<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.10-->
  <head>
    <title>2022-03-202203C110202004980-00-TRA-DOC-FI-CONCL-C-0498-20-202108442-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="12/12/2021 16:40:32" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="CNC" name="TypeDoc"/>
    <meta content="Uc/R7sgRjHf3bjiymkUtksrmoFrMz6A5BA3mvNwJnmLi8bfP+QAqp1KwvGwejPHK0Nw32agIrJ9WHj6tvtnjC5aG+qvuVv1dZM4Mka5tfY91S7Q48t1DcT0AixjbUYP/SaobWPBS8rV5phJAJ8CeGoPyppLOlXJg7MYLiikrrJk=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="akla" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0498" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2020" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="akla" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="CNC_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 27/10/2021 12:55:04" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="470eab0215ad409bae83a7adeb2e691d" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0498" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId24" style="first"/>
      <div id="rId20" style="even">Ratkaisuehdotus – Manuel Campos Sánchez-Bordona – Asia C-498/20</div>
      <div id="rId21" style="default">BMA Nederland</div>
    </div>
    <p class="C36Centre" id="para-1" title="page-1">
      JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-2" title="page-1">
      MANUEL CAMPOS SÁNCHEZ-BORDONA
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-3" title="page-1">
      28 päivänä lokakuuta 2021  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">1</a>
</span>)
      
    </p>
    <p class="C38Centregrasgrandespacement" id="para-4" title="page-1">
      Asia C-498/20
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-5" title="page-1">
      ZK, JM:n seuraajana BMA Nederland BV:n konkurssipesän selvittäjä
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-6" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-7" title="page-1">
      BMA Braunschweigische Maschinenbauanstalt AG
    </p>
    <p class="C39Centreespacement" id="para-8" title="page-1">
      (Ennakkoratkaisupyyntö – rechtbank Midden-Nederland (Keski-Alankomaiden alioikeus, Alankomaat))
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-9" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta sekä tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Toimivalta sopimussuhteen ulkopuolisissa asioissa – Konkurssipesän selvittäjän kolmatta osapuolta vastaan velkojien edun mukaisesti nostama kanne – Paikkakunta, missä vahinko sattui – Kolmannen osapuolen väliintulo yhteisten etujen valvomiseksi
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-10" title="page-1">
      
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on esittänyt unionin tuomioistuimelle useita ennakkoratkaisukysymyksiä, joihin vastaamisen se katsoo olevan tarpeen sellaisen monimutkaisen oikeusriidan ratkaisemiseksi, jossa risteävät yhteisten etujen valvomista koskevat kansalliset menettelyt. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-2" href="#t-2">2</a>
</span>) Tässä riita-asiassa ratkaistaan saksalaisen yrityksen mahdollinen sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu sen yhden (alankomaalaisen) tytäryhtiön konkurssipesän selvittäjän ja säätiön, jonka kotipaikka on Alankomaissa, vaatimuksesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen pyynnöstä tässä ratkaisuehdotuksessa käsitellään ainoastaan sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista annetun asetuksen (EY) N:o 864/2007 (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-3" href="#t-3">3</a>
</span>) 4 artiklaa koskevaa ennakkoratkaisukysymystä. Koska asianosaisten ja väliintulijan huomautuksista kuitenkin ilmenee lisäksi kyseisen asetuksen soveltamisalaa koskevia erimielisyyksiä, jotka unionin tuomioistuimen on ratkaistava, käsittelen ratkaisuehdotuksessani myös niitä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">En sitä vastoin käsittele tuomioistuimen kansainvälistä toimivaltaa koskevia ennakkoratkaisukysymyksiä sen tuomioistuimen määrittämiseksi, jonka on ratkaistava riita-asia, sen paikkakunnan perusteella, jossa vahinko sattui, ja siinä tapauksessa, että kolmas osapuoli osallistuu oikeudenkäyntiin väliintulijana. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-4" href="#t-4">4</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">I </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiaa koskevat oikeussäännöt</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetus N:o 1215/2012</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Direktiivin 7 artiklan 2 alakohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-18" title="page-3">
      ”Jos henkilön kotipaikka on jäsenvaltiossa, häntä vastaan voidaan nostaa kanne toisessa jäsenvaltiossa
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-19" title="page-4">
      2) sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevassa asiassa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä vahinko sattui tai saattaa sattua”.
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 8 artiklan 2 alakohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-21" title="page-4">
      ”Jos henkilöllä on kotipaikka jäsenvaltiossa, häntä vastaan voidaan nostaa kanne myös
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-22" title="page-4">
      2) jos kanne koskee takuu- tai takausvaatimusta tai sivullisvaatimusta, siinä tuomioistuimessa, jossa alkuperäinen kanne on pantu vireille, jollei alkuperäistä kannetta ole nostettu ainoastaan sen vuoksi, että kanne henkilöä vastaan saataisiin tutkituksi muussa tuomioistuimessa kuin siinä, joka muutoin olisi ollut toimivaltainen tutkimaan häntä vastaan nostetun kanteen”.
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Rooma II ‑asetus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen johdanto-osan seitsemännessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-25" title="page-4">
      ”Tämän asetuksen aineellisen soveltamisalan ja säännösten olisi oltava johdonmukaisia tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (Bryssel I ‑asetus) ja sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevien säädösten kanssa.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen johdanto-osan 16 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-27" title="page-4">
      ”Yhdenmukaisten sääntöjen olisi lisättävä tuomioistuinten päätösten ennakoitavuutta ja varmistettava kohtuullinen tasapaino vastuulliseksi väitetyn henkilön ja vahingonkärsijän etujen välillä. Liittymä siihen maahan, jossa välitön vahinko on aiheutunut (lex loci damni), saattaa kohtuulliseen tasapainoon vastuulliseksi väitetyn henkilön ja vahingonkärsijän edut, minkä lisäksi se vastaa nykyajan käsityksiä siviilioikeudellisesta vastuusta ja objektiivisen vastuun järjestelmien kehittämistä.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen johdanto-osan 17 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-29" title="page-4">
      ”Sovellettava laki olisi määritettävä sen perusteella, missä vahinko aiheutuu, riippumatta siitä, missä maassa tai maissa välilliset seuraukset voivat ilmetä. Näin ollen henkilö- tai omaisuusvahingon tapauksessa maan, jossa vahinko aiheutuu, olisi oltava se maa, jossa henkilö tai omaisuus vahingoittui.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-31" title="page-4">
      ”Tätä asetusta ei sovelleta:
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-32" title="page-4">
      – –
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-33" title="page-5">
      d) sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin, jotka johtuvat yhtiöitä tai muita yhteisöjä tai yhteenliittymiä koskevasta laista, kun kyse on esimerkiksi yhtiöiden tai muiden yhteisöjen tai yhteenliittymien perustamisesta rekisteröimällä tai muulla tavoin, oikeuskelpoisuudesta tai oikeustoimikelpoisuudesta, sisäisistä järjestelyistä tai purkautumisesta, niiden toimihenkilöiden tai osakkaiden henkilökohtaisesta vastuusta yhtiön tai muun yhteisön tai yhteenliittymän veloista tai tilintarkastajilla lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamisessa yhtiötä tai sen osakkaita kohtaan olevasta henkilökohtaisesta vastuusta”.
