<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.15-->
  <head>
    <title>2025-03-202503C113202301370-00-TRA-DOC-FI-CONCL-C-0137-23-202408056-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="4/09/2024" name="CustomProvisoryEditionDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="27/11/2024 17:40:02" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="CNC" name="TypeDoc"/>
    <meta content="yloZ3u8/6cr65lVAF2uTn0IUNkR0c+92+D/vGKEKq0VjW45GgRvAzWNj7jH9SocVOleQ0zEXpe1UlCdxRhniAeocR3xVgTjiTq0snM+hnqs+fJY2b+FBqq/oxD1wt3Qel+JGQvFBOH3fkhAu0I8vVMiLJyews9+ZiFl92cHjfSc=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="ekholli" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0137" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2023" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="ekholli" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_orange" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="CNC_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 04-09-24 15:42:52" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="7ace5e4c3bce48cbbab32ba388ad8d14" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0137" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Ratkaisuehdotus – Athanasios Rantos – Asia C‑137/23</div>
      <div id="rId21" style="default">Alsen</div>
    </div>
    <p class="C36Centre" id="para-1" title="page-1">
      JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-2" title="page-1">
      ATHANASIOS RANTOS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-3" title="page-1">
      5 päivänä syyskuuta 2024  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">1</a>
</span>)
      
    </p>
    <p class="C38Centregrasgrandespacement" id="para-4" title="page-1">
      Asia C‑137/23 [Alsen]  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-2" href="#t-2">i</a>
</span>)
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-5" title="page-1">
      X
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-6" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-7" title="page-1">
      Staatssecretaris van Financiën
    </p>
    <p class="C39Centreespacement" id="para-8" title="page-1">
      (Ennakkoratkaisupyyntö – Hoge Raad der Nederlanden (ylin tuomioistuin, Alankomaat))
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-9" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Verotus – Direktiivi 2003/96/EY – Energiatuotteiden ja sähkön verotus – 14 artiklan 1 kohdan c alakohta – Euroopan unionin aluevesillä tapahtuvassa laivaliikenteessä polttoaineena käytettävien energiatuotteiden verovapautus – Aluksen käyttövoimana käytettävä dieselöljy, joka ei sisällä edellytettävää merkitsemisainetta veron määräämiseksi – Direktiivi 95/60/EY – Kaasuöljyn ja lentopetrolin merkitseminen veron määräämiseksi – Valmistevero – Direktiivi 2008/118/EY – Valmisteveroja koskeva yleinen järjestelmä – 7 artiklan 2 kohta – Valmisteverosaatavan syntyminen – Valmisteveron alaisten tavaroiden luovutus kulutukseen – Valmisteveron alaisten tavaroiden, joista ei ole kannettu valmisteveroa, hallussapito väliaikaisen verottomuuden järjestelmän ulkopuolella – 8 artiklan 1 kohta – Valmisteverovelvollinen – Valmisteveron alaisen tavaran haltija – Valtuutetun varastonpitäjän toimittama valmisteveron alainen tavara – Dieselöljy, joka ei sisällä merkitsemisainetta veron määräämiseksi – Suhteellisuusperiaate
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-3">
      
        <br/>
      
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">I </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Johdanto</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan direktiivin 2003/96/EY (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-3" href="#t-3">2</a>
</span>) 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään lähinnä, että jäsenvaltioiden on vapautettava verosta energiatuotteet, jotka toimitetaan käytettäviksi polttoaineina laivaliikenteeseen (kalastus mukaan lukien) unionin aluevesillä muutoin kuin yksityisillä huvialuksilla, edellytyksin, jotka jäsenvaltioiden on vahvistettava verovapautuksien oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi ja veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten estämiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Voidaanko Euroopan unionin aluevesillä kaupallisissa tarkoituksissa tapahtuvassa laivaliikenteessä käytettävään dieselöljyyn, joka ei sisällä edellytettyä vähimmäismäärää merkitsemisaineena käytettävää kemiallista ainetta ja jonka yhteydessä ei kuitenkaan voida minkään seikan perusteella päätellä, että kyseessä on valmisteveroihin liittyvä petos, veron kiertäminen tai muu väärinkäytös, soveltaa kyseisen direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua verovapautusta? Hoge Raad der Nederlanden (ylin yleinen tuomioistuin, Alankomaat) tiedustelee lähinnä tätä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat moottorisäiliöaluksen omistava ja sen kapteenina toimiva luonnollinen henkilö (jäljempänä pääasian valittaja) ja Staatssecretaris van Financiën (valtiovarainministeriön valtiosihteeri, Alankomaat). Ennakkoratkaisupyynnössä on kyse jälkiverotuspäätöksestä, joka koskee Euroopan unionin aluevesillä tapahtuvassa laivaliikenteessä polttoaineena käytettävän sellaisen dieselöljyn valmisteveroa, joka ei täytä veron määräämiseksi tehtävää merkitsemisestä koskevia vaatimuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">II </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivi 2003/96</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2003/96 johdanto-osan 3 ja 23 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-19" title="page-4">
      ”(3) Sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja yhteisön muiden politiikkojen tavoitteiden toteutuminen edellyttävät, että useimpien energiatuotteiden osalta – – vahvistetaan verotuksen vähimmäistasot yhteisön tasolla.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-20" title="page-4">
       – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-21" title="page-5">
      (23) Voimassa olevien kansainvälisten velvoitteiden ja yhteisön yritysten kilpailuaseman säilyttämisen vuoksi on suositeltavaa soveltaa edelleen poikkeuksia, jotka koskevat muussa lento- ja meriliikenteessä kuin huvialusten yksityiskäytössä käytettäviä energiatuotteita, mutta jäsenvaltioiden olisi voitava rajoittaa kyseisiä poikkeuksia.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 1 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-23" title="page-5">
      ”Jäsenvaltioiden on kannettava energiatuotteista ja sähköstä veroa tämän direktiivin mukaisesti.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-25" title="page-5">
      ”– – sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön muiden säännösten soveltamista, jäsenvaltioiden on vapautettava verosta jäljempänä luetellut tuotteet edellytyksin, jotka jäsenvaltioiden on vahvistettava verovapautuksien oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi ja veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten estämiseksi:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-26" title="page-5">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-27" title="page-5">
      c) energiatuotteet, jotka toimitetaan käytettäviksi moottoripolttoaineina laivaliikenteeseen (kalastus mukaan lukien) yhteisön aluevesillä muutoin kuin yksityisillä huvialuksilla, ja aluksilla tuotettavaan sähköön.
    </p>
    <p class="C10Marge1" id="para-28" title="page-5">
      Tässä direktiivissä ’yksityisellä huvialuksella’ tarkoitetaan alusta, jota luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö käyttää sen omistajana, vuokraajana tai sen muulla tavoin käyttöönsä saaneena muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin – –.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivi 95/60/EY</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 95/60/EY (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-4" href="#t-4">3</a>
</span>) johdanto-osan ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-31" title="page-5">
      ”tässä direktiivissä säädetyt yhteisön toimenpiteet eivät ole ainoastaan tarpeellisia vaan välttämättömiä sisämarkkinoiden tavoitteiden toteuttamiseksi; jäsenvaltiot eivät pysty kukin osaltaan toteuttamaan näitä tavoitteita – –,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-32" title="page-5">
      direktiivissä N:o 92/82/ETY[ (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-5" href="#t-5">4</a>
</span>)] vahvistetaan tiettyjen kivennäisöljyjen ja erityisesti tiettyjen kaasuöljy- ja lentopetroliluokkien valmisteverojen vähimmäismääriä koskevat säännökset,
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-33" title="page-6">
      sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on vahvistettava yhteiset säännöt sellaisen kaasuöljyn ja lentopetrolin veron määräämiseksi suoritettavasta merkitsemisestä, joilta ei ole kannettu kyseisten polttoaineena käytettävien kivennäisöljyjen tavanomaista veron määrää”.
