EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 15.5.2019
COM(2019) 310 final
KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
BKTL:n muutosten (EKT 2010) perusteella rahoituskehykseen tehtävä tekninen mukautus vuodeksi 2020 (vuosia 2014-2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 6 artikla)
1.Johdanto
Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annettu asetus, jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20. kesäkuuta 2017 annetulla neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2017/1123 ja mukautettuna vuotta 2019 koskevalla teknisellä mukautuksella, sisältää vuodet 2014–2020 kattavan rahoituskehystaulukon vuoden 2011 hintoina (taulukko 1).
Rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan komissio tekee monivuotiseen rahoituskehykseen joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä teknisen mukautuksen EU:n bruttokansantulon (BKTL) ja hintojen muutosten mukaisesti ja antaa tulokset tiedoksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Käypinä hintoina ilmaistut menojen enimmäismäärät lasketaan käyttämällä kiinteää 2 prosentin vuosittaista deflaattoria, kuten rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 2 kohdassa säädetään. BKTL:n muutosten osalta tämä tiedonanto perustuu tuoreimpiin saatavilla oleviin talousennusteisiin.
Rahoituskehyksen mukauttamisen yhteydessä komissio laskee lisäksi uuden omia varoja koskevan päätöksen 2014/335/EU, Euratom, jäljempänä ’omia varoja koskeva vuoden 2014 päätös’, mukaisesti vahvistettuun omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran, rahoituskehysasetuksen 13 artiklassa tarkoitetun ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran absoluuttisen määrän, sen 5 artiklassa tarkoitetun maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran, sen 14 artiklassa tarkoitetun maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja sen 11 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti joustovälinettä varten käyttöön asetettavat määrät. Lisäksi otsakkeen 2 alaenimmäismäärää, joka koskee markkinoihin liittyviä menoja ja suoria tukia, mukautetaan ensimmäisen pilarin ja maaseudun kehittämisen välisten siirtojen perusteella.
Sen jälkeen kun omia varoja koskeva vuoden 2014 päätös tuli voimaan, omien varojen enimmäismäärää ja maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärää on mukautettu Euroopan kansantalouden tilinpitoon 2010 (EKT 2010) perustuvien uusien BKTL-tietojen perusteella. Omien varojen enimmäismäärä on nykyisin 1,20 prosenttia suhteessa BKTL:oon (aikaisemmin 1,23 %) ja maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä 1,26 prosenttia suhteessa BKTL:oon (aikaisemmin 1,29 %).
Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 aikomuksestaan erota unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti. Eurooppa-neuvosto päätti 21. maaliskuuta 2019, yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, pidentää tietyin edellytyksin aikaa, jonka Yhdistynyt kuningaskunta on vielä Euroopan unionin jäsen. Ajanjaksoa pidennettiin 11. huhtikuuta 2019 tietyin edellytyksin vielä 31. lokakuuta 2019 saakka. Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan 25. marraskuuta 2018 hyväksymän, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimusluonnoksen ehtojen mukaan perussopimusten soveltaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lakkaisi 1. tammikuuta 2021. Sopimusta ei tuolloin vielä ratifioitu.
Tässä tiedonannossa esitetään neuvostolle ja Euroopan parlamentille tulos varainhoitovuotta 2020 koskevista rahoituskehysasetuksen 6 artiklan mukaisista teknisistä mukautuksista.
2.Rahoituskehystaulukon mukauttamismenettely (Liite – taulukot 1 ja 2)
Taulukossa 1 on esitetty rahoituskehysasetuksen liitteen I mukainen EU28:n monivuotinen rahoituskehys vuoden 2011 hintoina kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti mukautettuna.
Taulukossa 2 on esitetty EU28:n monivuotinen rahoituskehys vuodeksi 2020 mukautettuna (käypinä hintoina).
Prosentteina suhteessa BKTL:oon ilmaistu rahoituskehys on tarkistettu tuoreimpien saatavilla olevien talousennusteiden (kevät 2019) perusteella, ja sitä on mukautettu rahoituskehysasetuksen 3 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti.