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 4 artiklassa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-35" title="page-5">
      ”1. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, sopimukseen perustumattomaan velvoitteeseen, joka johtuu vahingonkorvausvastuun perustavasta tapahtumasta, sovelletaan sen maan lakia, jossa vahinko aiheutuu, riippumatta siitä, missä maassa vahingon aiheuttanut tapahtuma sattui, ja siitä, missä maassa tai maissa tuon tapahtuman välilliset seuraukset ilmenevät.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-36" title="page-5">
      2. Jos vastuulliseksi väitetyllä henkilöllä ja vahingonkärsijällä on molemmilla asuinpaikkansa samassa maassa, kun vahinko aiheutuu, sovelletaan tämän maan lakia.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-37" title="page-5">
      3. Jos kaikista tapaukseen liittyvistä seikoista ilmenee, että vahingonkorvausvastuun perustava tapahtuma liittyy 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua maata selvästi läheisemmin johonkin toiseen maahan, sovelletaan tämän toisen maan lakia. Selvästi läheisempi liittymä toiseen maahan voi perustua erityisesti osapuolten väliseen ennestään olemassa olevaan suhteeseen, kuten sopimukseen, joka liittyy läheisesti kyseiseen vahingonkorvausvastuun perustavaan tapahtumaan.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kansallinen oikeus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Siviililain (Burgerlijk Wetboek) (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-5" href="#t-5">5</a>
</span>) 3:305a §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-40" title="page-5">
      ”Täysin oikeustoimikelpoinen säätiö tai yhdistys voi nostaa kanteen muiden henkilöiden vastaavien etujen suojaamiseksi siltä osin kuin se sääntöjensä perusteella valvoo näitä etuja.”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Peeters–Gatzen-kanteen (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-6" href="#t-6">6</a>
</span>) nostaessaan konkurssipesän selvittäjä puolustaa kaikkien velkojien etuja. Kanteella saatavat varat lisätään konkurssipesän omaisuuteen sen jakamiseksi maksukyvyttömyyttä koskevien sääntöjen mukaisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">II </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tosiseikat ja ennakkoratkaisukysymykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">BMA Nederland BV (jäljempänä BMA NL) on elintarviketeollisuudessa käytettävien koneiden valmistukseen ja myyntiin erikoistunut alankomaalainen yhtiö, jonka ainoa osakkeenomistaja on BMA Groep BV (jäljempänä BMA Groep).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">BMA Groep on puolestaan sataprosenttisesti saksalaisen yhtiön BMA Braunschweigische Maschinenbauanstaltin (jäljempänä BMA AG) omistuksessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">BMA Groepilla oli valtuudet nimittää BMA NL:n johto ja erottaa heidät. Tiettyinä ajanjaksoina BMA AG:n työntekijöitä nimitettiin BMA NL:n johtoon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">BMA NL:n johdon tärkeät päätökset ja toimet oli esitettävä BMA Groepille, joka puolestaan pyysi niille hyväksyntää BMA AG:lta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vuosina 2004–2011 BMA AG myönsi BMA NL:lle yhteensä 38 miljoonan euron suuruiset lainat. Rahoitus hoidettiin BMA NL:n Deutsche Bank Nederland B.V:ssä olleen pankkitilin kautta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi BMA AG takasi BMA NL:n velat ja teki yhtiöön pääomasijoituksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">BMA AG lakkautti BMA NL:n rahoitustuen vuoden 2012 alussa. BMA NL:n oli tuolloin jätettävä konkurssihakemus, ja yhtiö asetettiin konkurssiin 3.4.2012. Suurin osa toistaiseksi hyväksyttyjen etuoikeudettomien saatavien määrästä kuuluu saksalaisille velkojille, pääasiallisesti BMA AG:lle itselleen ja muille Saksaan sijoittautuneille BMA AG:n konserniin kuuluville yhtiöille.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muut velkojat, joiden saatavia ei ole maksettu, ovat sijoittautuneet eri maihin, joista osa on Euroopan unionin ulkopuolisia maita. Konkurssipesän varat eivät riitä kaikkien velkojien saatavien täysimääräiseen maksamiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">BMA NL:n konkurssipesän selvittäjä nosti rechtbank Midden-Nederlandissa (Keski-Alankomaiden alioikeus, Alankomaat) kaikkien velkojien hyväksi Peeters–Gatzen-kanteen BMA AG:tä vastaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kyseinen tuomioistuin totesi 23.5.2018 antamassaan ratkaisussa olevansa asetuksen (EU) 2015/848 (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-7" href="#t-7">7</a>
</span>) 3 artiklan perusteella toimivaltainen ratkaisemaan tämän kanteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Stichting Belangbehartiging Crediteuren BMA Nederland (BMA Nederlandin velkojien etuja puolustava säätiö, jäljempänä säätiö) perustettiin 21.6.2016, ja sen tarkoituksena on valvoa niiden BMA NL:n velkojien etuja, joille on aiheutunut BMA AG:n toiminnasta vahinkoa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Säätiö haki ennakkoratkaisua pyytävältä tuomioistuimelta 15.8.2018 lupaa saada osallistua väliintulijana konkurssipesän selvittäjän ja BMA AG:n väliseen oikeudenkäyntiin. Kansallinen tuomioistuin hyväksyi hakemuksen 30.1.2019 antamallaan ratkaisulla, jossa se katsoi olevansa asetuksen N:o 1215/2012 8 artiklan 2 alakohdan nojalla toimivaltainen ratkaisemaan sen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Helmikuussa 2019 unionin tuomioistuin antoi tuomion NK. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-8" href="#t-8">8</a>
</span>) Siinä se totesi, että konkurssipesän selvittäjän nostama Peeters–Gatzen-kanne ei kuulu maksukyvyttömyysasetuksen vaan asetuksen (EY) N:o 44/2001 (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-9" href="#t-9">9</a>
</span>) soveltamisalaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällä perusteella BMA AG pyysi ennakkoratkaisua pyytävää tuomioistuinta tarkastelemaan uudelleen 23.5.2018 ja 30.1.2019 annettuja ratkaisuja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alioikeus katsoo, että sen 23.5.2018 antamaa ratkaisua ei voida pysyttää, mutta se on epävarma siitä, onko sen todettava olevansa toimivaltainen, kun otetaan huomioon asetuksessa N:o 1215/2012 säädetty oikeuspaikka.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä tilanteessa Rechtbank Midden-Nederland esittää unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksiä, joista toistan vain neliosaisen neljännen kysymyksen:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-59" title="page-5">
      ”a) Onko [asetuksen N:o 864/2007] 4 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että paikka, ’jossa vahinko aiheutuu’, on sen yhtiön kotipaikka, jolta ei ole mahdollista saada korvausta vahingosta, joka yhtiön velkojille on edellä mainitun huolenpitovelvollisuuden laiminlyönnin johdosta aiheutunut?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-60" title="page-5">
      b) Onko tätä paikkaa määritettäessä merkitystä sillä, että kanteen on nostanut selvittäjä suorittaessaan lakisääteistä pesänhoitotehtäväänsä ja kaikkien velkojien edustaja niiden yhteisen edun valvojana (mutta ei niiden nimissä)?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-61" title="page-5">
      c) Onko tätä paikkaa määritettäessä merkitystä sillä, että osalla velkojista on kotipaikka Euroopan unionin alueen ulkopuolella?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-62" title="page-5">
      d) Onko se, että konkurssissa olevan alankomaalaisen yhtiön ja sen emoyhtiön emoyhtiön välillä oli rahoitussopimuksia, joissa oikeuspaikaksi määrättiin saksalaiset tuomioistuimet ja sovellettavaksi oikeudeksi Saksan oikeus, sellainen seikka, jonka johdosta BMA AG:n väitetyn vahingonkorvausvastuun perustava tapahtuma liittyy Rooma II ‑asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla selvästi läheisemmin johonkin muuhun maahan kuin Alankomaihin?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">III </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyyntö kirjattiin saapuneeksi unionin tuomioistuimeen 29.9.2020.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Huomautuksia ovat esittäneet konkurssipesän selvittäjä, BMA AG, säätiö ja Euroopan komissio.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Istuntoa asianosaisten kuulemiseksi ei katsottu tarpeelliseksi järjestää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">IV </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Koska tämä ratkaisuehdotus koskee pelkästään Rooma II ‑asetuksen 4 artiklan tulkintaa, on ensin tarkasteltava säätiön väitettä kyseisen asetuksen soveltamisalasta. Sen mukaan käsiteltävässä asiassa kyseessä oleva vastuu kuuluu yhtiöoikeuden alaan, ja se jää näin ollen Rooma II ‑asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle sen 1 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tähän väitteeseen vastaaminen edellyttää Rooma II ‑asetuksen käsitteiden tulkintaa tavanomaisten tulkintaperusteiden mukaisesti. Lainsäätäjän kehotuksesta on lisäksi välttämätöntä varmistaa kyseisen säädöksen, asetuksen N:o 1215/2012 ja sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevien säädösten välinen johdonmukaisuus. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-10" href="#t-10">10</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Välttämättömän johdonmukaisuuden tarkoitus asetuksen N:o 1215/2012 osalta on se, että lainvalintasääntöjen kodifiointi on tuomioistuimen toimivaltasääntöjen kodifiointiin nähden täydentävää. Sopimusoikeudellisten lainvalintasääntöjen osalta on riittävää palauttaa mieliin, että Rooma II ‑asetuksen tarkoituksena oli, että se tulee ”muodostamaan luonnollisen jatkeen yhteisössä tehtävälle työlle, jolla yhdenmukaistetaan kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä siviili- ja kauppaoikeudellisten sopimusvelvoitteiden ja sopimuksenulkoisten velvoitteiden osalta”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-11" href="#t-11">11</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näiden säädösten johdonmukainen tulkinta ei kuitenkaan ole ehdottoman välttämätöntä. On niin ikään tärkeää säilyttää kunkin niistä sisäinen yhdenmukaisuus ja omat tavoitteet sekä kyseessä olevan oikeussäännön tavoitteet. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-12" href="#t-12">12</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Rooma II ‑asetuksen tarkoituksena on määrittää sovellettava laki, ei tuomioistuinten kansainvälistä toimivaltaa. Vaikka paikkakunta, missä vahinko sattui, ja sen (tulkintaan perustuva) kaksijakoisuus selittyvät toimivallan osalta todistelun vaivattomuuteen ja hyvään oikeudenkäyttöön liittyvillä syillä, Rooma II ‑asetuksessa on säädetty vain yksi liittymäkohta (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-13" href="#t-13">13</a>
