KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2011 osalta (tiivistelmä)

Kertomus Euroopan parlamentin vastuuvapauden myöntämistä koskevissa päätöslauselmissaan ja neuvoston vastuuvapauden myöntämistä koskevassa suosituksessaan varainhoitovuoden 2011 osalta esittämien pyyntöjen seurannasta

Alustavat huomautukset

Tämä on komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle vastuuvapautta varainhoitovuonna 2011 koskevien Euroopan parlamentin päätöslauselmien[1] ja neuvoston suosituksen[2] seurannasta. Se annetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 319 artiklan 3 kohdan, varainhoitoasetuksen 166 artiklan ja Euroopan kehitysrahaston (EKR) varainhoitoasetuksen 119 artiklan 5 kohdan nojalla.

Kertomuksessa keskitytään Euroopan parlamentin yleiseen talousarvioon liittyvää vastuuvapautta koskevissa päätöslauselmissaan esiin tuomiin neljään ensisijaiseen toimeen ja muihin keskeisiin pyyntöihin. Sen ohessa julkaistaan kaksi komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa, joissa on vastaukset 387:ään Euroopan parlamentin ja 87:ään neuvoston yksittäiseen pyyntöön, jotka liittyvät vastuuvapauden myöntämiseen.

Komissio aloittaa uusia toimia 181 pyyntöön liittyen (näistä 143 on Euroopan parlamentilta ja 38 neuvostolta). Komissio katsoo, että 252:n muun pyynnön (205 parlamentilta ja 47 neuvostolta) osalta edellytetyt toimenpiteet on jo toteutettu tai aloitettu, vaikka eräissä tapauksissa niiden tuloksia on vielä arvioitava. Komissio ei voinut hyväksyä 41:tä pyyntöä (joista 39 parlamentilta[3] ja 2 neuvostolta[4]) voimassaolevasta oikeudellisesta tai talousarviokehyksestä johtuvista syistä tai institutionaalisen roolinsa tai oikeuksiensa vuoksi. Mikäli komissio ei ole voinut hyväksynyt vastuuvapauden myöntämisestä vastaavan viranomaisen esittämiä pyyntöjä, perustelut esitetään tähän asiakirjaan liitetyissä kahdessa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

1.           Ensisijaiset toimet

Vuoden 2011 yleistä vastuuvapautta koskevissa päätöslauselmissa Euroopan parlamentti tuo esiin neljä ensisijaista tointa[5], jotka liittyvät institutionaaliseen vastuuseen ja rahoitukseen. Näistä pyynnöistä on keskusteltu laajasti vastuuvapausmenettelyn aikana erityisesti talousarvion valvontavaliokunnan jäsenten kanssa. Komissio osoitti olevansa vahvasti sitoutunut näihin ensisijaisiin toimiin[6].

1.1.        Tiedonanto EU:n talousarvion suojaamisesta

Euroopan parlamentti pyysi komissiota antamaan EU:n talousarvion suojaamisesta tiedonannon, jossa julkistetaan kaikki edellisen vuoden aikana oikaistut ja takaisin perityt määrät. Tämä tiedonanto annetaan syyskuussa 2013. Siitä käy ilmi, että oikaisut ja takaisinperinnät ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi. Tiedonannossa esitetään myös kumulatiivisia tietoja edellisillä ohjelmakausilla tehdyistä oikaisuista. Tiedonannon ohella komissio esittää aiempaa yksityiskohtaisempia tietoja rahoitusoikaisuista ja takaisinperinnästä myös Euroopan unionin vuoden 2012 konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedossa 6.

1.2.        Virhetasoihin liittyvät toimet

Yhteistyössä toteutetun hallinnoinnin virhetaso

- Euroopan parlamentti pyysi komissiota yhdenmukaistamaan käytäntöjä, jotka koskevat maksujen keskeyttämistä tai lykkäämistä tapauksissa, joissa jäsenvaltioiden valvontajärjestelmissä havaitaan huomattavia puutteita.

Kuten useista komission kertomuksista[7] käy ilmi, maksujen keskeyttämistä ja lykkäämistä käytetään paljon, ja komission vakaana aikomuksena on jatkaa näiden välineiden käyttämistä. Tähän liittyviä komission toimia on yhdenmukaistettu entisestään vuonna 2012 erityisesti koheesiopolitiikan alalla, jolla aluepolitiikan pääosastolla ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastolla on nyt käytössä yhdenmukainen lähestymistapa. Maatalousalasta voidaan todeta, että komission asetusta (EY) N:o 883/2006 muutettiin huhtikuussa 2013 tarkoituksena helpottaa, jäsenvaltioille myönnettäviin maaseudun kehittämistukiin liittyvien maksujen keskeyttämistä jo meneillään olevalla ohjelmakaudella silloin, kun puutteita havaitaan. Voimassa olevan oikeudellisen kehyksen puitteissa ei kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa täyttä yhdenmukaisuutta kaikilla toimintalohkoilla. Tulevaa ohjelmakautta 2014–2020 koskevassa komission ehdotuksessa rahastojen yhteisiksi säännöiksi maksujen keskeyttämistä yhdenmukaistetaan entisestään kaikkien kyseessä olevien rahastojen osalta, maaseudun kehittämisen osa-alue mukaan lukien. Lisäksi 26. kesäkuuta 2013 saavutettu poliittinen yhteisymmärrys yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta ja erityisesti horisontaalisen asetuksen 43 artiklasta helpottanee maatalousalaan liittyvien maksujen keskeyttämistä vakavien puutteiden tapauksessa ja mahdollistanee maksujen keskeyttämiseen liittyvien käytäntöjen lisäyhdenmukaistamisen kaikilla toimintalohkoilla.

- Komissiota pyydettiin vaatimaan, että jäsenvaltiot toimittavat sille luonnokset tukikelpoisuutta koskeviksi säännöiksi, jotta voitaisiin varmistaa, että ne vastaavat asiaa koskevia EU:n sääntöjä.

