Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 14 päivänä joulukuuta 1995. - Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Ranskan tasavalta. - Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivit 91/67/ETY, 91/628/ETY et 92/35/ETY - Direktiivin täytäntöönpanon laiminlyönti. - Asia C-17/95.
Oikeustapauskokoelma 1995 sivu I-04895
Asianosaiset
Tuomion perustelut
Päätökset oikeudenkäyntikuluista
Päätöksen päätösosa
1 Jäsenvaltiot - Velvoitteet - Direktiivien täytäntöönpano - Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen, jota ei ole kiistetty
(EY:n perustamissopimuksen 169 artikla)
2 Oikeudenkäyntimenettely - Oikeudenkäyntikulut - Kanteen peruuttaminen vastapuolen menettelyn vuoksi
(Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 5 kohta)
Asiassa C-17/95,
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään oikeudellinen neuvonantaja Gérard Rozet, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,
kantajana,
vastaan
Ranskan tasavalta, asiamiehinään ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston apulaisosastopäällikkö Edwige Belliard ja saman osaston ulkoasiainsihteeri Jean-Louis Falconi, prosessiosoite Luxemburgissa Ranskan suurlähetystö, 9 boulevard du Prince Henri,
vastaajana,
jossa kantaja vaatii yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että jätettyään annetussa määräajassa saattamatta voimaan ne lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ovat tarpeen vesiviljelmissä tuotettuja eläimiä ja muita tuotteita markkinoille saatettaessa noudatettavista terveysmääräyksistä 28 päivänä tammikuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/67/ETY (EYVL L 46, s. 1), eläinten suojelusta kuljetuksen aikana 19 päivänä marraskuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/628/ETY, jolla on muutettu direktiivejä 90/425/ETY ja 91/496/ETY (EYVL L 340, s. 17) ja hevosruton valvonnasta ja sen leviämisen ehkäisemisestä 29 päivänä huhtikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/35/ETY (EYVL L 157, s. 19) saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä ja jätettyään tästä edellä mainitussa määräajassa ilmoittamatta, Ranskan tasavalta on laiminlyönyt sille EY:n perustamissopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet,
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN
(viides jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja D. A. O. Edward sekä tuomarit J. C. Moitinho de Almeida, C. Gulmann (esittelevä tuomari), P. Jann ja L. Sevón,
julkisasiamies: A. La Pergola,
kirjaaja: R. Grass,
ottaen huomioon esittelevän tuomarin kertomuksen,
kuultuaan julkisasiamiehen 9.11.1995 pidetyssä suullisessa käsittelyssä esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon 18.1.1995 jättämällään kannekirjelmällä EY:n perustamissopimuksen 169 artiklaan perustuvan kanteen, jossa se vaatii yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että jätettyään annetussa määräajassa saattamatta voimaan ne lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ovat tarpeen vesiviljelmissä tuotettuja eläimiä ja muita tuotteita markkinoille saatettaessa noudatettavista terveysmääräyksistä 28.1.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/67/ETY (EYVL L 46, s. 1), eläinten suojelusta kuljetuksen aikana 19.11.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/628/ETY (EYVL L 340, s. 17), jolla on muutettu direktiivejä 90/425/ETY ja 91/496/ETY, ja hevosruton valvonnasta ja sen leviämisen ehkäisemisestä 29.4.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/35/ETY (EYVL L 157, s. 19) saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä ja jätettyään ilmoittamatta tästä edellä mainitussa määräajassa, Ranskan tasavalta on laiminlyönyt sille EY:n perustamissopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet.
2 Direktiivin 91/67 29 artiklan 1 kohdassa, direktiivin 91/628 21 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 92/35 20 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin näiden direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä direktiivin 92/35 osalta viimeistään 31.12.1992 mennessä ja direktiivien 91/67 sekä 91/628 osalta viimeistään 1.1.1993 mennessä ja että direktiivien 91/628 ja 92/35 täytäntöönpanosta on lisäksi välittömästi ilmoitettava komissiolle.
3 Ranskan hallitus on vastineessaan todennut, että direktiivi 91/67 oli saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestystä elävien merinilviäisten ja meriäyriäisten vesiviljelyssä noudetettavista terveysmääräyksistä 26.1.1995 annetulla asetuksella nro 95-100, joka oli julkaistu Ranskan tasavallan virallisessa lehdessä 2.2.1995 (s. 1775).
4 Komissio on 15.5.1995 päivätyssä kirjeessään todennut tämän toimenpiteen ja - katsottuaan, että direktiivi 91/67 oli asianmukaisesti saatettu osaksi Ranskan kansallista oikeusjärjestystä - ilmoittanut peruuttavansa vaatimuksensa tältä osin, mutta pitäytyvänsä kanteessaan siltä osin, kuin siinä oli kysymys direktiiveistä 91/628 ja 92/35.
5 Ranskan tasavalta ei kiistä sitä, ettei direktiivejä 91/628 ja 92/35 ole saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestystä annetussa määräajassa, mutta se huomauttaa, että niitä säännöksiä, joilla nämä on tarkoitus toteuttaa, valmistellaan parhaillaan.
6 Koska direktiivejä 91/628 ja 92/35 ei ole saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestystä näissä direktiiveissä vahvistetussa määräajassa, komission tässä suhteessa esittämää jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa väitettä on pidettävä perusteltuna.
7 Tämän vuoksi on todettava, että Ranskan tasavalta on laiminlyönyt sille direktiivin 91/628 21 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 92/35 20 artiklan 1 kohdan mukaan kuuluvat velvollisuudet jätettyään annetussa määräajassa saattamatta voimaan ne lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ovat tarpeen direktiivien 91/628 ja 92/35 saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystään.
Oikeudenkäyntikulut
8 Työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
9 Saman artiklan 5 kohdan mukaan asianosainen, joka peruuttaa kanteensa, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, paitsi siinä tapauksessa, että peruuttaminen katsotaan kohtuulliseksi vastapuolen menettelyn vuoksi.
10 Komissio on luopunut tietyistä kanteessa esittämistään vaateista sen vuoksi, että Ranskan tasavalta on kanteen nostamisen jälkeen ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin saattaakseen direktiivin 91/67 osaksi kansallista oikeusjärjestystään.
11 Näin ollen komission kanteen osittainen peruuttaminen on perusteltu Ranskan tasavallan menettelyn vuoksi, joka on sitä paitsi hävinnyt asian.
12 Ranskan tasavalta on siten velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN
(viides jaosto)
on antanut seuraavan tuomiolauselman:
1) Ranskan tasavalta on, jätettyään annetussa määräajassa saattamatta voimaan ne lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ovat tarpeen
- eläinten suojelusta kuljetuksen aikana 19 päivänä marraskuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/628/ETY, jolla on muutettu direktiivejä 90/425/ETY ja 91/496/ETY,
ja
- hevosruton valvonnasta ja sen leviämisen ehkäisemisestä 29 päivänä huhtikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/35/ETY
saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä, laiminlyönyt sille edellä mainitun direktiivin 91/628 21 artiklan 1 kohdan ja edellä mainitun direktiivin 92/35 20 artiklan 1 kohdan mukaan kuuluvat velvollisuudet.
2) Ranskan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.