<!DOCTYPE html PUBLIC "yes" "xhtml1-strict.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml">
<!--GENDOC2XHTML # converter_version: 1.2.7-->
  <head>
    <title>2022-03-202203C122201905080-00-TRA-DOC-FI-CONCL-C-0508-19-202102576-07_00</title>
    <meta content="text/html; charset=utf-8" http-equiv="Content-Type"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGeneratedDate"/>
    <meta content="fi-FI" name="Gendoc_Lang"/>
    <meta content="" name="Gendoc_GenerationDate"/>
    <meta content="" name="IsFlattened"/>
    <meta content="1" name="NumProc"/>
    <meta content="Final" name="Gendoc_EditionType"/>
    <meta content="0001" name="Gendoc_CaseNumberSuite"/>
    <meta content="21/06/2021 17:06:40" name="Gendoc_LastVerificationDate"/>
    <meta content="" name="Gendoc_ProcedureNumber"/>
    <meta content="fi" name="Gendoc_LangCode"/>
    <meta content="CNC" name="TypeDoc"/>
    <meta content="doNMJlYAh2N2z1cBQBpNI+iI56aUopC4MAH6dlhMp1rLIFydzkcgAWzPxv99athT3kX28F2aFDurTAesw8ts8Rr8Ws9XVx8a2JYVYlh4Il32jphS9jqdvZEgFJwLuGSoc7rUAHijwh4qy66lwmUeu7YYdtUol20TRd7ngE+lCz0=" name="GenDocUID"/>
    <meta content="P" name="TypeProc"/>
    <meta content="" name="CreateCustomParts"/>
    <meta content="OK" name="ReadyToPublish"/>
    <meta content="eskolma" name="Gendoc_User"/>
    <meta content="" name="EP_Mode"/>
    <meta content="" name="Gendoc_DGTGenerated"/>
    <meta content="" name="Gendoc_Vademecum"/>
    <meta content="0508" name="NumeroOrdre"/>
    <meta content="2019" name="Annee"/>
    <meta content="P" name="Gendoc_ProcedureType"/>
    <meta content="" name="EP_Version"/>
    <meta content="FI" name="Langue"/>
    <meta content="eskolma" name="Gendoc_DGTGeneratedUser"/>
    <meta content="FAST_document_go_ok" name="Gendoc_LastVerificationStatus"/>
    <meta content="CNC_C" name="Gendoc_GendocTemplateType"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlockFlatP"/>
    <meta content="GenDoc 09/04/2021 16:06:04" name="Created"/>
    <meta content="" name="Canevas3_Vademecum"/>
    <meta content="TRUE" name="WithoutAuthorBlock"/>
    <meta content="" name="Gendoc_CaseYear"/>
    <meta content="false" name="Generation_In_Progress"/>
    <meta content="C" name="Juridiction"/>
    <meta content="932a6688f19c4f4c9555e19e0384e4a9" name="DocumentIdentifier"/>
    <meta content="0508" name="Gendoc_CaseNumber"/>
    <meta content="ImportedWithoutSource" name="SdlIdentifier"/>
    <meta content="RP" name="NatureAff"/>
    <meta content="RP" name="Gendoc_CaseNature"/>
    <meta content="0001" name="NumSuite"/>
    <meta content="C" name="Gendoc_Juridiction"/>
  </head>
  <body>
    <div style="header">
      <div id="rId25" style="first"/>
      <div id="rId21" style="even">Ratkaisuehdotus – Evgeni Tanchev – Asia C‑508/19</div>
      <div id="rId22" style="default">Prokurator Generalny (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaosto – Nimitys)</div>
    </div>
    <p class="C36Centre" id="para-1" title="page-1">
      JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-2" title="page-1">
      EVGENI TANCHEV
    </p>
    <p class="C36Centre" id="para-3" title="page-1">
      15 päivänä huhtikuuta 2021  (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-1" href="#t-1">1</a>
</span>)
      
    </p>
    <p class="C38Centregrasgrandespacement" id="para-4" title="page-1">
      Asia C‑508/19
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-5" title="page-1">
      M. F.
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-6" title="page-1">
      vastaan
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-7" title="page-1">
      J. M.,
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-8" title="page-1">
      muina osapuolina
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-9" title="page-1">
      Prokurator Generalny ja
    </p>
    <p class="C37Centregras" id="para-10" title="page-1">
      Rzecznik Praw Obywatelskich
    </p>
    <p class="C39Centreespacement" id="para-11" title="page-1">
      (Ennakkoratkaisupyyntö – Sąd Najwyższy (ylin tuomioistuin, Puola))
    </p>
    <p class="C71Indicateur" id="para-12" title="page-1">
      Ennakkoratkaisupyyntö – SEU 2 artikla, SEU 4 artiklan 3 kohta, SEU 6 artiklan 3 kohta sekä SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – SEUT 267 artikla – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla – Oikeusvaltio – Tehokas oikeussuoja – Tuomareiden riippumattomuuden periaate – Tasavallan presidentin kansallisen tuomarineuvoston ehdotuksesta tekemä nimitys ylimmän tuomioistuimen tuomarin virkaan – Työhönottomenettelyn käynnistäminen ilman vaadittua toista, ministerin allekirjoitusta – Tuomarin nimittäminen kansallisen tuomarineuvoston päätöksestä nostetusta kanteesta ja ennakkoratkaisumenettelystä huolimatta – Vaatimus sen toteamiseksi, ettei tällaisen tuomarin ja ylimmän tuomioistuimen välillä ole palvelussuhdetta – Unionin oikeuden ensisijaisuus
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-13" title="page-1">
      
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä ennakkoratkaisupyyntö esitetään yhdessä tähän liittyvässä asiassa (C‑487/19, W.Ż.) tänään (15.4.2021) esittämäni erillisen ratkaisuehdotuksen (jäljempänä tänään asiassa W.Ż. esitetty ratkaisuehdotus) kanssa. Näissä ratkaisuehdotuksissa esittämäni arvioinnit täydentävät toisiaan, ja niitä olisikin luettava yhdessä. Viittaan siten tässä ratkaisuehdotuksessa tarvittaessa vain tänään asiassa W.Ż. esitettyyn ratkaisuehdotukseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävässä ennakkoratkaisupyynnössä Sąd Najwyższyn (ylin tuomioistuin, Puola; jäljempänä ylin tuomioistuin tai ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin) Izba Pracy i Ubezpieczeń Społecznych (työ- ja sosiaalivakuutusasioiden jaosto, jäljempänä työ- ja sosiaalivakuutusasioiden jaosto) pyytää tulkitsemaan SEU 2 artiklaa, SEU 4 artiklan 3 kohtaa, SEU 6 artiklan 3 kohtaa sekä SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, SEUT 267 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklaa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyyntö esitettiin menettelyssä, jossa M. F. (kantaja) on nostanut kanteen J. M:ää (vastaaja) vastaan. M. F., joka on tuomari, nosti J. M:ää vastaan vahvistuskanteen, jonka yhteydessä on esitetty välitoimihakemus ja jolla M. F. vaatii sen vahvistamista, ettei J. M. ole ylimmän tuomioistuimen tuomari, koska häntä ei ole nimitetty ylimmän tuomioistuimen tuomarin virkaan ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaostoon (jäljempänä kurinpitojaosto).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tässä ratkaisuehdotuksessa ei ole tarpeen toistaa kansallisia asiaa koskevia oikeussääntöjä, koska se ei ole ehdottoman välttämätöntä oikeudellisen arvioinnin kannalta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">I </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Pääasian tosiseikat ja ennakkoratkaisukysymykset</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">5.