EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 18.4.2018

COM(2018) 196 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN JA

SINGAPOREN TASAVALLAN VÄLINEN

VAPAAKAUPPASOPIMUS

Euroopan unioni, jäljempänä ’unioni’,

ja

Singaporen tasavalta, jäljempänä ’Singapore’,

TUNNUSTAVAT pitkäaikaisen ja lujan kumppanuutensa, jonka perustana ovat yhteiset periaatteet sekä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa kuvastuvat arvot, ja merkittävät talous-, kauppa- ja investointisuhteensa,

HALUAVAT edelleen vahvistaa suhdettaan osana yleisiä yhteyksiään ja niiden kanssa johdonmukaiselle tavalla ja ovat vakuuttuneita siitä, että tällä sopimuksella luodaan uusi ilmapiiri osapuolten välisten kaupan ja sijoitusten kehitykselle,

TUNNUSTAVAT, että tämä sopimus täydentää ja edistää alueellisia talouden yhdentymispyrkimyksiä,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET lujittaa talous-, kauppa- ja investointisuhteitaan noudattaen kestävän kehityksen tavoitetta sen taloudellisessa, sosiaalisessa ja ympäristöulottuvuudessa ja edistää kauppaa ja investointeja tavalla, jossa otetaan huomioon korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja työsuojelu ja asiaa koskevat kansainvälisesti hyväksytyt normit ja sopimukset, joiden osapuolia ne ovat,

HALUAVAT nostaa elintasoa, edistää talouskasvua ja talouden vakautta, luoda uusia työllisyysmahdollisuuksia ja parantaa yleistä hyvinvointia ja tätä varten vahvistavat uudelleen sitoutumisensa kaupan ja investointien vapauttamisen edistämiseen,

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että tällä sopimuksella luodaan entistä laajemmat ja varmemmat markkinat tavaroille ja palveluille, jolloin niiden yritysten kilpailukyky maailmanlaajuisilla markkinoilla tehostuu,

VAHVISTAVAT UUDELLEEN kunkin osapuolen oikeuden antaa ja panna täytäntöön toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen oikeutettujen poliittisten tavoitteiden, kuten yhteiskuntaan, ympäristöön, turvallisuuteen, kansanterveyteen tai kansalliseen turvallisuuteen sekä kulttuurin monimuotoisuuden edistämiseen ja suojeluun liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi;

VAHVISTAVAT UUDELLEEN sitoutumisensa San Franciscossa 26 päivänä kesäkuuta 1945 allekirjoitettuun Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan ja ottavat huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 10 päivänä joulukuuta 1948 antamassa Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vahvistetut periaatteet,

TUNNUSTAVAT kansainvälisen kaupan avoimuuden merkityksen kaikkien sidosryhmien edun kannalta,

PYRKIVÄT luomaan selkeät ja kumpaakin osapuolta hyödyttävät säännöt kaupalleen ja sijoituksilleen ja pienentämään niiden keskinäisen kaupan ja sijoitusten esteitä tai poistamaan tällaiset esteet,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET edistää kansainvälisen kaupan harmonista kehitystä ja laajentumista poistamalla kaupan esteitä tämän sopimuksen avulla ja välttää sellaisten uusien kaupan tai sijoitusten esteiden luomista osapuolten välille, jotka vähentäisivät tästä sopimuksesta saatavia hyötyjä,

RAKENTAVAT TOIMINTANSA WTO-sopimuksen mukaisille oikeuksilleen ja velvoitteilleen sekä muille sellaisille monenkeskisille, alueellisille ja kahdenvälisille sopimuksille ja järjestelyille, joiden osapuolia ne ovat,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

ENSIMMÄINEN LUKU

TAVOITTEET JA YLEISET MÄÄRITELMÄT

1.1 ARTIKLA

Vapaakauppa-alueen perustaminen

Tämän sopimuksen osapuolet perustavat vapaakauppa-alueen, joka on GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan ja GATS-sopimuksen V artiklan mukainen.

1.2 ARTIKLA

Tavoitteet

Tämän sopimuksen tavoitteena on kaupan ja investointien vapauttaminen ja helpottaminen osapuolten välillä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

1.3 ARTIKLA

Yleisesti sovellettavat määritelmät

Ellei toisin määrätä, tässä sopimuksessa

’maataloussopimuksella’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta maataloudesta;

’julkisia hankintoja koskevalla sopimuksella’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 4 sisältyvää sopimusta julkisista hankinnoista;

’sopimuksella vientitavaran ennakkotarkastuksesta’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta vientitavaran ennakkotarkastuksesta;

’polkumyynnin vastaisella sopimuksella’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VI artiklan soveltamisesta;

’tullausarvoa koskevalla sopimuksella’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VII artiklan soveltamisesta;

’päivällä’ tarkoitetaan kalenteripäivää;

’riitojen ratkaisemista koskevalla sopimuksella’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 2 sisältyvää riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevaa sopimusta;

’GATS-sopimuksella’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1B sisältyvää palvelukaupan yleissopimusta;

’GATT 1994 -sopimuksella’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää tullitariffeja ja kauppaa koskevaa yleissopimusta 1994;

’harmonoidulla järjestelmällä’ tarkoitetaan harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää, mukaan luettuina kaikki siihen tehdyt oikeudelliset huomautukset ja muutokset;

’IMF:llä’ tarkoitetaan Kansainvälistä valuuttarahastoa;

’tuontilisensiointisopimuksella’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta tuontilisensioinnin menettelytavoista;

’toimenpiteellä’ tarkoitetaan mitä tahansa lainsäädäntöä, sääntelyä, käsittelyä, määräystä tai käytäntöä;

’osapuolen luonnollisella henkilöllä’ tarkoitetaan henkilöä, joka on Singaporen tai jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion lainsäädännön mukaan kyseisen maan kansalainen;

’kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella’ tarkoitetaan [...] allekirjoitettua Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välistä kumppanuus- ja yhteistyösopimusta;

’henkilöllä’ tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä;

’suojalausekesopimuksella’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää suojalausekkeita koskevaa sopimusta;

’tukisopimuksella’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää tukia ja tasoitustulleja koskevaa sopimusta;

’terveys- ja kasvinsuojelusopimuksella’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta terveys- ja kasvinsuojelutoimista;

’kaupan teknisiä esteitä koskevalla sopimuksella’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta kaupan teknisistä esteistä;

’TRIPS-sopimuksella’ tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1C sisältyvää teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyä sopimusta;

’WIPO:lla’ tarkoitetaan Maailman henkisen omaisuuden järjestöä;

’WTO-sopimuksella’ tarkoitetaan Maailman kauppajärjestön perustamisesta 15 päivänä huhtikuuta 1994 Marrakeshissa tehtyä Marrakeshin sopimusta;

’WTO:lla’ tarkoitetaan Maailman kauppajärjestöä.

TOINEN LUKU

TAVAROIDEN KANSALLINEN KOHTELU JA MARKKINOILLE PÄÄSY

A JAKSO

YHTEISET MÄÄRÄYKSET

2.1 ARTIKLA

Tavoite

Osapuolet vapauttavat tavarakaupan asteittain ja vastavuoroisesti tämän sopimuksen voimaantulosta alkavan siirtymäkauden aikana tämän sopimuksen ja GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan mukaisesti.

2.2 ARTIKLA

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan osapuolten väliseen tavarakauppaan.

2.3 ARTIKLA

Kansallinen kohtelu

Osapuoli myöntää kansallisen kohtelun toisen osapuolen tavaroille GATT 1994 -sopimuksen III artiklan ja sen huomautusten ja lisämääräysten mukaisesti. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen III artikla ja sen huomautukset ja lisämääräykset sisällytetään tähän sopimukseen ja otetaan sen osaksi soveltuvin osin.

2.4 ARTIKLA

Tulli

Tässä luvussa ’tullilla’ tarkoitetaan kaikkia tulleja ja muita maksuja, joita sovelletaan tavaran tuonnissa, viennissä tai niiden yhteydessä ja myös kaikkia tuontiin tai vientiin sovellettavia tai niiden yhteydessä kannettavia lisäveroja tai -maksuja.

Tulli ei sisällä mitään seuraavista:

a)    2.3 artiklan (Kansallinen kohtelu) mukaista sisäistä veroa vastaava maksu ;

b)    kolmannen luvun (Kaupan suojakeinot) mukainen tulli;

c)    GATT 1994 -sopimuksen VI, XVI, XIX artiklan, polkumyynnin vastaisen sopimuksen, tukisopimuksen, maataloussopimuksen 5 artiklan ja riitojen ratkaisemista koskevan sopimuksen mukainen tulli;

d)    2.10 artiklan (Tuontiin ja vientiin liittyvät maksut ja muodollisuudet) mukaisesti määrätty palkkio tai muut maksu.

2.5 ARTIKLA

Tavaroiden luokittelu

Osapuolten välisessä kaupassa tavaroiden luokittelussa käytetään kunkin osapuolen hallinnoimaa tariffinimikkeistöä harmonoidun järjestelmän ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti.

B JAKSO

TULLIEN PIENENTÄMINEN JA/TAI POISTAMINEN

2.6 ARTIKLA

Tuontiin liittyvien tullien pienentäminen ja/tai poistaminen

1.    Kukin osapuoli pienentää ja/tai poistaa toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tuontitavaroiden tullit liitteessä 2-A esitettyjen tulliluetteloiden mukaisesti. Tässä luvussa ’peräisin olevalla’ tarkoitetaan pöytäkirjassa 1 vahvistettujen alkuperäsääntöjen mukaista.

2.    Liitteen 2-A luetteloissa täsmennetään se tuontitullin perustaso, johon 1 kohdan mukaisesti sovelletaan perättäisiä tullinalennuksia.

3.    Jos osapuoli alentaa tuontiin soveltamaansa suosituimmuustullia milloin tahansa tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen, kyseistä tullia sovelletaan, jos ja niin kauan kuin se on alempi kuin kyseisen osapuolen liitteessä 2-A olevan tulliluettelon mukaisesti laskettu tuontitulli.

4.    Kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta osapuolten on kumman tahansa osapuolen pyynnöstä neuvoteltava, jotta ne voivat tarkastella tuontitullien pienentämisen ja poistamisen nopeuttamista ja laajentamista. Tavarakauppakomiteassa tehty osapuolten päätös tällaisesta nopeuttamista tai laajentamista korvaa kyseiselle tavaralle osapuolten tulliluetteloiden mukaisesti määritetyn tullin tai vaiheluokan.

2.7 ARTIKLA

Tullien ja vientiverojen poistaminen

Kumpikaan osapuoli ei saa ylläpitää tai ottaa käyttöön toiseen osapuoleen suuntautuvaan tavaran vientiin sovellettavia tai siihen liittyviä tulleja tai veroja tai mitään sisäisiä veroja, jotka koskevat toiseen osapuoleen vietäviä tavaroita ja jotka ylittävät vastaavia sisäiseen myyntiin tarkoitettuja tavaroita koskevat sisäiset verot.

2.8 ARTIKLA

Vallitsevan tilan säilyttäminen

Tämän sopimuksen tultua voimaan kumpikaan osapuoli ei korota voimassa olevia tulleja tai ota käyttöön uusia tulleja toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tavaroiden tuonnissa. Tämä ei estä sitä, että kumpi tahansa osapuoli voi korottaa tullin liitteen 2-A luettelossaan vahvistetulle tasolle, jos se on ensin yksipuolisesti alentanut kyseistä tullia.

C JAKSO

MUUT KUIN TARIFFITOIMENPITEET

2.9 ARTIKLA

Tuonti- ja vientirajoitukset

1.    Kumpikaan osapuoli ei saa ylläpitää tai ottaa käyttöön toisen osapuolen minkään tavaran tuontiin tai toisen osapuolen alueelle tarkoitettuun vientiin tai vientimyyntiin sovellettavia kieltoja tai rajoituksia GATT 1994 -sopimuksen XI artiklan ja huomautusten ja lisämääräysten mukaisesti. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen XI artikla ja sen huomautukset ja lisämääräykset sisällytetään tähän sopimukseen ja otetaan sen osaksi soveltuvin osin.

2.    Osapuolet hyväksyvät, että ennen GATT 1994 -sopimuksen XI artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamista, sen osapuolen, joka aikoo toteuttaa toimenpiteet, on toimitettava toiselle osapuolelle kaikki merkitykselliset tiedot, jotta voitaisiin päästä osapuolten hyväksyttävissä olevaan ratkaisuun. Osapuolet voivat sopia mistä tahansa tarvittavista keinoista ongelmien ratkaisemiseksi. Jos sopimukseen ei päästä 30 päivän kuluessa tällaisten tietojen toimittamisesta, vievä osapuoli voi soveltaa tämän artiklan mukaisia toimenpiteitä kyseisen tavaran vientiin. Kun välitöntä toimintaa edellyttävien poikkeuksellisten ja kriittisten olosuhteiden vuoksi tiedottaminen tai edeltäkäsin tarkastelu ei ole mahdollista, toimenpiteiden käyttöönottoa suunnitteleva osapuoli voi viipymättä soveltaa tilanteen vaatimia varotoimenpiteitä, ja sen on ilmoitettava tästä välittömästi toiselle osapuolelle.

2.10 ARTIKLA

Tuontiin ja vientiin liittyvät maksut ja muodollisuudet

1.    Kukin osapuoli varmistaa GATT 1994 -sopimuksen VIII artiklan ja sen huomautusten ja lisämääräysten mukaisesti, että kaikenlaiset palkkiot ja maksut (muut kuin tullit ja 2.4 artiklan (Tulli) a, b ja c kohdassa luetellut toimenpiteet), joita peritään tavaroiden tuonnista tai viennistä taikka tavaroiden tuonnin tai viennin yhteydessä, on määrältään rajattu tarjottujen palveluiden likimääräisiin kustannuksiin, että niitä ei peritä arvoon perustuvina ja että ne eivät merkitse kotimarkkinatuotteiden välillistä suojelua tai tuonnin tai viennin verotusta.

2.    Kukin osapuoli tarjoaa virallisesti ilmoitetun välineen, kuten internetin, kautta saataville maksut ja palkkiot, joita se perii tuonnin tai viennin yhteydessä.

3.    Osapuolten ei tarvitse käyttää konsulipalveluita 1 , mukaan lukien niihin liittyviä palkkioita ja maksuja, toisen osapuolen tavaroiden tuonnin yhteydessä.

2.11 ARTIKLA

Tuonti- ja vientilisensioinnin menettelytavat

1.    Osapuolet vahvistavat tuontilisensiointisopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa.

2.    Osapuolet ottavat käyttöön ja hallinnoivat kaikkia tuonti- tai vientilisensioinnin menettelytapoja 2 seuraavien mukaisesti:

a)    WTO:n tuontilisensiointisopimuksen 1 artiklan 1-9 kohta;

b)    WTO:n tuontilisensiointisopimuksen 2 artikla.

c)    WTO:n tuontilisensiointisopimuksen 3 artikla.

Tätä varten edellä tämän kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut määräykset otetaan osaksi tätä sopimusta. Osapuolet soveltavat näitä määräyksiä soveltuvin osin kaikkiin vientilisensioinnin menettelytapoihin.

3.    Osapuolet varmistavat, että kaikkien vientilisensioinnin menettelytapojen soveltaminen on puolueetonta ja että niitä hallinnoidaan oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti, ilman syrjintää ja avoimesti.

4.    Osapuolet ottavat käyttöön tai pitävät voimassa lisensioinnin menettelytapoja niiden alueelle toisesta osapuolesta tapahtuvan tuonnin tai niiden alueelta toisen osapuolen alueelle tapahtuvan viennin edellytyksenä ainoastaan, kun muita soveltuvia menettelyitä jonkin hallinnollisen päämäärän saavuttamiseksi ei ole kohtuudella käytettävissä.

5.    Osapuolet eivät ota käyttöön tai pidä voimassa harkinnanvaraisia vienti- tai tuontilisensioinnin menettelytapoja, elleivät ne ole tarpeen tämän sopimuksen kanssa yhteensopivan toimenpiteen täytäntöön panemiseksi. Harkinnanvaraisia lisensioinnin menettelytapoja käyttöön ottavan osapuolen on selkeästi ilmoitettava toimenpide, joka tällaisella menettelytavalla pannaan täytäntöön.

6.    Vientilisensioinnin menettelytapoja käyttöön ottavan tai näihin menettelytapoihin muutoksia tekevän osapuolen on ilmoitettava tavarakauppakomitealle kuusikymmentä päivää ennen tällaisten menettelytapojen julkaisemista. Ilmoitukseen on sisällytettävä tuontilisensiointisopimuksen 5 artiklan mukaisesti edellytetyt tiedot.

7.    Kunkin osapuolen on vastattava kuudenkymmenen päivän kuluessa toisen osapuolen esittämiin kyselyihin, jotka koskevat jotain lisensioinnin menettelytapaa, jonka kyselyn vastaanottanut osapuoli aikoo ottaa käyttöön, on ottanut käyttöön tai on pitänyt voimassa, sekä tuonti- tai vientilisenssien myöntämis- ja/tai jakamisperusteita.

2.12 ARTIKLA

Valtion kauppayritykset

1.    Osapuolet vahvistavat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotka ovat GATT 1994 sopimuksen XVII artiklan ja sen huomautusten ja lisämääräysten sekä WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvän, tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 XVII artiklan tulkinnasta tehdyn sopimuksen mukaisia; nämä liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä soveltuvin osin.

2.    Osapuolet voivat pyytää toiselta osapuolelta tietoja kahdenvälisesti GATT 1994 sopimuksen XVII artiklan 4 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti.

2.13 ARTIKLA

Alakohtaisten muiden kuin tariffitoimenpiteiden poistaminen

1.    Osapuolet tekevät lisäsitoumuksia, jotka koskevat alakohtaisia tavaroihin kohdistuvia muita kuin tariffitoimenpiteitä liitteissä 2-B ja 2-C, jäljempänä ’alakohtaiset liitteet’, esitettyjen sitoumusten mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten osapuolet voivat tavarakauppakomitean päätöksellä muuttaa alakohtaisia liitteitä.

2.    Osapuolten on kumman tahansa osapuolen pyynnöstä käynnistettävä neuvottelut, jotta ne voivat tarkastella tavaroita koskevien alakohtaisten muiden kuin tariffitoimenpiteiden alan laajentamista.

D JAKSO

TAVAROIHIN LIITTYVÄT ERITYISPOIKKEUKSET

2.14 ARTIKLA

Yleiset poikkeukset

1.    Mikään tässä luvussa ei estä toimenpiteiden toteuttamista GATT 1994 -sopimuksen XX artiklan ja sen huomautusten ja lisämääräysten mukaisesti; nämä sisällytetään tähän sopimukseen ja otetaan sen osaksi soveltuvin osin.

2.    Osapuolet hyväksyvät, että ennen GATT 1994 -sopimuksen XX artiklan i ja j kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamista, viejäosapuolen, joka aikoo toteuttaa toimenpiteet, on toimitettava toiselle osapuolelle kaikki merkitykselliset tiedot, jotta voitaisiin päästä osapuolten hyväksyttävissä olevaan ratkaisuun. Osapuolet voivat sopia mistä tahansa tarvittavista keinoista ongelmien ratkaisemiseksi. Jos sopimukseen ei ole päästy kolmenkymmenen päivän kuluessa, viejäosapuoli voi soveltaa tämän artiklan mukaisia toimenpiteitä asianomaisen tavaran vientiin. Kun välitöntä toimintaa edellyttävien poikkeuksellisten ja kriittisten olosuhteiden vuoksi tiedottaminen tai edeltäkäsin tarkastelu ei ole mahdollista, toimenpiteiden käyttöönottoa suunnitteleva osapuoli voi viipymättä soveltaa tilanteen vaatimia varotoimenpiteitä, ja sen on ilmoitettava tästä välittömästi toiselle osapuolelle.

E JAKSO

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

2.15 ARTIKLA

Tavarakauppakomitea

1.    Jäljempänä olevan 16.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) nojalla perustettu tavarakauppakomitea kokoontuu osapuolen tai kauppakomitean pyynnöstä tarkastelemaan kaikkia tämän luvun mukaisesti esille tulevia asioita, ja siihen kuuluu osapuolten edustajia.

2.    Komitean tehtäviin kuuluvat seuraavat:

a)    tämän luvun ja liitteiden 2-A, 2-B ja 2-C täytäntöönpanon seuranta;

b)    osapuolten välisen kaupan edistäminen, myös neuvottelut, joiden aiheena on tariffien poistamisen nopeuttaminen ja laajentaminen sekä tämän sopimuksen mukaisten muiden kuin tariffitoimenpiteiden alan laajentaminen sekä tarvittaessa muut kysymykset. Neuvottelujen tuloksena komitea voi tarvittaessa tehdä päätöksen liitteiden 2-A, 2-B ja 2-C muuttamisesta tai laajentamisesta; ja

c)    tariffi- ja muiden toimenpiteiden käsitteleminen osapuolten välisessä tavarakaupassa ja tarvittaessa tällaisten kysymysten siirtäminen kauppakomitean käsiteltäviksi.

KOLMAS LUKU

KAUPAN SUOJAKEINOT

A JAKSO

POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET JA TASOITUSTOIMENPITEET

3.1 ARTIKLA

Yleiset määräykset

1.    Osapuolet vahvistavat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotka ovat GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan, polkumyynnin vastaisen sopimuksen ja tukisopimuksen mukaisia, ja soveltavat polkumyynnin vastaisia ja tasoitustoimenpiteitä tämän luvun määräysten mukaisesti.

2.    Osapuolet tunnustavat, että polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ja tasoitustoimenpiteitä voidaan väärinkäyttää kaupan estämiseksi, ja ovat yhtä mieltä siitä, että

a)    tällaisia toimenpiteitä käytettäessä olisi noudatettava täysin WTO:n vaatimuksia ja että niiden olisi perustuttava oikeudenmukaiseen ja avoimeen järjestelmään; ja

b)    olisi huolellisesti tarkasteltava sen osapuolen etuja, johon tällainen toimenpide kohdistuu.

j
3.    Tämän jakson soveltamista varten alkuperä on määritettävä osapuolten etuuskohteluun oikeuttamattomien alkuperäsääntöjen mukaisesti.

3.2 ARTIKLA

Avoimuus ja tiedonvaihto

1.    Kun osapuolen toimivaltaiset viranomaiset ovat ottaneet vastaan toisesta osapuolesta polkumyyntinä tapahtuvaa tuontia koskevan hakemuksen asianmukaisine asiakirjoineen ja viimeistään viisitoista päivää ennen tutkimuksen vireillepanoa, kyseisen osapuolen on kirjallisesti ilmoitettava toiselle osapuolelle hakemuksen vastaanottamisesta.

2.    Kun osapuolen toimivaltaiset viranomaiset ovat ottaneet vastaan toisesta osapuolesta tapahtuvaa tuontia koskevan tasoitustullihakemuksen asianmukaisine asiakirjoineen ja viimeistään viisitoista päivää ennen tutkimuksen vireillepanoa, kyseisen osapuolen on kirjallisesti ilmoitettava toiselle osapuolelle hakemuksen vastaanottamisesta ja tarjottava toiselle osapuolelle mahdollisuus neuvotella hakemuksesta sen toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jotta todellinen tilanne voitaisiin selkeyttää ja päästäisiin yhteisesti sovittuun ratkaisuun. Osapuolten on pyrittävä järjestämään tällaiset neuvottelut mahdollisimman pian tämän jälkeen.

3.    Osapuolten on varmistettava, että välittömästi mahdollisten väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja joka tapauksessa ennen lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoa ilmoitetaan täysimittaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla kaikki ne olennaiset tosiseikat ja näkökannat, joihin niiden päätös toimenpiteiden soveltamisesta pohjautuu. Tämä ei kuitenkaan rajoita polkumyynnin vastaisen sopimuksen 6 artiklan 5 kohdan ja tukisopimuksen 12 artiklan 4 kohdan soveltamista. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti, ja asianomaisille osapuolille on annettava riittävästi aikaa näkemystensä esittämiseen.

4.    Kullekin osapuolelle, jonka etua asia koskee, on tarjottava mahdollisuus tulla kuulluksi, jotta se voi esittää näkemyksiään kaupan suojakeinoja koskevien tutkimusten aikana.

3.3 ARTIKLA

Alhaisemman tullin sääntö

Jos osapuoli päättää määrätä polkumyynti- tai tasoitustullin, tällaisen tullin määrä ei saa ylittää polkumyyntimarginaalia tai tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen marginaalia ja sen olisi oltava marginaalia pienempi, jos tällainen alhaisempi tulli on riittävä kotimaiselle tuotannonalalle koituneen vahingon poistamiseksi.

3.4 ARTIKLA

Yleisen edun huomioon ottaminen

Osapuoli ei saa ottaa käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä tai tasoitustoimenpiteitä, jos tutkimuksen aikana käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan selvästi päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi yleisen edun vastaista. Yleisessä edussa on otettava huomioon kotimaisen tuotannonalan, tuojien ja niitä edustavien järjestöjen, edustavien käyttäjien ja edustavien kuluttajajärjestöjen tilanne, siinä määrin kuin ne ovat toimittaneet aiheeseen liittyviä tietoja tutkintaviranomaisille.

3.5 ARTIKLA

Kahdenvälisen riitojenratkaisun ja sovittelujärjestelmän ulkopuolelle jättäminen

Tämän jakson määräyksiin ei sovelleta neljättätoista (Riitojen ratkaiseminen) eikä viidettätoista lukua (Sovittelujärjestelmä)

B JAKSO

YLEISET SUOJATOIMENPITEET

3.6 ARTIKLA

Yleiset määräykset

1.    Kukin osapuoli säilyttää GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan, suojalausekesopimuksen ja maataloussopimuksen 5 artiklan mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa. Jollei tässä jaksossa toisin määrätä, tällä sopimuksella ei myönnetä osapuolille uusia oikeuksia eikä luoda uusia velvollisuuksia GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan ja suojalausekesopimuksen mukaisesti toteutettuihin toimiin nähden.

2.    Kumpikaan osapuoli ei saa samaan aikaan soveltaa samaan tavaraan

a)    kahdenvälistä suojatoimenpidettä; ja

b)    GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan ja suojalausekesopimuksen mukaista toimenpidettä.

3.    Tämän jakson soveltamista varten alkuperä on määritettävä osapuolten etuuskohteluun oikeuttamattomien alkuperäsääntöjen mukaisesti.

3.7 ARTIKLA

Avoimuus

1.    Sen estämättä, mitä 3.6 artiklassa (Yleiset määräykset) määrätään, osapuolen, joka panee vireille tutkimuksen tai aikoo toteuttaa suojatoimenpiteitä, on toisen osapuolen pyynnöstä ja sillä edellytyksellä, että asiaan liittyy kyseisen toisen osapuolen huomattava etu, välittömästi ja vähintään seitsemän päivää ennen tällaista vireillepanoa tai toimenpiteiden käyttöön ottoa annettava kirjallisesti kaikki olennaiset tiedot, jotka ovat johtaneet suojatoimenpidetutkimuksen vireillepanoon tai suojatoimenpiteiden käyttöön ottoon, tarvittaessa myös tutkimuksen alustavat ja lopulliset päätelmät. Tämä ei rajoita suojalausekesopimuksen 3.2 artiklan määräysten soveltamista.

2.    Suojatoimenpiteitä käyttöön ottaessaan osapuolet pyrkivät ottamaan ne käyttöön niiden kahdenväliseen kauppaan vähiten vaikuttavalla tavalla.

3.    Jos osapuoli katsoo edellä olevan 2 kohdan soveltamista varten, että lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöön oton oikeudelliset edellytykset täyttyvät, sen osapuolen, joka aikoo soveltaa tällaisia toimenpiteitä, on ilmoitettava tästä toiselle osapuolelle ja tarjottava mahdollisuus kahdenvälisiin neuvotteluihin. Jos tyydyttävään ratkaisuun ei päästä kolmenkymmenen päivän kuluessa ilmoituksesta, tuojaosapuoli voi hyväksyä lopullisesti suojatoimenpiteet. Neuvottelumahdollisuus olisi tarjottava toiselle osapuolelle myös näkemysten vaihtamista varten edellä 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista.

3.8 ARTIKLA

Kahdenvälisen riitojenratkaisun ja sovittelujärjestelmän ulkopuolelle jättäminen

Tämän jakson määräyksiin ei sovelleta neljättätoista (Riitojen ratkaiseminen) eikä viidettätoista lukua (Sovittelujärjestelmä)

C JAKSO

KAHDENVÄLINEN SUOJALAUSEKE

3.9 ARTIKLA

Määritelmät

Tässä jaksossa

a)    ’vakava haitta’ ja ’vakavan haitan uhka’ on tulkittava suojalausekesopimuksen 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti. Tätä varten suojalausekesopimuksen 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä soveltuvin osin; ja

b)    ’siirtymäkaudella’ tarkoitetaan kymmenen vuoden jaksoa tämän sopimuksen voimaantulosta.

3.10 ARTIKLA

Kahdenvälisten suojatoimenpiteiden soveltaminen

1.    Jos tämän sopimuksen mukaisen tullien alennuksen tai poiston seurauksena osapuolen alueelta peräisin olevaa tuotetta tuodaan toisen osapuolen alueelle sellaisina lisääntyneinä määrinä joko absoluuttisesti mitattuna tai suhteessa kansalliseen tuotantoon ja sellaisissa olosuhteissa, että tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa kotimaiselle tuotannonalalle, joka tuottaa kyseisen tuotteen kanssa samankaltaisia tai sen kanssa suoraan kilpailevia tuotteita, tuojaosapuoli voi ainoastaan siirtymäkauden aikana toteuttaa 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet tässä jaksossa vahvistettujen edellytysten ja menettelyiden mukaisesti.

2.    Tuojaosapuoli voi toteuttaa kahdenvälisen suojatoimenpiteen, jolla

a)    suspendoidaan kyseiseen tavaraan sovellettava liitteen 2-A mukainen tullin lisäalennus; tai

b)    korotetaan kyseisen tavaran tulli määrään, joka ei ylitä alempaa seuraavista:

i)    tavaraan sovellettava suosituimmuustullin määrä aikana, jona toimenpide toteutetaan; tai

ii)    2.6 artiklan (Tuontiin liittyvien tullien pienentäminen ja/tai poistaminen) 2 kohdan mukaisesti liitteeseen 2-A sisällytetyissä luetteloissa täsmennetty tullin perustaso.

3.11 ARTIKLA

Ehdot ja rajoitukset

1.    Osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti 2 kohdassa kuvatun tutkimuksen käynnistämisestä ja neuvoteltava toisen osapuolen kanssa niin paljon etukäteen ennen kahdenvälisen suojatoimenpiteen soveltamista kuin on käytännössä mahdollista, jotta voidaan

a)    tarkastella tästä tutkimuksesta saatavaa tietoa ja sitä, täyttyvätkö tässä artiklassa vahvistetut edellytykset;

b)    vaihtaa näkemyksiä toimenpiteestä ja sen soveltuvuudesta tämän jakson tavoitteisiin nähden, jotta voidaan 3.10 artiklan (Kahdenvälisten suojatoimenpiteiden soveltaminen) 1 kohdassa esitetyllä tavalla poistaa vakava haitta tai sen uhka kotimaiselle tuotannonalalle; ja

c)    vaihtaa alustavasti näkemyksiä korvauksesta 3.13 artiklan (Korvaus) mukaisesti.

2.    Osapuoli voi soveltaa kahdenvälistä suojatoimenpidettä vasta, kun sen toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet tutkimuksen suojalausekesopimuksen 3 artiklan ja 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti, ja tätä varten suojalausekesopimuksen 3 artikla ja 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohta liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä soveltuvin osin.

3.    Edellä 3.10 artiklassa (Kahdenvälisten suojatoimenpiteiden soveltaminen) tarkoitettua päätelmää ei tehdä, ellei tutkimus osoita objektiivisen näytön pohjalta, että toisesta osapuolesta tulevan tuonnin lisääntymisen ja vakavan haitan tai sen uhkan välillä on syy-yhteys. Tässä yhteydessä on otettava asianmukaisella tavalla huomioon muut tekijät, myös saman tuotteen tuonti muista maista.

4.    Kummankin osapuolen on varmistettava, että sen toimivaltaiset viranomaiset saattavat tällaiset mahdolliset tutkimukset päätökseen vuoden kuluessa niiden käynnistämispäivästä.

5.    Kumpikin osapuoli saa soveltaa 3.10 artiklan (Kahdenvälisten suojatoimenpiteiden soveltaminen) 1 kohdassa esitetyllä tavalla kahdenvälistä suojatoimenpidettä

a)    ainoastaan siinä määrin ja ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen vakavan haitan estämiseksi tai korjaamiseksi ja sopeutumisen helpottamiseksi;

b)    enintään kahden vuoden ajan, mistä poikkeuksena sen kestoa voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella, jos tuojaosapuolen toimivaltaiset viranomaiset määrittävät tässä artiklassa vahvistettujen menettelyiden mukaisesti, että toimenpide on edelleen tarpeen vakavan haitan estämiseksi tai korjaamiseksi ja sopeutumisen helpottamiseksi ja että on näyttöä siitä, että tuotannonala sopeutuu parhaillaan, sillä edellytyksellä, että suojatoimenpiteen soveltamisenkokonaiskesto, mihin sisältyvät sekä alkuperäinen soveltamisjakso että sen mahdolliset jatkamiset, on enintään neljä vuotta; tai

b)    enintään siirtymäkauden päättymiseen asti, ellei toinen osapuoli ole antanut suostumustaan.

6.    Toimenpidettä saa soveltaa saman tavaran tuontiin siirtymäkauden aikana, vasta kun on kulunut ajanjakso, joka on puolet siitä ajanjaksosta, jona suojatoimenpidettä aiemmin sovellettiin. Tässä tapauksessa ei sovelleta 3.13 artiklan (Korvaus) 3 kohtaa.

7.    Kun osapuoli päättää kahdenvälisen suojatoimenpiteen, tullin määrä on se, joka liitteeseen 2-A sisältyvien luetteloiden mukaisesti olisi ollut voimassa ilman kyseistä toimenpidettä.

3.12 ARTIKLA

Väliaikaiset toimenpiteet

1.    Kriittisissä olosuhteissa, joissa kaikki viivytykset aiheuttaisivat vaikeasti korjattavissa olevan vahingon, osapuoli voi soveltaa väliaikaisia suojatoimenpiteitä, kun alustavan määrityksen perusteella on ensin saatu selkeää näyttöä siitä, että toisesta osapuolesta peräisin olevien tavaroiden tuonti on lisääntynyt tämän sopimuksen mukaisen tullien alentamisen tai poistamisen seurauksena ja että tällainen tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa kotimaiselle tuotannonalalle. Väliaikaisten toimenpiteiden kesto on enintään 200 päivää, ja tänä aikana osapuolen on noudatettava 3.11 artiklan (Ehdot ja rajoitukset) 2 ja 3 kohdan vaatimuksia. Osapuolen on viipymättä maksettava takaisin kaikki tullien korotukset, jos 3.11 artiklan (Ehdot ja rajoitukset) 2 kohdassa kuvatun tutkimuksen perusteella ei voida päätellä, että 3.10 artiklan (Kahdenvälisten suojatoimenpiteiden soveltaminen) mukaiset vaatimukset täyttyvät. Kaikkien väliaikaisten toimenpiteiden kesto lasketaan osaksi 3.11 artiklan (Ehdot ja rajoitukset) 5 kohdan b alakohdassa määrättyä jaksoa.

