Bryssel 1.4.2026

COM(2026) 153 final

2026/0085(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta markkinavakausvarannossa olevien päästöoikeuksien mitätöinnin lopettamiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Direktiivillä (EU) 2018/410 1 muutettiin päätöstä (EU) 2015/1814 2 siltä osin kuin oli kyse markkinavakausvarannon toiminnasta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmässä. Tarkoituksena oli parantaa EU:n päästökauppajärjestelmän tehokkuutta ja vakautta pitkällä aikavälillä muun muassa siten, että vuodesta 2023 alkaen mitätöidään varannossa olevat päästöoikeudet, jotka ylittävät edellisenä vuonna huutokaupattujen päästöoikeuksien kokonaismäärää vastaavan kynnysarvon. Tämä kynnysarvo muutettiin direktiivillä (EU) 2023/959 3 dynaamisesta kiinteäksi 400 miljoonan päästöoikeuden kynnysarvoksi vuodesta 2024 alkaen. Tavoitteena oli varmistaa, että varannossa olevien päästöoikeuksien määrä on ennakoitavissa.

Päätöksessä (EU) 2015/1814 annetaan komissiolle tehtäväksi seurata jatkuvasti varannon toimintaa, tarkastella varantoa uudelleen EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien markkinoita koskevan analyysin perusteella ja antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotus. Tämä ehdotus perustuu mainitussa uudelleentarkastelussa tehtyihin päätelmiin. Sen jälkeen, kun varannossa olevien päästöoikeuksien mitätöintiä koskeva säännös tuli voimaan, yhteensä 3,2 miljardia päästöoikeutta on mitätöity ja EU:n päästökauppajärjestelmään on palautettu tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino. Jos markkinavakausvarannossa olevia päästöoikeuksia ei mitätöitäisi vaan niitä voitaisiin säilyttää varannossa suurempi määrä, voitaisiin saada aikaan merkittävä likviditeettipuskuri, jolla hallita kireää markkinatilannetta 2030-luvun puolivälin jälkeen. Tästä syystä varannossa olevia päästöoikeuksia ei pitäisi enää mitätöidä, vaan varannossa olisi voitava säilyttää suurempaa määrää päästöoikeuksia. Tämä lisää markkinavakausvarannon kapasiteettia vapauttaa päästöoikeuksia markkinoiden tasapainottamiseksi seuraavan vuosikymmenen aikana. Tällä kohdennetulla muutoksella edistetään EU:n päästökauppajärjestelmän asianmukaista, sujuvaa ja tehokasta toimintaa. Markkinavakausvarannon tulevassa uudelleentarkastelussa arvioidaan perusteellisen ennakoivan analyysin pohjalta niiden parametrien asianmukaisuutta, joita käytetään sen määrittämiseen, otetaanko päästöoikeuksia varantoon vai vapautetaanko niitä sieltä. Samalla ehdotetaan tarvittaessa muutoksia, jotta markkinavakausvarannolla voitaisiin edelleen puuttua tehokkaasti sekä ylijäämä- että alijäämätilanteisiin EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Markkinavakausvarannon tarkoituksena on edistää vakautta päästökauppajärjestelmän päästöoikeusmarkkinoilla. Varannolla varmistetaan, että EU:n päästökauppajärjestelmä on yhteensopiva muiden politiikan alojen kanssa. Jos esimerkiksi muut politiikat onnistuvat, syntyy päästöoikeuksien ylijäämä, joka siirretään markkinavakausvarantoon. Jos taas muut politiikat eivät onnistu ja päästöt pysyvät suurina, markkinavakausvaranto tukee hiilimarkkinoita vapauttamalla lisää päästöoikeuksia. Tällä ehdotuksella tehdään kohdennettu muutos yhteen markkinavakausvarannon parametriin vaikuttamatta sen yleiseen rakenteeseen ja vaikuttamatta suoraan muihin unionin politiikkoihin.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa taataan varmistamalla yhdenmukaisuus sen lainsäädäntökehyksen kanssa, jolla pyritään saavuttamaan vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet. Asiaa tarkasteltiin vaikutustenarvioinnissa, joka liittyy direktiiviin (EU) 2023/959, jolla muutettiin päätöstä (EU) 2015/1814 osana 55-valmiuspakettia.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 192 artiklan 1 kohta. SEUT-sopimuksen 191 artiklan ja 192 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin on pyrittävä edistämään useiden tavoitteiden saavuttamista. Niihin kuuluvat muun muassa ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen sekä sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen. EU:n päästökauppajärjestelmä auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja markkinavakausvarannolla puolestaan on tärkeä rooli EU:n päästökauppajärjestelmän toiminnassa, sillä se edistää direktiivillä 2003/87/EY perustettujen päästöoikeusmarkkinoiden vakautta.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ilmastonmuutos on rajat ylittävä ongelma, ja koordinoidut EU:n toimet täydentävät ja vahvistavat kansallisia ja paikallisia toimia tehokkaammin kuin koordinoimattomat toimet. EU:n tason koordinointi tehostaa ilmastotoimia.

