C-17/9561995J00170024.00024898149036CJTUOMIO 14.12.1995 — ASIA C-17/95KOMISSIO v. RANSKA<TI><P><HT TYPE="UC">Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio</HT> (viides jaosto)</P><P><DATE ISO="19951214">14 päivänä joulukuuta 1995</DATE><NOTE NOTE.ID="E0001" NUMBERING="STAR"><P>Oikeudenkäyntikieli: ranska.</P></NOTE></P></TI>

Asiassa C-17/95,

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään oikeudellinen neuvonantaja Gerard Rozet, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

kantajana,vastaan

Ranskan tasavalta, asiamiehinään ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston apulaisosastopäällikkö Edwige Belliard ja saman osaston ulkoasiainsihteeri Jean-Louis Falconi, prosessiosoite Luxemburgissa Ranskan suurlähetystö, 9 boulevard du Prince Henri,

vastaajana,

jossa kantaja vaatii yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että jätettyään annetussa määräajassa saattamatta voimaan ne lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ovat tarpeen vesiviljelmissä tuotettuja eläimiä ja muita tuotteita markkinoille saatettaessa noudatettavista terveysmääräyksistä 28 päivänä tammikuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/67/ETY (EYVL L 46, s. 1), eläinten suojelusta kuljetuksen aikana 19 päivänä marraskuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/628/ETY, jolla on muutettu direktiivejä 90/425/ETY ja 91/496/ETY (EYVL L 340, s. 17) ja hevosruton valvonnasta ja sen leviämisen ehkäisemisestä 29 päivänä huhtikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/35/ETY (EYVL L 157, s. 19) saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä ja jätettyään tästä edellä mainitussa määräajassa ilmoittamatta, Ranskan tasavalta on laiminlyönyt sille EY:n perustamissopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja D. A. O. Edward sekä tuomarit J. C. Moitinho de Almeida, O Gulmann (esittelevä tuomari), P. Jann ja L. Sevon,

julkisasiamies: A. La Pergola,

kirjaaja: R. Grass,

ottaen huomioon esittelevän tuomarin kertomuksen,kuultuaan julkisasiamiehen 9.11.1995 pidetyssä suullisessa käsittelyssä esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

<TI><P>tuomion</P></TI>1Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon 18.1.1995 jättämällään kannekirjelmällä EY:n perustamissopimuksen 169 artiklaan perustuvan kanteen, jossa se vaatii yhteisöjen tuomioistuinta toteamaan, että jätettyään annetussa määräajassa saattamatta voimaan ne lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ovat tarpeen vesiviljelmissä tuotettuja eläimiä ja muita tuotteita markkinoille saatettaessa noudatettavista terveysmääräyksistä 28.1.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/67/ETY (EYVL L 46, s. 1), eläinten suojelusta kuljetuksen aikana 19.11.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/628/ETY (EYVL L 340, s. 17), jolla on muutettu direktiivejä 90/425/ETY ja 91/496/ETY, ja hevosruton valvonnasta ja sen leviämisen ehkäisemisestä 29.4.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/35/ETY (EYVL L 157, s. 19) saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä ja jätettyään ilmoittamatta tästä edellä mainitussa määräajassa, Ranskan tasavalta on laiminlyönyt sille EY:n perustamissopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet.2Direktiivin 91/67 29 artiklan 1 kohdassa, direktiivin 91/628 21 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 92/35 20 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin näiden direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä direktiivin 92/35 osalta viimeistään 31.12.1992 mennessä ja direktiivien 91/67 sekä 91/628 osalta viimeistään 1.1.1993 mennessä ja että direktiivien 91/628 ja 92/35 täytäntöönpanosta on lisäksi välittömästi ilmoitettava komissiolle.3Ranskan hallitus on vastineessaan todennut, että direktiivi 91/67 oli saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestystä elävien merinilviäisten ja meriäyriäisten vesiviljelyssä noudetettavista terveysmääräyksistä 26.1.1995 annetulla asetuksella nro 95-100, joka oli julkaistu Ranskan tasavallan virallisessa lehdessä 2.2.1995 (s. 1775).4Komissio on 15.5.1995 päivätyssä kirjeessään todennut tämän toimenpiteen ja — katsottuaan, että direktiivi 91/67 oli asianmukaisesti saatettu osaksi Ranskan kansallista oikeusjärjestystä — ilmoittanut peruuttavansa vaatimuksensa tältä osin, mutta pitäytyvänsä kanteessaan siltä osin, kuin siinä oli kysymys direktiiveistä 91/628 ja 92/35.5Ranskan tasavalta ei kiistä sitä, ettei direktiivejä 91/628 ja 92/35 ole saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestystä annetussa määräajassa, mutta se huomauttaa, että niitä säännöksiä, joilla nämä on tarkoitus toteuttaa, valmistellaan parhaillaan.6Koska direktiivejä 91/628 ja 92/35 ei ole saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestystä näissä direktiiveissä vahvistetussa määräajassa, komission tässä suhteessa esittämää jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa väitettä on pidettävä perusteltuna.7Tämän vuoksi on todettava, että Ranskan tasavalta on laiminlyönyt sille direktiivin 91/628 21 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 92/35 20 artiklan 1 kohdan mukaan kuuluvat velvollisuudet jätettyään annetussa määräajassa saattamatta voimaan ne lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ovat tarpeen direktiivien 91/628 ja 92/35 saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystään.<TI><P>Oikeudenkäyntikulut</P></TI>8Työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.9Saman artiklan 5 kohdan mukaan asianosainen, joka peruuttaa kanteensa, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, paitsi siinä tapauksessa, että peruuttaminen katsotaan kohtuulliseksi vastapuolen menettelyn vuoksi.10Komissio on luopunut tietyistä kanteessa esittämistään vaateista sen vuoksi, että Ranskan tasavalta on kanteen nostamisen jälkeen ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin saattaakseen direktiivin 91/67 osaksi kansallista oikeusjärjestystään.11Näin ollen komission kanteen osittainen peruuttaminen on perusteltu Ranskan tasavallan menettelyn vuoksi, joka on sitä paitsi hävinnyt asian.12Ranskan tasavalta on siten velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto)

on antanut seuraavan tuomiolauselman:

1)Ranskan tasavalta on, jätettyään annetussa määräajassa saattamatta voimaan ne lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ovat tarpeen

eläinten suojelusta kuljetuksen aikana 19 päivänä marraskuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/628/ETY, jolla on muutettu direktiivejä 90/425/ETY ja 91/496/ETY,

ja

hevosruton valvonnasta ja sen leviämisen ehkäisemisestä 29 päivänä huhtikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/35/ETY

saattamiseksi osaksi kansallista oikeusjärjestystä, laiminlyönyt sille edellä mainitun direktiivin 91/628 21 artiklan 1 kohdan ja edellä mainitun direktiivin 92/35 20 artiklan 1 kohdan mukaan kuuluvat velvollisuudet.

2)Ranskan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Edward

Moitinho de Almeida

Gulmann

Jann

Sevon

Julistettiin Luxemburgissa 14 päivänä joulukuuta 1995.

R. Grass

kirjaaja

D. A. O. Edward

viidennen jaoston puheenjohtaja