2.    Jos osapuoli toteuttaa tilapäisen toimenpiteen tämän artiklan nojalla, sen on ilmoitettava tästä kirjallisesti toiselle osapuolelle ennen toimenpiteen toteuttamista ja käynnistettävä neuvottelut toisen osapuolen kanssa välittömästi, kun toimenpide toteutetaan.

3.13 ARTIKLA

Korvaus

1.    Väliaikaisia suojatoimenpiteitä soveltavan osapuolen on neuvoteltava toisen osapuolen kanssa, jotta voitaisiin yhdessä sopia soveltuvasta kauppaa vapauttavasta korvauksesta sellaisina myönnytyksinä, jotka kauppaan kohdistuvilta olennaisilta vaikutuksiltaan tai arvoltaan vastaavat niitä tulleja, joiden oletetaan koituvan suojatoimenpiteen seurauksena. Osapuolen on tarjottava mahdollisuus tällaisiin neuvotteluihin viimeistään 30 päivän kuluttua kahdenvälisen suojatoimenpiteen käyttöönotosta.

2.    Jos 1 kohdan mukaisissa neuvotteluissa ei päästä sopimukseen kauppaa vapauttavasta korvauksesta 30 päivän kuluessa neuvottelujen aloittamisesta, se osapuoli, jonka tavaroihin suojatoimenpidettä sovelletaan, voi suspendoida olennaisilta osin vastaavien myönnytysten soveltamisen siihen osapuoleen, joka soveltaa suojatoimenpidettä. Viejäosapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti vähintään 30 päivää ennen kuin myönnytys suspendoidaan tämän kohdan mukaisesti.

3.    Edellä 2 kohdassa tarkoitettua suspendointioikeutta ei saa käyttää suojatoimenpiteen ensimmäisten 24 voimassaolokuukauden aikana edellyttäen, että suojatoimenpide on tämän sopimuksen määräysten mukainen.

NELJÄS LUKU

KAUPAN TEKNISET ESTEET

4.1 ARTIKLA

Tavoitteet

Tämän luvun tavoitteena on helpottaa ja lisätä osapuolten välistä tavarakauppaa torjumalla, tunnistamalla ja poistamalla tarpeettomia esteitä kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen puitteissa.

4.2 ARTIKLA

Soveltamisala ja määritelmät

1.    Tätä lukua sovelletaan kaikkien kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteessä 1 määriteltyjen standardien, teknisten määräyksien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden valmisteluun, hyväksymiseen ja soveltamiseen, kun ne voivat vaikuttaa osapuolten väliseen tavarakauppaan, riippumatta tavaroiden alkuperästä.

2.    Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tätä lukua ei sovelleta seuraaviin:

a)    valtion elinten omia tuotanto- tai kulutusvaatimuksiaan varten laatimiin hankintaeritelmiin; tai

b)    tämän sopimuksen viidennen luvun piiriin kuuluviin terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, sellaisina kuin ne on määritelty terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen liitteessä A.

3.    Tähän lukuun sovelletaan kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteen 1 määritelmiä.

4.3 ARTIKLA

Kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen vahvistaminen

Osapuolet vahvistavat voimassa olevat kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa toisiaan kohtaan ja sopivat, että mainittu sopimus liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä soveltuvin osin.

4.4 ARTIKLA

Yhteistyö

1.    Osapuolten on vahvistettava yhteistyötään standardien, teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden alalla, jotta ne voisivat lisätä vastavuoroisesti toistensa järjestelmien tuntemusta ja helpottaa pääsyä toistensa markkinoille.

2.    Osapuolten on pyrittävä tunnistamaan ja kehittämään erityiskysymyksiin tai erityisaloille soveltuvia sääntely-yhteistyöaloitteita, joihin voi sisältyä seuraavia:

a)    teknisten määräysten valmistelua ja soveltamista sekä hyvää sääntelytapaa koskevien tietojen ja kokemusten vaihtaminen;

b)    teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden yksinkertaistaminen tarvittaessa;

c)    turhien erojen välttäminen teknisissä määräyksissä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä sekä työ, jolla pyritään lähentämään teknisiä määräyksiä kansainvälisiin standardeihin tai muuttamaan ne tällaisten standardien suuntaisiksi;

d)    metrologian, standardoinnin, testauksen, varmentamisen ja akkreditoinnin aloilla toimivien, osapuolten julkisten tai yksityisten organisaatioiden välisen yhteistyön edistäminen;

e)    asianmukaisen vuorovaikutuksen varmistaminen sääntelyviranomaisten välillä kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla siten, että osapuolen esittämät kyselyt siirretään oikean sääntelyviranomaisen käsiteltäviksi; ja

f)    tietojen vaihto aiheenmukaisilla alueellisilla ja monenvälisillä foorumeilla tapahtuneesta kehityksestä standardien, teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen alalla.

3.    Osapuolen on pyynnöstä harkittava asianmukaisesti toisen osapuolen tekemiä ehdotuksia, jotka koskevat tämän luvun mukaista yhteistyötä.

4.5 ARTIKLA

Standardit

1.    Osapuolet vahvistavat kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 4 artiklan 4.1 kohdan mukaiset velvollisuutensa, jotta varmistettaisiin, että niiden standardointielimet hyväksyvät kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteessä 3 olevat menettelyohjeet standardien laatimista, hyväksymistä ja soveltamista varten ja toimivat niiden mukaisesti.

2.    Jotta osapuolet voisivat yhdenmukaistaa standardinsa mahdollisimman laajalti, niiden on kannustettava omia standardointielimiään ja niitä alueellisia standardointielimiä, joiden jäseniä ne tai niiden standardointielimet ovat, tekemään yhteistyötä toisen osapuolen kyseistä aihetta käsittelevien elinten kanssa kansainvälisen standardointitoiminnan yhteydessä.

3.    Osapuolet sitoutuvat vaihtamaan tietoja

a)    standardien käytöstään teknisten määräysten tukena;

b)    toistensa standardointiprosesseista sekä kansainvälisten tai alueellisten standardien käytön laajuudesta niiden kansallisten standardien pohjana; ja

c)    osapuolen täytäntöön panemista standardointia koskevista yhteistyösopimuksista sillä edellytyksellä, että tiedot voidaan julkaista.

4.6 ARTIKLA

Tekniset määräykset

Osapuolet sopivat käyttävänsä mahdollisimman hyvin kaupan teknisiä esteitä koskevassa sopimuksessa säädettyä hyvää sääntelytapaa teknisten määräysten laatimisen, käyttöönoton ja soveltamisen osalta, ja

a)    ottavat huomioon kehittäessään teknistä määräystä muun muassa suunnitellun teknisen määräyksen vaikutukset sekä muut sellaiset saatavilla olevat sääntelyyn tai muuhun perustuvat vaihtoehdot ehdotetulle määräykselle, joilla voidaan saavuttaa osapuolen oikeutetut tavoitteet;

b)    käyttävät kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2 artiklan 2.4 kohdan mukaisesti asianmukaisia kansainvälisiä standardeja mahdollisimman laajalti pohjana teknisille määräyksilleen, paitsi silloin, kun tällaiset kansainväliset standardit olisivat tehoton tai sopimaton keino oikeutettujen tavoitteiden saavuttamiseen; selvittävät toisen osapuolen pyynnöstä syyt, joiden vuoksi tällaiset standardit on katsottu sopimattomiksi tai tehottomiksi tavoitteeseen nähden, kun niitä ei ole käytetty tällaisena toiminnan pohjana; ja

c)    kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2 artiklan 2.8 kohdan mukaisesti laatimaan tarvittaessa tekniset määräykset siten, että ne pohjautuvat tuotteen ominaisuuksia koskeviin vaatimuksiin eivätkä suunnittelu- tai kuvaaviin piirteisiin.

4.7 ARTIKLA

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt

1.    Osapuolet tunnustavat, että on olemassa laajalti välineitä, joilla helpotetaan vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden tulosten hyväksymistä; näitä ovat muun muassa seuraavat:

a)    tuojaosapuolen antama hyväksyntä toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutukselle;

b)    sopimukset toisen osapuolen alueella sijaitsevien laitosten toteuttamien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden tulosten vastavuoroisesta hyväksymisestä erityisten teknisten määräysten osalta;

c)    akkreditointimenettelyiden käyttäminen vaatimustenmukaisuuden arviointielinten hyväksymiseen;

d)    valtion nimeämät vaatimustenmukaisuuden arviointielimet, myös toisen osapuolen alueella sijaitsevien elinten osalta;

e)    toisen osapuolen alueella toteutettujen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden tulosten yksipuolinen tunnustaminen;

f)    kunkin osapuolen alueella sijaitsevien vaatimustenmukaisuuden arviointielinten väliset vapaaehtoiset järjestelyt; ja

g)    alueellisten tai kansainvälisten monenkeskisten tunnustamissopimusten sekä sellaisten järjestelyiden käyttäminen, joiden osapuolia osapuolet ovat.

2.    Osapuolet ottavat erityisesti huomioon nämä näkökohdat ja

a)    tehostavat näitä ja vastaavia mekanismeja koskevaa tietojenvaihtoaan, jotta voitaisiin helpottaa vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tulosten hyväksyntää;

b)    vaihtavat tietoja perusteista, joita käytetään valittaessa tiettyihin tuotteisiin soveltuvia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyitä, ja kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 5 artiklan 5.1.2 kohdan mukaisesti edellyttävät, että vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt eivät ole tarpeettoman tiukkoja tai että niitä ei sovelleta tarpeettoman tiukasti, jotta tuojaosapuoli saa kohtuullisen varmuuden siitä, että tuotteet ovat sovellettavien teknisten määräysten tai standardien mukaisia, ottaen huomioon riskit, joita vaatimusten vastaisuudesta aiheutuisi;

c)    vaihtavat tietoja akkreditointia koskevista toimintalinjoista ja tarkastelevat, miten parhaiten voitaisiin hyödyntää akkreditointia koskevia kansainvälisiä standardeja ja kansainvälisiä sopimuksia, joissa osapuolten akkreditointilaitokset ovat osallisina, esimerkiksi ILAC:n (International Laboratory Accreditation Co-operation) ja IAF:n (International Accreditation Forum) mekanismien kautta; ja

d)    varmistavat, jos jokin osapuoli on hyväksynyt useamman kuin kaksi vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosta suorittamaan ne vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt, joita tuotteen asettaminen markkinoille edellyttää, että talouden toimijat voivat vapaasti valita näiden laitosten välillä.

3.    Osapuolet vahvistavat uudelleen kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 5 artiklan 5.2.5 kohdan mukaiset velvollisuutensa, joiden mukaan tuotujen tuotteiden vaatimustenmukaisuuden pakollisesta arvioinnista perittävien maksujen on oltava tasapuolisia suhteessa vastaavien alkuperältään kansallisten tai muista maista peräisin olevien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista perittäviin maksuihin, kun otetaan huomioon viestintä-, kuljetus- ja muut kustannukset, jotka johtuvat hakijan tilojen ja vaatimustenmukaisuuden arviointielimen sijainnin eroista.

4.    Kumman tahansa osapuolen pyynnöstä osapuolet voivat päättää neuvottelujen aloittamisesta suunnitellakseen alakohtaisia aloitteita, joissa käsitellään vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden käyttämistä tai helpotetaan vaatimustenmukaisuuden arviointitulosten hyväksymistä kyseisille toimialoille soveltuvalla tavalla. Pyynnön esittävän osapuolen olisi tarjottava sen tueksi olennaista tietoa siitä, miten tällainen alakohtainen aloite helpottaisi osapuolten välistä kauppaa. Näissä neuvotteluissa voidaan käsitellä kaikkia 1 kohdassa kuvattuja välineitä. Jos osapuoli kieltäytyy tällaisesta toisen osapuolen esittämästä pyynnöstä, sen on pyynnöstä selvitettävä syynsä.

4.8 ARTIKLA

Avoimuus

Osapuolet vahvistavat kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen mukaiset avoimuusvelvoitteensa, jotka koskevat standardien, teknisten määräyksien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden valmistelua, hyväksymistä ja soveltamista, ja sopivat seuraavasta:

a)    ne ottavat asianmukaisesti huomioon toisen osapuolen näkemykset, kun osa teknisten määräysten laadintaprosessia on avoin julkiselle kuulemiselle, ja tarjoavat toiselle osapuolelle ja toisen osapuolen henkilöille, joiden etua asia koskee, syrjimättömästi kohtuulliset mahdollisuudet esittää huomautuksia;

b)    antaessaan kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2 artiklan 2.9 kohdan mukaisesti ilmoituksia ne varaavat toiselle osapuolelle vähintään 60 päivää aikaa ilmoituksen antamisesta esittää ehdotusta koskevia kirjallisia huomautuksia, ja ottavat aina, kun se on käytännössä mahdollista, asianmukaisesti huomioon kohtuulliset pyynnöt, jotka koskevat huomautusten esittämiseen varatun ajan jatkamista;

c)    ne varaavat riittävästi aikaa teknisten määräysten julkaisun ja niiden voimaantulon välille, jotta toisen osapuolen talouden toimijat voivat sopeutua määräyksiin, lukuun ottamatta kiireellisiä turvallisuuteen, terveyteen, ympäristön suojeluun tai kansalliseen turvallisuuteen liittyviä ongelmia tai niiden uhkaa; ja

d)    ne tarjoavat toiselle osapuolelle tai sen talouden toimijoille voimassa olevia teknisiä määräyksiä, standardeja ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyitä koskevaa tietoa (esimerkiksi julkisen www-sivuston avulla, jos käytössä) sekä tarvittaessa viipymättä niiden pyynnöstä saatavilla olevia kirjallisia ohjeita teknisten määräysten noudattamisesta.

4.9 ARTIKLA

Markkinavalvonta

Osapuolet sitoutuvat vaihtamaan tietoja markkinavalvonnasta ja täytäntöönpanotoiminnasta.

4.10 ARTIKLA

Merkinnät

1.    Osapuolet panevat merkille kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteessä 1 olevan 1 kohdan määräykset, joiden mukaan tekninen määräys voi sisältää tai käsitellä yksinomaan merkintöihin liittyviä vaatimuksia, ja hyväksyvät, että sellaisten teknisten määräyksiensä osalta, jotka sisältävät pakollisia merkintöjä, ne varmistavat, että niitä ei ole laadittu siten, että niiden avulla tai vaikutuksesta luodaan tarpeettomia esteitä kansainväliselle kaupalle, eikä niiden pitäisi olla rajoittavampia kuin mikä on tarpeen oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi, kuten kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2 artiklan 2.2 kohdassa mainitaan.

2.    Osapuolet sopivat, että toisen osapuolen vaatiessa tuotteiden pakollista merkintää

a)    osapuoli pyrkii vaatimaan ainoastaan sellaisia merkintöjä, jotka ovat merkityksellisiä tuotteen kuluttajien tai käyttäjien kannalta tai tarpeen osoittamaan, että tuote vastaa pakollisia vaatimuksia;

b)    osapuoli voi täsmentää merkinnöissä annettavat tiedot ja edellyttää tiettyjen sääntelyvaatimusten täyttämistä merkintöjen kiinnittämistä varten mutta ei saa vaatia merkintöjen ennakkohyväksyntää tai -sertifiointia sen markkinoilla tapahtuvan tuotteiden myynnin edellytyksenä, ellei tätä katsota tarpeelliseksi ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle aiheutuvan riskin vuoksi;

c)    kun osapuoli edellyttää, että talouden toimijat käyttävät yksilöllistä tunnusnumeroa, sen on varmistettava, että tällainen numero myönnetään kyseisille talouden toimijoille viipymättä ja syrjimättömästi;

d)    edellyttäen, että ne eivät ole harhaanjohtavia, ristiriitaisia tai sekaannusta aiheuttavia suhteessa tavaroiden tuojaosapuolessa vaadittaviin tietoihin, osapuolet sallivat

i)    tavaroiden tuojaosapuolessa vaadittavan kielen lisäksi muilla kielillä annettavat tiedot;

ii)    kansainvälisesti hyväksytyt nimikkeistöt, kuvat, symbolit tai grafiikan;

iii)    tavaroiden tuojaosapuolessa vaadittavien tietojen lisäksi annettavat lisätiedot;

e)    osapuoli hyväksyy, että merkinnät, myös uudelleenmerkinnät ja merkintöjen korjaukset, tehdään tarvittaessa tuojaosapuolen hyväksytyissä tiloissa (esimerkiksi tuontipaikan tullivarastoissa) ennen tuotteen jakelua ja myyntiä vaihtoehtona alkuperäpaikassa tehdyille merkinnöille, ellei tällaisten merkintöjen tekemistä alkuperäpaikassa edellytetä kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä; ja

f)    osapuolen on pyrittävä hyväksymään ei-pysyvät tai irrotettavat merkinnät tai merkinnät, jotka ovat tuotteeseen liitetyssä aineistossa eivätkä fyysisesti tuotteeseen kiinnitettyinä, kun osapuoli katsoo, että tämä ei vaaranna kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen mukaisia oikeutettuja tavoitteita.

3.    Rajoittamatta osapuolten WTO-sopimuksen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita 2 kohtaa sovelletaan maataloustuotteisiin, teollisuustuotteisiin ja jalostettuihin maataloustuotteisiin, juomat ja väkevät alkoholijuomat mukaan luettuina.

4.11 ARTIKLA

Yhteyspisteet

Jäljempänä olevan 13.4 artiklan (Tiedustelut ja yhteyspisteet) mukaisesti nimettyjen yhteyspisteiden tehtäviä ovat seuraavat:

a)    valvoa tämän luvun täytäntöönpanoa ja hallinnointia;

b)    käsitellä ripeästi kumman tahansa osapuolen esiin tuomat, standardien, teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden laatimiseen, käyttöönottoon, soveltamiseen tai täytäntöönpanoon liittyvät kysymykset;

c)    tehostaa standardien, teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden kehittämiseen ja parantamiseen liittyvää yhteistyötä;

d)    vaihtaa tietoja standardeista, teknisistä määräyksistä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä;

e)    helpottaa tarvittaessa yhteistyötoimia 4.4 artiklan (Yhteistyö) 2 kohdan mukaisesti; ja

f)    järjestää erityistyöryhmien perustaminen kumman tahansa osapuolen pyynnöstä, jotta voidaan tarkastella osapuolten välisen kaupan helpottamiskeinoja.

4.12 ARTIKLA

Loppumääräykset

1.    Osapuolet voivat neuvotella kaikista tätä lukua koskevista täytäntöönpanojärjestelyistä 16.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) nojalla perustetussa tavarakauppakomiteassa. Mainitun komitean päätöksellä osapuolet voivat hyväksyä kaikki tähän tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet.

2.    Osapuolet ovat tehneet lisäsitoumuksia, jotka koskevat alakohtaisia tavaroihin kohdistuvia muita kuin tariffitoimenpiteitä, liitteessä 4-A ja sen lisäyksissä esitetyn mukaisesti.

VIIDES LUKU

TERVEYS- JA KASVINSUOJELUTOIMET

5.1 ARTIKLA

Tavoitteet

Tämän luvun tavoitteena on

a)    suojella ihmisten, eläinten tai kasvien elämää ja terveyttä osapuolten alueella ja helpottaa osapuolten välistä kauppaa terveys- ja kasvinsuojelutoimien alalla;

b)    tehdä yhteistyötä terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen täytäntöönpanon jatkamiseksi; ja

c)    tarjota välineet viestinnän ja yhteistyön kehittämiseen sekä sellaisten kysymysten ratkaisemiseen, jotka liittyvät osapuolten väliseen kauppaan vaikuttaviin terveys- ja kasvinsuojelutoimiin.

5.2 ARTIKLA

Soveltamisala

1.    Tätä lukua sovelletaan kaikkiin osapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, jotka voivat suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan.

2.    Tätä lukua sovelletaan myös osapuolten yhteistyöhön eläinten hyvinvointiin liittyvissä osapuolten yhteistä etua koskevissa asioissa.

3.    Tämän luvun määräykset eivät vaikuta kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen nojalla osapuolille kuuluviin oikeuksiin sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka eivät kuulu tämän luvun piiriin.

5.3 ARTIKLA

Määritelmät

Tässä luvussa

1.    sovelletaan terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen liitteessä A esitettyjä määritelmiä.

2.    Osapuolet voivat sopia muista määritelmistä tämän luvun soveltamista varten ottaen huomioon merkittävien kansainvälisten järjestöjen sanastot ja määritelmät; näitä ovat Codex Alimentarius -komissio, jäljempänä ’Codex Alimentarius’, Kansainvälinen eläintautivirasto, jäljempänä ’OIE’, sekä kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen, jäljempänä ’IPPC’, mukaiset sanastot ja määritelmät.

5.4 ARTIKLA

Oikeudet ja velvollisuudet

Osapuolet säilyttävät terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa.

5.5 ARTIKLA

Toimivaltaiset viranomaiset

Tämän luvun täytäntöönpanosta vastaavat osapuolten toimivaltaiset viranomaiset annetaan liitteessä 5-A. Osapuolet ilmoittavat toisilleen kaikista kyseisten toimivaltaisten viranomaisten muutoksista.

5.6 ARTIKLA

Yleiset periaatteet

Pannessaan täytäntöön tätä lukua osapuolet

a)    varmistavat terveys- ja kasvinsuojelutoimien johdonmukaisuuden terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen 3 artiklassa vahvistettuihin periaatteisiin nähden;

b)    eivät käytä terveys- ja kasvinsuojelutoimia luomaan perusteettomia kaupan esteitä;

c)    varmistavat, että tämän luvun mukaisesti vahvistetut menettelyt toteutetaan ja saatetaan päätökseen ilman aiheetonta viivästystä ja että tällaisia menettelyitä ei sovelleta tavalla, joka merkitsisi mielivaltaista tai perusteetonta syrjintää sellaisten osapuolten välillä, joissa vallitsevat samankaltaiset olosuhteet; ja

d)    eivät käytä edellä c alakohdassa tarkoitettuja menettelyitä tai mitään lisätietopyyntöjä viivyttääkseen ilman tieteellistä ja teknistä perustetta pääsyä markkinoilleen.

5.7 ARTIKLA

Tuontiin liittyvät vaatimukset

1.    Osapuolen tuontia koskevia vaatimuksia on sovellettava toisen osapuolen koko alueeseen.

2.    Viejäosapuolen on varmistettava, että tuojaosapuolen alueelle vietävät tuotteet täyttävät tuojaosapuolen terveys- ja kasvinsuojeluvaatimukset.

3.    Tuojaosapuolen on varmistettava, että sen tuontiedellytyksiä sovelletaan viejäosapuolesta tuotuihin tuotteisiin oikein suhteutettuna ja syrjimättömästi.

4.    Viejäosapuolesta tuotuja tuotteita koskevista menettelyistä perittävien maksujen on oltava tasapuolisia verrattuna vastaavista kotimaisista tuotteista veloitettaviin maksuihin, eivätkä ne saa olla suurempia kuin tarjottujen palvelujen tosiasialliset kustannukset.

5.    Tuojaosapuolella on oikeus toteuttaa tuontitarkastuksia viejäosapuolesta tuotuihin tuotteisiin terveys- ja kasvinsuojelutoimien täytäntöön panemista varten.

6.    Viejäosapuolesta tuotuihin tuotteisiin tehtyjen tuontitarkastusten on perustuttava tällaiseen tuontiin liittyvään terveys- ja kasvinsuojeluriskiin. Tarkastukset on tehtävä ilman tarpeetonta viivytystä ja siten, että niiden vaikutus osapuolten väliseen kauppaan on mahdollisimman vähäinen.

7.    Tuojaosapuolen on tarjottava viejäosapuolen saataville jälkimmäisen pyynnöstä tiedot viejäosapuolen tuotteisiin kohdistuneiden tuontitarkastusten toteuttamistiheydestä. Tuojaosapuoli voi tarvittaessa muuttaa lähetyksiä koskevien fyysisten tarkastusten tiheyttä seuraavien seikkojen seurauksena: i) tarkastukset, ii) tuontitarkastukset tai iii) osapuolten keskinäiset sopimukset, tässä luvussa säädetyt neuvottelut mukaan luettuina.

8.    Jos tuontitarkastuksissa ilmenee, että tuotteet eivät ole tuojaosapuolen soveltamien tuontivaatimusten mukaisia, kaikkien tuojaosapuolen toteuttamien toimien olisi oltava oikeasuhteisia vaatimustenvastaisen tuotteen tuontiin liittyvään terveys- ja kasvinsuojeluriskiin nähden.

5.8 ARTIKLA

Tarkastukset

1.    Jotta voidaan luoda ja ylläpitää luottamusta tämän luvun tehokkaaseen täytäntöönpanoon, tuojaosapuolella on oltava oikeus toteuttaa tarkastuksia aina, myös

a)    viejäosapuoleen tehtävillä tarkastuskäynneillä, jotta viejäosapuolen toimivaltaisten viranomaisten tarkastus- ja sertifiointijärjestelmän kaikki osat voidaan tarkastaa Codex Alimentariuksen, OIE:n ja IPPC:n soveltuvien kansainvälisten standardien, ohjeiden ja suositusten mukaisesti; ja

b)    pyytämällä viejäosapuolelta tietoja sen tarkastus- ja sertifiointijärjestelmästä ja saamalla järjestelmässä toteutetun valvonnan tulokset.

2.    Tuojaosapuolen on jaettava viejäosapuolen kanssa 1 kohdan nojalla tehtyjen tarkastusten tulokset ja päätelmät. Tuojaosapuoli voi julkaista tällaiset tulokset.

3.    Kun tuojaosapuoli päättää suorittaa tarkastuskäynnin viejäosapuolen alueelle, käynnistä on ilmoitettava viejäosapuolelle vähintään 60 kalenteripäivää ennen kuin kyseinen tarkastus suoritetaan paitsi silloin, kun kyseessä on hätätapaus tai jos osapuolet toisin sopivat. Osapuolten on sovittava kaikista tällaiseen tarkastuskäyntiin tehtävistä muutoksista.

4.    Toisen osapuolen toimivaltaisten viranomaisten koko tarkastus- ja sertifiointijärjestelmän tai tällaisen järjestelmän osan sekä yksittäisten laitosten tarkastuskäynnistä koituneista kuluista vastaa tuojaosapuoli.

5.    Tuojaosapuolen on toimitettava viejäosapuoleen tehtyä tarkastuskäyntiä koskevat tiedot kirjallisesti 60 kalenteripäivän kuluessa. Viejäosapuolella on mahdollisuus 45 kalenteripäivän kuluessa esittää huomautuksensa näistä tiedoista. Viejäosapuolen esittämät huomautukset liitetään ja tarvittaessa sisällytetään lopulliseen tulosasiakirjaan.

6.    Sen estämättä, mitä 5 kohdassa määrätään, tuojaosapuolen on ilmoitettava mahdollisimman nopeasti viejäosapuolelle ja joka tapauksessa kymmenen kalenteripäivän kuluessa tarkastuksen päättymisestä, jos tarkastuksen aikana on havaittu merkittävä ihmisten, eläinten tai kasvien elämää ja terveyttä koskeva riski.

5.9 ARTIKLA

Kaupan helpottaminen

1.    Jos tuojaosapuoli edellyttää paikalla tehtävää tarkastusta antaakseen luvan viejäosapuolesta tapahtuvaa tietyn eläinperäisen tuoteluokan tai tiettyjen eläinperäisten tuoteluokkien tuontia varten, sovelletaan seuraavia:

a)    tarkastuksessa arvioidaan viejäosapuolen tarkastus- ja sertifiointijärjestelmää 5.8 artiklan (Tarkastukset) mukaisesti ja otetaan huomioon kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, jotka viejäosapuoli on pyynnöstä toimittanut; ja

b)    jos viejäosapuolen tarkastus- ja sertifiointijärjestelmää koskevan tarkastuksen tulos on tyydyttävä, tuojaosapuolen on ilmoitettava tarkastuksen myönteisestä tuloksesta kirjallisesti viejäosapuolelle. Tässä tapauksessa voidaan antaa myös tieto siitä, että tuojaosapuoli on antanut tai antaa luvan tietyn tuoteluokan tai tiettyjen tuoteluokkien tuontiin; tai

c)    jos viejäosapuolen tarkastus- ja sertifiointijärjestelmää koskevan tarkastuksen tulos ei ole tyydyttävä, tuojaosapuolen on ilmoitettava tarkastuksen tuloksesta kirjallisesti viejäosapuolelle. Tällaisessa tapauksessa tietoihin on sisällyttävä yksi seuraavista:

i)    edellytykset, myös viejäosapuolen tarkastus- ja sertifiointijärjestelmää koskevat, jotka viejäosapuolen on vielä täytettävä, jotta tuojaosapuoli myöntää luvan tietyn eläinperäisen tuoteluokan tai tiettyjen eläinperäisten tuoteluokkien tuontiin;

ii)    viittaus siihen, että tiettyjen eläinperäisiä tuotteita käsittelevien laitosten voidaan antaa harjoittaa vientiä tuojaosapuoleen sillä edellytyksellä, että ne täyttävät 5.7 artiklan (Tuontiin liittyvät vaatimukset) sovellettavat tuontia koskevat vaatimukset; tai

iii)    ilmoitus siitä, että tuojaosapuoli ei ole antanut lupaa tietyn tuoteluokan tai tuoteluokkien tuotteiden tuontiin viejäosapuolesta.

2.    Jos tuojaosapuoli on antanut luvan edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tietyn eläinperäisen tuoteluokan tai tuoteluokkien tuontiin, viejäosapuolen on ilmoitettava tuojaosapuolelle luettelo niistä yksittäisistä laitoksista, jotka täyttävät tuojaosapuolen vaatimukset, erityisesti 5.7 (Tuontiin liittyvät vaatimukset) ja 5.8 artiklan (Tarkastukset) mukaisesti. Lisäksi

a)    tuojaosapuolen on viejäosapuolen pyynnöstä hyväksyttävä liitteessä 5-B olevassa 3 kohdassa tarkoitettuja yksittäisiä laitoksia, jotka sijaitsevat viejäosapuolen alueella, ilman yksittäisten laitosten ennakkotarkastusta. Kun viejäosapuoli pyytää tuojaosapuolen hyväksyntää, sen on toimitettava kaikki tuojaosapuolen edellyttämät tiedot, jotta varmistetaan sovellettavien vaatimusten mukaisuus, myös 5.7 artiklassa (Tuontiin liittyvät vaatimukset) vahvistetut. Tuojaosapuolen hyväksynnän on oltava liitteessä 5-B vahvistettujen edellytysten mukainen, ja se on rajattava niihin tuoteluokkiin, joiden tuonti on sallittua;

b)    kun 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut yksittäiset laitokset on hyväksytty, tuojaosapuolen on toteutettava tarvittavat lainsäädännölliset tai hallinnolliset toimenpiteet oikeudellisten ja hallinnollisten menettelyidensä mukaisesti, jotta tuonti olisi mahdollista 40 kalenteripäivän kuluttua siitä, kun se on saanut viejäosapuolen pyynnön, johon on liitetty tuojaosapuolen edellyttämät tiedot, joilla taataan sovellettavien vaatimusten, myös 5.7 artiklan (Tuontiin liittyvät vaatimukset), mukaisuus; ja

c)    tuojaosapuolen on ilmoitettava viejäosapuolelle kaikkien 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen yksittäisten laitosten hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja tarvittaessa hylkäämisen syistä.

5.10 ARTIKLA

Eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät toimenpiteet

1.    Osapuolet tunnustavat käsitteinä tuholaisista tai taudeista vapaat alueet sekä alueet, joissa esiintyy vain vähän tuholaisia tai tauteja, terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen sekä OIE:n ja IPPC:n standardien, suuntaviivojen tai suositusten mukaisesti. Jäljempänä 5.15 artiklassa (Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä komitea) tarkoitettu terveys- ja kasvinsuojelukomitea voi määritellä tarkemmin tällaisten alueiden tunnustamisessa käytettävän menettelyn, myös menettelyn sellaisten alueiden tunnustamiseksi, joilla on tapahtunut taudinpurkaus, ottaen huomioon terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen määräykset sekä OIE:n ja IPPC:n asiaa koskevat standardit, suuntaviivat tai suositukset.

2.    Määrittäessään tuholaisista tai taudeista vapaita alueita tai alueita, joilla esiintyy vain vähän tuholaisia tai tauteja, osapuolten on otettava huomioon sellaiset tekijät kuten maantieteellinen sijainti, ekosysteemit, epidemiologinen seuranta sekä terveys- ja kasvinsuojeluvalvonnan tehokkuus tällaisilla alueilla.

3.    Osapuolten on rakennettava tiivis yhteistyö tuholaisista tai taudeista vapaiden alueiden ja niiden alueiden, joissa esiintyy vain vähän tuholaisia ja tauteja, määritystä varten tavoitteenaan saavuttaa luottamus toisen osapuolen noudattamiin menettelyihin tällaisten alueiden määrityksessä. Hyväksyessään viejäosapuolen tekemän tällaisten alueiden määrittelyn tuojaosapuolen on periaatteessa käytettävä oman määrityksensä pohjana viejäosapuolen toimittamia tietoja viejäosapuolta tai sen osia koskevasta eläinten tai kasvien terveystilanteesta terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen, OIE:n ja IPPC:n standardien, suuntaviivojen tai suositusten mukaisesti.

4.    Jos tuojaosapuoli ei hyväksy viejäosapuolen tekemää määrittelyä, sen on ilmoitettava syyt tähän ja oltava valmis neuvottelemaan asiasta.

5.    Viejäosapuoli, joka väittää, että sen alueilla on tuholaisista tai taudeista vapaita alueita tai alueita, joissa tuholaisia tai tauteja esiintyy vain vähän, antaa olennaiset todisteet tästä, jotta se voi puolueettomasti osoittaa tuojaosapuolelle, että tapauksen mukaan tällaiset alueet ovat tuholaisista tai taudeista vapaita alueita taikka alueita, joissa tuholaisia tai tauteja esiintyy vain vähän, ja että ne todennäköisesti pysyvät tällaisina. Tätä varten tuojaosapuolelle on tämän pyynnöstä annettava kohtuullinen mahdollisuus suorittaa tarkastuksia, kokeita ja muita asianmukaisia menettelyjä.

6.    Osapuolet tunnustavat OIE:n lohkomisperiaatteen ja IPPC:n tuholaisista vapaiden tuotantopaikkojen periaatteen. Jäljempänä 5.15 artiklassa (Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä komitea) tarkoitettu terveys- ja kasvinsuojelukomitea arvioi kaikki OIE:n ja IPPC:n suositukset, jotka mahdollisesti annetaan tästä asiasta, ja voi niiden mukaisesti antaa suosituksia.