2.1.Yhteenlaskettu BKTL
Tuoreimpien saatavilla olevien ennusteiden mukaan EU28:n vuoden 2020 BKTL on 16 989 408 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti rahoituskehykseen ei tehdä muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä korjauksina. Näin ollen EKT 2010:n mukainen tarkistettu BKTL on 14 063 162 miljoonaa euroa vuonna 2014, 14 754 468 miljoonaa euroa vuonna 2015, 14 902 144 miljoonaa euroa vuonna 2016, 15 386 916 miljoonaa euroa vuonna 2017, 15 886 713 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 16 427 139 miljoonaa euroa vuonna 2019. Samasta syystä liitteen rahoituskehystaulukossa omien varojen enimmäismäärää, joka on nykyisin 1,20 prosenttia suhteessa BKTL:oon (EKT 2010), on mukautettu vain vuodesta 2018 eteenpäin. Vuotta 2017 ja sitä edeltäviä vuosia koskevat omien varojen enimmäismäärät ovat 1,23 prosenttia suhteessa EKT 95:n mukaiseen BKTL:oon.
2.2.Monivuotiseen rahoituskehykseen tehtävän vuotta 2020 koskevan teknisen mukautuksen tärkeimmät tulokset
Maksusitoumusmäärärahojen yhteenlaskettu vuoden 2020 enimmäismäärä (168 797 miljoonaa euroa) on 0,99 prosenttia suhteessa BKTL:oon.
Näitä maksusitoumusmäärärahoja vastaavien maksumäärärahojen yhteenlaskettu enimmäismäärä (172 420 miljoonaa euroa) on 1,01 prosenttia suhteessa BKTL:oon.
Omien varojen 1,20 prosentin enimmäismäärään nähden jää tuoreimpien talousennusteiden perusteella näin 31 453 miljoonan euron liikkumavara (0,19 % suhteessa EU28:n BKTL:oon).
2.3.Otsakkeen 2 alaenimmäismäärän mukauttaminen
Rahoituskehysasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että otsakkeeseen 2 sisältyvää, markkinoihin liittyviä menoja ja suoria tukia (ensimmäinen pilari) koskevaa vuosien 2014–2020 alaenimmäismäärää mukautetaan ensimmäisen ja toisen pilarin välisten siirtojen jälkeen sen säädöksen mukaisesti, jossa nämä siirrot vahvistetaan. Otsakkeen 2 kokonaisenimmäismäärä ei muutu.
Ensimmäinen mukautus: Otsakkeen 2 alaenimmäismäärää koskeva ensimmäinen mukautus tehtiin vuotta 2015 koskevan, monivuotisen rahoituskehyksen teknisen mukautuksen yhteydessä. Tämä jäljempänä ensimmäisessä taulukossa esitetty mukautus on 10. huhtikuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 367/2014 mukainen.
Toinen mukautus: Monivuotisen rahoituskehyksen teknisessä mukautuksessa vuodeksi 2016 otettiin huomioon kaksi siirtoa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) pilareiden välillä (ks. jäljempänä toinen taulukko). Nämä siirrot kuuluivat neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 136 a artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1307/2013 14 artiklan mukaisen pilareiden välisen joustavuuden piiriin, ja ne olivat myös osittain seurausta viimeksi mainitun asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisten suoriin tukiin tehtävien vähennysten johdosta saatavasta arvioidusta tulosta. Siirtojen ensimmäisestä kierroksesta säädetään 13. toukokuuta 2014 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 994/2014, ja se otetaan huomioon 16. lokakuuta 2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1089/2014. Siirtojen toisesta kierroksesta säädetään 17. lokakuuta 2014 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1378/2014, ja se otetaan huomioon 29. tammikuuta 2015 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/141.
Pieni mukautus oli tehtävä odottamatta, kun Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntö, jolla pannaan täytäntöön suoria tukia koskevat unionin säännöt Walesissa, kumottiin kansallisen tuomioistuimen määräyksellä vuonna 2015. Tästä muutoksesta säädetään 2. joulukuuta 2015 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/142, ja se otetaan huomioon 24. helmikuuta 2016 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/257.
Pilarien välisten, varainhoitovuosia 2019 ja 2020 koskevien siirtojen tarkistuksesta oli ilmoitettava komissiolle viimeistään 1. elokuuta 2017. Siitä säädetään 23. marraskuuta 2017 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2018/162, ja se otetaan huomioon 19. helmikuuta 2018 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/288 (ks. jäljempänä neljäs taulukko).
Nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvää siirtojen viimeistä kierrosta koskevat ilmoitukset oli toimitettava komissiolle viimeistään 1. elokuuta 2018. Yksi jäsenvaltio ilmoitti komissiolle päätöksensä vähentää suorien tukien määrää sekä vähennyksestä johtuvan arvioidun tulon. Tästä muutoksesta säädetään 9. marraskuuta 2018 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/71, ja se otetaan huomioon 19. maaliskuuta 2019 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/445 (ks. jäljempänä viides taulukko).
Otsakkeen 2 alaenimmäismäärän käypinä hintoina ilmaistu muutos on muunnettava vuoden 2011 hinnoiksi, jotta voidaan tehdä tekninen mukautus vuoden 2011 hintoina laadittuun rahoituskehystaulukkoon. Käytettävissä oleva nettomäärä muunnetaan tätä varten ensin vuoden 2011 hinnoiksi käyttämällä 2 prosentin kiinteää deflaattoria. Tulos pyöristetään, jotta saadaan mukautettu alaenimmäismäärä, sillä monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ilmoitetaan ainoastaan miljoonien eurojen tarkkuudella. Vain pyöristämällä voidaan varmistaa, että monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvä alaenimmäismäärä on aina suurempi kuin maataloustukirahaston menoihin käytettävissä oleva nettomäärä. Tuloksena oleva vähäinen ero ei muodosta käytettävissä olevaa liikkumavaraa, vaan se on yksinomaan pyöristämiseen liittyvä laskennallinen ero, joka on seurausta siitä, että kaikki monivuotisen rahoituskehystaulukon määrät on ilmaistava miljoonina euroina. Komissio käyttää kunkin varainhoitovuoden talousarviossa maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevia tarkkoja nettomääriä. Tätä lähestymistapaa on sovellettu myös aiemmissa monivuotisen rahoituskehyksen teknisissä mukautuksissa.
Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään YMP:n kahden pilarin välisten siirtojen nettotulos ja niiden vaikutus otsakkeen 2 alaenimmäismäärän.
3.Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavara
Rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaan komissio mukauttaa maksumäärärahojen enimmäismäärää ylöspäin vuosien 2015–2020 osalta määrällä, joka vastaa suoritettujen maksujen ja monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismäärän välistä eroa vuonna n – 1. Mahdolliset mukautukset ylöspäin on kompensoitava kokonaisuudessaan maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärään (vuoden 2011 hintoina) tehtävällä vastaavalla vähennyksellä.
Vuotta 2016 koskevassa teknisessä mukautuksessa vuoden 2014 jäljelle jäänyt liikkumavara (104 miljoonaa euroa käypinä hintoina) siirrettiin vuodelle 2015 (106 miljoonaa euroa käypinä hintoina) ja enimmäismääriä mukautettiin vastaavasti. Vuotta 2017 koskevassa teknisessä mukautuksessa vuoden 2015 jäljelle jäänyt liikkumavara (1 288 miljoonaa euroa) siirrettiin vuosille 2018–2020. Vuotta 2018 koskevassa teknisessä mukautuksessa vuoden 2016 jäljelle jäänyt liikkumavara (13 991 miljoonaa euroa) siirrettiin vuosille 2018–2020. Vuotta 2019 koskevassa teknisessä mukautuksessa vuoden 2017 jäljelle jäänyt liikkumavara (16 414 miljoonaa euroa) siirrettiin vuosille 2019–2020. Tämän vuoden teknisessä mukautuksessa lasketaan maksumäärärahojen vuoden 2018 kokonaisliikkumavara.
Muihin erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksumäärärahat katsotaan määriksi, jotka tulevat monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi. Vuoden 2018 maksumäärärahojen enimmäismäärä oli 154 565 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Suoritetut maksut olivat 144 369,8 miljoonaa euroa vuonna 2018. Tämä määrä muodostuu vuoden 2018 talousarviossa hyväksytyistä maksumäärärahoista suoritetuista maksuista (142 694,6 miljoonaa euroa) ja vuodelta 2018 vuodelle 2019 siirretyistä määrärahoista (1 675,1 miljoonaa euroa). Erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksut (1 060,8 miljoonaa euroa, josta 1 060,6 miljoonaa euroa on suoritettu ja 0,2 miljoonaa euroa siirretty varainhoitovuodelta toiselle) eivät ole mukana suoritettujen maksujen määrässä. Sen vuoksi maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennassa käytettävä suoritettujen maksujen määrä on 143 309,0 miljoonaa euroa (142 694,6 miljoonaa euroa + 1 675,1 miljoonaa euroa – 1 060,8 miljoonaa euroa).