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 1 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-35" title="page-6">
      ”1. Rajoittamatta veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskevia kansallisia säännöksiä jäsenvaltioiden on sovellettava tämän direktiivin säännösten mukaista merkitsemisjärjestelmää:
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">kaikkiin CN-koodiin 2710 00 69 kuuluviin kaasuöljytyyppeihin, jotka on luovutettu kulutukseen direktiivin [92/12] 6 artiklan mukaisesti ja vapautettu valmisteverosta tai joista on kannettu muu kuin direktiivin [92/82] 5 artiklan 1 kohdassa säädetty valmisteveron määrä,</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">CN-koodiin 2710 00 55 kuuluvaan lentopetroliin, joka on luovutettu kulutukseen direktiivin [92/12] 6 artiklan mukaisesti ja vapautettu valmisteverosta tai josta on kannettu muu kuin direktiivin [92/82] 8 artiklan 1 kohdassa säädetty valmisteveron määrä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-38" title="page-6">
      2. Jäsenvaltiot voivat kansanterveyteen tai turvallisuuteen liittyvistä syistä tai muista teknisistä syistä myöntää poikkeuksia 1 kohdassa säädetyn merkitsemisjärjestelmän soveltamisesta, jos ne toteuttavat verovalvontaa koskevat aiheelliset toimenpiteet.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-39" title="page-6">
      – – ”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 2 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-41" title="page-6">
      ”1. Merkitsemisaine on kemiallisten lisäaineiden, jotka on lisättävä veroviranomaisten valvonnassa viimeistään ennen kyseisten kivennäisöljyjen luovutusta kulutukseen, tarkkaan määritelty yhdistelmä. – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 95/60 3 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-43" title="page-6">
      ”Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että merkittyjä tuotteita ei käytetä väärin – –”.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-44" title="page-7">
      Jäsenvaltioiden on säädettävä, että ensimmäisessä kohdassa mainituissa tapauksissa kyseisten kivennäisöljyjen käyttöä on pidettävä asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön rikkomisena. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava aiheelliset toimenpiteet kaikkien tämän direktiivin säännösten täysimittaiseksi soveltamiseksi ja erityisesti määrättävä seuraamuksista, joita sovelletaan näiden toimenpiteiden rikkomiseen; näiden seuraamusten on oltava tehokkaita ja oikein suhteutettuja ja niillä on oltava pelotevaikutus.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivi 2008/118/EY</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/118/EY (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-6" href="#t-6">5</a>
</span>) johdanto-osan kahdeksannessa perustelukappaleessa todettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-47" title="page-7">
      ”Koska sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta on tarpeen, että valmisteveron käsite ja valmisteverosaatavan syntymistä koskevat edellytykset ovat samat kaikissa jäsenvaltioissa, on tarpeen selventää [unionin] tasolla, milloin valmisteveron alaiset tavarat luovutetaan kulutukseen ja kuka on velvollinen maksamaan valmisteveron.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-49" title="page-7">
      ”1. Valmisteverosaatava syntyy siinä jäsenvaltiossa ja sinä ajankohtana, jossa ja jolloin tavarat luovutetaan kulutukseen.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-50" title="page-7">
      2. Tätä direktiiviä sovellettaessa kulutukseen luovutuksena pidetään:
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-51" title="page-7">
      a) valmisteveron alaisten tavaroiden poistumista, sääntöjenvastainen poistuminen mukaan lukien, väliaikaisen verottomuuden järjestelmästä;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-52" title="page-7">
      b) valmisteveron alaisten tavaroiden hallussapitoa väliaikaisen verottomuuden järjestelmän ulkopuolella, jos valmisteveroa ei ole kannettu [unionin] lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten nojalla;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-53" title="page-7">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin 8 artiklan 1 kohdassa säädettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-55" title="page-7">
      ”Valmisteverovelvollinen on
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-56" title="page-7">
      a) silloin, kun valmisteveron alaiset tuotteet poistuvat 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta väliaikaisen verottomuuden järjestelmästä:
    </p>
    <p class="C11Marge1avecretrait" id="para-57" title="page-7">
      i) valtuutettu varastonpitäjä, rekisteröity vastaanottaja tai muu henkilö, joka poistaa valmisteveron alaiset tavarat – –, tai jos on kyse sääntöjenvastaisesta poistamisesta verottomasta varastosta, muu henkilö, joka on osallistunut tällaiseen poistamiseen;
    </p>
    <p class="C11Marge1avecretrait" id="para-58" title="page-8">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-59" title="page-8">
      b) edellä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun valmisteveron alaisten tavaroiden hallussapidon osalta valmisteveron alaisia tavaroita hallussa pitävä henkilö tai muut niiden hallussapitoon osallistuvat henkilöt;
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-60" title="page-8">
      – –”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Täytäntöönpanopäätös 2011/544/EU</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Täytäntöönpanopäätöksen 2011/544/EU (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-7" href="#t-7">6</a>
</span>) johdanto-osan ensimmäisessä perustelukappaleessa todettiin seuraavaa: ”Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja erityisesti veropetosten estämiseksi direktiivissä 95/50/EY säädetään sellaisen CN-koodin 2710 00 69 kaasuöljyn ja sellaisen CN-koodin 2710 00 55 petrolin tunnistamisessa käytettävästä yhteisestä merkintäjärjestelmästä, jotka on luovutettu kulutukseen valmisteveroa kantamatta tai joista kannetaan alennettua valmistusveroa.”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Täytäntöönpanopäätöksen 2011/544 1 artiklassa säädettiin seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-64" title="page-8">
      ”Tämän päätöksen liitteessä eritelty Solvent Yellow 124 on direktiivissä 95/60/EY säädetty kaikkien CN-koodien 2710 19 41, 2710 19 45 ja 2710 19 49 kaasuöljyjen sekä CN-koodin 2710 19 25 petrolin merkitsemisessä käytettävä yhteinen merkitsemisaine veron määräämiseksi.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-65" title="page-8">
      Jäsenvaltioiden on vahvistettava merkitsemisaineen määräksi vähintään 6 mg ja enintään 9 mg merkitsemisainetta kivennäisöljylitrassa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alankomaiden oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valmisteverolainsäädännön yksinkertaistamisesta ja yhtenäistämisestä 31.10.1991 annetun lain (wet van 31 oktober 1991, houdende vereenvoudiging en uniformering van de accijnswetgeving) (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-8" href="#t-8">7</a>
</span>) (jäljempänä valmisteverotuslaki) 66 §:n 1 momentin a kohdalla, sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa, pannaan täytäntöön muun muassa direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetty vapautus.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2008/118 7 artiklan 2 kohta ja 8 artiklan 1 kohdan b alakohta on saatettu osaksi Alankomaiden oikeusjärjestystä valmisteverotuslain 2 §:n 1 momentin b kohdalla ja 51 artiklalla, sellaisina kuin niitä sovellettiin pääasian tosiseikkojen tapahtuma-aikaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">III </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal"> Pääasia, ennakkoratkaisukysymykset ja asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Saksassa asuva pääasian valittaja omistaa moottorisäiliöaluksen, jota hän käyttää kivennäisöljyn kuljettamiseen sisävesiliikenteessä Euroopan unionin alueella kolmansien lukuun maksua vastaan (jäljempänä säiliöalus). Tässä säiliöaluksessa on sekä taka- että etupuolella säiliö, jossa säilytetään aluksen käyttövoimana käytettävää polttoainetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tarkastuksessa, joka tehtiin kyseisen säiliöaluksen ollessa Reinillä Amsterdamin kanavalla (Alankomaat), Belastingdienst/Douanen (vero- ja tullihallinto, Alankomaat) tarkastajat ottivat 7.6.2016 näytteitä polttoainesäiliöihin varastoidusta dieselöljystä. Tarkastuksen aikana pääasian valittaja esitti tarkastajille ostotositteet osoittaakseen, että hän oli hankkinut kyseisen dieselöljyn hiljattain polttoainetoimittajien niin sanotuilla bunkrausasemilla (eli alusten polttoainevarastojen täydennyspisteillä). Yksi niistä sijaitsi Millingen aan de Rijnissä (Alankomaat) ja toinen Emdenissä (Saksa).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tulliviranomaisen laboratorion näistä näytteistä suorittamassa analyysissa kävi muun muassa ilmi, että Solvent Yellow 124 ‑merkitsemisaineen määrät olivat 5 grammaa 1 000 litrassa ja 4,4 grammaa 1 000 litrassa, eli määrä oli pienempi kuin 6 grammaa 1 000 litrassa, mikä on Alankomaiden lainsäädännössä edellyttävä vähimmäispitoisuus silloin, kun valmisteverosta vapautettu dieselöljy luovutetaan kulutukseen käytettäväksi alusten polttoaineena.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska Belastingdienst/Douanen tarkastaja (vero- ja tullihallinnon tarkastaja, jäljempänä tarkastaja) katsoi, ettei säiliöaluksen polttoainesäiliöissä oleva dieselöljy täyttänyt kaikkia valmisteverovapautuksen soveltamisen edellytyksiä, se ilmoitti 30.1.2017 pääasian valittajalle aikovansa määrätä tämän maksettavaksi jälkiveroa yhtäältä sillä perusteella, ettei dieselöljy sisältänyt edellytettävää määrää Solvent Yellow 124 ‑merkitsemisainetta, ja toisaalta sillä perusteella, että hänellä oli tämä dieselöljy hallussaan kyseisen säiliöaluksen omistajana ja kapteenina eikä tämän perusteella maksettavia valmisteveroja ollut kannettu unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Sen jälkeen, kun pääasian valittaja oli esittänyt huomautuksensa, tarkastaja teki jälkiverotuspäätöksen, joka koski muun muassa polttoainesäiliöissä olleen dieselöljyn valmisteveroa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Gerechtshof Arnhem‑Leeuwarden (Arnhem-Leeuwardenin ylioikeus, Alankomaat), joka käsitteli tarkastajan rechtbank Gelderlandin (Gelderlandin alioikeus, Alankomaat) tuomiosta tekemää valitusta, katsoi 19.11.2019 antamassaan tuomiossa, että pääasian valittaja oli perustellusti velvoitettu maksamaan jälkiveroa muun muassa sillä perusteella, ettei käytetty dieselöljy täyttänyt olennaista edellytystä valmisteverotuslain 66 §:n 1 momentin a kohdassa säädetyn vapautuksen oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi ja petosten estämiseksi, eli Solvent Yellow 124 ‑merkitsemisainetta ei ollut lisätty lakisääteistä määrää, minkä vuoksi tähän dieselöljyyn ei voitu soveltaa tällaista vapautusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasian valittaja teki Gerechtshof Arnhem‑Leeuwardenin tuomiosta kassaatiovalituksen