5.11 ARTIKLA

Avoimuus ja tietojen vaihto

1.    Osapuolet

a)    pyrkivät kauppaan sovellettavien terveys- ja kasvinsuojelutoimien avoimuuteen, erityisesti toisesta osapuolesta tulevaan tuontiin sovellettavien 5.7 artiklan (Tuontiin liittyvät vaatimukset) mukaisten toimenpiteiden osalta;

b)    tehostavat vastavuoroisesti toistensa terveys- ja kasvinsuojelutoimien ja niiden soveltamisen tuntemusta;

c)    vaihtavat tietoja terveys- ja kasvinsuojelutoimien suunnitteluun ja soveltamiseen liittyvistä seikoista, myös saatavilla olevasta uudesta tieteellisestä näytöstä, joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan, jotta niiden kielteiset vaikutukset kauppaan voidaan minimoida;

d)    ilmoittavat osapuolen pyynnöstä viidentoista kalenteripäivän kuluessa tuontivaatimuksista, joita sovelletaan tiettyjen tuotteiden tuontiin; ja

e)    ilmoittavat osapuolen pyynnöstä viidentoista kalenteripäivän kuluessa edistymisestä, jota on saavutettu tiettyjen tuotteiden tuontia koskevan lupahakemuksen osalta.

2.    Osapuolet nimeävät 13.4 artiklan (Tiedustelut ja yhteyspisteet) 1 kohdan mukaisesti yhteyspisteet, jotka ovat vastuussa edellä olevan 1 kohdan mukaisesta tiedottamisesta. Tiedot lähetetään postitse, faksilla tai sähköpostilla. Sähköpostilla toimitettavat tiedot voidaan allekirjoittaa sähköisesti, ja niitä lähetetään ainoastaan yhteyspisteiden välillä.

3.    Kun 1 kohdan mukaiset tiedot on tarjottu WTO:n saataville sen sääntöjen ja menettelyiden mukaisesti annetulla ilmoituksella tai kun edellä tarkoitetut tiedot on tuotu saataville osapuolten virallisilla, julkisilla ja maksuttomilla www-sivustoilla, tietojenvaihdon katsotaan tapahtuneen.

4.    Kaikki tämän luvun mukaiset ilmoitukset on tehtävä 2 kohdassa tarkoitettuihin yhteyspisteisiin.

5.12 ARTIKLA

Neuvottelut

1.    Kukin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti kahden kalenteripäivän kuluessa kaikista vakavista tai merkittävistä ihmisten, eläinten tai kasvien elämään tai terveyteen kohdistuvista riskeistä, myös elintarvikkeisiin liittyvistä kriisitilanteista.

2.    Jos osapuoli on vakavasti huolissaan ihmisten, eläinten tai kasvien elämään tai terveyteen kohdistuvista riskeistä, jotka liittyvät kaupan kohteena oleviin tuotteisiin, tilanteesta on pyynnöstä neuvoteltava mahdollisimman pian. Tässä tapauksessa kunkin osapuolen on pyrittävä antamaan kaikki tarvittavat tiedot ajoissa, jotta kaupan häiriöt voidaan välttää.

3.    Edellä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut neuvottelut voidaan järjestää sähköpostitse tai video- tai puhelinneuvotteluna. Pyynnön esittävä osapuoli vastaa neuvottelujen pöytäkirjan laatimisesta.

5.13 ARTIKLA

Hätätoimenpiteet

1.    Jos ihmisten, eläinten tai kasvien elämään tai terveyteen kohdistuu vakava riski, tuojaosapuoli voi toteuttaa ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelun kannalta välttämättömiä toimenpiteitä ilman ennakkoilmoitusta. Osapuolten välisessä kuljetuksessa olevien lähetysten osalta tuojaosapuoli harkitsee sopivinta ja kohtuullisinta ratkaisua välttääkseen tarpeetonta kaupan häiriötä.

2.    Toimenpiteet toteuttava osapuoli ilmoittaa asiasta toiselle osapuolelle mahdollisimman pian ja viimeistään 24 tunnin kuluessa toimenpiteen käyttöönotosta. Kumpikin osapuoli voi pyytää kaikkia terveys- ja kasvinsuojelutilanteeseen ja toteutettuihin toimenpiteisiin liittyviä tietoja. Toisen osapuolen on vastattava pyyntöön heti, kun pyydetyt tiedot ovat saatavilla.

3.    Osapuolet neuvottelevat tilanteesta kumman tahansa osapuolen pyynnöstä ja tämän luvun 5.12 artiklan (Neuvottelut) määräysten mukaisesti 15 kalenteripäivän kuluessa ilmoituksesta. Neuvottelut käydään kaupankäynnin tarpeettomien häiriöiden välttämiseksi. Osapuolet voivat harkita erilaisia vaihtoehtoja toimenpiteiden toteuttamisen helpottamiseksi tai niiden korvaamiseksi.

5.14 ARTIKLA

Vastaavuus

1.    Osapuolet voivat 4–7 kohdan mukaisesti tunnustaa toimialaan tai toimialan osaan sovellettavien yksittäisten toimenpiteiden ja/tai toimenpidekokonaisuuksien ja/tai järjestelmien vastaavuuden. Vastaavuuden tunnustamista sovelletaan osapuolten väliseen eläinten ja eläinperäisten tuotteiden, kasvien ja kasviperäisten tuotteiden tai soveltuvin osin näihin liittyvien tuotteiden kauppaan.

2.    Jos vastaavuutta ei ole tunnustettu, kauppa tapahtuu tuojaosapuolen asettamien edellytysten mukaisesti, jotta sen tarkoituksenmukainen suojataso toteutuu.

3.    Vastaavuuden tunnustaminen edellyttää, että arvioidaan ja hyväksytään

a)    lainsäädäntöön, standardeihin ja menettelyihin sisältyvät nykyiset terveys- ja kasvinsuojelutoimet, myös tarkastus- ja sertifiointijärjestelmään liittyvä valvonta, joilla varmistetaan, että viejäosapuolen ja tuojaosapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimet täyttyvät;

b)    toimivaltaisten viranomaisten asiakirjoin vahvistettu rakenne, toimivalta, virkatie, toimintatavat ja käytettävissä olevat resurssit; ja

c)    toimivaltaisen viranomaisen toimintakyky suhteessa valvontaohjelmiin ja vakuuksiin.

4.    Arvioinnissaan osapuolet ottavat huomioon jo saadut kokemukset.

5.    Tuojaosapuoli tunnustaa viejäosapuolen terveys- tai kasvinsuojelutoimenpiteen vastaavuuden, jos viejäosapuoli osoittaa puolueettomasti, että sen toimenpide vastaa tuojaosapuolen tarkoituksenmukaisen suojan tasoa. Tätä varten tuojaosapuolelle on tämän pyynnöstä annettava kohtuullinen mahdollisuus suorittaa tarkastuksia, kokeita ja muita asianmukaisia menettelyjä.

6.    Osapuolet ottavat vastaavuuden tunnistamisessa huomioon Codex Alimentariuksen, OIE:n, IPPC:n ja terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevän WTO-komitean ohjeet.

7.    Kun vastaavuus on tunnustettu, osapuolet voivat lisäksi sopia yksinkertaistetusta virallisen terveystodistuksen tai kasvien terveystodistuksen mallista, jota edellytetään tuontiin tarkoitettujen eläinten ja eläinperäisten tuotteiden, kasvien ja kasviperäisten tuotteiden tai muiden näihin liittyvien tuotteiden jokaista lähetystä varten.

5.15 ARTIKLA

Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä komitea

1.    Jäljempänä olevan 16.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) nojalla perustettuun terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevään komiteaan, jäljempänä ’terveys- ja kasvinsuojelukomitea’, kuuluu osapuolten toimivaltaisten viranomaisten edustajia.

2.    Terveys- ja kasvinsuojelukomitea kokoontuu vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta. Tämän jälkeen se kokoontuu vähintään kerran vuodessa tai osapuolten sopimuksen mukaan. Terveys- ja kasvinsuojelukomitea vahvistaa työjärjestyksensä ensimmäisessä kokouksessaan. Se voi kokoontua henkilökohtaisesti, puhelin- tai videokokouksena tai muilla keinoin, joista osapuolet sopivat.

3.    Terveys- ja kasvinsuojelukomitea voi perustaa osapuolten asiantuntijoista koostuvia teknisiä työryhmiä, jotka tunnistavat ja käsittelevät teknisiä ja tieteellisiä kysymyksiä, joita nousee esiin tämän luvun alalla, ja tarkastelevat mahdollisuuksia lisäyhteistyöhön osapuolten yhteistä etua koskevissa terveys- ja kasvinsuojeluasioissa. Kun tarvitaan lisäasiantuntemusta, näiden ryhmien jäseniksi voidaan ottaa myös muita kuin osapuolten edustajia.

4.    Terveys- ja kasvinsuojelukomitea voi käsitellä mitä tahansa tämän luvun tehokkaaseen soveltamiseen liittyvää asiaa. Sillä on erityisesti seuraavat vastuualueet ja tehtävät:

a)    laatia tämän luvun, sen liitteet mukaan luettuina, täytäntöönpanon edellyttämiä menettelyitä tai järjestelyitä;

b)    seurata tämän luvun määräysten täytäntöönpanoa; ja

c)    tarjota keskustelufoorumi tiettyjen terveys- tai kasvinsuojelutoimien soveltamisesta johtuvien ongelmien käsittelyä varten kumpaakin osapuolta tyydyttävien vaihtoehtojen löytämiseksi. Tässä tapauksessa komitea kutsutaan osapuolen pyynnöstä koolle kiireellisesti neuvottelujen käymistä varten. Tällaiset neuvottelut eivät rajoita neljännentoista (Riitojen ratkaiseminen) eivätkä viidennentoista luvun (Sovittelujärjestelmä) mukaisia osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia.

5.    Terveys- ja kasvinsuojelukomitea vaihtaa tietoja, osaamista ja kokemuksia eläinten hyvinvoinnin alalla, jotta voidaan edistää eläinten hyvinvointia koskevaa yhteistyötä osapuolten välillä.

6.    Osapuolet voivat terveys- ja kasvinsuojelukomitean päätöksellä hyväksyä suosituksia ja päätöksiä, jotka liittyvät tuonnille myönnettäviin lupiin, tiedonvaihtoon, avoimuuteen, alueellistamisen tunnustamiseen, vastaavuuteen ja vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin sekä kaikkiin muihin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin seikkoihin.

5.16 ARTIKLA

Tekniset neuvottelut

1.    Kun osapuoli katsoo, että toisen osapuolen toimenpide on tai saattaa olla ristiriidassa tämän luvun mukaisten velvollisuuksien kanssa ja aiheuttaa tai voi aiheuttaa kaupan perusteettoman häiriön, se voi pyytää teknisten neuvottelujen aloittamista terveys- ja kasvinsuojelukomiteassa kumpaakin osapuolta tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi. Liitteessä 5-A luetellut toimivaltaiset viranomaiset helpottavat näiden neuvottelujen käymistä.

2.    Terveys- ja kasvinsuojelukomiteassa käytävät tekniset neuvottelut katsotaan päättyneiksi 30 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä paitsi, jos neuvottelun osapuolet sopivat neuvotteluiden jatkamisesta. Tekniset neuvottelut voidaan käydä puhelin- tai videokokouksena tai muilla osapuolten sopimilla tavoilla.

KUUDES LUKU

TULLIMENETTELYJEN JA KAUPAN HELPOTTAMINEN

6.1 ARTIKLA

Tavoitteet

1.    Osapuolet tunnustavat tullimenettelyjen ja kaupan helpottamisen merkityksen kehittyvän globaalin kaupankäyntiympäristön kannalta. Osapuolet sopivat tämän alan yhteistyön vahvistamisesta, jotta voidaan varmistaa, että sovellettava lainsäädäntö ja menettelyt sekä asianomaisten viranomaisten hallinnolliset valmiudet vastaavat kaupan helpottamisen ja tehokkaan tullivalvonnan tavoitteita.

2.    Tätä varten osapuolet sopivat, että lainsäädännön on oltava syrjimätöntä ja tullimenettelyiden perustuttava nykyaikaisten menetelmien ja tehokkaan valvonnan käyttöön, jotta voidaan torjua petoksia ja suojella laillista kaupankäyntiä.

3.    Osapuolet tunnustavat, että oikeutettuja poliittisia tavoitteita, turvallisuuteen, suojaan ja petosten torjuntaan liittyvät tavoitteet mukaan luettuina, ei saa vaarantaa millään tavoin.

6.2 ARTIKLA

Periaatteet

1.    Osapuolet sopivat, että niiden tullilainsäädännön, -määräysten ja -menettelyjen perustana ovat seuraavat:

a)    kansainväliset kauppaa ja tullia koskevat välineet ja normit, jotka osapuolet ovat hyväksyneet, mukaan luettuina tullimenettelyjen yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista koskevan tarkistetun Kioton yleissopimuksen sisällölliset osatekijät, kansainvälinen yleissopimus harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä sekä Maailman tullijärjestön, jäljempänä ’WCO’, maailmankaupan turvaamista ja helpottamista koskeva normikehys, jäljempänä ’SAFE-normikehys’;

b)    laillisen kaupan suoja lakiin perustuvien vaatimusten tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen kautta;

c)    lainsäädäntö, jolla vältetään tarpeeton tai syrjivä talouden toimijoihin kohdistuva rasite, jolla edelleen helpotetaan vaatimuksia hyvin noudattavien talouden toimijoiden kauppaa ja jolla varmistetaan suojautuminen petoksilta taikka laittomilta tai vahingollisilta toimilta; ja

d)    säännöt, joilla varmistetaan, että tullisääntöjen tai menettelyvaatimusten rikkomisesta johtuvat seuraamukset ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömyyteen perustuvia ja että niiden soveltaminen ei viivästytä tavaroiden luovutusta perusteettomasti.

2.    Työskentelytapojen parantamiseksi sekä toiminnan syrjimättömyyden, avoimuuden, tehokkuuden, rehellisyyden ja vastuullisuuden takaamiseksi osapuolet

a)    yksinkertaistavat tavaroiden luovutukseen ja tulliselvitykseen liittyviä vaatimuksia ja muodollisuuksia aina, kun se on mahdollista; ja

b)    jatkavat työtä, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa ja standardoida tullin ja muiden virastojen vaatimia tietoja ja asiakirjoja.

6.3 ARTIKLA

Tulliyhteistyö

1.    Osapuolet tekevät yhteistyötä tulliasioissa viranomaistensa välityksellä, jotta varmistetaan 6.1 artiklassa (Tavoitteet) vahvistettujen tavoitteiden saavuttaminen.

2.    Voidakseen tehostaa yhteistyötään tulliasioissa, osapuolet muun muassa

a)    vaihtavat tietoja tullilainsäädännöstä, sen täytäntöönpanosta ja tullimenettelyistä erityisesti seuraavilla aloilla:

i)    tullimenettelyjen yksinkertaistaminen ja nykyaikaistaminen;

ii)    tulliviranomaisten suorittama teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen rajavalvonta;

iii)    passitus ja jälleenlaivaus; ja

iv)    Suhteet liike-elämään

b)    tarkastelevat sellaisten yhteishankkeiden kehittämistä, joiden aiheina ovat tuonti, vienti ja muut tullimenettelyt sekä tehokkaan palvelun varmistaminen liike-elämään nähden;

c)    tekevät yhdessä työtä, joka koskee tulliin liittyviä seikkoja kansainvälisen kaupan toimitusketjun turvaamisessa ja tukemisessa SAFE-normikehyksen mukaisesti;

d)    tarvittaessa vahvistavat toistensa riskienhallintamenetelmien, riskejä koskevien standardien, turvavalvonnan ja kaupan kumppanuusohjelmien vastavuoroisen tunnustamisen, mukaan lukien tiedonsiirron ja keskinäisesti hyväksyttyjen etuuksien kaltaiset kysymykset; ja

e)    tehostavat toiminnan koordinointia kansainvälisissä järjestöissä, kuten WTO:ssa ja WCO:ssa.

6.4 ARTIKLA

Kauttakulku ja uudelleenlastaus

1.    Osapuolet varmistavat uudelleenlastausmenettelyiden ja kauttakulkutoimintojen helpottamisen ja tehokkaan valvonnan omilla alueillaan.

2.    Osapuolet edistävät ja panevat täytäntöön alueellisia kauttakulkujärjestelyjä, joiden tarkoituksena on vähentää kaupan esteitä.

3.    Osapuolet varmistavat kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten ja virastojen välisen yhteistyön ja koordinoinnin alueillaan tarkoituksenaan helpottaa kauttakulkuliikennettä.

6.5 ARTIKLA

Ennakkopäätökset

Ennen tavaroiden tuontia sen alueelle ja oman lainsäädäntönsä ja menettelyidensä mukaisesti kukin osapuoli antaa tulliviranomaistensa tai muiden toimivaltaisten viranomaistensa kautta omalle alueelleen sijoittautuneille toimijoille kirjallisen ennakkopäätöksen, joka koskee tariffiluokitusta, alkuperää tai muita vastaavia seikkoja osapuolen päätöksen mukaisesti.

6.6 ARTIKLA

Yksinkertaistettu tullimenettely

1.    Kukin osapuoli tarjoaa yksinkertaistettuja tuonti- ja vientimenettelyjä, jotka ovat avoimia ja tehokkaita, jotta talouden pienten toimijoiden, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina, kustannuksia voidaan pienentää ja ennustettavuutta parantaa niiden osalta. Yksinkertaistettujen tullimenettelyiden saatavuutta on parannettava myös valtuutettujen toimijoiden osalta objektiivisten ja syrjimättömien perusteiden mukaisesti.

2.    Niiden muodollisuuksien toteuttamiseen, joita tavaroiden asettaminen tullimenettelyyn edellyttää, käytetään yhtenäistä tulli-ilmoitusasiakirjaa tai sen sähköistä vastinetta.

3.    Osapuolten on käytettävä nykyaikaisia menettelyitä, mukaan lukien riskinarvioinnin ja selvityksen jälkeisen tarkastelun menetelmät, jotta tavaroiden saapumista ja luovuttamista voidaan yksinkertaistaa ja helpottaa.

4.    Osapuolten on edistettävä sellaisten, myös tietotekniikkaan pohjautuvien, järjestelmien vaiheittaista kehittämistä ja käyttöä, joilla helpotetaan tietojen sähköistä vaihtoa osapuolten toimijoiden, tulliviranomaisten ja muiden alan virastojen välillä.

6.7 ARTIKLA

Tavaroiden luovutus

Kukin osapuoli varmistaa, että sen tulliviranomaiset, rajavalvontalaitokset tai muut toimivaltaiset viranomaiset soveltavat vaatimuksia ja menettelyjä,

a)    joilla säädetään tavaroiden nopeasta luovuttamisesta sellaisen ajan kuluessa, joka ei ole pidempi kuin osapuolen tullia koskevien ja muiden kauppaan liittyvien lakien ja muodollisuuksien noudattaminen edellyttää;

b)    joissa säädetään saapumista edeltävästä käsittelystä (eli etukäteen tapahtuvasta tietojen sähköisestä toimittamisesta ja mahdollisesta käsittelystä ennen tavaroiden fyysistä saapumista), jotta tavarat voidaan luovuttaa niiden saapuessa; ja

c)    joissa säädetään tavaroiden luovuttamisesta ilman tullien maksamista sillä edellytyksellä, että vaadittaessa annetaan kunkin osapuolen lainsäädännön mukaisesti takuu, jotta voidaan varmistaa tullien lopullinen maksaminen.

6.8 ARTIKLA

Maksut ja palkkiot

1.    Maksuja ja palkkioita voidaan määrätä ainoastaan kyseisen tuonnin tai viennin yhteydessä tarjotuista palveluista tai mahdollisista muodollisuuksista, joita tällaisen tuonnin tai viennin toteuttaminen edellyttää. Ne on määrältään rajattu tarjottujen palveluiden likimääräisiin kustannuksiin eikä niitä lasketa arvoon perustuvina.

2.    Tiedot maksuista ja palkkioista on julkaistava virallisesti nimetyn välineen kautta, internet mukaan luettuna. Näihin tietoihin on sisällytettävä tarjotusta palvelusta perittävän maksun tai palkkion peruste, vastuussa oleva viranomainen, sovellettava maksu tai palkkio sekä maksun suoritusaika ja -tapa.

3.    Uusia tai muutettuja maksuja ja palkkioita ei saa määrätä, ennen kuin 2 kohdan mukaiset tiedot on julkaistu ja saatettu helposti saataville.

6.9 ARTIKLA

Tulliasioitsijat

Osapuolet sopivat, että niiden tullimääräykset ja -menettelyt eivät edellytä tulliasioitsijoiden pakollista käyttöä. Osapuolten on sovellettava avoimia, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia sääntöjä, jos ja kun ne myöntävät lupia tulliasioitsijoille.

6.10 ARTIKLA

Kuljetusta edeltävät tarkastukset

Osapuolet sopivat, että niiden tullilainsäädännössä, -määräyksissä ja -menettelyissä ei edellytetä kuljetusta edeltäviä pakollisia tarkastuksia, sellaisina kuin ne on määritelty sopimuksessa vientitavaran ennakkotarkastuksesta, tai mitään muita yksityisten yritysten ennen tulliselvitystä suorittamia tarkastuksia määräpaikassa.

6.11 ARTIKLA

Tullausarvon määrittäminen

1.    Osapuolet määrittävät tavaroiden tullausarvon tullausarvoa koskevan sopimuksen mukaisesti.

2.    Osapuolet tekevät yhteistyötä, jotta päästäisiin yhteiseen toimintatapaan tullausarvon määrittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

6.12 ARTIKLA

Riskinhallinta

1.    Kukin osapuoli perustaa tarkastelu- ja luovutusmenettelynsä ja tuonnin jälkeiset tarkastusmenettelynsä riskinarvioinnin periaatteille ja auditoinneille sen sijaan, että jokainen lähetys tutkittaisiin kattavasti kaikkien tuontivaatimusten noudattamisen suhteen.

2.    Osapuolet sopivat, että ne hyväksyvät ja soveltavat tavaroiden tuontia, vientiä, kauttakuljetusta ja uudelleenlastausta koskevia valvontavaatimuksia ja -menettelyitä riskinhallinnan periaatteiden pohjalta, joita sovelletaan siten, että vaatimustenmukaisuuden noudattamista koskevat toimenpiteet kohdistuvat huomionarvoisiin toimiin.

6.13 ARTIKLA

Yksi palvelupiste

Kukin osapuoli pyrkii perustamaan sellaisen järjestelmän tai ylläpitämään sellaista järjestelmää, joka tukee kaiken tavaroiden vientiä, tuontia ja kauttakuljetusta varten tulli- ja muussa lainsäädännössä edellytetyn tiedon toimittamista yhtenä sähköisenä toimituksena.

6.14 ARTIKLA

Muutoksenhakumenettelyt

1.    Kukin osapuoli pyrkii tarjoamaan tehokkaat, nopeat, syrjimättömät ja helposti käytettävissä olevat menettelyt, joilla turvataan muutoksenhakuoikeus sellaisiin tullin tai muun toimivaltaisen viranomaisen hallinnollisiin toimiin ja päätöksiin, jotka vaikuttavat tavaroiden tuontiin, vientiin tai kauttakuljetukseen.

2.    Muutoksenhakumenettelyihin voi osapuolten lainsäädännön mukaisesti kuulua valvontaviranomaisen suorittama hallinnollinen tarkastelu sekä hallinnollisella tasolla tehdyn päätöksen oikeudellinen tarkastelu.

6.15 ARTIKLA

Avoimuus

1.    Kukin osapuoli julkaisee tai tarjoaa muutoin saataville, myös sähköisin keinoin, tulliin ja kaupan helpottamiseen liittyvän lainsäädäntönsä, asetuksensa sekä hallinnolliset menettelynsä ja muut vaatimuksensa.

2.    Kukin osapuoli ilmoittaa tai pitää yllä yhden tai useamman tiedusteluja tai tiedotusta varten tarkoitetun yhteyspisteen, joka käsittelee asianomaisten henkilöiden tullista ja muista kaupan helpottamiseen liittyvistä kysymyksistä esittämiä tiedusteluja.

6.16 ARTIKLA

Suhteet liike-elämään

Osapuolet sopivat

a)    tarpeesta käydä oikea-aikaisia keskusteluja kaupan alan edustajien kanssa laadittaessa lainsäädäntöehdotuksia ja yleisiä menettelyitä, jotka liittyvät tullia ja kaupan helpottamista koskeviin kysymyksiin. Tätä varten on tarvittaessa järjestettävä kuulemisia tulliviranomaisten ja liike-elämän edustajien välillä;

b)    siitä, että ne julkaisevat tai muutoin tarjoavat saataville, mahdollisuuksien mukaan sähköisesti, tullialaan ja kaupan helpottamiseen liittyviä kysymyksiä koskevaa uutta lainsäädäntöä ja yleisiä menettelyjä ennen tällaisen lainsäädännön ja menettelyjen käyttöönottoa samoin kuin niihin mahdollisesti tehtäviä muutoksia ja niiden tulkintoja. Lisäksi ne saattavat yleisön saataville tärkeitä hallinnollisia tietoja, kuten virastoja koskevat vaatimukset ja ilmoitusmenettelyt, tullitoimipaikkojen (myös satamissa ja rajanylityspaikoissa sijaitsevien) aukioloajat ja toimintatavat sekä yhteyspisteet tiedusteluja varten;

c)    siitä, että uusien tai muutettujen lakien, menettelyiden, palkkioiden tai maksujen julkaisemisen ja voimaantulon välillä on oltava kohtuullisen pitkä ajanjakso, rajoittamatta oikeutettuja yleisiä politiikan tavoitteita (esimerkiksi tullin muutokset); ja

d)    varmistavansa, että niiden tullia ja siihen liittyviä seikkoja koskevat vaatimukset ja menettelyt vastaavat kaupan alan toimijoiden tarpeita, ovat parhaiden toimintatapojen mukaisia ja jatkossakin rajoittavat kauppaa mahdollisimman vähän.

6.17 ARTIKLA

Tullikomitea

1.    Jäljempänä olevalla 16.2 artiklalla (Erikoistuneet komiteat) perustettu tullikomitea koostuu osapuolten tullin ja muiden toimivaltaisten viranomaisten edustajista. Tullikomitea varmistaa tämän luvun, pöytäkirjan 1 ja kaikkien muiden, osapuolten välillä sovittujen tulliin liittyvien määräysten asianmukaisen toiminnan. Osapuolet voivat tullikomiteassa tarkastella kaikkia tällä alalla esiin nousevia kysymyksiä ja tehdä niistä päätöksiä.

2.    Tullikomiteassa osapuolet voivat antaa suorituksia ja tehdä päätöksiä toistensa riskienhallintamenetelmien, riskejä koskevien standardien, turvavalvonnan ja kaupan kumppanuusohjelmien vastavuoroisesta tunnustamisesta, mukaan lukien tiedonsiirron ja keskinäisesti hyväksyttyjen etuuksien kaltaiset kysymykset ja kaikki muut 1 kohdan piiriin kuuluvat seikat.

3.    Osapuolet voivat sopia erityiskokousten järjestämisestä kaikista tulliasioista, alkuperäsäännöt ja kaikki tulliin liittyvät lisämääräykset mukaan luettuina, osapuolten sopimuksen mukaisesti. Ne voivat tarvittaessa myös perustaa alaryhmiä erityskysymyksiä varten.

SEITSEMÄS LUKU

TULLIEN ULKOPUOLISET KAUPAN ESTEET JA INVESTOINNIT UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTOON

7.1 ARTIKLA

Tavoitteet

Kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuisten rajoittamispyrkimysten mukaisesti osapuolet jakavat tavoitteen, jonka mukaan olisi edistettävä, kehitettävä ja lisättävä energiantuotantoa uusiutuvista ja kestävistä ei-fossiilisista lähteistä, erityisesti helpottamalla kauppaa ja investointeja. Tätä varten osapuolet tekevät yhteistyötä pyrkiessään poistamaan tariffeja ja muita esteitä tai pienentämään niitä ja edistäessään sääntelyn lähentymistä alueellisiin tai kansainvälisiin standardeihin nähden.

7.2 ARTIKLA

Määritelmät

Tässä luvussa

a)    ’paikallista sisältöä koskevalla vaatimuksella’ tarkoitetaan

i)    tavaroiden osalta yritykseen kohdistuvaa vaatimusta, jonka mukaan sen on ostettava tai käytettävä kotimaisista lähteestä peräisin olevia tavaroita, riippumatta siitä, onko vaatimus täsmennetty tiettyjen tuotteiden, tuotteiden määrän tai arvon taikka sen paikallisen tuotannon määrän tai arvon osuuden mukaisesti;

ii)    palveluiden osalta vaatimusta, jolla rajoitetaan palvelun tarjoajan tai palvelun valintaa toisen osapuolen palveluille tai palvelun tarjoajille epäedullisesti;

b)    ’toimenpiteellä’ tarkoitetaan mitä tahansa tämän luvun piiriin kuuluvaa osapuolen toimenpidettä, joka voi olla lain, säännöksen tai määräyksen, säännön, menettelyn, päätöksen tai hallinnollisen toimen muodossa tai missä tahansa muussa muodossa;

c)    ’vastikkeella’ tarkoitetaan kaikkia ehtoja, joilla edistetään paikallista kehitystä, esimerkiksi teknologian perusteettoman lisensioinnin, sijoitusten, tiettyä rahoituslaitosta koskevan sopimuspakon, vastakauppojen tai muun vastaavan vaatimuksen avulla;

d)    ’kumppanuudella’ tarkoitetaan kaikkia yritysten, säätiöiden, kumppanuuksien, yhteisyritysten tai yhdistysten kaltaisia oikeushenkilöitä;

e)    ’palvelun tarjoajalla’ tarkoitetaan palvelun tarjoajaa sellaisena kuin se on määritelty 8.2 artiklan (Määritelmät) ensimmäisen kohdan l alakohdassa.

7.3 ARTIKLA

Soveltamisala

1.    Tätä lukua sovelletaan toimenpiteisiin, jotka voivat vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan ja investointeihin, jotka liittyvät energiantuotantoon uusiutuvista ja kestävistä ei-fossiilisista lähteistä, joita ovat tuuli-, ilmalämpö-, maalämpö-, hydroterminen ja merienergia, vesivoima, biomassa, kaatopaikkakaasu, jäteveden käsittelylaitosten kaasu ja biokaasut, mutta ei tuotteisiin, joista energiaa tuotetaan.

2.    Tätä lukua ei sovelleta tutkimus- ja kehityshankkeisiin eikä esittelyhankkeisiin, joita ei toteuteta kaupallisessa laajuudessa.

3.    Tällä luvulla ei rajoiteta tämän sopimuksen muiden aiheeseen liittyvien määräysten soveltamista, mukaan luettuina soveltuvin osin kaikki sen poikkeukset, varaukset ja rajoitukset 1 kohdassa mainittuihin toimenpiteisiin. Selkeyden vuoksi todetaan, että mahdollisissa ristiriitatapauksissa tämän luvun ja tämän sopimuksen muiden määräysten välillä tämän sopimuksen muilla määräyksillä on etusija ristiriitaisuuden osalta.

7.4 ARTIKLA

Periaatteet

Kukin osapuoli

a)    pidättäytyy hyväksymästä toimenpiteitä, joissa vahvistetaan paikallista sisältöä koskevia vaatimuksia tai mitään muita vastikkeita, jotka vaikuttavat toisen osapuolen tuotteisiin, palvelun tarjoajiin, yrittäjiin tai sijoittautumisiin;

b)    pidättäytyy hyväksymästä toimenpiteitä, jotka edellyttävät kumppanuussuhteiden muodostamista paikallisiin yrityksiin, ellei tällaisia kumppanuussuhteita pidetä tarpeellisina teknisistä syistä ja osapuoli voi toisen osapuolen pyynnöstä osoittaa tällaiset tekniset syyt;

c)    varmistaa, että kaikki erityisesti laitteistoihin, laitoksiin ja niihin liittyvään siirtoverkkoinfrastruktuuriin sovellettavat lupa-, sertifiointi- ja lisensiointimenettelyt ovat objektiivisia, avoimia ja ennustettavia eikä niillä syrjitä toisen osapuolen hakijoita;

d)    varmistaa seuraavista perittävien tai seuraavien yhteydessä määrättyjen hallinnollisten maksujen osalta, että:

i)    toisesta osapuolesta peräisin olevien tavaroiden tuontia ja käyttöä koskeviin hallinnollisiin maksuihin tai maksuihin, jotka vaikuttavat toisen osapuolen toimittajien toteuttamaan tavaroiden toimittamiseen, sovelletaan 2.10 artiklaa (Tuontiin ja vientiin liittyvät maksut ja muodollisuudet);

ii)    toisen osapuolen toimittajien toteuttamaan palveluiden tarjontaan sovelletaan 8.18 (Soveltamisala ja määritelmät), 8.19 (Lisensiointia ja pätevyyttä koskevat edellytykset) ja 8.20 (Lisensiointia ja pätevyyttä koskevat menettelyt) artiklaa; ja

e)    varmistaa, että sähkönjakeluverkkoihin liittymisen ja pääsyn ehdot, edellytykset ja menettelyt ovat avoimia eikä niillä syrjitä toisen osapuolen toimittajia.

7.5 ARTIKLA

Standardit, tekniset määräykset ja vaatimustenmukaisuuden arviointi

1.    Jos on olemassa energiantuotantoa uusiutuvista ja kestävistä ei-fossiilisista lähteistä koskevia kansainvälisiä tai alueellisia standardeja, osapuolet käyttävät näitä standardeja tai niiden soveltuvia osia perustana teknisille määräyksilleen paitsi, jos tällaisten kansainvälisten standardien tai niiden soveltuvien osien käyttäminen olisi tehoton tai sopimaton keino tavoitteena olevien oikeutettujen päämäärien saavuttamiseksi. Tämän kohdan soveltamista varten erityisen merkittävinä kansainvälisinä standardointieliminä pidetään kansainvälistä standardisoimisjärjestöä, jäljempänä ’ISO’ ja sähköalan kansainvälistä standardisointijärjestöä, jäljempänä ’IEC’.

2.    Osapuolten on tarvittaessa annettava teknisiä määräyksiä, jotka perustuvat tuotetta koskeviin vaatimuksiin suorituskyvyn, myös ympäristötehokkuuden, pohjalta eikä suunnittelun tai kuvaavien ominaisuuksien pohjalta.

3.    Harmonoidun järjestelmän ryhmässä 84 (lukuun ottamatta nimikettä 8401) sekä harmonoidun järjestelmän nimikkeissä 850231 ja 854140 lueteltujen tuotteiden osalta

a)    unioni hyväksyy Singaporen toimittajien antamat vaatimustenmukaisuusvakuutukset samoilla ehdoilla kuin unionin toimittajien antamat vakuutukset ilman lisävaatimuksia, kun tarkoituksena on tällaisten tuotteiden markkinoille saattaminen; ja

b)    Singapore hyväksyy EU:n vaatimustenmukaisuusvakuutukset tai testiraportit ilman lisävaatimuksia, kun tarkoituksena on tällaisten tuotteiden markkinoille saattaminen. Singapore voi edellyttää pakollista kolmannen osapuolen suorittamaa testausta tai sertifiointia liitteessä 4-A olevan 5 artiklassa (Suojatoimenpiteet) esitettyjen ehtojen mukaisesti.