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">M. F. on Sąd rejonowy w P:n (piirioikeus, Puola) tuomari. Häntä vastaan aloitettiin 17.1.2019 kurinpitomenettely. Kyseisessä menettelyssä väitettiin, että hänen toimintansa on johtanut menettelyjen viivästymiseen ja että hän ei ole laatinut tuomioidensa kirjallisia perusteluja ajoissa. Hoitaessaan kurinpitojaoston työtä ohjaavan ylimmän tuomioistuimen presidentin tehtäviä ylimmän tuomioistuimen tuomarina toimiva J. M. antoi 28.1.2019 määräyksen, jossa nimettiin kurinpitotuomioistuin, joka on toimivaltainen käsittelemään M. F:n asiaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">6.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">M. F. kuitenkin väittää, ettei häntä vastaan aloitettua menettelyä voida jatkaa, koska J. M. ei ole ylimmän tuomioistuimen tuomari, koska häntä ei ole nimitetty ylimmän tuomioistuimen tuomarin virkaan kurinpitojaostoon. J. M:n 20.9.2018 tehty nimitys ei ole M. F:n mukaan pätevä, koska nimitys i) perustuu valintamenettelyyn, jonka Krajowa Rada Sądownictwa (kansallinen tuomarineuvosto, jäljempänä KRS) oli järjestänyt Prezydent Rzeczypospolitej Polskiejin (Puolan tasavallan presidentti, jäljempänä tasavallan presidentti) 29.6.2018 antaman sellaisen ilmoituksen perusteella, jonka tasavallan presidentti on allekirjoittanut mutta jossa ei ole vaadittua toista, Prezes Rady Ministrówin (pääministeri) allekirjoitusta, ja koska ii) nimitys tehtiin sen jälkeen, kun valintamenettelyyn osallistunut henkilö oli 17.9.2018 valittanut Naczelny Sąd Administracyjnyyn (ylin hallintotuomioistuin, Puola; jäljempänä ylin hallintotuomioistuin) siitä KRS:n päätöksestä, jolla J. M:ää esitettiin nimitettäväksi ylimmän tuomioistuimen tuomarin virkaan kurinpitojaostoon, ja ennen kuin ylin hallintotuomioistuin oli ratkaissut kyseisen valituksen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">7.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ylimmän tuomioistuimen ensimmäinen presidentti nimesi 6.5.2019 antamallaan määräyksellä työ- ja sosiaalivakuutusasioiden jaoston käsittelemään asiaa ja ratkaisemaan välitoimihakemuksen. M. F. nosti ylimmässä tuomioistuimessa kanteen, jossa hän vaatii sen vahvistamista, ettei J. M. ole virkasuhteessa ylimpään tuomioistuimeen. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan tuomarin ja tuomioistuimen välinen virkasuhde vastaa työsuhdetta ja liittyy suoraan tuomarin tehtävään (mandaattiin). Virkasuhdetta ei ole olemassa ilman tätä tehtävää. Näin ollen, jotta voidaan vahvistaa, että henkilö ei ole tuomarin virkasuhteessa, on ensin todettava, ettei hänellä ole tuomarin tehtävää.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">8.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ylimmän tuomioistuimen työ- ja sosiaalivakuutusasioiden jaosto päätti näin ollen lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-23" title="page-4">
      ”1) Onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, SEU 2 artiklaa, SEU 4 artiklan 3 kohtaa ja SEU 6 artiklan 3 kohtaa, tulkittuna yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan ja SEUT 267 artiklan kolmannen kohdan kanssa, tulkittava siten, että jäsenvaltion ylimmän asteen tuomioistuin voi päättää virkasuhteen puuttumisen vahvistamista koskevassa menettelyssä, että tuomarina ei ole pidettävä henkilöä, jolle on annettu kyseisen tuomioistuimen tuomarin virkaan nimittämistä koskeva asiakirja joko tehokasta oikeussuojaa koskevan periaatteen vastaisten säännösten perusteella tai sellaisella tavalla, joka ei sovi yhteen kyseisen periaatteen kanssa, kun tämän kysymyksen tutkimisesta tuomioistuimessa ennen asiakirjan antamista on tahallaan tehty mahdotonta?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-24" title="page-4">
      2) Onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, SEU 2 artiklaa, SEU 4 artiklan 3 kohtaa ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa, tulkittuna yhdessä SEUT 267 artiklan kanssa, tulkittava siten, että tehokasta oikeussuojaa koskevaa periaatetta loukataan, kun tuomarin virkaan nimittämistä koskeva asiakirja annetaan sen jälkeen, kun kansallinen tuomioistuin on esittänyt unionin oikeuden tulkintaa koskevan ennakkoratkaisukysymyksen, johon annettavasta vastauksesta riippuu, voidaanko niiden kansallisten oikeussääntöjen, joiden nojalla kyseinen asiakirja on voitu antaa, katsoa soveltuvan yhteen unionin oikeuden kanssa?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-25" title="page-5">
      3) Onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, SEU 2 artiklaa, SEU 4 artiklan 3 kohtaa, SEU 6 artiklan 3 kohtaa ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa tulkittava siten, että tehokasta oikeussuojaa koskevaa periaatetta loukataan, kun oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa ei taata, koska jäsenvaltion tuomioistuimen tuomarin virkaan nimittämistä koskeva asiakirja on annettu räikeästi kyseisen jäsenvaltion oikeussääntöjen vastaisesti toteutetun nimitysmenettelyn perusteella?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-26" title="page-5">
      4) Onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, SEU 2 artiklaa, SEU 4 artiklan 3 kohtaa ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa, tulkittuna yhdessä SEUT 267 artiklan kolmannen kohdan kanssa, tulkittava siten, että tehokasta oikeussuojaa koskevaa periaatetta loukataan, kun kansallinen lainsäätäjä on perustanut jäsenvaltion ylimmän asteen tuomioistuimeen organisatorisen yksikön, jota ei ole pidettävä unionin oikeudessa tarkoitettuna tuomioistuimena?
    </p>
    <p class="C09Marge0avecretrait" id="para-27" title="page-5">
      5) Onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, SEU 2 artiklaa, SEU 4 artiklan 3 kohtaa ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa, tulkittuna yhdessä SEUT 267 artiklan kolmannen kohdan kanssa, tulkittava siten, että kysymystä siitä, onko henkilö, jolle on annettu jäsenvaltion ylimmän asteen tuomioistuimen tuomarin virkaan nimittämistä koskeva asiakirja, tuomarin virkasuhteessa ja tuomarin asemassa, ei voi ratkaista kansallisen oikeuden mukaan toimivaltainen organisatorinen yksikkö, johon asianomainen henkilö on nimitetty ja joka muodostuu pelkästään henkilöistä, joiden nimityskirjoja rasittaa edellä toisessa, kolmannessa ja neljännessä kysymyksessä mainitut virheet, ja jota tästä syystä ei voida pitää unionin oikeudessa tarkoitettuna tuomioistuimena, vaan sen ratkaiseminen kuuluu toiselle kyseisen tuomioistuimen organisatoriselle yksikölle, joka täyttää unionin oikeuden mukaiset tuomioistuimen tunnusmerkit?”
