KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE neuvoston direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan mukaisesti /* COM/2014/0229 final */
KOMISSION
TIEDONANTO NEUVOSTOLLE neuvoston
direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan mukaisesti
1.
TAUSTA
Neuvosto voi
yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun
direktiivin 2006/112/EY, jäljempänä ’alv-direktiivi’, 395 artiklan mukaan
antaa yksimielisesti komission ehdotuksesta jäsenvaltiolle luvan soveltaa
mainitun direktiivin säännöksistä poikkeavia erityistoimenpiteitä
arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseksi tai tietyntyyppisten
veropetosten tai veron kiertämisen estämiseksi. Koska menettelyllä vahvistetaan
poikkeuksia alv:tä koskeviin yleisiin periaatteisiin, poikkeusten olisi
Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oltava
oikeasuhteisia ja soveltamisalaltaan rajoitettuja. Ilmoituksella,
joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 27. marraskuuta 2013, Unkari pyysi
direktiivin 2006/112/EY 199 b artiklan[1] perusteella
lupaa ottaa käyttöön alv-direktiivin 193 artiklasta poikkeava nopean reagoinnin
mekanismin erityistoimenpide käännetyn verovelvollisuuden soveltamiseksi
sokerin luovutuksiin. Komissio ei kuitenkaan voinut hyväksyä ehdotettua
toimenpidettä, koska oikeudelliset perusedellytykset eivät täyttyneet[2]. Kun ilmoitus
lähetetään nopean reagoinnin mekanismin osana, on tehtävä myös alv-direktiivin 395
artiklassa tarkoitettu hakemus ”tavanomaisesta” poikkeuksesta kyseisen
direktiivin 199 b artiklan 2 kohdan viimeisen kohdan mukaisesti. Unkari on
pyytänyt samalla nopean reagoinnin mekanismin ilmoituksen yhteydessä
lähetetyllä kirjeellä Unkari pyysi lupaa soveltaa käännetyn verovelvollisuuden
mekanismia sokerin luovutuksiin, kuten edellä mainittiin. Komissio on
direktiivin 395 artiklan toisen kohdan mukaisesti ilmoittanut Unkarin pyynnöstä
muille jäsenvaltioille 19. maaliskuuta 2014 päivätyllä kirjeellä. Se on
ilmoittanut Unkarille 20. maaliskuuta 2014 päivätyllä kirjeellä saaneensa
kaikki pyynnön arviointiin tarvitsemansa tiedot.
2.
KÄÄNNETTY VEROVELVOLLISUUS
Alv-direktiivin
193 artiklan mukaan arvonlisäveron maksamisvelvollisuus kuuluu tavaran
luovuttavalle tai palvelun suorittavalle verovelvolliselle. Käännetyn
verovelvollisuuden tarkoituksena on siirtää kyseinen maksamisvelvollisuus
verovelvolliselle, jolle tavarat luovutetaan tai palvelu suoritetaan. Missing trader
-petos tapahtuu, kun toimijat tuotteensa myytyään jättävät alv:n maksamatta
veroviranomaisille. Näiden toimijoiden asiakkailla on kuitenkin oikeus saada
verovähennys, koska niillä on hallussaan pätevä lasku. Kaikkein
aggressiivisimmillaan tällaisissa veropetostapauksissa samat tavarat luovutetaan
tai samat palvelut suoritetaan niin sanotussa karusellijärjestelmässä (jossa
tavaroilla tai palveluilla käydään kauppaa jäsenvaltioiden välillä) useita
kertoja ilman, että veroviranomaisille maksetaan alv:tä. Kun tällaisissa
tapauksissa henkilö, jolle tavarat luovutetaan tai palvelut suoritetaan,
nimetään arvonlisäverovelvolliseksi, käännetyn verovelvollisuuden on todettu
poistavan mahdollisuuden tällaiseen veropetokseen.
3.
