoitettu mahdollisuus saada terveyspalveluja lääkärintarkastuksia varten, pätevyyskirjojen haltijat eivät ehkä voi läpäistä vaadittuja lääkärintarkastuksia sinä aikana, jona näitä toimenpiteitä sovelletaan. Siksi niiden tapausten osalta, joissa lääkärintarkastusten suorittamiselle asetettu määräaika olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, kyseistä määräaikaa olisi pidennettävä seitsemällä kuukaudella kussakin kyseessä olevassa tapauksessa. Kyseisten pätevyyskirjojen olisi pysyttävä edelleen voimassa vastaavan ajan.

(20)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/1629 39 vahvistetaan sisävesialusten tekniset vaatimukset. Kyseisen direktiivin 10 artiklassa säädetään unionin sisävesialustodistusten voimassaoloajoista. Lisäksi direktiivin (EU) 2016/1629 28 artiklassa säädetään, että kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvat asiakirjat, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet ennen 6 päivää lokakuuta 2018 aiemmin sovelletun direktiivin eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/87/EY 40 nojalla, pysyvät voimassa niiden voimassaoloajan päättymiseen saakka. Toimenpiteet, joita 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jatkuneen covid-19-epidemian vuoksi on toteutettu, voivat aiheuttaa sen, että toimivaltaisten viranomaisten on epäkäytännöllistä ja joskus mahdotonta suorittaa teknisiä tarkastuksia asiaankuuluvien todistusten voimassaolon pidentämiseksi tai direktiivin (EU) 2016/1629 28 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen tapauksessa niiden korvaamiseksi. Siksi jotta asianomaiset sisävesialukset voisivat jatkaa toimintaansa, on aiheellista pidentää unionin sisävesialustodistusten ja direktiivin (EU) 2016/1629 28 artiklan soveltamisalaan kuuluvien asiakirjojen, joiden voimassaoloaika olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, voimassaoloaikaa seitsemällä kuukaudella.

(21)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 725/2004 41 vahvistetaan alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamista koskevat säännöt. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/65/EY 42 säädetään toimenpiteistä satamien turvallisuuden parantamiseksi turvallisuusvälikohtausten uhkien varalta. Direktiivillä varmistetaan myös, että asetuksen (EY) N:o 725/2004 soveltamiseksi toteutettavissa turvatoimissa hyödynnetään parempaa satamaturvallisuutta. Covid-19-epidemia, joka on jatkunut 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen, vaikeuttaa jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamia merenkulun turvatarkastuksia ja turvakatsastuksia, jotka ovat tarpeen tiettyjen asiakirjojen uusimiseksi meriturvallisuusalalla. Siksi on tarpeen pidentää kyseisissä unionin säädöksissä edellytettyjen turvallisuusarviointien ja turvallisuussuunnitelmien uudelleen tarkastelun määräaikoja kohtuullisella ajalla, jotta jäsenvaltiot ja merenkulkuala voivat omaksua joustavan ja käytännönläheisen lähestymistavan ja jotta keskeiset toimitusketjut voidaan pitää avoimina turvallisuutta vaarantamatta. Joustavuus olisi sallittava myös merenkulun turvaharjoituksissa, joita on unionin meriturvallisuutta koskevien säädösten mukaan suoritettava tietyin väliajoin.

(22)Jos jäsenvaltio katsoo, että sääntöjen, joista tässä asetuksessa poiketaan ja jotka koskevat muun muassa todistusten, lupakirjojen tai lupien uusimista tai niiden voimassaoloajan pidentämistä, soveltaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista tässä asetuksessa täsmennettyjen päivämäärien jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, komission olisi voitava sallia asianomaisen jäsenvaltion pidentää edelleen tässä asetuksessa täsmennettyjä määräaikoja tapauksen mukaan, jos kyseinen jäsenvaltio sitä pyytää viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021. Oikeusvarmuuden varmistamiseksi siten, että samalla varmistetaan liikenteen turvallisuus ja turvatoimet, tällaisen pidennyksen olisi rajoituttava siihen, mikä on tarpeen ottaen huomioon ajanjakson, jonka aikana muodollisuuksien, menettelyjen, tarkastusten ja koulutusharjoitusten toteuttaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, ja pidennyksen olisi joka tapauksessa oltava enintään kuusi kuukautta.