</span>) kyseisen asetuksen johdanto-osan 16 perustelukappaleessa mainittujen syiden vuoksi. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-14" href="#t-14">14</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Rooma II ‑asetuksen soveltamisala. Yhtiöoikeudesta johtuvien sopimukseen perustumattomien velvoitteiden jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ongelman kuvaus. Asianosaisten näkemykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyynnön mukaan BMA AG:n (oletettu) sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu johtuu siitä, että se laiminlöi huolenpitovelvollisuutensa kolmansia osapuolia kohtaan. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, jolla ei ole epäilyksiä Rooma II ‑asetuksen sovellettavuudesta, pohtii ainoastaan oikeusriidan asianosaisten tästä asiasta esittämien väitteiden eroja. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-15" href="#t-15">15</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Säätiön ei ole todettu esittäneen kansallisessa tuomioistuimessa minkäänlaista väitettä sovellettavasta laista. Unionin tuomioistuimessa se on sitä vastoin tehnyt näin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Säätiön mukaan kyseessä oleva kanne jää Rooma II ‑asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska se perustuu BMA AG:n vastuuseen maksukyvyttömän alankomaalaisen yhtiön johdon jäsenenä tai osakkeenomistajana. BMA AG:n laiminlyömän huolenpitovelvollisuuden täyttämistä edellytetään yhtiöoikeuden mukaisesti, joten vastuu jää Rooma II ‑asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-16" href="#t-16">16</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Myös konkurssipesän selvittäjä katsoo, että vahingon aiheuttaja on saksalainen yhtiö alankomaalaisen yhtiön (välillisenä) osakkeenomistajana. Se ei kuitenkaan väitä tämän seikan perusteella, ettei Rooma II ‑asetusta voitaisi soveltaa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-17" href="#t-17">17</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">BMA AG sitä vastoin väittää, että sen mahdollinen vastuu johtuu lainvastaisesta teosta, joka on tehty maksukyvyttömän yhtiön rahoittajana. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-18" href="#t-18">18</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Loppujen lopuksi on kiistanalaista, millainen huolenpitovelvollisuus on emoyhtiöllä (BMA AG), joka myönsi tytäryhtiölle rahoitustukea vuosien ajan pitääkseen sen keinotekoisesti elinkelpoisena ja sen jälkeen lakkautti tuen, mikä aiheutti maksukyvyttömyyden.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Yhtiöitä tai muita yhteisöjä tai oikeushenkilöitä koskevasta lainsäädännöstä johtuvien sopimukseen perustumattomien velvoitteiden jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tehtäväni ei ole ottaa kantaa Alankomaiden oikeuden tulkintaan tai ulottuvuuteen vaan ainoastaan Rooma II ‑asetuksen soveltamisalaan siltä osin kuin on kyse siitä, mihin sitä ei 1 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaan sovelleta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksessa ei esitetä yleistä määritelmää yhtiöoikeuden alaan kuuluvista kysymyksistä, mutta siinä ei myöskään viitata tältä osin jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksiin. Tätä käsitettä on siis tulkittava itsenäisesti. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-19" href="#t-19">19</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Soveltamisalan ulkopuolelle jättämisessä noudatetaan Rooman yleissopimuksen (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-20" href="#t-20">20</a>
</span>) 1 artiklan 2 kohdan e alakohtaan sisältynyttä periaatetta, joka on otettu Rooma I ‑asetuksen 1 artiklan 2 kohdan f alakohtaan ja johon on lisätty tilintarkastajien vastuu yhtiötä tai sen osakkaita kohtaan lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Päätöstä jättää yhtiöoikeuteen liittyvät kysymykset Rooman yleissopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle perusteltiin aikanaan ennen muuta senhetkisellä tilanteella: yhteisössä valmisteltiin tuolloin aineellisen yhtiöoikeuden yhdenmukaistamista. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-21" href="#t-21">21</a>
</span>) Tätä tavoitetta ei ole täysin saavutettu, eikä Rooma I ‑asetuksen (eikä Rooma II ‑asetuksen) soveltamisalaa siis ole mahdollista rajata viittaamalla lex societatikseen, jonka aineellisen soveltamisalan unionin lainsäätäjä olisi määritellyt kaikkien jäsenvaltioiden osalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä voidaan tukeutua Rooma II ‑asetukseen, jossa luetellaan joukko sopimukseen perustumattomia velvoitteita, jotka on jätetty sen soveltamisalan ulkopuolelle, koska ne kuuluvat yhtiöoikeuden alaan. Luettelo ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia, eikä se johdu pelkästään siitä, ettei se ole tyhjentävä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-22" href="#t-22">22</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sopimukseen perustumattomia velvoitteita on edelleen vaikeaa luokitella kuuluviksi lex societatiksen tai lex loci delictin (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-23" href="#t-23">23</a>
</span>) soveltamisalaan silloinkin, kun tällaiset velvoitteet koskevat kyseisessä luettelossa mainittujen kaltaisia seikkoja. Tästä on osoituksena jäsenvaltioiden käytännössä omaksuttujen ratkaisujen moninaisuus. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-24" href="#t-24">24</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ottaessaan kantaa soveltamisalan ulkopuolelle jättämiseen sopimusvelvoitteiden alalla unionin tuomioistuin toistaa Rooman yleissopimusta koskevan selvityksen selitykset ja korostaa yhtiön sisäisten suhteiden eli sisäisen toiminnan (soveltamatta jättämisen kohde) ja ulkoisten suhteiden (jotka kuuluvat asetusten soveltamisalaan) erottamista toisistaan. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-25" href="#t-25">25</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tätä unionin tuomioistuimen korostamaa erottelua voidaan soveltaa ensimmäiseen niistä kolmesta kysymysten ryhmästä, jotka on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle ja joista säädetään Rooma II ‑asetuksen 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa: perustaminen, oikeuskelpoisuus tai oikeustoimikelpoisuus, sisäiset järjestelyt tai purkautuminen. Ne kaikki kuuluvat yhtiön sisäiseen toimintaan ja niitä säännellään yksinomaan yhtiöoikeudessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olen kuitenkin epävarma siitä, voidaanko sisäisen toiminnan perusteella tulkita ja rajata riittävällä tavalla kahta muuta soveltamisalan ulkopuolelle jätettyä ryhmää: a) yhtiön tai muun yhteisön tai oikeushenkilön elimien tai osakkaiden henkilökohtainen vastuu sen veloista tai b) tilintarkastajien henkilökohtainen vastuu yhtiötä tai sen osakkaita kohtaan lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni merkityksellinen seikka on lainsäätäjän tahto säilyttää yhden ainoan lain eli lex sociatatiksen piirissä ne luonteeltaan sopimusperusteiset tai sopimukseen perustumattomat näkökohdat, joiden osalta on olemassa erityinen ratkaisu, joka perustuu näiden näkökohtien ja oikeushenkilön joko sisäänpäin (sisäinen toiminta) tai ulospäin (ulkoinen toiminta) suuntautuvien järjestelyjen ja toiminnan väliseen yhteyteen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jättäminen Rooma II ‑asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle voidaan ymmärtää konkreettisesti siltä osin kuin kyseessä on osakkaiden ja elinten henkilökohtainen vastuu yhtiön veloista, koska se, että kyse on yhtiöstä, kattaa kaikki muut näkökohdat. Jos sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevaa sääntöä määrittävät niin vahvasti yhtiöoikeudelliseen asiayhteyteen liittyvät seikat, ettei sillä ole merkitystä sen ulkopuolella, tämä asetetaan etusijalle luonnehdinnassa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio totesi vuonna 2003 esittämässään asetusehdotuksessa seuraavaa: ”tämä kysymys [osakkaiden ja elinten henkilökohtaisesta vastuusta yhtiön velvoitteista] liittyy erottamattomasti siihen yhtiöön – – sovellettavaan yhtiöitä – – koskevaan lainsäädäntöön, jonka toimintaan kyseinen vastuu perustuu”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-26" href="#t-26">26</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Myönnettäköön, että tämän perusteen soveltaminen käytäntöön ei ole yksinkertaista, mikä ei johdu pelkästään Rooma II ‑asetuksen sanamuodosta vaan myös yhtiöoikeuden alaan liittyvästä epävarmuudesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sopimukseen perustumattomat velvoitteet, jotka johtuvat ”toimihenkilöiden tai osakkaiden henkilökohtaisesta vastuusta yhtiön tai muun yhteisön tai yhteenliittymän veloista”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">56.