|
Euroopan unionin |
FI C-sarja |
|
C/2025/1261 |
20.2.2025 |
Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)
(C/2025/1261)
Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYNNÄN TIEDOKSI ANTAMINEN
”Languedoc”
PDO-FR-A0922-AM09
Tiedonannon päivämäärä: 15.1.2025
HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT
1. Täydentävän maantieteellisen nimityksen ”Grés de Montpellier” poistaminen
Osana suojatun alkuperänimityksen ”Grés de Montpellier” tunnustamisprosessia on syytä poistaa nimityksen ”Languedoc” tuote-eritelmästä kaikki säännökset, jotka koskevat täydentävää maantieteellistä nimitystä ”Languedoc – Grés de Montpellier”.
Poistaminen koskee seuraavia tuote-eritelmän kohtia:
I luvussa
|
— |
II kohta: Maantieteelliset nimitykset ja täydentävät merkinnät |
|
— |
III kohta: Tuotteen väri ja tuotelajit |
|
— |
IV kohta: Alueet ja vyöhykkeet, joilla eri tuotantovaiheet toteutetaan |
|
— |
V kohta: Viiniköynnöslajikkeet |
|
— |
VI kohta: Kasvatustapa – erityiset leikkaussäännöt ja viljelylohkojen enimmäistuotos |
|
— |
VII kohta: Sadonkorjuu – rypäleiden kypsyys – rypäleiden vähimmäissokeripitoisuus ja luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus – tuotos – nuorten viiniköynnösten ottaminen tuotantoon |
|
— |
X kohta: Jalostaminen – tuotanto: viinien sekoittamista koskevat erityissäännöt – käymiskykyisten sokereiden enimmäispitoisuus – viininvalmistusmenetelmät – kypsytysaika – markkinoille saattamisen päivämäärä |
|
— |
XI kohta: Yhteys alkuperään |
|
— |
XII kohta: Esittelyä ja merkintöjä koskevat säännöt |
Täydentävän maantieteellisen nimityksen ”Grés de Montpellier” poistaminen vaikuttaa yhtenäisen asiakirjan kohdassa ”Lisäedellytykset” esitettyihin merkintävaatimuksiin.
2. Maantieteellinen alue ja välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue
Vuoden 2023 virallinen geokoodi on lisätty tuote-eritelmän I luvun IV jaksoon, joka koskee maantieteellisiä alueita ja vyöhykkeitä.
Tämän muutoksen ansiosta maantieteelliseen alueeseen voidaan viitata käyttäen Ranskan kansallisen tilastokeskuksen (Institut national de la statistique et des études économiques, INSEE) julkaisemaa vuoden 2023 virallista geokoodiluetteloa ja varmistaa maantieteellisen alueen määrittely oikeudellisesti.
Yhtenäistä asiakirjaa täydennetään kyseisellä täsmennyksellä alakohdassa ”Maantieteellinen alue” sekä alakohdassa ”Lisäedellytykset – Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue”.
3. Rajattu viljelyalue
Tuote-eritelmän I luvussa olevan IV kohdan ”Alueet ja vyöhykkeet, joilla eri tuotantovaiheet toteutetaan” 2 alakohtaan ”Rajattu viljelyalue” lisätään päivämäärät, joina asianomainen kansallinen viranomainen on hyväksynyt kyseiset suojatun alkuperänimityksen rajatut viljelyalueet.
Tämä muutos ei vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
4. Valvontaelin
Tuote-eritelmän II luvun II kohta – Valvontaelintä koskevat tiedot – on saatettu ajan tasalle sen täsmentämiseksi, että tuote-eritelmän noudattamista koskevat tarkastukset on tehtävä hyväksytyn tarkastussuunnitelman mukaisesti. Noudattamista valvoo tarkastusviranomaisen (INAO) valtuuttama kolmas osapuoli, joka antaa takeet pätevyydestä, puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta.
5. Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue
Välittömässä läheisyydessä sijaitsevia alueita koskevat tallennusvirheet on korjattu 9 kohdassa ”Olennaiset lisäedellytykset”.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
1. Nimi/nimet
Languedoc
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
SAN – Suojattu alkuperänimitys
3. Rypäletuotteiden luokat
|
1. |
Viini |
3.1 Yhdistetyn nimikkeistön koodi
22 – JUOMAT, ETYYLIALKOHOLI (ETANOLI) JA ETIKKA
2204 – Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva
4. Viinin/viinien kuvaus
1. Analyyttiset ominaisuudet
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Suojatun alkuperänimityksen ”Languedoc” viinit ovat kuivia hiilihapottomia puna-, rosee- ja valkoviinejä. – Viinien luonnollinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on vähintään 11,5 prosenttia. – Omenahappopitoisuus on enintään 0,4 grammaa litraa kohden punaviineissä, jotka ovat valmiita myyntiin pakkaamattomina tai pullotettuina, lukuun ottamatta viinejä, joista voidaan käyttää merkintää ”primeur” tai ”nouveau”. – Käymiskykyisten sokereiden (glukoosi ja fruktoosi) pitoisuus on seuraavien arvojen mukainen viineissä, jotka ovat valmiita myyntiin pakkaamattomina tai pullotettuina: – Käymiskykyisten sokereiden enimmäispitoisuus: – Valko-, rosee- ja punaviineissä, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on yli 14 tilavuusprosenttia: 4 g/l – Punaviineissä, joiden luonnollinen alkoholipitoisuus on enintään 14 tilavuusprosenttia: 3 g/l – Viineissä, joista voidaan käyttää merkintää ”primeur” tai ”nouveau”: 2 g/l – Pakkaamattomissa viineissä, joista voidaan käyttää merkintää ”primeur” tai ”nouveau”, haihtuvien happojen pitoisuus on enintään 10,2 milliekvivalenttia litraa kohden (mEq/l). – Kokonaishappopitoisuus, muiden kuin primeur-viinien haihtuvien happojen pitoisuus ja kokonaisrikkidioksidipitoisuus ovat unionin sääntelyn mukaisia.
Yleiset analyyttiset ominaisuudet
|
— |
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): 13 |
|
— |
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): — |
|
— |
Vähimmäishappopitoisuus: — |
|
— |
Enimmäishappopitoisuus (milliekvivalenttia/litra): — |
|
— |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra): — |
2. Aistinvaraiset ominaisuudet
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Punaviinit valmistetaan aina useamman rypälelajikkeen sekoituksista. Viinit ovat väriltään kohtalaisen tai hyvin voimakkaita, ja aromien kirjo vaihtelee punaisten ja mustien marjojen aromeista mausteisiin ja paahteisiin vivahteisiin. Viinien säilyvyys vaihtelee keskimäärin kahdesta viiteen vuoteen, lukuun ottamatta primeur- tai nouveau-viinejä, jotka on nautittava niiden valmistusta seuraavien kuukausien aikana. – Roseeviinit valmistetaan vähintään kahden rypälelajikkeen sekoituksesta. Pääasialliset rypälelajikkeet ovat Syrah N, Cinsaut N ja Grenache N. Viinit, jotka valmistetaan puristamalla rypäleet välittömästi, lyhyellä maseroinnilla tai saignée-tekniikalla, ovat ulkoasultaan luontaisesti kirkkaita. Niiden maku on miellyttävä ja pyöreä ja aromaattisuus moniulotteista. – Myös valkoviinit ovat kuivia, ja ne valmistetaan sekoituksesta. Viinien ulkoasu on useimmiten kirkas, ja niissä on Languedocin viineille ominaista pyöreyttä sekä aromeja, jotka tuovat mieleen eksoottiset ja sitrushedelmät, valkoiset kukat tai kuivatut hedelmät.
Yleiset analyyttiset ominaisuudet
|
— |
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): — |
|
— |
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): — |
|
— |
Vähimmäishappopitoisuus: — |
|
— |
Enimmäishappopitoisuus (milliekvivalenttia/litra): — |
|
— |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra): — |
5. Viininvalmistusmenetelmät
5.1 Erityinen viininvalmistusmenetelmä
|
1. |
Erityinen viininvalmistusmenetelmä
Edellä mainitun määräyksen lisäksi viinien valmistuskäytäntöjen on oltava unionin tasolla ja Ranskan maatalouslaissa (Code rural) vahvistettujen vaatimusten mukaisia. |
|
2. |
Kasvatusmenetelmä
Viljelykäytäntö Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 4 000 köynnöstä hehtaaria kohden. Rivien välinen etäisyys saa olla enintään 2,50 metriä. Kullakin köynnöksellä saa olla enintään 2,50 neliömetriä maa-alaa. Pinta-ala saadaan kertomalla rivien väliset etäisyydet rivillä olevien köynnösten välisellä etäisyydellä. Köynnökset leikataan ennen E-vaihetta, jolloin ensimmäisissä kahdessa silmussa on kolme lehteä. Köynnökset leikataan kannusversollisella matalaleikkauksella siten, että köynnökseen jää enintään 12 silmua ja kussakin kannusversossa on enintään kaksi silmua.