PYYNTÖ
Unkari pyytää
alv-direktiivin 395 artiklan nojalla jätettyään nopean reagoinnin mekanismissa
ilmoituksen, että neuvosto myöntää komission ehdotuksesta Unkarille luvan
käyttää alv-direktiivin 193 artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä eli
soveltaa käännettyä verovelvollisuutta yli 200 kilogramman suuruisiin sokerin
luovutuksiin. Unkarin
toimittamien tietojen perusteella näyttää siltä, että petoksia alkoi esiintyä
alalla jo vuonna 2007. Maksamatta jätettyjen arvonlisäverojen määrä lisääntyi
kuitenkin jyrkästi vuonna 2013 (niiden tietojen perusteella, jotka olivat
tuolloin saatavilla kolmesta ensimmäisestä vuosineljänneksestä). Tässä
yhteydessä käyttöön otetut petosten vastaiset toimenpiteet ovat Unkarin
mielestä riittämättömät torjumaan lisääntyvät petokset.
4.
KOMISSION KANTA
Kun komissio
vastaanottaa 395 artiklan mukaisia pyyntöjä, se tarkastelee niitä siltä
kannalta, täyttyvätkö niiden hyväksymisen perusedellytykset eli
yksinkertaistaako ehdotettu erityistoimenpide verovelvollisia ja/tai
verohallintoja koskevia menettelyjä tai estääkö ehdotus tietyntyyppisiä
veropetoksia tai veron kiertämistä. Tällaisissa tapauksissa komissio on aina
noudattanut varovaista lähestymistapaa varmistaakseen, etteivät poikkeukset
heikennä yleisen alv-järjestelmän toimintaa ja että ne ovat soveltamisalaltaan
rajallisia sekä tarpeellisia ja oikeasuhteisia. Ensinnäkin
komissio panee merkille, että tämä on kolmas kerta yhden vuoden aikana, kun
Unkari esittää maataloustuotteita (viljat ja öljysiemenet, siat ja nyt sokeri)
koskevan pyynnön. Aivan kuten
sikatalous- ja rehualankin kohdalla ((COM) 2013 148 final), komissio on
sitä mieltä, että kyseinen tavara (sokeri) on luonteeltaan sellainen, että
tarkastamisen pitäisi olla mahdollista perinteisin valvontakeinoin ilman
käännetyn verovelvollisuuden soveltamista. Lisäksi
käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen lopulliseen kulutukseen
tarkoitettuihin tavaroihin, kuten sokerin, sisältää aina sen riskin, että
petokset siirretään eteenpäin toimitusketjussa, jolloin niitä on vielä
vaikeampi valvoa ehdotetusta soveltamiskynnyksestä huolimatta. Tämä on myös syy
siihen, että jäsenvaltiot ovat tarkoituksella jättäneet lopulliseen kulutukseen
tarkoitetut maataloustuotteet käännettyä verovelvollisuutta koskevan
direktiivin[3]
soveltamisalan ulkopuolelle. Tätä lähestymistapaa perustellaan myös riskillä
petosten siirtymisestä muihin jäsenvaltioihin alalla, jonka taloudellinen
merkitys on huomattavan suuri useissa jäsenvaltioissa. Aiemmat vilja- ja
öljykasveista saadut kokemukset vahvistavat sen, ettei riski ole pelkästään
hypoteettinen. Joka tapauksessa
poikkeus ei ole pitkän aikavälin ratkaisu eikä sillä paikata riittämätöntä
verovelvollisten valvontaa markkinoilla. Useat pyynnöt viittaavat siihen, että
Unkarin maatalousalan valvonnassa on rakenteellisia ongelmia, jotka
edellyttävät erilaista lähestymistapaa. Tässä yhteydessä
komission huomio on kiinnitetty Unkarin lehdistössä julkaistujen tietojen
perusteella väitteisiin, joiden mukaan huono hallinto estää asianmukaisen
veronkannon tällä alalla. Tämä ongelma on johtanut vaikeaan tilanteeseen.