    </p>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">II </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asian tarkastelu</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">A </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuimen toimivalta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">9.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Prokurator Generalny (valtakunnansyyttäjä, Puola) väittää lähinnä, ettei unionin tuomioistuin ole toimivaltainen, koska ennakkoratkaisupyyntö koskee täysin jäsenvaltion sisäistä tilannetta, joka ei kuulu unionin oikeuden soveltamisalaan, koska perusoikeuskirjan 47 artiklalla ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisella alakohdalla ei ole mitään yhteyttä riita-asian kohteeseen. Kun kurinpitojaoston puheenjohtaja nimeää elimen, joka on toimivaltainen toimimaan kurinpitotuomioistuimena, puheenjohtaja i) ei lausu yksittäistapauksen asiakysymyksestä kontradiktorisessa menettelyssä eikä siten muodosta unionin oikeudessa tarkoitettua tuomioistuinta ja ii) ei ole toimivaltainen antamaan mitään muuta unionin oikeutta koskevaa ratkaisua.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">10.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin riittää kuitenkin, kun huomautetaan, että jäsenvaltioiden on noudatettava niille unionin oikeuden ja etenkin SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla kuuluvia velvoitteita, esimerkiksi kun on kyse kansallisista säännöksistä, jotka koskevat tuomareiden nimittämistä koskevien päätösten aineellisia edellytyksiä ja menettelysääntöjä, ja mahdollisesti säännöksistä, jotka koskevat tällaisten nimittämismenettelyjen yhteydessä sovellettavaa tuomioistuinvalvontaa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-2" href="#t-2">2</a>
</span>)
      </p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">11.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Unionin tuomioistuin on nimittäin toimivaltainen nyt käsiteltävässä asiassa, ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa voidaan soveltaa asiassa, jossa tulee esille sen kaltaisia kysymyksiä kuin sellaisen henkilön asema, joka on väitetysti nimitetty jäsenvaltion ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaostoon kansallisen oikeuden räikeästä rikkomisesta huolimatta, koska tämä henkilö voi joutua käsittelemään asioita, joissa on kyse unionin oikeuden soveltamisesta tai tulkitsemisesta, ja hänen on siten täytettävä tehokasta oikeussuojaa koskeva edellytys. Tästä seuraa, että sen tuomioistuimen määrittämisen, joka on toimivaltainen ratkaisemaan tuomarin asemaa koskevan jäsenvaltion sisäisen riita-asian, on myös oltava tehokasta oikeussuojaa koskevan edellytyksen mukainen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">B </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisukysymysten tutkittavaksi ottaminen</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">12.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Puolan hallitus, valtakunnansyyttäjä ja J. M. esittävät erilaisia perusteita väittääkseen lähinnä, että kaikki ennakkoratkaisukysymykset on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin vastaus näihin kysymyksiin ei ole tarpeen, jotta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi ratkaista pääasian – kysymykset ovat hypoteettisia, asia on kuvitteellinen, ja ennakkoratkaisukysymyksillä pyritään yksinomaan hyödyntämään unionin tuomioistuinta ja unionin oikeutta sellaisen ennakkotapauksen saamiseksi, joka mahdollistaisi kansallisen tuomarin erottamisen. Tällainen ennakkotapaus merkitsisi oikeusvaltioperiaatteen loukkaamista ja tapahtuisi tilanteessa, josta ei säädetä laissa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">13.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Sen lisäksi, että useat näiden menettelyn osapuolten perusteista pohjautuvat kansalliseen oikeuteen eivätkä unionin oikeuteen, katson (komission, M. F:n ja Rzecznik Praw Obywatelskichin (oikeusasiamies, Puola; jäljempänä oikeusasiamies) tavoin), että ennakkoratkaisukysymykset voidaan ottaa tutkittavaksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">14.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun tarkastellaan kolmea ensimmäistä kysymystä, niissä pyritään lähinnä määrittämään, olisiko SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa tulkittava siten, että se on esteenä J. M:n kurinpitojaoston tuomarin virkaan nimittämisen tehokkuudelle. Ei nimittäin ole tarpeen, että tuomioistuimen, jota ennakkoratkaisukysymykset koskevat, on lausuttava kyseessä olevassa asiassa unionin oikeuden perusteella, koska kyseisen määräyksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki tuomioistuimet, joilla on toimivalta lausua unionin oikeuden soveltamisesta tai tulkitsemisesta, ja kurinpitojaoston tapauksessa on näin (kuten ilmenee ylimmästä tuomioistuimesta annetun uuden lain 27 §:stä; ks. tuomio A.K. ym., 79–81 ja 100 kohta). Vaikka kurinpitojaoston puheenjohtaja (J. M.) ei ole itsessään lainkäyttöelin, hän nimeää alueellisesti toimivaltaisen kurinpitotuomioistuimen, mikä on ratkaisevan tärkeää sen takaamiseksi, että kyseinen tuomioistuin tutkii kurinpitoasiat puolueettomasti. Lisäksi kyseinen tuomioistuin voi joutua lausumaan unionin oikeuden soveltamista tai tulkitsemista koskevista kysymyksistä. Samoin tuomarina ja kurinpitojaoston jäsenenä J. M. saattaa myös lausua tällaisista kysymyksistä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">15.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun tarkastellaan kahta viimeistä ennakkoratkaisukysymystä, niissä pyydetään unionin oikeutta koskevia ohjeita ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle, jotta se voi ratkaista menettelyllisen ongelman, joka sen on ratkaistava esikysymyksenä ja joka koskee sen omaa toimivaltaa lausua pääasiassa kurinpitojaoston sijasta siinä tapauksessa, ettei viimeksi mainittu täytä unionin oikeudesta johtuvia edellytyksiä (ks. vastaavasti tuomio A.K. ym., 99 ja 100 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">C </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Asiakysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lyhyt yhteenveto asianosaisten lausumista</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">16.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">M. F. ja oikeusasiamies – ja tiettyyn rajaan saakka myös komissio – väittävät lähinnä, että ennakkoratkaisukysymyksiin on vastattava myöntävästi: kansallinen ylimmän oikeusasteen tuomioistuin voi tutkia nimityksen samoin kuin ylimmän tuomioistuimen tuomarin virkaan tehokkaan oikeussuojan periaatteen vastaisesti nimitetyn henkilön riippumattomuutta ja puolueettomuutta koskevat takeet.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">17.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">J. M. ei esittänyt asiakysymyksestä huomautuksia unionin tuomioistuimessa eikä osallistunut istuntoon.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">18.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisesta ennakkoratkaisukysymyksestä Puolan hallitus väittää lähinnä, ettei unionin oikeutta voida tulkita siten, että se estää tasavallan presidenttiä nimittämästä J. M:ää ennakkoratkaisumenettelyn vireilläolon vuoksi, koska unionin tuomioistuin ei lausu kansallisen oikeuden yhdenmukaisuudesta unionin oikeuden kanssa ja koska oikeuslaitoksen ja tuomareiden nimitysmenettelyn järjestämistä ei säännellä unionin oikeudessa. Kolmannesta ennakkoratkaisukysymyksestä Puolan hallitus väittää, ettei kumpikaan kahdesta väitetystä sääntöjenvastaisuudesta toteutunut nyt käsiteltävässä asiassa, ja vaikka näin olisikin tapahtunut, tämä ei johtanut tehokasta oikeussuojaa koskevan periaatteen loukkaamiseen. Ensimmäisestä ennakkoratkaisukysymyksestä Puolan hallitus väittää, että kun otetaan huomioon toiseen ja kolmanteen kysymykseen annettavat vastaukset, ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys on tarpeeton. Neljännestä ennakkoratkaisukysymyksestä se väittää lähinnä, ettei kurinpitojaoston riippumattomuudesta ole epäilystä. Viidennestä ennakkoratkaisukysymyksestä Puolan hallitus väittää, että on yksinomaan kurinpitojaoston asia päättää pääasian oikeudenkäynnissä esitetyn vaatimuksen tutkittavaksi ottamisesta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">19.