|
|
3. |
Kasvatusmenetelmä
Viljelykäytäntö Rypäletertut eivät saa satoa korjattaessa koskea muuhun kasvistoon kuin viiniköynnökseen.
|
5.2 Enimmäistuotokset
|
1. |
Puna- ja roseeviinien tuotos
60 hehtolitraa/ha |
|
2. |
Valkoviinien tuotos
70 hehtolitraa/ha |
6. Rajattu maantieteellinen alue
|
a) |
Puna- ja roseeviinien rypäleiden korjuu sekä viiniyttäminen ja viinin valmistaminen tehdään 1. tammikuuta 2023 vahvistetun virallisen geokoodin perusteella seuraavien kuntien alueella: – Auden departementti: Aigues-Vives, Ajac, Albas, Alet-les-Bains, Alzonne, Antugnac, Aragon, Argeliers, Argens-Minervois, Armissan, Arquettes-en-Val, Azille, Badens, Bages, Bagnoles, Barbaira, Bizanet, Bize-Minervois, Blomac, Bouilhonnac, Bouriège, Boutenac, Cabrespine, Campagne-sur-Aude, Camplong-d’Aude, Canet, Capendu, Cascastel-des-Corbières, Cassaignes, Castelnau-d’Aude, Castelreng, Caunes-Minervois, Caunettes-en-Val, Caves, Cépie, Comigne, Conilhac-Corbières, Conques-sur-Orbiel, Couiza, Cournanel, Coustaussa, Coustouge, Cruscades, Cucugnan, Davejean, Dernacueillette, La Digne-d’Amont, La Digne-d’Aval, Douzens, Duilhac-sous-Peyrepertuse, Durban-Corbières, Embres-et-Castelmaure, Escales, Espéraza, Fabrezan, Felines-Termenès, Ferrals-les-Corbières, Festes-et-Saint-André, Feuilla, Fitou, Fleury, Floure, Fontcouverte, Fontiès-d’Aude, Fontjoncouse, Fournes-Cabardès, Fraisse-Cabardès, Fraissé-des-Corbières, Gaja-et-Villedieu, Gardie, Ginestas, Gruissan, Homps, Les Ilhes, Jonquières, Labastide-en-Val, Ladern-sur-Lauquet, Lagrasse, Laroque-de-Fa, Lastours, Laure-Minervois, Leucate, Lézignan-Corbières, Limousis, Limoux, Loupia, Luc-sur-Aude, Luc-sur-Orbieu, Magrie, Mailhac, Maisons, Malras, Malves-en-Minervois, Marseillette, Mayronnes, Mirepeisset, Montazels, Montbrun-des-Corbières, Montgaillard, Montirat, Montlaur, Montolieu, Montredon-des-Corbières, Montséret, Monze, Moussoulens, Moux, Narbonne, Névian, Ornaisons, Padern, Palairac, La Palme, Paraza, Pauligne, Paziols, Pennautier, Pépieux, Peyriac-de-Mer, Peyriac-Minervois, Peyrolles, Pezens, Pieusse, Pomas, Port-la-Nouvelle, Portel-des-Corbières, Pouzols-Minervois, Puichéric, Quintillan, La Redorte, Ribaute, Rieux-en-Val, Rieux-Minervois, Roquecourbe-Minervois, Roquefort-des-Corbières, Roquetaillade-et-Conilhac, Roubia, Rouffiac-d’Aude, Rouffiac-des-Corbières, Rustiques, Saint-André-de-Roquelongue, Saint-Couat-d’Aude, Saint-Couat-du-Razès, Sainte-Eulalie, Saint-Frichoux, Saint-Hilaire, Saint-Jean-de-Barrou, Saint-Laurent-de-la-Cabrerisse, Saint-Nazaire-d’Aude, Saint-Pierre-des-Champs, Saint-Polycarpe, Sainte Valière, Sallèles-Cabardès, Salles-d’Aude, Salsigne, La Serpent, Serres, Serviès-en-Val, Sigean, Talairan, Taurize, Termes, Thézan-des-Corbières, Tournissan, Tourouzelle, Tourreilles, Trassanel, Trausse, Trèbes, Treilles, Tuchan, Val-de-Dagne, Val-du-Faby (the part corresponding to the territory of the delegated municipality of