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sen ratkaisemiseksi, kuuluuko sopimukseen perustumaton velvoite Rooma II ‑asetuksen 1 artiklan 2 kohdan d alakohdan soveltamisalaan (vai ei), on tutkittava sitä, mikä on osakkaiden ja elinten vastuuseen joutumisen tarkoitus (ratio legis), jotta voidaan todeta, liittyykö tai perustuuko se yhtiöoikeuden alaan:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen tulee kyseeseen silloin, kun laissa ulotetaan yhtiön vastuu koskemaan elintä tai asetetaan tämä suoraan vastuuseen yhtiöoikeudellisin perustein.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Rooma II ‑asetus sitä vastoin kattaa tapaukset, joissa vastuu johtuu yleisen neminem laedere ‑velvoitteen laiminlyömisestä tai jostakin muusta erityisestä perusteesta, joka ei kuulu yhtiöoikeuden alaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">57.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Velkoja, jolle annetaan laissa oikeus vaatia yhtiön velkojen maksamista suhteessa kolmansiin ja joka tämän lain nojalla esittää vaatimuksia elimelle niiden lojaalisuus- ja huolenpitovelvollisuuksien laiminlyönnin vuoksi, joita tällä on yhtiötä kohtaan, toimii mielestäni yhtiöoikeuden puitteissa. Elimen vastuuseen sovellettavaa lakia ei määritetä Rooma II ‑asetuksen mukaisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">58.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämän saman velkojan vaatimus, joka perustuu yleiseen huolellisuusvelvollisuuteen erga omnes, joka eroaa elimen ja yhtiön väliseen suhteeseen perustuvasta erityisestä huolenpitovelvollisuudesta, puolestaan kuuluu asetuksen aineelliseen soveltamisalaan. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-27" href="#t-27">27</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">59.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muodollinen osoitus siitä, että edellytetty vastuu kuuluu yhtiöoikeuden alaan, on se, että velvoitetta ja sitä koskevaa vaatimusta säännellään yhtiöoikeuteen liittyvällä lainsäädännöllä sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevan yleisen lainsäädännön sijasta. Se on kuitenkin pelkkä huomioon otettava seikka, eikä sitä voida käyttää mekaanisesti tai automaattisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">60.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Niissä järjestelmissä, joissa sovellettava lakisääteinen järjestelmä on muodollisesti sama – kaikissa tapauksissa sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskeva yleinen sääntö –, on vaikeampi tehdä erottelua kuin niissä, joissa on olemassa erillisiä säännöksiä. Vaikeus ei tarkoita mahdottomuutta, sillä oikeuskäytännössä on todennäköisesti täsmennetty eroavaisuuksia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">61.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sitä vastoin elintä vastaan nostettua suoraa kannetta (vastakohtana derivatiiviselle kanteelle) koskevan säännön ottaminen yhtiöitä koskevaan lainsäädäntöön ei välttämättä muuta sitä, että se on luonteeltaan yleistä sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskeva säännös, joten on tutkittava sen tarkoitusta. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-28" href="#t-28">28</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">62.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toinen erottava tekijä on kutakin kannetta varten säädetty järjestelmä. Sekä velkojan nostaman derivatiivisen kanteen että suoran kanteen perimmäisenä tarkoituksena on yhtiön hallintoelimen (tai päättävän elimen) tuomitseminen yhtiön veloista: oikeudenkäynnissä kussakin tapauksessa toteen näytettävät seikat (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-29" href="#t-29">29</a>
</span>) sekä puolustautumisperusteet, joihin elin voi vedota, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-30" href="#t-30">30</a>
</span>) ovat kuitenkin yleensä erilaisia.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">63.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella voitaisiin esimerkiksi todeta, että Rooma II ‑asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät seuraavat seikat:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sellaisen elimen vastuu, joka rikkoo velvollisuuttaan vaatia yhtiön purkautumista (tai konkurssia), jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-31" href="#t-31">31</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Osakkaita vastaan nostettu kanne, koska he eivät ole toteuttaneet vaadittavia toimia rajavastuuyhtiön perustamisen saattamiseksi päätökseen. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-32" href="#t-32">32</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kanne niitä hallituksen jäseniä vastaan, jotka ovat velvollisia vastaamaan yhtiön veloista, jos he eivät toteuta tiettyjä virallisia toimenpiteitä kyseisen yhtiön taloudellisen tilanteen valvomiseksi, jos sillä ei ole käytössään riittävästi varoja. Tähän vastuuseen viitattiin osakeyhtiölain (Aktiebolagslag) 25 luvussa olevassa 18 §:ssä, jota tarkasteltiin tuomiossa ÖFAB.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">64.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen soveltamisalaan sitä vastoin kuuluvat sellaiset vahingonkorvauskanteet, joita osakkailla ja kolmansilla osapuolilla on oikeus nostaa elinten sellaisten toimien vuoksi, jotka vahingoittavat suoraan niiden etuja, kun niitä koskeva järjestelmä on yleisten vastuusääntöjen mukainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">65.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Myönnän näin ollen uudelleen, että tämä peruste, joka koskee kummankin vastuiden ryhmän rajaamista, ei tuo haluttua selvyyttä, mutta en näe muuta perustetta, joka tarjoaisi täsmällisempiä ratkaisuja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">66.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on ratkaista, voidaanko Rooma II ‑asetusta soveltaa käsiteltävässä asiassa, kun otetaan huomioon asian olosuhteet ja edellä esitetyt seikat. Siltä varalta, että se vahvistaa ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskevasta päätöksestä implisiittisesti ilmenevän myöntävän vastauksen, käsittelen seuraavaksi unionin tuomioistuimelle esitettyä neljättä ennakkoratkaisukysymystä, joka puolestaan jakautuu neljään kysymykseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljäs ennakkoratkaisukysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">A alakohta: BMA AG:n velvoitteeseen sovellettava laki</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">67.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Rooma II ‑asetuksen 4 artiklan mukaan sovelletaan lähtökohtaisesti sen paikkakunnan, missä vahinko aiheutui, sijaintimaan lakia, paitsi jos i) asianosaiset ovat sopineet muusta laista (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-33" href="#t-33">33</a>
</span>) 14 artiklan mukaisesti; tai ii) on kyse jostakin 5 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen erityisissä lainvalintasäännöissä tarkoitetuista tapauksista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">68.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vahingon aiheutumispaikan täsmentämiseksi pääasiassa totean seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan lopussa säädetään, ettei maalla, jossa vahingon aiheuttanut tapahtuma sattui, eikä maalla, jossa sen välilliset seuraukset ehkä ilmenevät, ole merkitystä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on jo selventänyt (Brysselin yleissopimuksen (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-34" href="#t-34">34</a>
</span>) 5 artiklan 3 kappaleen osalta), miten vahingon ilmenemispaikka voidaan ymmärtää kyseessä olevan tilanteen kaltaisessa tosiasiallisessa tilanteessa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-35" href="#t-35">35</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">69.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tuomiossa Dumez France ja Tracoba yhteisöjen tuomioistuin totesi seuraavaa:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">”Vaikka on totta – –, että yleissopimuksen 5 artiklan 3 kappaleessa tarkoitettu käsite ’paikkakunta, missä vahingon aiheuttanut teko sattui’, voi tarkoittaa paikkakuntaa, jossa vahinko ilmeni, tämä käsite voidaan ymmärtää vain siten, että sillä tarkoitetaan paikkakuntaa, jossa syy-yhteydessä oleva tapahtuma, joka aiheuttaa sopimukseen perustumattoman vahingonkorvausvastuun syntymisen, on vaikuttanut suoraan vahingollisesti sen välittömään uhriin.” (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-36" href="#t-36">36</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">”Emoyhtiöiden väittämä vahinko – – on vain välillinen seuraus taloudellisista tappioista, joita niiden tytäryhtiöille aiheutui aluksi lainojen peruuttamisen ja sen jälkeen rakennustöiden lopettamisen seurauksena.” (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-37" href="#t-37">37</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">”Väitetty vahinko on vain välillinen seuraus vahingosta, joka aiheutui alun perin muille oikeushenkilöille, jotka olivat aiheutuneen vahingon välittömiä kärsijöitä muulla kuin sillä paikkakunnalla, jossa välilliselle vahingonkärsijälle aiheutui tämän jälkeen vahinkoa”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-38" href="#t-38">38</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">70.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin katsoi näin ollen, että tuomioistuimen kansainvälisen toimivallan määrittämiseksi vahingon ilmenemispaikka oli välittömälle vahingonkärsijälle aiheutuneen (ensimmäisen) vahingon ilmenemispaikka.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">71.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Saman logiikan mukaisesti voidaan todeta, että käsiteltävässä asiassa vahinkoa aiheutuu ensisijaisesti konkurssissa olevan yhtiön omaisuudelle ja että yhtiön velkojille aiheutuva vahinko on välillinen: (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-39" href="#t-39">39</a>