(23)Covid-19:n leviäminen on vaikuttanut koko unioniin, mutta eri tavoin. Vaikutukset ovat kohdistuneet jäsenvaltioihin eri asteisina ja eri ajankohtina. Kun otetaan huomioon, että sääntöihin tehtävien poikkeusten olisi tavallisesti rajoituttava siihen, mikä on tarpeen, direktiivin 2003/59/EY, direktiivin 2006/126/EY, asetuksen (EU) N:o 165/2014, direktiivin 2014/45/EU, asetuksen (EY) N:o 1072/2009, asetuksen (EY) N:o 1073/2009, direktiivin (EU) 2016/798, direktiivin 2004/49/EY, direktiivin 2007/59/EY, direktiivin 2012/34/EU, direktiivin 96/50/EY, direktiivin (EU) 2016/1629, asetuksen (EY) No 725/2004 ja direktiivin 2005/65/EY osalta jäsenvaltioiden olisi voitava jatkaa kyseisten säädösten soveltamista tässä asetuksessa säädettyjä poikkeuksia soveltamatta, jos kyseisten säädösten soveltaminen on edelleen käytännössä mahdollista. Näin olisi oltava myös silloin, kun jäsenvaltio on kohdannut tällaisia vaikeuksia mutta toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpideitä niiden vähentämiseksi. Jäsenvaltiot, jotka päättävät käyttää kyseistä mahdollisuutta, eivät kuitenkaan saisi estää mitään talouden toimijaa tai yksityishenkilöä laskemasta sellaisten tässä asetuksessa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa, ja niiden olisi erityisesti hyväksyttävä luvat, toimiluvat ja todistukset, joiden voimassaoloaikaa on pidennetty tällä asetuksella. Oikeusvarmuuden turvaamiseksi jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle päätöksestään olla soveltamatta tässä asetuksessa säädettyjä poikkeuksia ennen kuin sitä aletaan soveltaa täysimääräisesti [tämän asetuksen soveltamispäivänä].

(24)Tämä asetus ei saisi vaikuttaa oikeuksiin, jotka on myönnetty asetuksen (EU) 2020/698 säännösten nojalla tehdyillä komission päätöksillä, joilla jäsenvaltioille annetaan lupa pidentää tiettyjä kyseisessä asetuksessa tarkoitettuja määräaikoja, koska ne voivat johtaa tässä asetuksessa säädettyjä lisäaikoja pidemmälle jatkuviin pidennyksiin.

(25)Koska Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevassa sopimuksessa määrätty siirtymäkausi on päättynyt 31 päivänä joulukuuta 2020, tämän asetuksen säännöksiä ei pitäisi soveltaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan edes siltä osin kuin ne koskevat kyseistä päivää edeltäviä ajanjaksoja.

(26)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli pidentää unionin lainsäädännössä säädettyjä määräaikoja tiettyjen todistusten, toimilupien ja lupien uusimiselle ja niiden voimassaoloajan pidentämiselle sekä lykätä tiettyjä määräaikaisia tarkastuksia ja jatkokoulutuksia 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jatkuneen covid-19-epidemian tie-, rautatie- ja sisävesiliikenteen sekä merenkulun turvatoimien alalla aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, minkä vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(27)Asian kiireellisyyden, joka johtuu 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jatkuneen covid-19-epidemian aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista, vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(28)Covid-19-epidemian ennalta-arvaamattomuuden ja äkillisyyden sekä sen ennakoimattoman keston vuoksi kaikkia asiaa koskevia toimenpiteitä ei voitu hyväksyä ajoissa. Tästä syystä tämän asetuksen säännösten olisi katettava myös sen voimaantuloa edeltävä ajanjakso. Kun otetaan huomioon kyseisten säännösten luonne, tällainen lähestymistapa ei johda asianomaisten henkilöiden perusteltujen odotusten loukkaamiseen.

(29)Koska covid-19:n leviämiseen liittyviin tie-, rautatie- ja sisävesiliikenteen sekä merenkulun turvatoimien alalla aiheuttamiin olosuhteisiin on puututtava viipymättä, ja koska tapauksen mukaan jäsenvaltioille olisi annettava kohtuullinen aika ilmoittaa komissiolle, mikäli ne päättävät olla soveltamatta joitakin tässä asetuksessa säädettyjä poikkeuksia, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen varmistamiseksi, että oikeudellista epävarmuutta aiheuttavat tilanteet, jotka vaikuttavat moniin viranomaisiin ja toimijoihin eri kuljetusaloilla, erityisesti jos asianomaiset määräajat ovat jo päättyneet, kestävät mahdollisimman lyhyen aikaa,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan erityiset ja väliaikaiset toimenpiteet, joita sovelletaan tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimiseen ja voimassaoloajan pidentämiseen sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulutusten lykkäämiseen asetuksessa (EU) 2020/698 tarkoitettuja viiteajanjaksoja seuraavien viiteajanjaksojen ajaksi covid-19:n leviämisen tie-, rautatie- ja sisävesiliikenteen sekä merenkulun turvatoimien alalla aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

2 artikla

Direktiivissä 2003/59/EY säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä direktiivin 2003/59/EY 8 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, määräajat, joissa ammattitaitoa osoittavan todistuksen (CAP) haltijan on suoritettava jatkokoulutus ja jotka kyseisten säännösten mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava kussakin tapauksessa pidennetyiksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella. CAP-todistukset pysyvät voimassa vastaavan ajan.