Tällä ohjelmakaudella on lainsäädäntävallan käyttäjän edellyttämällä tavalla tarkoitus määritellä kansallisen tason säännöt, jotta jäsenvaltiot voisivat käyttää samoja kansallisia, alueellisia ja paikallisia sääntöjä sekä puhtaasti kansallisissa ohjelmissa että EU:n rahoittamissa hankkeissa. Näin voitaisiin välttää menettelyjen vaikeutuminen entisestään ja vastata kritiikkiin siitä, että EU:n ohjelmista vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset eivät tunne kaikkia EU:n sääntöjä. Tämän vuoksi komissio on jatkanut sääntöjen yksinkertaistamiseen tähtääviä toimiaan ja toteuttaa tarvittavat toimet aina, kun kansallisten tukikelpoisuussääntöjen todetaan olevan joko liian monimutkaisia tai EU:n säännösten vastaisia. Lisäksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osalta on onnistuttu laajentamaan yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä. Tarkoituksena on korvata yksityiskohtaiset ja joskus raskaat kansalliset tukikelpoisuussäännöt joko kokonaan tai osittain uusilla silloin, kun se on tarpeen[8].

- Euroopan parlamentti pyysi komissiota keräämään jäsenvaltioilta tietoa siitä, missä määrin kansallisilla säännöillä vaikeutetaan turhaan talousarviohallintoa koskevaa unionin lainsäädäntöä (päällekkäinen kansallinen sääntely), ja raportoimaan asiasta parlamentille lokakuuhun 2013 mennessä.

Tämä koskee erityisesti ESR:a. Tästä syystä komissio aikoo esittää vastuuvapauden myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle lokakuussa 2013 kertomuksen kansallisesta ylisääntelystä ESR:n ohjelmissa.

Jotta tällaisen kansallisen ylisääntelyn vaikutukset saataisiin pidettyä kurissa, komission vuosia 2014–2020 koskevissa ehdotuksissa edellytetään selvästi, että jäsenvaltiot vähentävät edunsaajien hallinnollista taakkaa.

Koheesiopolitiikan alalla komissio käy jäsenvaltioiden kanssa kahdenvälisiä keskusteluja siitä, miten tilannetta voitaisiin parantaa sekä vuosien 2007–2013 ohjelmien toteutuksen aikana että valmisteltaessa vuosien 2014–2020 ohjelmia.

Komissio aikoo jatkaa kahdenvälistä yhteistyötään jäsenvaltioiden kanssa selvittääkseen mahdollisuuksia soveltaa entistä järjestelmällisemmin yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja.

Maaseudun kehittämisen oikeudellista kehystä koskevien ehdotusten mukaan jäsenvaltioiden on hallintoviranomaisten ja maksajavirastojen yhteisen arvioinnin keinoin varmistettava, että kaikki maaseudun kehittämistoimenpiteet, joita ne aikovat toteuttaa, ovat todennettavissa ja vertailtavissa.

Yleinen raportointi Euroopan parlamentille edellyttää kansallisella / alueellisella / paikallisella tasolla voimassa olevien tukikelpoisuussääntöjen järjestelmällistä tarkastelua. Komissio on valmis tiedottamaan parlamentille toimistaan, joilla se yhdessä jäsenvaltioiden kanssa pyrkii edistämään yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä ja vähentämään kansallista ylisääntelyä. Komissiolla ei kuitenkaan ole resursseja toteuttaa EU:n laajuista selvitystä asiasta.

- Komissiota pyydettiin tukemaan jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontaviranomaisia yksilöitäessä järjestelmällisiä virhelähteitä ja antamaan niille ohjeita yksinkertaistamispyrkimyksiä varten.

Komissio on toteuttanut pyydetyt toimet, ja niitä on selostettu pääosastojen vuoden 2012 toimintakertomuksissa. Se jatkaa merkittävää panostustaan toimenpiteisiin, joilla pyritään varmistamaan tukikelpoisuusvaatimusten tarkka noudattaminen ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen asianmukainen soveltaminen. Tätä varten se tarjoaa koulutusta ja ohjausta ohjelmien hallintoviranomaisille, joiden puolestaan olisi välitettävä tämä tietämys kaikille varojen hallinnoinnista vastaaville elimille. Lisäksi komissio antaa suosituksia sääntöjen yksinkertaistamiseksi, jos se havaitsee ohjelmatasolla monimutkaisia sääntöjä. Komissio on toimittanut jäsenvaltioille analyysin virhetyypeistä, joita EU:n tarkastuksissa on viime vuosina havaittu koheesiopolitiikan alalla. Se on myös ryhtynyt keräämään parhaita käytäntöjä ja mahdollisia tapoja, joilla jäsenvaltiot voivat korjata virheitä ja vähentää niiden esiintymistä. Maatalouden pääosasto teki jo vuonna 2012 maaseudun kehittämisen alaa koskevan laajan selvityksen, jonka tuloksena saatiin laadittua luettelo virheiden perimmäisistä syistä ja mahdollisista korjaavista toimista. Näistä on keskusteltu kaikkien jäsenvaltioiden kanssa eri tasoilla.

Maatalouden pääosasto on lisäksi vuonna 2013 käynnistänyt kaikkien jäsenvaltioiden kanssa uuden laajan aloitteen, joka käsittää analyysin, ehkäisevät toimet ja korjaavat toimet (ks. maatalouden pääosastoa koskeva kohta jäljempänä).

- Euroopan parlamentti pyysi komissiota soveltamaan suhteellisuusperiaatetta ja totesi, että uusi vaihe yksinkertaistamisessa on sähköisen hankehakemuksen ja raportoinnin pakollinen käyttö sekä asiakirjojen ja menettelyjen yhdenmukaistaminen ja standardointi.

Sähköisten apuvälineiden käyttö ei aina ole mahdollista, joten niiden käyttö määrätään pakolliseksi vain, jos se ei muodosta estettä tietyille edunsaajien ryhmille.

