Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevan yhteisen kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan atomienergiayhteisön (EURATOM) puolesta

(komission esittämät)

PERUSTELUT

1. Johdanto

Käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskeva yhteinen kansainvälinen yleissopimus, jäljempänä 'yhteinen yleissopimus', avattiin allekirjoittamista varten Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n päämajassa Wienissä 29. syyskuuta 1997. Yleissopimus tuli voimaan 18. kesäkuuta 2001. Kaikki EU:n jäsenvaltiot Portugalia lukuun ottamatta ovat jo allekirjoittaneet yhteisen yleissopimuksen, ja ratifioinnit tapahtunevat tämän vuoden loppuun mennessä.

2. Yhteisen yleissopimuksen soveltamisala ja tavoitteet

Yleissopimus koskee käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta.

Yhteisen yleissopimuksen tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää maailmanlaajuisesti korkea turvallisuuden taso käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollossa lisäämällä kansallisia toimenpiteitä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä järjestää ja ylläpitää käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon kaikissa vaiheissa tehokkaita suojia mahdollisia vaaroja vastaan yksilöiden, yhteiskunnan ja ympäristön suojelemiseksi ionisoivan säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.

Sopimuspuolten on huolehdittava riittävästä turvallisuuden tasosta, jolla varmistetaan, että yksilöitä, yhteiskuntaa ja ympäristöä suojellaan riittävästi ja että radioaktiivisten jätteiden käsittelylaitoksen toiminnassaoloaikana ympäristön, työntekijöiden ja väestön saamat laitoksesta peräisin olevat säteilyannokset pidetään niin alhaisina kuin se on kohtuullisin toimenpitein mahdollista. Niiden on myös varmistettava ydinlaitosten käytöstä poiston turvallisuus, laadittava valmiussuunnitelmat ja hyväksyttävä valtioiden rajat ylittäviä siirtoja koskevat säännöt.

Kunkin sopimuspuolen on toteutettava oman lainsäädäntönsä puitteissa lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja muita toimenpiteitä yleissopimuksen mukaisten velvollisuuksiensa täytäntöönpanemiseksi.

Yleissopimus auttaa varmistamaan, että sellaisissa maissa, joilla on vähän tai ei ollenkaan tätä alaa koskevaa lainsäädäntöä, suojellaan väestön terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristöä tulevaisuudessa niin hyvin kuin se on käytännössä mahdollista.

3. Radioaktiivisen jätteen huollon nykytila EU:ssa ja ehdokasmaissa

Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisten jätteiden huoltoon, kuten kaikkeen ydinaineisiin liittyvään toimintaan, on usean vuosikymmenen ajan sovellettu laajoja ja spesifisiä lupa- ja valvontajärjestelmiä kansainvälisesti, Euroopan yhteisön tasolla ja kansallisesti.

Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) Yhteisessä tutkimuskeskuksessa (YTK) sekä useimmissa yhteisön jäsenvaltioissa syntyy käytettyä ydinpolttoainetta ydinvoimala- ja tutkimusreaktoreissa. Kaikki jäsenvaltiot ja yhteisö itse tuottavat radioaktiivisia jätteitä vaihtelevin määrin. Tällaista jätettä voi syntyä monenlaisessa ihmisten toiminnassa, kuten sähkön tuottamisessa ydinvoimalla, maataloudessa, lääketieteessä, teollisuudessa tai tutkimus- ja puolustusohjelmissa. Käytetyn polttoaineen huollon ja radioaktiivisten jätteiden huollon ja loppusijoituksen turvallisuus on EU:ssa erittäin korkealla tasolla ja on kehittynyt jatkuvasti.

EU:n jäsenyyttä hakeneissa valtioissa on parannettava turvallisuuden tasoa huomattavasti ja omaksuttava ydinalalla samanlainen turvallisuuskulttuuri kuin EU:ssa, joka kuuluu tässä suhteessa maailman edistyneimpiin alueisiin.

Bulgariassa, Liettuassa, Romaniassa, Slovakiassa, Sloveniassa, T(ekissä ja Unkarissa on ydinvoimaloita, jotka ovat näiden maiden pääasiallisia radioaktiivisen jätteen tuottajia. Kyproksessa, Latviassa, Maltassa, Puolassa ja Virossa radioaktiivista jätettä tuottavat vain tutkimuslaitokset, sairaalat ja teollisuus.