Fa), Ventenac-Cabardès, Ventenac-en-Minervois, Vignevieille, Villalier, Villanière, Villardonnel, Villar-en-Val, Villar-Saint-Anselme, Villarzel-Cabardès, Villebazy, Villedubert, Villegailhenc, Villegly, Villelongue-d’Aude, Villemoustaussou, Villeneuve-les-Corbières, Villeneuve-Minervois, Villerouge-Termenès, Villesèque-des-Corbières, Villetritouls ja Vinassan; – Gardin departementti: Aspères, Aujargues, Brouzet-lès-Quissac, La Cadière-et-Cambo, Calvisson, Cannes-et-Clairan, Carnas, Combas, Conqueyrac, Corconne, Crespian, Fontanès, Gailhan, Junas, Langlade, Lecques, Liouc, Montmirat, Montpezat, Moulézan, Nages-et-Solorgues, Nîmes, Orthoux-Sérignac-Quilhan, Saint-Clément, Saint-Hippolyte-du-Fort, Saint-Mamert-du-Gard, Salinelles, Sardan, Sommières, Souvignargues, Vic-le-Fesq ja Villevieille. – Hérault’n departementti: Adissan, Agel, Aigne, Aigues-Vives, Alignan-du-Vent, Aniane, Arboras, Argelliers, Aspiran, Assas, Assignan, Aumelas, Autignac, Azillanet, Babeau-Bouldoux, Bassan, Beaufort, Beaulieu, Berlou, Béziers, Boisseron, Le Bosc, Boujan-sur-Libron, Brignac, Brissac, Cabrerolles, Cabrières, Campagne, Canet, Cassagnoles, Castelnau-le-Lez, Castries, La Caunette, Causse-de-la-Selle, Causses-et-Veyran, Caussiniojouls, Caux, Cazedarnes, Cazevieille, Cazouls-lès-Béziers, Cébazan, Cessenon-sur-Orb, Cesseras, Ceyras, Claret, Clermont-l’Hérault, Combaillaux, Corneilhan, Cournonsec, Cournonterral, Creissan, Cruzy, Entre-Vignes, Faugères, Félines-Minervois, Ferrières-Poussarou, Fontanès, Fontès, Fos, Fouzilhon, Fozières, Gabian, Garrigues, Gignac, Guzargues, Jonquières, Juvignac, Lacoste, Lagamas, Laurens, Lauret, Lauroux, Lavalette, Lavérune, Liausson, Lieuran-Cabrières, La Livinière, Lodève, Lunel, Lunel-Viel, Magalas, Margon, Les Matelles, Mauguio, Mérifons, Minerve, Montagnac, Montarnaud, Montbazin, Montblanc, Montesquieu, Montouliers, Montoulieu, Montpellier, Montpeyroux, Moulès-et-Baucels, Mourèze, Murles, Murviel-lès-Béziers, Murviel-lès-Montpellier, Nébian, Neffiès, Nézignan-l’Évêque, Nissan-lez-Enserune, Nizas, Octon, Olmet-et-Villecun, Olonzac, Oupia, Paulhan, Pégairolles-de-Buèges, Pégairolles-de-l’Escalette, Péret, Pézenas, Pierrerue, Pignan, Plaissan, Poujols, Poussan, Pouzolles, Prades-le-Lez, Prades-sur-Vernazobre, Le Puech, Puéchabon, Puisserguier, Quarante, Restinclières, Roquebrun, Roquessels, Roujan, Saint-André-de-Buèges, Saint-André-de-Sangonis, Saint-Aunès, Saint-Bauzille-de-la-Sylve, Saint-Bauzille-de-Montmel, Saint-Chinian, Saint-Clément-de-Rivière, Sainte-Croix-de-Quintillargues,Saint-Drézéry, Saint-Félix-de-Lodez, Saint-Gély-du-Fesc, Saint-Geniès-des-Mourgues, Saint-Georges-d’Orques, Saint-Guiraud, Saint-Jean-de-la-Blaquière, Saint-Jean-de-Buèges, Saint-Jean-de-Cuculles, Saint-Jean-de-Fos, Saint-Jean-de-Minervois, Saint-Mathieu-de-Tréviers, Saint -Nazaire-de-Ladarez, Saint-Pargoire, Saint-Pons-de-Mauchiens, Saint-Privat, Saint-Saturnin-de-Lucian, Saint-Sériès, Saint-Thibéry, Saint-Vincent-de-Barbeyrargues, Saturargues, Sauteyrargues, Sauvian, Sérignan, Servian, Siran, Soubès, Soumont, Sussargues, Le