EU:n päästökauppajärjestelmän – joka on koko EU:n kattava täysin yhdenmukaistettu järjestelmä – tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa yksittäisten jäsenvaltioiden toimilla. Järjestelmän laajuuden ja vaikutusten vuoksi nämä tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten EU:n tasolla. Vastaavasti, koska markkinavakausvaranto on väline, jolla pyritään varmistamaan direktiivillä 2003/87/EY perustettujen päästöoikeusmarkkinoiden vakaus, sen tavoitetta ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden koordinoimattomilla toimilla. Päätös (EU) 2015/1814 on voimassa oleva EU:n säädös, jolla on tarkoitus torjua ilmastonmuutosta. SEUT-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kyseistä päätöstä ei voida muuttaa – kuten tämän ehdotuksen tarkoituksena on – kansallisella tai paikallisella tasolla, vaan sen muuttaminen edellyttää EU:n tason toimia.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä kustannustehokkaasti ja sen varmistamiseksi, että direktiivillä 2003/87/EY perustetut EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeusmarkkinat toimivat moitteettomasti.

•Toimintatavan valinta

Päätös on asianmukainen väline markkinavakausvarannon perustamisesta tehdyn päätöksen kohdennettuun muuttamiseen.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ehdotuksessa otetaan huomioon markkinavakausvarannon toiminnasta saadut kokemukset ja tietyn tason ylittävien päästöoikeuksien mitätöinti markkinavakausvarannosta vuodesta 2023 lähtien. Markkinavakausvaranto, jonka toiminta perustuu yleisesti ottaen sisäänotto- ja mitätöintimekanismiin, on täyttänyt tarkoituksensa eli poistanut vuoden 2008 talouskriisistä ja kansainvälisten hyvitysten suorasta käytöstä EU:n päästökauppajärjestelmässä kertyneen historiallisen päästöoikeuksien ylijäämän, mikä on palauttanut luottamuksen järjestelmään ja tukenut vankkaa hiilen hintasignaalia.

Markkinavakausvarantoon otettiin sen toiminnan alkamisen vuonna 2019 ja vuoden 2024 lopun välillä 2,7 miljardia päästöoikeutta, mikä ylittää selvästi – kun mukaan lasketaan myös varantoon vuosina 2014–2016 myöhempää huutokauppaamista varten siirretyt 900 miljoonaa päästöoikeutta – historiallisen ylijäämän 4 . Markkinavakausvarannossa olleista päästöoikeuksista 3,2 miljardia oli mitätöity vuoden 2024 loppuun mennessä.