Hoge Raad der Nederlandeniin, joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin muistuttaa, että valmisteverosta vapauttamiselle asetetaan tiettyjä edellytyksiä valmisteverotuslain 66 §:n 1 momentin a kohdassa, jolla direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohta on saatettu osaksi Alankomaiden lainsäädäntöä. Alankomaiden lainsäädännön mukaan dieselöljyn on muun muassa sisällettävä 6–9 grammaa Solvent Yellow 124 ‑merkitsemisainetta 1 000 litrassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että käsiteltävässä asiassa on kyse siitä, onko direktiivistä 95/60 johtuvaa velvollisuutta, jonka mukaan dieselöljyn, johon sovelletaan alennettua valmisteverokantaa, on sisällettävä tietty määrä Solvent Yellow 124 ‑merkitsemisainetta, pidettävä aineellisena edellytyksenä vai muotovaatimuksena, jolla ei ole mitään yhteyttä asianomaisen tuotteen tosiasialliseen käyttöön, jolloin sen noudattaminen on merkityksetöntä direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn valmisteverovapautuksen kannalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseinen tuomioistuin korostaa, että voidakseen ratkaista siinä vireillä olevan asian sen on määritettävä, onko toimivaltainen viranomainen pelkästään sen perusteella, ettei Euroopan unionin aluevesillä tapahtuvassa laivaliikenteessä käytettävä dieselöljy sisällä riittävästi unionin oikeudessa veron määräämiseksi edellytettävää Solvent Yellow 124 ‑merkitsemisainetta, velvollinen jättämään soveltamatta jäsenvaltioille direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa asetettua velvollisuutta vapauttaa kyseinen tuote valmisteverosta, myös silloin, kun mikään ei viittaa aluksen kapteenin olevan mukana veropetoksessa, veron kiertämisessä tai väärinkäytöksessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että käsiteltävässä asiassa tarkastajan toteuttaman tarkastuksen aikana polttoainesäiliöissä ollut dieselöljy ei ensinnäkään sisältänyt riittävästi Solvent Yellow 124 ‑merkitsemisainetta, toiseksi pääasian valittaja esitti ostotositteita osoittaakseen, että hän oli hankkinut hiljattain kaksi kertaa – Alankomaissa ja Saksassa – säiliöalukseen dieselöljyä polttoainetoimittajilta, joilla oli lupa toimittaa dieselöljyä valmisteverosta vapautettuna, ja kolmanneksi myöskään myöhemmin ei todettu mitään seikkaa eikä olosuhdetta, josta pääasian valittajan voitaisiin päätellä olleen mukana valmisteveroihin liittyvässä petoksessa, väärinkäytöksessä tai veron kiertämisessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jos unionin tuomioistuin katsoo, ettei pääasian valittajaan voida tällaisissa olosuhteissa soveltaa direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä vapautusta, herää kysymys siitä, onko valmisteverovelvollisena pidettävä polttoainetoimittajaa vai aluksen kapteenia. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mielestä aluksen kapteenia ei voida pitää valmisteverovelvollisena, jos verosaatavan on katsottava syntyvän yksinomaan direktiivin 2008/118 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kulutukseen luovutuksen hetkellä, nimittäin valmisteveron alaisten tavaroiden poistuessa väliaikaisen verottomuuden järjestelmästä. Jos unionin tuomioistuin sen sijaan katsoo, että valmisteverosaatava on syntynyt kyseisen direktiivin 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hallussapidon perusteella, valmisteveron alaisten tavaroiden haltija voidaan kyseisen direktiivin 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla nimetä valmisteverovelvolliseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Suhteellisuusperiaatteen perusteella näitä säännöksiä voitaisiin kuitenkin tulkita siten, että ne ovat esteenä sille, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset perivät valmisteverosaatavan säiliöaluksen omistajalta tai kapteenilta direktiivin 2008/118 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti eivätkä polttoainetoimittajalta kyseisen direktiivin 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti. Jos aluksen kapteeni on hankkinut polttoainetta toimijalta, joka toimittaa toimivaltaisten kansallisten viranomaisten luvalla dieselöljyä valmisteverosta vapautettuna, eikä ole mitään syytä epäillä, ettei dieselöljyä toimitettu hänelle unionin ja kansallisen oikeuden asiaa koskevien säännösten mukaisesti valmisteverosta vapautettuna, voisi nimittäin olla suhteetonta periä nämä verot kapteenilta eikä tältä polttoainetoimittajalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä tilanteessa Hoge Raad der Nederlanden on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-83" title="page-11">
      ”1) Onko direktiivin [2003/96] 14 artiklan 1 kohdan [c alakohtaa] tulkittava siten, että siinä säädettyä verovapautusta sovelletaan energiatuotteisiin, joiden osalta on todettu, että niitä käytetään unionin sisävesillä kulkevien alusten käyttövoimaksi, myös silloin, kun asianomaiset energiatuotteet (tässä tapauksessa dieselöljy) eivät tällaisen käytön aikana sisällä vaadittua vähimmäismäärää merkitsemisainetta ’Solvent Yellow 124’,[ (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-9" href="#t-9">8</a>
</span>)] jos veroviranomaisilla ei ole tietoja, jotka viittaisivat siihen, että aluksen omistaja tai liikenteenharjoittaja tai sen edustaja aluksella (aluksen kapteeni) on mukana hallussa pidettyä dieselöljyä koskevassa veropetoksessa, väärinkäytöksessä tai veron kiertämisessä?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-84" title="page-12">
      2) Jos ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan kieltävästi, onko direktiivin [2008/118] 7 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että jos on todettu, että sisävesialuksen polttoainesäiliössä on vain sellaiselta polttoaineiden toimittajalta peräisin olevaa dieselöljyä, joka saa veroviranomaisten luvalla luovuttaa kulutukseen asianomaista dieselöljyä valmisteverosta vapautettuna, valmisteverosaatava on syntynyt mainitun direktiivin 7 artiklan 2 kohdan [a alakohdan] perusteella yksinomaan kyseisen aiemman kulutukseen luovuttamisen ajankohtana jo pelkästään sen seikan perusteella, ettei asianomainen dieselöljy sisällä edellytettyä vähimmäismäärää merkitsemisainetta ’Solvent Yellow 124’?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-85" title="page-12">
      3) Jos toiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan kieltävästi ja siinä tarkoitetussa tapauksessa sovelletaan siis myös direktiivin [2008/118] 7 artiklan 2 kohdan [b alakohtaa], onko unionin oikeuden suhteellisuusperiaate esteenä sille, että direktiivin [2008/118] 7 artiklan 2 kohdan [b alakohdan] nojalla syntynyt valmisteverosaatava kannetaan saman direktiivin 8 artiklan 1 kohdan [b alakohdan] nojalla aluksen kapteenilta, joka pitää valmisteveron alaisia tavaroita hallussaan, vaikka tällä henkilöllä ei ole ollut mitään syytä epäillä, ettei dieselöljyä toimitettu unionin oikeuden ja kansallisten säännösten mukaisesti valmisteverosta vapautettuna?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-86" title="page-12">
      4) Onko kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, ettei aluksen kapteeni hoida tehtäväänsä työsuhteessa vaan hän on myös aluksen omistaja?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet Alankomaiden ja Espanjan hallitukset sekä Euroopan komissio. Nämä samat osapuolet ja pääasian valittaja esittivät myös suullisia huomautuksia 16.5.2024 pidetyssä istunnossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">IV </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohtaa tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä säädettyä vapautusta sovelletaan energiatuotteeseen, jota kiistattomasti käytetään polttoaineena Euroopan unionin aluevesillä tapahtuvassa laivaliikenteessä, jos kyseinen tuote ei sisällä sen käyttöhetkellä unionin oikeudessa edellytettävää vähimmäismäärää merkitsemisainetta, mutta mikään ei viittaa tästä tuotteesta kannettavaan valmisteveroon liittyvään petokseen, veron kiertämiseen tai muuhun väärinkäytökseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennen tämän kysymyksen tarkastelua on palautettava lyhyesti mieleen direktiivillä 2003/96 käyttöön otetut laivaliikenteessä käytettäviä polttoaineita koskevan verotusjärjestelmän yleiset periaatteet sekä täsmennettävä direktiivillä 2003/96 käyttöön otetun verovapautusjärjestelmän ja direktiivissä 95/60 säädetyn veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskevan järjestelmän välistä yhteyttä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alustavat huomautukset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdassa säädetyn vapautuksen edellytykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on huomautettava, että direktiivin 2003/96 1 artiklan nojalla jäsenvaltioiden on verotettava energiatuotteita tämän direktiivin mukaisesti, ja tämä verotus käsittää myös valmisteveron.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On ensinnäkin todettava, että direktiivin 2003/96 yleinen rakenne ja tarkoitus perustuvat periaatteeseen, jonka mukaan energiatuotteita verotetaan niiden tosiasiallisen käytön perusteella. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-10" href="#t-10">9</a>
</span>) Käsiteltävässä asiassa kyseisen direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdasta ilmenee, että kyseisessä säännöksessä säädetyssä vapautuksessa edellytetään, että dieselpolttoaine toimitetaan käytettäväksi polttoaineena laivaliikenteeseen unionin aluevesillä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-11" href="#t-11">10</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toiseksi on huomautettava, että kyseisen direktiivin 14 artiklan 1 kohdassa täsmennetään, että jäsenvaltioiden on myönnettävä verovapautus edellytyksin, jotka jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallisessa lainsäädännössään verovapautuksen oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi sekä veropetosten, veron kiertämisen ja muiden veroihin liittyvien väärinkäytösten estämiseksi. Unioin oikeudessa annetaan jäsenvaltioille nimenomaisesti oikeus asettaa verovapautuksen myöntämiselle muita edellytyksiä, mutta ne ovat kuitenkin velvollisia noudattamaan unionin oikeutta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-12" href="#t-12">11</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi on muistutettava, että unionin tuomioistuin on korostanut direktiivissä 2003/96 säädetyn vapautusvelvollisuuden ehdottomuutta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-13" href="#t-13">12</a>
</span>) Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan etenkin jäsenvaltion säännöstöllä, jossa edellytetään kyseisen direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn verovapautuksen soveltamiseksi sellaisten muotovaatimusten noudattamista, joilla ei ole yhteyttä kyseessä olevien energiatuotteiden tosiasialliseen käyttöön eikä tässä säännöksessä asetettuihin aineellisiin vaatimuksiin, asetetaan kyseenalaiseksi mainitussa säännöksessä säädetyn vapautusvelvollisuuden ehdottomuus ja loukataan suhteellisuusperiaatetta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-14" href="#t-14">13</a>