Selvennyksenä todetaan, että tämä kohta ei estä kumpaakaan osapuolta soveltamasta vaatimuksia, jotka eivät liity tässä kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin, kuten kaavoitus- tai rakennusmääräyksiä.

7.6 ARTIKLA

Poikkeukset

1.    Tähän lukuun sovelletaan 2.14 (Yleiset poikkeukset), 8.62 (Yleiset poikkeukset) ja 9.3 artiklassa (Turvallisuus ja yleiset poikkeukset) vahvistettuja turvallisuutta koskevia ja/tai yleisiä poikkeuksia sekä selkeyden vuoksi kuudennentoista luvun (Institutionaaliset, yleiset ja loppumääräykset) soveltuvia määräyksiä.

2.    Selkeyden vuoksi todetaan, että edellyttäen, että toimenpiteitä ei sovelleta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään osapuolten tuotteiden, palveluntarjoajien tai sijoittajien kesken samanlaisten olosuhteiden vallitessa tai kaupan ja investointien peiteltyyn rajoittamiseen, tämän luvun määräysten ei voida tulkita estävän kumpaakaan osapuolta ottamasta käyttöön tai soveltamasta toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen kyseisten energiaverkostojen turvallista toimintaa tai energiahuollon varmuutta varten.

7.7 ARTIKLA

Täytäntöönpano ja yhteistyö

1.    Osapuolet tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoja kaikista tämän luvun täytäntöönpanon kannalta merkityksellisistä kysymyksistä 16.1 artiklan (Kauppakomitea) nojalla perustetussa kauppakomiteassa. Osapuolet voivat kauppakomitean päätöksellä hyväksyä tätä varten soveltuvia täytäntöönpanotoimenpiteitä ja päivittää tarvittaessa tätä lukua.

2.    Yhteistyön mahdollisia muotoja ovat:

a)    tiedonvaihto, sääntelystä saadut kokemukset ja parhaat toimintatavat esimerkiksi seuraavilla aloilla:

i)    toimenpiteiden suunnittelu ja syrjimätön täytäntöönpano uusiutuvista lähteistä saatavan energian käytön edistämiseksi;

ii)    hiilidioksidin talteenotto ja varastointi;

iii)    älykkäät sähköverkot;

iv)    energiatehokkuus; tai

v)    tekniset määräykset, standardit ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt, esimerkiksi verkkosääntöjä koskeviin vaatimuksiin liittyvät;

b)    lähentymisen edistäminen, myös asiaa käsittelevillä alueellisilla foorumeilla, osapuolten kansallisten tai alueellisten teknisten määräysten, sääntelykäsitteiden, standardien, vaatimusten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden osalta kansainvälisiin standardeihin nähden.

KAHDEKSAS LUKU

PALVELUKAUPPA, SIJOITTAUTUMINEN JA SÄHKÖINEN KAUPPA

A JAKSO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

8.1 ARTIKLA

Tavoite ja soveltamisala

1.    Osapuolet vahvistavat uudelleen WTO-sopimuksen mukaiset sitoumuksensa ja vahvistavat tarvittavat järjestelyt, jotta palvelukauppa, sijoittautuminen ja sähköinen kauppa voidaan asteittain vastavuoroisesti vapauttaa.

2.    Ellei toisin määrätä,

a)    tätä lukua ei sovelleta osapuolen myöntämiin tukiin tai avustuksiin, valtion tukemat lainat, takaukset ja vakuutukset mukaan luettuina;

b)    tätä lukua ei sovelleta julkista valtaa käytettäessä tarjottaviin palveluihin kunkin osapuolen alueella. Tämän luvun soveltamiseksi julkista valtaa käytettäessä tarjottavalla palvelulla tarkoitetaan kaikkia palveluita, lukuun ottamatta palveluita, jotka tarjotaan kaupalliselta pohjalta tai yhden tai useamman palveluntarjoajan välisessä kilpailussa;

c)    tässä luvussa ei edellytetä julkisten yritysten yksityistämistä; ja/tai

d)    tätä lukua ei sovelleta lakeihin, määräyksiin ja vaatimuksiin, jotka koskevat valtion viranomaisten tekemiä valtion käyttöön tehtyjä palveluhankintoja, joita ei ole tarkoitettu edelleen kaupallisesti myytäviksi tai palvelujen tarjoamiseksi kaupalliseen myyntiin.

3.    Kukin osapuoli säilyttää oikeutensa säännellä ja ottaa käyttöön uusia säännöksiä oikeutettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tämän luvun kanssa johdonmukaisella tavalla.

4.    Tätä lukua ei sovelleta osapuolen työmarkkinoille pyrkiviä luonnollisia henkilöitä koskeviin toimenpiteisiin eikä vakituista kansalaisuutta, asumista tai työpaikkaa koskeviin toimenpiteisiin. Tämän luvun määräysten ei voida tulkita estävän osapuolta soveltamasta toimenpiteitä, joilla säännellään luonnollisten henkilöiden pääsyä sen alueelle tai heidän väliaikaista oleskeluaan sen alueella, mukaan luettuina toimenpiteet, joita tarvitaan osapuolen rajojen koskemattomuuden suojelemiseksi ja jotta varmistettaisiin luonnollisten henkilöiden asianmukainen liikkuvuus sen rajojen yli, sillä edellytyksellä, että tällaisia toimenpiteitä ei sovelleta siten, että ne tekisivät tyhjäksi ne edut 3 , joita osapuolet saavat tämän luvun mukaisesti, tai heikentäisivät näitä etuja.

8.2 ARTIKLA

Määritelmät

Tässä luvussa

a)    ’välittömät verot’ käsittävät kaikki kokonaistulon tai kokonaisvarallisuuden taikka tulon tai varallisuuden osan perusteella suoritettavat verot, mukaan luettuina omaisuuden luovutuksesta saadun voiton perusteella suoritettavat verot, jäämistön, perinnön ja lahjan perusteella suoritettavat verot sekä yrityksen maksamien palkkojen yhteenlasketun määrän perusteella suoritettavat verot samoin kuin arvonnousun perusteella suoritettavat verot;

b)    ’oikeushenkilöllä’ tarkoitetaan mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön mukaan joko voiton tuottamiseksi tai muuta tarkoitusta varten asianmukaisesti perustettua tai muulla tavoin järjestettyä, yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevaa oikeussubjektia, kuten yrityksiä, säätiöitä, henkilöyhtiöitä, yhteisyrityksiä, yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja yhdistyksiä;

c)    ’unionin oikeushenkilöllä’ tai ’Singaporen oikeushenkilöllä’ tarkoitetaan

i)    oikeushenkilöä, joka on perustettu unionin ja/tai unionin jäsenvaltion tai Singaporen lainsäädännön mukaisesti ja jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto 4 tai päätoimipaikka unionin tai Singaporen alueella; tai

ii)    kun kyseessä on 8.8 artiklan (Määritelmät) ensimmäisen kohdan d alakohdassa tarkoitettu sijoittautuminen, unionin jäsenvaltion tai Singaporen luonnollisten henkilöiden taikka unionin tai Singaporen oikeushenkilöiden omistamaa tai määräysvallassa olevaa oikeushenkilöä.

Jos oikeushenkilöllä on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka tai keskushallinto unionin tai Singaporen alueella, sitä ei katsota unionin oikeushenkilöksi tai Singaporen oikeushenkilöksi, ellei sillä ole merkittäviä liiketoimia 5 unionin alueella tai Singaporen alueella.

Oikeushenkilö on

i)    unionin ja/tai unionin jonkin jäsenvaltion tai Singaporen luonnollisten tai oikeushenkilöiden henkilöiden ’omistama’, jos yli 50 prosenttia sen pääomasta on unionin ja/tai unionin jonkin jäsenvaltion tai Singaporen henkilöiden omistuksessa;

ii)    unionin ja/tai unionin jonkin jäsenvaltion tai Singaporen luonnollisten tai oikeushenkilöiden ’määräysvallassa’, jos kyseisillä henkilöillä on valtuudet nimittää enemmistö sen johtajista tai muutoin oikeudellisesti ohjata sen toimintaa;

iii)    ’liitetty’ toiseen henkilöön, kun sillä on määräysvalta kyseisen toiseen henkilöön tai se on kyseisen toisen henkilön määräysvallassa; tai kun sekä se että kyseinen toinen henkilö ovat saman henkilön määräysvallassa.

d)    sen estämättä, mitä c alakohdassa määrätään, myös unionin ulkopuolelle sijoittautuneet meriliikenneyhtiöt, jotka ovat unionin jonkin jäsenvaltion kansalaisten määräysvallassa, kuuluvat tämän sopimuksen piiriin, jos niiden alukset on rekisteröity unionin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja ne purjehtivat unionin jonkin jäsenvaltion lipun alla.

e)    ’toimenpiteellä’ tarkoitetaan mitä tahansa osapuolen toimenpidettä, joka voi olla lain, säännöksen tai määräyksen, säännön, menettelyn, päätöksen tai hallinnollisen toimen muodossa tai missä tahansa muussa muodossa;

f)    ’osapuolen käyttöön ottamalla tai voimassa pitämällä toimenpiteellä’ tarkoitetaan toimenpidettä, jonka toteuttavat

i)    keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelimet ja viranomaiset; tai

ii)    julkishallinnon ulkopuoliset elimet käyttäessään keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelinten tai viranomaisten niille siirtämiä valtuuksia;

g)    ’palveluiden kauppaan vaikuttaviin, osapuolen käyttöön ottamiin tai voimassa pitämiin toimenpiteisiin’ sisältyvät toimenpiteet, jotka koskevat seuraavia:

i)    palvelun ostaminen, maksaminen ja käyttäminen;

ii)    sellaisiin palveluihin pääsy ja niiden käyttö, joita osapuolet edellyttävät tarjottavan yleisesti, palvelun tarjoamisen yhteydessä; ja

iii)    osapuolen henkilöiden läsnäolo, myös kaupallinen läsnäolo, palvelun tarjoamiseksi toisen osapuolen alueella;

h)    ’erityssitoumusten luettelolla’ viitataan unionin osalta liitteeseen 8-A lisäyksineen ja Singaporen osalta liitteeseen 8-B lisäyksineen;

i)    ’palvelun käyttäjällä’ tarkoitetaan mitä tahansa henkilöä, joka vastaanottaa palvelun tai käyttää sitä;

j)    ’palvelun tarjoaminen’ sisältää palvelun tuottamisen, jakelun, markkinoinnin, myynnin ja toimittamisen;

k)    ’toisen osapuolen palvelulla’ tarkoitetaan palvelua,

i)    joka tarjotaan toisen osapuolen alueelta tai alueella tai jonka meriliikenteen tapauksessa tarjoaa alus, joka on rekisteröity toisen osapuolen lakien alaisuuteen, tai jonka tarjoaa toisen osapuolen henkilö rahtaamalla alus ja/tai käyttämällä sitä kokonaan tai osittain; tai

ii)    jonka tarjoaa, siinä tapauksessa, että palvelun tarjoaminen tapahtuu kaupallisen läsnäolon tai henkilöiden läsnäolon avulla, toisen osapuolen palvelujen tarjoaja;

l)    ’palveluntarjoajalla’ tarkoitetaan henkilöä, joka tarjoaa tai haluaa tarjota palvelua, myös sijoittautumalla;

m)    ’palvelukaupalla’ tarkoitetaan palvelujen tarjontaa

i)    osapuolen alueelta toisen osapuolen alueelle (”rajatylittävä”);

ii)    osapuolen alueella toisen osapuolen palvelujen käyttäjälle (”kulutus ulkomailla”);

iii)    osapuolen palveluntarjoajan toimesta toisen osapuolen alueella olevan kaupallisen läsnäolon kautta (”kaupallinen läsnäolo”);

iv)    siten, että osapuolen palveluntarjoaja tarjoaa palveluja toisen osapuolen alueella olevien luonnollisten henkilöiden kautta (”luonnollisten henkilöiden läsnäolo”).

B JAKSO

RAJATYLITTÄVÄ PALVELUJEN TARJOAMINEN

8.3 ARTIKLA

Soveltamisala

Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat rajatylittävään palveluiden tarjontaan lukuun ottamatta seuraavia:

a)    audiovisuaalisen alan palvelut;

b)    kansallinen meriliikenteen kabotaasi 6 ; ja

c)    kansalliset ja kansainväliset lentoliikennepalvelut, mukaan luettuna sekä säännöllinen että muunlainen lentoliikenne, ja suoraan liikenneoikeuksien käyttöön liittyvät palvelut, eivät kuitenkaan seuraavat:

i)    ilma-alusten korjaus- ja huoltopalvelut, joiden ajaksi ilma-alus poistetaan liikenteestä;

ii)    lentoliikennepalvelujen myynti ja markkinointi; ja

iii)    tietokonepohjaisen paikanvarausjärjestelmän palvelut.

8.4 ARTIKLA

Määritelmät

Tässä jaksossa ’rajatylittävällä palveluiden tarjoamisella’ tarkoitetaan palvelun tarjoamista

a)    osapuolen alueelta toisen osapuolen alueelle; ja

b)    osapuolen alueella toisen osapuolen palvelun käyttäjälle.

8.5 ARTIKLA

Markkinoille pääsy

1.    Kun kyse on markkinoille pääsystä rajatylittävän palveluiden tarjonnan muodossa, kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin sen erityissitoumusten luettelossa täsmennettyjen ja sovittujen ehtojen, rajoitusten ja edellytysten mukainen kohtelu.

2.    Aloilla, joilla on tehty markkinoillepääsysitoumuksia, osapuoli ei saa, ellei sen erityissitoumusten luettelossa toisin mainita, ottaa käyttöön tai pitää voimassa alueellisesti tai koko alueellaan seuraavia toimenpiteitä:

a)    palvelujen tarjoajia koskevat määrälliset rajoitukset, joko lukumääräisten kiintiöiden, monopolien, yksinomaisten palvelujen tarjoajien tai tarveharkinnan muodossa 7 ;

b)    palvelujen liiketoimien tai varojen kokonaisarvoa koskevat rajoitukset lukumääräisten kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa; ja

c)    palveluliiketoimien kokonaismäärää tai palvelutuotannon kokonaismäärää koskevat rajoitukset määrättyinä lukumääräisinä yksikköinä kiintiöiden tai tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa 8 .

8.6 ARTIKLA

Kansallinen kohtelu

1.    Kumpikin osapuoli myöntää erityissitoumusten luettelossaan kuvatuilla aloilla ja siinä asetettujen edellytysten ja kelpoisuusehtojen mukaisesti toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille kaikkien rajatylittävään palveluiden tarjontaan vaikuttavien toimenpiteiden suhteen yhtä edullisen kohtelun kuin omille vastaaville palveluilleen ja palveluntarjoajilleen.

2.    Osapuoli voi täyttää 1 kohdan vaatimuksen myöntämällä toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille joko muodollisesti samanlaisen tai muodollisesti erilaisen kohtelun kuin se myöntää omille vastaaville palveluilleen ja palveluntarjoajilleen.

3.    Muodollisesti samanlaisen tai muodollisesti erilaisen kohtelun ei katsota olevan yhtä edullista, jos se muuttaa kilpailuedellytyksiä osapuolen palvelujen tai palveluntarjoajien eduksi verrattuna vastaaviin toisen osapuolen palveluihin tai palveluntarjoajiin.

4.    Tämän artiklan nojalla tehdyt erityissitoumukset eivät velvoita osapuolta korvaamaan luontaista kilpailuhaittaa, joka johtuu asianomaisen palvelun tai palveluntarjoajan ulkomaalaisuudesta.

8.7 ARTIKLA

Erityissitoumusten luettelo

1.    Osapuolen tämän jakson mukaisesti vapauttamat alat sekä markkinoillepääsyn ja kansallisen kohtelun rajoitukset, joita näillä aloilla varausten muodossa sovelletaan toisen osapuolen palveluihin ja palveluntarjoajiin, luetellaan sen erityissitoumusten luettelossa.

2.    Kumpikaan osapuoli ei voi ottaa käyttöön toisen osapuolen palveluita tai palvelun tarjoajia koskevia toimenpiteitä, jotka ovat uusia tai syrjivämpiä 1 kohdan mukaisiin erityissitoumuksiin nähden.

C JAKSO

SIJOITTAUTUMINEN

8.8 ARTIKLA

Määritelmät

Tätä jaksoa sovellettaessa

a)    oikeushenkilön ’sivuliikkeellä’ tarkoitetaan liiketoimintayksikköä tai oikeushenkilöä, jolla ei ole oikeushenkilön asemaa ja joka on emoyhtiön laajentuma;

b)    ’taloudelliseen toimintaan’ sisältyy kaikki luonteeltaan taloudellinen toiminta, lukuun ottamatta julkista valtaa käytettäessä toteutettu toiminta eli toiminta, jota ei toteuteta kaupallisesti eikä kilpailtaessa yhden tai useamman talouden toimijan kanssa;

c)    ’yrittäjällä’ tarkoitetaan kaikkia osapuolen henkilöitä, jotka aikovat harjoittaa tai harjoittavat taloudellista toimintaa sijoittautumalla 9 ;

d)    ’sijoittautumisella’ tarkoitetaan

i)    oikeushenkilön perustamista, hankintaa tai ylläpitämistä; tai

ii)    sivuliikkeen tai edustuston perustamista tai ylläpitämistä,

kun tarkoituksena on luoda tai pitää yllä kestäviä taloudellisia yhteyksiä osapuolen alueella sellaisen taloudellisen toiminnan toteuttamiseksi, johon sisältyy palvelun tarjoaminen mutta joka ei rajoitu siihen;

e)    osapuolen oikeushenkilön ’tytäryhtiöllä’ tarkoitetaan kyseisen osapuolen toisen oikeushenkilön määräysvallassa sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti olevaa oikeushenkilöä 10 .

8.9 ARTIKLA

Soveltamisala

Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten hyväksymiin tai ylläpitämiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat sijoittautumiseen kaikilla talouden toimialoilla lukuun ottamatta seuraavia:

a)    ydinaineiden louhinta, valmistus ja jalostus 11 ;

b)    aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotanto tai kauppa;

c)    audiovisuaalisen alan palvelut;

d)    kansallinen meriliikenteen kabotaasi 12 ; ja

e)    kansalliset ja kansainväliset lentoliikennepalvelut, mukaan luettuna sekä säännöllinen että muunlainen lentoliikenne, ja suoraan liikenneoikeuksien käyttöön liittyvät palvelut, eivät kuitenkaan seuraavat:

i)    ilma-alusten korjaus- ja huoltopalvelut, joiden ajaksi ilma-alus poistetaan liikenteestä;

ii)    lentoliikennepalvelujen myynti ja markkinointi; ja

iii)    tietokonepohjaisen paikanvarausjärjestelmän palvelut.

8.10 ARTIKLA

Markkinoille pääsy

1.    Kun kyse on markkinoille pääsystä sijoittautumisen muodossa, kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen sijoittautuneille yksiköille ja yrittäjille kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin sen erityissitoumusten luettelossa täsmennettyjen ja sovittujen ehtojen, rajoitusten ja edellytysten mukainen kohtelu.

2.    Aloilla, joilla on tehty markkinoillepääsysitoumuksia, osapuoli ei saa, ellei sen erityissitoumusten luettelossa toisin mainita, ottaa käyttöön tai pitää voimassa alueellisesti tai koko alueellaan seuraavia toimenpiteitä:

a)    sijoittautumista koskevat määrälliset rajoitukset lukumääräisten kiintiöiden, monopolien, yksinoikeuksien tai muiden sijoittautumista koskevien vaatimusten, kuten tarveharkinnan, muodossa;

b)    liiketoimien tai varojen kokonaisarvoa koskevat rajoitukset lukumääräisten kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa;

c)    liiketoimien tai tuotannon kokonaismäärää koskevat rajoitukset määrättyinä lukumääräisinä yksikköinä kiintiöiden tai tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa 13 ;

d)    ulkomaisen pääoman määrää koskevat rajoitukset ulkomaista omistusosuutta tai yksittäisten tai yhteenlaskettujen ulkomaisten investointien kokonaisarvoa koskevan prosentuaalisen enimmäismäärän muodossa;

e)    toimenpiteet, jotka rajoittavat tai edellyttävät tietyntyyppisiä oikeussubjekteja tai yhteisyrityksiä, jonka kautta toisen osapuolen yrittäjät voivat harjoittaa taloudellista toimintaa; ja

f)    lukumääräisten kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa olevat rajoitukset, jotka koskevat niiden luonnollisten henkilöiden kokonaismäärää, jotka voivat toimia tietyllä toimialalla tai jotka yrittäjä voi ottaa palvelukseen ja joiden toiminta on tarpeen ja liittyy välittömästi toimialaan, lukuun ottamatta 8.13 artiklassa (Soveltamisala ja määritelmät) 14 määriteltyä avainhenkilöstöä ja korkeakoulututkinnon suorittaneita harjoittelijoita.

8.11 ARTIKLA

Kansallinen kohtelu

1.    Sijoittautumiseen 15 vaikuttavien kaikkien toimenpiteiden osalta kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen sijoittautuneille yksiköille ja yrityksille erityissitoumusten luettelossa kuvatuilla aloilla ja siinä määrättyjä edellytyksiä ja kelpoisuusehtoja noudattaen yhtä edullisen kohtelun kuin omille samankaltaisille sijoittautuneille yksiköilleen ja yrittäjilleen.

2.    Osapuoli voi täyttää 1 kohdan vaatimuksen myöntämällä toisen osapuolen sijoittautuneille yksiköille ja yrittäjille joko muodollisesti samanlaisen tai muodollisesti erilaisen kohtelun kuin se myöntää omille vastaaville sijoittautuneille yksiköilleen ja yrittäjilleen.

3.    Muodollisesti samanlaisen tai muodollisesti erilaisen kohtelun katsotaan olevan vähemmän edullista, jos se muuttaa kilpailuedellytyksiä osapuolen sijoittautuneiden yksiköiden tai yrittäjien eduksi verrattuna vastaaviin toisen osapuolen sijoittautuneisiin yksiköihin tai yrittäjiin.

4.    Tämän artiklan nojalla tehdyt erityissitoumukset eivät velvoita osapuolta korvaamaan luontaista kilpailuhaittaa, joka johtuu asianomaisen sijoittautuneiden yksiköiden tai yrittäjien ulkomaalaisuudesta.

8.12 ARTIKLA

Erityissitoumusten luettelo

1.    Osapuolen tämän jakson mukaisesti vapauttamat alat sekä sijoittautuneisiin yksiköihin ja yrittäjiin kohdistuvat rajoitukset, joita näillä aloilla varausten muodossa sovelletaan toisen osapuolen palveluihin ja palveluntarjoajiin, luetellaan ensiksi mainitun osapuolen erityissitoumusten luettelossa.

2.    Kumpikaan osapuoli ei voi ottaa käyttöön toisen osapuolen sijoittautuneita yksiköitä ja yrittäjiä koskevia toimenpiteitä, jotka ovat uusia tai syrjivämpiä 1 kohdan mukaisiin erityissitoumuksiin nähden.

D JAKSO

LUONNOLLISTEN HENKILÖIDEN TILAPÄINEN OLESKELU LIIKETOIMINTAA VARTEN

8.13 ARTIKLA

Soveltamisala ja määritelmät

1.    Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten toimenpiteisiin, jotka koskevat avainhenkilöstön, korkeakoulututkinnon suorittaneiden harjoittelijoiden ja yrityspalveluiden myyjien saapumista ja tilapäistä oleskelua niiden alueella, jollei 8.1 artiklan (Tavoite ja soveltamisala) 4 kohdasta muuta johdu.

2.    Tässä jaksossa

a)    ’avainhenkilöstöllä’ tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka työskentelevät osapuolen sellaisessa oikeushenkilössä, joka ei ole voittoa tavoittelematon organisaatio, ja jotka ovat vastuussa sijoittautuneen yksikön perustamisesta tai sen asianmukaisesta valvonnasta, hallinnosta ja toiminnasta.

Avainhenkilöstöön kuuluvat sijoittautumisen osalta liikematkalaiset, jotka ovat vastuussa sijoittautuneen yksikön perustamisesta, sekä yrityksen sisäisesti siirretyt työntekijät:

i)    ’liikematkalaisilla’ tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka työskentelevät johtotehtävissä ja ovat vastuussa sijoittautuneen yksikön perustamisesta. He eivät ole osallisina suorissa liiketoimissa suuren yleisön kanssa eivätkä saa korvausta isäntämaana olevan osapuolen alueella sijaitsevasta lähteestä; ja

ii)    ’yrityksen sisäisesti siirretyillä’ tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat olleet osapuolen jonkin oikeushenkilön palveluksessa tai, kun kyseessä on yrityspalveluiden ammattimainen tarjoaminen, ovat olleet sen kumppaneita vähintään yhden vuoden ajan ja jotka on tilapäisesti siirretty sijoittautuneeseen yksikköön (joka voi olla yrityksen tytäryhtiö, sivuliike tai pääyritys) toisen osapuolen alueelle. Kyseisen luonnollisen henkilön on kuuluttava johonkin seuraavista luokista:

1)    johtohenkilöt:

oikeushenkilön palveluksessa työskentelevät luonnolliset henkilöt, jotka vastaavat sijoittautuneen yksikön johtamisesta, joilla on suuri vapaus päätöksenteossaan ja jotka työskentelevät yrityksen johtokunnan tai osakkeenomistajien tai vastaavan elimen yleisen valvonnan alaisuudessa. Johtohenkilöt eivät suoraan toteuta tehtäviä, jotka liittyvät oikeushenkilön varsinaiseen palvelun tai palveluiden tarjontaan;

2)    johtajat:

oikeushenkilön palveluksessa työskentelevät luonnolliset henkilöt, jotka ensisijaisesti vastaavat sijoittautuneen yksikön johtamisesta ja työskentelevät pääasiassa korkeamman tason johtohenkilöiden, yrityksen johtokunnan tai osakkeenomistajien tai vastaavan elimen yleisen valvonnan alaisuudessa ja joiden toimenkuvaan voi kuulua:

aa)    sijoittautuneen yksikön tai sen osaston tai alaosaston johtaminen,

bb)    muun valvonta-, asiantuntija- tai johtotehtävissä toimivan henkilöstön työskentelyn ohjaus ja valvonta ja

cc)    henkilökohtainen toimivalta palkata tai irtisanoa työntekijöitä taikka antaa heidän palkkaamistaan tai irtisanomistaan koskevia suosituksia sekä toteuttaa muita henkilöstöä koskevia toimenpiteitä.

3)    asiantuntijat:

oikeushenkilön palveluksessa työskentelevät luonnolliset henkilöt, joilla on sijoittautuneen yksikön tuotannon, tutkimuslaitteiden, tekniikan tai hallinnon kannalta erityisiä tietoja tai asiantuntemusta. Näitä tietoja arvioitaessa otetaan huomioon paitsi yksikön sisäinen tieto myös tarvittaessa henkilön huomattava pätevyys erityistä teknistä osaamista vaativassa työssä tai ammatissa, samoin kuin henkilön kuuluminen luvanvaraisten ammattien harjoittajiin;

b)    ’korkeakoulututkinnon suorittaneilla harjoittelijoilla’ tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat olleet osapuolen jonkin oikeushenkilön palveluksessa vähintään yhden vuoden ajan, joilla on korkeakoulututkinto ja jotka tilapäisesti siirretään sijoittautuneeseen yksikköön toisen osapuolen alueelle urakehitystä varten tai liiketoiminnan tekniikoita tai menetelmiä koskevan koulutuksen saamiseksi 16 ;

c)    ’yrityspalveluiden myyjillä’ tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka edustavat osapuolen toimittajaa ja hakevat tilapäistä pääsyä toisen osapuolen alueelle palveluiden myyntineuvottelujen käymiseksi tai palveluiden myyntiä koskevan sopimuksen tekemiseksi kyseistä palveluntarjoajaa varten. He eivät ole osallisina suorassa myyntitoiminnassa suuren yleisön kanssa eivätkä saa korvausta isäntämaana olevan osapuolen alueella sijaitsevasta lähteestä.

8.14 ARTIKLA

Avainhenkilöstö ja korkeakoulututkinnon suorittaneet harjoittelijat

1.    Kaikilla C jakson (Sijoittautuminen) mukaisesti vapautetuilla aloilla ja erityissitoumusten luettelossa luetellut varaukset huomioon ottaen kukin osapuoli sallii toisen osapuolen yrittäjien ottaa sijoittautuneeseen yksikköönsä tilapäisesti palvelukseen mainitun toisen osapuolen luonnollisia henkilöitä sillä edellytyksellä, että työntekijät ovat 8.13 artiklassa (Soveltamisala ja määritelmät) määriteltyä avainhenkilöstöä tai korkeakoulututkinnon suorittaneita harjoittelijoita. Tällaisten henkilöiden tilapäinen saapuminen ja oleskelu on yrityksen sisäisesti siirrettyjen osalta rajattu enintään kolmeen vuoteen, sijoittautumista varten liikematkalaisten osalta 90 päivään minä hyvänsä 12 kuukauden jaksona ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden harjoittelijoiden osalta yhteen vuoteen. Yrityksen sisäisten siirtojen osalta tätä jaksoa voidaan jatkaa kahdella lisävuodella kansallisen lainsäädännön puitteissa 17 .

2.    Ellei erityissitoumusten luettelossa toisin täsmennetä, osapuoli ei minkään C jakson (Sijoittautuminen) mukaisesti vapautetun alan osalta saa pitää voimassa tai ottaa käyttöön toimenpiteitä lukumääräisten kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa olevina syrjivinä rajoituksina, jotka koskevat niiden luonnollisten henkilöiden kokonaismäärää, jonka yrittäjä saa ottaa palvelukseen avainhenkilöstönä ja korkeakoulututkinnon suorittaneina harjoittelijoina jollakin tietyllä alalla.

8.15 ARTIKLA

Yrityspalvelujen myyjät

Jokaisen B (Rajatylittävä palvelujen tarjoaminen) tai C jakson (Sijoittautuminen) mukaisesti vapautetun alan osalta ja erityissitoumusten luettelossa mahdollisesti luetellut varaukset huomioon ottaen kukin osapuoli sallii yrityspalveluiden myyjien tilapäisen saapumisen ja oleskelun enintään 90 päivän ajaksi minä hyvänsä 12 kuukauden jaksona 18 .

E JAKSO

SÄÄNTELYKEHYS

1 ALAJAKSO

YLEISESTI SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET

8.16 ARTIKLA

Ammattipätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen

1.    Tämän artiklan määräykset eivät estä sitä, että osapuoli voi vaatia, että luonnollisilla henkilöillä on sellainen tarvittava pätevyys ja/tai ammattikokemus, jota edellytetään asianomaisen toimialan osalta sillä alueella, jolla palvelua tarjotaan.

2.    Osapuolet rohkaisevat omien alueidensa ammattialajärjestöjä yhdessä laatimaan ja antamaan 16.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) nojalla perustetulle palvelukauppaa, investointeja ja julkisia hankintoja käsittelevälle komitealle vastavuoroista tunnustamista koskevan yhteisen suosituksen. Tällaisten suositusten tueksi on esitettävä näyttöä seuraavista:

a)    ammattipätevyyksien vastavuoroista tunnustamista koskevan ehdotetun sopimuksen, jäljempänä ’vastavuoroista tunnustamista koskeva sopimus’ taloudellinen arvo; ja

b)    eri ohjelmien vastaavuus eli se, missä määrin kunkin osapuolen perusteet, joita sovelletaan yrittäjien ja palveluntarjoajien lupien myöntämiseen, lisensiointiin, toimintaan ja sertifiointiin, vastaavat toisiaan.

3.    Otettuaan vastaan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisen suosituksen palvelukauppaa, investointeja ja julkisia hankintoja käsittelevä komitea tarkastelee sitä kohtuullisen ajan kuluessa ja selvittää, onko se tämän sopimuksen mukainen.

4.    Jos 2 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen pohjalta on todettu, että suositus on tämän sopimuksen kanssa yhteensopiva, osapuolet ryhtyvät tarvittaviin toimiin voidakseen toimivaltaisten viranomaisten tai osapuolen nimeämien tahojen välityksellä neuvotella vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen.

8.17 ARTIKLA

Avoimuus

Kukin osapuoli vastaa viipymättä toisen osapuolen pyyntöihin saada siltä tietoja sen yleisesti soveltamista toimenpiteistä tai kansainvälisistä sopimuksista, jotka liittyvät tähän lukuun tai vaikuttavat siihen. Lisäksi kukin osapuoli perustaa 13.4 artiklan (Tiedustelut ja yhteyspisteet) mukaisesti yhden tai useamman tiedotuspisteen, jotka pyynnöstä toimittavat tietoja kaikista tällaisista seikoista toisen osapuolen yrittäjille ja palveluntarjoajille.

2 ALAJAKSO

KANSALLINEN SÄÄNTELY

8.18 ARTIKLA

Soveltamisala ja määritelmät

1.    Tätä alajaksoa sovelletaan osapuolten toimenpiteisiin, jotka liittyvät lisensiointivaatimuksiin ja -menettelyihin tai pätevyysvaatimuksiin ja -menettelyihin, jotka vaikuttavat seuraaviin:

a)    8.4 artiklassa (Määritelmät) määritelty rajatylittävä palvelujen tarjoaminen;

b)    8.8 artiklassa (Määritelmät) määritelty oikeus- ja luonnollisten henkilöiden sijoittautuminen osapuolten alueelle;

c)    8.13 artiklassa (Soveltamisala ja määritelmät) määritelty luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu niiden alueella.

2.    Näitä sääntöjä sovelletaan ainoastaan toimialoihin, joilla osapuoli on tehnyt erityisiä sitoumuksia ja ainoastaan siinä laajuudessa, joissa tällaisia erityisiä sitoumuksia sovelletaan.

3.    Näitä sääntöjä ei sovelleta toimenpiteisiin, kun toimenpiteet muodostavat 8.5 (Markkinoille pääsy) ja 8.10 (Markkinoille pääsy) ja/tai 8.6 (Kansallinen kohtelu) ja 8.11 artiklassa (Kansallinen kohtelu) tarkoitettuja rajoituksia.