2. Direktiivin 2006/126/EY liitteessä I säädetyn yhdenmukaistetun unionin koodin 95, jonka toimivaltaiset viranomaiset merkitsevät joko ajokorttiin tai direktiivin 2003/59/EY 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kuljettajan ammattipätevyyskorttiin kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen CAP-todistusten perusteella, voimassaoloaika on katsottava pidennetyksi seitsemällä kuukaudella kussakin tällaisessa ajokortissa tai kuljettajan ammattipätevyyskortissa ilmoitetusta päivästä.

3. Direktiivin 2003/59/EY liitteessä II tarkoitettujen kuljettajan ammattipätevyyskorttien voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella kussakin tällaisessa kortissa ilmoitetusta voimassaolon päättymispäivästä.

4. Jos jäsenvaltio katsoo, että jatkokoulutuksen suorittaminen tai siitä todistuksen antaminen, yhdenmukaistetun unionin koodin 95 merkitseminen tai kuljettajan ammattipätevyyskortin uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1, 2 ja 3 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välistä jaksoa tai tapauksen mukaan 1, 2 ja 3 kohdassa täsmennettyä seitsemän kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

5. Jos komissio toteaa 4 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona kyseisen jatkokoulutuksen suorittaminen tai siitä todistuksen antaminen, yhdenmukaistetun unionin koodin 95 merkitseminen tai kuljettajan ammattipätevyyskortin uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät jatkokoulutuksen suorittamisesta tai siitä todistuksen antamisesta, yhdenmukaistetun unionin koodin 95 merkitsemisestä tai kuljettajan ammattipätevyyskortin uusimisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä aiheutuneiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1, 2 ja 3 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1, 2 ja 3 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

3 artikla

Direktiivissä 2006/126/EY säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä direktiivin 2006/126/EY 7 artiklassa ja kyseisen direktiivin liitteessä I olevassa 3 kohdan d alakohdassa säädetään, ajokorttien voimassaoloaika, joka kyseisten säännösten mukaisesti olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella kussakin tällaisessa ajokortissa mainitusta voimassaolon päättymispäivästä.

2. Jos jäsenvaltio katsoo, että ajokorttien uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi 1 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen tarpeen mukaan. Pyyntö voi koskea 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välistä ajanjaksoa tai seitsemän kuukauden ajanjaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

3. Jos komissio toteaa 2 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 kohdassa säädettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona ajokorttien uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät ajokorttien uusimisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä johtuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

4 artikla

Asetuksessa (EU) N:o 165/2014 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 165/2014 23 artiklassa säädetään, mainitun artiklan 1 kohdassa säädetyt säännölliset tarkastukset, jotka olisi muutoin pitänyt tehdä tai olisi muutoin tehtävä 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana kyseisen kohdan mukaisesti, on tehtävä viimeistään seitsemän kuukauden kuluttua päivästä, jona ne olisi muutoin pitänyt tehdä kyseisen artiklan mukaisesti.

2. Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 165/2014 28 artiklassa säädetään, jos kuljettaja hakee kuljettajakortin uusimista kyseisen artiklan 1 kohdan mukaisesti 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava uusi kuljettajakortti viimeistään kahden kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Kyseisen asetuksen 35 artiklan 2 kohtaa sovelletaan kuljettajaan soveltuvin osin siihen asti, että kuljettaja saa kortin myöntäviltä viranomaisilta uuden kuljettajakortin, edellyttäen että kuljettaja voi osoittaa, että kuljettajakortin uusimista haettiin kyseisen asetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 165/2014 29 artiklan 4 kohdassa säädetään, jos kuljettaja hakee kuljettajakortin korvaamista kyseisen artiklan 4 kohdan mukaisesti 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava uusi kortti viimeistään kahden kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 165/2014 29 artiklan 5 kohdassa säädetään, kuljettaja voi jatkaa ajamista, kunnes kortin myöntäviltä viranomaisilta on saatu uusi kuljettajakortti, edellyttäen että kuljettaja voi osoittaa, että kuljettajakortti palautettiin toimivaltaiselle viranomaiselle kun se vahingoittui tai toimi virheellisesti, ja että sen korvaamista pyydettiin.

4. Jos jäsenvaltio katsoo, että säännöllisten tarkastusten tekeminen, kuljettajakorttien uusiminen tai kuljettajakorttien korvaaminen asetuksessa (EU) N:o 165/2014 vaaditulla tavalla ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1, 2 ja 3 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välistä ajanjaksoa, seitsemän kuukauden ajanjaksoa tai uuden kuljettajakortin toimittamiseen sovellettavia määräaikoja tai mitä tahansa niiden yhdistelmää. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

5. Jos komissio toteaa 4 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona säännöllisten tarkastusten tekeminen taikka kuljettajakorttien uusiminen tai korvaaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät säännöllisten tarkastusten tekemisestä, kuljettajakorttien uusimisesta tai kuljettajakorttien korvaamisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä aiheutuneiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1, 2 ja 3 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1, 2 ja 3 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

5 artikla

Direktiivissä 2014/45/EU säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä direktiivin 2014/45/EU 5 artiklan 1 kohdassa, 10 artiklan 1 kohdassa ja kyseisen direktiivin liitteessä II olevassa 8 kohdassa säädetään, sellaisten katsastusten määräajat, jotka kyseisten säännösten mukaisesti olisi muutoin pitänyt suorittaa tai muutoin olisi suoritettava 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella.