Menettelyjen ja asiakirjojen yhdenmukaistamisesta ja standardoinnista voidaan todeta, että se vaikuttaa jäsenvaltioiden hallinnon sisäiseen organisointiin. Asetuksissa vahvistetaan keskeiset määritysperusteet ja järjestelmiä koskevat vaatimukset, jotka muodostavat perustan kaikille asianomaisille menettelyille.

- Komissiota pyydettiin yhdenmukaistamaan perusteet, joita käytetään esitettäessä varaumia vuotuisissa toimintakertomuksissa, ja erilaiset menetelmät, joita käytetään julkisissa hankinnoissa esiintyvien virheiden ilmaisemiseen määrällisesti maatalouden ja koheesiopolitiikan aloilla.

Komissio on samaa mieltä yhdenmukaistamisen tarpeesta tässä asiassa ja tukee tätä aloitetta. Aluepolitiikan pääosasto käynnisti osana vuoden 2010 vastuuvapauden myöntämistä koskevaa seurantaa hankkeen, jonka tarkoituksena on saattaa ajan tasalle koheesiopolitiikasta vastaavien yksiköiden käyttämä menetelmä julkisiin hankintoihin liittyvien virheiden ilmaisemiseen määrällisesti. Tavoitteena on laatia ohjeet kaikille yhteistyössä hallinnoitavia toimia hoitaville yksiköille ja mahdollisesti myös muille yksiköille. Tämä hanke on vielä kesken, mutta komissio pystynee tekemään asiasta päätöksen vuoden 2013 toisella puoliskolla.

Komission horisontaaliset yksiköt päivittivät lisäksi marraskuussa 2012 virhetason määrittelyä koskevia sisäisiä ohjeitaan sekä perusteita, joiden perusteella vahvistuslausumaan voidaan tehdä varauma julkisiin hankintamenettelyihin liittyvien virheiden varalta, kun on kyse suorien menojen toteutuksesta. Näillä ohjeilla pyrittiin takaamaan avoimuus ja vertailukelpoisuus sekä tuottamaan realistinen laskelma EU:n talousarvioon kohdistuvasta todellisesta taloudellisesta riskistä ja huomioimaan samalla asianmukaisesti vakavien menettelyllisten virheiden mahdollinen vaikutus maineeseen. Komission pääosastot sovelsivat näitä ohjeita ensimmäistä kertaa vuoden 2012 toimintakertomuksissaan. Komission tarkoituksena on arvioida ohjeidensa tarkistamistarvetta vuoden 2012 raportointijakson päättämisen yhteydessä.

- Euroopan parlamentti pyysi komissiota nopeuttamaan tarkastus- ja rahoitusoikaisumenettelyjä ja varsinkin harkitsemaan rahoitusoikaisuun johtavan niin kutsutun kuulemismenettelyn eri vaiheiden yhdistämistä.

Tätä käytäntöä on sovellettu jo vuodesta 2012 koheesiopolitiikan alalla, jolla tarkastuksia ja oikeudellisia menettelyjä koskevat kuulemismenettelyt on yhdistetty prosessin nopeuttamiseksi. Tämän ansiosta jo vuonna 2012 voitiin aloittaa noin 100 toimenpideohjelmaa koskevat rahoitusoikaisumenettelyt. Muilla toimintalohkoilla on tarkoitus ottaa käyttöön sama käytäntö seuraavalla rahoituskaudella, mutta tämä riippuu paljolti lainsäätäjän antamasta alakohtaisesta lainsäädännöstä.

Maatalouden alalla ei ole mahdollista yhdistää rahoitusoikaisumenettelyn eri vaiheita yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 26. kesäkuuta 2013 saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen muodostaman oikeudellisen kehyksen rajoissa. Komissio harkitsee, voitaisiinko menettelyä nopeuttaa muilla sitä koskevilla muutoksilla (erityisesti vahvistamalla tiukemmat määräajat menettelyn eri vaiheille).

- Komissiota pyydettiin arvioimaan EU:n talousarvion eri toimintalohkojen varainhoidossa saavutettua edistymistä pyrittäessä saamaan myönteinen tarkastuslausuma sekä raportoimaan tästä arvioinnista maaliskuuhun 2014 mennessä[9].

Komissio aikoo arvioida edistymistä asiassa ja tehdä siitä selkoa vuoden 2013 vuotuisissa toimintakertomuksissa ja yhteenvetokertomuksessa.

Euroopan parlamentti esitti saman ensisijaisen toimen yhteydessä vielä erikseen kolmea pääosastoa koskevia pyyntöjä:

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto

Euroopan parlamentti kehottaa maatalouden ja maaseudun pääosastoa mukauttamaan maksujen keskeyttämistä / lykkäämistä koskevia käytäntöjään, raportoimaan kesäkuun 2013 loppuun mennessä työryhmän edistymisestä ja tukemaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä poistaa ohjelmistaan ehdot, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että ne aiheuttavat vaikeuksia täytäntöönpanossa ja valvonnassa.

Komission asetusta (EY) N:o 883/2006 muutettiin huhtikuussa 2013 tarkoituksena helpottaa jäsenvaltioille myönnettäviin maaseudun kehittämistukiin liittyvien maksujen keskeyttämistä jo meneillään olevalla ohjelmakaudella silloin, kun hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnassa havaitaan puutteita.

Voimassa olevan oikeudellisen kehyksen puitteissa ei kuitenkaan ole mahdollista täysin yhdenmukaistaa maksujen keskeyttämiseen ja lykkäämiseen liittyviä toimia kaikilla toimintalohkoilla (ks. 1.2 kohta).