4.    Tässä alajaksossa

a)    ’toimivaltaisilla viranomaisilla’ tarkoitetaan sellaisia keskus-, alue- tai paikallistason julkishallintoa ja viranomaisia tai julkishallinnon ulkopuolisia elimiä niiden käyttäessä keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelinten tai viranomaisten niille siirtämiä valtuuksia, jotka tekevät päätöksiä palvelun tarjoamiseen myönnettävästä luvasta, myös sijoittautumisen osalta, tai luvasta perustaa muita taloudellisia toimintoja kuin palveluita;

b)    ’lisensiointimenettelyillä’ tarkoitetaan hallinnollisia tai menettelysääntöjä, joita palvelun tarjoamiseen tai muun taloudellisen toiminnan kuin palveluiden perustamiseen tarvittavaa lupaa, mukaan luettuina lisenssin muutos tai uusiminen, hakevan luonnollisen tai oikeushenkilön on noudatettava voidakseen osoittaa täyttävänsä lisensiointivaatimukset;

c)    ’lisensiointivaatimuksilla’ tarkoitetaan sisällöllisiä vaatimuksia, jotka eivät ole pätevyysvaatimuksia ja jotka luonnollisen tai oikeushenkilön on täytettävä voidakseen saada luvan palvelun tarjontaan tai muun taloudellisen toiminnan kuin palveluiden perustamiseen tai voidakseen muuttaa tällaista lupaa tai uusia sen;

d)    ’pätevyysmenettelyillä’ tarkoitetaan hallinnollisia tai menettelysääntöjä, joita luonnollisen henkilön on noudatettava voidakseen osoittaa olevansa niiden pätevyysvaatimusten mukainen, joita palvelun tarjoamiseen tarvittavan luvan saaminen edellyttää;

e)    ’pätevyysvaatimuksilla’ tarkoitetaan sisällöllisiä vaatimuksia, jotka liittyvät luonnollisen henkilön pätevyyteen tarjota jokin palvelu ja joiden osoittamista edellytetään luvan saamiseksi palvelun tarjoamista varten.

8.19 ARTIKLA

Lisensiointia ja pätevyyttä koskevat edellytykset

1.    Kukin osapuoli varmistaa, että lisensiointivaatimuksiin ja -menettelyihin ja pätevyysvaatimuksiin ja -menettelyihin liittyvät toimenpiteet pohjautuvat ehtoihin, jotka ovat

a)    selkeitä;

b)    objektiivisia ja avoimia; ja

c)    ennalta vahvistettuja sekä yleisesti ja asianomaisten henkilöiden saatavilla.

2.    Lupa tai lisenssi on myönnettävä heti, kun soveltuvan tarkastelun pohjalta on vahvistettu, että ehdot on täytetty, edellyttäen että lupia tai lisenssejä on saatavilla.

3.    Kukin osapuoli pitää yllä tai perustaa oikeudellisia, välitys- tai hallinnollisia tuomioistuimia tai menettelyitä, jotka mahdollistavat vahinkoa kärsineen yrittäjän tai palveluntarjoajan pyynnöstä nopean uudelleenkäsittelyn ja tarvittaessa asianmukaiset oikaisukeinot, kun kyse on hallinnollisista päätöksistä, jotka koskevat sijoittautumista, rajatylittävää palveluntarjontaa tai luonnollisten henkilöiden tilapäistä oleskelua liiketoimintaa varten. Siinä tapauksessa, että edellä mainitut menettelytavat eivät ole riippumattomia elimestä, jolle on uskottu asianomaisen hallinnollisen päätöksen tekeminen, kunkin osapuolen on taattava, että menettelytavat turvaavat asian objektiivisen ja puolueettoman tarkastelun.

Tämän kohdan määräykset eivät velvoita osapuolta perustamaan edellä mainittuja tuomioistuimia tai menettelytapoja siinä tapauksessa, että perustaminen olisi ristiriidassa osapuolen perustuslaillisen järjestelmän tai sen oikeudellisen järjestelmän luonteen kanssa.

8.20 ARTIKLA

Lisensiointia ja pätevyyttä koskevat menettelyt

1.    Kukin osapuoli varmistaa, että lisensiointia ja pätevyyttä koskevat menettelyt ja muodollisuudet ovat mahdollisimman yksinkertaisia eivätkä tarpeettomasti mutkista tai viivytä palvelun tarjoamista. Kaikkien hakijoille mahdollisesti koituvien lisensiointimaksujen 19 olisi oltava kohtuullisia eivätkä ne saisi itsessään rajoittaa palvelun tarjoamista.

2.    Kukin osapuoli varmistaa, että toimivaltaisten viranomaisten lisensiointi- tai lupa-asioissa käyttämät menettelyt ovat kaikkiin hakijoihin nähden puolueettomia. Toimivaltaisen viranomaisen olisi tehtävä päätöksensä riippumattomasti, eikä se saa olla vastuussa toiminnastaan mihinkään sellaiseen palveluiden toimittajaan nähden, jolta edellytetään lisenssiä tai lupaa.

3.    Jos hakemuksille on tietty määräaika, hakijalle on varattava kohtuullinen ajanjakso hakemuksen jättämistä varten. Toimivaltaisen viranomaisen on aloitettava hakemuksen käsittely viipymättä. Mahdollisuuksien mukaan hakemukset olisi voitava toimittaa sähköisessä muodossa samoin aitoutta koskevin edellytyksin kuin paperikopiona toimitettavat hakemuksetkin.

4.    Kukin osapuoli varmistaa, että hakemuksen käsittely, myös lopullisen päätöksen tekeminen, saatetaan loppuun kohtuullisessa ajassa täydellisen hakemuksen toimittamisesta lukien. Kunkin osapuolen on pyrittävä vahvistamaan tavanomainen aikataulu hakemuksien käsittelyä varten.

5.    Toimivaltaisen viranomaisen on kohtuullisessa ajassa epätäydelliseksi katsomansa hakemuksen vastaanottamisesta ilmoitettava tästä hakijalle ja siinä määrin kuin se on mahdollista nimettävä hakemuksen täydentämiseen vaadittavat lisätiedot ja tarjottava mahdollisuus puutteiden korjaamiseen.

6.    Alkuperäisten asiakirjojen sijaan olisi mahdollisuuksien mukaan hyväksyttävä oikeaksi todistetut kopiot.

7.    Jos toimivaltainen viranomainen hylkää hakemuksen, hakijalle on ilmoitettava kirjallisesti ja viipymättä. Hakijalle olisi periaatteessa pyynnöstä ilmoitettava myös hakemuksen hylkäämisen syyt sekä määräaika muutoksen hakemiselle hylkäävään päätökseen. Hakijalle olisi mahdollisuuksien mukaan annettava kohtuullisen ajan kuluessa mahdollisuus toimittaa uusi hakemus.

8.    Kunkin osapuolen on varmistettava, että myönnetty lisenssi tai lupa tulee viipymättä voimaan siinä vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti.

3 ALAJAKSO

TIETOKONEPALVELUT

8.21 ARTIKLA

Tietokonepalvelut

1.    Osapuolet hyväksyvät seuraavissa kohdissa esitetyn yhteisen tulkinnan B (Rajatylittävä palvelujen tarjoaminen), C (Sijoittautuminen) ja D jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti vapautettujen tietokonepalveluiden osalta.

2.    Osapuolet hyväksyvät, että Yhdistyneiden kansakuntien koodi CPC 20 84, jolla kuvataan tietokonepalveluita ja niihin liittyviä palveluita, kattaa kaikki tietokonepalvelut ja niihin liittyvät palvelut. Tekniikan kehitys on johtanut siihen, että näitä palveluita tarjotaan yhä useammin toisiinsa liittyvien palveluiden kokonaisuutena tai pakettina, johon voivat sisältyä kaikki 3 kohdassa luetellut perustoiminnot tai joitain niistä. Esimerkiksi verkkosivujen tai verkkoalueen isännöinti, tietojen louhintapalvelut ja grid-laskenta koostuvat tietokonepalveluiden perustoimintojen yhdistelmistä.

3.    Tietokonepalvelut ja niihin liittyvät palvelut, riippumatta siitä, tarjotaanko ne verkoston, myös internetin, kautta, sisältävät kaikki palvelut, joissa tarjotaan jotain seuraavista tai jotain niiden yhdistelmää:

a)    tietokoneita tai tietokonejärjestelmiä koskevaa tai niitä varten tehtävää konsultointia, sopeuttamista, strategioita, analyysia, suunnittelua, määrittelyjä, tuotesuunnittelua, kehittämistä, asentamista, toteuttamista, integrointia, testausta, vianetsintää, päivitystä, tukea, teknistä apua tai hallinnointia;

b)    ohjelmistoja koskevaa tai niitä varten tehtävää konsultointia, strategioita, analyysia, suunnittelua, määrittelyjä, tuotesuunnittelua, kehittämistä, asentamista, toteuttamista, integrointia, testausta, vianetsintää, päivitystä, sopeuttamista, ylläpitoa, tukea, teknistä apua, hallinnointia tai käyttöä 21 ;

c)    tietojenkäsittelyä, tietojen tallennusta, tietojen isännöintiä tai tietokantapalveluja;

d)    toimistokoneiden ja -laitteiden sekä tietokoneiden huolto- ja korjauspalveluja; ja

e)    muualle luokittelemattomia ohjelmistoon, tietokoneisiin tai tietokonejärjestelmiin liittyviä asiakkaiden henkilöstön koulutuspalveluita.

4.    Osapuolet hyväksyvät, että monissa tapauksissa tietokonepalvelut ja niihin liittyvät palvelut mahdollistavat muiden palveluiden 22 tarjonnan sekä sähköisin että muin keinoin. Tässä tapauksessa on kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan tietokonepalvelut ja niihin liittyvät palvelut (esimerkiksi www-sivujen tai sovelluksen isännöinti) ja muut palvelut 23 , jotka ovat mahdollisia tietokonepalveluiden ja niihin liittyvien palveluiden ansioista. Tällainen muu palvelu ei kuulu CPC 84:n piiriin riippumatta siitä, onko se mahdollinen tietokonepalveluiden ja niihin liittyvien palveluiden ansioista.

4 ALAJAKSO

POSTIPALVELUT

8.22 ARTIKLA

Kilpailunvastaisten käytänteiden torjunta postialalla 24

Kukin osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa asianmukaisia toimenpiteitä 25 sen estämiseksi, että postipalveluiden tarjoajat, jotka joko yksin tai yhdessä ovat suuria tarjoajia kyseisillä postipalveluiden markkinoilla, ottavat käyttöön kilpailunvastaisia käytäntöjä tai jatkavat sellaisten soveltamista.

8.23 ARTIKLA

Sääntelyelinten riippumattomuus

Sääntelyelinten on oltava oikeudellisesti erillisiä kaikista postipalveluiden tarjoajista, eivätkä ne saa olla niille vastuussa toiminnastaan. Sääntelyviranomaisen päätösten ja sen käyttämien menettelyjen on oltava tasapuoliset kaikkien markkinaosapuolten kannalta.

5 ALAJAKSO

TELEVIESTINTÄPALVELUT

8.24 ARTIKLA

Soveltamisala

1.    Tätä alajaksoa sovelletaan toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat televiestintäpalveluiden kauppaan, ja tässä esitetään sääntelykehys, joka koskee tämän luvun B–D jakson mukaisesti vapautettuja televiestintäpalveluita.

2.    Tätä alajaksoa ei sovelleta mihinkään osapuolen hyväksymään tai voimassa pitämään toimenpiteeseen, joka liittyy radio- tai televisio-ohjelmien kaapelitse tai yleisradiolähetyksinä tapahtuvaan jakeluun.

3.    Tämän alajakson määräyksiä ei voida tulkita siten, että ne edellyttävät, että

a)    osapuoli antaa toisen osapuolen palveluntarjoajalle oikeuden perustaa, rakentaa, vuokrata, käyttää tai tarjota televiestinnän siirtoverkkoja tai palveluita omassa erityissitoumusten luettelossaan täsmennettyjen lisäksi; tai

b)    osapuoli pakottaa palvelun tarjoajan perustamaan, rakentamaan, hankkimaan, vuokraamaan, käyttämään tai tarjoamaan televiestinnän siirtoverkkoja tai palveluita, jos tällaisia verkkoja tai palveluilta ei yleisesti ole tarjolla.

4.    Kunkin osapuolen on vahvistettava, ylläpidettävä, muutettava tai peruutettava 8.26 (Pääsy yleisiin televiestintäverkkoihin ja -palveluihin ja niiden käyttö), 8.28 (Yhteenliittäminen), 8.29 (Yhteenliittäminen suuren palveluntarjoajan kanssa), 8.30 (Suurien palveluntarjoajien toiminta), 8.32 (Eriytetyt verkkoelementit), 8.33 (Rinnakkain sijoittaminen), 8.34 (Jälleenmyynti), 8.35 (Yhteiskäyttö), 8.36 (Vuokrajohtopalveluiden varaaminen) ja 8.38 artiklassa (Merenalaisten kaapeleiden rantautumispisteet) määrätyt palveluntarjoajien oikeudet ja velvollisuudet televiestintämarkkinoita koskevan lainsäädäntönsä ja sisäisten menettelyjensä mukaisesti. Unionin osalta tällaiset menettelyt merkitsevät unionin sääntelyviranomaisten toteuttamaa kyseessä olevien tuote- ja palvelumarkkinoiden tarkastelua, josta säädetään aihetta koskevassa unionin lainsäädännössä, palveluntarjoajan nimeämistä markkinavoimaltaan merkittäväksi sekä tällaisen tarkastelun pohjalta tehtävää sääntelyviranomaisten päätöstä mainittujen oikeuksien ja velvollisuuksien määräämisestä, ylläpitämisestä, muuttamisesta tai peruuttamisesta.

8.25 ARTIKLA

Määritelmät

Tässä alajaksossa

a)    ’yleisradiolähetyksellä’ tarkoitetaan yleisön tai sen osan vastaanotettavaksi tarkoitettua vapaasti etenevää langattomasti tai johtoja hyväksi käyttäen tapahtuvaa lähetystä, sen alkupaikan sijainnista riippumatta, joka on tarpeen ääni- ja/tai kuvasignaaliohjelman vastaanottamiseksi ja/tai esittämiseksi mutta johon eivät kuulu operaattoreiden väliset yhteydet;

b)    ’loppukäyttäjällä’ tarkoitetaan yleisen televiestintäverkon tai -palvelun käyttäjää tai palveluntarjoajaa, lukuun ottamatta käyttöä yleisen televiestintäverkon tai -palveluiden tarjoamiseksi edelleen;

c)    ’välttämättömillä televiestintälaitteilla’ tarkoitetaan yleisen televiestintäverkon ja -palvelun laitteita,

i)    jotka tarjoaa ainoastaan tai pääasiassa yksi tarjoaja tai rajallinen määrä tarjoajia; ja

ii)    joiden korvaaminen palvelun tarjoamista varten ei ole taloudellisesti tai teknisesti mahdollista;

d)    ’yhteenliittämisellä’ tarkoitetaan yleisten televiestintäverkkojen tai -palvelujen tarjoajien linkittämistä, jotta yhden tarjoajan palveluja käyttävät voivat olla yhteydessä toisen tarjoajan asiakkaisiin ja käyttää toisen tarjoajan palveluja;

e)    ’suurella palveluntarjoajalla’ tarkoitetaan yleisten televiestintäverkkojen tai -palvelujen toimittajaa, joka voi kyseisillä televiestintäverkkojen tai -palvelujen markkinoilla olennaisesti vaikuttaa osallistumisehtoihin hinnan ja tarjonnan osalta seuraavien tekijöiden vuoksi:

i)    välttämättömät laitteet ovat sen hallinnassa; tai

ii)    se voi hyödyntää asemaansa markkinoilla;

f)    ’syrjimättömällä’ tarkoitetaan kohtelua, joka on yhtä edullinen kuin muille yleisten televerkkojen tai televiestintäpalveluiden käyttäjille samanlaisissa olosuhteissa myönnetty kohtelu;

g)    ’numeron siirrettävyydellä’ tarkoitetaan yleisten televiestintäverkkojen tai -palveluiden loppukäyttäjälle tarjottavaa mahdollisuutta säilyttää puhelinnumeronsa vaihtaessaan samankaltaisten yleisten televiestintäverkkojen tai -palveluiden tarjoajaa samassa sijaintipaikassa ilman palvelun laatuun, luotettavuuteen tai käyttömukavuuteen kohdistuvaa haittaa;

h)    ’yleisellä televiestintäverkolla’ tarkoitetaan televiestintäverkkoa, jonka osapuoli edellyttää tarjoavan yleisiä televiestintäpalveluita määrättyjen verkon liityntäpisteiden välillä;

i)    ’yleisellä televiestintäpalvelulla’ tarkoitetaan mitä tahansa televiestintäpalvelua, jonka osapuoli on nimenomaisesti tai käytännössä vaatinut tarjottavaksi yleisesti;

j)    ’merenalaisen kaapelin rantautumispisteellä’ tarkoitetaan tilaa ja rakennuksia, joihin kansainväliset merenalaiset kaapelit johtavat ja päättyvät ja joissa ne liitetään runkoliityntälinkkeihin;

k)    ’televiestinnällä’ tarkoitetaan signaalien lähettämistä ja vastaanottamista mitä tahansa elektromagneettista tapaa käyttäen;

l)    ’televiestintäpalveluilla’ tarkoitetaan kaikkia palveluita, jotka koostuvat sähkömagneettisten signaalien lähettämisestä ja vastaanottamisesta, mutta niihin eivät sisälly yleisradiotoiminta eivätkä toimialat, jotka koostuvat sellaisen sisällön tarjoamisesta, jonka siirtäminen edellyttää televiestintää; ja

m)    ’televiestinnän sääntelyelimellä’ tarkoitetaan kansallista elintä tai elimiä, joiden tehtävänä on televiestinnän sääntely.

8.26 ARTIKLA

Pääsy yleisiin televiestintäverkkoihin ja -palveluihin ja niiden käyttö

1.    Kukin osapuoli varmistaa, että toisen osapuolen palveluntarjoajien saatavilla ja käytettävissä ovat kohtuullisin, syrjimättömin ja avoimin ehdoin ja edellytyksin kaikki yleiset televiestintäverkot ja -palvelut, yksityiset vuokrajohdot mukaan luettuina, joita sen alueella tai sen rajojen yli tarjotaan, myös 2 ja 3 kohdassa vahvistetulla tavalla.

2.    Kukin osapuoli varmistaa, että tällaisten palveluntarjoajien sallitaan

a)    ostaa tai vuokrata ja liittää päätelaitteita tai muita laitteita, jotka toimivat rajapintana yleiseen televiestintäverkkoon;

b)    liittää yhteen yksityisiä vuokrajohtoja tai omia johtoja ja yleisiä televiestintäverkkoja ja -palveluja sen alueen alueella tai sen rajojen yli tai muiden palveluntarjoajien vuokrattuja tai omia johtoja; ja

c)    käyttää valitsemiaan käyttöprotokollia sen lisäksi, mikä on tarpeen, jotta varmistetaan televiestintäverkkojen ja -palveluiden yleinen saatavuus.

3.    Kunkin osapuolen on varmistettava, että toisen osapuolen palveluntarjoajat voivat käyttää yleisiä televiestintäverkkoja ja -palveluja sen alueella ja rajojen yli tiedonsiirtoa varten, mukaan lukien tällaisten palveluntarjoajien yrityksen sisäinen viestintä ja pääsy kumman tahansa osapuolen alueella tietokannoissa pidettäviin tai muulla tavalla säilytettyihin konekielellä luettaviin tietoihin. Kaikista osapuolen uusista tai muutetuista toimenpiteistä, jotka merkittävästi vaikuttavat tällaiseen käyttöön, on ilmoitettava toiselle osapuolelle, ja niistä on neuvoteltava.

8.27 ARTIKLA

Tietojen luottamuksellisuus

Palvelukauppaa rajoittamatta kukin osapuoli varmistaa kaikkien yleisiä televiestintäverkkoja ja -palveluita käyttävän televiestinnän ja siihen liittyvien liikennetietojen luottamuksellisuuden.

8.28 ARTIKLA

Yhteenliittäminen 26

1.    Kukin osapuoli varmistaa, että kaikilla palveluntarjoajilla, joilla on yleisten televiestintäverkkojen ja -palveluiden tarjoamista koskeva lupa, on oikeus ja velvollisuus neuvotella verkkojen yhteenliittämisestä muiden yleisten televiestintäverkkojen ja -palveluiden tarjoajien kanssa. Verkkojen yhteenliittämisestä on sovittava kyseisten osapuolten kaupallisten neuvottelujen pohjalta.

2.    Sääntelyviranomaisten on varmistettava, että toimittajat, jotka verkkojen yhteenliittämisjärjestelyjä koskevien neuvottelujen myötä saavat tietoja toisilta yrityksiltä, käyttävät tällaisia tietoja ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu, ja huolehtivat aina toimitettujen tai tallennettujen tietojen luottamuksellisuudesta.

8.29 ARTIKLA

Yhteenliittäminen suuren palveluntarjoajan kanssa

1.    Kunkin osapuolen on varmistettava, että kaikki sen alueen suuret palveluntarjoajat tarjoavat yhteenlittämismahdollisuuden toisen osapuolen televiestintäverkkojen ja -palveluiden toimittajien toimintoja ja laitteistoja varten kaikissa suuren palveluntarjoajan verkoston teknisesti mahdollisissa kohdissa. Yhteenliittäminen toteutetaan

a)    syrjimättömin ehdoin ja edellytyksin (mukaan luettuina tekniset standardit ja eritelmät) ja syrjimättömin hinnoin sekä laatuvaatimuksin, jotka ovat yhtä korkeatasoiset tai edulliset kuin ne, joita sovelletaan tällaisen suuren palveluntarjoajan omiin vastaaviin palveluihin tai siihen vailla sidosyhteyttä olevien yleisten televiestintäverkkojen tai -palveluiden tarjoajien vastaaviin palveluihin taikka sen tytäryhtiön tai muun sidosyrityksen tarjoamiin palveluihin;

b)    joutuisasti ja soveltaen periaatteita, edellytyksiä (mukaan luettuina tekniset standardit ja eritelmät) ja kustannusperustaisia maksuja, jotka ovat avoimia, taloudelliseen toteutettavuuteen nähden kohtuullisia ja riittävän eriteltyjä, jotta palveluntarjoajan ei tarvitse maksaa sellaisista verkon osista tai toiminteista, joita se ei tarvitse palvelunsa tarjoamiseen; ja

c)    yleisten televiestintäverkkojen tai -palveluiden toimittajien enemmistölle tarjottujen verkon liityntäpisteiden lisäksi pyynnöstä myös muissa pisteissä sellaista maksua vastaan, joka perustuu tarvittavien lisätoiminteiden rakentamiskustannuksiin.

2.    Kukin osapuoli varmistaa, että sen alueen suuret palveluntarjoajat julkaisevat joko yhteenliittämissopimuksensa tai yhteenliittämistarjouksensa mallin.

3.    Menettelyt, joilla yhteenliittäminen suureen palveluntarjoajaan toteutetaan, on julkistettava.

4.    Kun yleisten televiestintäverkkojen tai -palvelujen toimittajat eivät pysty ratkaisemaan riitaa, joka koskee suuren palveluntarjoajan tarjoaman yhteenliittymisen ehtoja, edellytyksiä ja hintaa, niiden on voitava pyytää riitaan ratkaisua sääntelyelimeltä, joka pyrkii ratkaisemaan riidat mahdollisimman lyhyessä ajassa ja joka tapauksessa 180 päivän kuluessa siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi, kuitenkin sillä varauksella, että monimutkaisten riitojen ratkaisu voi kestää yli 180 päivää.

8.30 ARTIKLA

Suurien palveluntarjoajien toiminta

1.    Kukin osapuoli voi määrätä suurille palveluntarjoajille syrjimättömyyttä koskevia velvoitteita yhteenliittämisen ja/tai verkkoon pääsyn osalta.

2.    Syrjimättömyysvelvoitteilla on varmistettava erityisesti, että suuri palveluntarjoaja soveltaa vastaavia ehtoja vastaavissa olosuhteissa muihin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat vastaavia palveluja, sekä tarjoaa palveluja ja tietoja muille vastaavilla ehdoilla ja samanlaatuisina kuin omia palveluitaan varten tai tytäryhtiöidensä tai kumppaniensa palveluita varten.

8.31 ARTIKLA

Suuria palveluntarjoajia koskeva kilpailun suojaaminen

Kukin osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa asianmukaisia toimenpiteitä 27 sen estämiseksi, että yleisten televiestintäverkkojen tai -palvelujen toimittajat, jotka joko yksin tai yhdessä ovat suuria tarjoajia sen alueella, ottavat käyttöön kilpailunvastaisia käytäntöjä tai jatkavat sellaisten soveltamista. Tällaisia kilpailunvastaisia käytäntöjä ovat erityisesti

a)    kilpailua rajoittavien ristikkäistukien käyttö tai hintaruuvi;

b)    kilpailijoilta saatujen tietojen käyttö kilpailua rajoittavasti;

c)    se, ettei muiden yleisten televiestintäverkkojen ja -palveluiden tarjoajien käyttöön anneta ripeästi teknisiä tietoja välttämättömistä laitteista eikä kaupallisesti tärkeitä tietoja, joita ne tarvitsevat voidakseen tarjota yleisiä televiestintäpalveluja;

d)    palveluiden hinnoittelu tavalla, joka todennäköisesti kohtuuttomasti rajoittaa kilpailua, kuten saalistushinnoittelu.

8.32 ARTIKLA

Eriytetyt verkkoelementit

1.    Kukin osapuoli velvoittaa suuret palveluntarjoajat vastaamaan kohtuullisiin pyyntöihin, jotka koskevat tiettyjen verkkoelementtien ja niihin liittyvien toimintojen saantia ja käyttöä eriytetyltä pohjalta ja joutuisasti sekä soveltaen ehtoja ja edellytyksiä, jotka ovat kohtuullisia, avoimia ja syrjimättömiä ja erityisesti

a)    antamaan tiettyjen verkkoelementtien ja/tai toimintojen, myös verkkoelementtien, jotka eivät ole aktiivisia, käyttöoikeus, ja/tai tilaajayhteyksien eriytetty tarjonta, jotta mahdollistettaisiin muun muassa tilaajaliittymän jälleenmyyntitarjoukset;

b)    myöntämään teknisten rajapintojen, yhteyskäytäntöjen tai muiden keskeisten palvelujen tai virtuaaliverkkopalvelujen yhteentoimivuuden kannalta välttämättömien tekniikkojen avoin käyttöoikeus;

c)    tarjoamaan rinnakkain sijoittamista; ja

d)    tarjoamaan tiettyjä sellaisia palvelua, joita tarvitaan päästä päähän -palvelujen yhteentoimivuuden varmistamiseksi käyttäjille.

2.    Kun osapuoli tarkastelee edellä 1 kohdassa tarkoitettuja velvoitteita, se voi ottaa huomioon muiden muassa seuraavat tekijät:

a)    kilpailevien toimintojen käytön tai asentamisen tekninen ja taloudellinen kannattavuus, ottaen huomioon kyseessä olevan yhteenliittämisen ja/tai käyttöoikeuden luonne ja laatu, myös muiden alkuvaiheen käyttöoikeustuotteiden kuten kaapelikanavien käyttöoikeuden kannattavuus;

b)    ehdotetun käyttöoikeuden toteuttamiskelpoisuus suhteessa käytettävissä olevaan kapasiteettiin;

c)    toiminnon omistajan tekemät perusinvestoinnit ottaen huomioon investointeihin liittyvät riskit; ja

d)    tarve suojella tehokasta ja kestävää kilpailua.

8.33 ARTIKLA

Rinnakkain sijoittaminen

1.    Kukin osapuoli varmistaa, että suuret palveluntarjoajat sen alueella antavat joutuisasti sekä soveltaen kohtuullisia ja syrjimättömiä ehtoja ja edellytyksiä toisen osapuolen yleisten televiestintäverkkojen tai -palveluiden tarjoajille mahdollisuuden sellaiseen laitteiden fyysiseen rinnakkain sijoittamiseen, jota eritettyjen verkkoelementtien yhteenliittäminen tai käyttömahdollisuus edellyttää.

2.    Kukin osapuoli voi määritellä oman lainsäädäntönsä mukaisesti paikat, joissa se edellyttää oman alueensa suurten palveluntarjoajien tarjoavan 1 kohdan mukaista rinnakkain sijoittamista.

8.34 ARTIKLA

Jälleenmyynti

Kukin osapuoli varmistaa, että suuret palveluntarjoajat sen alueella tarjoavat tämän alajakson ja erityisesti 8.32 artiklan (Eriytetyt verkkoelementit) mukaisesti toisen osapuolen yleisten televiestintäverkkojen tai -palveluiden tarjoajille jälleenmyyntiin sellaisia yleisiä televiestintäpalveluita, joita nämä suuret palveluntarjoajat tarjoavat vähittäismyyntinä loppukäyttäjille.

8.35 ARTIKLA

Yhteiskäyttö

1.    Kunkin osapuolen on, suhteellisuusperiaate huomioon ottaen, voitava määrätä kaikille suurille palveluntarjoajille, joilla on oikeus asentaa järjestelmiä yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevan omaisuuden yhteyteen, velvollisuus jakaa tällaiset järjestelmät tai omaisuus, myös rakennukset, rakennusten sisääntulot, rakennusten kaapelointi, mastot, antennit, tornit ja muut tukirakenteet, pylväät, kaapelikanavat, tyhjät putket, kaapelikaivot ja jakokaapit.

2.    Kukin osapuoli voi määritellä oman lainsäädäntönsä mukaisesti järjestelmät, joissa se edellyttää oman alueensa suurten palveluntarjoajien tarjoavan 1 kohdan mukaista yhteiskäyttöä siltä pohjalta, että teknisistä tai taloudellisista syistä tällaisia järjestelmiä ei voida korvata kilpailevan palvelun tarjoamiseksi.

8.36 ARTIKLA

Vuokrajohtopalveluiden varaaminen

Kukin osapuoli varmistaa, että sen alueen vuokrajohtopalveluiden suuret toimittajat tarjoavat joutuisasti sekä soveltaen ehtoja ja edellytyksiä, jotka ovat kohtuullisia, syrjimättömiä ja avoimia, toisen osapuolen oikeushenkilöille vuokrajohtopalveluita, jotka ovat yleisiä televiestintäpalveluita.

8.37 ARTIKLA

Numeron siirrettävyys

Kukin osapuoli varmistaa, että yleisten televiestintäpalveluiden tarjoajat mahdollistavat sen alueella numeron siirrettävyyden kyseisen osapuolen nimeämien palveluiden osalta, siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista, joutuisasti sekä kohtuullisin ehdoin ja edellytyksin.

8.38 ARTIKLA

Merenalaisten kaapeleiden rantautumispisteet

Kukin osapuoli varmistaa alueellaan merenalaisten kaapelijärjestelmien, rantautumispisteet mukaan luettuina, käyttömahdollisuuden, kun toimittajalla on lupa käyttää merenalaista kaapelijärjestelmää yleisenä televiestintäpalveluna, kohtuullisia, syrjimättömiä ja avoimia ehtoja ja edellytyksiä soveltaen.

8.39 ARTIKLA

Riippumaton sääntelyviranomainen

1.    Kukin osapuoli varmistaa, että sen televiestinnän sääntelyelin on erillinen kaikista yleisten televiestintäverkkojen ja -palveluiden tai televiestintälaitteiden tarjoajista eikä niihin nähden vastuussa toiminnastaan. Tätä tarkoitusta varten kukin osapuoli varmistaa, ettei televiestinnän sääntelyelimellä ole mitään taloudellisia etuja tai minkäänlaista valvontasuhdetta tällaiseen toimittajaan nähden.

2.    Kukin osapuoli varmistaa, että sen televiestinnän sääntelyelinten tekemät päätökset ja noudattamat menettelyt ovat oikeudenmukaiset ja tasapuoliset kaikkien markkinaosapuolten kannalta ja että ne tehdään ja pannaan täytäntöön ilman tarpeetonta viivytystä. Tätä varten kukin osapuoli varmistaa, että mikään sen mahdollinen taloudellinen etu yleisten televiestintäpalvelujen ja -verkkojen tarjoajaan nähden ei vaikuta sen televiestinnän sääntelyelimen tekemiin päätöksiin ja noudattamiin menettelyihin.

3.    Sääntelyviranomaisten toimivaltaa on käytettävä avoimesti ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

4.    Sääntelyviranomaisilla on oltava valtuudet varmistaa, että yleisten televiestintäverkkojen ja -palveluiden tarjoajat niiden alueella toimittavat niille pyynnöstä ja viipymättä kaikki tiedot, myös rahoitustiedot, joita sääntelyviranomaiset tarvitsevat voidakseen toteuttaa tämän alajakson mukaiset tehtävänsä. Pyydettyjen tietojen on oltava kohtuullisia ja oikeasuhteisia sääntelytehtävien toteuttamiseen nähden ja niitä on käsiteltävä luottamuksellisuusvaatimusten mukaisesti.

5.    Sääntelyviranomaisella on oltava riittävä valta toimialan sääntelyyn. Sääntelyviranomaisen tehtävät on julkaistava helposti saatavilla olevassa ja selkeässä muodossa, erityisesti jos tehtävät on osoitettu useammalle kuin yhdelle elimelle.

8.40 ARTIKLA

Yleispalvelut

1.    Kullakin osapuolella on oikeus määritellä, minkälaiset yleispalveluvelvoitteet se haluaa pitää voimassa.

2.    Tällaisia velvoitteita ei sinänsä katsota kilpailun vastaisiksi, jos niitä hallinnoidaan avoimesti, objektiivisesti, syrjimättömästi ja kilpailun kannalta puolueettomalla tavalla eivätkä ne aiheuta suurempaa rasitetta kuin mitä osapuolen määrittämä yleispalvelu edellyttää.

3.    Jos osapuoli edellyttää, että televiestintäpalveluiden tarjoajan on tarjottava tilaajaluetteloita, osapuolen on varmistettava, että tarjoaja soveltaa syrjimättömyyden periaatetta niiden tietojen käsittelyyn, jotka muut tällaisten televiestintäpalvelujen tarjoajat ovat sille toimittaneet.

8.41 ARTIKLA

Lupa televiestintäpalveluiden tarjoamiseen

1.    Kukin osapuoli varmistaa että lisensiointimenettelyt ovat mahdollisimman yksinkertaisia eivätkä tarpeettomasti mutkista tai viivytä palvelun tarjoamista.

2.    Jos osapuoli edellyttää yleisen televiestintäverkkojen tai -palvelujen tarjoajalta lisenssiä, osapuolen on tarjottava yleisesti saataville:

a)    kaikki lisensiointiperusteet, -ehdot, -edellytykset ja -menettelyt, joita se soveltaa; ja

b)    kohtuullinen aika, joka yleensä tarvitaan toimilupahakemusta koskevan päätöksen tekemiseen.

3.    Kunkin osapuolen on varmistettava, että hakija saa pyynnöstä kirjallisesti syyt lisenssin epäämiseen.

4.    Lisenssin hakijan on voitava hakea muutosta muutoksenhakuelimestä, jos lisenssi on perusteettomasti evätty.

5.    Kaikkien hakijoille mahdollisesti koituvien lisensiointimaksujen 28 olisi oltava kohtuullisia eivätkä ne saisi itsessään rajoittaa palvelun tarjoamista.

8.42 ARTIKLA

Rajallisten voimavarojen myöntäminen ja käyttö

1.    Kaikki menettelyt, jotka koskevat rajallisten voimavarojen, kuten taajuuksien, numeroiden ja reititysoikeuksien, myöntämistä ja käyttöä, on toteutettava puolueettomasti, viivytyksettä, avoimesti ja syrjimättömästi. Myönnettyjen taajuuskaistojen kulloinenkin tilanne on julkaistava, mutta yksityiskohtaisia tietoja julkishallinnon erityisiin käyttötarkoituksiin myönnetyistä taajuuksista ei edellytetä.