Triadou, Usclas-du-Bosc, Vacquières, Vailhan, Vailhauquès, Valflaunès, Valmascle, Vendémian, Vendres, Vieussan, Villeneuve-lès-Maguelone, Villeneuvette, Villespassans ja Villeveyrac. – Pyrénées-Orientalesin departementti: Amélie-les-Bains-Palalda, Ansignan, Arboussols, Argelès-sur-Mer, Bages, Baho, Baixas, Banyuls-dels-Aspres, Banyuls-sur-Mer, Bélesta, Bouleternère, Le Boulou, Brouilla, Cabestany, Caixas, Calce, Camélas, Canet-en-Roussillon, Canohès, Caramany, Cases-de-Pène, Cassagnes, Castelnou, Caudiès-de-Fenouillèdes, Cerbère, Céret, Claira, Les Cluses, Collioure, Corbère, Corbère-les-Cabanes, Corneilla-la-Rivière, Corneilla-del-Vercol, Elne, Espira-de-l’Agly, Espira-de-Conflent, Estagel, Estoher, Feilluns, Finestret, Fosse, Fourques, Ille-sur-Têt, Joch, Lansac, Laroque-des-Albères, Latour-Bas-Elne, Latour-de-France, Lesquerde, Llauro, Llupia, Marquixanes, Maureillas-las-Illas, Maury, Millas, Montalba-le-Château, Montauriol, Montescot, Montesquieu-des-Albères, Montner, Néfiach, Oms, Opoul-Périllos, Ortaffa, Palau-del-Vidre, Passa, Perpignan, Peyrestortes, Pézilla-de-Conflent, Pézilla-la-Rivière, Pia, Planèzes, Pollestres, Ponteilla, Port-Vendres, Prats-de-Sournia, Prugnanes, Rasiguères, Reynès, Rigarda, Rivesaltes, Rodès, Saint-André, Saint-Arnac, Sainte-Colombe-de-la-Commanderie, Saint-Cyprien, Saint-Estève, Saint-Féliu-d’Amont, Saint-Féliu-d’Avall, Saint-Génis-des-Fontaines, Saint-Hippolyte, Saint-Jean-Lasseille, Saint-Jean-Pla-de-Corts, Saint-Martin-de-Fenouillet, Saint-Michel-de-Llotes, Saint-Nazaire, Saint-Paul-de-Fenouillet, Saleilles, Salses-le-Château, Le Soler, Sorède, Sournia, Taillet, Tarerach, Tautavel, Terrats, Thuir, Tordères, Toulouges, Tresserre, Trévillach, Trilla, Trouillas, Villelongue-dels-Monts, Villemolaque, Villeneuve-de-la-Raho, Villeneuve-la-Rivière, Vinça, Vingrau Vivès ja Le Vivier. |
|
b) |
Valkoviinien rypäleiden korjuu sekä viiniyttäminen ja viinin valmistaminen tehdään niiden kuntien alueella, jotka on mainittu puna- ja roseeviinien rypäleiden korjuun sekä viiniyttämisen ja viinin valmistamisen yhteydessä, sekä seuraavien Hérault’n departementin kuntien alueella: Castelnau-de-Guers, Florensac, Mèze, Pinet ja Pomerols. |
7. Viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet
Agiorgitiko N
Assyrtiko B
Bourboulenc B – Doucillon blanc
Calabrese N
Carignan N
Carignan blanc B
Carignan gris G
Cinsaut N – Cinsault
Clairette B
Clairette Rose Rs
Counoise N
Grenache N
Grenache blanc B
Grenache gris G
Lledoner pelut N
Macabeu B – Macabeo
Marsanne B
Marselan N
Morrastel N – Minustellu, Graciano
Mourvèdre N – Monastrell
Muscat à petits grains blancs B – Muscat, Moscato
Piquepoul blanc B
Piquepoul gris G
Piquepoul noir N
Rivairenc N – Aspiran noir
Rivairenc blanc B – Aspiran blanc
Rivairenc gris G – Aspiran gris
Roussanne B
Syrah N – Shiraz
Terret blanc B
Terret gris G
Terret noir N
Tourbat B
Vermentino B – Rolle
Viognier B
8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus
Languedocin viininviljelyn historian alusta asti viiniköynnöksiä on viljelty kukkuloiden rinteillä, joilla maaperä on kuivaa ja kivistä.