</span>) Vaikka jäsenvaltiot voivat siis säätää rahamääräisen seuraamuksen määräämisestä muotovaatimusten noudattamatta jättämisestä, mainittu muotovaatimusten noudattamatta jättäminen ei voi saattaa kyseenalaiseksi säädetyn pakollisen verovapautuksen myöntämistä, jos sen soveltamisen aineelliset vaatimukset täyttyvät. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-15" href="#t-15">14</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivissä 95/60 säädetty veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskeva järjestelmä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on todettava, että veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskeva vaatimus ilmentää jäsenvaltioilla direktiivin 95/60 nojalla olevaa velvollisuutta. Tarkemmin sanottuna kyseisen direktiivin 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on sovellettava merkitsemisjärjestelmää muun muassa kaasuöljyyn, joka on luovutettu kulutukseen ja vapautettu valmisteverosta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisestä direktiivistä ilmenee lisäksi, että veron määräämiseksi suoritettavalla merkitsemisellä pyritään nimenomaisesti varmistamaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja erityisesti estämään tällaisen kaasuöljyn väärinkäyttö ja siten veropetokset. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-16" href="#t-16">15</a>
</span>) Vaikka näitä tavoitteita ei mainita nimenomaisesti direktiivin 95/60 tavoitteissa, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee lisäksi, että valmisteverosta vapautetun tai alennetulla valmisteverokannalla verotetun dieselöljyn merkitsemisellä veron määräämistä varten pyritään helpottamaan sitä, että jäsenvaltion veroviranomaiset voivat valvoa, että asianmukaiset valmisteverot on tosiasiallisesti maksettu siinä jäsenvaltiossa, jossa dieselöljy luovutetaan kulutukseen, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-17" href="#t-17">16</a>
</span>) jolloin nämä viranomaiset voivat valvoa direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn verovapautuksen oikeaa soveltamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on todettava, että direktiivin 95/60 2 artiklan 1 kohdan mukaan merkitsemisaine on kemiallisten lisäaineiden, jotka on lähtökohtaisesti lisättävä veroviranomaisten valvonnassa viimeistään ennen kyseisen tuotteen luovutusta kulutukseen, tarkkaan määritelty yhdistelmä. Täytäntöönpanopäätöksen 2011/544 1 artiklassa säädettiin pääasian tosiseikkojen tapahtuma-aikaan Solvent Yellow 124:n käytöstä kaasuöljyn yhteisenä merkitsemisaineena veron määräämiseksi. Kyseisen säännöksen mukaan merkitsemisaineen määrän oli oltava 6–9 mg kivennäisöljylitrassa, ja direktiivin 95/60 4 artiklan nojalla jäsenvaltiot saivat lisätä myös kansallisen väri- tai merkitsemisaineen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-18" href="#t-18">17</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Riidanalaisen säännöksen yhteensoveltuvuus unionin oikeuden kanssa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Onko veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskeva järjestelmä ”aineellinen” vai ”muodollinen” vaatimus?</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on määritettävä, onko veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskeva vaatimus (sellaisena kuin siitä säädetään unionin oikeudessa ja sellaisena kuin se on saatettu riidanalaisella säännöksellä osaksi kansallista oikeutta) direktiivin 2003/96 ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ”aineellinen” vai ”muodollinen” vaatimus. Tämä on erityisen tärkeää täsmentää, jotta voidaan selvittää, voidaanko kyseisen direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä poikkeusta soveltaa käsiteltävässä asiassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jos nimittäin näytetään toteen, että veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskeva vaatimus, joka on saatettu osaksi kansallista oikeutta riidanalaisella säännöksellä, on aineellinen vaatimus, sen noudattamatta jättäminen johtaisi direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vapautuksen epäämiseen. Jos sen sijaan osoitetaan, että kyseessä on muodollinen vaatimus (jolla ei siis ole mitään yhteyttä asianomaisen tuotteen tosiasialliseen käyttöön), sen noudattamisella tai noudattamatta jättämisellä ei olisi merkitystä kyseisessä säännöksessä säädetyn valmisteverovapautuksen soveltamisen kannalta, jolloin oikeutta vapautukseen olisi pidettävä saavutettuna, jos petoksen tai väärinkäytön toteamisen puuttuessa aineelliset vaatimukset täyttyvät eikä muodollisten vaatimusten noudattamatta jättämistä voida kyseenalaistaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin on todettava, ettei merkitseminen veron määräämiseksi ole yksinomaan kansallisessa oikeudessa asetettu edellytys vaan jäsenvaltioilla unionin oikeuden, tarkemmin sanoen direktiivin 95/60, luettuna yhdessä täytäntöönpanopäätöksen 2011/544 kanssa, nojalla oleva velvollisuus. Kyseisessä direktiivissä säädetään muun muassa valmisteverosta vapautettuna kulutukseen luovutetun kaasuöljyn tunnistamisessa käytettävästä yhteisestä merkintäjärjestelmästä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-19" href="#t-19">18</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal"> Toiseksi edellä tämän ratkaisuehdotuksen 35–39 kohdassa esitetystä analyysista ilmenee, että direktiivissä 95/60 säädetty veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskeva järjestelmä ja direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, jossa säädetään energiatuotteiden verovapautusjärjestelmästä, asetetut aineelliset vaatimukset liittyvät toisiinsa. Veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskevalla järjestelmällä pyritään nimittäin täydentämään direktiiviä 2003/96 sekä varmistamaan sen 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa edellytettävä verovapautuksen oikea ja yhdenmukainen soveltaminen ja estämään veropetokset, jotta voidaan taata valmisteveron kantaminen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmanneksi on todettava, että koska kyseessä olevaa veron määräämiseksi käytettävää merkitsemisainetta lisätään valmisteverosta vapautettuun polttoaineeseen, tämä merkitsemisaine on kyseisen tuotteen olennainen ja ”erottamaton” ominaispiirre, joka liittyy yksinomaan siihen käyttöön, johon valmisteverovapautus on myönnetty. Laatiessaan veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskevan järjestelmän unionin lainsäätäjän tarkoituksena ei nähdäkseni ollut lisätä muodollisia vaatimuksia, joita on jo paljon, koska polttoaineita säännellään jo muutenkin tiukasti. Tämän velvollisuuden käyttöönotto perustuu toteamukseen siitä, että verohallinnon on tällaisen välineen puuttuessa äärimmäisen vaikeaa osoittaa, onko satunnaisten tarkastusten kohteena oleva polttoaine, jota voi olla kauppa-aluksen säiliöissä, vapautettu verosta vai ei. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-20" href="#t-20">19</a>
</span>) Lisäksi polttoaineilla useissa jäsenvaltioissa oleva suuri verorasitus ja siitä johtuva huomattava hintaero valmisteverosta vapautettujen ja sen alaisten polttoaineiden välillä houkuttelee voimakkaasti lainvastaisiin liiketoimiin, jotka ovat erityisen vaikeita havaita, mutta niistä saatavat hyödyt voivat olla merkittäviä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasiassa kyseessä oleva tilanne eroaa siten ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mainitsemaan tuomioon Vakarų Baltijos laivų statykla johtaneesta tilanteesta, sillä kyseinen tuomio koski Liettuan oikeudessa säädettyjen muodollisten vaatimusten noudattamatta jättämistä direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä verovapautusta sovellettaessa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-21" href="#t-21">20</a>
</span>) Kuten edellä tämän ratkaisuehdotuksen 43–45 kohdassa todettiin, edellä mainitussa tuomiossa kyseessä olevasta Liettuan järjestelmästä poiketen kaasuöljyn merkitsemistä veron määräämiseksi koskevasta vaatimuksesta ei säädetä ainoastaan unionin oikeudessa, vaan se liittyy myös suoraan verovapautuksen aineelliseen edellytykseen, nimittäin dieselöljyn tosiasialliseen käyttöön alusten käyttövoimana, joten sillä on perustavanlaatuinen merkitys valmisteverovapautuksen oikean ja selkeän soveltamisen varmistamisen kannalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka edellä esitetystä analyysista ilmenee, että toisin kuin pääasian valittaja väittää, pääasiassa kyseessä olevassa kansallisessa lainsäädännössä säädetty veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskeva järjestelmä ei ole muodollinen vaatimus, jolla ei ole yhteyttä verosta vapautetun energiatuotteen tosiasialliseen käyttöön, vaan ominaispiirteidensä perusteella pikemminkin aineellinen vaatimus, ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen ei voida vastata pelkästään tämän toteamuksen perusteella. On nimittäin vielä selvitettävä, että veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskevaa järjestelmää on tarpeellista vaatia direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vapautuksen oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa yhtäältä on kiistatonta, että aluksen kapteeni täytti kyseisen säännöksen mukaisen vapautuksen aineelliset edellytykset, ja toisaalta vero- tai tulliviranomaisilla ei ollut tietoja, jotka viittaisivat siihen, että aluksen omistaja tai liikenteenharjoittaja oli mukana hallussa pidetyn dieselöljyn valmisteveroa koskevassa petoksessa tai väärinkäytöksessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vapautuksen epääminen veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskevan vaatimuksen noudattamatta jättämisen vuoksi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on muistutettava, että riidanalaisessa säännöksessä säädetyn verovapautuksen soveltaminen edellyttää riittävää määrää veron määräämiseksi käytettävää merkitsemisainetta, koska tätä vaatimusta pidetään kansallisessa oikeudessa olennaisena edellytyksenä, jotta voidaan varmistaa verovapautuksen oikea ja selkeä soveltaminen sekä estää veropetokset, veron kiertäminen ja muut väärinkäytökset. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee tältä osin, voidaanko direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua vapautusta soveltaa dieselöljyyn, joka ei kuulu väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmään eikä sisällä edellytettävää määrää Solvent Yellow 124 ‑merkitsemisainetta mutta jota on osoitettu käytettävän aluksen käyttövoimana Euroopan unionin aluevesillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten pääasian asianosaisten ja muiden osapuolten sekä kirjallisista että suullisista huomautuksista ilmenee, tätä voidaan tulkita kahdella eri tavalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhtäältä Alankomaiden ja Espanjan hallitusten kannattaman ensimmäisen tulkinnan mukaan direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohta ei ole esteenä kansalliselle säännökselle, jossa verovapautuksen edellytykseksi asetetaan se, että dieselöljy sisältää unionin oikeudessa edellytettävää merkitsemisainetta veron määräämiseksi. Edellytys, jonka mukaan dieselöljy on merkittävä veron määräämiseksi, liittyy nimittäin suoraan vapautuksen aineelliseen edellytykseen eli dieselöljyn tosiasialliseen käyttöön aluksen käyttövoimana, ja se on paitsi asianmukainen myös välttämätön veropetosten torjumiseksi sekä valmisteverovapautuksen oikean soveltamisen varmistamiseksi. Dieselöljyn käyttäminen tosiasiallisesti aluksen käyttövoimana ja petoksen puuttuminen ovat sitä paitsi tässä yhteydessä merkityksettömiä seikkoja, koska on yleisen edun mukaista, että vapautusten soveltamisen valvontajärjestelmä toimii oikein.