2.    Osapuolet hyväksyvät, että spektrin jakamis- ja myöntämispäätökset sekä taajuushallintaa koskevat päätökset eivät sinänsä ole 8.5 (Markkinoille pääsy) ja 8.10 (Markkinoille pääsy) artiklan kanssa yhteensopimattomia toimenpiteitä. Näin ollen kumpikin osapuoli säilyttää oikeuden harjoittaa spektrin ja taajuuksien hallintaa koskevaa politiikkaansa, joka voi vaikuttaa yleisten televiestintäpalveluiden tarjoajien määrään, sillä edellytyksellä, että tämä tapahtuu tämän luvun määräyksiä vastaavalla tavalla. Osapuolet säilyttävät samoin oikeutensa jakaa taajuusalueita ottaen huomioon nykyiset ja tulevat tarpeet.

8.43 ARTIKLA

Täytäntöönpano

1.    Kukin osapuoli varmistaa, että sen televiestinnän sääntelyelimellä on soveltuvat menettelyt ja toimivalta, jotta se voi panna täytäntöön kansalliset toimenpiteet, jotka liittyvät tämän alajakson mukaisiin velvoitteisiin. Tällaisiin menettelyihin ja toimivaltaan sisältyvät mahdollisuus määrätä oikea-aikaisia, oikeasuhteisia ja tehokkaita seuraamuksia tai muuttaa, keskeyttää ja perua lisenssejä.

2.    Jos suuri palveluntarjoaja kieltäytyy soveltamasta 8.29 (Yhteenliittäminen suuren palveluntarjoajan kanssa), 8.30 (Suurien palveluntarjoajien toiminta), 8.31 (Kilpailun suojaaminen suurilta palveluntarjoajilta), 8.32 (Eriytetyt verkkoelementit), 8.33 (Rinnakkain sijoittaminen), 8.34 (Jälleenmyynti), 8.35 (Yhteiskäyttö) ja 8.36 artiklassa (Vuokrajohtopalveluiden varaaminen) määrättyjä oikeuksia ja velvoitteita, pyynnön esittävä palveluntarjoaja voi pyytää sääntelyelimen väliintuloa ja tämän on kansallisen lainsäädännön mukaisesti tehtävä sitova päätös mahdollisimman lyhyen ja joka tapauksessa kohtuullisen ajan kuluessa.

8.44 ARTIKLA

Televiestintäriitojen ratkaiseminen

1.    Kukin osapuoli varmistaa, että toisen osapuolen yleisten televiestintäverkkojen tai -palveluiden toimittajat voivat ripeästi hakea muutosta televiestinnän sääntelyelimeltä tai muulta asiaa käsittelevältä elimeltä ratkaistakseen riidat, jotka liittyvät tässä alajaksossa esitettyjä asioita koskeviin kansallisiin toimenpiteisiin.

2.    Kukin osapuoli varmistaa, että kaikki toisen osapuolen yleisten televiestintäverkkojen tai -palveluiden toimittajat, joihin sen televiestinnän sääntelyelimen tekemä päätös vaikuttaa, voivat hakea muutosta tällaiseen päätökseen riidan osapuolista riippumattomalta oikeus- tai hallintoviranomaiselta.

3.    Jos muutoksenhakuelin ei ole luonteeltaan oikeudellinen, sen päätökset on perusteltava kirjallisesti ja sen päätöksistä on lisäksi voitava valittaa puolueettomalle ja riippumattomalle oikeudelliselle viranomaiselle.

4.    Kyseisten riidan osapuolten on pantava muutoksenhakuelinten tekemät päätökset toimeen soveltuvan kansallisen lainsäädännön ja sisäisten menettelyiden mukaisesti. Muutoksenhaku ei ole peruste sääntelypäätöksen vastaisuudelle, ellei toimivaltainen viranomainen keskeytä kyseisen sääntelypäätöksen soveltamista.

8.45 ARTIKLA

Avoimuus

Kun sääntelyelimet aikovat toteuttaa toimenpiteitä, jotka liittyvät tämän alajakson määräyksiin, niiden on annettava asianomaisille osapuolille mahdollisuus esittää huomautuksensa toimenpide-ehdotuksesta kohtuullisen ajan kuluessa ja niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Sääntelyelinten on julkaistava kuulemismenettelynsä tällaisten toimenpide-ehdotusten osalta. Sääntelyelimen olisi julkaistava kuulemismenettelyiden tulokset lukuun ottamatta tapauksia, joihin kuuluu luottamuksellista tietoa sellaisina kuin ne on määritelty yritysten luottamuksellisia tietoja koskevassa kansallisessa lainsäädännössä.

8.46 ARTIKLA

Joustavuus teknologian valinnassa

Osapuoli ei sää estää yleisten televiestintäpalveluiden tarjoajia valitsemasta joustavasti teknologiaa, jota ne käyttävät palveluidensa tarjontaan, sillä edellytyksellä, että kukin osapuoli voi toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että eri verkkojen loppukäyttäjät pystyvät viestimään keskenään.

8.47 ARTIKLA

Suhde muihin alajaksoihin, jaksoihin ja lukuihin

Jos tämä alajakso ja jokin muu tämän tai jonkin muun luvun alajakso tai jakso ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan siltä osin tätä alajaksoa.

8.48 ARTIKLA

Yhteistyö

1.    Osapuolet tunnustavat televiestintä- ja tietotekniikka-alan nopean kehityksen sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja tekevät yhteistyötä edistääkseen tällaisten palveluiden kehitystä, jotta televiestintä- ja tietotekniikan käytöstä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty osapuolille.

2.    Yhteistyöaloihin voivat kuulua seuraavat:

a)    näkemysten vaihto politiikan kysymyksistä, kuten nopeiden laajakaistaverkkojen sääntelypuitteista ja kansainvälisten verkkovierailumaksujen pienentämisestä; ja

b)    televiestintä- ja tietotekniikkapalveluiden, myös uusien kehittymässä olevien palveluiden, käytön edistäminen kuluttajien keskuudessa sekä julkisella ja yksityisellä sektorilla.

3.    Yhteistyömuotoihin voivat kuulua seuraavat:

a)    vuoropuhelun edistäminen politiikan kysymyksistä;

b)    yhteistyön tehostaminen kansainvälisillä foorumeilla, jotka liittyvät televiestintä- ja tietotekniikkaan; ja

c)    muut yhteistyömuodot.

6 ALAJAKSO

RAHOITUSPALVELUT

8.49 ARTIKLA

Soveltamisala ja määritelmät

1.    Tässä alajaksossa vahvistetaan kaikkien B (Rajatylittävä palvelujen tarjonta), C (Sijoittautuminen) ja D jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) nojalla vapautettujen rahoituspalveluiden sääntelykehyksen periaatteet.

2.    Tässä alajaksossa

a)    ’rahoituspalvelulla’ tarkoitetaan mitä tahansa osapuolen rahoituspalveluiden tarjoajan tarjoamaa rahoitusluonteista palvelua, mukaan luettuina rahoitusluonteisten palveluiden satunnaiset tai liitännäispalvelut. Rahoituspalveluihin kuuluvat seuraavat toiminnot:

i)    vakuutustoiminta ja siihen liittyvät palvelut:

1)    ensivakuutus (mukaan luettuna rinnakkaisvakuutus):

aa)    henkivakuutus;

bb)    vahinkovakuutus;

2)    jälleenvakuutus ja edelleenvakuutus;

3)    vakuutusten välittäminen, kuten vakuutusmeklarien ja -asiamiesten toiminta; ja

4)    vakuutusten liitännäispalvelut, kuten neuvonta-, aktuaari-, riskinarviointi- ja vahingonkäsittelypalvelut;

ja

ii)    pankkipalvelut ja muut rahoituspalvelut (lukuun ottamatta vakuutuspalveluja):

1)    talletusten ja muiden takaisinmaksettavien varojen vastaanotto yleisöltä;

2)    kaikentyyppinen luotonanto, mukaan luettuina kulutusluotot, kiinnitysluotot, factoring-rahoitus ja liiketoimien rahoitus;

3)    rahoitusleasing;

4)    kaikki maksu- ja rahansiirtopalvelut, mukaan luettuina luotto- ja maksukortit, matkasekit ja pankkivekselit;

5)    takaukset ja sitoumukset;

6)    kaupankäynti omaan tai asiakkaiden lukuun pörssissä, OTC-markkinoilla tai muuten seuraavilla välineillä:

aa)    rahamarkkinavälineet (mukaan lukien sekit, vekselit ja talletustodistukset);

bb)    ulkomaanvaluutta;

cc)    johdannaistuotteet, mukaan luettuina, muttei yksinomaan, futuurit ja optiot;

dd)    valuuttakursseihin ja korkoihin liittyvät välineet, mukaan luettuina sellaiset tuotteet kuin swap-sopimukset ja korkotermiinit;

ee)    siirtokelpoiset arvopaperit;

ff)    muut markkinakelpoiset välineet ja rahoitusomaisuus, mukaan lukien jalometalliharkot;

7)    osallistuminen kaikenlaisten arvopapereiden liikkeeseenlaskuun, mukaan lukien merkintätakuut ja sijoitukset asiamiehenä (julkisesti tai yksityisesti) ja liikkeeseenlaskuun liittyvien palvelujen tarjoaminen;

8)    välitystoiminta rahamarkkinoilla;

9)    omaisuuden hoito, kuten käteisvarojen tai arvopaperisalkun hoito, yhteissijoitusten hoidon kaikki muodot, eläkerahastojen hoito sekä arvopapereiden talletus- ja notariaattipalvelut;

10)    rahoitusvaroihin kuten arvopapereihin, johdannaistuotteisiin ja muihin siirtokelpoisiin välineisiin liittyvät maksu- ja selvityspalvelut;

11)    muita rahoituspalveluja tarjoavien suorittama rahoitustietojen hankinta ja siirto, rahoitusalan tietojenkäsittelyn ja siihen liittyvien ohjelmistojen tarjonta; ja

12)    neuvonta, välitys ja muut liitännäisrahoituspalvelut 1–11 alakohdassa lueteltujen toimintamuotojen osalta, mukaan lukien luottotiedot ja luottotietoanalyysit, sijoituksiin ja arvopaperisalkkuihin liittyvä tutkimus ja neuvonta, yritysostoihin sekä yritysten uudelleenjärjestelyyn ja strategiaan liittyvä neuvonta;

b)    ’rahoituspalveluiden tarjoajalla’ tarkoitetaan osapuolen kaikkia luonnollisia ja oikeushenkilöitä, jotka liiketoimintana harjoittavat rahoituspalveluiden tarjontaa kyseisen osapuolen alueella. Käsitteeseen ’rahoituspalveluiden tarjoaja’ eivät kuulu julkiset elimet;

c)    ’uusilla rahoituspalveluilla’ tarkoitetaan rahoitusluonteista palvelua, jota mikään rahoituspalveluiden tarjoaja ei tarjoa osapuolen alueella mutta jota tarjotaan toisen osapuolen alueella, mukaan lukien palvelut, jotka liittyvät olemassa oleviin ja uusiin tuotteisiin tai tuotteen toimitustapaan;

d)    ’julkisella elimellä’ tarkoitetaan

i)    osapuolen viranomaisia, keskuspankkia tai rahapolitiikasta vastaavaa viranomaista taikka osapuolen omistuksessa tai valvonnassa olevaa elintä, jonka pääasiallisena tehtävänä on hoitaa julkisia tehtäviä tai suorittaa julkishallintoon kuuluvia toimintoja, ei kuitenkaan elintä, joka pääasiallisesti tarjoaa rahoituspalveluja kaupallisin ehdoin; tai

ii)    näiden tehtävien osalta yksityistä elintä, joka hoitaa tehtäviä, joita yleensä hoitaa keskuspankki tai rahaviranomainen; ja

e)    ’itsesääntelyorganisaatiolla’ tarkoitetaan valtiosta riippumatonta elintä, mukaan luettuina arvopaperi- tai futuuripörssejä tai markkinoita, selvitystoimistoja tai muita organisaatioita tai yhdistyksiä, jotka käyttävät omaa tai niille valtion-, alue- tai paikallishallinnolta taikka viranomaisilta siirrettyä sääntely- tai valvontavaltaa rahoituspalveluiden tarjoajiin nähden.

8.50 ARTIKLA

Vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskeva poikkeus

1.    Minkään tämän sopimuksen määräyksen ei voida tulkita estävän osapuolta ottamasta käyttöön tai ylläpitämästä vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä kohtuullisia toimenpiteitä, joita ovat muun muassa seuraavat:

a)    sijoittajien, tallettajien, vakuutuksenottajien tai sellaisten henkilöiden, joiden omaisuudenhoidosta vastaa rahoituspalveluiden tarjoaja, suojelu;

b)    rahoituspalveluiden tarjoajien toiminnan turvallisuuden, vakauden, luotettavuuden tai taloudellisen vastuun varmistaminen; tai

c)    osapuolen rahoitusjärjestelmien luotettavuuden ja vakauden turvaaminen.

2.    Nämä toimenpiteet eivät saa olla raskaampia kuin mikä on tarpeen niiden tavoitteen saavuttamiseksi eivätkä merkitä mielivaltaista tai perusteetonta syrjintää toisen osapuolen rahoituspalveluiden tarjoajia kohtaan verrattuna osapuolen omiin rahoituspalvelun tarjoajiin taikka palvelukaupan peiteltyä rajoittamista.

3.    Tämän sopimuksen määräyksiä ei saa tulkita siten, että osapuoli olisi velvoitettu paljastamaan yksittäisten kuluttajien liiketoimiin ja tileihin liittyviä tietoja tai julkisten elinten hallussa olevia luottamuksellisia tai yksityisiä tietoja.

4.    Kukin osapuoli pyrkii parhaansa mukaan varmistamaan, että Baselin pankkivalvontakomitean pankkivalvontaa koskevat perusperiaatteet, kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön (IAIS) normit ja periaatteet ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) arvopaperikaupan sääntelyn tavoitteet ja periaatteet sekä vuonna 2008 tehdyssä tulo- ja pääomaverotusta koskevassa OECD:n malliverosopimuksessa esitetty avoimuutta ja tietojenvaihtoa verotusalalla koskeva normi pannaan täytäntöön ja että niitä sovelletaan osapuolen alueella.

5.    Osapuoli voi vaatia toisen osapuolen rajatylittävien rahoituspalveluiden tarjoajilta ja rahoitusvälineiltä rekisteröintiä tai luvan hakemista, jollei 8.6 artiklassa (Kansallinen kohtelu) toisin määrätä ja rajoittamatta rahoituspalveluiden rajatylittävään kauppaan liittyvien muiden, toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen tarkoitettujen sääntelykeinojen käyttöä.

8.51 ARTIKLA

Itsesääntelyorganisaatiot

Jos osapuoli edellyttää liittymistä tai osallistumista tai pääsyä johonkin itsesääntelyorganisaatioon, jotta toisen osapuolen rahoituspalveluiden tarjoaja saisi tarjota rahoituspalveluja osapuolen alueelle, osapuolen on varmistuttava siitä, että tällaiset itsesääntelyorganisaatiot noudattavat 8.6 (Kansallinen kohtelu) ja 8.11 artiklassa (Kansallinen kohtelu) vahvistettuja velvoitteita.

8.52 ARTIKLA

Maksu- ja selvitysjärjestelmät

Kansallisen kohtelun myöntämisehtojen ja -edellytysten mukaisesti ja järjestelmään pääsyä koskevien kunkin osapuolen perusteiden asettamin rajoituksin kunkin osapuolen on sallittava alueelleen sijoittautuneiden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti rahoituspalveluiden tarjoajina säänneltyjen tai valvottujen toisen osapuolen rahoituspalveluiden tarjoajien päästä osalliseksi julkisten elinten ylläpitämiin maksu- ja selvitysjärjestelmiin sekä sellaisiin virallisiin rahoitus- ja jälleenrahoitusmahdollisuuksiin, jotka ovat käytettävissä tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä. Tällä artiklalla ei ole tarkoitus päästää näitä rahoituspalveluiden tarjoajia osallisiksi osapuolen viimekäden rahoittajan (”lender of last resort”) mahdollisuuksiin.

8.53 ARTIKLA

Uudet rahoituspalvelut

Kukin osapuoli sallii toisen osapuolen rahoituspalveluiden tarjoajien tarjota kaikkia sellaisia uusia rahoituspalveluita, joita se sallisi omien vastaavien rahoituspalveluiden tarjoajiensa tarjota edellyttämättä mitään lisälainsäädäntötoimia. Osapuoli voi määrätä sen institutionaalisen ja oikeudellisen muodon, jonka kautta uutta rahoituspalvelua voidaan tarjota, ja se voi edellyttää, että palvelun tarjoamiseen hankitaan lupa. Jos osapuoli edellyttää tällaista lupaa uudelta rahoituspalvelulta, päätös sen antamisesta on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa ja lupa voidaan evätä vain vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä 8.50 artiklan (Vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskeva poikkeus) nojalla.

8.54 ARTIKLA

Tietojenkäsittely

1.    Jollei soveltuvista yksityisyyden ja luottamuksellisuuden suojatoimenpiteistä muuta johdu, kukin osapuoli sallii toisen osapuolen rahoituspalveluiden tarjoajan siirtää tietojenkäsittelyssä tarvittavia tietoja sähköisesti tai muussa muodossa alueelleen ja sieltä pois, jos tällainen tietojenkäsittely on tarpeen kyseisen rahoituspalveluiden tarjoajan tavanomaisessa liiketoiminnassa.

2.    Kukin osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa soveltuvat suojatoimenpiteet yksityisyyden ja henkilötietojen, myös yksityishenkilöä koskevien tiedostojen ja tilitietojen, turvaamiseksi sillä edellytyksellä, että näitä suojatoimenpiteitä ei käytetä tämän sopimuksen määräysten kiertämiseen.

8.55 ARTIKLA

Erityiset poikkeukset

1.    Tämän luvun määräysten ei saa tulkita estävän osapuolta tai sen julkisia elimiä harjoittamasta yksinoikeudella alueellaan yleiseen eläkejärjestelmään tai lakisääteiseen sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvaa toimintaa tai tarjoamasta siihen liittyviä palveluja, paitsi jos kyseistä toimintaa voivat harjoittaa osapuolen kansallisen sääntelyn mukaisesti myös julkisten elinten tai yksityisten laitosten kanssa kilpailevat rahoituspalveluiden tarjoajat.

2.    Tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta keskuspankin, rahaviranomaisen tai muun julkisen elimen raha- ja valuuttakurssipolitiikan yhteydessä toteuttamiin toimiin.

3.    Tämän luvun määräysten ei saa tulkita estävän osapuolta, sen julkiset elimet mukaan luettuina, toteuttamasta tai tarjoamasta alueellaan yksinomaista toimintaa tai palveluita osapuolen puolesta tai sen takaamana tai osapuolen tai sen julkisten elinten rahavaroja käyttäen, paitsi jos kyseistä toimintaa voivat harjoittaa osapuolen kansallisen sääntelyn mukaisesti myös julkisten elinten tai yksityisten laitosten kanssa kilpailevat rahoituspalveluiden tarjoajat.

7 ALAJAKSO

KANSAINVÄLISET MERILIIKENNEPALVELUT

8.56 ARTIKLA

Soveltamisala, määritelmät ja periaatteet

1.    Tässä alajaksossa vahvistetaan periaatteet, jotka koskevat kansainvälisten meriliikennepalveluiden vapauttamista B (Rajatylittävä palvelujen tarjonta), C (Sijoittautuminen) ja D jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) nojalla.

2.    Tässä alajaksossa ’kansainväliseen meriliikenteeseen’ sisältyvät ovelta ovelle -kuljetukset ja multimodaaliliikenne, joilla tarkoitetaan tavaroiden kuljettamista useammalla kuin yhdellä liikennemuodolla ja joihin sisältyy meriosuus, ainoastaan yhdellä kuljetusasiakirjalla, minkä vuoksi tähän kuuluu oikeus tehdä suoraan sopimuksia muiden liikennemuotojen tarjoajien kanssa.

3.    Kansainvälisen meriliikenteen osalta osapuolet sopivat varmistavansa seuraavien periaatteiden tehokkaan soveltamisen: vapaa oikeus kuljettaa rahtia kaupalliselta pohjalta, vapaus tarjota kansainvälisiä meriliikennepalveluita sekä kansallinen kohtelu tällaisten palveluiden tarjonnan yhteydessä.

Ottaen huomioon kansainvälisten meriliikennepalvelujen nykyisen vapauttamisen asteen osapuolten välillä

a)    osapuolet soveltavat tosiasiallisesti periaatetta, jonka mukaan kansainvälisille meriliikennemarkkinoille ja meriliikenteeseen on rajoittamaton pääsy kaupallisin ehdoin ja syrjimättömästi; ja

b)    kukin osapuoli myöntää toisen osapuolen lipun alla toimiville tai sen palveluntarjoajien liikennöimille aluksille yhtä edullisen kohtelun kuin omille tai minkä tahansa kolmannen maan aluksille sen mukaan, kumpi näistä on parempi, muun muassa satamiin pääsyn, satamien infrastruktuurin ja merenkulun tukipalvelujen käytön ja niistä johtuvien maksujen ja palkkioiden, tullipalvelujen ja laituripaikkojen sekä lastausta ja purkamista varten tarvittavien tilojen ja välineiden saannin osalta.

4.    Soveltaessaan näitä periaatteita osapuolet

a)    eivät ota käyttöön tulevissa, kolmansien maiden kanssa meriliikennepalveluista tehtävissä sopimuksissa lastinjakojärjestelyitä, kuivan ja nestemäisen irtolastin kuljetukset ja linjaliikenne mukaan luettuina, ja lopettavat kohtuullisen ajan kuluessa tällaiset lastinjakojärjestelyt, jos niitä on aiemmissa sopimuksissa; ja

b)    poistavat tämän sopimuksen voimaan tullessa kaikki yksipuoliset toimenpiteet 29 sekä hallinnolliset, tekniset tai muut esteet, jotka voisivat rajoittaa peitellysti kansainvälisten merikuljetuspalvelujen vapaata tarjoamista tai vaikuttaa niihin syrjivästi, ja pidättäytyvät ottamasta tällaisia käyttöön.

5.    Kukin osapuoli sallii toisen osapuolen kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoajien sijoittautumisen alueelleen erityissitoumusten luetteloonsa kirjattujen sijoittautumis- ja toimintaedellytysten mukaisesti.

6.    Osapuolet antavat toisen osapuolen kansainvälisen meriliikenteen kuljetuspalveluiden tarjoajien käyttöön kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin seuraavat satamapalvelut:

a)    luotsaus,

b)    hinaus ja vetoapu,

c)    muonitus,

d)    polttoaineen ja veden toimitus,

e)    jätehuolto ja painolastin hävittäminen,

f)    satamakapteenipalvelu,

g)    navigointilaitteet ja

h)    alusten käytön kannalta ratkaisevan tärkeät maissa sijaitsevat käyttöpalvelut, kuten viestintä-, vesi-, ja sähköpalvelut, korjausvälineet hätätapauksia varten, ankkurointi, ankkuripaikka ja ankkurointipalvelut.

F JAKSO

SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI

8.57 ARTIKLA

Tavoitteet

1.    Osapuolet tunnustavat, että sähköinen kauppa lisää kaupankäynnin mahdollisuuksia monilla aloilla, ja ovat samaa mieltä siitä, että on tärkeää tukea sähköisen kaupan käyttöä ja kehitystä ja että sähköiseen kauppaan sovelletaan WTO-sääntöjä.

2.    Osapuolet sopivat edistävänsä sähköistä kaupankäyntiä välillään tekemällä yhteistyötä erityisesti sähköisen kaupankäynnin alalla esille tulevissa tämän luvun piiriin kuuluvissa kysymyksissä. Tässä yhteydessä kummankin osapuolen olisi vältettävä sähköiseen kauppaan kohdistuvaa tarpeetonta sääntelyä tai rajoituksia.

3.    Osapuolet tunnustavat internetin vapaan tiedonkulun merkityksen ja ovat samaa mieltä siitä, että tämän ei pitäisi vahingoittaa teollis- ja tekijänoikeuksien omistajia, koska teollis- ja tekijänoikeuksien suojelulla internetissä on suuri merkitys.

4.    Osapuolet sopivat, että sähköisen kaupan kehityksen on oltava täysin yhteensopivaa kansainvälisten tietosuojastandardien kanssa, jotta varmistetaan sähköisen kaupan käyttäjien luottamus.

8.58 ARTIKLA

Tullit

Osapuolet eivät määrää tulleja, jotka koskevat sähköisinä siirtoina tapahtuvia toimituksia.

8.59 ARTIKLA

Sähköinen palvelujen tarjoaminen

Selkeyden vuoksi osapuolet vahvistavat, että toimenpiteet, jotka liittyvät jonkin palvelun tarjoamiseen sähköisin keinoin, kuuluvat tämän luvun soveltuviin määräyksiin sisältyvien velvoitteiden piiriin, jollei tällaisiin velvoitteisiin sovelleta mitään poikkeuksia.

8.60 ARTIKLA

Sähköiset allekirjoitukset

1.    Osapuolet toteuttavat toimia, jotta ne voivat parantaa toistensa sähköisiä allekirjoituksia koskevien puitteiden tuntemusta ja, omien kansallisten edellytystensä ja lainsäädäntönsä mukaisesti, tarkastella mahdollisuutta tehdä tulevaisuudessa sähköisten allekirjoitusten vastavuoroista tunnustamista koskeva sopimus.

2.    Saavuttaakseen 1 kohdan tavoitteet osapuolet

a)    helpottavat mahdollisimman paljon toisen osapuolen edustamista omien toimivaltaisten viranomaistensa virallisesti tai epävirallisesti järjestämillä sähköisiä allekirjoituksia käsittelevillä foorumeilla tarjoamalla toiselle osapuolelle mahdollisuuden esitellä omat sähköisten allekirjoitusten puitteensa;

b)    rohkaisevat mahdollisimman laajaa tietojenvaihtoa sähköisistä allekirjoituksista esimerkiksi turvallisuutta ja yhteentoimivuutta käsittelevien erityisseminaarien ja asiantuntijakokousten avulla; ja

c)    osallistuvat mahdollisimman laajalti toisen osapuolen pyrkimyksiin tarkastella ja analysoida omia puitteitaan tarjoamalla asiaa koskevat tiedot saataville.

8.61 ARTIKLA

Sähköistä kauppaa koskeva sääntely-yhteistyö

1.    Osapuolet ylläpitävät sähköisen kaupan esille nostamista sääntelykysymyksistä vuoropuhelua, jossa käsitellään muuan muassa seuraavia seikkoja:

a)    yleisölle annettujen sähköisten allekirjoitusten varmenteiden tunnustaminen ja rajatylittävien varmennepalveluiden helpottaminen;

b)    välittävien palveluntarjoajien vastuu tiedon toimittamisen tai tallentamisen osalta;

c)    ei-toivotun sähköisen kaupallisen viestinnän käsittely;

d)    kuluttajansuoja; ja

e)    kaikki muut sähköisen kaupan kehityksen kannalta merkitykselliset seikat.

2.    Tällainen yhteistyö voi tapahtua tiedonvaihtona, jonka aiheena on osapuolten lainsäädäntö näissä kysymyksissä ja tällaisen lainsäädännön täytäntöönpano.

G JAKSO

POIKKEUKSET

8.62 ARTIKLA

Yleiset poikkeukset

Edellyttäen, että toimenpiteitä ei sovelleta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan toisen osapuolen syrjintään, kun samankaltaiset olosuhteet vallitsevat, taikka sijoittautumisen tai rajatylittävän palveluntarjonnan peiteltyyn rajoittamiseen, tämän luvun määräysten ei voida tulkita estävän osapuolta ottamasta käyttöön tai soveltamasta toimenpiteitä, jotka

a)    ovat tarpeen yleisen turvallisuuden tai julkisen moraalin suojelemiseksi tai yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi 30 ;

b)    ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi;

c)    liittyvät ehtyvien luonnonvarojen suojeluun, jos toimenpiteiden toteuttamiseen liittyy kotimaisia yrittäjiä tai kotimaista palveluiden tuotantoa tai kulutusta koskevia rajoituksia;

d)    ovat tarpeen taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi;

e)    ovat välttämättömiä sellaisten lakien tai määräysten noudattamisen turvaamiseksi, jotka eivät ole ristiriidassa tämän luvun määräysten kanssa, mukaan lukien

i)    harhaanjohtavien ja vilpillisten toimintatapojen ehkäiseminen tai sopimusten noudattamatta jättämisen seurauksista huolehtiminen;

ii)    yksityishenkilöiden yksityisyyden suojaaminen henkilötietojen käsittelyssä ja levittämisessä sekä yksityishenkilöä koskevien tiedostojen ja tilitietojen luottamuksellisuuden turvaaminen;

iii)    turvallisuus;

f)    eivät ole yhteensopivia 8.6 (Kansallinen kohtelu) ja 8.11 artiklan (Kansallinen kohtelu) kanssa, edellyttäen että erilaisen kohtelun tarkoituksena on varmistaa välittömien verojen tehokas tai tasapuolinen määrääminen tai kantaminen toisen osapuolen taloudellisen toiminnan, yrittäjien tai palveluntarjoajien osalta 31 .

8.63 ARTIKLA

Uudelleentarkastelu

Tavoitteinaan kaupan vapauttamisen syventäminen ja jäljelle jääneiden rajoitteiden poistaminen sekä oikeuksien ja velvoitteiden yleinen tasapaino osapuolet tarkastelevat viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin tätä lukua ja omia erityissitoumusten luettelojaan. Tällaisen tarkastelun tuloksena 16.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) nojalla perustettu palvelukauppaa, investointeja ja julkisia hankintoja käsittelevä komitea voi päättää muutosten tekemisestä kyseisiin erityissitoumusten luetteloihin.

YHDEKSÄS LUKU

JULKISET HANKINNAT

9.1 ARTIKLA

Määritelmät

Tässä luvussa

a)    ’kaupallisilla tavaroilla tai palveluilla’ tarkoitetaan sellaisia tavaroita ja palveluja, joita yleensä myydään tai tarjotaan myytäviksi kaupallisilla markkinoilla julkishallinnon ulkopuolisille ostajille julkishallinnon ulkopuolisiin tarkoituksiin ja joita tavanomaisesti ostavat tällaiset asiakkaat;

b)    ’kilpailulle avoimella toiminnalla’ tarkoitetaan unionin osalta seuraavaa:

i)    unionin jonkin jäsenvaltion alueella tapahtuvaa toimintaa, johon välittömästi kohdistuu kilpailua sellaisilla markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu; ja

ii)    jokin toimivaltainen viranomainen unionissa on hyväksynyt päätöksen, jolla vahvistetaan i kohdan sovellettavuus.

Edellä olevan b kohdan i alakohdan soveltamiseksi on kyseisten tavaroiden tai palveluiden ominaispiirteiden, vaihtoehtoisten tavaroiden tai palveluiden olemassaolon sekä niiden hintojen ja useamman kuin yhden kyseisten tavaroiden tai palveluiden toimittajan todellisen tai mahdollisen läsnäolon perusteella ratkaistava, kohdistuuko toimintaan välittömästi kilpailua;

c)    ’rakennusalan palvelulla’ tarkoitetaan palvelua, jonka tavoitteena on toteuttaa millä tahansa tavalla jokin Yhdistyneiden kansakuntien yhteisen tuoteluokituksen alajaksossa 51 tarkoitettu ja suoritettava maa- ja vesirakentamiseen tai rakennusten rakentamiseen liittyvä työsuorite;

d)    ’korjaavilla toimilla’ tarkoitetaan kansallisten muutoksenhakumenettelyiden yhteydessä joko hankintayksikön lainvastaisesti tekemien päätösten kumoamista tai tällaisen kumoamisen varmistamista, mukaan luettuna teknisten, taloudellisten tai rahoitusta koskevien syrjivien tarjouspyyntöeritelmien, sopimusasiakirjojen tai muiden hankintamenettelyyn liittyvien asiakirjojen poistaminen;

e)    ’sähköisellä huutokaupalla’ tarkoitetaan iteraatioprosessia, jossa toimittajat käyttävät sähköisiä välineitä uusien hintojen tai tarjouksen määrällisesti esitettävien, arviointiperusteisiin liittyvien muiden tekijöiden kuin hinnan tai molempien esittämiseen, minkä perusteella tarjoukset asetetaan järjestykseen tai niiden järjestystä muutetaan;

f)    ilmauksilla ’kirjallisesti tai kirjallisena/kirjallisina’ tarkoitetaan mitä tahansa sanallista ilmaisua tai numeroilmaisua, joka voidaan lukea, toistaa ja tuoda julki myöhemmin. Se voi sisältää sähköisesti lähetettyjä ja tallennettuja tietoja;

g)    ’oikeushenkilöllä’ tarkoitetaan 8.2 artiklan (Määritelmät) ensimmäisen kohdan b alakohdassa annettua määritelmää;

h)    ’unionin oikeushenkilöllä’ tai ’Singaporen oikeushenkilöllä’ tarkoitetaan 8.2 artiklan (Määritelmät) ensimmäisen kohdan c alakohdassa annettua määritelmää;

i)    ’suljetulla tarjouspyyntömenettelyllä’ tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö ottaa yhteyttä valitsemaansa toimittajaan tai valitsemiinsa toimittajiin;

j)    ’alueelle sijoittautuneella’ tarkoitetaan osapuolen alueelle sijoittautunutta oikeushenkilöä, joka on toisen osapuolen luonnollisten tai oikeushenkilöiden omistama tai määräysvallassa;

Oikeushenkilö on

i)    toisen osapuolen luonnollisten tai oikeushenkilöiden ’omistama’, jos yli 50 prosenttia sen pääomasta on toisen osapuolen henkilöiden omistuksessa; ja

ii)    toisen osapuolen luonnollisten tai oikeushenkilöiden ’määräysvallassa’, jos kyseisillä henkilöillä on valtuudet nimittää enemmistö sen johtajista tai muutoin oikeudellisesti ohjata sen toimintaa;

k)    ’toimenpiteellä’ tarkoitetaan mitä tahansa lakia, määräystä, menettelyä, hallinnollista ohjetta tai käytäntöä tai hankintayksikön toimintaa, joka liittyy tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaan hankintaan;

l)    ’kestoluettelolla’ tarkoitetaan luetteloa toimittajista, jotka hankintayksikön mukaan täyttävät kyseiseen luetteloon osallistumista koskevat edellytykset, ja jota hankintayksikkö aikoo käyttää useammin kuin kerran;

m)    ’aiottua hankintaa koskevalla ilmoituksella’ tarkoitetaan ilmoitusta, jonka hankintayksikkö julkaisee ja jossa kiinnostuneita toimittajia pyydetään jättämään osallistumishakemus tai tarjous tai molemmat;

n)    ’vastikkeilla’ tarkoitetaan kaikkia ehtoja tai sitoumuksia, joilla pyritään edistämään paikallista kehitystä tai parannetaan osapuolen maksutasetta esimerkiksi kotimaisuusasteen, teknologian lisensioinnin, sijoitusten, vastakauppojen tai muiden vastaavanlaisten toimien tai vaatimusten avulla;

o)    ’avoimella tarjouspyyntömenettelyllä’ tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa kaikki kiinnostuneet toimittajat voivat jättää tarjouksen;

p)    ’yksityistetyllä’ tarkoitetaan Singaporen osalta yksikköä, joka on uudelleen muodostettu hankintayksiköstä tai sen osasta oikeushenkilöksi, joka toimii kapallisten näkökohtien mukaisesti tavaroiden hankinnassa ja jolla ei enää ole oikeutta käyttää julkista valtaa, vaikka valtio omistaa osuuksia tästä yksiköstä tai nimittää sen johtokunnan jäsenet.