Tuotteet ovat erilaistuneet ja kehittyneet roomalaisajalta lähtien historian käännekohtien, luostarien vaikutusvallan, kukkuloille istutetuista viinitarhoista johtuvien taloudellisten rajoitusten ja väestömuutosten johdosta. Ajan mittaan alueella on tuotettu makeita viinejä, vin muté -tuotteita, kuivia viinejä, puna- ja valkoviinejä ja syötäväksi tarkoitettuja viinirypäleitä, jotka kaikki edellyttävät rypäleen täyttä kypsymistä.
Tällä tavoin kukkuloilla on voitu sukupolvien mittaan tunnistaa monia viinitiloja, joilla tuotetaan erityisen laadukkaita ja omaperäisiä viinejä.
Näillä aurinkoisilla kukkuloilla on viljelty viiniköynnöstä Colliouresta Nîmesin porteille jo yli 2 000 vuoden ajan, ja viinien laadusta ja ominaispiirteistä on lukuisia todistuksia.
Kukkuloilta saatavien viinien maine on kehittynyt usein luostareista käsin (Caunes-Minervois, Valmagne, Lagrasse, Fontfroide, …). ”Saint-Saturnin ja Cabrières ovat saaneet alkunsa pyhän Benedictus Anianelaisen (Saint-Benoît-d’Aniane) kumppanin toimesta. Montpeyroux oli 1300-luvulta lähtien Montpellier’n piispojen omistuksessa ja asuinpaikkana, ja nämä tuottivat siellä maineikkaita viinejä. Sama koskee Saint-Aignania (Saint-Chinian)”, kirjoitti Jean Clavel teoksessa ”Histoire et Avenir des vins en Languedoc” (Edition Privat, 1985).
Intendentti Ballainvillers totesi vuonna 1788 kuninkaalle antamassaan raportissa seuraavasti: ”Kyseessä ovat kaikki nimityksen viinit, jotka tunnetaan yleisellä nimellä vins de Narbonne (Narbonnen viinit) ja joita arvostetaan nimenomaan provinssin ja kuningaskunnan ulkopuolella. Näihin kuuluvat erityisesti Lapalmen, Leucaten ja Fitoun viinit.”
André Jullien tuo vuonna 1816 julkaistussa teoksessaan ”Topographie de tous les vignobles connus” esiin viinien alkuperään liittyvän erityisyyden ja mainitsee Têtin pohjoispuolella Espira-de-l’Aglyyn ja Rivesaltesiin asti ulottuvat viinitarhat sekä laatuviinit Saint-Christolin, Saint-Georges d’Orquesin ja Saint-Drézéryn: ”Viinit ovat maultaan miellyttäviä ja rehtejä, ne ovat täyteläisiä ja alkoholipitoisia ja kehittyvät viiden-kuuden vuoden kypsytyksen jälkeen hienostuneiksi viineiksi...”
Jotta viinit saavat niiden alkuperään liitetyt erityspiirteet, rypäleiden rajattu viljelyalue koostuu viljelylohkoista, joiden maaperä ei estä juurtumista ja joissa kasvit saavat kohtuullisesti ja säännöllisesti vettä kestääkseen kuumat ja kuivat kesät. Lohkot nousevat merenpinnan tasolta 400 metrin korkeuteen ja saavat näin riittävästi auringonvaloa.
Parhaina pidetään viljelylohkoja, jotka sijaitsevat joko kukkuloiden rinteillä lähellä merta tai esivuoriston jyrkkärinteisemmillä, toisinaan pengerretyillä kukkuloilla.
Tarkasti rajatun viljelyalueen pinta-ala on alle kolmannes alueen viinitarhojen kokonaispinta-alasta, ja sen tuotanto on alle 15 prosenttia alueella tuotetuista määristä.
Ilmasto-olosuhteet ja maaperän luonne ovat ratkaisseet rypälelajikkeiden valinnan ja niiden istutuspaikan. Niiden kasvukausi on pitkähkö, ne sietävät riittävän hyvin kuivuutta ja kuumuutta ja hyödyntävät korkeaa lämpösummaa parhaalla mahdollisella tavalla. Hallittu tuotanto, josta kertovat kohtuullisiksi määritellyt satomäärät, varmistaa, että sato kypsyy haluttuun kypsyysasteeseen ennen syyssateita.
Alueella puhaltavat tuulet edistävät omalta osaltaan rypäleiden terveyttä. Välimerellisen erityisilmaston ansiosta punaviineissä on kypsiä tanniineja ja rosee- ja valkoviineissä luonteenomaista pyöreyttä.