Käytetyn polttoaineen huollosta on viime aikoina tullut entistä tärkeämpää monissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa (KIE-maissa), koska useimmat näistä maista eivät enää voi lähettää käytettyä polttoainetta takaisin Venäjälle jälleenkäsittelyä varten tai varastoitavaksi yhtä helposti kuin ennen, jos ollenkaan. KIE-maissa olevat radioaktiivisen jätteen sijoituslaitokset on enimmäkseen rakennettu Neuvostoliiton standardien mukaan, ja eräät niistä eivät täytä nykyisiä läntisiä turvallisuusvaatimuksia.

4. Euroopan atomienergiayhteisön ja Euroopan yhteisön tavoitteet suhteessa yhteisen yleissopimuksen soveltamisalaan ja tavoitteisiin

Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen johdanto-osassa todetaan, että ydinenergia-alan kehittämisen yhteydessä on pyrittävä "saamaan aikaan sellaiset turvallisuusolosuhteet, että väestön elämää ja terveyttä vaarantavat tekijät poistuvat", ja ilmaistaan halu "tehdä yhteistyötä niiden kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka kehittävät atomienergian rauhanomaista käyttöä".

Perustamissopimuksen 101 artiklan mukaan "[y]hteisö voi toimivaltansa rajoissa tehdä sopimuksia [...] kansainvälisen järjestön [...] kanssa".

Euratomin ensisijaisena tarkoituksena on ihmisten ("väestön ja työntekijöiden") suojeleminen ionisoivan säteilyn aiheuttamilta vaaroilta, ja ympäristön osa-alueet (vesistöt, ilma ja maaperä) otetaan huomioon vain siltä osin kuin ne vaikuttavat ihmisten terveyteen. Ympäristöä ei käsitellä itsenäisenä käsitteenä samaan tapaan kuin ihmisten terveyttä Euratomin perustamissopimuksessa eikä näin ollen myöskään sen perusteella annetussa johdetussa oikeudessa.

Sen sijaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen tavoitteisiin kuuluu ihmisten terveyden suojelun rinnalla myös ympäristön suojelu. EY:n perustamissopimuksen 174 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteena on mm. ympäristön laadun säilyttäminen ja suojelu sekä "sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin".

Tavoitteisiin pääsemiseksi "[y]hteisö ja jäsenvaltiot tekevät kukin toimivaltaansa kuuluvaa yhteistyötä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa" (174 artiklan 4 kohta).

Yleissopimukseen sisältyy radioaktiivisen jätteen huoltoon liittyviä tärkeitä ympäristönsuojelunäkökohtia, jotka ovat Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaa laajempia. Koska ympäristöulottuvuudesta ei määrätä Euratomin perustamissopimuksessa, on viitattava EY:n perustamissopimuksen sekä siihen perustuvan lainsäädännön ympäristöalan säännöksiin.

Käytettyihin polttoaineisiin ja radioaktiiviseen jätteeseen liittyy vaaroja, ja niiden huollossa on nyt ja tulevaisuudessa varmistettava väestön ja ympäristön suojelu radioaktiivisten jätteiden aiheuttaman ionisoivan säteilyn vaaroilta.

On olemassa näiden tavoitteiden mukaisia teknisiä ratkaisuja, jotka perustuvat korkeaa turvallisuustasoa edellyttäviin yhteisiin periaatteisiin. Näiden ratkaisujen ja periaatteiden jatkuva kehittäminen ja täytäntöönpano jäsenvaltioissa on omiaan takaamaan yhtenäisen korkean turvallisuustason saavuttamisen kunkin jäsenvaltion alueella.

Yhteisöllä on siis toimivaltaa monilla yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen nojalla. Tätä toimivaltaa on käytetty yhteisön sisällä pantaessa täytäntöön yhteisön lainsäädäntöä.

Tästä syystä on tärkeää, että mainituista kahdesta yhteisöstä tulee yleissopimuksen sopimuspuolia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

Yhteisöt voivat näin toteuttaa väestön ja ympäristön suojeluun liittyviä perustamissopimusten tavoitteita yhteisen yleissopimuksen puitteissa täyttämällä velvollisuutensa yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla toimivaltansa aloilla. Yhteisöt varmistavat myös lainsäädäntönsä yhteensopivuuden yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

On myös tärkeää, että yhteisen yleissopimuksen täysivaltaisena sopimuspuolena yhteisöt voivat komission edustamina osallistua raporttien tarkastelukokouksiin.