Vaikuttaa siltä, että tilanteen selvittäminen vaatii ratkaisun löytämistä
poliittisella, hallinnollisella tai jopa oikeudellisella tasolla, jotta
voitaisiin taata verohallinnon normaali toimintaa ja tarvittaessa parantaa sitä
tai saattaa se ennalleen. Petoksia
koskevat luvut osoittavat, että arvonlisäveron menetykset tällä alalla ovat
huomattavia, mutta suhteessa Unkarin arvioituun alv-vajeen kokonaismäärään
niiden osuus on ollut vain 0,291 % (vuoden 2011 lukujen mukaan)[4].
Tämän perusteella alv:n valvontaan ja kantamiseen tarvitaan kattavampaa
ratkaisua. Unkari ilmoittaa
pyynnössään, että tällä alalla esiintyviä petoksia on yritetty torjua
toteuttamalla tiettyjä toimenpiteitä (kuten parantamalla
rekisteröintimenettelyä, tehostamalla tarkastuksia, korottamalla sakkoja ja
integroimalla vero- ja tulliviranomaisia). Se ei ole kuitenkaan pannut vielä
täytäntöön kaikkia suosituksia, joita EU on jo antanut tässä yhteydessä. Toimenpiteiden
olisi komission mielestä perustuttava pikemminkin verovalvonnan tehostamiseen
kuin siihen, että verovelvollisille asetetaan uusia velvoitteita. Komissio
paneekin merkille, että verovelvoitteet ovat Unkarissa jo suhteellisen raskaita
ja että maa sijoittuu Maailmanpankin mukaan veronmaksun helppoudessa
häntäpäähän[5]. Edellä esitetyn
perusteella komissio on tullut siihen tulokseen, että poikkeus, joka
mahdollistaa käännetyn verovelvollisuuden soveltamisen, ei ole asianmukainen
ratkaisu sokerialan petoksiin vaan sillä olisi haitallisia vaikutuksia
vähittäiskaupan tasolla sekä muihin jäsenvaltioihin. On löydettävä laajempi ratkaisu,
johon sisältyy verovalvonnan ja veronkannon rakenteellisia uudistuksia.
Komissio on mahdollisuuksien mukaan valmis antamaan Unkarille tarvittavaa apua,
jotta alv-petoksiin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Komissio ehdottaa
myös, että Unkari vahvistaa Eurofiscin puitteissa yhteistyötä muiden
jäsenvaltioiden kanssa, joilla on ollut tai joilla on todennäköisesti
tulevaisuudessa vastaavanlaisia ongelmia maatalousalalla.
5.
PÄÄTELMÄ
Edellä
mainittujen tekijöiden perusteella komissio vastustaa Unkarin hakemusta. [1] Lisätty yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun
direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta arvonlisäveropetosten vastaisen nopean
reagoinnin mekanismin osalta 22 päivänä heinäkuuta 2013 annetulla neuvoston
direktiivillä 2013/42/EU (EUVL L 201, 26.7.2013, s. 1). [2] Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 11 päivänä
joulukuuta 2013, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston
direktiivin 2006/112/EY 193 artiklasta poikkeavaa nopean reagoinnin mekanismin
erityistoimenpidettä koskevan Unkarin pyynnön epäämisestä (EUVL L 341,
18.12.2013, s. 68). [3] Neuvoston direktiivi 2013/43/EU, annettu 22 päivänä
heinäkuuta 2013, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin
2006/112/EY muuttamisesta tiettyjen petosalttiiden tavaroiden luovutuksiin ja
tiettyjen petosalttiiden palvelujen suorituksiin vapaaehtoisesti ja
tilapäisesti sovellettavan käännetyn verovelvollisuuden osalta (EUVL L 201,
26.7.2013, s. 4). [4] Study to quantify and analyse the VAT Gap in the
EU-27 Member States. Euroopan komission tilaama ja
CPB:n (Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis) johtaman
yhteenliittymän laatima raportti: http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/common/publications/studies/vat-gap.pdf [5] Ks. Assessment of the 2013 national reform programme and
convergence programme for Hungary - Accompanying the document Recommendation
for a Council recommendation on Hungary’s 2013 national reform programme and
delivering a Council Opinion on Hungary’s convergence programme for 2012-2016 (Komission
valmisteluasiakirja SWD(2013) 367 final; s. 21–22); ks. myös: http://www.doingbusiness.org