Suuri osa kukkuloille istutetuista viinitarhoista oli uudistettava toisen maailmansodan jälkeen, mikä vahvisti perinteisten rypälelajikkeiden asemaa. Uudistamisesta alkoi historiallisen viininviljelyn uudelleen rakentamiseen perustuva yhteisöllinen toiminta, johon osallistuivat osuustoiminnalliset viininvalmistamot ja itsenäisten viinitilojen muodostamat etujärjestöt.
Viljelykäytännöt ovat kehittyneet koneistamisen myötä ja ottamalla käyttöön pitkäversoisia rypälelajikkeita, jotka on pakko sitoa, kuten Syrah N. Ennen viinitarhoilla käytettiin kohdattaisistutusta eikä köynnöksiä sidottu. Kohdattaisistutus on useimmiten korvattu viljelylohkoilla, joissa riviväli on enintään 2,50 metriä ja istutustiheys vähintään 4 000 köynnöstä hehtaarilla. Aiempi tapa leikata köynnökset pääosin matalaksi on kuitenkin säilynyt, ja joka tapauksessa köynnösten silmujen lukumäärä on rajoitettu.
9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)
Merkinnät
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Lisäedellytyksen tyyppi:
Merkintöjä koskevat lisämääräykset
Edellytyksen kuvaus:
|
— |
Alkuperänimitystä ”Languedoc” voidaan täydentää merkinnällä ”primeur” tai ”nouveau”, jolloin on pakollista ilmoittaa satovuosi. |
|
— |
Tarkistetun alkuperänimityksen ”Languedoc” viinejä, joihin on mahdollista liittää täydentävä maantieteellinen nimitys ”Cabrières”, ”La Méjanelle”, ”Montpeyroux”, ”Pézenas”, ”Quatourze”, ”Saint-Christol”, ”Saint-Drézéry”, ”Saint-Georges-d’Orques”, ”Saint-Saturnin” tai ”Sommières” ja joita esitellään mainitulla tarkistetulla alkuperänimityksellä, ei voida ilmoittaa sadonkorjuun jälkeen, tarjota yleisölle, lähettää, pitää kaupan tai myydä ilman, että saateasiakirjoissa, varastoilmoituksessa, mainonnassa, esitteissä, etiketeissä, laskuissa ja kaikenlaisissa säiliöissä on merkittynä edellä tarkoitettu tarkistettu alkuperänimitys tarvittaessa täydennettynä maantieteellisellä nimityksellä. |
Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Lisäedellytyksen tyyppi:
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Edellytyksen kuvaus:
Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue koostuu viiniyttämistä ja viinin valmistusta koskevan poikkeuksen mukaisesti 1. tammikuuta 2023 vahvistetun virallisen geokoodin perusteella seuraavista kunnista:
|
— |
Auden departementti: |
Alaigne, Arques, Arzens, Auriac, Belcastel-et-Buc, Berriac, La Bezole, Bourigeole, Bram, Brousses-et-Villaret, Brugairolles, Bugarach, Camps-sur-l'Agly, Carcassonne, Castans, Caudebronde, Caunette-sur-Lauquet, Caux-et-Sauzens, Citou, Clermont-sur-Lauquet, Couffoulens, Coursan, Courtauly, Cubières-sur-Cinoble, Cuxac-Cabardès, Cuxac-d'Aude, Donazac, Fajac-en-Val, Fontiers-Cabardès, Granès, Greffeil, Labastide-Esparbairenque, Lairière, Lauraguel, Lespinassière, Leuc, Malviès, Marcorignan, Mas-Cabardès, Mas-des-Cours, Massac, Miraval-Cabardès, Missègre, Montclar, Monthaut, Montjardin, Montjoi, Montréal, Moussan, Mouthoumet, Ouveillan, Palaja, Pomy, Pradelles-Cabardès, Preixan, Puilaurens, Puivert, Quillan, Raissac-d'Aude, Raissac-sur-Lampy, Rennes-le-Château, Rennes-les-Bains, Roquefère, Routier, Saint-Benoît, Saint-Denis, Saint-Ferriol, Saint-Jean-de-Paracol, Saint-Louis-et-Parahou, Saint-Marcel-sur-Aude, Saint-Martin-des-Puits, Saint-Martin-de-Villereglan, Saint-Martin-le-Vieil, Saissac, Sallèles-d'Aude, Salza, Soulatgé, Terroles, Val du Faby (yksinomaan liitoskunnan Rouvenac alue), Valmigère, Véraza, Verzeille, Villarzel-du-Razès, Villedaigne, Villefloure, Villefort ja Villesèquelande.