Markkinavakausvaranto on saavuttanut tavoitteensa vähentää päästöoikeusmarkkinoiden historiallista ylijäämää. Uudelleentarkastelussa todettiin, että seuraavalla vuosikymmenellä varannossa pitäisi olla nykyisen 400 miljoonan rajan ylittävä määrä päästöoikeuksia, jotta vapautuksilla voitaisiin tasapainottaa markkinoita. Sen vuoksi varannossa säilytettävien päästöoikeuksien mitätöinti olisi lopetettava, jotta varannossa voitaisiin säilyttää suurempaa määrää päästöoikeuksia.

•Sidosryhmien kuuleminen

Ehdotus perustuu EU:n päästökauppajärjestelmän ja markkinavakausvarannon vuoden 2021 uudelleentarkastelun yhteydessä järjestettyyn sidosryhmien kuulemiseen sekä päästökauppajärjestelmän ja markkinavakausvarannon tulevaa vuoden 2026 uudelleentarkastelua varten järjestettyyn sidosryhmien kuulemiseen. Kun julkisessa kuulemisessa kysyttiin markkinavakausvarannon mahdollisista tulevista muutoksista, useimmin tärkeänä pidetty muutos oli varannossa olevien päästöoikeuksien mitätöintiä koskevan säännön mukauttaminen siten, että päästöoikeuksien määrä nousisi yli 400 miljoonaan päästöoikeuteen. Tämä selittyy sillä, että markkinavakausvarannolla on tuloksellisesti onnistuttu vähentämään markkinaylijäämää, sekä tarpeella varmistaa markkinoiden toimivuus ja tehostaa toimia hintojen epävakauden estämiseksi tulevaisuudessa.

Ehdotus perustuu myös jäsenvaltioilta saatuun palautteeseen ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa käytyihin säännöllisiin keskusteluihin EU:n päästökauppajärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä. Tavoitteena on parantaa järjestelmän toimintaa ja tehokkuutta.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Näiden olosuhteiden ja aikarajoitusten puitteissa komissio on kerännyt jäsenvaltioilta ja sidosryhmiltä palautetta toimenpiteistä, joilla voidaan parhaiten saavuttaa ehdotuksen tavoitteet ja siten parantaa päästöoikeusmarkkinoiden toimintaa.

•Vaikutustenarviointi

Tästä ehdotuksesta ei ole tehty erillistä vaikutustenarviointia, koska siinä on hyödynnetty EU:n päästökauppajärjestelmän ja markkinavakausvarannon yleiseen tarkistusehdotukseen, joka komission on määrä hyväksyä heinäkuussa 2026, liittyvää vaikutustenarviointia varten tehtyä työtä. Lisäksi päätöksen (EU) 2015/1814 mukaan komission tehtävänä on seurata jatkuvasti varannon toimintaa ja tarvittaessa ehdottaa seurannan pohjalta uudelleentarkastelua tehokkuuden, hallinnon ja käytännön soveltamisen parantamiseksi. Lisäksi useista direktiiviin (EU) 2023/959, jolla muutettiin markkinavakausvarantoa, liittyvän vaikutustenarvioinnin osista on apua, kun arvioidaan markkinavakausvarantoon tässä ehdotuksessa tehtävää kohdennettua muutosta.

Mitätöintimekanismin tavoitteena oli auttaa vähentämään päästöoikeuksien markkinoiden historiallista ylijäämää ennakoitavalla tavalla ja edistää markkinavakausvarannon yleistä tavoitetta varmistaa markkinoiden vakaus ja häiriönsietokyky pitkällä aikavälillä. Nykyisen mitätöintikynnyksen ajallisesti määrittämätön luonne ei kuitenkaan välttämättä sovellu parhaalla mahdollisella tavalla tilanteeseen, jossa markkinoiden tarpeet muuttuvat ja päästökatto pienenee. Mitätöintien lopettaminen mahdollistaa suuremman päästöoikeusmäärän pitämisen varannossa ja tarjoaa siten likviditeettipuskurin, jonka avulla voidaan hallita markkinoiden kireyttä 2030-luvun puolivälistä eteenpäin. Päästökauppajärjestelmän uudelleentarkasteluun, joka komission on määrä hyväksyä heinäkuussa 2026, liittyvä analyysi osoitti, että varannossa olevien päästöoikeuksien mitätöinnin lopettamisesta tarvitaan nopeutettu ehdotus mahdollisimman pian, jotta varantoon voidaan jättää suurempi määrä päästöoikeuksia.