</span>) kyse on ensiksi mainitun subjektin (yhtiö) omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta, joka vaikuttaa toisen subjektin tai toisten subjektien kärsimään vahinkoon sen vuoksi, että velallisen varat eivät riitä kattamaan kaikkia velkoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">72.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Olen tietoinen siitä, on vaikeaa luokitella vahinko välittömäksi tai välilliseksi taikka arvioida sitä, onko kyse välittömästä vai välillisestä vahingonkärsijästä. Näitä toimia ei kuitenkaan toteuteta abstraktilla tasolla vaan Rooma II ‑asetuksessa säädetyssä asiayhteydessä ja tarkoituksessa, joita unionin tuomioistuin on täsmentänyt.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">73.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tuomiossa Lazar (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-40" href="#t-40">40</a>
</span>) unionin tuomioistuimen oli määritettävä lainsäädäntö, jota sovelletaan sellaisen henkilön perheenjäsenten vaatimukseen, joka on menehtynyt liikenneonnettomuuden seurauksena muussa jäsenvaltiossa kuin kantajien asuinpaikkavaltiossa. Tätä varten</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">unionin tuomioistuin muistutti, että Rooma II ‑asetuksen 2 artiklan mukaan ”vahingolla tarkoitetaan kaikkia vahingonkorvausvastuun perustavasta tapahtumasta – – johtuvia seurauksia” ja että 4 artiklassa tarkoitettuja välillisiä seurauksia ovat jäsenvaltiossa tapahtuneessa onnettomuudessa menehtyneen henkilön kuolemaan liittyvät, hänen toisessa jäsenvaltiossa asuvien omaistensa kärsimät vahingot. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-41" href="#t-41">41</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se totesi, että vahingon tapahtumispaikan määrittämiseksi huomioon otettava vahinko on välitön vahinko.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Systemaattisten perustelujen (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-42" href="#t-42">42</a>
</span>) ja sovellettavan lain ennakoitavuuden varmistamista koskevan tavoitteen (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-43" href="#t-43">43</a>
</span>) nojalla se totesi, että ”kun välittömän vahingon aiheutuminen on mahdollista yksilöidä – –, välittömän vahingon aiheutumispaikka on sovellettavan lain määrittämisen kannalta merkityksellinen liittymä riippumatta onnettomuuden välillisistä seurauksista”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-44" href="#t-44">44</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">74.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen, jonka tehtävänä on johdonmukaisesti täsmentää näitä seikkoja, on edellä esitetyn perusteella sovellettava käsiteltävässä asiassa Alankomaiden lakia, jos se katsoo, että konkurssissa olevan yhtiön omaisuus sijaitsee Alankomaissa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-45" href="#t-45">45</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">B alakohta: konkurssipesän selvittäjän tai säätiön nostama kanne; vaikutus vahingon ilmenemispaikan määrittämiseen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">75.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, voiko sovellettavan lain määrittämiseen vaikuttaa se, onko kanteen nostanut i) konkurssipesän selvittäjä suorittaessaan lakisääteistä pesänhoitotehtäväänsä; vai ii) kaikkien velkojien hyväksi (mutta ei niiden nimissä) toimiva yhteisen edun valvoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">76.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellisessä kohdassa todetun perusteella tätä kysymystä ei ole tarpeen käsitellä. Vahingon ilmenemispaikka on edelleen sama riippumatta siitä, nostaako kanteen maksukyvyttömän yhtiön yksittäinen velkoja vai konkurssipesän selvittäjä yhteisten etujen valvomiseksi vaiko säätiö tiettyjen velkojien etujen puolustamiseksi. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-46" href="#t-46">46</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">77.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi konkurssipesän selvittäjällä (Peeters–Gatzen-kanteen kautta) ja säätiöllä (Burgerlijk Wetboekin 3:305a §:n 1 momentin nojalla) on ius agendi eikä omaa aineellista oikeutta, jolla niiden vaatimus voitaisiin perustella. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-47" href="#t-47">47</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">78.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Alankomaiden lainsäädännön mukaan Peeters–Gatzen-kanne tai käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltainen säätiön nostama kanne ovat asianomaisten henkilöiden käytettävissä olevia menettelyllisiä välineitä tai keinoja. Niiden käyttämisellä ei voida muuttaa sovellettavan lain valintaa koskevien sellaisten sääntöjen soveltamista, joiden on oltava vahingon aiheuttajan ja vahingonkärsijän ennakoitavissa, ja sen lisäksi molempien edut on otettava huomioon tasapuolisesti.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">C alakohta: velkojat, joiden kotipaikka on unionin ulkopuolisissa valtioissa</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">79.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikuttaa siltä, että tiettyjen BMA NL:n velkojien kotipaikka on unionin ulkopuolella. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, voiko tämä tekijä vaikuttaa Rooma II ‑asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vahingon aiheutumispaikan määrittämiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">80.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellisen kysymyksen tavoin tähän on käsiteltävän asian olosuhteet huomioon ottaen vastattava kieltävästi: velkojien kotipaikan sijainnilla ei ole merkitystä, koska heille aiheutunut vahinko on välillinen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">81.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muistutan kuitenkin, että asianosaisten (kun niillä tarkoitetaan vahingon aiheuttajaa ja välitöntä vahingonkärsijää) yhteisellä kotipaikalla on merkitystä asetuksen 4 artiklan 1 kohdan sääntöön nähden etusijalla olevassa 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">82.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Se, että unionin tuomioistuinten on tämän unionin ulkopuolisessa valtiossa sijaitsevan yhteisen kotipaikan perusteella sovellettava muun kuin unionin jäsenvaltion lakia, ei ole universaalisti sovellettavassa Rooma II ‑asetuksessa tuntematon tai kyseisen asetuksen vastainen tulos. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-48" href="#t-48">48</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">D alakohta: niin sanottu varaventtiililauseke</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vahingon aiheuttajan ja vahingonkärsijän välistä ennestään olemassa olevaa suhdetta täydentävä liittymä</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">83.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, vaikuttaako BMA AG:n ja BMA NL:n aiemmin tekemä rahoitussopimus sen lain määrittämiseen, jota sovelletaan ensiksi mainitun yhtiön sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen viimeksi mainitun yhtiön velkojia kohtaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">84.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kysymyksessä lainataan Rooma II ‑asetuksen 4 artiklan 3 kohtaa. Kyseisen säännöksen mukaan on niin, että jos vahingonkorvausvastuun perustava tapahtuma tapausta koskevien seikkojen perusteella ”liittyy 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua maata selvästi läheisemmin johonkin toiseen maahan, sovelletaan tämän toisen maan lakia”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">85.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Saman artiklan mukaan on lisäksi niin, että selvästi läheisempi liittymä toiseen maahan ”voi perustua erityisesti osapuolten väliseen ennestään olemassa olevaan suhteeseen, kuten sopimukseen, joka liittyy läheisesti kyseiseen vahingonkorvausvastuun perustavaan tapahtumaan”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">86.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vetoamisesta tähän ns. varaventtiililausekkeeseen (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-49" href="#t-49">49</a>
</span>) ja sen sisältämään täydentävään liittymään tai liittymään ennestään olemassa olevaan sopimukseen tai suhteeseen voidaan esittää useita pohdintoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">87.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Jotta voitaisiin soveltaa varaventtiililauseketta ja sivuuttaa sen maan laki, jossa välitön vahinko ilmeni, vahingonkorvausvastuun perustavan tapahtuman (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-50" href="#t-50">50</a>
</span>) ja toisen maan välillä on oltava selvästi läheisempi liittymä kaikkien asiaan liittyvien seikkojen perusteella. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-51" href="#t-51">51</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">88.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Valmisteluasiakirjoista ilmenee, ettei siitä, mitä nämä seikat ovat, ole yksimielisyyttä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-52" href="#t-52">52</a>
</span>) Rajoitusten puuttumisen perusteella olen päätynyt siihen, että on pohdittava sekä asianosaisten olosuhteita että kausaaliyhteydessä olevaan tapahtumaan tai varsinaiseen vahinkoon liittyviä olosuhteita. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-53" href="#t-53">53</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">89.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asianosaisten välinen ennestään olemassa oleva suhde (kuten sopimus) on vain yksi näistä seikoista tai olosuhteista. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-54" href="#t-54">54</a>