Tulevaa ohjelmakautta 2014–2020 koskevassa komission ehdotuksessa rakennerahastojen yhteisiksi säännöiksi maksujen keskeyttämistä yhdenmukaistetaan entisestään kaikkien kyseessä olevien rahastojen osalta, maaseudun kehittämisen osa-alue mukaan lukien (ks. asiakirjan COM(2012) 496 final 74 artikla). Lisäksi 26. kesäkuuta 2013 saavutettu poliittinen yhteisymmärrys yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta helpottanee maatalousalaan liittyvien maksujen keskeyttämistä ”vakavien puutteiden” tapauksessa verrattuna voimassa oleviin säännöksiin, joiden mukaan maksut voidaan keskeyttää vasta kun sama sääntöjenvastaisuus on johtanut kahteen rahoitusoikaisuun.

Pyydetty raportti toimitettiin Euroopan parlamentille kesäkuussa 2013 (SWD(2013)244 final).

Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto

Euroopan parlamentti kehottaa alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastoa toteuttamaan täysimääräisesti kaikki nykyiset ehkäisevät ja korjaavat toimet ja vaatii, että seuraavan sukupolven ohjelmiin sisällytetään ehdotuksen mukaisesti nettomääräisten oikaisujen periaate. Päätöslauselmassa myös kehotetaan komissiota puolustamaan alkuperäistä kantaansa, jonka mukaan takautuvia hankkeita[10] ei voida hyväksyä.

Komissio aikoo edelleen seurata tilannetta valppaasti, ja se on sitoutunut käyttämään kaikkia olemassa olevia välineitä aina kun se on tarpeen. Rahoitusoikaisujen tapauksessa jäsenvaltiot voivat kuitenkin voimassa olevien säännösten mukaan käyttää varat uudelleen, jos ne hyväksyvät ehdotetut oikaisut (asetuksen (EY) N:o 1083/2006 98 artikla). Komission päättämät rahoitusoikaisut ovat muutoin nettomääräisiä. Ohjelmakauden lopussa komissio soveltaa tarvittaessa rahoitusoikaisuja jäljellä oleviin olennaisiin virheisiin, ja nämä voivat olla nettomääräisiä. Ohjelmakauden 2014–2020 osalta komissio puolustaa määrätietoisesti ehdotustaan siitä, että oikaisujen on oltava nettomääräisiä sen jälkeen, kun tilinpäätös on toimitettu.

Tämän ohjelmakauden niin kutsutuista takautuvista hankkeista voidaan todeta, että komissio on toteuttanut erityistoimia niihin liittyvien toimintariskien lievittämiseksi antamalla vuonna 2013 lisää opastusta ja ohjeita niille muutamille jäsenvaltioille, joita asia koskee, ja pyytämällä kansallisia tarkastajia kiinnittämään erityistä huomiota näihin riskialttiimpiin hankkeisiin ja käytäntöihin.

Komissio ehdotti ohjelmakautta 2014–2020 varten, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot eivät saisi valita tukikelpoisiksi toimia, jotka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaan ennen rahoituksen hakemista.

Keskitetyn hallinnoinnin virhetaso

TUTKIMUKSEN JA INNOVOINNIN PÄÄOSASTO

Euroopan parlamentti pyysi komissiota antamaan kesäkuun 2013 loppuun mennessä kertomuksen, jossa arvioidaan vuotta 2011 koskevassa yhteenvetokertomuksessa ilmoitettujen yksinkertaistamistoimien vaikutusta tutkimustoiminnan toimintalohkon virhetasoon. Komissio toimitti kertomuksen (10.7.2013)[11], jossa tarkastellaan yksinkertaistamistoimien ja tarkastusstrategiaa koskevien parannusten tuloksia erityisesti tarkastustaakan vähentämiseksi toteutettujen toimien sekä edunsaajille ja tarkastajille tarjotun opastuksen osalta.

1.3.        Arviointikertomus (SEUT-sopimuksen 318 artikla) ja toiminnantarkastusten lisääminen

Euroopan parlamentti pyysi komissiota korostamaan (Eurooppa 2020 ‑strategian) lippulaivahankkeiden tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä. Se kehottaa myös lisäämään toiminnantarkastuksia.

Komissio on osana vuotta 2012 koskevaa arviointikertomusta esittänyt toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin 26. kesäkuuta 2013. Toimintasuunnitelmassa esitettyihin toimiin kuuluu strategisen suunnittelun ja ohjelmoinnin kierroksesta saatujen toiminnan tuloksia koskevien tietojen sisällyttäminen arviointikertomukseen. Tähän kuuluu edistymisen ja toiminnan tulosten seurantaan liittyvien osatekijöiden sisällyttäminen vuoden 2014 hallintosuunnitelmaan (tavoitteiden, tulosindikaattoreiden ja niihin liittyvien erityistavoitteiden vahvistaminen ohjelmakohtaisesti, arviointien suunnittelu). Vuotuisissa toimintakertomuksissa syvennetään raportointia siitä, miten taloudellisia ja henkilöresursseja käytetään toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen ja miten näillä politiikoilla on saatu aikaan lisäarvoa EU:n tasolla. Arviointikertomuksiin sisällytetään lisää edistymistä ja toiminnan tuloksia koskevia tietoja, mukaan lukien toiminnantarkastusten tulokset ja niiden johdosta toteutetut toimet.

Mitä tulee pyyntöön määritellä selkeämmin EU:n tuoma lisäarvo, voidaan todeta, että komissio on jo esittänyt tätä koskevan käsitteen, ja sitä on käytetty vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen (SEC(2011) 867) puitteissa toteutettavia seuraavan sukupolven ohjelmia koskevan ehdotuksen pohjana. Tämän seurauksena useimpiin uusiin ohjelmiin sisältyy tätä keskeistä kysymystä koskeva väliarviointi.

Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista ja muista vastaavista aloitteista voidaan todeta, että komissio on sisällyttänyt uutta ohjelmasukupolvea koskeviin ehdotuksiinsa osatekijöitä, joiden avulla pyritään luomaan vahvempi, ensisijaisten tavoitteiden tehokkaaseen ja tulokselliseen saavuttamiseen keskittyvä tuloskehys. Seuraava monivuotinen rahoituskehys tarjoaa lisäksi mahdollisuuden luoda vahvemmat seuranta- ja arviointijärjestelyt, mikä puolestaan mahdollistaa paremman raportoinnin. Komissio aikoo raportoida siitä, miten tavoitteiden saavuttamisessa edistytty sekä Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamista edistävien rahoitusohjelmien että muiden, EU:n muita tavoitteita tukevien ohjelmien yhteydessä.