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Niiden väitteiden lisäksi, jotka vastaavat Puolan hallituksen esittämiä väitteitä, valtakunnansyyttäjä väittää lähinnä, että nimitysmenettelyn sääntöjenmukaisuus tai unionin oikeuden mukaisuus ei ole tuomarin tehtävään nimittämisen olennainen tunnusmerkki, vaan se voisi korkeintaan vaikuttaa siihen, kunnioitetaanko kyseisen tuomarin tuomiovaltaan kuuluvan henkilön oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Joka tapauksessa esitettyihin viiteen ennakkoratkaisukysymykseen on yleisen syyttäjän mukaan myös oikeusvarmuuden ja tuomareiden erottamattomuuden periaatteet huomioon ottaen vastattava kieltävästi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2. </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Arviointi</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">a) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäinen, toinen ja kolmas kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">20.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensimmäisillä kolmella kysymyksellään – joita on käsiteltävä yhdessä – ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään lähinnä, onko SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, tulkittuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, tarkoitettua käsitettä ”oikeus laillisesti perustettuun tuomioistuimeen” tulkittava siten, että se on esteenä J. M:n nimittämiselle ylimmän tuomioistuimen tuomarin virkaan sen kurinpitojaostoon olosuhteissa, joissa i) kyseisessä nimitysmenettelyssä toteutettujen toimien oikeudellinen valvonta on rajallista/olematonta, ii) nimityskirja annettiin ennen kuin unionin tuomioistuimella oli mahdollisuus vastata (asiassa A.K. ym. esitettyyn) ennakkoratkaisupyyntöön, joka koski kurinpitojaoston kaltaisen lainkäyttöelimen (toisin sanoen lainkäyttöelimen, jossa kyseessä olevassa nimityskirjassa mainitun henkilön oli tarkoitus toimia tuomarina) riippumattomuutta koskevien edellytysten tulkintaa, iii) nimityskirja annettiin ennen kuin ylimmällä hallintotuomioistuimella oli mahdollisuus lausua KRS:n päätöksestä nro 317/2018, johon sisältyi KRS:n ehdotus tasavallan presidentille J. M:n nimittämisestä, tehdystä valituksesta ja iv) tasavallan presidentin tiedonannossa, joka julkaistiin ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 31 §:n 1 momentin perusteella ja joka aloitti valintamenettelyn ylimmän tuomioistuimen, kurinpitojaosto mukaan lukien, avoimien tuomarinvirkojen täyttämiseksi, ei ollut vaadittavaa toista, pääministerin allekirjoitusta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">21.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ensinnäkin, kuten tänään esittämässäni ratkaisuehdotuksessa W.Ż. (46 ja 47 kohta) selitän, perusoikeuskirjan 47 artiklaa ei voida soveltaa itsenäisenä määräyksenä mainitussa asiassa kyseessä olevien kaltaisissa olosuhteissa. Sama päättely pätee nyt käsiteltävään asiaan. Totean kuitenkin, että unionin tuomioistuin on nyt todennut selvästi tuomiossa A.B. ym. (C‑824/18, EU:C:2021:153, 146 kohta), että SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ”asetetaan jäsenvaltioille selvä ja täsmällinen velvollisuus saavuttaa tietty tulos eikä siihen liity niiden tuomioistuinten, joiden on tulkittava ja sovellettava unionin oikeutta, riippumattomuutta koskevia ehtoja”.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">22.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Katson (oikeusasiamiehen tapaan), että pääasian oikeudenkäynnissä käsiteltävää kannetta ja ennakkoratkaisukysymyksissä mainittuja unionin oikeuden määräyksiä yhdistävät tekijät liittyvät siihen, että kansallinen tuomari (M. F.), joka saattaa lausua unionin oikeuden soveltamisesta tai tulkitsemisesta, pyytää, että hänelle annetaan häntä vastaan aloitetun kurinpitotoimenpiteen yhteydessä SEU 19 artiklan 1 kohdassa, tulkittuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, taattu tehokas oikeussuoja. Tällainen suoja tarkoittaa jäsenvaltioiden velvollisuutta antaa ”tarvittavat takeet, jotta vältetään täysin vaara siitä, että tällaista kurinpitojärjestelmää käytetään tuomioistuinratkaisujen sisällön poliittisen valvonnan järjestelmänä”, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-3" href="#t-3">3</a>
</span>) mikä tarkoittaa, että M. F:llä on oikeus siihen, että hänen asiansa käsitellään laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tuomioistuinta, joka käsittelee M. F:ää koskevaa kurinpitomenettelyä, ei voi nimetä tuomari, jonka omalla nimityksellä rikottiin samaa unionin oikeuden määräystä, vaikka hän itse antaa unionin oikeuden soveltamiseen tai tulkitsemiseen liittyviä tuomioistuinratkaisuja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">23.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten selitän yksityiskohtaisesti tänään esittämässäni ratkaisuehdotuksessa W.Ż. (68 kohta ja sitä seuraavat kohdat), nyt käsiteltävän asian kannalta merkityksellisiä ovat seuraavat kaksi tärkeää tuomiota: 26.3.2020 annettu unionin tuomioistuimen tuomio Review Simpson ja HG v. neuvosto ja komissio (C‑542/18 RX-II ja C‑543/18 RX-II, EU:C:2020:232; jäljempänä tuomio Simpson ja HG) ja 1.12.2020 annettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio Guðmundur Andri Ástráðsson v. Islanti (CE:ECHR:2020:1201JUD002637418).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">24.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Etenkin sen määrittämiseksi, merkitseekö sääntöjenvastaisuus sen edellytyksen rikkomista, että tuomioistuimen on oltava laillisesti perustettu SEU 19 artiklassa tarkoitetulla tavalla, tuomion Simpson ja HG 75 kohdan mukaan on tarpeen arvioida, onko tämä sääntöjenvastaisuus ”luonteeltaan ja vakavuudeltaan sellainen, että se aiheuttaa todellisen vaaran siitä, että muut valtiovallan käyttäjät, erityisesti toimeenpanovallan käyttäjä, voivat käyttää perusteetonta harkintavaltaa, joka vaarantaa nimittämismenettelyn lopputuloksen integriteetin ja aiheuttaa siten oikeussubjekteille perustellun epäilyksen [vaikka ainoastaan vaikutelmankin tasolla] asianomaisten tuomareiden riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta, ja näin on silloin, kun on kyse perustavanlaatuisista säännöistä, jotka liittyvät erottamattomasti kyseisen tuomioistuinjärjestelmän perustamiseen ja toimintaan” (kursivointi tässä).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">25.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten ratkaisuehdotuksessani W.Ż. yksityiskohtaisesti selitän, edellä mainitussa oikeuskäytännössä edellytetään, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin määrittää tältä osin, oliko kyseinen rikkominen räikeä, toisin sanoen arvioi rikkomisen ilmeistä ja tarkoituksellista luonnetta ja vakavuutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">26.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ennakkoratkaisupyynnöstä nimittäin ilmenee, että J. M:n nimitysmenettelyssä rikottiin useissa kohdissa mahdollisesti räikeästi tuomarinimityksiin sovellettavaa lainsäädäntöä: i) menettely aloitettiin ilman, että tiedonannossa oli perustuslaissa edellytettävä toinen, ministerin allekirjoitus, mistä väitetysti seuraa, että menettely oli ab initio pätemätön; ii) menettelyyn osallistui uusi KRS, jonka jäsenet nimitettiin uuden, perustuslain vastaisen lainsäädäntömenettelyn mukaisesti, joka ei takaa sen riippumattomuutta; iii) nimityskirjan alustavalle tuomioistuinvalvonnalle asetettiin erilaisia tarkoituksellisia esteitä, kun a) KRS ei tarkoituksellisesti välittänyt sen päätöksestä tehtyä valitusta ylimmälle hallintotuomioistuimelle, samalla kun se lähetti päätöksen tasavallan presidentille ennen tälle asetetun määräajan päättymistä, ja b) tasavallan presidentti nimitti kyseisessä päätöksessä ehdotetut tuomarit ennen kuin päätöstä koskeva tuomioistuinvalvonta päätettiin ja odottamatta unionin tuomioistuimen vastausta asiassa C‑824/18 esitettyihin ennakkoratkaisukysymyksiin, jotka koskevat tämän valvonnan yksityiskohtien unionin oikeuden mukaisuutta. Tasavallan presidentti syyllistyi näin kansallisen oikeuden perustavien oikeusnormien mahdollisesti räikeään rikkomiseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">i) kohta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">27.