Muuttuvassa markkinatilanteessa, jossa historiallinen ylijäämä pienenee ja markkinoille ennustetaan kireyttä, mitätöintien jatkumisen ennustetaan vähentävän tulevina vuosikymmeninä EU:n päästökauppajärjestelmässä saatavilla olevaa päästöoikeuksien kumulatiivista tarjontaa, mikä lisää yleistä niukkuutta markkinoilla ja johtaa korkeampiin hintoihin sekä nyt että tulevaisuudessa. Tämä puolestaan vaikuttaa markkinavakausvarannon yleiseen tavoitteeseen varmistaa markkinoiden vakaus ja häiriönsietokyky pitkällä aikavälillä.

Sen vuoksi tässä ehdotuksessa esitetään markkinavakausvarantoon kohdennettua muutosta, jolla lopetetaan mitätöinti muuttamatta markkinavakausvarannon yleistä rakennetta. Tarkoituksena on parantaa sen kykyä varmistaa markkinoiden vakaus ja häiriönsietokyky tulevaisuudessa ajantasaisten tietojen perusteella sallimalla suuremman päästöoikeusmäärän pitäminen varannossa likviditeetti- ja vakauspuskurina.

 •Perusoikeudet

Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa 5 esitetyt periaatteet. Ehdotus edistää ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamista koskevaa tavoitetta perusoikeuskirjan 37 artiklassa vahvistetun kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Päästökauppajärjestelmä tuottaa merkittäviä tuloja jäsenvaltioiden talousarvioihin, mistä syystä tämä ehdotus saattaa vaikuttaa välillisesti kansallisiin talousarvioihin. Ehdotuksella vähennetään hintojen epävakautta, minkä ansiosta jäsenvaltioiden on helpompi tehdä hintaennusteita pitkällä aikavälillä.

Tämän ehdotuksen täytäntöönpano ei edellytä komission rahoituskapasiteetin lisäämistä, kuten oheen liitetystä rahoitusta ja digitaalisia vaikutuksia koskevasta selvityksestä ilmenee.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Ehdotuksella tehdään kohdennettu muutos markkinavakausvarantoa koskevaan säännökseen, jonka mukaan tietyn tason ylittävät varannossa olevat päästöoikeudet mitätöidään. Ehdotus perustuu EU:n päästökauppajärjestelmän ja markkinavakausvarannon vuoden 2021 uudelleentarkastelua koskevan vaikutustenarvioinnin päätelmiin. Siinä otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden enemmistöltä ja muilta sidosryhmiltä päästökauppajärjestelmän ja markkinavakausvarannon vuoden 2026 uudelleentarkastelun yhteydessä saatu palaute sekä kyseisen uudelleentarkastelun yhteydessä tehty perusteellinen talousanalyysi.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksessa asetetaan päättymispäivä markkinavakausvarantopäätöksen säännökselle, jonka mukaan 400 miljoonan päästöoikeuden rajan ylittävät EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeudet mitätöidään.

Sen jälkeen, kun markkinavakausvarantopäätöksen 1 artiklan 5 a kohtaa, jossa säädetään tietyn tason ylittävien varannossa olevien päästöoikeuksien mitätöinnistä, alettiin soveltaa vuonna 2023, yhteensä 3,2 miljardia päästöoikeutta on mitätöity ja EU:n päästökauppajärjestelmään on palautettu tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino. Mitätöintiä koskeva säännös on näin ollen täyttänyt tarkoituksensa. Sen soveltaminen olisi lopetettava tämän muutoksen voimaantulopäivästä. Mitä aikaisemmin ehdotus hyväksytään, sitä suurempi määrä päästöoikeuksia voidaan säästää mitätöinniltä ja säilyttää markkinavakausvarannossa.