Kaikki vuodelta 2017 vuodelle 2018 siirretyt määrärahat katsottiin suoritetuiksi maksuiksi laskettaessa vuoden 2017 maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraa, vaikka niitä kaikkia ei ollut tosiasiallisesti suoritettu. Siksi peruuntuneet siirretyt määrärahat on lisättävä laskelmaan, koska muutoin suoritettujen maksujen määrä on laskelmassa käytettyä määrää pienempi. Vuodelta 2017 vuodelle 2018 siirrettyjen peruuntuneiden määrärahojen määrä on 129,7 miljoonaa euroa, josta 0,07 miljoonaa euroa koskee erityisrahoitusvälineitä. Peruuntuneiden varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjen määrärahojen kokonaismäärä, joka on otettu huomioon laskelmassa, on näin ollen 129,6 miljoonaa euroa.
Vuoden 2018 maksumäärärahojen enimmäismäärään nähden jäljelle jäävä liikkumavara on 11 385,5 miljoonaa euroa käypinä hintoina (154 566 miljoonaa euroa – 143 309,0 miljoonaa euroa + 129,6 miljoonaa euroa).
Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran puitteissa aiempina vuosina tehtyjen siirtojen seurauksena vuodelle 2020 siirretään vain 183 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina), eli 13 miljardin euron kynnysarvon alle jäljelle jäävä määrä. Tämän seurauksena maksumäärärahojen kauden 2014–2020 yhteenlaskettu enimmäismäärä vuoden 2011 hintoina pysyy muuttumattomana ja vastaava käypinä hintoina ilmaistu määrä kasvaa 9 miljoonalla eurolla.
Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmat tiedot maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennasta vuoden 2018 osalta.
Seuraavassa taulukossa esitetään maksumäärärahojen enimmäismääriin tehtävät vastaavat mukautukset.
4.Erityisrahoitusvälineet
Osa rahoitusjärjestelyistä ei sisälly vuosien 2014–2020 rahoituskehyksessä vahvistettuihin menojen enimmäismääriin. Kyseisillä järjestelyillä pyritään varmistamaan, että poikkeuksellisiin ja odottamattomiin tapahtumiin voidaan reagoida nopeasti ja että sovituista menojen enimmäismääristä voidaan jonkin verran joustaa tietyissä rajoissa.
4.1.Hätäapuvaraus
Muutetun rahoituskehysasetuksen 9 artiklan mukaan hätäapuvarauksesta voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 300 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Vuonna 2020 kyseisestä varauksesta voidaan näin ollen ottaa käyttöön 358,5 miljoonaa euroa käypinä hintoina (ja koko rahoituskauden aikana yhteensä 2 301,4 miljoonaa euroa käypinä hintoina). Edellisenä vuonna käyttämättä jääneet määrät voidaan siirtää seuraavalle vuodelle. Vuodelta 2018 vuodelle 2019 siirrettiin 34,1 miljoonaa euroa.
Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmin hätäapuvarauksesta vuosittain käytettävissä olevat määrät ja määrärahojen käyttö vuodesta 2014 alkaen.
4.2.Euroopan unionin solidaarisuusrahasto
Rahoituskehysasetuksen 10 artiklan mukaan EU:n solidaarisuusrahastosta voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 500 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Vuonna 2020 rahastosta voidaan näin ollen ottaa käyttöön 597,5 miljoonaa euroa käypinä hintoina (ja koko rahoituskauden aikana yhteensä 3 944,7 miljoonaa euroa käypinä hintoina). Edellisenä vuonna käyttämättä jääneet määrät voidaan siirtää seuraavalle vuodelle. Vuodelta 2018 vuodelle 2019 siirrettiin 265,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 lopussa ei ollut lainkaan peruuntuneita määriä. Vuoden 2018 osuudesta 294 miljoonaa euroa otettiin käyttöön etupainotteisesti vuonna 2017, jotta kyseisen vuoden rahoitustarpeet saatiin katettua (maanjäristykset Italiassa).
Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmin Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta vuosittain käytettävissä olevat määrät ja määrärahojen käyttö vuodesta 2014 alkaen.