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissio väittää lähinnä, että SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan mukainen oikeus laillisesti perustettuun tuomioistuimeen ei edellytä, että ylimmänasteisten tuomioistuinten tuomareiden nimittämismenettelyssä annettujen nimityskirjojen ja muiden asiakirjojen osalta on aina oltava käytettävissä oikeussuojakeinoja.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">28.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisin kuin komissio väittää ja kuten selitän yksityiskohtaisemmin tänään esittämässäni ratkaisuehdotuksessa W.Ż. (50–63 kohta), tämä argumentaatio on harhaanjohtava, eikä sitä voida soveltaa Puolassa nyt kyseessä olevaan tilanteeseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">29.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tuomiosta A.B. ym. ilmenee (ja kuten myös samassa asiassa esittämässäni ratkaisuehdotuksessa totesin), että kansallisen tuomioistuimen on tehtävä arviointinsa tästä ratkaisuehdotuksesta ja tuomiosta A.B. ym. ilmenevien oikeusohjeiden ja muiden tietoonsa saamien merkityksellisten seikkojen perusteella sekä ottaen tarvittaessa huomioon sille kyseisten toimenpiteiden oikeuttamiseksi esitettävät perustelut ja erityiset tavoitteet. Lisäksi kansallisen tuomioistuimen on arvioitava, herättävätkö KRS:stä annetun lain 44 §:n 1 a–4 momenttiin sisältyvien säännösten kaltaiset kansalliset säännökset yksityisissä perusteltuja epäilyjä siitä, ovatko pääasioissa kyseessä olevien KRS:n päätösten pohjalta nimitettävät tuomarit täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ja erityisesti Puolan lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan välittömän tai välillisen vaikutusvallan ulottumattomissa ja neutraaleja vastakkain oleviin intresseihin nähden, ja johtavat siten siihen, ettei kyseisiä tuomareita koeta riippumattomiksi tai puolueettomiksi, mikä on omiaan heikentämään sitä luottamusta, jota oikeuslaitoksen täytyy herättää yksityisissä demokraattisessa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">30.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tällä edellytyksellä näiden kansallisten säännösten taannehtiva vaikutus sen tuomioistuinvalvonnan tehokkuuteen, joka kohdistuu KRS:n päätöksiin, joissa ehdotetaan tuomareiden nimittämistä ylimpään tuomioistuimeen, on nähdäkseni SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vastainen. Ollakseen tehokasta tuomioistuinvalvonnassa on ainakin tarkastettava, ettei toimivaltaa ole ylitetty tai käytetty väärin ja ettei asiassa ole tehty oikeudellista virhettä tai ilmeistä arviointivirhettä (tuomio A.K. ym., 145 kohta). Kuten oikeusasiamies huomautti, tehokas tuomioistuinvalvonta on tarpeen etenkin, kun – kuten nyt tarkasteltavassa tapauksessa – vaikuttaa siltä, että valtio omalla menettelyllään puuttuu tuomareiden nimittämismenettelyyn tavalla, joka uhkaa vaarantaa näiden tuomareiden tulevan riippumattomuuden.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">31.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin totesi, ensinnäkin tässä suhteessa on nimittäin merkityksellistä se, että tuomarin virkaan nimittäminen nyt käsiteltävässä asiassa tehtiin sellaisten oikeussääntöjen perusteella ja/tai sellaisella tavalla, joka on tai jotka ovat ristiriidassa tehokasta oikeussuojaa koskevan periaatteen kanssa. Toiseksi vaikuttaa siltä, että lainsäädäntövallan ja/tai toimeenpanovallan käyttäjä on tahallaan ja tarkoituksellisesti tuottanut nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan tilanteen poistamalla (tai yrittämällä poistaa) tuomioistuimilta mahdollisuuden tutkia kansallisten säännösten tai menettelyjen yhteensoveltuvuuden unionin oikeuden kanssa tuomarin virkaan nimittämistä koskevan asiakirjan antamista edeltävässä vaiheessa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">ii) kohta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">32.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, edellytetäänkö SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa, luettuina yhdessä SEUT 267 artiklan kanssa, että tasavallan presidentti pidättyy antamasta kurinpitojaoston tuomarin virkaa koskevaa nimityskirjaa tapauksessa, jossa unionin tuomioistuimelle esitettiin 30.8.2018 ennakkoratkaisupyyntö, joka koskee riippumattomuuden edellytysten tulkintaa kurinpitojaoston perustamisen yhteydessä, ja jossa kyseinen asia (A.K. ym.) on edelleen vireillä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">33.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komission mielestä tähän kysymykseen on vastattava kieltävästi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">34.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Komissiosta poiketen katson, että tämä on jatkoa ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen annetulle vastaukselle ja että, kuten ratkaisuehdotuksestani A.B. ym. ja samassa asiassa annetusta tuomiosta ilmenee, jäsenvaltion toimeenpanovaltaa käyttävällä elimellä on velvollisuus pidättäytyä antamasta tuomarin virkaan nimittämistä koskevaa asiakirjaa kunnes kansallinen tuomioistuin – ottaen huomioon unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisumenettelyssä antaman ratkaisun – on yhteistyössä unionin tuomioistuimen kanssa ratkaissut kysymyksen siitä, soveltuuko kansallinen oikeus yhteen unionin oikeuden kanssa kyseisen jäsenvaltion ylimmän asteen tuomioistuimen uuden organisatorisen yksikön jäsenten nimittämistavan osalta. Tämän velvollisuuden laiminlyöntiä olisi pidettävä tehokasta oikeussuojaa koskevan periaatteen rikkomisena, koska on vähintäänkin merkittävä vaara siitä, että luodaan – vaikkakin vain väliaikaisesti – lainkäyttöelimiä, jotka eivät täytä unionin oikeuden mukaisia vaatimuksia. Olen samaa mieltä oikeusasiamiehen kanssa siitä, että tällä myös mahdollisesti rikottaisiin SEU 4 artiklan 3 kohtaa ja SEUT 267 artiklaa, koska tasavallan presidentti rajoittaisi ennakkoratkaisumenettelyn tehokasta vaikutusta ja kiertäisi unionin tuomioistuimen ratkaisujen sitovuutta.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">35.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kansallisten tuomioistuinten olisi voitava pitää kaikkia jäsenvaltioiden viranomaisten toimia, jotka on tehty sen jälkeen, kun kansallinen tuomioistuin on esittänyt ennakkoratkaisupyynnön, tehokasta oikeussuojaa koskevan periaatteen ilmeisenä loukkaamisena, jos tällaisten toimien tarkoituksena tai tuloksena saattaa olla unionin tuomioistuimen antamien ennakkoratkaisujen taannehtivaa vaikutusta koskevan periaatteen tyhjäksi tekeminen tai rajoittaminen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">36.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Nyt käsiteltävän asian yhteydessä on tärkeää – kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomautti – se, että kurinpitojaoston tuomarin virkaan nimittämistä koskevan asiakirjan antaminen merkitsee tehokasta oikeussuojaa koskevan periaatteen tahallista loukkaamista. Tähän vaikuttaa lisäksi liittyneen aiempaan kansalliseen oikeuskäytäntöön perustuva näkemys, jonka mukaan ylimmän tuomioistuimen tuomarin virkaan nimittämistä ei voida peruuttaa. Kuten ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen annetusta vastauksesta ilmenee, tämä näkemys on väärä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">37.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi olen samaa mieltä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kanssa siitä, että henkilö, joka on nimitetty ylimmän tuomioistuimen tuomarin virkaan tällaisissa olosuhteissa, voi olla jatkossa riippuvainen siitä, miten hänen nimittämiseensä osallistuneet viranomaiset arvioivat hänen oikeudellista toimintaansa ajanjaksona, jona hän hoitaa tuomarin tehtäviään. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että sen näkemyksen mukaan tällainen riippuvuussuhde on olemassa erityisesti suhteessa toimeenpanovaltaa käyttävään tasavallan presidenttiin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">3) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">iii) kohta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">38.