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisaalta komission ja pääasian valittajan kannattaman toisen tulkinnan mukaan voidaan tehdä se vastakohtaispäätelmä, että koska asianomainen alus täyttää kyseisen direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vapautuksen aineelliset edellytykset (kyseessä oleva polttoöljy on toimitettu käytettäväksi Euroopan unionin aluevesillä tapahtuvassa laivaliikenteessä), siltä ei voida evätä tätä vapautusta, jos veroviranomaisilla ei ole tietoja, jotka viittaisivat hallussa pidettyyn dieselöljyyn liittyvään petokseen, veron kiertämiseen tai väärinkäytökseen. Komission ja pääasian valittajan mukaan käsiteltävässä asiassa ratkaisevaa on se, että kyseessä olevaa dieselöljyä käytetään tosiasiallisesti aluksen käyttövoimana, vaikka tämä dieselöljy ei täytä unionin oikeudessa asetettuja merkitsemistä koskevia edellytyksiä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-22" href="#t-22">21</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tavoin voitaisiin nimittäin pohtia, ylitetäänkö kansallisella säännöstöllä, joka on omiaan epäämään oikeuden kyseisen direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyyn vapautukseen, vaikka vero- ja tulliviranomaiset eivät ole todenneet valmisteverosta vapautettujen kivennäisöljyjen käyttöä vilpillisiin tarkoituksiin eikä ole kiistetty, että kyseessä olevan dieselöljyn tosiasiallista käyttöä koskeva aineellinen edellytys täyttyy, se, mikä on tarpeen kyseisen verovapautuksen oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi sekä veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten estämiseksi, ja estetäänkö sillä siten kyseisen direktiivin tehokas vaikutus. </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin huomautettava, kuten edellä tämän ratkaisuehdotuksen 41–47 kohdassa todettiin, että merkitseminen veron määräämiseksi ei ole pelkästään kansallisessa oikeudessa säädetty muodollinen vaatimus vaan olennainen ja välttämätön edellytys, joka otettiin käyttöön unionin oikeudessa direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vapautuksen oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi sekä muun muassa veropetosten, veron kiertämisen ja muiden väärinkäytösten estämiseksi. Koska kyseisellä direktiivillä käyttöön otettu valmisteveron kantamista ja siitä vapauttamista koskeva järjestelmä perustuu kokonaisuudessaan periaatteeseen, jonka mukaan energiatuotteita on verotettava niiden tosiasiallisen käyttötarkoituksen mukaan, veron määräämiseksi käytettävän merkitsemisaineen riittävän määrän asettaminen kyseessä olevan vapautuksen soveltamisen edellytykseksi on nähdäkseni jäsenvaltioiden vero- ja tulliviranomaisten pääasiallinen ja jopa ainoa keino varmistaa asianomaisten tuotteiden kyseinen käyttö ja estää siten valmisteverovapautuksen tai alennetun valmisteverokannan piiriin kuuluvien kivennäisöljyjen sääntöjenvastainen käyttö.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 95/60 tehokkuus voisi nähdäkseni vaarantua, jos direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vapautuksen myöntäminen edellyttäisi ainoastaan Euroopan unionin aluevesillä tapahtuvassa laivaliikenteessä käyttöä koskevan vaatimuksen noudattamista ja sitä, että veroviranomaiset varmistavat tämän edellytyksen täyttymisen. Lisäksi vaikuttaa siltä, ettei komission ja pääasian valittajan suosittelemassa tulkinnassa oteta huomioon petoksen ja väärinkäytöksen riskejä, jotka voivat tulla esiin polttoaineen tankkauksen jälkeen (mitä veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskevalla järjestelmällä pyritään nimenomaan torjumaan), eikä sitä, että tulliviranomaisten on vaikea (jopa lähes mahdotonta) tehdä tarkastuksiaan ilman käsiteltävässä asiassa kansallisessa oikeudessa vahvistetun kaltaista olettamaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Veron määräämiseksi suoritettavan merkitsemisen tavoitteena on nimittäin se, että tulliviranomaiset voivat tehdä pikatarkastuksen milloin tahansa ja etenkin dieselöljyn tankkauksen jälkeen. Kun tähän tarkoitukseen käytetään merkitsemisainetta, kyseiset viranomaiset voivat varmistaa, käyttääkö valmisteverosta vapautettuna toimitetun dieselöljyn hankkija sitä muuhun kuin verovapautuksen mahdollistavaan tarkoitukseen, tai onko tämä hankkija toimittanut sitä myöhemmin käyttäjille, jotka käyttävät sitä muihin tarkoituksiin. Merkitsemisvaatimuksen noudattamatta jättäminen sen sijaan helpottaa veron kiertämistä tai ainakin mahdollistaa sen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-23" href="#t-23">22</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Verovapaan polttoaineen erityinen merkitsemisjärjestelmä otettiin käyttöön nimenomaan näistä syistä. Sellaisen merkitsemisaineen käyttö, joka muuttaa vähänkin tuotteen kemiallista koostumusta ja ulkonäköä (värjää), tekee siitä unionin lainsäätäjän tahdosta ”uudentyyppisen” polttoaineen, joka eroaa tavanomaisesti verotettavasta polttoaineesta, joten merkitsemisaineen käyttö ei ole verosta vapauttamisen muodollinen vaatimus vaan sen aineellinen edellytys, koska ei ole mitään käytännön keinoa, jolla polttoaineen tosiasiallinen käyttö voitaisiin näyttää toteen. Muussa tapauksessa jäsenvaltiot eivät noudattaisi vapautusvelvollisuutta, koska vapautus koskisi aiheettomasti myös tuotteita, joita ei ole vapautettu verosta, eikä etenkään voitaisi saavuttaa unionin lainsäädännön päätavoitetta eli edistää vain tiettyjä polttoainetankkauksia vääristymättömissä kilpailuolosuhteissa. Jos näitä säännöksiä toisin sanoen tulkittaisiin siten, että toiminnan sääntöjenvastaisuutta koskeva todistustaakka siirretään kansallisille veroviranomaisille, eikä niillä olisi veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskevan järjestelmän tarjoamaa olennaista apua, vaikka kyse on vain runsaasti lisänäyttöä edellyttävästä alustavasta näytöstä, olisi erittäin helppoa vääristää kilpailua markkinoiden toiminnan kannalta ratkaisevalla alalla, nimittäin kaupallisessa meriliikenteessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi komission ja pääasian valittajan ehdottama tulkinta merkitsisi lähinnä sitä, että tulliviranomaiset valvovat pelkästään aluksia, jotka eivät näennäisesti voi hyötyä verovapautuksesta, kuten yksityiskäytössä olevia aluksia, ja vapautuksen soveltamisalaan mahdollisesti kuuluvien kauppa-alusten valvonnasta tulisi merkityksetöntä, koska ne voisivat joka tapauksessa ja petoksen (joka tulliviranomaisten on erittäin vaikea näyttää toteen) ilmenemisestä huolimatta vedota vapautukseen oikeuttavaan seikkaan, nimittäin käyttöön Euroopan unionin aluevesillä kaupallisissa tarkoituksissa tapahtuvassa laivaliikenteessä, eivätkä tulliviranomaiset voisi puuttua asiaan. Lisäksi komission argumentti, jonka mukaan petokseen viittaavien seikkojen puuttuessa veron määräämiseksi edellytettävää merkitsemisainetta sisältämättömän polttoaineen käytön ei pitäisi vaikuttaa millään tavoin sen verovapautukseen, on pelkkä kehäpäätelmä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi pitää paikkansa, ettei direktiivin 95/60 3 artiklassa, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan toteuttamaan toimenpiteitä merkittyjen polttoaineiden väärinkäytön torjumiseksi, viitata merkitsemättömien tai väärin merkittyjen polttoaineiden väärinkäyttöön ja että polttoaineen merkitseminen on osoitus sen verovapauksesta tai alennetun verokannan soveltamisalaan kuulumisesta, mutta kyseisen direktiivin tavoitteena on kuitenkin sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja muun muassa petosten estäminen siten, ettei tiettyjä alustyyppejä jätetä valvonnan ulkopuolelle. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-24" href="#t-24">23</a>
</span>) Kuten edellä tämän ratkaisuehdotuksen 54 ja 55 kohdassa todettiin, nämä tavoitteet voivat kuitenkin vaarantua, jos aluksilla, jotka lähtökohtaisesti täyttävät direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vapautuksen aineelliset edellytykset, käytetään polttoaineita sääntöjenvastaisesti ja vilpillisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhdyn täten Alankomaiden ja Espanjan hallitusten kantaan eli siihen, että jos vero- tai tulliviranomaiset toteavat suorittamissaan tarkastuksissa, ettei kyseessä oleva dieselöljy sisällä vaadittua määrää veron määräämiseksi käytettäväksi merkitsemisaineeksi määrättyä kemiallista ainetta, ne voivat aluksi olettaa, että kyseessä on verotukseen liittyvä sääntöjenvastaisuus, ja evätä oikeuden direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyyn vapautukseen, eikä niiden tarvitse todeta väärinkäytöksen tai veropetoksen olemassaoloa. Jos vero- tai tulliviranomaisten nimittäin täytyisi edellytettävän vähimmäispitoisuutta koskevan sääntöjenvastaisuuden toteamisen lisäksi osoittaa väärinkäytös, petos tai veron kiertäminen esimerkiksi selvittämällä asianomaisen dieselöljyn alkuperä, unionin oikeudessa vahvistetun veron määräämiseksi suoritettavaa merkitsemistä koskeva järjestelmä kyseenalaistuisi ja niille asetettaisiin siten mahdoton näyttövelvollisuus (probatio diabolica), kun otetaan huomioon muun muassa kyseisten markkinoiden rakenne ja ominaispiirteet. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-25" href="#t-25">24</a>
</span>) Lisäksi aluksen kapteenilla on mielestäni yleensä paremmat edellytykset näyttää toteen oman toimintansa lainmukaisuus. Verohallinnolla olisi sen sijaan erilainen tilanne, jos sen vahva oletus (joka ei juurikaan ole kumottavissa) tietyn liiketoimen pätemättömyydestä ei riittäisi, vaan sen olisi lisäksi esitettävä ja selvitettävä joukko liiketoimia ja näytettävä ne toteen, mikä on käytännössä probatio diabolica.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Verovapautuksen epääminen olisi lisäksi unionin oikeudessa edellytettävä tehokas seuraamus, jolla on pelotevaikutus, veroihin liittyvien petosten ja väärinkäytösten torjumiseksi sekä sen takaamiseksi, ettei unioni menetä valmisteveron tehokkaasta kantamisesta saatavia varoja. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-26" href="#t-26">25</a>
</span>) Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee lisäksi, että jäsenvaltioilta ei voida evätä sitä mahdollisuutta, että ne tavoittelevat veropetosten tai veronkierron estämisen kaltaisia hyväksyttäviä päämääriä antamalla sääntöjä, joiden soveltaminen ja noudattamisen valvonta on helppoa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-27" href="#t-27">26</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">c) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mahdollisuus kumota kansallisessa oikeudessa vahvistettu olettama</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on todettava, ettei ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys koske todistustaakkaa eikä sellaisen kapteenin käytettävissä olevia todistuskeinoja, jolta on evätty oikeus verovapautukseen sillä perusteella, ettei sen hallussa ollut dieselöljy sisältänyt veron määräämiseksi edellytettävää merkitsemisainetta, jota tämän oikeuden käyttäminen edellyttää. Ennakkoratkaisupyynnössä käsitellään nimittäin vain epäsuorasti kysymystä siitä, pystyykö pääasian valittaja ja millä keino(i)lla osoittamaan käyttäneensä asianomaista dieselöljyä sääntöjen mukaisesti, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-28" href="#t-28">27</a>