2. Sen estämättä, mitä direktiivin 2014/45/EU 8 artiklassa ja kyseisen direktiivin liitteessä II olevassa 8 kohdassa säädetään, katsastustodistusten, joiden voimassaoloaika on päättynyt tai päättyy 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, voimassaoloaika on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella.

3. Jos jäsenvaltio katsoo, että katsastusten suorittaminen tai katsastustodistusten antaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välistä jaksoa tai seitsemän kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

4. Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa säädettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona katsastusten suorittaminen tai katsastustodistusten antaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät katsastusten suorittamisesta tai katsastustodistusten antamisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä johtuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 ja 2 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

6 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 1071/2009 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1071/2009 13 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa säädetään, jos toimivaltainen viranomainen toteaa 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisen ajanjakson osalta, että kuljetusyritys ei täytä kyseisen asetuksen 5 artiklan b ja c alakohdassa säädettyjä maantiekuljetusyrityksen käytössä olevia ajoneuvoja koskevia vaatimuksia, tai toteaa kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen, 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisen kauden kokonaisuudessaan tai osittain kattavien vuosittaisten tilinpäätösten ja todistusten perusteella, että kuljetusyritys ei täytä kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä vakavaraisuutta koskevaa vaatimusta, toimivaltaisen viranomaisen kyseisen asetuksen 13 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan soveltamiseksi asettama määräaika ei saa ylittää 12:ta kuukautta.

2. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1071/2009 13 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa säädetään, jos toimivaltainen viranomainen on todennut 28 päivän toukokuuta 2020 ja [tämän asetuksen voimaantulopäivän] välisenä aikana, että kuljetusyritys ei täytä kyseisen asetuksen 5 artiklan b ja c kohdassa säädettyjä maantiekuljetusyrityksen käytössä olevia ajoneuvoja koskevia vaatimuksia tai kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa vahvistettua vakavaraisuutta koskevaa vaatimusta, ja asettanut kuljetusyritykselle määräajan tilanteen korjaamiseksi, toimivaltainen viranomainen voi pidentää kyseistä määräaikaa sillä edellytyksellä, että määräaika ei ole vielä päättynyt tämän asetuksen voimaantulopäivänä. Tällä tavoin pidennetty määräaika ei saa ylittää 12:ta kuukautta.

7 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 1072/2009 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1072/2009 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, yhteisön liikennelupien voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella. Oikeiksi todistetut jäljennökset pysyvät voimassa vastaavan ajan.

2. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1072/2009 5 artiklan 7 kohdassa säädetään, kuljettajatodistusten voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella.

3. Jos jäsenvaltio katsoo, että yhteisön liikennelupien tai kuljettajatodistusten uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välistä jaksoa tai seitsemän kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

4. Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa säädettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona yhteisön liikennelupien tai kuljettajatodistusten uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät yhteisön liikennelupien tai kuljettajatodistusten uusimisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä johtuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 ja 2 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

8 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 1073/2009 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1073/2009 4 artiklan 4 kohdassa säädetään, yhteisön liikennelupien voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella. Oikeiksi todistetut jäljennökset pysyvät voimassa vastaavan ajan.

2. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1073/2009 8 artiklan 3 kohdassa säädetään, lupaviranomaisen on tehtävä päätökset liikenteenharjoittajan 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana toimittamasta säännöllistä liikennettä koskevasta lupahakemuksesta kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämispäivästä. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1073/2009 8 artiklan 2 kohdassa säädetään, niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joilta on pyydetty tällaista hakemusta koskevaa suostumusta kyseisen artiklan 1 kohdan mukaisesti, on ilmoitettava hakemusta koskeva päätöksensä lupaviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa. Jos lupaviranomainen ei saa vastausta kolmen kuukauden kuluessa, kuultavien viranomaisten katsotaan antaneen suostumuksensa ja lupaviranomainen voi myöntää luvan.

3. Jos jäsenvaltio katsoo, että yhteisön liikennelupien uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi 1 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen tarpeen mukaan. Pyyntö voi koskea 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisiä ajanjaksoja tai seitsemän kuukauden ajanjaksoa tai mitä tahansa niiden yhdistelmää. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

4. Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 kohdassa säädettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona yhteisön liikennelupien uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät yhteisön liikennelupien uusimisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä johtuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

9 artikla

Direktiivissä (EU) 2016/798 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 13 kohdassa säädetään, yhtenäisten turvallisuustodistusten uusimisen määräajat, jotka olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella. Kyseiset yhtenäiset turvallisuustodistukset pysyvät voimassa vastaavan ajan.