Euroopan parlamentin pyynnöstä saada käyttöönsä kaikki arviointikertomukset voidaan todeta, että voimassa olevien arviointistandardien mukaan arviointitulokset on julkistettava. Tätä käytäntöä on noudatettava, ellei julkistamatta jättämistä voida perustella Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla. SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukainen kertomus sisältää luettelon tehdyistä arvioinneista ja hypertekstilinkit vastaaviin asiakirjoihin.

1.4.        Tuloja ja perinteisiä omia varoja koskevat toimet

- Euroopan parlamentti kehottaa komissiota antamaan parlamentille arvion uudistetun tullikoodeksin kattavan soveltamisen lykkäämisestä aiheutuvista kustannuksista hyvissä ajoin vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyä varten. Se myös pyytää komissiota kokoamaan luotettavaa aineistoa tulli- ja arvonlisäverotulojen vajeesta jäsenvaltioissa ja raportoimaan asiasta puolivuosittain parlamentille. Parlamentti pyytää lisäksi komissiota määrittämään toimia, joilla voitaisiin parantaa tullien ja arvonlisäveron kantamisen tehokkuutta ja vaikuttavuutta jäsenvaltioissa.

Uudistetun tullikoodeksin soveltamisen lykkäämisestä aiheutuvien kustannusten arvioinnista komissio toimitti parlamentille vastauksen 12. huhtikuuta 2013[12].

Mitä tulee pyyntöön koota luotettavaa aineistoa tulli- ja arvonlisäverotulojen vajeesta jäsenvaltioissa, komissio on osallistunut parlamentin tilaamaan tutkimukseen. Tutkimuksessa, jonka nimenä on ”From Shadow to Formal Economy: levelling the Playing field in the Single Market”, keskitytään tekemään selkoa näistä vajeista ja niiden vaikutuksesta jäsenvaltioiden talouteen ja sisämarkkinoihin. Lisäksi komissio julkisti vuonna 2009 tutkimuksen alv-vajeen arvioinnista. Tutkimuksen ajan tasalle saatettu versio on tarkoitus toimittaa parlamentille ja muille toimielimille lokakuun 2013 loppuun mennessä.

Tullien ja arvonlisäveron kantamisen tehokkuutta ja vaikuttavuutta jäsenvaltioissa parantavien toimien määrittämisestä voidaan todeta, että komissio antaa tähän liittyvää teknistä apua tietyille jäsenvaltioille.

- Euroopan parlamentti kehottaa komissiota määrittämään kanavat, jotka antavat mahdollisuuden veropetoksiin ja veronkiertoon, ja edistämään asianmukaisia vastatoimia, arvioimaan keräämättä jäävien tulojen vaikutuksen unionin käytössä oleviin omiin varoihin, puuttumaan ripeästi mahdollisuuksiin ohjata varoja pois normaaleista rahoitusprosesseista ja toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan, että kaikenlainen offshore-rakenteisiin liittyvä pankkitoiminta tehdään laittomaksi.

Euroopan parlamentti odotti myös saavansa kahden kuukauden kuluessa päätöslauselman antamisesta luonnoksia lainsäädäntöehdotuksiksi, joilla lakkautetaan mahdollisuus käyttää veroparatiiseja.

Komissio on ryhtynyt monenlaisiin toimiin tukeakseen jäsenvaltioita veropetosten ja veronkierron torjunnassa.

Komissio hyväksyi 6. joulukuuta 2012 kattavan ja laajakantoisen toimintasuunnitelman veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi (komission toimintasuunnitelma, COM(2012) 722) ja siihen liittyvät kaksi suositusta[13].

Alv- ja tullitulojen osalta komissio teki 11. heinäkuuta 2012 kunnianhimoisen ehdotuksen direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (COM(2012)363). Jos nämä uudet säännöt hyväksytään, ne yhdenmukaistaisivat ja tehostaisivat EU:n tulojen suojaamista. Vero- ja tullitulojen kantaminen kuuluu kuitenkin jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan. Komissio antoi lisäksi 6. kesäkuuta 2013 neuvostolle ja Euroopan parlamentille tiedonannon ”Savukkeiden salakuljetuksen ja tupakkatuotteiden muun laittoman kaupan tehokkaampi torjunta – Kokonaisvaltainen EU:n strategia”.

Mitä tulee veropetoksiin ja veronkiertoon mahdollisuuden antavien kanavien määrittämiseen ja niitä koskevien vastatoimien edistämiseen sekä pyyntöön kieltää offshore-rahoitustoiminta, voidaan todeta, että edellä mainituilla kahdella suosituksella edistetään toimia, joilla voidaan puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veroparatiisien muodostamaan ongelmaan. Näiden suositusten noudattamista jäsenvaltioissa valvoo komission kesäkuussa 2013 perustama verotusalan hyvän hallintotavan foorumi.

Komissio tekee myös tiivistä yhteistyötä OECD:n kanssa veropohjan kaventumista ja voitonsiirtoja koskevaa ongelmaa käsittelevän toimintasuunnitelman laatimiseksi. Toimintasuunnitelma on tarkoitus esittää elokuun 2013 alussa[14].