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kolmannella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään, edellyttääkö SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan mukainen ”oikeus laillisesti perustettuun tuomioistuimeen”, että kansallinen tuomioistuin katsoo – sellaisen menettelyn yhteydessä, jossa vaaditaan toteamaan, että tuomarin virkaan nimitetty henkilö on (ei ole) palvelussuhteessa –, että nimityskirja on pätemätön nimitysmenettelyyn sovellettavien kansallisten säännösten räikeiden rikkomisten vuoksi.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">39.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tämä kysymys liittyy nähdäkseni läheisesti asiassa C‑487/19, W.Ż., esitettyyn ennakkoratkaisukysymykseen (ks. kyseisessä asiassa tänään esittämäni ratkaisuehdotuksen 50–63 ja 106 kohta). Kuten ratkaisuehdotuksessani W.Ż. totesin – ja jälleen toisin kuin komissio väittää nyt käsiteltävässä asiassa –, SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, tulkittuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, vahvistettua oikeutta laillisesti perustettuun tuomioistuimeen on tulkittava siten, että J. M:n muodostaman kaltainen tuomioistuin ei täytä laillisesti perustetun tuomioistuimen edellytyksiä tilanteessa, jossa kyseisen tuomarin nimityksessä tähän virkaan rikottiin räikeästi ylimmän tuomioistuimen tuomarinimityksiin sovellettavaa jäsenvaltion lainsäädäntöä, minkä toteaminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tältä osin arvioitava tämän rikkomisen ilmeistä ja tarkoituksellista luonnetta ja vakavuutta sekä otettava huomioon se, että J. M. nimitettiin huolimatta siitä, että KRS:n päätöksestä, johon sisältyi ehdotus kyseisen henkilön nimittämiseksi tuomarin virkaan, oli aiemmin tehty toimivaltaiseen kansalliseen tuomioistuimeen valitus, joka oli edelleen vireillä kyseisenä ajankohtana.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">4) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">iv) kohta</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">40.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kun tarkastellaan sitä, että tasavallan presidentin tiedonanto, jolla aloitettiin valintamenettely ylimmän tuomioistuimen, kurinpitojaosto mukaan luettuna, avoimien tuomarinvirkojen täyttämiseksi, julkaistiin ilman, että siinä oli vaadittavaa pääministerin allekirjoitusta, on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asia arvioida, edellytettiinkö tällaista toista allekirjoitusta perustuslain 144 §:n 3 ja 17 momentissa ja merkitseekö se, ettei sitä ollut ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 33 §:n 1 momentin nojalla julkaistussa presidentin tiedonannossa, ylimmän tuomioistuimen tuomareiden nimittämismenettelyyn sovellettavien kansallisten säännösten ilmeistä, tahallista ja vakavaa rikkomista.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">b) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljäs ja viides kysymys</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">41.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Neljännellä ja viidennellä kysymyksellään, joita olisi käsiteltävä yhdessä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko SEU 2 artiklaa, SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, SEUT 267 artiklaa ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa tulkittava siten, että nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kurinpitojaoston kaltainen jäsenvaltion ylimmän tuomioistuimen jaosto, jonka on lausuttava unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvista asioista, täyttää – kun otetaan huomioon olosuhteet, joissa se perustettiin ja sen jäsenet nimitettiin – i) riippumattomuuden ja puolueettomuuden edellytykset ja takaa ii) oikeuden laillisesti perustettuun tuomioistuimeen unionin oikeuden edellä mainituissa määräyksissä edellytetyllä tavalla. Ellei näin ole, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta tulkittava siten, että sen on kyseisen periaatteen mukaan jätettävä soveltamatta kansallisia säännöksiä, joiden mukaan toimivalta ratkaista tällaiset asiat on annettu ainoastaan kurinpitojaostolle.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">1) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kurinpitojaoston riippumattomuus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">42.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tuomion A.K. ym. 171 kohdassa unionin tuomioistuimen suuri jaosto katsoi kysymyksistä, jotka olivat pääosin samansisältöiset kuin nyt käsiteltävässä asiassa esitetyt kysymykset, seuraavaa: ”Perusoikeuskirjan 47 artiklaa ja [yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (EYVL 2000, L 303, s. 16)] 9 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että unionin oikeuden soveltamista koskevat oikeusriidat voivat kuulua sellaisen elimen yksinomaiseen toimivaltaan, joka ei ole kyseisessä 47 artiklassa tarkoitettu riippumaton ja puolueeton tuomioistuin. Tästä on kyse, jos objektiiviset olosuhteet, joissa asianomainen elin on perustettu, ja kyseisen elimen ominaispiirteet sekä se tapa, jolla sen jäsenet on nimitetty, ovat omiaan herättämään yksityisissä perusteltuja epäilyjä siltä osin, onko kyseinen elin täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ja erityisesti lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan välittömän tai välillisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, onko mainittu elin neutraali vastakkain oleviin intresseihin nähden, ja ne voivat siten johtaa siihen, ettei mainittu elin näytä riippumattomalta tai puolueettomalta, mikä on omiaan heikentämään sitä luottamusta, jota oikeuslaitoksen on herätettävä mainituissa yksityisissä demokraattisessa yhteiskunnassa. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on määritettävä kaikkien sen käytössä olevien merkityksellisten seikkojen perusteella, onko tästä kyse [ylimmän tuomioistuimen] kurinpitojaoston kaltaisen elimen osalta.– – Tällaisessa tilanteessa unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on tulkittava siten, että se edellyttää, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin jättää soveltamatta kansallisen oikeuden säännöstä, jolla toimivalta ratkaista pääasiat on annettu ainoastaan mainitulle elimelle, joten pääasiat voi tutkia tuomioistuin, joka täyttää edellä mainitut riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimukset ja jolla olisi toimivalta kyseessä olevalla alalla, jos mainittu säännös ei olisi sille esteenä.”</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">43.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Vaikka nyt käsiteltävässä asiassa, toisin kuin asiassa A.K. ym., esitettyihin neljänteen ja viidenteen ennakkoratkaisukysymykseen vastaamisen kannalta merkityksellinen unionin oikeuden määräys ei ole perusoikeuskirjan 47 artikla vaan SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta, unionin tuomioistuimen mukaan ”yksityisille unionin oikeuden perusteella kuuluvien oikeuksien tehokkaan oikeussuojan periaate, johon SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa viitataan, on unionin oikeuden yleinen periaate, joka vahvistetaan nykyään perusoikeuskirjan 47 artiklassa, joten näistä määräyksistä ensimmäisen mukaan kaikkien jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista oikeussuojakeinoista tehokkaan oikeussuojan, josta määrätään erityisesti näistä määräyksistä jälkimmäisessä, takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla” (tuomio A.K. ym., 168 kohta).</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">44.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Voidaan huomauttaa, että 5.12.2019 antamassaan tuomiossa ylin tuomioistuin (työ- ja sosiaalivakuutusasioiden jaoston, jonka ratkaistavana oli yksi tuomioon A.K. ym. johtaneista asioista, kokoonpanossa) katsoi – tuomion A.K. ym. perusteella –, että KRS ei nykyisessä kokoonpanossaan ollut riippumaton elin ja että kurinpitojaosto ei ollut perusoikeuskirjan 47 artiklassa, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa ja Puolan perustuslain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettu tuomioistuin. KRS:n osalta kyseisessä tuomiossa viitattiin muun muassa puutteisiin sen jäsenten valintamenettelyssä, poliittisten elinten vaikutusvalta KRS:ssä ja KRS:n toiminta, joka oli ristiriidassa oikeuslaitoksen riippumattomuuden kanssa.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">45.