2. Sen estämättä, mitä direktiivin (EU) 2016/798 12 artiklan 2 kohdassa säädetään, turvallisuuslupien voimassaoloaika, joka kyseisen säännöksen mukaisesti olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella.

3. Jos jäsenvaltio katsoo, että direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 8 kohdan mukaisesti myönnettyjen yhtenäisten turvallisuustodistusten uusiminen tai turvallisuuslupien voimassaoloajan jatkaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 kohdassa tarkoitettua 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välistä ajanjaksoa tai 2 kohdassa tarkoitettua seitsemän kuukauden ajanjaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

4. Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa säädettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona yhtenäisten turvallisuustodistusten uusiminen tai turvallisuuslupien voimassaoloajan jatkaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 8 kohdan mukaisesti myönnettyjen yhtenäisten turvallisuustodistusten uusimisesta tai turvallisuuslupien voimassaoloajan jatkamisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä aiheutuneiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 ja 2 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

10 artikla

Direktiivissä 2004/49/EY säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä direktiivin 2004/49/EY 10 artiklan 5 kohdassa säädetään, turvallisuustodistusten uusimisen määräajat, jotka olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella. Kyseiset turvallisuustodistukset pysyvät voimassa vastaavan ajan.

2. Sen estämättä, mitä direktiivin 2004/49/EY 11 artiklan 2 kohdassa säädetään, turvallisuuslupien uusimisen määräajat, jotka olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella. Kyseinen turvallisuuslupa pysyy voimassa vastaavan ajan.

3. Jos jäsenvaltio katsoo, että turvallisuustodistusten tai turvallisuuslupien uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 kohdassa tarkoitettua 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välistä ajanjaksoa tai 2 kohdassa tarkoitettua seitsemän kuukauden ajanjaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

4. Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa säädettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona turvallisuustodistusten tai turvallisuuslupien uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät turvallisuustodistusten tai turvallisuuslupien uusimisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä johtuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 ja 2 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

11 artikla

Direktiivissä 2007/59/EY säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä direktiivin 2007/59/EY 14 artiklan 5 kohdassa säädetään, lupakirjojen voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella kunkin tällaisen lupakirjan viimeisestä voimassaolopäivästä.

2. Sen estämättä, mitä direktiivin 2007/59/EY 16 artiklassa ja liitteessä II ja VII säädetään, määräaikaistarkastusten suorittamisen määräajat, jotka kyseisten säännösten mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella. Kyseisen direktiivin 14 artiklassa tarkoitetut lupakirjat ja 15 artiklassa tarkoitetut todistukset pysyvät voimassa vastaavan ajan.

3. Jos jäsenvaltio katsoo, että lupakirjojen uusiminen tai määräaikaistarkastusten suorittaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 kohdassa tarkoitettua 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välistä ajanjaksoa tai 2 kohdassa tarkoitettua seitsemän kuukauden ajanjaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

4. Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa säädettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona lupakirjojen uusiminen tai määräaikaistarkastusten suorittaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät lupakirjojen uusimisesta tai määräaikaistarkastusten suorittamisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä johtuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 ja 2 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

12 artikla

Direktiivissä 2012/34/EU säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä direktiivin 2012/34/EU 23 artiklan 2 kohdassa säädetään, jos toimilupaviranomainen on määrännyt säännöllisestä uudelleen tarkastelusta, uudelleen tarkastelun suorittamisen määräajat, jotka kyseisten määräysten mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella.

2. Sen estämättä, mitä direktiivin 2012/34/EU 24 artiklan 3 kohdassa säädetään, väliaikaisten toimilupien voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella kussakin väliaikaisessa toimiluvassa ilmoitetusta voimassaolon päättymispäivästä.

3. Sen estämättä, mitä direktiivin 2012/34/EU 25 artiklan 2 kohdassa säädetään, toimilupaviranomaisen on tehtävä päätös 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana jätetyistä hakemuksista viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua kaikkien asiaankuuluvien tietojen ja erityisesti kyseisen direktiivin liitteessä III tarkoitettujen tietojen toimittamisesta.

4. Jos jäsenvaltio katsoo, että säännöllisen uudelleen tarkastelun suorittaminen, toimilupien määräaikaisen peruuttamisen keskeyttäminen tai uusien toimilupien myöntäminen niissä tapauksissa, joissa toimiluvat on aiemmin peruutettu kokonaan, ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välistä jaksoa tai seitsemän kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

5. Jos komissio toteaa 4 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa säädettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona toimilupien määräaikaisen peruuttamisen keskeyttäminen tai uusien toimilupien myöntäminen niissä tapauksissa, joissa toimiluvat on aiemmin peruutettu kokonaan, ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät säännöllisen uudelleen tarkastelun suorittamisesta tai toimilupien määräaikaisen peruuttamisen keskeyttämisestä tai uusien toimilupien myöntämisestä niissä tapauksissa, joissa toimiluvat on aiemmin peruutettu kokonaan, käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä aiheutuneiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 ja 2 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