Kun on kyse keräämättä jäävien tulojen vaikutuksesta unionin käytössä oleviin omiin varoihin, komissio painottaa, että kullakin tulovirralla on erilainen riskiprofiili. Komissio on toistuvasti kehottanut jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota perinteisten omien varojen kantamiseen liittyviin ongelmiin. Se on pyrkinyt lisäämään tietoisuutta asiasta soveltamalla taloudellisen vastuun periaatetta tapauksissa, joissa tulojen kantamatta jäämisen voidaan osoittaa johtuneen jäsenvaltiosta. Alv:n tapauksessa jäsenvaltioilla on merkittävä taloudellinen syy varmistaa tehokas veronkanto: jokaisesta kannetusta eurosta vähintään 97 senttiä menee kansalliseen talousarvioon, kun taas EU:lle siitä ohjataan vain 3 sentin osuus.

Mitä tulee pyyntöön saada kahden kuukauden kuluessa luonnoksia lainsäädäntöehdotuksiksi, joilla lakkautetaan mahdollisuus käyttää veroparatiiseja, komissio katsoo, että edellä mainituilla suosituksilla voidaan puuttua kyseiseen ongelmaan tehokkaasti ja tuloksekkaasti.

2.           Vuotta 2010 koskevan vastuuvapausmenettelyn seuranta

2.1.        Vuosikertomus Euroopan parlamentille rahoitusjärjestelyjä koskevista välineistä

Euroopan parlamentti kehottaa uudelleen komissiota arvioimaan rahoitusjärjestelyjä koskevista välineistä koheesiopolitiikan alalla ohjelmakaudella 2007–2013 saadut kokemukset ja laatimaan näitä välineitä koskevan riskinarvioinnin.

Kuten vuoden 2010 vastuuvapauden myöntämistä koskevassa seurantakertomuksessa[15] todettiin, komissio lähetti helmikuussa 2012 Euroopan parlamentille koheesiopolitiikan rahoitusvälineitä koskevan valmisteluasiakirjan[16], jossa analysoitiin rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden täytäntöönpanosta meneillään olevalla ohjelmakaudella saatuja kokemuksia ja ehdotettiin sääntelykehyksen lujittamista vuoden 2013 jälkeen. Joulukuussa 2012 komissio toimitti parlamentille kaksi muuta kertomusta, joista ensimmäinen käsitteli komission asiantuntija-arvioijien verkoston avulla toteuttamaa arviointia EAKR:n hyödyntämisestä rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden tueksi. Toinen kertomus puolestaan perustui neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muutokseen, jossa jäsenvaltioille asetettiin velvoite raportoida virallisesti rahoitusjärjestelyjä koskeviin välineisiin liittyvistä toimista vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen yhteydessä[17]. Komission yksiköt toteuttavat parhaillaan jatkotoimia näiden kertomusten päätelmien perusteella.

2.2.        Vastuuketju

Euroopan parlamentin mukaan komissio on toistuvasti jättänyt huomiotta parlamentin pyynnön siitä, että vuotuisiin toimintakertomuksiin lisättäisiin asiasta vastaavan komission jäsenen allekirjoitus. Kuten vuoden 2010 vastuuvapauden myöntämistä koskevassa seurantakertomuksessa todettiin, tämä olisi komission sisäisen hallintorakenteen vastaista. Kollegion päätöksen mukaisesti päävastuu talous- ja henkilöresurssien hallinnoinnista on tapauskohtaisesti pääjohtajilla tai toimialajohtajilla, jotka kantavat hallintovastuunsa allekirjoittamalla omaa alaansa koskevat vuotuiset toimintakertomukset. Tämän jälkeen kollegio ottaa poliittisen vastuun antamalla yhteenvetokertomuksen varainhoitoasetuksen 66 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

3.           Horisontaaliset näkökohdat

3.1.        Komission ja jäsenvaltioiden velvollisuudet yhteistyössä toteutettavassa hallinnoinnissa

Euroopan parlamentti katsoo, että komission olisi annettava jäsenvaltioille ohjeita mielekkäiden vuotuisten yhteenvetojen laatimiseksi ja että nämä yhteenvedot olisi annettava parlamentille eikä niitä pitäisi antaa yksinomaan kyseisen jäsenvaltion kielellä.

Jäsenvaltioille on vuonna 2010 annettu vuotuisten yhteenvetojen muotoa ja sisältöä koskevat ohjeet sekä niitä koskeva malli. Varmuustasosta voidaan todeta, että tarkastusviranomaisten vuotuiset tarkastuskertomukset ja -lausunnot muodostavat perustan vuotuisten toimintakertomusten vahvistuslausumille ja sisältävät yksityiskohtaisempaa tietoa kuin vuotuiset yhteenvedot. Tämän vuoksi komissio katsoo, että yhteenvedoista saatava lisäarvo on vähäinen, kuten parlamentille toukokuussa 2011 toimitettu ulkopuolisen tahon laatima selvitys[18] osoitti.

Kaikki rakennerahastoja koskevat varainhoitovuosien 2010 ja 2011 vuotuiset yhteenvedot toimitettiin Euroopan parlamentille niiden alkuperäisellä kielellä. Jos jäsenvaltioita vaadittaisiin toimittamaan yhteenvetonsa muulla kielellä kuin jäsenvaltion omalla kielellä, tämä vaikuttaisi voimassa oleviin jäsenvaltioiden kielten käyttöä koskeviin säännöksiin (asetus N:o 1, 2 artikla). Komissio pyrkii suhteellisuus- ja kustannustehokkuusperiaatteet asianmukaisesti huomioon ottaen toimittamaan kyseisten asiakirjojen tärkeimmistä kohdista käännöksen englannin kielellä edellyttäen, että ne eivät sisällä luottamuksellista tietoa ja että tehtävään varataan riittävästi aikaa.

Lopuksi Euroopan parlamentti kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa mallin kansallisille vahvistuslausumille.

Neuvoston ja Euroopan parlamentin päästessä sopimukseen monivuotisesta rahoituskehyksestä komissio esitti lausuman, jossa se totesi olevansa valmis tarkastelemaan pyyntöä laatia malli kansallisille vahvistuslausumille, jotka jäsenvaltioiden on annettava asianmukaisella poliittisella tasolla. Komissio on halukas kutsumaan nämä molemmat toimielimet ja muita sidosryhmiä asiaa pohtivaan työryhmään, jotta asiassa voitaisiin antaa suosituksia tämän vuoden loppuun mennessä.