</span>) mutta ei käsitellä sitä, onko kansallisessa oikeudessa vahvistettu olettama yksinkertainen vai kumoamaton (eli ei kumottavissa oleva). Tästä ongelmasta väiteltiin istunnossa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-29" href="#t-29">28</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä yhteydessä on muistutettava, että unionin tuomioistuin on ottanut oikeuskäytännössään jo kantaa veroalan kumoamattomiin olettamiin ja katsonut, että yksinkertaisesta olettamasta poiketen säännöksellä, jossa vilpillistä menettelyä pidetään olettamana pelkästään siitä syystä, että siinä mainitut edellytykset täyttyvät, antamatta asianomaiselle talouden toimijalle mahdollisuutta kumota tämä olettama ja todistaa kyseisen tuotteen tosiasiallinen käyttö, ylitetään se, mikä on tarpeen veropetosten ja veronkierron torjuntaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-30" href="#t-30">29</a>
</span>) Lisäksi on pantava merkille, että koska unionin lainsäädäntöä ei ole yhdenmukaistettu, jäsenvaltioiden tehtävänä on valita asianmukaisiksi katsomansa seuraamukset välitöntä verotusta koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisten velvollisuuksien laiminlyönnistä, mutta niiden on kuitenkin käytettävä toimivaltaansa unionin oikeuden ja sen yleisten periaatteiden ja näin ollen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-31" href="#t-31">30</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vero- ja tulliviranomaisten hyväksi tehtävällä olettamalla, jolla on tarkoitus helpottaa niiden toteuttamaa valvontaa, ei saisi näin ollen riistää asianomaiselta henkilöltä mahdollisuutta näyttää myöhemmin toteen, että kyseessä olevia energiatuotteita käytettiin tai että ne on tarkoitettu käytettäväksi direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyihin käyttötarkoituksiin ja että ne toimitettiin tarkoituksena hyötyä verovapautuksesta veropetoksella tai muilla väärinkäytöksillä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-32" href="#t-32">31</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On kuitenkin muistutettava, että koska kyseisellä direktiivillä ei säännellä kysymystä siitä, miten näyttö energiatuotteiden käyttämisestä vapautukseen oikeuttaviin tarkoituksiin on esitettävä, jäsenvaltioiden on vahvistettava tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-33" href="#t-33">32</a>
</span>) Kansallisen tuomioistuimen asiana on siten tarkastella yhtäältä kansallisessa oikeudessa säädetyn vapautuksen luonnetta ja toisaalta sitä, onko pääasian valittaja esittämiensä todisteiden perusteella oikeutettu kyseisen direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyyn vapautukseen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-34" href="#t-34">33</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitettyjen toteamusten perusteella ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava siten, että direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohta ei ole esteenä kansalliselle säännökselle, jossa verovapautuksen soveltamisen edellytykseksi asetetaan se, että dieselöljy sisältää direktiivin 95/60 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti säädetyn vähimmäismäärän merkitsemisainetta veron määräämiseksi, jos asianomaisella, jolta oikeus verovapautukseen evättiin sillä perusteella, ettei kyseessä oleva dieselöljy sisältänyt edellytettävää merkitsemisainetta veron määräämiseksi, on mahdollisuus esittää kansallisille viranomaisille näyttö kyseisen dieselöljyn sääntöjenmukaisesta käytöstä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen ennakkoratkaisukysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen ehdottamani vastaus on otettava huomioon tarkasteltaessa toista ennakkoratkaisukysymystä, jolla ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä sitä, onko direktiivin 2008/118 7 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että jos on todettu, että sisävesialuksen polttoainesäiliössä on vain sellaiselta polttoainetoimittajalta peräisin olevaa dieselöljyä, jolla on lupa luovuttaa asianomaista dieselöljyä kulutukseen valmisteverosta vapautettuna, valmisteverosaatava on syntynyt yksinomaan kyseisen kulutukseen luovuttamisen ajankohtana jo pelkästään sen perusteella, ettei asianomainen dieselöljy sisällä unionin oikeudessa vaadittua määrää veron määräämiseksi käytettäväksi merkitsemisaineeksi määrättyä kemiallista ainetta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on muistutettava, että direktiivin 2008/118 7 artiklan 1 kohdan nojalla valmisteverosaatava syntyy siinä jäsenvaltiossa ja sinä ajankohtana, jossa ja jolloin tavarat luovutetaan kulutukseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseisen direktiivin johdanto-osan kahdeksannessa perustelukappaleessa mainitun tavoitteen, joka on valmisteverosaatavan syntymisajankohdan yhdenmukaistaminen ja siten sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistaminen siten, että tavarat liikkuvat vapaasti Euroopan unionin alueella, mukaisesti (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-35" href="#t-35">34</a>
</span>) kyseisen direktiivin 7 artiklan 2 kohdassa luetellaan ne tilanteet, jotka merkitsevät kyseisessä direktiivissä tarkoitettua kulutukseen luovutusta. Direktiivin 2008/118 7 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaan kulutukseen luovutuksen käsite kattaa paitsi valmisteveron alaisten tavaroiden poistumisen, sääntöjenvastainen poistuminen mukaan lukien, väliaikaisen verottomuuden järjestelmästä myös tällaisten tavaroiden hallussapidon väliaikaisen verottomuuden järjestelmän ulkopuolella, jos valmisteveroa ei ole kannettu unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten nojalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen kyseisissä säännöksissä tarkoitetut kulutukseen luovutuksen eri muodot, joista jokainen aiheuttaa valmisteverovelvollisuuden syntymisen, voisivat siis käsiteltävässä asiassa vastata joko kyseisen direktiivin 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla mainittujen kahden bunkrausaseman suorittamaa dieselöljyn kulutukseen luovutusta tai saman direktiivin 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla pääasian valittajan suorittamaa dieselöljyn kulutukseen luovutusta, koska hänellä oli aluksen kapteenina tosiasiallinen määräysvalta tähän dieselöljyyn, kun siitä ei ollut vielä maksettu valmisteveroa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-36" href="#t-36">35</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee nimenomaan sitä, kumpaa näistä kahdesta säännöksestä on sovellettava ja kuka on siten valmisteverovelvollinen pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kyseisen tuomioistuimen mielestä voitaisiin katsoa, että valmisteveron alainen tapahtuma tapahtui direktiivin 2008/118 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla (jo) bunkrausasemien toimittaessa dieselöljyn, jolloin ei ole varmaa, että aluksen kapteenia on pidettävä valmisteverovelvollisena. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-37" href="#t-37">36</a>
</span>) Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin siis katsoo, että toiseen ennakkoratkaisukysymykseen annettava vastaus edellyttää sen täsmentämistä, mikä on kyseisen direktiivin 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan suhde sen 7 artiklan 2 kohdan a alakohtaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">On muistutettava, että käsiteltävässä asiassa on kiistatonta, ettei kyseessä olevasta dieselöljystä (joka oli toimitettu aluksen kapteenille soveltamalla valmisteverosta vapauttamista koskevaa järjestelmää) ollut kannettu valmisteveroa ennen Alankomaiden tulliviranomaisten tekemää tarkastusta. Kun kyseisessä tarkastuksessa todettiin, ettei tämä dieselöljy täytä valmisteverovapautuksen soveltamisedellytyksiä, minkä vuoksi sitä on pidettävä väliaikaisen verottomuuden järjestelmän ulkopuolisena valmisteveron alaisena tuotteena, Alankomaiden viranomaiset katsoivat lisäksi, että valmisteverosaatava on syntynyt aluksen kapteenille, koska hänellä oli hallussaan tuotetta, josta ei ollut maksettu valmisteveroa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällainen lähestymistapa on nähdäkseni direktiivin 2008/118 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-38" href="#t-38">37</a>
</span>) sanamuodon mukainen, sillä käsiteltävän asian tosiseikat vastaavat yhtä kyseisessä säännöksessä tarkoitettua tapausta, ja siinä noudatetaan myös kyseisen direktiivin taustalla olevaa menettelytapaa, jonka mukaan kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kulutukseen luovutetuista tuotteista maksetaan valmistevero.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Samaa lähestymistapaa noudatetaan myös unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, jonka mukaan pelkkä valmisteveron alaisen tavaran hallussapito väliaikaisen verottomuuden järjestelmän ulkopuolella on kulutukseen luovutusta ja aiheuttaa valmisteverosaatavan syntymisen, jos kyseisestä tavarasta ei ole vielä maksettu valmisteveroa unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten nojalla. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-39" href="#t-39">38</a>
</span>) Direktiivin 2008/118 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan taustalla oleva perusperiaate on nimittäin se, että väliaikaisen verottomuuden järjestelmän ulkopuolella hallussa pidetty valmisteveron alainen tavara on tietyllä hetkellä välttämättä jollakin tavoin luovutettu kulutukseen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-40" href="#t-40">39</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">En ole vakuuttunut suppeammasta tulkinnasta, jonka mukaan ainoastaan bunkrausasemia pidetään verovelvollisina sillä perusteella, että niillä on valtuutettuina varastonpitäjinä keskeinen rooli valmisteveron alaisten tavaroiden liikkumisessa ja että niillä on ankara vastuu, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-41" href="#t-41">40</a>
</span>) kuten pääasian valittaja väittää. Sen lisäksi, ettei direktiivin 2008/118 7 artiklan 2 kohdan tällaista tulkintaa voida päätellä kyseisen säännöksen sanamuodosta, jossa säädetään nimenomaisesti useista kulutukseen luovuttamisen muodoista, kun taas kyseisen direktiivin 8 artiklan 1 kohdassa säädetään valmisteverovelvollisten joukosta, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-42" href="#t-42">41</a>
</span>) tällainen tulkinta voi nimittäin hankaloittaa syntyneen valmisteverosaatavan kantamista. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-43" href="#t-43">42</a>