2026/0085 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta markkinavakausvarannossa olevien päästöoikeuksien mitätöinnin lopettamiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 6 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 7 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytty Pariisin sopimus, jäljempänä ’Pariisin sopimus’, joka hyväksyttiin Euroopan unionin puolesta neuvoston päätöksellä (EU) 2016/1841 8 , tuli voimaan marraskuussa 2016. Pariisin sopimuksen osapuolet ovat sopineet pitävänsä maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa celsiusasteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkivänsä toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan.

(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1814 9 perustettiin markkinavakausvaranto, jotta voitaisiin lieventää kysynnän ja tarjonnan välisen epätasapainon riskiä Euroopan hiilimarkkinoilla sekä parantaa järjestelmän kykyä sietää häiriöitä.

(3)Päätöksen (EU) 2015/1814 3 artiklan mukaisesti tehty analyysi Euroopan hiilimarkkinoiden ja markkinavakausvarannon sujuvasta toiminnasta osoittaa, että markkinoiden pitkän aikavälin ennustettavuuden lisäämiseksi 400 miljoonan päästöoikeuden rajan ylittäviä päästöoikeuksia ei pitäisi enää mitätöidä varannosta.

(4)Sen vuoksi päätöstä (EU) 2015/1814 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Lisätään päätöksen (EU) 2015/1814 5 artiklaan kohta seuraavasti:

”Edellä olevan 1 artiklan 5 a kohdan soveltaminen päättyy [lisätään tämän säädöksen voimaantulopäivä].”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja



SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

Sisältö

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.3.4Tulosindikaattorit

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteenja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

4.Digitaaliset ulottuvuudet

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

4.2.Data

4.3.Digitaaliset ratkaisut

4.4.Yhteentoimivuusarviointi

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta markkinavakausvarannossa olevien päästöoikeuksien mitätöinnin lopettamiseksi.

1.2.Toimintalohko(t) 

Ilmastotoimet

Otsake 3 – Luonnonvarat ja ympäristö

Osasto 9 – Ympäristö ja ilmastotoimet

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Ehdotuksen tavoitteena on parantaa markkinavakausvarannon toimivuutta tarjonnan ja kysynnän välisen tasapainon suhteen.

1.3.2Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Ehdotuksessa esitetään kohdennettuja muutoksia markkinavakausvarannon parametreihin.

1.3.3Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ehdotuksen odotetaan parantavan markkinoiden likviditeettiä, vakautta ja ennustettavuutta.

1.3.4Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Varannolla palautetaan päästöoikeuksien tarjonnan ja kysynnän välinen rakenteellinen tasapaino markkinoilla.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy 

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 10  

✓ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Kohdennetut muutokset markkinavakausvarannon parametreihin.

1.5.2EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

EU:n päästökauppajärjestelmä on EU:n laajuinen väline.

1.5.3Vastaavista toimista saadut kokemukset

Kun otetaan huomioon vuoden 2030 päästövähennystavoite ja vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite, tarvitaan vahvempia EU:n toimia. Tätä varten on muun muassa varmistettava tehokkaammat, toimivammat ja häiriönsietokykyisemmät hiilimarkkinat.

1.5.4Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Ehdotuksella pyritään täydentämään nykyistä poliittista kehystä.

Se on yhteensopiva monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 kanssa.

1.5.5Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

-

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

–    Toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV

✓ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

✓ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–✓ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

–jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

Huomautukset

Aloitteen hallinnointia jatkaa nykyinen ryhmä. Lisähenkilöstöä ei tarvita.