3.2.        Komission johdon antamien tietojen luotettavuus

Euroopan parlamentti esittää, että vuotuiseen toimintakertomukseen sisällytettyjen määrien, erityisesti jäännösvirhetason laskennassa käytettyjen määrien, ja tilinpäätöksessä esitettyjen takaisinperintää tai rahoitusoikaisuja koskevien tietojen välille luotaisiin selvä yhteys. Vuotuiseen toimintakertomukseen sisällytettyjen määrien, erityisesti jäännösvirhetason laskennassa käytettyjen määrien, ja vuoden 2012 konsolidoidussa tilinpäätöksessä esitettyjen takaisinperintää tai rahoitusoikaisuja koskevien tietojen välille on luotu selvä yhteys. Yksityiskohtaisia tietoja näistä seikoista esitetään vuoden 2012 vuotuisissa toimintakertomuksissa ja vuoden 2012 yhteenvetokertomuksessa.

Lisäksi komissio antaa vuosittain, ensimmäisen kerran syyskuussa 2013, tiedonannon EU:n talousarvion suojaamisesta (ks. 1.1 kohta).

3.3.        Petostentorjuntastrategia

Euroopan parlamentti kehottaa komissiota raportoimaan kussakin pääosastossa käyttöön otetuista petostentorjuntastrategioista ja arvioimaan niitä. Komissio painottaa, että valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vuotuisissa toimintakertomuksissa viitataan petosten torjuntaa koskevien strategioiden hyväksymiseen ja toteuttamiseen. Komissio raportoi parlamentille ja neuvostolle vuonna 2014 petostentorjuntastrategiansa täytäntöönpanosta. Ensin komissio esittää kertomuksen EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta vuonna 2013.

3.4.        Tupakkateollisuus

Euroopan parlamentti kehottaa komissiota raportoimaan siitä, kuinka se aikoo parantaa määräyksiään, jotka koskevat mahdollisten eturistiriitojen ja nk. pyöröovitapausten ennakoivan hallinnoinnin käyttöönottoa, ja kuinka se on pannut täytäntöön WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 5 artiklan 3 kohdan. Komissiota kehotetaan myös toimittamaan yhteenveto kaikista (julkisista ja muista kuin julkisista) asiakirjoista ja kaikista henkilöistä, jotka osallistuvat neljästä yhteistyösopimuksesta käytäviin neuvotteluihin.

Komissio katsoo, että voimassa oleva, kaikkiin toimielimiin sovellettava oikeudellinen kehys ja kunkin toimielimen vahvistamat täytäntöönpanosäännökset tarjoavat vakaan perustan kaikkien eturistiriitoihin liittyvien seikkojen käsittelemiseksi, nk. pyöröovitapaukset mukaan lukien. Komissio edistää aktiivisesti näiden sääntöjen soveltamista.

Mitä tulee tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen 5 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanoa koskeviin ohjeisiin, komissio uskoo, että komission jäseniin ja henkilöstöön sovellettavat eettiset normit ovat täysin yhteensopivia tämän säännöksen kanssa, kuten selitetään puheenjohtaja Barroson 12. helmikuuta 2013 parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puheenjohtajan Matthias Grooten kirjeeseen antamassa vastauksessa, 9. marraskuuta 2012 annetussa puitesopimuksen toteutusta koskevassa kaksivuotiskertomuksessa ja vastauksissa parlamentin jäsenten kirjallisiin kysymyksiin E-011643/2012 ja E-001718/2013.

Tietojen toimittamista koskevista järjestelyistä puolestaan on sovittu talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajan Michael Theurerin ja komissaari Šemetan välisen kirjeenvaihdon tuloksena.

4.           Erityiskysymykset

4.1.        Unionin ulkopuolelle suunnattu tuki, myös Euroopan kehitysrahastot (EKR)

Mitä tulee EU:n apuun Haitille, Euroopan parlamentti kehottaa komissiota julkaisemaan luettelon unionin tukemista hankkeista, esittämään budjettituen tuloksellisuutta koskevat indikaattorit ja soveltamaan vuodesta 2013 alkaen komission tiedonannossa ”Kolmansille maille annettavaa EU:n budjettitukea koskeva uusi lähestymistapa” asetettuja uusia budjettitukiperusteita.

Luettelo unionin Haitissa rahoittamista hankkeista on toimitettu parlamentille 11. helmikuuta 2013. Arvio näiden hankkeiden kestävyydestä viiden vuoden aikavälillä on tekeillä. Loppuraportti valmistunee vuoden 2014 toisella neljänneksellä.

Haitia koskevan vuoden 2010 ohjelman taustan, tavoitteet ja yksityiskohdat esittelevä toimenpideasiakirja on julkistettu[19]. Se sisältää myös arvion budjettitukikelpoisuudesta.

Budjettituen uusia sääntöjä sovelletaan kaikkiin uusiin budjettitukiohjelmiin, jotka on allekirjoitettu 1. tammikuuta 2013 tai sen jälkeen.

Valmistellakseen EKR:n mahdollista tulevaa sisällyttämistä EU:n talousarvioon komissio on ehdottanut, että 11. EKR:ää koskevia jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien jakoperusteita yhdenmukaistetaan EU:n talousarvion yhteydessä sovellettavien BKTL-perusteiden kanssa. Lisäksi komissio ehdottaa, että 11. EKR:ää koskevat säännökset saatetaan mahdollisuuksien mukaan vastaamaan talousarviosta rahoitettavia rahoitusvälineitä koskevia säännöksiä (kehitysyhteistyön rahoitusväline ja yhteiset täytäntöönpanosäännöt mukaan lukien) ja talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta. Samalla pyritään kuitenkin ottamaan huomioon Cotonoun sopimukseen kirjatut kumppanuusperiaatteet.