Selkeyden vuoksi todetaan, että kun valtio omistaa osuuksia tällaisesta yksiköstä tai nimittää valtion virkamiehen yksityistetyn yksikön johtokuntaan, yksikön katsotaan toimivan kaupallisten näkökohtien, kuten tavaroiden ja palveluiden saatavuuden, hinnan ja laadun, pohjalta hankkiessaan tavaroita ja palveluita, jos valtio tai näin nimitetty johtokunta ei suoraan tai epäsuorasti vaikuta johtokunnan päätöksiin tai ohjaa johtokunnan päätöksiä, jotka koskevat sen toteuttamaa tavaroiden ja palveluiden hankintaa;

q)    ’hankintayksiköllä’ tarkoitetaan yksikköä, joka kuuluu liitteiden 9-A, 9-B tai 9-C piiriin;

r)    ’edellytykset täyttävällä toimittajalla’ tarkoitetaan toimittajaa, joka hankintayksikön mukaan täyttää osallistumisedellytykset;

s)    ’tarkistetulla GPA:lla’ tarkoitetaan julkisia hankintoja koskevan sopimuksen tekstiä, sellaisena kuin se on muutettuna GPA-sopimuksen XXIV:7 artiklan nojalla käytyjen neuvottelujen tuloksesta 30 päivänä maaliskuuta 2012 tehdyllä päätöksellä;

t)    ’valikoivalla tarjouspyyntömenettelyllä’ tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö pyytää ainoastaan edellytykset täyttäviä toimittajia jättämään tarjouksen;

u)    ’palveluihin’ luetaan mukaan rakennusalan palvelut, ellei toisin täsmennetä;

v)    ’standardilla’ tarkoitetaan virallisen elimen hyväksymää asiakirjaa, joka sisältää yleistä ja toistuvaa käyttöä varten tavaroita tai palveluita tai niihin liittyviä prosesseja ja tuotantomenetelmiä koskevia sääntöjä tai ohjeita tai niiden ominaisuuksien kuvauksen, joiden noudattaminen ei ole pakollista. Siihen voi myös sisältyä tai se voi yksinomaan käsitellä termistöön, tunnuksiin, pakkaukseen tai merkintöihin liittyviä vaatimuksia, jotka koskevat tavaraa, palvelua tai prosessia taikka tuotantomenetelmää;

w)    ’toimittajalla’ tarkoitetaan tapauksen mukaan kumman tahansa osapuolen henkilöä tai henkilöryhmää, joka tarjoaa tai voisi tarjota tavaroita tai palveluja;

x)    ’teknisellä eritelmällä’ tarkoitetaan tarjouspyyntömenettelyn vaatimusta, jossa

i)    esitetään hankittavien tavaroiden tai palvelujen ominaisuudet, kuten laatu, käyttöominaisuudet, turvallisuus ja mitat, prosessit ja menetelmät niiden valmistamiseksi tai tarjoamiseksi; tai

ii)    käsitellään termistöön, tunnuksiin, pakkaukseen tai merkintöihin liittyviä vaatimuksia, jotka koskevat tavaraa tai palvelua.

9.2 ARTIKLA

Soveltamisala ja kattavuus

Tämän luvun soveltaminen

1.    Tätä lukua sovelletaan kaikkiin tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin julkisiin hankintoihin riippumatta siitä, tehdäänkö ne täysin tai osittain sähköisin keinoin.

2.    Tässä luvussa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla hankinnalla tarkoitetaan hankintaa julkishallinnon tarkoituksiin seuraavasti:

a)    kyseessä on tavaroiden, palvelujen tai niiden yhdistelmän hankinta;

i)    kunkin osapuolen liitteissä 9-A–9-G täsmennetyn mukaisesti; ja

ii)    kyseisiä tavaroita, palveluja tai niiden yhdistelmää ei ole hankittu kaupalliseen myyntiin tai jälleenmyyntiin tai käytettäväksi tavaroiden tuotannossa tai palvelujen tarjoamisessa myyntiin tai jälleenmyyntiin;

b)    hankinta tapahtuu sopimusperusteisesti esimerkiksi ostamalla, leasing-menettelyllä, vuokraamalla tai osamaksulla hankkimalla osto-optioin tai ilman niitä; sekä kaikilla liitteessä 9-I määritellyillä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimuksilla;

c)    6–8 kohdan mukaisesti arvioitu hankinnan arvo on vähintään liitteissä 9-A–9-G vahvistetun soveltuvan kynnysarvon suuruinen sillä hetkellä, kun ilmoitus julkaistaan 9.6 artiklan (Ilmoitukset) mukaisesti;

d)    kyseessä on hankintayksikön suorittama hankinta; ja

e)    hankintaa ei ole muutoin jätetty soveltamisalan ulkopuolelle joko jäljempänä 3 kohdassa tai osapuolen liitteissä 9-A–9-G.

3.    Ellei liitteissä 9-A–9-G toisin määrätä, tätä lukua ei sovelleta seuraaviin:

a)    maan, rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden tai niitä koskevien oikeuksien hankinta tai vuokraus;

b)    muut kuin sopimusoikeudelliset sopimukset tai osapuolen antama mikä tahansa tuki, mukaan lukien yhteistyösopimukset, avustukset, lainat, pääomanlisäykset, takuut ja verokannustimet;

c)    finanssihallinto- tai talletuspalvelujen, säänneltyjen rahoituslaitosten selvitys- ja hallintopalvelujen tai julkisen velan, myös lainojen, valtionobligaatioiden, velkasitoumusten ja muiden arvopapereiden, myyntiin, lunastukseen ja jakeluun liittyvien palveluiden hankinta tai ostaminen;

d)    julkiset työsopimukset;

e)    hankinnat, jotka tehdään

i)    kansainvälisen avun, kehitysapu mukaan lukien, antamista varten;

ii)    jonkin sellaiseen kansainväliseen sopimukseen kuuluvan menettelyn tai edellytyksen mukaisesti, joka liittyy joukkojen sijoittamiseen tai hankkeeseen, joka hankkeen allekirjoittaneiden valtioiden on tarkoitus toteuttaa yhdessä; tai

iii)    johonkin kansainväliseen järjestöön liittyvän menettelyn tai edellytyksen mukaisesti tai kansainvälisillä avustuksilla, lainoilla tai muulla tuella rahoitettuna, kun sovellettava menettely tai edellytys olisi ristiriidassa tämän luvun kanssa.

4.    Kukin osapuoli esittää seuraavat tiedot liitteissä 9-A–9-G:

a)    liitteessä 9-A keskushallinnon yksiköt, joiden hankinnat kuuluvat tämän luvun soveltamisalaan;

b)    liitteessä 9-B keskushallintoa alemman tason yksiköt, joiden hankinnat kuuluvat tämän luvun soveltamisalaan;

c)    liitteessä 9-C kaikki muut yksiköt, joiden hankinnat kuuluvat tämän luvun soveltamisalaan;

d)    liitteessä 9-D tämän luvun soveltamisalaan kuuluvat tavarat;

e)    liitteessä 9-E tämän luvun soveltamisalaan kuuluvat muut palvelut kuin rakennuspalvelut;

f)    liitteessä 9-F tämän luvun soveltumisalaan kuuluvat rakennuspalvelut; ja

g)    liitteessä 9-G mahdolliset yleiset huomautukset.

5.    Jos hankintayksikkö sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan hankinnan yhteydessä pyytää henkilöitä, joita ei ole lueteltu liitteissä 9-A–9-C, tekemään hankinnan tiettyjen vaatimusten mukaisesti, tällaisiin vaatimuksiin sovelletaan 9.4 artiklaa (Yleiset periaatteet) soveltuvin osin.

Arvottaminen

6.    Arvioidessaan hankinnan arvoa sen varmistamiseksi, onko kyseessä tämän sopimuksen piiriin kuuluva hankinta, hankintayksikkö

a)    ei saa jakaa hankintaa erillisiin hankintoihin eikä valita tai käyttää tiettyä arvonmääritysmenetelmää hankinnan jättämiseksi kokonaan tai osittain tämän sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle; ja

b)    sisällyttää yhdelle tai usealle toimittajalle myönnetyn hankinnan kokonaisarvon arvioidun enimmäismäärän hankinnan koko keston ajalta ottaen huomioon kaikenlaiset hyvitykset, kuten seuraavat:

i)    palkkiot, maksut, komissiot ja korot; ja

ii)    jos hankintaan on mahdollista sisällyttää optioita, näiden optioiden kokonaisarvo.

7.    Jos yksi hankintakokonaisuus johtaa useamman kuin yhden sopimuksen tekemiseen tai sopimuksen osittamiseen, jäljempänä ’jaksotetut hankinnat’, kokonaisarvon arvioidun enimmäismäärän laskentaperusteena on

a)    viimeisten 12 kuukauden aikana tai hankintayksikön edellisen verovuoden aikana tehtyjen saman tavara- tai palvelulajin jaksotettujen hankintojen arvo oikaistuna mahdollisuuksien mukaan seuraavien 12 kuukauden aikana tehtävien tavara- tai palveluhankintojen laatua tai arvoa koskevien ennakoitujen muutosten huomioon ottamiseksi; tai

b)    alkuperäisen sopimuksen tekemistä seuraavien 12 kuukauden aikana tai hankintayksikön verovuoden aikana tehtävien saman tavara- tai palvelulajin jaksotettujen hankintojen arvioitu arvo.

8.    Jos kyseessä on tavaroiden tai palvelujen hankkiminen leasingmenettelyllä, vuokraamalla tai osamaksulla tai jos hankinnan kokonaishintaa ei määritellä, arvonmääritysperusteena

a)    on määräaikaisten

i)    enintään 12 kuukauden pituisten sopimusten osalta kestonaikainen kokonaisarvon arvioitu enimmäismäärä; tai

ii)    yli 12 kuukauden pituisten sopimusten osalta kokonaisarvon arvioitu enimmäismäärä, johon sisältyy mahdollinen arvioitu jäännösarvo;

b)    on määräämättömäksi ajaksi tehtyjen sopimusten kuukautta kohti erääntyvien maksuerien arvioitu arvo 48-kertaisena; ja

c)    käytetään b alakohtaa, kun on epävarmaa, onko sopimus määräaikainen.

9.3 ARTIKLA

Turvallisuus ja yleiset poikkeukset

1.    Minkään tähän lukuun sisältyvän ei voida tulkita estävän osapuolta toteuttamasta toimea tai pitämästä salassa tietoa, joita se pitää keskeisten turvallisuusetujensa suojelemisen kannalta välttämättöminä ja jotka liittyvät aseiden, ampuma- tai sotatarvikkeiden hankkimiseen taikka kansallisen turvallisuuden tai puolustuksen kannalta välttämättömiin hankintoihin.

2.    Edellyttäen, ettei toimenpiteitä sovelleta tavalla, joka merkitsisi mielivaltaista tai perusteetonta syrjintää osapuolten kesken samanlaisten olosuhteiden vallitessa tai kansainvälisen kaupan peiteltyä rajoittamista, minkään tämän luvun määräyksen ei voida tulkita estävän osapuolta ottamasta käyttöön tai pitämästä voimassa toimenpiteitä, jotka

a)    ovat tarpeen julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden suojelemiseksi;

b)    ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi;

c)    ovat tarpeen teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi; tai

d)    liittyvät vammaisten henkilöiden, hyväntekeväisyysjärjestöjen tai vankityövoiman valmistamiin tavaroihin tai näiden tarjoamiin palveluihin.

9.4 ARTIKLA

Yleiset periaatteet

Kansallinen kohtelu ja syrjimättömyys

1.    Kukin osapuoli ja sen hankintayksiköt myöntävät kaikkien sopimuksen piiriin kuuluvia hankintoja koskevien toimenpiteiden osalta välittömästi ja ehdoitta toisen osapuolen tavaroille ja palveluille sekä toisen osapuolen tavaroita ja palveluja tarjoaville toimittajille vähintään yhtä edullisen kohtelun kuin kotimarkkinoiden tavaroille, palveluille ja niiden toimittajille.

2.    Osapuoli ja sen hankintayksiköt eivät saa minkään tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa koskevan toimenpiteen osalta

a)    kohdella alueelle sijoittautunutta toisen osapuolen toimittajaa epäedullisemmin kuin toista alueelle sijoittautunutta toimittajaa sen ulkomaisten sidosten tai ulkomaisen omistuksen perusteella; tai

b)    kohdella alueelle sijoittautunutta toimittajaa syrjivästi sillä perusteella, että kyseisen toimittajan tiettyä hankintaa varten tarjoamat tavarat tai palvelut ovat toisen osapuolen tavaroita tai palveluja.

Sähköisten välineiden käyttö

3.    Kun tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluva hankinta toteutetaan sähköisiä välineitä käyttäen, hankintayksikkö

a)    varmistaa, että hankinta toteutetaan käyttäen yleisesti saatavilla olevia ja muiden yleisesti saatavilla olevien tietoteknisten järjestelmien ja ohjelmistojen kanssa yhteentoimivia tietotekniikkajärjestelmiä ja -ohjelmistoja, tietojen todentamiseen ja salaamisen käytettävät järjestelmät ja ohjelmistot mukaan luettuina; ja

b)    ylläpitää mekanismeja, joilla varmistetaan osallistumishakemusten ja tarjousten koskemattomuus, vahvistetaan niiden saapumisaika sekä estetään asiaton päästy niihin.

Hankinnan toteuttaminen

4.    Hankintayksikkö toteuttaa tämän sopimuksen piiriin kuuluvan hankinnan avoimella ja puolueettomalla tavalla siten, että

a)    noudatetaan tätä lukua ja käytetään esimerkiksi avointa, valikoivaa tai suljettua tarjouspyyntömenettelyä;

b)    vältetään eturistiriidat; ja

c)    estetään korruptio.

Alkuperäsäännöt

5.    Yksikään osapuoli ei tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan hankinnan yhteydessä saa soveltaa toisen osapuolen tuomiin tavaroihin tai tarjoamiin palveluihin alkuperäsääntöjä, jotka eroavat niistä alkuperäsäännöistä, joita kyseinen osapuoli soveltaa samaan aikaan tavanomaisessa kaupankäynnissä samanlaisten tavaroiden tuontiin tai palvelujen hankintaan tältä osapuolelta.

Vastikkeet

6.    Tämän sopimuksen piiriin kuuluvan hankinnan osalta osapuoli ja sen hankintayksiköt eivät saa tavoitella, ottaa huomioon, määrätä tai panna täytäntöön mitään vastikkeita.

Toimenpiteet, jotka eivät koske hankintaa

7.    Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta tulleihin eikä mihinkään tuonnin yhteydessä kannettaviin tai tuontiin liittyviin maksuihin, tullien ja maksujen kantamismenettelyyn eikä muihin tuontisäännöksiin ja -muodollisuuksiin tai palvelujen kauppaa koskeviin toimenpiteisiin lukuun ottamatta tämän sopimuksen piiriin kuuluvia hankintoja koskevia toimenpiteitä.

9.5 ARTIKLA

Hankintajärjestelmästä tiedottaminen

1.    Kukin osapuoli

a)    julkaisee viipymättä kaikki tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia hankintoja koskevat lait, määräykset, oikeuden päätökset, yleisesti sovellettavaksi tarkoitetut hallinnolliset päätökset, sopimusten vakioehdot, joista säädetään laissa tai asetuksessa ja jotka on otettu viitteeksi ilmoituksiin ja tarjouspyyntöasiakirjoihin, ja menettelyt sekä kaikkien näiden mahdolliset muutokset virallisessa sähköisessä julkaisussa tai paperijulkaisussa, jota levitetään laajasti ja joka on helposti yleisön saatavilla; ja

b)    antaa näistä pyydettäessä selvityksen toiselle osapuolelle.

2.    Kukin osapuoli luettelee liitteessä 9-H

a)    sähköiset julkaisut tai paperijulkaisut, joissa se julkaisee 1 kohdassa kuvatut tiedot;

b)    sähköiset julkaisut tai paperijulkaisut, joissa se julkaisee 9.6 artiklassa (Ilmoitukset), 9.8 artiklan (Toimittajien kelpuuttaminen) 8 kohdassa ja 9.15 artiklan (Hankintatietojen avoimuus) 2 kohdassa edellytetyt ilmoitukset.

3.    Kukin osapuoli ilmoittaa viipymättä 16.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) nojalla perustetulle palvelukauppaa, investointeja ja julkisia hankintoja käsittelevälle komitealle kaikista liitteessä 9-H lueteltuihin osapuolen tietoihin tehtävistä muutoksista.

9.6 ARTIKLA

Ilmoitukset

Aiottua hankintaa koskeva ilmoitus

1.    Hankintayksikkö julkaisee kunkin tämän sopimuksen piiriin kuuluvan hankinnan osalta aiottua hankintaa koskevan ilmoituksen, joka on välittömästi saatavilla sähköisesti ja maksutta keskitetystä palvelupisteestä, paitsi jos kyse on 9.12 artiklassa (Suljettu tarjouspyyntömenettely) tarkoitetuista olosuhteista. Aiottua hankintaa koskevan ilmoituksen on oltava helposti yleisön saatavilla ainakin ilmoituksessa ilmoitetun ajanjakson päättymiseen saakka. Kunkin osapuolen on ilmoitettava soveltuva sähköinen väline liitteessä 9-H olevassa luettelossa.

2.    Jollei tässä luvussa muuta määrätä, kunkin aiottua hankintaa koskevan ilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)    hankintayksikön nimi ja osoite ja muut tiedot, joita tarvitaan yhteyden ottamiseen hankintayksikköön ja hankinta-asiakirjojen hankkimiseen, tarvittaessa myös niiden hintatiedot ja maksuehdot;

b)    hankinnan kuvaus, joka sisältää muun muassa hankittavien tavaroiden tai palvelujen luonteen ja määrän tai arvioidun määrän;

c)    toistuvien sopimusten osalta arvio tulevia aiottuja hankintoja koskevien ilmoitusten julkaisuajankohdasta, jos mahdollista;

d)    mahdollisten vaihtoehtojen kuvaus;

e)    aikataulu tavaroiden tai palvelujen toimittamiselle tai sopimuksen kesto;

f)    käytettävä hankintamenetelmä ja tieto siitä, liittyykö menetelmään neuvotteluja tai sähköinen huutokauppa;

g)    tarvittaessa osoite ja hankintaan osallistumista koskevien hakemusten viimeinen jättöpäivä;

h)    tarjousten toimitusosoite ja viimeinen jättöpäivä;

i)    kieli tai kielet, jolla tai joilla tarjoukset tai osallistumishakemukset voidaan jättää, jos ne voidaan jättää kielellä, joka on muu kuin hankintayksikön osapuolen virallinen kieli;

j)    luettelo ja lyhyt kuvaus kaikista toimittajiin sovellettavista osallistumisedellytyksistä, mukaan luettuina toimittajilta edellytettäviä asiakirjoja tai todistuksia koskevat vaatimukset, ellei tällaisia vaatimuksia ole ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa, jotka on saatettu kaikkien kiinnostuneiden toimittajien saataville samanaikaisesti aiottua hankintaa koskevan ilmoituksen kanssa;

k)    toimittajien valintaperusteet ja mahdolliset rajoitukset niiden toimittajien määrään, jotka voivat jättää tarjouksen, jos hankintayksikkö aikoo 9.8 artiklan (Toimittajien kelpuuttaminen) mukaisesti pyytää rajallisen määrän edellytykset täyttäviä toimittajia jättämään tarjouksen; ja

l)    osoitus siitä, että hankinta kuuluu tämän sopimuksen piiriin.

Ilmoituksen tiivistelmä

3.    Hankintayksikkö julkaisee jokaisesta aiotusta hankinnasta helposti saatavilla olevan ilmoituksen tiivistelmän jollakin WTO:n virallisista kielistä samanaikaisesti kun se julkaisee aiottua hankintaa koskevan ilmoituksen. Ilmoituksen on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)    hankinnan kohde;

b)    tarjousten viimeinen jättöpäivä tai tarvittaessa hankintaan osallistumista tai kestoluetteloon sisällyttämistä koskevan hakemuksen viimeinen jättöpäivä; ja

c)    osoite, josta hankinta-asiakirjoja voi pyytää.

Suunniteltua hankintaa koskeva ilmoitus

4.    Hankintayksiköitä kannustetaan julkaisemaan sähköisesti, aiottuja hankintoja koskevien ilmoitusten julkaisemiseen tarkoitetun keskitetyn palvelupisteen välityksellä ja mahdollisimman aikaisin kunakin verovuonna ilmoitukset tulevista hankintasuunnitelmista, jäljempänä ’suunniteltua hankintaa koskeva ilmoitus’. Suunniteltua hankintaa koskevassa ilmoituksessa olisi mainittava hankinnan kohde ja aiottua hankintaa koskevan ilmoituksen suunniteltu julkaisupäivä.

5.    Liitteessä 9-B tai 9-C lueteltu hankintayksikkö voi käyttää suunniteltua hankintaa koskevaa ilmoitusta ilmoituksena aiotusta hankinnasta, jos se sisältää kaikki saatavilla olevat 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja jos siinä pyydetään kiinnostuneita toimittajia ilmaisemaan hankintayksikölle kiinnostuksensa kyseistä hankintaa kohtaan.

9.7 ARTIKLA

Osallistumisedellytykset

1.    Hankintayksikkö rajaa hankintaan osallistumisedellytykset niihin, jotka ovat välttämättömiä sen varmistamiseksi, että toimittajalla on lainsäädännölliset kaupalliset ja tekniset ja taloudelliset valmiudet toteuttaa asianomainen hankinta.

2.    Vahvistaessaan osallistumisedellytykset hankintayksikkö

a)    ei saa asettaa toimittajan hankintaan osallistumisen edellytykseksi sitä, että tietyn osapuolen hankintayksikkö on aiemmin myöntänyt kyseiselle toimittajalle yhden tai useamman sopimuksen tai että toimittajalla on tietyn osapuolen alueella hankittua aiempaa kokemusta; ja

b)    voi edellyttää asianmukaista aiempaa kokemusta, jos se on oleellista hankinnan vaatimusten täyttämiseksi.

3.    Arvioidessaan sitä, täyttääkö toimittaja osallistumisedellytykset, hankintayksikkö

a)    arvioi toimittajan taloudellisia valmiuksia sekä kaupallisia ja teknisiä kykyjä tämän liiketoiminnan perusteella sekä hankintayksikön osapuolen alueella että sen ulkopuolella; ja

b)    perustaa arvionsa edellytyksiin, jotka se on etukäteen maininnut ilmoituksissa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

4.    Jos on olemassa asiaa tukevia todisteita, osapuoli ja sen hankintayksiköt voivat hylätä toimittajan muun muassa seuraavin perustein:

a)    konkurssi;

b)    väärät ilmoitukset;

c)    aiemmasta sopimuksesta tai aiemmista sopimuksista johtuvien oleellisten vaatimusten tai velvoitteiden täyttämisen merkittävä tai jatkuva laiminlyönti;

d)    vakavista rikoksista tai muista vakavista rikkomuksista saadut lopulliset tuomiot;

e)    ammatillinen laiminlyönti tai toiminta tai toiminnan puute, joka vaikuttaa haitallisesti toimittajan kaupalliseen luotettavuuteen; tai

f)    verojen laiminlyönti.

9.8 ARTIKLA

Toimittajien kelpuuttaminen

Rekisteröintijärjestelmät ja kelpuuttamismenettelyt

1.    Osapuoli ja sen hankintayksiköt voivat pitää yllä toimittajien rekisteröintijärjestelmää, johon kiinnostuneita toimittajia pyydetään rekisteröitymään ja antamaan tiettyjä tietoja.

2.    Kukin osapuoli varmistaa, että

a)    sen hankintayksiköt pyrkivät yhtenäistämään kelpuuttamismenettelyjään; ja

b)    sen hankintayksiköt pyrkivät yhtenäistämään rekisteröintijärjestelmiään, jos ne ylläpitävät tällaisia järjestelmiä.

3.    Osapuoli ja sen hankintayksiköt eivät saa ottaa käyttöön tai soveltaa mitään rekisteröintijärjestelmää tai kelpuuttamismenettelyä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti aiheutetaan tarpeettomia esteitä toisen osapuolen toimittajien osallistumiselle sen hankintaan.

Valikoiva tarjouspyyntömenettely

4.    Jos hankintayksikkö aikoo järjestää valikoivan tarjouspyyntömenettelyn, sen on

a)    sisällytettävä aiottua hankintaa koskevaan ilmoitukseen ainakin 9.6 artiklan (Ilmoitukset) 2 kohdan a, b, f, g, j, k ja l alakohdan mukaiset tiedot ja pyydettävä toimittajia lähettämään osallistumishakemus; ja

b)    annettava tarjouskilpailun alkuun mennessä ainakin 9.6 artiklan (Ilmoitukset) 2 kohdan c, d, e, h ja i alakohdan mukaiset tiedot edellytykset täyttäville toimittajille, joille se antaa ilmoituksen 9.10 artiklan (Määräajat) 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

5.    Hankintayksikkö sallii kaikkien edellytykset täyttävien toimittajien osallistua tiettyyn hankintaan, jollei hankintayksikkö ilmoita aiottua hankintaa koskevassa ilmoituksessa rajoituksista niiden toimittajien määrään, jotka saavat jättää tarjouksen, ja perusteita rajoitetun toimittajamäärän valitsemiselle. Niiden toimittajien määrän, jotka saavat jättää tarjouksen, on joka tapauksessa oltava riittävä, jotta turvataan kilpailu vaikuttamatta hankintajärjestelmän toiminnan tehokkuuteen.

6.    Jos tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole julkisesti saatavilla 4 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen julkaisupäivästä alkaen, hankintayksikön on varmistettava, että kyseiset asiakirjat saatetaan samanaikaisesti kaikkien 5 kohdan mukaisesti valittujen edellytykset täyttävien toimittajien saataville.

Kestoluettelot

7.    Hankintayksikkö voi pitää yllä toimittajien kestoluetteloa sillä edellytyksellä, että ilmoitus, jolla kiinnostuneita toimittajia pyydetään hakemaan sisällyttämistä luetteloon,

a)    julkaistaan vuosittain; ja

b)    jos luettelo julkaistaan sähköisesti, se on saatavilla jatkuvasti jollakin liitteessä 9-H luetellulla soveltuvalla sähköisellä välineellä.

8.    Edellä 7 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on sisällytettävä seuraavat:

a)    kuvaus tavaroista tai palveluista tai niiden luokista, joita varten luetteloa voidaan käyttää;

b)    osallistumisedellytykset, jotka toimittajien on täytettävä, sekä menetelmät, joilla hankintayksikkö varmentaa, että toimittaja täyttää edellytykset;

c)    hankintayksikön nimi ja osoite ja muut tiedot, joita tarvitaan yhteydenottoon hankintayksikköön ja kaikkien luetteloon liittyvien merkittävien asiakirjojen hankkimiseen;

d)    luettelon voimassaoloaika ja sen voimassaolon uudistamis- tai päättämistapa tai, jos voimassaoloaikaa ei mainita, ilmoitus siitä, miten luettelon käytön päättämisestä ilmoitetaan; ja

e)    osoitus siitä, että luetteloa voidaan käyttää tämän sopimuksen piiriin kuuluvaan hankintaan.

9.    Jos kestoluettelo on voimassa enintään kolme vuotta, hankintayksikkö voi 7 kohdan määräyksistä poiketen julkaista 7 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen ainoastaan kerran luettelon voimassaoloajan alkaessa sillä edellytyksellä, että

a)    ilmoituksessa ilmoitetaan voimassaoloaika ja ettei muita ilmoituksia julkaista; ja

b)    ilmoitus julkaistaan sähköisesti ja se on saatavilla jatkuvasti sen voimassaolon ajan.

10.    Hankintayksikön on annettava toimittajien milloin tahansa hakea sisällyttämistä kestoluetteloon, ja sen on sisällytettävä luetteloon kaikki edellytykset täyttävät toimittajat kohtuullisessa ajassa.

11.    Jos toimittaja, joka ei sisälly kestoluetteloon, jättää kestoluetteloon perustuvaan hankintaan liittyvän osallistumishakemuksen ja kaikki vaadittavat asiakirjat 9.10 artiklan (Määräajat) 2 kohdassa vahvistettujen määräaikojen puitteissa, hankintayksikön on käsiteltävä hakemus. Hankintayksikkö ei saa hylätä toimittajaa hankintaa koskevasta käsittelystä sillä perusteella, että yksiköllä ei ole riittävästi aikaa käsitellä hakemusta, jollei ole kyse poikkeustapauksesta, jossa yksikkö ei hankinnan monitahoisuuden vuoksi kykene käsittelemään hakemusta tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa

Liitteeseen 9-C kuuluvat yksiköt

12.    Liitteessä 9-C lueteltu hankintayksikkö voi käyttää aiottua hankintaa koskevana ilmoituksena ilmoitusta, jossa toimittajia pyydetään hakemaan kestoluetteloon sisällyttämistä, sillä edellytyksellä, että

a)    ilmoitus julkaistaan 7 kohdan mukaisesti ja se sisältää 8 kohdassa vaaditut tiedot, kaikki saatavilla olevat 9.6 artiklan (Ilmoitukset) 2 kohdassa vaaditut tiedot sekä maininnan siitä, että kyseinen ilmoitus on aiottua hankintaa koskeva ilmoitus tai että ainoastaan kestoluettelossa olevat toimittajat saavat jatkossa kestoluettelon piiriin kuuluvaa hankintaa koskevia ilmoituksia; ja

b)    hankintayksikkö toimittaa viipymättä riittävästi tietoja toimittajille, jotka ovat ilmaisseet hankintayksikölle kiinnostuksensa tiettyä hankintaa kohtaan, jotta toimittajat voivat arvioida, ovatko ne kiinnostuneita hankinnasta, mukaan luettuina kaikki saatavilla olevat lisätiedot, joita edellytetään 9.6 artiklan (Ilmoitukset) 2 kohdassa.

13.    Liitteen 9-C piiriin kuuluva hankintayksikkö voi antaa toimittajan, joka on hakenut sisällyttämistä kestoluetteloon 10 kohdan mukaisesti, tehdä tarjouksen tietyssä hankinnassa, jos hankintayksiköllä on riittävästi aikaa tutkia, täyttääkö toimittaja osallistumisedellytykset.

Hankintayksikön päätöksistä tiedottaminen

14.    Hankintayksikön on viipymättä ilmoitettava osallistumishakemuksen tai toimittajien kestoluetteloon sisällyttämistä koskevan hakemuksen lähettäneelle toimittajalle hankintayksikön tällaisesta hakemuksesta tekemästä päätöksestä.

15.    Jos hankintayksikkö hylkää osallistumishakemuksen tai kestoluetteloon sisällyttämistä koskevan toimittajan esittämän hakemuksen, ei katso toimittajan enää täyttävän osallistumisedellytyksiä tai poistaa toimittajan kestoluettelosta, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta toimittajalle ja toimitettava tälle pyynnöstä viipymättä kirjallinen selvitys päätöksen perusteluista.

9.9 ARTIKLA

Tekniset eritelmät ja tarjouspyyntöasiakirjat

Tekniset eritelmät

1.    Hankintayksikkö ei saa laatia, ottaa käyttöön tai soveltaa teknisiä eritelmiä tai määrätä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä, joiden tarkoituksena tai seurauksena on tarpeettomien esteiden aiheuttaminen kansainväliselle kaupalle.

2.    Hankittavien tavaroiden tai palveluiden teknisistä eritelmistä määrätessään hankintayksikön on tarvittaessa

a)    laadittava tekniset eritelmät tietoina käyttöominaisuuksista ja toimintavaatimuksista eikä niinkään mallina tai kuvailevina ominaisuuksina; ja

b)    käytettävä teknisten eritelmien perustana kansainvälisiä standardeja, jos niitä on; muussa tapauksessa perustana on käytettävä kansallisia teknisiä määräyksiä, tunnustettuja kansallisia standardeja tai rakennusmääräyksiä.

3.    Jos teknisissä eritelmissä käytetään mallia tai kuvailevia ominaisuuksia, hankintayksikön on tarvittaessa mainittava, että se ottaa huomioon vastaavia tavaroita tai palveluja koskevat tarjoukset, jotka todistettavasti täyttävät hankintavaatimukset, sisällyttämällä esimerkiksi maininnan ”tai vastaava” tarjouspyyntöasiakirjoihin.

4.    Hankintayksikkö ei saa laatia teknisiä eritelmiä, joissa edellytetään tiettyä tavaramerkkiä tai toiminimeä, patenttia, tekijänoikeutta, mallia, tyyppiä, tiettyä alkuperää, valmistajaa tai toimittajaa taikka viitataan niihin, paitsi jos hankintavaatimuksia ei voida muulla tavoin kuvata riittävän tarkasti tai selvästi ja edellyttäen, että tällaisissa tapauksissa hankintayksikkö sisällyttää tarjouspyyntöasiakirjoihin esimerkiksi maininnan ”tai vastaava”.

5.    Hankintayksikkö ei saa pyytää eikä ottaa vastaan kilpailua rajoittavalla tavalla vaikuttavaa neuvontaa, jota voidaan käyttää tietyssä hankinnassa käytettävien eritelmien valmistelussa tai hyväksynnässä, sellaiselta henkilöltä, jolla voi olla kaupallista mielenkiintoa tätä hankintaa kohtaan.

6.    Selvyyden vuoksi todetaan, että osapuoli ja sen hankintayksiköt saavat tämän artiklan mukaisesti laatia, ottaa käyttöön tai soveltaa teknisiä eritelmiä luonnonvarojen säilyttämisen tai ympäristönsuojelun edistämiseksi.

7.    Kun hankintayksiköt vahvistavat 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja suorituskykyä tai toiminnallisia vaatimuksia koskevia ympäristöominaisuuksia, ne voivat halutessaan käyttää unionin alueen olemassa olevissa ympäristömerkeissä ja Singaporen olemassa olevissa ympäristömerkeissä määriteltyjä yksityiskohtaisia eritelmiä tai tarvittaessa niiden osia sillä edellytyksellä, että

a)    eritelmät soveltuvat hankintasopimuksen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksien määrittämiseen;

b)    merkin asettamat vaatimukset laaditaan tieteellisen tiedon pohjalta; ja

c)    tällaiset eritelmät ovat kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla.