</span>) Lisäksi on huomautettava, ettei valtuutetuilla varastonpitäjillä valmisteveron alaisten tavaroiden vapaassa liikkumisessa kiistattomasti oleva keskeinen rooli voi poistaa muiden toimitusketjun osapuolten vastuuta etenkään myöhemmässä vaiheessa, jossa nämä varastonpitäjät eivät voi millään tavoin valvoa kyseessä olevaa polttoainetta, eikä siten mahdollisuutta, joka veroviranomaisilla on oltava, kantaa valmistevero viimeksi mainituilta tämän veron tehokkaan kantamisen takaamiseksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella katson, että jäsenvaltioiden veroviranomaiset voivat direktiivin 2008/118 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan, luettuna yhdessä 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, perusteella kantaa valmisteverosaatavan aluksen kapteenilta, jos kyseisten viranomaisten suorittamassa tarkastuksessa on todettu, että aluksen kapteenilla on hallussaan dieselöljyä, joka ei sisällä edellytettävää merkitsemisainetta veron määräämiseksi, jotta tämä voisi hyötyä direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetystä verovapautuksesta, siitä riippumatta, että hän on hankkinut kyseisen dieselöljyn (josta todettiin puuttuvan edellytettävä määrä merkitsemisainetta veron määräämiseksi) valtuutetulta varastonpitäjältä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">C </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmas ja neljäs ennakkoratkaisukysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jos unionin tuomioistuin katsoo edellä esitetyssä analyysissa ehdottamani mukaisesti, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaisissa olosuhteissa aluksen kapteenia on pidettävä valmisteverovelvollisena, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee yhtäältä, onko tällainen ratkaisu suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska kyseisellä kapteenilla ei ole ollut mitään syytä epäillä, ettei dieselöljyä ollut toimitettu sille valmisteverosta vapauttamista koskevien unionin oikeuden ja kansallisen oikeuden säännösten mukaisesti (kolmas ennakkoratkaisukysymys), ja toisaalta, onko kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, ettei aluksen kapteeni hoida tehtäväänsä työsuhteessa vaan hän on aluksen omistaja (neljäs ennakkoratkaisukysymys).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jäljempänä esitettävistä syistä katson, että näihin kahteen kysymykseen on vastattava kieltävästi, ja ehdotan, että näitä kysymyksiä tarkastellaan yhdessä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Aluksi on muistutettava, että direktiivin 2008/118 8 artiklan 1 kohdassa valmisteverovelvollinen määritellään viittaamalla kyseisen direktiivin 7 artiklan 1 kohtaan. Kyseisen direktiivin 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta valmisteveron alaisten tavaroiden hallussapidosta on todettava, että direktiivin 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, että verovelvollinen on valmisteveron alaisia tavaroita hallussa pitävä henkilö tai muut niiden hallussapitoon osallistuvat henkilöt. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-44" href="#t-44">43</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">79.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tästä on todettava, että koska valmisteverovelvollisen käsite käsittää joukon erilaisissa tilanteissa olevia henkilöitä ilman ensisijaisuusjärjestystä, unionin lainsäätäjä on muotoillut sen laajasti varmistaakseen, että joku on vastuussa valmisteveron maksamisesta. Kun otetaan huomioon direktiivin 2008/118 tavoitteet, joihin kuuluu veropetosten, veron kiertämisen ja mahdollisten muiden väärinkäytösten torjunta, valitulla muotoilulla pyritään takaamaan myös valmisteveron tehokas kantaminen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-45" href="#t-45">44</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">80.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi on korostettava, että vaikka kyseisen direktiivin 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaan ei sisälly mitään (tuotteiden) ”hallussapidon” nimenomaista määritelmää, unionin tuomioistuin on todennut, ettei kyseinen käsite edellytä, että asianomaisella henkilöllä on oikeus tai jokin intressi hallussaan pitämiä tavaroita kohtaan, eikä sitä, että hän on tietoinen tai hänen olisi kohtuudella pitänyt olla tietoinen valmisteverosaatavan syntymisestä kyseisen säännöksen nojalla. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-46" href="#t-46">45</a>
</span>) Se, ettei aluksen kapteenilla ollut mitään syytä epäillä, ettei dieselöljyä toimitettu unionin ja kansallisen oikeuden mukaisesti valmisteverosta vapautettuna, ei näin ollen muuta tätä päätelmää millään tavoin. Merkitystä ei ole myöskään sillä, että aluksen kapteeni on myös aluksen omistaja, pitäen mielessä, että kyseessä on ammattilainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">81.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy lisäksi ilmi, että unionin lainsäätäjän päätös yksilöidä useita valmisteverovelvollisten ryhmiä ei vaikuta siihen mahdollisesti kansallisessa oikeudessa säädettyyn mahdollisuuteen, että henkilö, joka on tämän säännöksen nojalla maksanut syntyneen valmisteverosaatavan, voi nostaa kanteen saadakseen maksuosuuden tai korvauksen toiselta henkilöltä, joka on velvollinen maksamaan kyseisen valmisteveron. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-47" href="#t-47">46</a>
</span>) Täydellisyyden vuoksi on huomautettava, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että vaikka aluksen kapteeni voisi nostaa kansallisen oikeuden perusteella kyseistä toimittajaa vastaan kanteen valmisteveron maksamisen jälkeen, sovellettava menettely saattaisi olla kohtuuttoman pitkä ja kallis. On kuitenkin todettava, että unionin lainsäätäjä pyrki direktiivillä 2008/118 ainoastaan yhdenmukaistamaan edellytykset, joiden täyttyessä valmistevero on kannettava (sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta välttämätön seikka), säätämällä muun muassa yhteisvastuusta toimitusketjun eri osapuolten välillä, mutta se ei kuitenkaan säätänyt maksuosuuden tai korvauksen saamiseksi toiselta henkilöltä nostettavia kanteita koskevia yhteisiä sääntöjä, vaan tällaisiin kanteisiin sovelletaan edelleen yksinomaan kansallisia oikeussääntöjä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">82.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella katson, ettei suhteellisuusperiaate ole esteenä sille, että valmisteverosaatava kannetaan direktiivin 2008/118 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla tosiasiallisesti aluksen kapteenilta, joka on aluksen omistaja, vaikka hänellä ei ollut mitään syytä epäillä, ettei dieselöljyä toimitettu unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti valmisteverosta vapautettuna.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">V </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisuehdotus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">83.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Hoge Raad der Nederlandenin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-152" title="page-28">
      1) Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27.10.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY 14 artiklan 1 kohdan c alakohta ei ole esteenä kansalliselle säännökselle, jossa verovapautuksen soveltamisen edellytykseksi asetetaan se, että dieselöljy sisältää kaasuöljyn ja lentopetrolin merkitsemisestä veron määräämiseksi 27.11.1995 annetun neuvoston direktiivin 95/60/EY 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti säädetyn vähimmäismäärän merkitsemisainetta veron määräämiseksi, jos asianomaisella, jolta oikeus verovapautukseen evättiin sillä perusteella, ettei kyseessä oleva dieselöljy sisältänyt edellytettävää merkitsemisainetta veron määräämiseksi, on mahdollisuus esittää kansallisille viranomaisille näyttö kyseisen dieselöljyn sääntöjenmukaisesta käytöstä.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-153" title="page-28">
      2) Jäsenvaltioiden veroviranomaiset voivat valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä ja direktiivin 92/12/ETY kumoamisesta 16.12.2008 annetun neuvoston direktiivin 2008/118/EY 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan, luettuna yhdessä 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, perusteella kantaa valmisteverosaatavan aluksen kapteenilta, jos kyseisten viranomaisten suorittamassa tarkastuksessa on todettu, että aluksen kapteenilla on hallussaan dieselöljyä, joka ei sisällä edellytettävää merkitsemisainetta veron määräämiseksi, jotta tämä voisi hyötyä direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetystä verovapautuksesta, siitä riippumatta, että hän on hankkinut kyseisen dieselöljyn (josta todettiin puuttuvan edellytettävä määrä merkitsemisainetta veron määräämiseksi) valtuutetulta varastonpitäjältä.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-154" title="page-28">
      3) Suhteellisuusperiaate ei ole esteenä sille, että valmisteverosaatava kannetaan direktiivin 2008/118 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla tosiasiallisesti aluksen kapteenilta, joka on aluksen omistaja, vaikka hänellä ei ollut mitään syytä epäillä, ettei dieselöljyä toimitettu unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti valmisteverosta vapautettuna.
    </p>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">1</a>
</span>) Alkuperäinen kieli: ranska.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-2" href="#c-2">i</a>
</span>) Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa asian minkään asianosaisen todellista nimeä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-3" href="#c-3">2</a>
</span>) Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27.10.2003 annettu neuvoston direktiivi (EUVL 2003, L 283, s. 51).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-4" href="#c-4">3</a>
</span>) Kaasuöljyn ja lentopetrolin merkitsemisestä veron määräämiseksi 27.11.1995 annettu neuvoston direktiivi (EYVL 1995, L 291, s. 46).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-5" href="#c-5">4</a>
</span>) Kivennäisöljyjen valmisteverojen määrien lähentämisestä 19.10.1992 annettu neuvoston direktiivi (EYVL 1992, L 316, s. 19). Tämä direktiivi on kumottu ja korvattu direktiivillä 2003/96.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-6" href="#c-6">5</a>
</span>) Valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä ja direktiivin 92/12/ETY kumoamisesta 16.12.2008 annettu neuvoston direktiivi (EUVL 2009, L 9, s. 12), joka laadittiin uudelleen ja kumottiin 13.2.2023 alkaen valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä 19.12.2019 annetulla neuvoston direktiivillä (EU) 2020/262 (EUVL 2020, L 58, s. 4).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-7" href="#c-7">6</a>
</span>) Kaasuöljyn ja petrolin yhteisestä merkitsemisaineesta veron määräämiseksi 16.9.2011 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EUVL 2011, L 241, s. 31). Tämä päätös annettiin erityisesti direktiivin 95/60 2 artiklan 2 kohdan perusteella. Kyseinen päätös kumottiin ja korvattiin kaasuöljyn ja petrolin yhteisestä merkitsemisaineesta veron määräämiseksi 17.1.2022 annetulla komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/197 (EUVL 2022, L 31, s. 52).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-8" href="#c-8">7</a>
</span>) Stb. 1991, nro 561.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-9" href="#c-9">8</a>
</span>) Direktiivin 95/60 1 artiklan, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin 3 artiklan ja täytäntöönpanopäätöksen 2011/544 1 artiklan kanssa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-10" href="#c-10">9</a>