</span>) Vaikka sen perusteella, että se mainitaan asetuksessa nimenomaisesti, voitaisiin väittää, että kyseessä on seikka, jolla on erityinen merkitys, on totta, että se mainitaan vain esimerkinomaisesti. Sen merkitys ei ole ehdoton, eikä se yksinään riitä sulkemaan pois vahingon ilmenemispaikan (tai mahdollisesti vahingon aiheuttajan ja vahingonkärsijän yhteisen vakinaisen asuinpaikan) lain soveltamista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">90.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaan kyseessä olevan aikaisemman suhteen ja vahingonkorvausvastuun perustavan tapahtuman välillä on lisäksi oltava olennainen liittymä. Tällaisen liittymän perusteella on oikeutettua, että lainvastaiseen tekoon sovellettava laki ei ole pelkästään 4 artiklan 1 ja 2 kohdasta ilmenevästä laista eriävä laki vaan sama laki, jolla säännellään aikaisempaa sopimusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">91.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin helpotetaan samanaikaisesti sopimusvelvoitteiden ja sopimussuhteen ulkopuolisten velvoitteiden rikkomiseen perustuvan kanteen (ja sen jälkeisen oikeudenkäynnin) hallinnointia, jos vastuu voi perustua samanaikaisesti näihin kahteen perusteeseen. Lisäksi vältetään tarve luokitella tiettyjä näkökohtia kuuluviksi jompaankumpaan ryhmään.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">92.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nämä edut eivät kuitenkaan oikeuta sitä, että sopimukseen sovellettavaa lakia sovelletaan automaattisesti sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen. Kuten edellä esitin, Rooma II ‑asetuksen 4 artiklan 3 kohdan (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-55" href="#t-55">55</a>
</span>) nojalla tuomioistuimella on harkintavaltaa arvioida, onko sopimussuhteen ulkopuolisen velvoitteen ja sen maan, jonka lakia sovelletaan ennestään olemassa olevaan suhteeseen, välillä merkittävä liittymä. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-56" href="#t-56">56</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">93.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällä harkintavallalla on mielestäni merkitystä, kun otetaan huomioon erityisesti se, että sopimukseen tai ennestään olemassa olevaan suhteeseen sovellettavaa lakia ei ehkä ole määritetty objektiivisesti, vaan se perustuu sopimuspuolten tekemään valintaan. Ensiksi mainitussa tapauksessa liittymäkohta, josta sovellettava laki voidaan johtaa, on osoitus tosiasiallisesta alueellisesta tai maantieteellisestä liittymästä, viimeksi mainitussa tapauksessa taas pelkästään sopimuspuolten tahtoon perustuvasta oikeudellisesta liittymästä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">94.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Katson siis, että BMA AG:n ja BMA NL:n välinen ennestään olemassa oleva rahoitussopimus on vain yksi lisäseikka, joka voidaan ottaa huomioon päätettäessä, liittyykö (oletettavasti) BMA AG:n syyksi luettava vahingonkorvausvastuun perustava tapahtuma Rooma II ‑asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla selvästi läheisemmin johonkin muuhun maahan kuin Alankomaihin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Täydentävä liittymä ja välilliset vahingonkärsijät</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">95.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei käytä kysymyksessä tätä sanamuotoa, katson, että voi olla hyödyllistä pohtia, onko asianosaisten välisen ennestään olemassa olevan sopimuksen tai suhteen arvo (yhtenä seikkana Rooma II ‑asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen seikkojen muodostamassa kokonaisuudessa) sama silloin, kun vahingon korvaamista vaatii sopimuspuolen sijasta kolmas osapuoli. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-57" href="#t-57">57</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">96.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin on nyt käsiteltävässä asiassa, jossa on lisäksi valittu (oletetun) vahingon aiheuttaneen emoyhtiön ja välittömänä vahingonkärsijänä olevan tytäryhtiön väliseen rahoitussopimukseen sovellettava laki.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">97.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Mielestäni on olemassa perusteluja sen puolesta, että muut kuin sopimuspuolen asemassa olevat voivat vedota sopimuspuolten väliseen ennestään olemassa olevaan suhteeseen sikäli kuin sillä on merkitystä nyt käsiteltävän asian kannalta:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muistutan ensimmäiseksi, että epäsuoralla vahingolla ei ole merkitystä sovellettavan lain määrittämisen kannalta, kun se tehdään tavanomaisesti Rooma II ‑asetuksen 4 artiklan 1 kohdan nojalla. Tämän mukaisesti sen, että välillistä vahinkoa kärsineet vahingonkorvausvastuun toteamista vaativat eivät ole (vahingon aiheuttajan ja välittömän vahingonkärsijän välisen) sopimussuhteen osapuolia, ei pitäisi vaikuttaa myöskään varaventtiililausekkeeseen, joka on vain poikkeus säännöstä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">–</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Todettakoon toiseksi, että tämä päätelmä selittyy myös sillä, että vahinko on sidoksissa toiselle vahingonkärsijälle ensisijaisesti aiheutuneeseen henkilövahinkoon tai aineelliseen vahinkoon. Jos kyseiselle vahingonkärsijälle aiheutuva vahinko liittyy aikaisempaan suhteeseen, josta syntyy läheisempi liittymä tietyn oikeusjärjestyksen ja vahingonkorvausvastuun perustavan tapahtuman välillä, ei mielestäni ole epäjohdonmukaista soveltaa samaa lakia vahinkoon, jota kolmannelle osapuolelle aiheutuu samasta teosta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">98.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ymmärrän, että tähän ratkaisuun suhtaudutaan varauksellisesti silloin, kun sopimukseen sovellettava laki on asianosaisten valitsema (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-58" href="#t-58">58</a>
</span>) eikä objektiivisesti määritelty. Muistutan kuitenkin, että kyseisen kaltaisen lain ulottaminen koskemaan lainvastaista tekoa ei perustu sopimuspuolten tahtoon vaan asiaa käsittelevän tuomioistuimen päätökseen sen todettua 4 artiklan 3 kohdan edellytysten täyttyvän. Näin ollen liittymä lähenee objektiivista liittymää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">V </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisuehdotus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">99.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Rechtbank Midden-Nederlandin neljänteen ennakkoratkaisukysymykseen seuraavasti:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-163" title="page-5">
      ”1) Sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista 11.7.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 864/2007 (Rooma II) 1 artiklan 2 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, että sen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät osakkaiden tai elinten huolenpitovelvollisuuden laiminlyönnistä johtuvat sopimukseen perustumattomat velvoitteet silloin, kun mainitusta laiminlyönnistä aiheutuva vastuu kolmansia kohtaan kuuluu lain mukaan osakkaille tai elimille yhtiöoikeudellisista syistä. Yleisen huolellisuusvelvoitteen laiminlyönnistä aiheutuva vastuu ei jää asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-164" title="page-5">
      2) Rooma II ‑asetuksen 4 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että paikkakunta, ’jossa vahinko aiheutuu’, on se paikkakunta, jossa yhtiöllä on kotipaikka, kun sen velkojille aiheutunut vahinko on välillinen seuraus alun perin yhtiölle aiheutuneista taloudellisista tappioista. Se, että kanteen nostaa konkurssipesän selvittäjä lakisääteisen pesänhoitotehtävänsä yhteydessä tai kaikkien velkojien hyväksi (mutta ei niiden nimissä) toimiva yhteisen edun valvoja, ei vaikuta tällaisen paikkakunnan määrittämiseen. Merkitystä ei myöskään ole sillä, että tiettyjen velkojien kotipaikka on Euroopan unionin ulkopuolella.
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-165" title="page-5">
      3) Rooma II ‑asetuksen 4 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että vahingon aiheuttajan ja välittömän vahingonkärsijän välinen ennestään olemassa oleva suhde (kuten rahoitussopimus, jonka osalta sopimuspuolet ovat valinneet sovellettavan lain) on seikka, jota on arvioitava yhdessä muiden tapaukseen liittyvien seikkojen kanssa sen selvittämiseksi, onko vahingonkorvausvastuun perustavan tapahtuman ja tietyn maan välillä selvästi läheisempi liittymä kuin tämän saman tapahtuman ja sen maan välillä, jonka lakia sovellettaisiin 4 artiklan 1 tai 2 kohdan nojalla.”
    </p>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">1</a>
</span>) Alkuperäinen kieli: espanja.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-2" href="#c-2">2</a>
</span>) Pääasian oikeudenkäynnissä konkurssipesän selvittäjä on nostanut niin sanotun Peeters–Gatzen-kanteen ja eräs säätiö (Stichting) ryhmäkanteen. Hoge Raad (ylin tuomioistuin, Alankomaat) katsoi 14.1.1983 antamassaan tuomiossa Peeters v. Gatzen ensimmäisen kerran, että konkurssipesän selvittäjä voi vaatia sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen perustuvaa vahingonkorvausta sellaiselta kolmannelta osapuolelta, joka on myötävaikuttanut konkurssivelallisen velkojille aiheutuneeseen vahinkoon, vaikka konkurssivelallisella itsellään ei olisi oikeutta nostaa tällaista kannetta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-3" href="#c-3">3</a>
</span>) Sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista 11.7.2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (Rooma II) (EUVL 2007, L 199, s. 40; jäljempänä Rooma II ‑asetus).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-4" href="#c-4">4</a>
</span>) Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (EUVL 2012, L 351, s. 1) 7 artiklan 2 alakohdan sekä 8 artiklan 2 alakohdan tulkintaa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-5" href="#c-5">5</a>
</span>) Tosiseikkojen tapahtuma-aikaan voimassa olleessa versiossa, ennen kuin sitä muutettiin 20.3.2019 annetulla lailla (wet tot wijziging van het Burgerlijk Wetboek en het Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering teneinde de afwikkeling van massaschade in een collectieve actie mogelijk te maken (Wet afwikkeling massaschade in collectieve actie) (Stb. 2019, nro 130)).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-6" href="#c-6">6</a>