13 artikla

Rautatieyritysten toimilupien käsittely direktiivin 2012/34/EU mukaisesti, jos yritykset eivät täytä vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia

Sen estämättä, mitä direktiivin 2012/34/EU 24 artiklan 1 kohdassa säädetään, jos lupaviranomainen katsoo kyseisessä säännöksessä tarkoitetun, 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana tehdyn tarkistuksen perusteella, että rautatieyritys ei voi enää täyttää mainitun direktiivin 20 artiklassa tarkoitettuja vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia, se voi viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2021 päättää olla peruuttamatta asianomaisen rautatieyrityksen toimilupaa määräajaksi tai kokonaan edellyttäen, ettei turvallisuutta vaaranneta ja edellyttäen, että on olemassa realistiset mahdollisuudet rautatieyrityksen tyydyttävään taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn seuraavien seitsemän kuukauden kuluessa.

14 artikla

Direktiivissä 96/50/EY säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä direktiivin 96/50/EY 6 artiklan 2 kohdassa säädetään, lääkärintarkastuksessa käymisen määräajat, jotka kyseisen säännöksen mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella. Henkilöiden, joilta edellytetään kyseisen direktiivin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lääkärintarkastuksen läpäisemistä koskevan velvoitteen täyttämistä, pätevyyskirjat pysyvät voimassa vastaavan ajan.

2. Jos jäsenvaltio katsoo, että lääkärintarkastusten suorittaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi 1 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 kohdassa tarkoitettua 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välistä ajanjaksoa tai seitsemän kuukauden ajanjaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

3. Jos komissio toteaa 2 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 kohdassa säädettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona lääkärintarkastusten suorittaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät lääkärintarkastuksessa käymistä koskevien määräaikojen noudattamisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä johtuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

15 artikla

Direktiivissä (EU) 2016/1629 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä direktiivin (EU) 2016/1629 10 artiklassa säädetään, unionin sisävesialustodistusten voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella.

2. Sen estämättä, mitä direktiivin (EU) 2016/1629 28 artiklassa säädetään, kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvien asiakirjojen, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet direktiivin 2006/87/EY nojalla ennen 6 päivää lokakuuta 2018, voimassaoloaika, joka kyseisen säännöksen mukaisesti olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella.

3. Jos jäsenvaltio katsoo, että unionin sisävesialustodistusten tai 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 kohdassa tarkoitettua 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välistä ajanjaksoa tai 2 kohdassa tarkoitettua seitsemän kuukauden ajanjaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

4. Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa säädettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona unionin sisävesialustodistusten tai 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät unionin sisävesialustodistusten tai 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen uusimisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä johtuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 ja 2 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

16 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 725/2004 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 725/2004 3 artiklan 6 kohdassa säädetään, satamarakenteita koskevien turva-arviointien säännöllisen tarkistuksen suorittamisen määräajat, jotka kyseisen säännöksen mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn 30 päivään kesäkuuta 2021 saakka.

2. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 725/2004 liitteessä III olevan B osan 13.7 ja 18.6 kohdassa säädetään, erilaisten harjoitusten järjestämiselle asetetut 18 kuukauden määräajat, jotka kyseisten säännösten mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava kussakin tapauksessa pidennetyiksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella, mutta ei missään tapauksessa 30 päivää kesäkuuta 2021 pidemmälle.

3. Jos jäsenvaltio katsoo, että satamarakenteiden turva-arviointien tai asetuksen (EY) N:o 725/2004 liitteessä III olevan B osan 13.7 ja 18.6 kohdassa tarkoitettujen erilaisten harjoitusten järjestäminen ei todennäköisesti ole edelleenkään käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen ajanjaksojen ja määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 kohdassa tarkoitettua 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välistä ajanjaksoa tai 2 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja tai kuuden kuukauden ajanjaksoa tai mitä tahansa niiden yhdistelmää. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

4. Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjä ajanjaksoja ja määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona satamarakenteiden turva-arviointien tai erityyppisten harjoitusten järjestäminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät satamarakenteiden turva-arviointien tai asetuksen (EY) N:o 725/2004 liitteessä III olevan B osan 13.7 ja 18.6 kohdassa tarkoitettujen erilaisten harjoitusten järjestämisestä käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä aiheutuneiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

17 artikla

Direktiivissä 2005/65/EY säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1. Sen estämättä, mitä direktiivin 2005/65/EY 10 artiklassa säädetään, satamien turvallisuusarviointien ja satamaturvallisuussuunnitelmien uudelleen tarkastelun määräajat, jotka kyseisen artiklan mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava kussakin tapauksessa pidennetyiksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella, mutta ei missään tapauksessa 30 päivää kesäkuuta 2021 pidemmälle.