</span>) Ks. tuomio 13.7.2017, Vakarų Baltijos laivų statykla (C‑151/16, EU:C:2017:537, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; jäljempänä tuomio Vakarų Baltijos laivų statykla).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-11" href="#c-11">10</a>
</span>) Tämän vapautuksen tarkoituksena on nimittäin helpottaa unionin sisäistä kaupankäyntiä, erityisesti sellaista tavaraliikennettä ja sellaisten palvelujen vapaata liikkuvuutta, joita voidaan suorittaa unionin vesillä. Unionin lainsäätäjä on halunnut tällä vapautuksella myös edistää yhdenvertaisuutta tiettyjen sellaisten verotuksellisten edellytysten suhteen, joiden puitteissa kuljetusyritykset tai muut näitä vesiä käyttävät palveluntuottajat toimivat. Ks. tästä tuomio Vakarų Baltijos laivų statykladu (33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Direktiivin 2003/96 johdanto-osan 23 perustelukappaleesta ilmenee, että kyseinen vapautus perustuu lisäksi voimassa oleviin kansainvälisiin velvoitteisiin ja unionin yritysten kilpailuaseman säilyttämiseen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-12" href="#c-12">11</a>
</span>) Ks. tuomio Vakarų Baltijos laivų statykladu (43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-13" href="#c-13">12</a>
</span>) Ks. tuomio Vakarų Baltijos laivų statykladu (44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-14" href="#c-14">13</a>
</span>) Ks. tuomio Vakarų Baltijos laivų statykladu (51 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-15" href="#c-15">14</a>
</span>) Ks. tuomio 27.6.2018, Turbogás (C‑90/17, EU:C:2018:498, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-16" href="#c-16">15</a>
</span>) Ks. vastaavasti direktiivin 95/60 johdanto-osan ensimmäinen ja kolmas perustelukappale sekä täytäntöönpanopäätöksen 2011/544 johdanto-osan ensimmäinen perustelukappale.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-17" href="#c-17">16</a>
</span>) Ks. tuomio 17.10.2018, komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta (C‑503/17, EU:C:2018:831, 53 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-18" href="#c-18">17</a>
</span>) Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että kyseisen säännöksen soveltamiseksi Alankomaiden oikeudessa säädetään, että dieselöljy on värjättävä punaiseksi näkyvästi ja pysyvästi. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-19" href="#c-19">18</a>
</span>) Ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 38 ja 39 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-20" href="#c-20">19</a>
</span>) Ks. tämän ratkaisuehdotuksen 54–59 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-21" href="#c-21">20</a>
</span>) Kyseisessä asiassa unionin tuomioistuin katsoi, ettei kansallisessa säännöstössä asetetuilla vaatimuksilla ole yhteyttä kyseessä olevien energiatuotteiden tosiasialliseen käyttöön eivätkä ne ole millään tavoin tarpeen edellä mainitussa säännöksessä säädetyn verovapautuksen oikean ja selkeän soveltamisen varmistamiseksi, jotta voidaan estää veropetokset, veron kiertäminen tai muut väärinkäytökset. Ks. mm. tuomio Vakarų Baltijos laivų statykladu (51 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-22" href="#c-22">21</a>
</span>) Komissio ja pääasian valittaja katsovat lisäksi, ettei edellytyksellä, jonka mukaan polttoaineen on sisällettävä tietty vähimmäismäärä merkitsemisainetta veron määräämiseksi, voida estää petoksia, koska väärin merkityn polttoaineen käyttö ei voi vaikuttaa tämän vapautuksen soveltamiseen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-23" href="#c-23">22</a>
</span>) Alankomaiden hallitus mainitsi istunnossa kaksi esimerkkiä tulliviranomaisten toteamista petoksista, jotka liittyvät lähtökohtaisesti verovapautuksesta hyötyviin aluksiin. Kyseiset viranomaiset havaitsivat ensinnäkin tapauksia, joissa aluksen kapteenit ottavat verovapaata dieselöljyä säiliöistään myydäkseen sitä aluksen kapteeneille, jotka käyttävät sitä huvialuksissa (yksityiskäytössä). Toiseksi ne mainitsivat petoksen, jossa verosta vapautettua merkittyä dieselöljyä sekoitetaan puhtaaseen dieseliin. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-24" href="#c-24">23</a>
</span>) Mistään direktiivin 95/60 säännöksestä ei myöskään ilmene, että tulliviranomaisten tarkastusten pitäisi koskea ainoastaan aluksia, jotka eivät ole oikeutettuja verovapautukseen, kuten yksityisiä huvialuksia. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-25" href="#c-25">24</a>
</span>) Jos aluksen kapteeni esimerkiksi hankkii polttoainetta useilta eri jäsenvaltioissa sijaitsevilta bunkrausasemilta, kuten käsiteltävässä asiassa, tulliviranomaisten on lähes mahdotonta selvittää dieselöljyn alkuperä. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-26" href="#c-26">25</a>
</span>) Ks. vastaavasti direktiivin 95/60 3 artikla.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-27" href="#c-27">26</a>
</span>) Ks. tuomio 29.6.2017, komissio v. Portugali (C‑126/15, EU:C:2017:504, 84 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-28" href="#c-28">27</a>
</span>) Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa ainoastaan, että Gerechtshof Arnhem‑Leeuwarden jätti avoimeksi kysymyksen siitä, pystyykö pääasian valittaja todistamaan kyseessä olevan dieselöljyn alkuperän paitsi ostotositteiden myös säiliöaluksen lokikirjan avulla. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-29" href="#c-29">28</a>
</span>) Alankomaiden hallitus ei ottanut istunnossa suoraan kantaa tähän kysymykseen, mutta komissio puolestaan väitti, että tapa, jolla Alankomaiden (hallinto- ja oikeus)viranomaiset soveltavat riidanalaista säännöstä, merkitsee ei kumottavissa olevaa olettamaa kyseessä olevan dieselöljyn sääntöjenvastaisesta käytöstä ja siten petoksesta tai väärinkäytöksestä, eikä verovelvollinen pysty esittämään vastanäyttöä, mikä tekisi tästä olettamasta kohtuuttoman ja direktiivin 2003/96 14 artiklan 1 kohdan c alakohdan vastaisen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-30" href="#c-30">29</a>
</span>) Ks. tuomio 25.4.2024, Bitulpetrolium Serv (C‑657/22, EU:C:2024:353, 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-31" href="#c-31">30</a>
</span>) Ks. tuomio 26.4.2017, Farkas (C‑564/15, EU:C:2017:302, 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ja tuomio 12.7.2001, Louloudakis (C‑262/99, EU:C:2001:407, 67 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-32" href="#c-32">31</a>
</span>) Ks. tuomio Vakarų Baltijos laivų statykladu (46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-33" href="#c-33">32</a>
</span>) Ks. tuomio 27.6.2018, Turbogás (C‑90/17, EU:C:2018:498, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-34" href="#c-34">33</a>
</span>) Tässä yhteydessä on mielestäni tärkeää täsmentää, ettei pelkän tositteen polttoaineen ostamisesta valtuutetulta varastonpitäjältä pitäisi riittää kumoamaan olemassa olevaa olettamaa, koska sillä ei suljeta pois sitä mahdollisuutta, että petos tapahtuu polttoaineen tankkauksen jälkeen. Aluksen kapteeni saattaisi esimerkiksi suhteellisen helposti siirtää osan verovapaasta polttoaineesta yksityisiin aluksiin, joilla ei kuljeteta tavaroita Euroopan unionin aluevesillä, tai sekoittaa sitä veronalaiseen polttoaineeseen myöhempää luvatonta käyttöä varten. Tulliviranomaisten on otettava huomioon muita viitteitä ja todisteita, joilla voidaan osoittaa, ettei aluksen kapteeni käytä polttoaineita sääntöjenvastaisesti, esimerkiksi se, onko olemassa muita aluksia, joilla on samoilta bunkrausasemilta tankattua dieselöljyä, joka ei sisällä edellytettävää merkitsemisainetta veron määräämiseksi. Tämä voisi olla osoitus siitä, että merkitsemisaineen lisäämisessä kivennäisöljyihin on tehty virheitä. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-35" href="#c-35">34</a>
</span>) Ks. tuomio 21.12.2023, CDIL (C‑96/22, EU:C:2023:1025, 53 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-36" href="#c-36">35</a>
</span>) Ks. tuomio 5.4.2001, Van de Water (C‑325/99, EU:C:2001:201, 42 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-37" href="#c-37">36</a>
</span>) Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa myös unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan valmisteveron alaiset tavarat voidaan luovuttaa kulutukseen vain yhden kerran (ks. tuomio 24.2.2021, Silcompa, C‑95/19, EU:C:2021:128, 65 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-38" href="#c-38">37</a>
</span>) Kyseisessä säännöksessä nimittäin säädetään, että yhtenä kulutukseen luovutuksen muotona pidetään ”valmisteveron alaisten tavaroiden hallussapitoa väliaikaisen verottomuuden järjestelmän ulkopuolella, jos valmisteveroa ei ole kannettu [unionin] lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten nojalla” (kursivointi tässä).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-39" href="#c-39">38</a>
</span>) Ks. tästä tuomio 3.7.2014, Gross (C‑165/13, EU:C:2014:2042, 25 kohta) ja julkisasiamies Tanchevin ratkaisuehdotus Commissioners for Her Majesty's Revenue and Customs (Viaton toimija) (C‑279/19, EU:C:2021:59, 48 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-40" href="#c-40">39</a>
</span>) Ks. tuomio 8.2.2018, komissio v. Kreikka (C‑590/16, EU:C:2018:77, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-41" href="#c-41">40</a>
</span>) Jos kulutukseen luovutuksessa ei noudateta oikeussääntöjä, jotka koskevat valmisteveron alaisen tuotteen luovutusta verosta vapautettuna, valtuutetun varastonpitäjän on maksettava valmisteverosaatava direktiivin 2008/118 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-42" href="#c-42">41</a>
</span>) Jos unionin lainsäätäjä olisi halunnut säätää valtuutettujen varastonpitäjien yksinomaisesta vastuusta, se olisi tyytynyt direktiivin 2008/118 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyyn kulutukseen luovutukseen eikä olisi säätänyt muista kulutukseen luovutuksen muodoista ja muista valmisteverovelvollisista kyseisen direktiivin 8 artiklan 1 kohdassa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-43" href="#c-43">42</a>
</span>) Vedottaessa useisiin eri jäsenvaltioissa sijaitseviin bunkrausasemiin, kuten käsiteltävässä asiassa, toimivaltaiset viranomaiset eivät nimittäin pystysi jälkikäteen määrittämään, missä niistä oli väärä Solvent Yellow 124 ‑merkitsemisaineen pitoisuus.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-44" href="#c-44">43</a>
</span>) Direktiivin 2008/118 8 artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että jos yhtä valmisteverovelkaa kohti on useita verovelvollisia, näiden on maksettava valmisteverovelka yhteisvastuullisesti.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-45" href="#c-45">44</a>
</span>) Ks. tästä tuomio 3.7.2014, Gross (C‑165/13, EU:C:2014:2042, 25 ja 26 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-46" href="#c-46">45</a>
</span>) Tuomio 10.6.2021, Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs (Viaton toimija) (C‑279/19, EU:C:2021:473, 28–31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-47" href="#c-47">46</a>
</span>) Ks. tuomio 10.6.2021, Commissioners for Her Majesty’s Revenue and Customs (Viaton toimija) (C‑279/19, EU:C:2021:473, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). </p>
</body>
</html>