Komissio saa näin ensinnäkin suoraan kaiken kokouksissa käytettävissä olevan tiedon käytettyjen polttoaineiden ja radioaktiivisen jätteen huollosta kaikissa yleissopimuksen sopimuspuolina olevissa maissa. Toiseksi komissio voi osallistua aktiivisesti vertaisarviointiin kahden yhteisön toimivallan rajoissa. Euroopan unionin laajentuessa KIE-maihin komissio voisi vertaisarviointiin osallistumisen avulla edistää EU:n turvallisuuskulttuurin omaksumista käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollossa kyseisissä maissa, sillä EU:n turvallisuuskulttuuri on otettu huomioon yhteisen yleissopimuksen säännöissä. Samalla komissio saisi raporttien välityksellä paremman yleiskuvan jo saavutetuista tuloksista.

5. Päätösehdotusten liitteenä olevat selitykset

Yhteisen yleissopimuksen 39 artiklan 4 kappaleen iii kohdassa määrätään, että tullessaan yleissopimuksen sopimuspuoleksi kansainvälinen järjestö antaa tallettajalle selityksen, josta selviää,

- mitkä valtiot ovat sen jäseniä,

- mitkä yleissopimuksen artiklat koskevat sitä, ja

- mikä on sen toimivalta kyseisten artiklojen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

Kummankin päätösluonnoksen liitteenä olevalla selitysluonnoksella pyritään täyttämään tämä vaatimus. Kun selityksissä todetaan (kummankin selityksen kolmas kohta), että asianomaisella yhteisöllä on toimivaltaa tiettyjen artiklojen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, tästä seuraa, että kyseiset yhteisen yleissopimuksen artiklat sisältyvät samalla luetteloon artikloista, jotka selityksen mukaan koskevat kyseistä yhteisöä. Tämä ei välttämättä kuitenkaan päde toisin päin. Yhteisen yleissopimuksen 6 luku (Sopimuspuolten kokoukset) ja 7 luku (Loppumääräykset ja muut määräykset) sisältyvät nimittäin viimeksi mainittuun luetteloon samaan tapaan kuin selityksessä, joka on liitetty neuvoston 7. joulukuuta 1998 ydinturvallisuutta koskevaan yleissopimukseen liittymisestä tekemään päätökseen.

Yhteisöjen toimivaltaa koskevista selityksistä todettakoon, että kohdassa 6 (Päätelmät) mainitun EY:n tuomioistuimen ratkaisun mukaan "ei ole tarpeen esittää ja vahvistaa muille sopimuspuolille, miten yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivalta alalla jakautuu" (35 perustelukappale). Näin ollen selityksissä ei ole mainintaa toimivallan jakautumisesta tai yksinomaisesta toimivallasta. Maininnan puuttuminen on tahallista ja yhteisön lainsäädännön mukaista.

6. Yhteisön oikeuden yhteensoveltuvuus yleissopimuksen kanssa

Yhteisön oikeus on yhteisen yleissopimuksen periaatteiden ja vaatimusten mukainen.

Poikkeuksen muodostaa valtioiden rajat ylittäviä siirtoja koskevan 27 artiklan 1 kappaleen i kohta, koska Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä pois tapahtuvien radioaktiivisen jätteen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta annetussa vastaavassa direktiivissä 92/3/Euratom [1] ei säädetä vientilupien osalta vastaanottajavaltiolta saatavasta "luvasta" kuten yhteisessä yleissopimuksessa tehdään.

[1] EYVL L 35, 12.2.1992, s. 24.

Liittyessään yhteiseen yleissopimukseen Euroopan atomienergiayhteisön on tästä syystä esitettävä varauma, koska yhteisön oikeus ei vastaa yhteisen yleissopimuksen 27 artiklan 1 kappaleen i kohdan vaatimusta.

7. Päätelmät

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin toteaa asiassa 1/78 [2] antamansa ratkaisun johdanto-osan 34 perustelukappaleessa, että "[j]os on ilmeistä, että yleissopimuksen aihe kuuluu osittain yhteisön [3] ja osittain jäsenvaltioiden toimialaan, on täysin soveliasta käyttää menettelyä, josta määrätään perustamissopimuksen [4] 102 artiklassa, jonka mukaan yhteisö voi tehdä tällaisia sopimuksia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Yhteisön osalta tällaiset sopimukset tehdään 101 artiklan toisessa kohdassa määrätyn tavanomaisen menettelyn mukaan: yhteisön osalta sopimukset neuvottelee komissio [...], ja neuvoston on hyväksyttävä komission tekemät sopimukset."