2. Sen estämättä, mitä direktiivin 2005/65/EY 7 artiklan 7 kohdassa ja liitteessä III säädetään, koulutusharjoitusten suorittamiselle asetetut 18 kuukauden määräajat, jotka kyseisen liitteen mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana, on katsottava kussakin tapauksessa pidennetyiksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella, mutta ei missään tapauksessa 30 päivää kesäkuuta 2021 pidemmälle.

3. Jos jäsenvaltio katsoo, että satamaturvallisuusarviointien tai satamaturvallisuussuunnitelmien uudelleen tarkastelu tai koulutusharjoitusten järjestäminen ei todennäköisesti ole edelleenkään käytännössä mahdollista 30 päivän huhtikuuta 2021 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen ajanjaksojen ja määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 kohdassa tarkoitettua 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välistä ajanjaksoa tai 2 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja tai kuuden kuukauden ajanjaksoa tai mitä tahansa niiden yhdistelmää. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2021.

4. Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjä ajanjaksoja ja määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona satamaturvallisuusarviointien ja satamaturvallisuussuunnitelmien uudelleen tarkastelun suorittaminen tai koulutusharjoitusten järjestäminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5. Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät satamaturvallisuusarviointien tai satamaturvallisuussuunnitelmien uudelleen tarkastelusta tai koulutusharjoitusten järjestämisestä käytännössä mahdotonta 1 päivän syyskuuta 2020 ja 30 päivän huhtikuuta 2021 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä johtuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ennen [tämän asetuksen voimaantulopäivä + 5 työpäivää]. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

18 artikla

Asetuksen (EU) 2020/698 nojalla tehdyt päätökset

Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuksiin, jotka on myönnetty asetuksen (EU) 2020/698 2 artiklan 6 kohdan, 3 artiklan 3 kohdan, 4 artiklan 5 kohdan, 11 artiklan 4 kohdan, 16 artiklan 6 kohdan ja 17 artiklan 5 kohdan nojalla annetuilla komission päätöksillä siltä osin kuin kyseisillä päätöksillä säännellään kohteen ja asiaankuuluvien määräaikojen osalta samoja asioita kuin tässä asetuksessa ja joissa säädetään pidemmälle jatkuvista määräaikojen pidennyksistä kuin tässä asetuksessa.

Jos kyseisillä päätöksillä säännellään kohteen ja asiaankuuluvien määräaikojen osalta samoja asioita kuin tässä asetuksessa eikä niissä säädetä pidemmälle jatkuvista määräaikojen pidennyksistä kuin tässä asetuksessa, sovelletaan tätä asetusta.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [XX tämän asetuksen voimaantulopäivästä + 8 työpäivää].

Sen 2 artiklan 6 kohtaa, 3 artiklan 4 kohtaa, 4 artiklan 6 kohtaa, 5 artiklan 5 kohtaa, 7 artiklan 5 kohtaa, 8 artiklan 5 kohtaa, 9 artiklan 5 kohtaa, 10 artiklan 5 kohtaa, 11 artiklan 5 kohtaa, 12 artiklan 6 kohtaa, 14 artiklan 4 kohtaa, 15 artiklan 5 kohtaa, 16 artiklan 5 kohtaa ja 17 artiklan 5 kohtaa sovelletaan kuitenkin [XX päivästä, jona tämä asetus tulee voimaan].

Tämän artiklan ensimmäinen, toinen ja kolmas kohta eivät vaikuta 2–18 artiklassa säädettyihin taannehtiviin vaikutuksiin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/698, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, covid-19:n leviämisen johdosta toteutettavista erityisistä ja väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimista tai niiden voimassaoloajan pidentämistä sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulutusten lykkäämistä tietyillä liikennelainsäädännön aloilla (EUVL L 165, 27.5.2020, s. 10).

(2)    Komission päätös (EU) 2020/1236, annettu 25 päivänä elokuuta 2020, luvan antamisesta Alankomaille pidentää tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/698 2 ja 3 artiklassa täsmennettyjä määräaikoja (EUVL L 282, 31.8.2020, s. 19); Komission päätös (EU) 2020/1235, annettu 26 päivänä elokuuta 2020, luvan antamisesta Kreikalle pidentää tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/698 4 artiklassa täsmennettyjä määräaikoja (EUVL L 282, 31.8.2020, s. 17); Komission päätös (EU) 2020/1219, annettu 20 päivänä elokuuta 2020, luvan antamisesta Italialle pidentää tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/698 2 artiklassa täsmennettyjä määräaikoja (EUVL L 277, 26.8.2020, s. 16); Komission päätös (EU) 2020/1240, annettu 21 päivänä elokuuta 2020, luvan antamisesta Bulgarialle pidentää tiettyä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/698 3 artiklassa täsmennettyä määräaikaa (EUVL L 284, 1.9.2020, s. 7); Komission päätös (EU) 2020/1282, annettu 31 päivänä elokuuta 2020, luvan antamisesta Ranskalle pidentää tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/698 11, 16 ja 17 artiklassa täsmennettyjä määräaikoja (EUVL L 301, 15.9.2020, s. 9); Komission päätös (EU) 2020/1237, annettu 25 päivänä elokuuta 2020, luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle pidentää tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/698 3 ja 11 artiklassa täsmennettyjä määräaikoja (EUVL L 282, 31.8.2020, s. 22).