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Lisäksi kurinpitojaostosta mainitussa tuomiossa todettiin etenkin, että kaikilla kurinpitojaostoon nimitetyillä tuomareilla on läheiset siteet lainsäädäntö- tai toimeenpanovallan käyttäjiin, että näiden tuomareiden nimittämiseen sovellettavia hakuehtoja muutettiin menettelyn kuluessa, että ylin tuomioistuin ei osallistunut nimitysmenettelyyn, että kurinpitojaoston toiminnalla pyrittiin peruuttamaan ennakkoratkaisupyyntöjä ja että kyseisen jaoston ratkaisemat kurinpitoasiat osoittivat, että tuomaria voidaan syyttää kurinpitorikkomuksista tuomioistuinratkaisujen antamisen seurauksena, kun aiemmin näin ei ollut.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">46.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ylin tuomioistuin (joka ratkaisi samassa kokoonpanossa muut tuomioon A.K. ym. johtaneet asiat) katsoi 15.1.2020 antamissaan tuomioissa samankaltaisin perustein, että kurinpitojaosto ei ole riippumaton ja puolueeton tuomioistuin sen perustamista, toimivaltaa ja kokoonpanoa koskevien edellytysten ja sen vuoksi, että KRS osallistui sen jäsenten valintaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">47.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ylin tuomioistuin (siviilijaoston, rikosjaoston ja työ- ja sosiaalivakuutusasioiden jaoston yhdistetyssä kokoonpanossa) yhtyi 23.1.2020 antamassaan tulkintapäätöksessä ylimmän tuomioistuimen 5.12.2019 antamaan tuomioon, jonka mukaan KRS ja kurinpitojaosto eivät ole riippumattomia elimiä (päätöksen 31–45 kohta). Kyseisessä päätöksessä todettiin erityisesti, että poliittiset viranomaiset käyttävät vaikutusvaltaa KRS:ssä, joten sen toteuttamat haut tuomarin virkaan ovat puutteellisia, mikä herättää perustavia epäilyjä henkilöiden tuomarinvirkoihin nimittämisen vaikuttimista. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-4" href="#t-4">4</a>
</span>) Samoin kurinpitojaoston tuomareiden kokoonpanojen antamat tuomiot eivät ole asianmukaisesti nimitetyn tuomioistuimen antamia tuomioita kurinpitojaoston organisaation, järjestelmän, nimitysmenettelyn ja sen vuoksi, että kyseisellä jaostolla on itsemääräämisoikeus ylimpään tuomioistuimeen nähden (päätöksen 45 kohta). Näin ollen kyseisen päätöksen mukaan tuomioistuimen kokoonpanot olivat lainvastaisia, kun ratkaisujen antamiseen osallistui uudelleen muodostetun KRS:n valitsemia tuomareita.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">48.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tuomion A.K. ym. 114–166 kohdasta ilmenee siten, että neljännen ennakkoratkaisukysymyksen ensimmäiseen osaan ja viidenteen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, on tulkittava siten, että elin ei ole kyseisessä määräyksessä tarkoitettu riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, jos objektiiviset olosuhteet, joissa asianomainen elin on perustettu, ja kyseisen elimen ominaispiirteet sekä se tapa, jolla sen jäsenet on nimitetty, ovat omiaan herättämään yksityisissä perusteltuja epäilyjä siltä osin, onko kyseinen elin täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ja erityisesti lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan välittömän tai välillisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, onko mainittu elin neutraali vastakkain oleviin intresseihin nähden, ja ne voivat siten johtaa siihen, ettei mainittu elin näytä riippumattomalta tai puolueettomalta, mikä on omiaan heikentämään sitä luottamusta, jota oikeuslaitoksen on herätettävä mainituissa yksityisissä demokraattisessa yhteiskunnassa. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on määritettävä kaikkien sen käytössä olevien merkityksellisten seikkojen perusteella, onko tästä kyse ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston kaltaisen elimen osalta. Tällaisessa tilanteessa unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on tulkittava siten, että se edellyttää, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin jättää soveltamatta kansallisen oikeuden säännöstä, jolla toimivalta ratkaista pääasiat on annettu ainoastaan mainitulle elimelle, joten pääasiat voi tutkia tuomioistuin, joka täyttää edellä mainitut riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimukset ja jolla olisi toimivalta kyseessä olevalla alalla, jos mainittu säännös ei olisi sille esteenä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">2) </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Onko kurinpitojaosto ”laillisesti perustettu tuomioistuin”?</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">49.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten tänään esittämässäni ratkaisuehdotuksessa W.Ż. huomautan, oikeus laillisesti perustettuun tuomioistuimeen liittyy suoraan tuomioistuimen riippumattomuuteen ja on myös yksi edellytyksistä, joiden on täytyttävä, jotta kyseessä on unionin oikeudessa SEUT 267 artiklassa tarkoitettu ”tuomioistuin”. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-5" href="#t-5">5</a>
</span>) Oikeuskäytännöstä ilmenee, että unionin tuomioistuin tulkitsee tuomioistuimen riippumattomuuden edellytystä SEUT 267 artiklan perusteella SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan valossa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-6" href="#t-6">6</a>
</span>) Se vaikuttaisi siten pätevän myös laillisesti perustettua tuomioistuinta koskevaan edellytykseen.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">50.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Kuten unionin tuomioistuin on todennut, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-7" href="#t-7">7</a>
</span>) takeet, jotka koskevat oikeutta saada asiansa käsitellyksi riippumattomassa, puolueettomassa ja etukäteen laillisesti perustetussa tuomioistuimessa, ja erityisesti takeet, jotka määrittävät tällaisen tuomioistuimen käsitteen ja sen kokoonpanon, ovat oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden kulmakivi. Unionin tuomioistuin on myös katsonut, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sillä, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen ensimmäiseen virkkeeseen sisältyy ilmaisu ”laillisesti perustettu”, pyritään välttämään se, että tuomioistuinlaitoksen organisaatio jäisi toimeenpanovaltaa käyttävien elinten harkintavaltaan, ja varmistamaan, että tätä alaa säännellään lailla, jonka lainsäätäjä on antanut sen toimivallan käyttöä koskevien sääntöjen mukaisesti. Tämä ilmaisu kuvastaa erityisesti oikeusvaltion periaatetta, eikä sillä tarkoiteta pelkästään tuomioistuimen olemassaolon oikeudellista perustaa vaan myös tuomioistuimen kokoonpanoa kussakin asiassa sekä kaikkia muita kansallisen oikeuden säännöksiä, joiden noudattamatta jättämisestä seuraa se, että jonkin tai joidenkin tuomareiden osallistuminen asian käsittelyyn on sääntöjenvastaista, ja niihin sisältyy erityisesti asianomaisen tuomioistuimen jäsenten riippumattomuutta ja puolueettomuutta koskevia säännöksiä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">51.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Muilta osin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi tässä yhteydessä soveltaa soveltuvin osin tänään esittämääni ratkaisuehdotukseen W.Ż. sisältyvää päättelyä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">52.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Joka tapauksessa siltä osin kuin viides ennakkoratkaisukysymys koskee neljänteen ennakkoratkaisukysymykseen annettavan vastauksen seurauksia, siihen olisi vastattava samalla tavalla kuin neljännen ennakkoratkaisukysymyksen ensimmäiseen kohtaan.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">53.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Näin ollen mikä tahansa kansallinen säännös tai lainsäädännöllinen, hallinnollinen tai tuomioistuinten käytäntö, joka heikentää unionin oikeuden tehokkuutta siten, että toimivaltaiselta tuomarilta evätään mahdollisuus soveltaa unionin oikeutta ja valta toteuttaa tämän soveltamisen yhteydessä kaikki toimet, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan jättää soveltamatta sellaisia kansallisia säännöksiä, jotka ovat mahdollisesti esteenä suoraan sovellettavien unionin oikeussääntöjen, kuten nyt käsiteltävässä asiassa SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, täydelle tehokkuudelle, ilman että on pyydettävä tai odotettava, että kyseinen toimi kumotaan lainsäädäntöteitse tai muussa perustuslakiin perustuvassa menettelyssä, on unionin oikeuden vastainen (ks. tuomio A.K. ym.). Vaikka unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta sovelletaan pääasiallisesti kansallisiin yleisiin ja abstrakteihin sääntöihin, sitä voidaan myös soveltaa yksittäisissä ja konkreettisissa hallintotoimissa. (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-8" href="#t-8">8</a>