|
— |
Gardin departementti: |
Aigremont, Aigues-Mortes, Aigues-Vives, Aimargues, Aubais, Bernis, Boissières, Bouillargues, Bragassargues, Caissargues, La Calmette, Caveirac, Clarensac, Congénies, Cros, Dions, Domessargues, Durfort-et-Saint-Martin-de-Sossenac, Fons, Gajan, Gallargues-le-Montueux, Générac, Marguerittes, Milhaud, Monoblet, Montagnac, Mus, Parignargues, Pompignan, Poulx, Puechredon, Quissac, Rodilhan, Rogues, La Rouvière, Sainte-Anastasie, Saint-Côme-et-Maruéjols, Saint-Dionisy, Saint-Gilles, Saint-Roman-de-Codières, Saint-Théodorit, Sauve, Sumène, Uchaud ja Vergèze.
Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue (jatkoa)
Oikeudellinen kehys:
Kansallinen lainsäädäntö
Lisäedellytyksen tyyppi:
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Edellytyksen kuvaus:
|
— |
Hérault’n departementti: |
Abeilhan, Agde, Agonès, Les Aires, Aumes, Baillargues, Balaruc-le-Vieux, Bédarieux, Bélarga, Bessan, Boisset, La Boissière, Bouzigues, Brenas, Buzignargues, Campagnan, Candillargues, Capestang, Cazilhac, Cazouls-d'Hérault, Celles, Cers, Clapiers, Colombiers, Coulobres, Le Crès, Le Cros, Dio-et-Valquières, Espondeilhan, Fabrègues, Ferrals-les-Montagnes, Ferrières-les-Verreries, Frontignan, Galargues, Ganges, Gigean, Gorniès, Grabels, La Grande-Motte, Hérépian, Jacou, Lansargues, Laroque, Lattes, Lespignan, Lézignan-la-Cèbe, Lieuran-lès-Béziers, Lignan-sur-Orb, Loupian, Lunas, Maraussan, Marseillan, Marsillargues, Mas-de-Londres, Maureilhan, Mireval, Mons, Montady, Montaud, Montels, Montferrier-sur-Lez, Mudaison, Notre-Dame-de-Londres, Olargues, Pailhès, Palavas-les-Flots, Pardailhan, Pérols, Pézènes-les-Mines, Les Plans, Poilhes, Popian, Portiragnes, Le Pouget, Pouzols, Puilacher, Puimisson, Puissalicon, Rieussec, Riols, Les Rives, Romiguières, Roqueredonde, Rouet, Saint-Bauzille-de-Putois, Saint-Brès, Saint-Étienne-d'Albagnan, Saint-Étienne-de-Gourgas, Saint-Félix-de-l'Héras, Saint-Geniès-de-Fontedit, Saint-Guilhem-le-Désert, Saint-Hilaire-de-Beauvoir, Saint-Jean-de-Cornies, Saint-Jean-de-Védas, Saint-Just, Saint-Martin-de-Londres, Saint-Maurice-Navacelles, Saint-Michel, Saint-Nazaire-de-Pézan, Saint-Paul-et-Valmalle, Saint-Pierre-de-la-Fage, Saint-Pons-de-Thomières, Salasc, Saussan, Saussines, Sète, Teyran, Thézan-lès-Béziers, Tourbes, Tressan, Usclas-d'Hérault, La Vacquerie-et-Saint-Martin-de-Castries, Valergues, Valras-Plage, Valros, Vélieux, Vendargues, Vias, Vic-la-Gardiole, Villeneuve-lès-Béziers, Villetelle, Viols-en-Laval ja Viols-le-Fort.
|
— |
Pyrénées-Orientalesin departementti: |
L'Albère, Alénya, Arles-sur-Tech, Baillestavy, Le Barcarès, Bompas, Boule-d'Amont, Calmeilles, Campoussy, Casefabre, Eus, Fenouillet, Glorianes, Los Masos, Molitg-les-Bains, Montbolo, Mosset, Le Perthus, Prunet-et-Belpuig, Rabouillet, Saint-Laurent-de-Cerdans, Saint-Laurent-de-la-Salanque, Sainte-Marie-la-Mer, Saint-Marsal, Taurinya, Théza, Torreilles, Valmanya, Villelongue-de-la-Salanque ja Vira.
Linkki tuote-eritelmään
ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2025/1261/oj
ISSN 1977-1053 (electronic edition)