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ehdotus pohjautuu eurooppalaiseen ilmastolakiin ja siihen liittyviin komission laatimiin arviointeihin. Eurooppalainen ilmastolaki perustuu energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetussa asetuksessa vahvistettuun kehykseen, joka koskee kasvihuonekaasupäästöjä ja muita ilmastoon liittyviä tietoja. Sillä ei luoda jäsenvaltioille ylimääräisiä raportointivirtoja.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Ei sovelleta. Ehdotuksella ei panna täytäntöön rahoitusohjelmaa vaan suunnitellaan pitkän aikavälin politiikkaa. Hallinnointitapaa, rahoituksen toteutusmekanismeja, maksujärjestelyitä ja virhetasoihin liittyviä valvontastrategioita ei sovelleta.

2.2.2Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Komissio arvioi saavutettua edistystä säännöllisesti päästökauppadirektiivin mukaisesti ottaen huomioon mahdolliset suositukset ja lisätoimenpiteet.

2.2.3Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

Tämä aloite ei aiheuta uusia merkittäviä valvontatoimia tai riskejä, joita nykyinen sisäisen valvonnan kehys ei kattaisi. Muita erityisiä toimenpiteitä kuin varainhoitoasetuksen soveltaminen ei ole suunniteltu.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Muita erityisiä toimenpiteitä kuin varainhoitoasetuksen soveltaminen ei ole suunniteltu.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero  

JM/EI-JM 11

EFTA-mailta 12

ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta 13

muilta kolmansilta mailta

muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

3

09.02.03.00

JM

KYLLÄ

KYLLÄ

EI

KYLLÄ

[XX.YY.YY.YY]

JM/EI-JM

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

[XX.YY.YY.YY]

JM/EI-JM

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero  

JM/EI-JM

EFTA-mailta

ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta

muilta kolmansilta mailta

muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

[XX.YY.YY.YY]

JM/EI-JM

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

[XX.YY.YY.YY]

JM/EI-JM

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

[XX.YY.YY.YY]

JM/EI-JM

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–✓    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

Pääosasto: <…….>

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2021–2027

2024

2025

2026

2027

Toimintamäärärahat

Budjettikohta

Sitoumukset

(1a)

 

 

 

 

0,000

Maksut

(2a)

 

 

 

 

0,000

Budjettikohta

Sitoumukset

(1b)

 

 

 

 

0,000

Maksut

(2b)

 

 

 

 

0,000

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 

Budjettikohta

 

(3)

 

 

 

 

0,000

Pääosaston <….>

määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

= 1a + 1b + 3

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Maksut

=2a + 2b + 3

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Maksut

=2a + 2b + 3

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

 

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2021–2027

2024

2025

2026

2027

Toimintamäärärahat YHTEENSÄ  

Sitoumukset

(4)

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Maksut

(5)

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ

(6)

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Monivuotisen rahoituskehyksen

Sitoumukset

= 4 + 6

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Maksut

= 5 + 6

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

Vuosi
2024

Vuosi
2025

Vuosi
2026

Vuosi
2027

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 14

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 15 …

– Tuotos

– Tuotos

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 ...

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–✓    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

YHTEENSÄ 2021–2027

2024

2025

2026

2027

OTSAKE 7

Henkilöresurssit

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Muut hallintomenot

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

OTSAKE 7, välisumma

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

Henkilöresurssit

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

Muut hallintomenot

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

 

YHTEENSÄ

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve 

–✓    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

HYVÄKSYTYT MÄÄRÄRAHAT

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

2024

2025

2026

2027

 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)

0

0

0

0

20 01 02 03 (unionin edustustot)

0

0

0

0

01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)

0

0

0

0

01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)

0

0

0

0

Muu budjettikohta (mikä?)