(3)    Direktiivi 2006/126/EY, asetus (EU) N:o 165/2014, direktiivi 2014/45/EU, asetus (EY) N:o 1072/2009, asetus (EY) N:o 1073/2009 ja direktiivi 2007/59/EY,

(4)    Asiaa koskevat ilmoitukset julkaistiin 2.6.2020 (EUVL C 182I), 3.6.2020 (EUVL C 183I), 5.6.2020 (EUVL C 189), 8.6.2020 (EUVL C 190I), 9.6.2020 (EUVL C 193I) ja 15.6.2020 (EUVL C 200I).

(5)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle liikenteen vihreiden kaistojen päivittämisestä talouden pitämiseksi käynnissä covid-19-pandemian kiihtyessä uudelleen, asiakirja COM (2020) 685, 28.10.2020.

(6)    EUVL L 226, 10.9.2003, s. 4.

(7)    EUVL L 403, 30.12.2006, s. 18.

(8)    EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1.

(9)    EUVL L 127, 29.4.2014, s. 51.

(10)    EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51.

(11)    EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72.

(12)    EUVL L 300, 14.11.2009, s. 88.

(13)    EUVL L 138, 26.5.2016, s. 102.

(14)    EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44.

(15)    EUVL L 315, 3.12.2007, s. 51.

(16)    EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32.

(17)    EYVL L 235, 17.9.1996, s. 31.

(18)    EUVL L 252, 16.9.2016, s. 118.

(19)    EUVL L 389, 30.12.2006, s. 1.

(20)    EUVL L 129, 29.4.2004, s. 6.

(21)    EUVL L 310, 25.11.2005, s. 28.

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/698, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, covid-19:n leviämisen johdosta toteutettavista erityisistä ja väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimista tai niiden voimassaoloajan pidentämistä sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulutusten lykkäämistä tietyillä liikennelainsäädännön aloilla (EUVL L 165, 27.5.2020, s. 10).

(23)    Komission päätös (EU) 2020/1236, annettu 25 päivänä elokuuta 2020, luvan antamisesta Alankomaille pidentää tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/698 2 ja 3 artiklassa täsmennettyjä määräaikoja (EUVL L 282, 31.8.2020, s. 19); Komission päätös (EU) 2020/1235, annettu 26 päivänä elokuuta 2020, luvan antamisesta Kreikalle pidentää tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/698 4 artiklassa täsmennettyjä määräaikoja (EUVL L 282, 31.8.2020, s. 17); Komission päätös (EU) 2020/1219, annettu 20 päivänä elokuuta 2020, luvan antamisesta Italialle pidentää tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/698 2 artiklassa täsmennettyjä määräaikoja (EUVL L 277, 26.8.2020, s. 16); Komission päätös (EU) 2020/1240, annettu 21 päivänä elokuuta 2020, luvan antamisesta Bulgarialle pidentää tiettyä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/698 3 artiklassa täsmennettyä määräaikaa (EUVL L 284, 1.9.2020, s. 7); Komission päätös (EU) 2020/1282, annettu 31 päivänä elokuuta 2020, luvan antamisesta Ranskalle pidentää tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/698 11, 16 ja 17 artiklassa täsmennettyjä määräaikoja (EUVL L 301, 15.9.2020, s. 9); Komission päätös (EU) 2020/1237, annettu 25 päivänä elokuuta 2020, luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle pidentää tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/698 3 ja 11 artiklassa täsmennettyjä määräaikoja (EUVL L 282, 31.8.2020, s. 22).

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/59/EY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 ja neuvoston direktiivin 91/439/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 76/914/ETY kumoamisesta (EUVL L 226, 10.9.2003, s. 4).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajokorteista (uudelleenlaadittu teksti) (EUVL L 403, 30.12.2006, s. 18).

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1).

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1)

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/15/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 35).

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/45/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 51).

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 88).

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/798, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautateiden turvallisuudesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 102).

(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/700, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, direktiivien (EU) 2016/797 ja (EU) 2016/798 muuttamisesta niiden saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä säädettyjen määräaikojen jatkamiseksi (EUVL L 165, 27.5.2020, s. 27).

(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44).

(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/59/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 51).

(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32).

(38)    Neuvoston direktiivi 96/50/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteen kansallisten pätevyyskirjojen myöntämisperusteiden harmonisoinnista yhteisössä (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 31).

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1629, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista, direktiivin 2009/100/EY muuttamisesta ja direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 118).

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/87/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 82/714/ETY kumoamisesta (EUVL L 389, 30.12.2006, p. 1).

(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 725/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta (EUVL L 129, 29.4.2004, s. 6).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/65/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, satamien turvallisuuden parantamisesta (EUVL L 310, 25.11.2005, s. 28).