[2] Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu 1/78, 14.11.1978, Kok. 1978, s. 2151.

[3] Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom).

[4] Euratomin perustamissopimus.

Ympäristöä koskevista tavoitteista määrätään EY:n perustamissopimuksessa, että "[y]hteisön yhteistyötä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voidaan sopia yhteisön ja asianomaisten kolmansien osapuolten välisin sopimuksin, joista neuvotellaan ja jotka tehdään 300 artiklan mukaisesti" (174 artiklan 4 kohdan toinen virke).

Näin ollen ehdotetaan,

että neuvosto hyväksyy Euroopan atomienergiayhteisön puolesta Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 101 artiklan 2 kohdan mukaisesti

ja

että neuvosto tekee Euroopan yhteisön puolesta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 174 artiklan 4 kohdan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti

käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevan yhteisen yleissopimuksen kyseisten kahden yhteisön toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta.

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevan yhteisen kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan atomienergiayhteisön (EURATOM) puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 101 artiklan toisen kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskeva yhteinen kansainvälinen yleissopimus oli avoinna allekirjoittamista varten 29 päivästä syyskuuta 1997 sen voimaantuloon 18 päivänä kesäkuuta 2001 saakka.

(2) Yleissopimus on nyt avoinna liittymistä varten alueellisen yhdentymisen järjestöille tai muunlaisille alueellisille järjestöille sillä ehdolla, että järjestö koostuu täysivaltaisista valtioista ja on toimivaltainen neuvottelemaan tässä yleissopimuksessa käsiteltäviä asioita koskevia kansainvälisiä sopimuksia, tekemään tällaisia sopimuksia ja soveltamaan niitä, ja yhteisö on päättänyt liittyä yleissopimukseen.

(3) Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen III luvussa "Terveyden suojelu" yhteisölle määrätyt tehtävät huomioon ottaen olisi hyväksyttävä Euroopan atomienergiayhteisön liittyminen yhteiseen yleissopimukseen.

(4) Liittyessään sopimukseen Euroopan atomienergiayhteisön on esitettävä varauma, koska Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä pois tapahtuvien radioaktiivisen jätteen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta annetun direktiivin 92/3/Euratom [5] 12 artiklan 1 kohta ei vastaa yhteisen yleissopimuksen 27 artiklan 1 kappaleen i kohtaa, jossa vaaditaan vastaanottajavaltion lupa valtioiden rajat ylittäviin siirtoihin.

[5] EYVL L 35, 12.2.1992, s. 24.

(5) Yleissopimuksen 39 artiklan 4 kappaleen iii kohdan mukaan tullessaan yleissopimuksen sopimuspuoleksi järjestö antaa tallettajalle selityksen, josta selviää, mitkä valtiot ovat sen jäseniä, mitkä yleissopimuksen artiklat koskevat sitä ja mikä on sen toimivalta kyseisten artiklojen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Ainoa artikla

1. Hyväksytään liittyminen käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevaan yhteiseen kansainväliseen yleissopimukseen.

2. Yhteisen yleissopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

3. Käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevan yhteisen kansainvälisen yleissopimuksen 39 artiklan 4 kappaleen iii kohdan mukaisesti annetun Euroopan atomienergiayhteisön selityksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

Luonnos: Käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevan yhteisen kansainvälisen yleissopimuksen 39 artiklan 4 kappaleen iii kohdan mukaisesti annettu Euroopan atomienergiayhteisön selitys

Seuraavat valtiot ovat tällä hetkellä Euroopan atomienergiayhteisön jäsenvaltioita: Belgian kuningaskunta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Irlanti, Italian tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Portugalin tasavalta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.

Yhteisö ilmoittaa, että siihen sovelletaan yhteisen yleissopimuksen 1-16, 18, 19, 21 ja 24-44 artiklaa.

Yhteisöllä on Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 2 artiklan b alakohdan sekä toisen osaston III luvun "Terveyden suojelu" asiaa koskevien artiklojen mukaisesti toimivaltaa yhteisen yleissopimuksen 4-16, 18, 19, 21 ja 24-28 artiklan soveltamisaloilla.