4.2.        Petostentorjuntavirasto (OLAF)

Euroopan parlamentti kehottaa varmistamaan täyden avoimuuden siltä osin kuin on kyse perusoikeuksien noudattamisesta OLAFin tutkimusten aikana. OLAFin tutkimusten yhteydessä mahdollisesti tapahtuneiden perusoikeusloukkauksien arviointi kuuluu toimivaltaisille tuomioistuimille.

Asetuksen (EY) N:o 1073/1999 12 artiklan 3 kohdan toisen kohdan mukaan OLAFin pääjohtaja toimittaa säännöllisesti kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viraston tutkimusten tuloksista.

4.3.        Unionin erillisvirastoja / yhteisyrityksiä koskevat komissiolle esitetyt pyynnöt

Monet Euroopan parlamentin pyynnöt käsittelevät virastoja koskevan varainhoidon ja lainsäädännön yksinkertaistamista. Komissio on parhaillaan tarkistamassa erillisvirastoihin sovellettavaa varainhoidon puiteasetusta yhdenmukaistaakseen tekstin uuden varainhoitoasetuksen kanssa ja ratkaistakseen ne ongelmat, joita virastot ja komissio joutuvat toistuvasti kohtaamaan.

Uusien henkilöstösääntöjen yhteydessä on 110 artiklan sanamuotoa tarkistettu yksinkertaisen ja joustavan soveltamisen varmistamiseksi, kun on kyse henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamissäännöistä. Komission on kuitenkin vaikea esittää parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle perusteltu päätös aina kun henkilöstösääntöjen 110 artiklan soveltamisen yhteydessä syntyy erimielisyyttä. Tämä johtaisi resurssien suhteettomaan käyttöön ja viivästyksiin, jotka vaarantaisivat oikeusvarmuuden.

Mitä tulee pyyntöihin, jotka koskevat tiettyjen virastojen[20] välisten synergiaetujen selvittämistä, komissio aikoo yhteisen lähestymistavan täytäntöönpanosta esittämänsä suunnitelman mukaisesti arvioida tapauskohtaisesti mahdollisuudet joko palvelujen yhteiskäyttöön läheisen sijainnin tai toisiaan lähellä olevien politiikanalojen perusteella tai sellaisten virastojen yhdistämiseen, joilla on päällekkäisiä tehtäviä ja jotka voisivat toimia tehokkaammin osana laajempaa rakennetta. Komissio teki ehdotuksen CEPOLin yhdistämisestä Europoliin maaliskuussa 2013 (COM(2013)173).

* * *

[1]               Yleisen talousarvion toteuttamista vuonna 2011 koskevat vastuuvapauden myöntämismenettelyt, tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset komissiota koskevassa vastuuvapausmenettelyssä, EKR:n ja erillisvirastojen vastuuvapausmenettelyt. Asiakirjat P7_TA(2013)0122, P7_TA(2013)0123, P7_TA(2013)0125 ja P7_TA(2013)0134 saatavilla osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+20130417+TOC+DOC+XML+V0//FI.

[2]               Asiakirjat 5754/13 ADD 1, 5752/13 ADD 1 ja 5752/1/13 REV 1 osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/committees/en/cont/publications.html?id=CONT00004#menuzone.

[3]               Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselmia koskevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 5, 7, 35–36, 40, 42, 51, 54, 68, 75, 81, 87, 119–120, 138, 148, 150–152, 187–188, 193–195, 201, 203, 221–222, 227, 241, 247, 249, 255, 277, 288, 292, 298, 308 ja 338 kohta.

[4]       Ks. neuvoston suositusta koskevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 78 ja 80 kohta.

[5]               Ensisijainen toimi 1: Komission tiedonanto unionin talousarvion suojaamisesta. Ensisijainen toimi 2: Virhetasoihin liittyvät toimet, mukaan lukien kolme erityiskysymystä, jotka koskevat maataloutta, aluepolitiikkaa ja tutkimustoimintaa. Ensisijainen toimi 3: Arviointikertomus (SEUT-sopimuksen 318 artikla). Ensisijainen toimi 4: Tulot ja perinteiset omat varat.

[6]               Ks. komission jäsenen Algirdas Šemetan kirje (22.2.2013) osoitteessa

                http://www.europarl.europa.eu/document/activities/cont/201302/20130225ATT61662/20130225ATT61662EN.pdf.

[7]               Näitä ovat muun muassa seuraavat: neljännesvuosittaiset kertomukset väliaikaistileistä talousarvion valvontavaliokunnalle, vuoden 2011 konsolidoidun tilinpäätöksen liitetieto 6, aluepolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuotuiset toimintakertomukset vuosilta 2011 ja 2012.

[8]               Ks. komissaari Algirdas Šemetan kirje, alaviite 6.

[9]               Pääjohtajien laatimat vuotuiset toimintakertomukset ja komission hallintosaavutuksista laadittava yhteenvetokertomus vuodelta 2013.

[10]             Nämä ovat hankkeita, jotka on toteutettu kokonaan ennen rahoitushakemuksen tekemistä.

[11]             Ares(2013) 2634919 - 10.7.2013.

[12]             Ares(2013) 684754 - 12.4.2013.

[13]             Komission suositus, annettu 6 päivänä joulukuuta 2012, aggressiivisesta verosuunnittelusta (C(2012) 8806 final) ja komission suositus, annettu 6 päivänä joulukuuta 2012, toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla (C(2012) 8805 final).

[14]             http://www.oecd.org/ctp/BEPSActionPlan.pdf

[15]             KOM(2012) 585 lopullinen.

[16]             SWD(2012) 36 final.

[17]          Ares(2012)1518077 ja 1518161 – 18.12.2012.

[18]             Ares(2011) 505770.

[19]             http://ec.europa.eu/europeaid/documents/aap/2010/af_aap-spe_2010_hti_p2.pdf

[20]             CEPOL- EUROPOL, CEDEFOP- ETF, EUROFOUND-EU-OSHA.