</span>) Ks. tämän ratkaisuehdotuksen alaviite 2.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-7" href="#c-7">7</a>
</span>) Maksukyvyttömyysmenettelyistä 20.5.2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EUVL 2015, L 141, s. 19; jäljempänä maksukyvyttömyysasetus).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-8" href="#c-8">8</a>
</span>) Tuomio 6.2.2019 (C-535/17, EU:C:2019:96).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-9" href="#c-9">9</a>
</span>) Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annettu neuvoston asetus (EYVL 2001, L 12, s. 1).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-10" href="#c-10">10</a>
</span>) Rooma II ‑asetuksen johdanto-osan seitsemäs perustelukappale. Ks. myös sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) 17.6.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 593/2008 (EUVL 2008, L 177, s. 6; jäljempänä Rooma I ‑asetus) johdanto-osan seitsemäs perustelukappale ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä muun muassa tuomio 31.1.2019, Da Silva Martins (C-149/18, EU:C:2019:84, 28 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-11" href="#c-11">11</a>
</span>) (Komission) ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (”Rooma II”), KOM(2003) 427 lopullinen, 22.7.2003, s. 3.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-12" href="#c-12">12</a>
</span>) Tuomio 16.1.2014, Kainz (C-45/13, EU:C:2014:7, 20 kohta) ja tuomio 3.10.2019, Petruchová (C-208/18, EU:C:2019:825, 63 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-13" href="#c-13">13</a>
</span>) Rooma II ‑asetuksessa on käytetty vahingon aiheutumispaikkaa yksinomaisena perusteena, joka on lisäksi toissijainen sellaisen järjestelmän yhteydessä, jossa teoreettisesti tarkasteltuna asetetaan etusijalle osapuolten sopima valinta (ks. 14 artikla) ja säädetään erilaisista ratkaisuista tiettyjen lainvastaisten tekojen osalta (5 artikla ja sitä seuraavat artiklat).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-14" href="#c-14">14</a>
</span>) Oikeuskirjallisuudesta ks. mm. von Hein, J., ”Article 4 Rome II”, Callies, G. P., Rome Regulations, 2.painos., Wolters Kluwer, 5 kohta viitteineen, joissa korostetaan yhteyttä sovellettavan lain ennakointimahdollisuuden ja mahdollisen vastuun tulevaisuudessa aiheutuvasta vahingosta välillä. Rooma II ‑asetuksen 4 artiklan yhteydessä ennakoitavuus (aiheuttajan kannalta hänen toimintansa seurausten osalta ja vahinkoa kärsineen osalta, jonka omaisuus tai koskemattomuus vaarantuu tietyssä paikassa) käsitetään abstraktisti, toisin sanoen se ei koske konkreettisen riita-asian asianosaisia: vrt. säännöstä 5 artiklan 1 kohdan loppuosaan.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-15" href="#c-15">15</a>
</span>) Konkurssipesän selvittäjän ja säätiön osalta 4.2, 4.3 ja 5.2 kohta; käsitettä ”Handlungsort” koskevan vastaajan väitteen selityksen osalta 7.3 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-16" href="#c-16">16</a>
</span>) Säätiön kirjallisten huomautusten 16 kohta ja sitä seuraavat kohdat. Säätiö löytää vertailukohdan 18.7.2013 annetusta tuomiosta ÖFAB (C-147/12, EU:C:2013:490; jäljempänä tuomio ÖFAB). Muistutan, että kyseiseen tuomioon liittyvä ennakkoratkaisukysymys ei koskenut sovellettavaa lakia vaan asetuksen N:o 44/2001 nojalla toimivaltaista tuomioistuinta. Kyseisessä asetuksessa (ja nykyisin voimassa olevassa asetuksessa) ei ole Rooma II ‑asetuksen 1 artiklan 2 kohdan d alakohtaa vastaavaa säännöstä. Tuomiossa ÖFAB oli kyse vastaajien vastuun määrittämisestä joko sopimusvastuuksi (jolloin sovellettaisiin 5 artiklan 1 kohtaa) tai sopimussuhteen ulkopuoliseksi vastuuksi (jolloin sovellettaisiin 5 artiklan 3 kohtaa).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-17" href="#c-17">17</a>
</span>) Kirjallisten huomautusten 1.1 ja 3.3 kohta ja sitä seuraavat kohdat sekä kysymyksen nro 4 a alakohtaan annettu vastaus, s. 12.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-18" href="#c-18">18</a>
</span>) Sen kirjallisten huomautusten 49 kohta ja sitä seuraavat kohdat. Se kiistää 57 ja 58 kohdassa esitetyn yhtiötä koskevan luonnehdinnan eikä käsittele suoraan Rooma II ‑asetuksen sovellettavuutta. Se korostaa nyt käsiteltävän asian ja tuomion ÖFAB taustalla olleen asian eroavaisuuksia estääkseen (oletetun) vastuunsa sisällyttämisen yhtiöoikeuden alaan.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-19" href="#c-19">19</a>
</span>) Tuomio 10.12.2015, Lazar (C-350/14, EU:C:2015:802, 21 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-20" href="#c-20">20</a>
</span>) Yleissopimus sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista, avattu allekirjoitettavaksi Roomassa 19.6.1980 (EYVL 1980, L 266, s. 1; jäljempänä Rooman yleissopimus).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-21" href="#c-21">21</a>
</span>) Sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista tehtyä yleissopimusta koskeva Mario Giulianon ja Paul Lagarden selvitys (EYVL 1980, C 282, s. 1; jäljempänä selvitys), erityisesti s. 12. Ks. myös tuomio 7.4.2016, KA Finanz (C-483/14, EU:C:2016:205, 52 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-22" href="#c-22">22</a>
</span>) Julkisasiamies Saugmandsgaard Øe totesi ratkaisuehdotuksensa Verein für Konsumenteninformation (C-272/18, EU:C:2019:679) 47 kohdassa, että ”on vaikeaa tai jopa mahdotonta määritellä tyhjentävästi, mikä on yhtiöitä koskevan lain ja yhtiöoikeuden (lex societatis) alaan kuuluva kysymys. – – Huomautan lisäksi, että joissakin oikeusjärjestyksissä lainvalintasäännöissä luetellaan yhtiöoikeuden alaan kuuluvat kysymykset. Nämä luettelot ovat kuitenkin vain havainnollistavia, ja jäsenvaltioiden välillä on eroja kyseisen lainsäädännön alaan kuuluvissa kysymyksissä. Näiden erojen vuoksi on epäilemättä pitäydyttävä kyseisessä valtioissa yleisesti tunnustetussa kysymysten ’kovassa ytimessä’”.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-23" href="#c-23">23</a>
</span>) Tai tarvittaessa lex concursuksen soveltamisalaan: ks. myös yhtiön toimitusjohtajan henkilökohtaisesta vastuusta tuomio 10.12.2015, Kornhaas (C-594/14, EU:C:2015:806).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-24" href="#c-24">24</a>
</span>) Ks. Gerner-Beuerle, C., Mucciarelli, F., Schuster, E. ja Siems, M., The Private International Law of Companies in Europe, Hart, Beck, Nomos, 2019, taulukko 4.5, tietojen mukaan syyskuuhun 2018 saakka.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-25" href="#c-25">25</a>
</span>) Tuomio 8.5.2019, Kerr (C-25/18, EU:C:2019:376, 33 ja 34 kohta) ja tuomio 3.10.2019, Verein für Konsumenteninformation (C-272/18, EU:C:2019:827, 35 kohta ja sitä seuraavat kohdat).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-26" href="#c-26">26</a>
</span>) Tämän ratkaisuehdotuksen alaviite 11. Sanamuoto oli vieläkin selkeämpi 21.2.2006 esitetyn muutetun ehdotuksen KOM(2006) 83 lopullinen 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa. Lopullinen teksti noudattaa Rooman yleissopimuksen 1 artiklan 2 kohdan e alakohtaa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-27" href="#c-27">27</a>
</span>) Ks. Alfaro Águila-Real, J., ”Administradores frente a accionistas y acreedores: deberes de lealtad para los accionistas y obligaciones pactadas o legales para los acreedores”, Bermejo Gutiérrez, N., Martínez Flórez, A. y Recalde Castells, A. (toim.), Las reestructuraciones de las sociedades de capital en crisis, Civitas-Thomson Reuters, s. 69 ja sitä seuraavat sivut. Kirjoittajan näkemyksen mukaan tämän ratkaisuehdotuksen 57 kohdassa kuvatussa tapauksessa velkoja nostaa yhtiön puolesta ns. derivatiivisen kanteen (derivative action), jolla pyritään saamaan takaisin yhtiön omaisuus, ja 58 kohdassa kuvatussa tapauksessa suoran kanteen (direct action), joka liittyy hänen omaan varallisuusvahinkoonsa. Hän lisää (s. 73 ja 74), etteivät elimen velvollisuudet eivätkä niiden kohteet vaihtele yhtiön maksuvalmiutta koskevassa kriisitilanteessa; velkojia kohtaan edellytetty huolenpidon taso voi sitä vastoin olla erilainen. Hän myöntää, että on muitakin näkemyksiä, jotka hän hylkää.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-28" href="#c-28">28</a>
</span>) Huolimatta sen systemaattisesta paikasta sääntö voi olla pelkkä viittaus muihin sopimusvastuuta tai sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskeviin järjestelmiin.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-29" href="#c-29">29</a>
</span>) Koska peruste (objektiivinen tai subjektiivinen), jolla elin asetetaan vastuuseen menettelystä, vaihtelee.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-30" href="#c-30">30</a>
</span>) Perusteet, joihin voidaan vedota, jos kanteen on nostanut yhtiö tai osakkaat, kun kyse on derivatiivisesta kanteesta, ja perusteet, joihin velkojaa vastaan voidaan vedota, kun kyse on suorasta kanteesta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-31" href="#c-31">31</a>
</span>) Tämän erityisen velvoitteen tarkoituksena on estää se, että yhtiö, jonka olisi pitänyt purkautua tai joka olisi pitänyt likvidoida, jatkaa toimintaansa. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-32" href="#c-32">32</a>
</span>) Ottamalla käyttöön tämä vastuu pyritään suojelemaan kolmansia osapuolia, jotka ovat liikesuhteessa rekisteröimättömiin subjekteihin, ja edistämään yhtiöiden rekisteröimistä. Yleisesti Espanjan kauppalain (kauppalain julkaisemisesta 22.8.1885 annettu kuninkaan asetus, Real Decreto de 22 de agosto de 1885, por el que se publica el Código de comercio) 119 ja 120 § tai rajavastuuyhtiöistä annetun Saksan lain (Gesetz betreffend die Gesellschaften mit beschränkter Haftung in der im Bundesgesetzblatt Teil III, Gliederungsnummer 4123-1, veröffentlichten bereinigten Fassung, zuletzt geändert durch Artikel 18 des Gesetzes vom 3. Juni 2021; GmbHG) 11 §.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-33" href="#c-33">33</a>