0

0

0

0

• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)

20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat)

0

0

0

0

20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja nuoremmat asiantuntijat unionin edustustoissa)

0

0

0

0

Hallinnollisen tuen budjettikohta 
[XX.01.YY.YY]

– päätoimipaikassa

0

0

0

0

– unionin edustustoissa

0

0

0

0

01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta)

0

0

0

0

01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta)

0

0

0

0

Muu budjettikohta (mikä?) – Otsake 7

0

0

0

0

Muu budjettikohta (mikä?) – Otsakkeen 7 ulkopuolella

0

0

0

0

YHTEENSÄ

0

0

0

0

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

Pakollinen: jäljempänä olevaan taulukkoon olisi sisällytettävä paras arvio ehdotuksen/aloitteen aiheuttamista digitaaliteknologiaan liittyvistä investoinneista.

Jos ehdotuksen/aloitteen toteuttaminen sitä edellyttää, otsakkeen 7 määrärahat olisi poikkeuksellisesti esitettävä nimetyllä rivillä.

Otsakkeiden 1–6 määrärahat olisi otettava huomioon rivillä ”Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot”. Niillä tarkoitetaan toimintatalousarviota, jota käytetään suoraan aloitteen täytäntöönpanoon liittyvien tietoteknisten alustojen/välineiden uudelleenkäyttöön/ostoon/kehittämiseen sekä niihin liittyviin investointeihin (esimerkiksi lisensseihin, koulutukseen tai tietojen säilyttämiseen). Tässä taulukossa annettujen tietojen olisi oltava yhdenmukaisia 4 jaksossa ”Digitaaliset ulottuvuudet” esitettyjen yksityiskohtien kanssa.

Digitaaliteknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät määrärahat YHTEENSÄ

Vuosi

Vuosi

Vuosi

Vuosi

MRK YHTEENSÄ 2021–2027

2024

2025

2026

2027

OTSAKE 7

Tietotekniikkamenot (toimielintasolla) 

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

OTSAKE 7, välisumma

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

 

YHTEENSÄ

0,000

0,000

0,000

0,000

0,000

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite:

–✓    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

Lisäresursseja ei tarvita. Aloitteen hallinnointia jatkaa nykyinen ryhmä.

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite:

–✓    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
2024

Vuosi
2025

Vuosi
2026

Vuosi
2027

Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho 

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

 
3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–✓    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–    vaikutuksia omiin varoihin

–    vaikutuksia muihin tuloihin

–    tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 16

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

Momentti ….

4.Digitaaliset ulottuvuudet

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

Ei vaatimuksia, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta.

4.2.Data

Ei vaatimuksia, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta.

4.3.Digitaaliset ratkaisut

Ei vaatimuksia, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta.

4.4.Yhteentoimivuusarviointi

Ei vaatimuksia, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta.

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

Ei vaatimuksia, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta.

(1)    EUVL L 76, 19.3.2018, s. 3.
(2)    EUVL L 264, 9.10.2015, s. 1.
(3)    EUVL L 130, 16.5.2023, s. 134.
(4)    Vuonna 2012 EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien historiallinen ylijäämä oli 917 miljoonaa päästöoikeutta. Kun otetaan huomioon vuonna 2012 kierrossa olleiden päästöoikeuksien kokonaismäärä, joka oli 1 750 miljoonaa päästöoikeutta, historialliseksi ylijäämäksi voidaan katsoa osuus, joka ylittää markkinavakausvarannon ylärajan, joka on 833 miljoonaa päästöoikeutta.
(5)    EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391.
(6)    EUVL C , , s. .
(7)    EUVL C , , s. .
(8)    Neuvoston päätös (EU) 2016/1841, annettu 5 päivänä lokakuuta 2016, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2016/1841/oj ).
(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/1814, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L 264, 9.10.2015, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2015/1814/oj ).
(10)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(11)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(12)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(13)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(14)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esimerkiksi rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).
(15)    Kuten kuvattu kohdassa 1.3.2. ”Erityistavoite (Erityistavoitteet)”.
(16)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.