4.3.Joustoväline
Muutetun rahoituskehysasetuksen 11 artiklan mukaisesti joustovälineestä voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 600 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Vuonna 2020 joustovälineestä voidaan näin ollen ottaa käyttöön 717 miljoonaa euroa käypinä hintoina (ja koko rahoituskauden aikana yhteensä 4 315 miljoonaa euroa käypinä hintoina). Kolmen edellisen vuoden käyttämättä jääneet määrät voidaan siirtää seuraavalle vuodelle.
Muutetun rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 1 kohdan f alakohdassa mainitun saman asetuksen 11 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan vuodesta 2017 alkaen joustovälinettä varten käytettävissä olevaa vuotuista määrää korotetaan joka vuosi määrillä, jotka vastaavat edellisenä vuonna peruuntuneita osia Euroopan unionin solidaarisuusrahastolle ja Euroopan globalisaatiorahastolle varatuista vuotuisista määristä.
Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmin joustovälineestä vuosittain käytettävissä olevat määrät ja määrärahojen käyttö vuodesta 2014 alkaen.
4.4.Euroopan globalisaatiorahasto
Rahoituskehysasetuksen 12 artiklan mukaan Euroopan globalisaatiorahastosta voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 150 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Vuonna 2020 rahastosta voidaan näin ollen ottaa käyttöön 179,3 miljoonaa euroa käypinä hintoina (ja koko rahoituskauden aikana yhteensä 1 183,4 miljoonaa euroa käypinä hintoina). Edellisinä vuosina käyttämättä jääneitä määriä ei voida siirtää seuraaville vuosille. Vuoden 2018 lopussa peruuntunut 144 miljoonan euron määrä lisätään joustovälineen vuoden 2019 määrärahoihin.
Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmin Euroopan globalisaatiorahastosta vuosittain käytettävissä olevat määrät ja määrärahojen käyttö vuodesta 2014 alkaen.
4.5.Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara
Rahoituskehysasetuksen 13 artiklassa säädetään, että vuodet 2014–2020 kattavan rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, joka on enintään 0,03 prosenttia unionin BKTL:sta.
Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran absoluuttinen määrä vuoden 2020 osalta on 5 096,8 miljoonaa euroa.
Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmin ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta vuosittain käytettävissä olevat määrät ja määrärahojen käyttö vuodesta 2014 alkaen.
4.6.
Kokonaisliikkumavara kasvua ja työllisyyttä, erityisesti nuorten työllisyyttä, ja muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä koskevia sitoumuksia varten
Rahoituskehysasetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2017/1123, 14 artiklan mukaisesti monivuotisessa rahoituskehyksessä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävä liikkumavara muodostaa sellaisen monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisliikkumavaran sitoumuksia varten, joka on määrä ottaa käyttöön monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2016–2020 vahvistettujen enimmäismäärien lisäksi kasvuun ja työllisyyteen, erityisesti nuorten työllisyyteen, ja muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviä politiikkatavoitteita varten.
Vuoden 2018 lopullisessa talousarviossa maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärään nähden käytettävissä oleva liikkumavara on 1 390,9 miljoonaa euroa. Erityisrahoitusvälineiden maksusitoumusmäärärahoja (ml. maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara) ei oteta huomioon, koska kyseiset määrärahat käytetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi.
Rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennassa käytetään 2 prosentin vuosittaista deflaattoria. Vuodelta 2018 jäljelle jäänyt liikkumavara, joka siirretään käytettäväksi vuodelle 2019, on käypinä hintoina 1 390,9 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 1 418,7 miljoonaa euroa vuonna 2019 (1 447,1 miljoonaa euroa käypinä hintoina vuonna 2020). Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara vuoden 2011 hintoina on 1 210,9 miljoonaa euroa.
Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmat tiedot vuoden 2018 maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennasta.
Aiempien vuosien (2014–2017) maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta ei ole jäänyt jäljelle lainkaan määrärahoja. Sen takia maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta on vuonna 2019 käytettävissä vain vuoden 2018 osuus.
Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmin maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta käytettävissä olevat määrät ja määrärahojen käyttö vuodesta 2014 alkaen.
5.Yhteenvetotaulukko ja päätelmät
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto rahoituskehysasetuksen 3 artiklan 1 kohtaan ja 5 artiklaan perustuvista muutoksista rahoituskehyksen maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismääriin käypinä hintoina ja vuoden 2011 hintoina.