52010PC0396

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, luvan antamisesta Italian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä /* KOM/2010/0396 lopull. - NLE 2010/0213 */


[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 23.7.2010

KOM(2010)396 lopullinen

2010/0213 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

luvan antamisesta Italian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA |

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Neuvosto voi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annetun direktiivin 2006/112/EY (jäljempänä ’alv-direktiivi’) 395 artiklan 1 kohdan mukaan antaa yksimielisesti komission ehdotuksesta jäsenvaltiolle luvan soveltaa mainitun direktiivin säännöksistä poikkeavia erityistoimenpiteitä arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseksi tai tietyntyyppisten veropetosten tai veron kiertämisen estämiseksi. Italian tasavalta pyysi kirjeessään, jonka komission pääsihteeristö kirjasi vastaanotetuksi 10. joulukuuta 2009, lupaa jatkaa verovapautuksen myöntämistä sellaisille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 30 000 euroa. Komissio on antanut direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Italian tasavallan pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 11. tammikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Italian tasavallalle 12. tammikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki pyynnön arvioimiseen tarvittavat tiedot. |

Yleinen tausta Alv-direktiivin XII osaston 1 luvussa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus soveltaa pieniin yrityksiin erityisjärjestelmiä, kuten mahdollisuutta myöntää verovapautus sellaisille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto on tiettyä rajaa alempi. Tällainen vapautus tarkoittaa sitä, ettei verovelvollisen tarvitse kantaa arvonlisäveroa luovutuksistaan tai suorituksistaan, minkä vuoksi verovelvollinen ei voi vähentää arvonlisäveroa tuotantopanoksistaan. Tämä toimenpide otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön neuvoston direktiivin 67/228/ETY 14 artiklan säännösten mukaisesti. Jäsenvaltiot, jotka eivät käyttäneet mainitussa säännöksessä säädettyä mahdollisuutta, pystyivät kuitenkin myöhemmin direktiivin 77/388/ETY 24 artiklan 2 kohdan b alakohdan (uudelleenlaatimisen jälkeen alv-direktiivin 285 artiklan ensimmäinen kohta) mukaisesti myöntämään arvonlisäverovapautuksen ainoastaan sellaisille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto oli enintään 5 000 euroa. Italian tasavalta ei käyttänyt hyväkseen neuvoston direktiivin 67/228/ETY 14 artiklassa säädettyä mahdollisuutta. Koska Italian tasavallassa on paljon verovelvollisia, joiden vuosittainen liikevaihto on erittäin alhainen, se pyysi vuonna 2007 poikkeusta yksinkertaistaakseen pieniin toimijoihin sovellettavia alv-velvoitteita ja tehdäkseen veronkannon helpommaksi kansalliselle verohallinnolle. Neuvoston päätöksellä 2008/737/EY (EUVL L 249, 18.9.2008, s. 13) annettiin Italian tasavallalle lupa myöntää 31. joulukuuta 2010 asti vapautus sellaisille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 30 000 euroa, ja mahdollisuus korottaa tätä rajaa reaaliarvon säilyttämiseksi. Italian tasavalta on nyt pyytänyt tämän verovelvollisille vapaaehtoisen toimenpiteen voimassaolon pidentämistä. Komissio sisällytti 29. lokakuuta 2004 annettuun alv-velvoitteiden yksinkertaistamista koskevaan direktiiviehdotukseensa (KOM(2004) 728 lopullinen) säännöksiä, joiden tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus myöntää verovapautus sellaisille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 100 000 euroa, ja mahdollisuus tarkistaa tämä määrä vuosittain. Neuvosto ei kuitenkaan ole vielä tässä vaiheessa päässyt ehdotuksesta yhteisymmärrykseen. Italian tasavallan antamien tietojen mukaan toimenpiteen soveltamisen johdosta lopullisessa kulutusvaiheessa kerättyjen verotulojen kokonaismäärä on alentunut arviolta 0,2 prosenttia, joka vastaa alkuperäisen poikkeuksen myöntämishetkellä tehtyjä arvioita. Sen vuoksi ehdotetaan, että poikkeuksen soveltamista jatkettaisiin ainakin 31. joulukuuta 2013 asti tai siihen asti, kun tulee voimaan direktiivi vuosittaisen liikevaihdon raja-arvoista, joiden alittuessa verovelvolliset voidaan vapauttaa arvonlisäverosta. |

Voimassa olevat aiemmat säännökset Komissio teki vuonna 2004 ehdotuksen jäsenvaltioille annettavasta mahdollisuudesta korottaa verovelvollisille annettavan arvonlisäverovapautuksen vuosittaisen liikevaihdon raja-arvo 100 000 euroon (KOM(2004) 728 lopullinen). |

Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Ei sovelleta. |

INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI |

Intressitahojen kuuleminen |

Ei koske tätä ehdotusta. |

Asiantuntijatiedon käyttö |

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen. |

Vaikutusten arviointi Päätöksen tavoitteena on jatkaa yksinkertaistusta, jolla poistetaan monia alv-velvoitteita yrityksiltä, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 30 000 euroa, minkä vuoksi toimenpiteellä voi olla myönteisiä vaikutuksia. Koska poikkeuksen soveltamisala on suppea ja sen voimassaoloaika rajallinen, vaikutukset ovat joka tapauksessa rajalliset. |

EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT |

Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Luvan antaminen Italian tasavallalle jatkaa sellaisen direktiivistä 2006/112/EY poikkeavan toimenpiteen soveltamista, joka koskee yrityksiin, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 30 000 euroa, sovellettavan yksinkertaistuksen käyttöönottoa. |

Oikeusperusta Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annetun alv-direktiivin 2006/112/EY 395 artikla. |

Toissijaisuusperiaate Ehdotus kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta. |

Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: |

Päätös koskee jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä annettavaa lupaa eikä siihen liity velvollisuuksia. |

Koska poikkeuksen soveltamisala on rajoitettu, erityistoimenpide on tavoitteeseensa nähden oikeasuhteinen. |

Sääntelytavan valinta |

Ehdotettu sääntelytapa: Päätös. |

Muut sääntelytavat eivät tulisi kyseeseen seuraavasta syystä: Alv-direktiivin 395 artiklan mukaan yhteisistä alv-säännöistä voidaan poiketa vain, jos neuvosto antaa siihen luvan yksimielisellä päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta. Neuvoston päätös on parhaiten soveltuva sääntelytapa, koska se voidaan osoittaa yksittäisille jäsenvaltioille. |

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET |

Ehdotuksella ei ole vaikutusta unionin talousarvioon. |

LISÄTIEDOT |

Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke |

Ehdotus sisältää raukeamislausekkeen. |

2010/0213 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu […] päivänä […] kuuta […],

luvan antamisesta Italian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY[1] ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

1. Italia pyysi kirjeessään, jonka komission pääsihteeristö kirjasi vastaanotetuksi 10 päivänä joulukuuta 2009, lupaa ottaa käyttöön direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeava toimenpide, jotta verovelvollisille myönnettävää verovapautusta voitaisiin jatkaa. Kyseisellä toimenpiteellä nämä verovelvolliset olisivat edelleen vapautettuja tietyistä tai kaikista direktiivin 2006/112/EY XI osaston 2–6 luvussa tarkoitetuista arvonlisäveroon (alv) liittyvistä velvoitteista.

2. Komissio antoi Italian pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 11 päivänä tammikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Italialle 12 päivänä tammikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki pyynnön arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

3. Jäsenvaltioilla on jo käytettävissään direktiivin 2006/112/EY XII osastossa tarkoitettu pienten yritysten erityisjärjestelmä. Tämä pidennetty toimenpide poikkeaa mainitun direktiivin 285 artiklasta ainoastaan siltä osin, että tässä järjestelmässä Italiaan sovellettava vuosittaisen liikevaihdon raja-arvo on korkeampi kuin 5 000 euron raja-arvo.

4. Luvan antamisesta Italian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä 15 päivänä syyskuuta 2008 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2008/737/EY[2] Italialle annettiin lupa vapauttaa poikkeuksellisena toimenpiteenä 31 päivään joulukuuta 2010 sellaiset verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 30 000 euroa. Koska tämän korkeamman raja-arvon vuoksi pienimpiin yrityksiin sovelletaan vähemmän alv-velvoitteita ja verovelvolliset voivat edelleen valita tavanomaiset alv-järjestelyt, Italialle olisi myönnettävä lupa jatkaa toimenpiteen soveltamista rajoitetun ajan.

5. Komissio sisällytti alv-velvoitteiden yksinkertaistamisesta annetun neuvoston direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta 29 päivänä lokakuuta 2004 antamaansa ehdotukseen[3] säännöksiä, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat vahvistaa alv-vapautusjärjestelmässä sovellettavaksi vuosittaisen liikevaihdon raja-arvoksi enintään 100 000 euroa tai sen vasta-arvo kansallisena valuuttana ja tarkistaa tämän enimmäismäärän vuosittain. Italian esittämä pidennyspyyntö vastaa mainittua ehdotusta, josta neuvosto ei vielä ole päässyt yhteisymmärrykseen.

6. Italian antamien tietojen perusteella toimenpide on jo alentanut lopullisessa kulutusvaiheessa kerättyjen verotulojen kokonaismäärää arviolta alle 0,2 prosenttia.

7. Poikkeus ei vaikuta arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY 285 artiklassa säädetään, Italialle annetaan lupa vapauttaa arvonlisäverosta verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 30 000 euroa.

Italia saa korottaa tätä raja-arvoa vapautuksen reaaliarvon säilyttämiseksi.

2 artikla

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu järjestelmä on vapaaehtoinen verovelvollisille.

3 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011 sellaisen direktiivin voimaantulopäivään, jolla muutetaan vuosittaisen liikevaihdon raja-arvoja, joiden alittuessa verovelvollisille voidaan myöntää alv-vapautus, ja joka tapauksessa enintään 31 päivään joulukuuta 2013.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[1] EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

[2] EUVL L 249, 18.9.2008, s. 13.

[3] KOM(2004) 728 lopullinen.