</span>) Kun otetaan huomioon, että J. M:n (vastaajana olevan tuomarin) nimityksen pätevyyden valvontaa ei voida harjoittaa missään muussa kansallisessa menettelyssä ja että ainoa mahdollisuus tutkia hänen tuomarin asemaansa on kurinpitomenettelyssä, joka asettaa M. F:n (kantajana olevan tuomarin) alttiiksi seuraamuksille, mikä on tehokasta oikeussuojaa koskevan periaatteen vastaista, (<span class="note footnote notemarker">
<a id="c-9" href="#t-9">9</a>
</span>) ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pitäisi voida katsoa, ettei kyseistä nimitystä ollut oikeudellisesti olemassa, vaikka kansallinen lainsäädäntö ei anna sille mahdollisuutta tehdä näin.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">54.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Tältä osin katson (oikeusasiamiehen tapaan), että kansalliset viranomaiset eivät voi piiloutua oikeusvarmuuteen ja tuomareiden erottamattomuuteen perustuvien argumenttien taakse. Nämä argumentit ovat vain hämäystä eivätkä muuta mitenkään sitä, että tarkoituksena on jättää oikeusvaltioperiaate huomiotta tai loukata sitä. On syytä muistuttaa, että epäoikeudenmukaisuudesta ei synny oikeutta (ex iniuria ius non oritur). Jos henkilö nimitettiin jäsenvaltion oikeusjärjestelmässä niinkin tärkeään elimeen kuin kyseisen valtion ylimpään tuomioistuimeen menettelyssä, jossa loukattiin tehokasta oikeussuojaa koskevaa periaatetta, oikeusvarmuuden ja tuomareiden erottamattomuuden periaatteet eivät voi suojata häntä.</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">III </p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Ratkaisuehdotus</p>
</td>
</tr>
</table>
    <table cellpadding="0" cellspacing="0" border="0" width="100%">
<col width="5%"/>
<col width="95%"/>
<tr>
<td valign="top">
<p class="count">55.</p>
</td>
<td valign="top">
<p class="normal">Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Sąd Najwyższyn (ylin tuomioistuin, Puola) esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:</p>
</td>
</tr>
</table>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-90" title="page-18">
      SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, tulkittuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, taattua oikeutta laillisesti perustettuun tuomioistuimeen on tulkittava siten, että pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan kaltaisissa olosuhteissa henkilö, joka on nimitetty Puolan ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston tuomarin virkaan, ei täytä tätä edellytystä, jos hänen nimityskirjansa annettiin rikkoen räikeästi kansallisia sääntöjä, joilla säännellään ylimmän tuomioistuimen tuomareiden nimitysmenettelyä, minkä toteaminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asia. Tämän arvioinnin yhteydessä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava kyseisten rikkomisten ilmeistä ja tahallista luonnetta sekä vakavuutta.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-91" title="page-18">
      SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, tulkittuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, on tulkittava siten, että tuomioistuimen jaosto ei ole kyseisissä määräyksissä tarkoitettu riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, jos objektiiviset olosuhteet, joissa se on perustettu, ja kyseisen elimen ominaispiirteet sekä se tapa, jolla sen jäsenet on nimitetty, ovat omiaan herättämään yksityisissä perusteltuja epäilyjä siltä osin, onko kyseinen jaosto täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ja erityisesti lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan välittömän tai välillisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, onko mainittu jaosto neutraali vastakkain oleviin intresseihin nähden, ja ne voivat siten johtaa siihen, ettei mainittu jaosto näytä riippumattomalta tai puolueettomalta, mikä on omiaan heikentämään sitä luottamusta, jota oikeuslaitoksen on herätettävä mainituissa yksityisissä demokraattisessa yhteiskunnassa. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on määritettävä kaikkien sen käytössä olevien merkityksellisten seikkojen perusteella, onko tästä kyse ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston kaltaisen elimen osalta.
    </p>
    <p class="C02AlineaAltA" id="para-92" title="page-19">
      Tällaisessa tilanteessa unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on tulkittava siten, että se edellyttää, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin jättää soveltamatta kansallisen oikeuden säännöksiä, joilla toimivalta ratkaista pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan kaltaiset asiat on annettu ainoastaan tällaiselle jaostolle, joten nämä asiat voi tutkia tuomioistuin, joka täyttää edellä mainitut riippumattomuuden ja puolueettomuuden edellytykset ja joka olisi toimivaltainen, ellei näitä säännöksiä olisi annettu.
    </p>
    <div/>
  <hr class="note"/>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-1" href="#c-1">1</a>
</span>) Alkuperäinen kieli: englanti.</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-2" href="#c-2">2</a>
</span>) Ks. vastaavasti tuomio 19.11.2019, A.K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus) (C‑585/18, C‑624/18 ja C‑625/18, EU:C:2019:982, 134–139 ja 145 kohta) (jäljempänä tuomio A.K. ym.).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-3" href="#c-3">3</a>
</span>) Tuomio 5.11.2019, komissio v. Puola (C‑192/18, EU:C:2019:924, 114 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-4" href="#c-4">4</a>
</span>) Päätöksen 42 kohta. Päätös on lainvoimainen. Sen 41 kohdassa ylin tuomioistuin arvosteli oikeusministerin – hänen nimittämiensä kurinpitovirkamiesten kautta toteuttamia – toimia vainota tuomareita heidän sellaisten ratkaisujensa takia, joilla pyrittiin selventämään KRS:n toteuttaman tuomareiden hakumenettelyyn liittyviä epäselvyyksiä. Ks. myös oikeuskirjallisuudesta, jossa väitetään, että kurinpitojaosto on perustettu Puolan perustuslain vastaisesti, Wróbel, W., The Disciplinary Chamber of the Supreme Court as an exceptional court in the meaning of Article 175(2) of the Polish Constitution, Palestra, nro 1-2, 2009 (http://themis-sedziowie.eu/wp-content/uploads/2020/01/Włodzimierz-Wróbel_Disciplinary-Chamber-as-exceptional-court_def.pdf).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-5" href="#c-5">5</a>
</span>) Ks. esim. tuomio 24.5.2016, MT Højgaard ja Züblin (C‑396/14, EU:C:2016:347, 23 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-6" href="#c-6">6</a>
</span>) Ks. tuomio 21.1.2020, Banco de Santander (C‑274/14, EU:C:2020:17, 56 kohta) ja tuomio 16.7.2020, Governo della Repubblica italiana (Italialaisten tuomareiden asema) (C‑658/18, EU:C:2020:572, 45 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-7" href="#c-7">7</a>
</span>) Tuomio 26.3.2020, Review Simpson ja HG v. neuvosto ja komissio (C‑542/18 RX-II ja C‑543/18 RX-II, EU:C:2020:232, 73 kohta). Ks. myös julkisasiamies Sharpstonin ratkaisuehdotus Review Simpson v. neuvosto ja Review HG v. komissio (C‑542/18 RX-II ja C‑543/18 RX-II, EU:C:2019:977, 67 kohta); julkisasiamies Hoganin ratkaisuehdotus Repubblika (C‑896/19, EU:C:2020:1055, 53 kohta) ja julkisasiamies Bobekin ratkaisuehdotus Ministerul Public - Parchetul de pe lângă Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie – Direcţia Naţională Anticorupţie ym. (C‑357/19 ja C‑547/19, EU:C:2021:170, 137–139 kohta).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-8" href="#c-8">8</a>
</span>) Ks. tuomio 29.4.1999, Ciola (C‑224/97, EU:C:1999:212).</p>
<p class="note footnote">(<span class="note footnote notemarker">
<a id="t-9" href="#c-9">9</a>
</span>) Ks. tuomio 13.3.2007, Unibet (C‑432/05, EU:C:2007:163, 64 kohta).</p>
</body>
</html>