</span>) Ennakkoratkaisupyynnön mukaan BMA AG:n ja BMA NL:n välisissä sopimuksissa on valintalauseke Saksan lain hyväksi. Käsittelen jäljempänä sen mahdollista vaikutusta BMA NL:n velkojien BMA AG:lle esittämään vaatimukseen sovellettavan lain määrittämiseen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-34" href="#c-34">34</a>
</span>) Tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskeva vuoden 1968 Brysselin yleissopimus (EYVL 1972, L 299, s. 32; konsolidoitu toisinto, EYVL 1998, C 27, s. 1). </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-35" href="#c-35">35</a>
</span>) Tuomio 11.1.1990, Dumez France ja Tracoba (C-220/88, EU:C:1990:8; jäljempänä tuomio Dumez France ja Tracoba). Dumez-yhtiö ym. vaativat korvausta vahingosta, jota niiden mukaan aiheutui sellaisten tytäryhtiöiden maksukyvyttömyydestä, joiden kotipaikka oli toisessa sopimusvaltiossa. Maksukyvyttömyys johtui niiden mukaan rakennuttajan päätöksestä luopua Saksassa toteutettavasta kiinteistöohjelmasta, mikä puolestaan oli seurausta saksalaisten pankkien päätöksestä peruuttaa sille myönnetyt lainat.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-36" href="#c-36">36</a>
</span>) Edellä alaviitteessä 35 mainitun tuomion 20 kohta. Kursivointi tässä.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-37" href="#c-37">37</a>
</span>) Edellä alaviitteessä 35 mainitun tuomion 13 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-38" href="#c-38">38</a>
</span>) Edellä alaviitteessä 35 mainitun tuomion 14 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-39" href="#c-39">39</a>
</span>) Se ei siis ole alun perin velkojille aiheutunut vahinko, kuten konkurssipesän selvittäjä väittää huomautustensa 3.18 kohdassa.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-40" href="#c-40">40</a>
</span>) Tuomio 10.12.2015 (C-350/14, EU:C:2015:802).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-41" href="#c-41">41</a>
</span>) Edellä alaviitteessä 40 mainitun tuomion 22, 23 ja 25 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-42" href="#c-42">42</a>
</span>) Edellä alaviitteessä 40 mainitun tuomion 26 ja 27 kohta. Rooma II ‑asetuksen 15 artiklan f alakohdan mukaan asetuksen mukaisesti määräytyvän lain soveltamisalaan kuuluu niiden henkilöiden – mahdollisesti kolmannet tai epäsuorat vahingonkärsijät – määrittely, joilla on oikeus korvaukseen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-43" href="#c-43">43</a>
</span>) Edellä alaviitteessä 40 mainitun tuomion 29 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-44" href="#c-44">44</a>
</span>) Edellä alaviitteessä 40 mainitun tuomion 25 kohta.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-45" href="#c-45">45</a>
</span>) Tästä ei ole esitetty kysymyksiä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei näytä pitävän tärkeänä yhtiön sijoittautumis-, toimi- tai kotipaikan välistä eroa määrittäessään vahingonkorvausvastuun perustavan tapahtuman (tai tapauksen mukaan vahingon) tapahtumispaikkaa sekä tuomioistuinten kansainvälistä toimivaltaa ja sovellettavaa lakia. Viittauksessaan 21.5.2015 annetun tuomion CDC Hydrogen Peroxide (C-352/13, EU:C:2015:335) 52 kohtaan komissio rinnastaa kyseisen paikkakunnan kotipaikkaan: ks. sen kirjallisten huomautusten 34 kohta. Ratkaisuehdotuksessa käytän ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen terminologiaa (sijoittautumispaikka tai kotipaikka). </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-46" href="#c-46">46</a>
</span>) Vaikka tämä ei vaikuttaisikaan edellä esitettyyn, on todettava, että konkurssipesän selvittäjän ja säätiön valvomat (tai puolustamat) edut ovat vain osittain yhteneväiset. Ensiksi mainitussa tapauksessa kyse on konkurssipesän eduista: kun pesän omaisuus on palautettu, velkojien saatavat katetaan maksukyvyttömyyttä koskevien sääntöjen mukaisesti. Säätiö puolestaan toimii tiettyjen velkojien etujen mukaisesti saadakseen vahvistetuksi oikeuksia ja lisäksi velallisen velvoitetuksi maksamaan määrän, joka vastaa kunkin yksittäisen saatavan kokonaismäärää ja joka suoritetaan suoraan kullekin yksittäiselle velkojalle.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-47" href="#c-47">47</a>
</span>) Näiden subjektien väliintulo ei vaikuta vastuuta koskeviin lainvalintasääntöihin, mutta vaatimuksen esittämiseen liittyvä erityinen asiayhteys (maksukyvyttömyys) voi vaikuttaa. Tämä pätee varmastikin Peeters–Gatzen-kanteen osalta: konkurssilaissa säädetyt ratkaisut – kuten omaisuuden rahaksi muuttamisesta kertyneen tuoton jakamiseen tai saamisten etusijajärjestykseen liittyvät ratkaisut – voivat todennäköisesti vaikuttaa vahingon ilmenemispaikan lain ulottuvuuteen tai vähintäänkin sen soveltamisen tulokseen, jotta säilytetään maksukyvyttömyyttä koskevan sääntelyn omat tavoitteet.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-48" href="#c-48">48</a>
</span>) Asetuksen 3 artikla. Toinen kysymys on se, onko tällaisissa olosuhteissa unionissa toimivaltaista tuomioistuinta erityisesti asetuksen N:o 1215/2012 perusteella, jonka soveltaminen edellyttää vastaajan kotipaikan olevan jäsenvaltiossa. Asetuksessa on kuitenkin toimivaltaperusteita, joita tämä edellytys ei koske, ja jäsenvaltiot ovat myös voineet pitää voimassa toissijaisia oikeuspaikkoja.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-49" href="#c-49">49</a>
</span>) Rooma II ‑asetuksen johdanto-osan 14 ja 18 perustelukappale.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-50" href="#c-50">50</a>
</span>) Asetuksen 4 artiklassa mainitaan vahingonkorvausvastuun perustava tapahtuma, kun taas espanjankielisen version (toisin kuin ranskan-, italian- tai englanninkielisen version) johdanto-osan 18 perustelukappaleessa käytetään sanaa daño [vahinko]. Mielestäni säännön luonteen ja tarkoituksen vuoksi on katsottava, että sitä voidaan soveltaa, kun on olemassa läheinen liittymä vahingonkorvausvastuun perustavaan tapahtumaan kokonaisuutena tarkasteltuna – toisin sanoen kaikkine osatekijöineen ja seurauksineen. Liittymän ei välttämättä tarvitse olla vahinkoon suppeasti tulkittuna.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-51" href="#c-51">51</a>
</span>) Esimerkiksi espanjan- ja italiankielisten johdanto-osan versioiden 18 perustelukappaleessa todetaan, että kaikki tapaukseen liittyvät seikat on otettava huomioon. Mielestäni tätä sanaa ei voida tulkita eri tavalla kuin muissa kieliversioissa, joissa viitataan tapaukseen liittyviin seikkoihin kokonaisuutena (kuten myös niiden kieliversioiden 4 artiklan 3 kohdassa, joita olen voinut tarkastella). Tuomioistuimen on aina otettava huomioon kaikki seikat, jotka osoittavat vahingonkorvausvastuun perustavan tapahtuman ja valtion välisen liittymän, tehdäkseen kokonaistarkastelun ja esittääkseen sen perusteella asian kannalta merkitykselliset päätelmät. </p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-52" href="#c-52">52</a>
</span>) Ks. erityisesti Euroopan parlamentin päätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin sovellettavasta laista, 6.7.2005, asiakirja A6-0211/2005, tarkistus 26, jossa ehdotettiin (nykyisen) 4 artiklan 3 kohdan sanamuotoa, joka lopulta hylättiin. Myös komission 21.2.2006 esittämän muutetun asetusehdotuksen KOM(2006) 83 lopullinen 5 artiklan 3 kohta hylättiin; siinä oli lisätty tekstiin asianosaisten odotukset erityisenä seikkana, joka osoitti liittymän oikeusjärjestykseen.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-53" href="#c-53">53</a>
</span>) Ks. tämän ratkaisuehdotuksen alaviite 51. Katson esimerkiksi, että välillisen vahingon ilmenemispaikka voitaisiin ottaa huomioon muiden tekijöiden ohella, kuitenkin siten, ettei sitä pidetä 4 artiklan 1 kohdan mukaisena liittymäkohtana. Toisin sanoen kyseinen ilmenemispaikka ei yksin voi ratkaista sovellettavaa lakia: tämä merkitsisi sitä, että kierretään lainsäätäjän tahto ottaa liityntäperusteena huomioon yksinomaan välitön vahinko.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-54" href="#c-54">54</a>
</span>) Tämä ilmenee tekstin sanamuodosta. Ks. myös tämän ratkaisuehdotuksen alaviitteessä 11 mainittu ehdotus, jonka komissio esitti 22.7.2003. Myöskään asetuksessa tai valmisteluasiakirjoissa ei selitetä, miten sopimus tai ennestään olemassa oleva suhde loisivat läheisen liittymän tiettyyn maahan.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-55" href="#c-55">55</a>
</span>) Ks. kyseisen säännöksen ja asetuksen 10, 11 ja 12 artiklan ensimmäisen kohdan välinen ero.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-56" href="#c-56">56</a>
</span>) Jos tuomioistuin katsoo, että tällainen liittymä on olemassa, sen on sovellettava kyseisen maan lakia.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-57" href="#c-57">57</a>
</span>) Ks. julkisasiamies Saugmandsgaard Øen ratkaisuehdotuksen Verein für Konsumenteninformation (C-191/15, EU:C:2016:388) 78 kohta: vaikkakin kyse on toisenlaisesta asiayhteydestä, julkisasiamies ei sulje pois sitä, että vahingonkorvausvastuun perustavaan tapahtumaan sovellettavaa lainsäädäntöä määritettäessä otetaan huomioon muiden asianosaisten kuin nykyisen kantajan ja vastaajan ennestään olemassa olevaa suhdettaan varten valitsema laki. Julkisasiamies lisää joka tapauksessa seuraavaa: ”se, että näissä yleisissä sopimusehdoissa määrätään Luxemburgin lain soveltamisesta, ei luo selvästi läheisempää liittymää Luxemburgiin tällaisen kanteen yhteydessä, kun oikeudenkäynnin asianosaisten välillä tai elinkeinonharjoittajan ja määrättyjen kuluttajien välillä ei ole ennestään olemassa olevaa suhdetta”.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-58" href="#c-58">58</a>
</span>) Saattaa siis vaikuttaa siltä, että se sitoo osapuolia, jotka eivät ole antaneet siihen suostumustaan. Tämä on ZK:n näkemys: ks. sen huomautusten 3.24 kohta.</p>
</body>
</html>