Tarjouspyyntöasiakirjat

8.    Hankintayksikkö antaa toimittajille tarjouspyyntöasiakirjat, joissa on ilmoitettava kaikki tiedot, jotka toimittajat tarvitsevat asianmukaisten tarjousten laatimista ja jättämistä varten. Asiakirjoihin on sisällytettävä täydellinen kuvaus seuraavista seikoista, ellei niitä ole esitetty jo aiottua hankintaa koskevassa ilmoituksessa:

a)    hankinta, mukaan luettuina hankittavien tavaroiden tai palvelujen luonne ja määrä tai arvioitu määrä ja kaikki vaatimukset, kuten tekniset eritelmät, vaatimustenmukaisuuden arviointitodistus, suunnitelmat, piirustukset tai ohjeaineistot;

b)    kaikki toimittajien osallistumisedellytykset sekä luettelo osallistumisedellytyksiin liittyvistä tiedoista ja asiakirjoista, jotka toimittajien on esitettävä;

c)    kaikki sopimuksen myöntämisessä huomioon otettavat arviointiperusteet ja niiden suhteellinen painoarvo silloin, kun hinta ei ole ainoa arviointiperuste;

d)    todentamiseen ja salaamiseen liittyvät vaatimukset tai tietojen sähköiseen toimittamiseen liittyvät muut vaatimukset, jos hankintayksikkö toteuttaa hankinnan sähköisesti;

e)    huutokaupan säännöt, mukaan luettuna tarjousten arviointiperusteisiin liittyvien tekijöiden yksilöinti, jos hankintayksikkö järjestää sähköisen huutokaupan;

f)    tarjousten avaamistilaisuuden päivämäärä, kellonaika ja paikka sekä tarvittaessa tiedot henkilöistä, joilla on oikeus olla läsnä, jos tarjoukset avataan julkisesti;

g)    kaikki muut ehdot, kuten maksuehdot ja tarjousten esittämistapaa koskevat rajoitukset, esimerkiksi paperilla tai sähköisesti; ja

h)    tavaroiden toimittamiselle tai palvelujen tarjoamiselle mahdollisesti asetetut määräajat.

9.    Vahvistaessaan hankittavien tavaroiden tai palvelujen toimittamiselle mahdollisesti asetettavia määräaikoja hankintayksikkö ottaa huomioon muun muassa hankinnan monitahoisuuden, odotettavissa olevan alihankinnan osuuden sekä tuotannon, varastosta oton ja tavaroiden kuljetuksen lähtöpaikasta taikka palvelun toimittamisen vaatiman todellisen ajan.

10.    Hankintayksiköt voivat vahvistaa hankinnan toteuttamiseen liittyviä ympäristövaatimuksia sillä edellytyksellä, että nämä ovat tässä luvussa vahvistettujen sääntöjen kanssa yhteensopivia ja että niistä ilmoitetaan aiottua hankintaa koskevassa ilmoituksessa tai muussa ilmoituksessa, jota käytetään aiottua hankintaa koskevana ilmoituksena 32 , tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

11.    Aiottua hankintaa koskevassa ilmoituksessa tai muussa ilmoituksessa, jota käytetään aiottua hankintaa koskevana ilmoituksena, tai tarjouspyyntöasiakirjoissa vahvistettuihin arviointiperusteisiin voivat sisältyä muiden muassa hinta ja muita kustannustekijöitä, laatu, tekniset ansiot, ympäristöominaisuudet ja toimitusehdot.

12.    Hankintayksikön on viipymättä

a)    asetettava tarjouspyyntöasiakirjat saataville, jotta kiinnostuneilla toimittajilla on riittävästi aikaa asianmukaisten tarjousten jättämistä varten;

b)    toimitettava pyynnöstä tarjouspyyntöasiakirjat kaikille kiinnostuneille toimittajille; ja

c)    vastattava kaikkien kiinnostuneiden tai hankintaan osallistuvien toimittajien kaikkiin asianmukaisiin tietopyyntöihin sillä edellytyksellä, ettei kyseinen toimittaja saa tietojen avulla etua muihin toimittajiin nähden.

Muutokset

13.    Jos hankintayksikkö ennen sopimuksen myöntämistä muuttaa aiottua hankintaa koskevassa ilmoituksessa tai muussa ilmoituksessa, jota käytetään aiottua hankintaa koskevana ilmoituksena, tai hankintaan osallistuville toimittajille annetuissa tarjouspyyntöasiakirjoissa vahvistettuja perusteita tai vaatimuksia tai muuttaa ilmoitusta tai tarjouspyyntöasiakirjoja taikka julkaisee ne uudelleen, sen on toimitettava kirjallisesti kaikki tällaiset muutokset tai muutettu tai uudelleen julkaistu ilmoitus tai tarjouspyyntöasiakirjat:

a)    kaikille toimittajille, jotka ovat osallisina menettelyssä ajankohtana, jona tietoja muutetaan tai julkaistaan uudelleen, jos nämä ovat yksikön tiedossa, ja muissa tapauksissa samalla tavalla kuin alkuperäiset tiedot; ja

b)    riittävän aikaisin, jotta toimittajille jää aikaa tarvittaessa muuttaa tarjouksiaan ja toimittaa muutetut tarjoukset.

9.10 ARTIKLA

Määräajat

Yleistä

1.    Hankintayksikkö antaa omien kohtuullisten tarpeidensa mukaisesti toimittajille riittävästi aikaa laatia ja toimittaa osallistumishakemukset ja asianmukaiset tarjoukset ottaen huomioon muun muassa

a)    hankinnan luonteen ja monitahoisuuden;

b)    odotettavissa olevan alihankinnan osuuden; ja

c)    vaadittavan ajan tarjousten toimittamiseen muilla kuin sähköisillä välineillä ulkomailla sijaitsevista ja kansallisista yhteyspisteistä, joissa ei käytetä sähköisiä välineitä.

Näiden määräaikojen, mukaan luettuina määräaikojen mahdolliset pidennykset, on oltava samat kaikille hankinnasta kiinnostuneille tai hankintaan osallistuville toimittajille.

Määräajat

2.    Valikoivaa tarjouspyyntömenettelyä käyttävä hankintayksikkö vahvistaa osallistumishakemusten viimeisen jättöpäivän siten, että se on periaatteessa vähintään 25 päivää aiottua hankintaa koskevan ilmoituksen julkaisemispäivästä. Jos hankintayksikön asianmukaisesti osoittama tilanteen kiireellisyys vaikeuttaa tämän määräajan noudattamista, määräaika voidaan lyhentää vähintään kymmeneen päivään.

3.    Lukuun ottamatta 4, 5, 7 ja 8 kohdan määräyksiä hankintayksikkö vahvistaa tarjousten viimeisen jättöpäivän siten, että se on vähintään 40 päivää siitä, kun

a)    aiottua hankintaa koskeva ilmoitus on julkaistu, kun kyseessä on avoin tarjouspyyntömenettely; tai

b)    hankintayksikkö ilmoittaa toimittajille, että niitä pyydetään jättämään tarjous, kun kyseessä on valikoiva tarjouspyyntömenettely, riippumatta siitä, käyttääkö hankintayksikkö kestoluetteloa.

4.    Hankintayksikkö voi lyhentää tarjousten jättämiselle 3 kohdassa asetetun määräajan vähintään kymmeneen päivään, jos

a)    hankintayksikkö on julkaissut suunniteltua hankintaa koskevan ilmoituksen 9.6 artiklan (Ilmoitukset) 4 kohdan mukaisesti vähintään 40 päivää ja enintään 12 kuukautta ennen aiottua hankintaa koskevan ilmoituksen julkaisemista ja suunniteltua hankintaa koskeva ilmoitus sisältää seuraavat:

i)    hankinnan kuvaus;

ii)    arvioitu päivämäärä, jolloin tarjoukset tai osallistumishakemukset on viimeistään jätettävä;

iii)    maininta siitä, että kiinnostuneiden toimittajien on ilmaistava hankintayksikölle kiinnostuksensa hankintaan;

iv)    osoite, josta hankinta-asiakirjoja voi pyytää; ja

v)    kaikki saatavilla olevat tiedot, joita 9.6 artiklan (Ilmoitukset) 2 kohdassa edellytetään aiottua hankintaa koskevalta ilmoitukselta;

b)    hankintayksikkö ilmoittaa uudistettavien sopimusten osalta aiottua hankintaa koskevassa ensimmäisessä ilmoituksessa, että seuraavissa ilmoituksissa esitetään tämän kohdan mukaiset määräajat tarjousten jättämiselle; tai

c)    hankintayksikön asianmukaisesti osoittama tilanteen kiireellisyys vaikeuttaa 3 kohdan mukaisesti tarjousten jättämiselle asetetun määräajan noudattamista.

5.    Hankintayksikkö voi lyhentää tarjousten jättämiselle 3 kohdassa asetettua määräaikaa viidellä päivällä kaikissa seuraavissa tilanteissa:

a)    aiottua hankintaa koskeva ilmoitus julkaistaan sähköisesti;

b)    kaikki tarjouspyyntöasiakirjat ovat saatavilla sähköisesti aiottua hankintaa koskevan ilmoituksen julkaisupäivästä alkaen; ja

c)    hankintayksikkö hyväksyy tarjousten jättämisen sähköisesti.

6.    Edellä olevan 5 kohdan soveltaminen yhdessä 4 kohdan kanssa ei saa johtaa siihen, että 3 kohdassa tarjousten jättämiselle asetettuja määräaikoja lyhennetään alle kymmeneen päivään aiottua hankintaa koskevan ilmoituksen julkaisupäivästä.

7.    Jos hankintayksikkö ostaa kaupallisia tavaroita tai palveluja tai niiden yhdistelmän, se voi lyhentää 3 kohdan mukaisesti tarjousten jättämiselle asetetun määräajan vähintään 13 päivään sillä edellytyksellä, että se julkaisee samaan aikaan sähköisesti sekä aiottua hankintaa koskevan ilmoituksen että tarjouspyyntöasiakirjat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tämän artiklan määräyksiä. Jos hankintayksikkö hyväksyy kaupallisia tavaroita tai palveluja koskevien tarjousten esittämisen sähköisesti, se voi lyhentää 3 kohdan mukaisesti määritetyn määräajan vähintään kymmeneen päivään.

8.    Jos liitteen 9-B tai 9-C piiriin kuuluva hankintayksikkö on valinnut kaikki edellytykset täyttävät toimittajat tai rajoitetun määrän niistä, hankintayksikkö ja valitut toimittajat voivat sopia keskenään määräajasta tarjousten jättämiselle. Jos sopimusta ei ole, määräaika on vähintään kymmenen päivää.

9.11 ARTIKLA

Neuvottelut

1.    Osapuoli voi edellyttää, että sen hankintayksiköt käyvät neuvotteluja, jos

a)    yksikkö on ilmaissut aikomuksensa käydä neuvotteluja 9.6 artiklan (Ilmoitukset) 2 kohdan mukaisessa aiottua hankintaa koskevassa ilmoituksessa; tai

b)    tarjousten arvioinnissa ilmenee, ettei yksikään tarjouksista ole aiottua hankintaa koskevassa ilmoituksessa tai muussa ilmoituksessa, jota käytetään aiottua hankintaa koskevana ilmoituksena, tai tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyillä arviointiperusteilla selvästi edullisin.

2.    Hankintayksikkö

a)    varmistaa, että neuvotteluihin osallistuvien toimittajien mahdollinen poissulkeminen tehdään aiottua hankintaa koskevassa ilmoituksessa tai muussa ilmoituksessa, jota käytetään aiottua hankintaa koskevana ilmoituksena, tai tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyillä arviointiperusteilla; ja

b)    ilmoittaa neuvottelujen päätyttyä yleisen määräajan, johon mennessä jäljelle jääneiden toimittajien on jätettävä uusi tai tarkistettu tarjous.

9.12 ARTIKLA

Suljettu tarjouspyyntömenettely

1.    Edellyttäen, että hankintayksikkö ei käytä tätä määräystä toimittajien kilpailun välttämistarkoituksessa tai tavalla, jolla syrjitään minkä tahansa muun osapuolen toimittajia tai suojellaan kotimaisia toimittajia, hankintayksikkö voi käyttää suljettua tarjouspyyntömenettelyä ja olla soveltamatta 9.6 (Ilmoitukset), 9.7 (Osallistumisedellytykset), 9.8 artiklaa (Toimittajien kelpuuttaminen), 9.9 artiklan (Tekniset eritelmät ja tarjouspyyntöasiakirjat) 8–13 kohtaa, 9.10 (Määräajat), 9.11 (Neuvottelut), 9.13 (Sähköiset huutokaupat) ja 9.14 artiklaa (Tarjousten käsittely ja sopimusten myöntäminen) ainoastaan seuraavin edellytyksin:

a)    jos

i)    yhtään tarjousta ei ole jätetty tai yksikään toimittaja ei ole pyytänyt osallistua;

ii)    yhtään tarjouspyyntöasiakirjojen olennaiset vaatimukset täyttävää tarjousta ei ole jätetty;

iii)    yksikään toimittaja ei ole täyttänyt osallistumisedellytyksiä; tai

iv)    toimitetut tarjoukset ovat olleet vilpillisiä,

edellyttäen, että tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjä vaatimuksia ei ole oleellisesti muutettu;

b)    jos ainoastaan tietty toimittaja voi toimittaa tavarat tai palvelut ja varteenotettavia vaihtoehtoisia tai korvaavia tavaroita tai palveluita ei ole mistä tahansa seuraavasta syystä:

i)    vaatimuksena on taideteos;

ii)    kyse on patenttisuojasta, tekijänoikeuksista tai muista yksinoikeuksista; tai

iii)    kilpailua ei ole teknisistä syistä;

c)    jos kyseessä ovat tavaroiden tai palvelujen alkuperäisen toimittajan suorittamat, alkuperäiseen hankintaan sisältymättömät lisätoimitukset, kun toimittajan vaihtaminen tällaisten lisätavaroiden tai -palvelujen osalta

i)    ei ole mahdollinen taloudellisista tai teknisistä syistä, joita ovat muun muassa vaatimus korvattavuudesta tai yhteentoimivuudesta olemassa olevien laitteiden, ohjelmistojen, palvelujen tai laitteistojen kanssa, jotka on hankittu osana alkuperäistä hankintaa; ja

ii)    aiheuttaisi merkittävää haittaa tai kustannusten olennaista päällekkäisyyttä hankintayksikölle;

d)    jos tämä on ehdottoman välttämätöntä, koska tavaroita tai palveluja ei hankintayksikölle ennalta arvaamattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi ole voitu hankkia tarpeeksi ajoissa avointa tai valikoivaa tarjouspyyntömenettelyä noudattaen;

e)    jos tavarat hankitaan perushyödykemarkkinoilta;

f)    jos hankintayksikkö hankkii prototyypin tai uuden tavaran tai palvelun, joka on kehitetty sen pyynnöstä tietyn tutkimus- tai koetoimintaa, selvitystyötä tai alkuperäiskehittelyä koskevan sopimuksen osana ja sitä varten. Uuden tavaran tai palvelun alkuperäiskehittelyyn voi kuulua rajoitettua tuotantoa tai tarjontaa kenttäkokeiden tulosten saamiseksi ja sen osoittamiseksi, että tavara tai palvelu soveltuu sarjatuotantoon tai -tarjontaan hyväksyttävien laatustandardien mukaisesti, mutta siihen ei kuulu sarjatuotanto tai -tarjonta kaupallisen kannattavuuden saavuttamiseksi tai tutkimus- ja kehittelykulujen kattamiseksi;

g)    jos kyse on hankinnasta poikkeuksellisen edullisissa olosuhteissa, jotka voivat liittyä vain lyhytaikaisesti ilmenevään epätavalliseen tilanteeseen, kuten selvitystilaan, konkurssipesän hallintoon tai konkurssiin, mutta ei tavanomaisesta hankinnasta vakituisilta toimittajilta; ja

h)    jos sopimus tehdään suunnittelukilpailun voittajan kanssa sillä edellytyksellä, että

i)    kilpailu on järjestetty tämän luvun periaatteita noudattaen, erityisesti aiottua hankintaa koskevan ilmoituksen julkaisemisen osalta; ja

ii)    riippumaton tuomaristo arvioi osallistujat suunnittelusopimuksen tekemiseksi voittajan kanssa.

2.    Hankintayksikkö laatii kirjallisen kertomuksen jokaisesta 1 kohdan mukaisesti tehdystä sopimuksesta. Kertomus sisältää hankintayksikön nimen, hankittujen tavaroiden tai palvelujen arvon ja laadun sekä maininnan 1 kohdassa tarkoitetuista olosuhteista ja edellytyksistä, jotka oikeuttavat suljetun tarjouspyyntömenettelyn käytön.

9.13 ARTIKLA

Sähköiset huutokaupat

Jos hankintayksikkö aikoo toteuttaa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan hankinnan sähköistä huutokauppaa käyttäen, sen on toimitettava jokaiselle osallistujalle ennen sähköisen huutokaupan aloittamista

a)    tiedot automaattisesta arviointimenettelystä, joka perustuu tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyihin arviointiperusteisiin ja jota käytetään huutokaupassa tarjousten automaattisessa järjestykseen asettamisessa tai niiden järjestyksen muuttamisessa, ja siihen kuuluvista matemaattisista kaavoista;

b)    osallistujan tarjouksen alustavan arvioinnin tulokset, jos sopimus myönnetään edullisimman tarjouksen perusteella; ja

c)    kaikki muut huutokaupan toteuttamisen kannalta oleelliset tiedot.

9.14 ARTIKLA

Tarjousten käsittely ja sopimusten myöntäminen

Tarjousten käsittely

1.    Hankintayksikön on otettava kaikki tarjoukset vastaan, avattava ne ja käsiteltävä niitä sellaisia menettelyjä noudattaen, joilla taataan hankintaprosessin oikeudenmukaisuus ja puolueettomuus sekä tarjousten luottamuksellisuus.

2.    Hankintayksikkö ei saa rangaista toimittajaa, jonka tarjous vastaanotetaan tarjousten vastaanottamiselle vahvistetun määräajan jälkeen, jos viive johtuu pelkästään hankintayksikön käsittelyvirheestä.

3.    Jos hankintayksikkö antaa toimittajalle mahdollisuuden korjata tahattomat muotovirheet tarjousten avaamisen ja sopimuksen myöntämisen välisenä aikana, sen on annettava sama mahdollisuus kaikille tarjousmenettelyyn osallistuville toimittajille.

Sopimusten myöntäminen

4.    Jotta tarjous voidaan ottaa huomioon sopimusta myönnettäessä, se on toimitettava kirjallisesti ja sen on tarjouksia avattaessa oltava ilmoitusten ja tarjouspyyntöasiakirjojen oleellisten vaatimusten mukainen ja osallistumisedellytykset täyttävän toimittajan jättämä.

5.    Jollei hankintayksikkö päätä, että sopimuksen myöntäminen ei ole yleisen edun mukaista, sen on myönnettävä sopimus sellaiselle toimittajalle, jonka se on todennut kykenevän täyttämään sopimuksen ehdot ja jonka tarjous on ainoastaan ilmoituksissa ja tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen arviointiperusteiden perusteella

a)    edullisin; tai

b)    hinnaltaan alhaisin, jos hinta on yksinomainen arviointiperuste.

6.    Jos hankintayksikkö saa tarjouksen, jonka hinta on epätavallisen alhainen muiden tarjousten hintaan verrattuna, se voi varmistaa toimittajalta, että tämä täyttää osallistumisehdot ja pystyy täyttämään sopimusehdot ja/tai, onko tarjouksen hintaan vaikuttanut tukien saaminen.

7.    Jos hankintayksikkö toteaa, että tarjouksen hinta on poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saamien tukien vuoksi, kyseinen tarjous voidaan hylätä pelkästään tästä syystä vasta tarjoajan kuulemisen jälkeen, jos tämä ei pysty hankintayksikön vahvistamassa riittävässä ajassa näyttämään toteen, että kyseinen tuki on myönnetty tässä sopimuksessa määrättyjen tukiin liittyvien ohjeiden mukaisesti.

8.    Hankintayksikkö ei saa käyttää vaihtoehtoja, peruuttaa hankintaa tai muuttaa myönnettyjä sopimuksia kiertääkseen tämän luvun mukaisia velvoitteitaan.

9.15 ARTIKLA

Hankintatietojen avoimuus

Tiedotus toimittajille

1.    Hankintayksikön on viipymättä ilmoitettava menettelyyn osallistuville toimittajille sopimuksen myöntämistä koskevista päätöksistään ja toimittajan pyynnöstä annettava tieto kirjallisesti. Jollei 9.16 artiklan (Tietojen luovuttaminen) 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, hankintayksikön on pyynnöstä toimitettava toimittajalle, joka ei menestynyt menettelyssä, selvitys syistä, joiden vuoksi hankintayksikkö ei valinnut sen tarjousta, ja esitettävä valitun toimittajan tarjouksen suhteelliset edut.

Sopimuksen myöntämistä koskevien tietojen julkaiseminen

2.    Hankintayksikön on viimeistään 72 päivän kuluttua jokaisen tämän luvun piiriin kuuluvan sopimuksen myöntämisestä julkaistava ilmoitus liitteessä 9-H luetellussa soveltuvassa paperijulkaisussa tai sähköisessä julkaisussa. Jos yksikkö julkaisee ilmoituksen ainoastaan sähköisessä julkaisussa, tietojen on oltava helposti saatavilla kohtuullisen ajan. Ilmoitukseen on sisällytettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)    hankittavien tavaroiden tai palveluiden kuvaus;

b)    hankintayksikön nimi ja osoite;

c)    valitun toimittajan nimi ja osoite;

d)    valitun tarjouksen arvo tai hankintasopimuksen myöntämisessä huomioon otettujen tarjousten korkein ja alin arvo;

e)    myöntämispäätöksen tekopäivä; ja

f)    käytetty hankintamenetelmä ja, jos käytettiin 9.12 artiklan (Suljettu tarjouspyyntömenettely) mukaista suljettua tarjouspyyntömenettelyä, kuvaus sen käyttöön oikeuttaneista olosuhteista.

Asiakirjojen säilyttäminen, kertomukset ja sähköinen jäljitettävyys

3.    Jokainen hankintayksikkö säilyttää vähintään kolmen vuoden ajan sopimuksen tekopäivästä lähtien

a)    tämän sopimuksen piiriin kuuluviin hankintoihin liittyvät tarjouspyyntömenettelyt ja sopimusten myöntämistä koskevat asiakirjat ja kertomukset, mukaan luettuina 9.12 artiklassa (Suljettu tarjouspyyntömenettely) vaaditut kertomukset; ja

b)    tiedot, joilla varmistetaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvan, sähköisesti toteutetun hankinnan asianmukainen jäljitettävyys.

Tilastotietojen kokoaminen ja niistä raportointi

4.    Kukin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle saatavilla olevat ja vertailukelpoiset tilastotiedot, jotka ovat tämän luvun piiriin kuuluvien hankintojen kannalta merkityksellisiä.

9.16 ARTIKLA

Tietojen luovuttaminen

Tiedotus osapuolille

1.    Osapuolen on minkä tahansa toisen osapuolen pyynnöstä toimitettava viipymättä kaikki tiedot, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, toteutettiinko hankinta oikeudenmukaisesti, puolueettomasti ja tämän luvun mukaisesti, mukaan luettuina tiedot valitun tarjouksen erityispiirteistä ja sen suhteellisista eduista. Jos tietojen antaminen vaarantaisi kilpailun tulevien tarjouspyyntömenettelyjen yhteydessä, tiedot saava osapuoli ei saa luovuttaa niitä millekään toimittajalle muuten kuin neuvoteltuaan asiasta tiedot antaneen osapuolen kanssa ja saatuaan sen suostumuksen.

Tietojen salassapito

2.    Sen estämättä, mitä muualla tässä luvussa määrätään, osapuoli ja sen hankintayksiköt eivät saa antaa millekään toimittajalle tietoja, jotka saattaisivat vaarantaa toimittajien välisen reilun kilpailun.

3.    Tämän sopimuksen määräyksiä ei voida tulkita siten, että osapuolen, sen hankintayksiköt, viranomaiset ja muutoksenhakuelimet mukaan luettuina, edellytettäisiin luovuttavan luottamuksellisia tietoja, jos luovuttaminen

a)    haittaisi lainvalvontaa;

b)    saattaisi vaarantaa toimittajien välisen reilun kilpailun;

c)    vaarantaisi tiettyjen henkilöiden perustellut kaupalliset edut, teollis- ja tekijänoikeuksien suoja mukaan luettuna; tai

d)    olisi muutoin yleisen edun vastaista.

9.17 ARTIKLA

Kansalliset muutoksenhakumenettelyt

1.    Kukin osapuoli tarjoaa käyttöön nopean, tehokkaan, avoimen ja syrjimättömän hallinnollisen tai oikeudellisen muutoksenhakumenettelyn, jonka avulla toimittaja voi valittaa

a)    tämän luvun rikkomisesta; tai

b)    siitä, että tämän luvun täytäntöönpanoa koskevia osapuolen toimenpiteitä ei ole noudatettu, jos toimittajalla ei ole oikeutta valittaa tämän luvun rikkomisesta suoraan osapuolen kansallisen lainsäädännön nojalla,

tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan sellaisen hankinnan yhteydessä, johon liittyy tai on liittynyt toimittajan etu. Osapuolten on joka tapauksessa varmistettava, että saatuaan toimittajalta valituksen muutoksenhakuelin voi tarkastella osapuolten hankintayksiköiden tekemiä päätöksiä siitä, kuuluuko tietty hankinta tämän luvun piirissä oleviin hankintoihin.

Kaikkia valituksia koskevat menettelysäännöt on laadittava kirjallisesti ja ne on yleisesti tarjottava saataville sähköisessä ja/tai painetussa muodossa.

2.    Jos toimittaja valittaa tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sellaisen hankinnan yhteydessä, johon liittyy tai on liittynyt toimittajan etu, 1 kohdassa tarkoitetusta rikkomisesta tai laiminlyönnistä, hankinnan toteuttavan hankintayksikön osapuolen on kannustettava yksikköä ja toimittajaa ratkaisemaan asia neuvottelemalla. Hankintayksikön on käsiteltävä jokainen valitus puolueettomasti ja kohtuullisessa ajassa tavalla, joka ei vaikuta toimittajan osallistumiseen meneillään oleviin tai tuleviin hankintoihin tai oikeuteen pyytää hallinnollisen tai oikeudellisen muutoksenhakumenettelyn mukaisia korjaavia toimenpiteitä.

3.    Kullekin toimittajalle on annettava riittävästi aikaa, kuitenkin vähintään 10 päivää, valituksen valmistelua ja jättämistä varten siitä ajankohdasta lukien, jolloin valituksen peruste tuli toimittajan tietoon tai sen voidaan kohtuudella olettaa tulleen tämän tietoon.

4.    Kukin osapuoli perustaa tai nimeää vähintään yhden puolueettoman hallinto- tai oikeusviranomaisen, joka on riippumaton sen hankintayksiköistä ja ottaa vastaan ja tutkii valitukset, joita toimittajat tekevät tämän sopimuksen piiriin kuuluvien hankintojen yhteydessä.

5.    Jos muu elin kuin 4 kohdassa tarkoitettu viranomainen tutkii valituksen ensin, osapuoli varmistaa, että toimittaja voi valittaa alkuperäisestä päätöksestä puolueettomalle hallinto- tai oikeusviranomaiselle, joka on riippumaton siitä hankintayksiköstä, jonka hankintaa valitus koskee.

6.    Kukin osapuoli varmistaa, että sellaisen muutoksenhakuelimen ratkaisujen, joka ei ole tuomioistuin, on oltava oikeudellisen tarkastuksen alainen tai sen menettelytapoihin on kuuluttava se, että

a)    hankintayksikkö vastaa valitukseen kirjallisesti ja luovuttaa muutoksenhakuelimelle kaikki tarvittavat asiakirjat;

b)    menettelyn osapuolilla, jäljempänä ’menettelyn osapuolet’, on oikeus tulla kuulluksi ennen kuin muutoksenhakuelin tekee valituksesta päätöksen;

c)    menettelyn osapuolilla on oikeus edustajaan ja avustajaan;

d)    kaikki käsittelyt ovat menettelyn osapuolille avoimia;

e)    menettelyn osapuolilla on oikeus pyytää, että käsittelyt järjestetään julkisesti ja että läsnä voi olla todistajia; ja

f)    muutoksenhakuelin antaa päätökset tai suositukset kohtuullisessa ajassa kirjallisina ja liittää niihin selostuksen niiden perusteluista.

7.    Kukin osapuoli ottaa käyttöön tai ylläpitää menettelyjä, jotka mahdollistavat

a)    pikaiset väliaikaiset toimenpiteet, jotta toimittaja voi säilyttää mahdollisuutensa osallistua hankintaan. Kyseiset väliaikaiset toimenpiteet voivat johtaa hankintamenettelyn keskeyttämiseen. Menettelyissä voidaan sallia se, että asianomaisten etujen, myös yleisen edun, kannalta merkittävät kielteiset seuraukset voidaan ottaa huomioon päätettäessä näiden toimien toteuttamisesta. Jos asiassa ei ryhdytä toimenpiteisiin, perustelut tästä on ilmoitettava kirjallisesti; ja

b)    muutoksenhakuelimen määräämän korjaavan toimenpiteen tai korvauksen kärsitystä menetyksestä tai vahingosta, jos muutoksenhakuelin on todennut 1 kohdassa tarkoitetun rikkomisen tai laiminlyönnin tapahtuneen; korvaus voi olla rajoitettu joko tarjouksen valmisteluun liittyviin kustannuksiin tai valitukseen liittyviin kustannuksiin. Jos sopimus on jo myönnetty, osapuolet voivat säätää siitä, että korjaavat toimet eivät ole mahdollisia.

9.18 ARTIKLA

Soveltamisalan muutokset ja korjaukset

Ehdotetusta muutoksesta ilmoittaminen

1.    Osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle kaikista ehdotetuista korjauksista, hankintayksikön siirrosta liitteestä toiseen, hankintayksikön poistamisesta tai muista liitteiden 9-A–9-I muutoksista, jäljempänä ’muutos’.

2.    Jos osapuoli ehdottaa hankintayksikön poistamista liitteistä 9-A–9-G sillä perusteella, että valtion valvonta tai vaikutus kyseisen yksikön tämän sopimuksen piiriin kuuluvan hankinnan osalta on käytännössä lakannut, muutosta ehdottavan osapuolen, jäljempänä ’muutosta ehdottava osapuoli’, on sisällytettävä ilmoitukseen näyttöä siitä, että tällainen valtion valvonta tai vaikutus on tosiasiallisesti poistunut. Valtion valvonnan tai vaikutuksen liitteessä 9-C lueteltujen hankintayksiköiden toteuttamiin, tämän sopimuksen piiriin kuuluviin hankintoihin katsotaan tosiasiallisesti poistuneen, jos

a)    unionin osalta hankintayksikkö toteuttaa kilpailulle avointa toimintaa; ja

b)    Singaporen osalta hankintayksikkö on yksityistetty.

Kun valtion valvonta tai vaikutus osapuolen hankintayksiköiden toteuttamiin, tämän sopimuksen piiriin kuuluviin hankintoihin on tosiasiallisesti poistunut, toinen osapuoli ei ole oikeutettu korvaaviin muutoksiin.

3.    Muutosta ehdottava osapuoli sisällyttää ilmoitustietoihin kaikkien muiden ehdotettujen muutosten osalta kyseisen muutoksen todennäköiset seuraukset tämän luvun piiriin kuuluvien hankintojen osalta. Jos muutosta ehdottava osapuoli ehdottaa puhtaasti muodollisia vähäisiä muutoksia tai teknisiä korjauksia, jotka eivät vaikuta siihen, mitkä hankinnat kuuluvat tämän sopimuksen piiriin, se ilmoittaa näistä muutoksista vähintään kahden vuoden välein.

Vastalauseen ratkaisu

4.    Jos toinen osapuoli esittää vastalauseen, jäljempänä ’vastustava osapuoli’, muutosta ehdottavan osapuolen ilmoitukseen, osapuolten on pyrittävä ratkaisemaan vastalause kahdenvälisten neuvottelujen avulla, joita käydään tarvittaessa myös 16.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) nojalla perustetussa palvelukauppaa, investointeja ja julkisia hankintoja käsittelevässä komiteassa. Näissä neuvotteluissa osapuolet ottavat huomioon

a)    näytön siitä, että valtion valvonta tai vaikutus hankintayksikön tämän sopimuksen piiriin kuuluvan hankinnan osalta on käytännössä lakannut, kun kyseessä on 2 kohdan mukainen ilmoitus;

b)    näytön siitä, että ehdotettu muutos ei vaikuta siihen, mitkä hankinnat kuuluvat tämän sopimuksen piiriin, kun kyseessä on 3 kohdan mukainen ilmoitus; ja

c)    mahdolliset vaatimukset, jotka liittyvät 1 kohdan mukaisesti ilmoitetuista muutoksista johtuvien korvaavien muutosten tarpeellisuuteen tai niiden tasoon. Korvaavana muutoksena muutosta ehdottava osapuoli voi korvauksena laajentaa sopimuksen soveltamisalaa tai vastustava osapuoli peruuttaa vastaavasti soveltamisalaa, jolloin tavoitteena on säilyttää oikeuksien ja velvoitteiden tasapaino ja tämän luvun mukaisen yhteisesti sovitun soveltamisalan vastaava laajuus.

5.    Jos vastustava osapuoli katsoo 4 kohdan mukaisesti käytyjen kahdenvälisten neuvotteluiden jälkeen, että yksi tai useampi seuraavista tilanteista vallitsee:

a)    4 kohdan a alakohdan tapauksessa valtion valvonta tai vaikutus hankintayksikön tämän sopimuksen piiriin kuuluvan hankinnan osalta ei ole käytännössä lakannut;

b)    4 kohdan b alakohdan tapauksessa muutos, joka vaikuttaa soveltamisalaan ei täytä 3 kohdan perusteita vaan siihen pitäisi soveltaa korvaavia muutoksia; tai

c)    4 kohdan c alakohdan tapauksessa osapuolten käymien neuvotteluiden aikana ehdotetut korvaavat muutokset eivät ole riittäviä, jotta voitaisiin säilyttää tämän luvun mukaisen yhteisesti sovitun soveltamisalan vastaava laajuus,

osapuolet voivat turvautua neljännentoista luvun (Riitojen ratkaiseminen) mukaiseen riitojenratkaisumenettelyyn.

Täytäntöönpano

6.    Ehdotettu muutos tulee voimaan vain, jos

a)    toinen osapuoli ei toimita muutosta ehdottavalle osapuolelle ehdotettua muutosta koskevaa kirjallista vastalausetta 45 päivän kuluessa ehdotettua muutosta koskevasta ilmoituksesta;

b)    vastustava osapuoli on ilmoittanut muutosta ehdottavalle osapuolelle peruuttavansa vastalauseensa;

c)    osapuolet ovat päässeet sopimukseen käytyään 4 kohdan mukaisia neuvotteluja; tai

d)    vastalause on ratkaistu 5 kohdan mukaisen riitojenratkaisumenettelyn välityksellä.

9.19 ARTIKLA

Komitean vastuualueet

Osapuolet voivat 16.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) nojalla perustetussa palvelukauppaa, investointeja ja julkisia hankintoja käsittelevässä komiteassa

a)    hyväksyä tilastotietojen raportointimenetelmiä 9.15 artiklan (Hankintatietojen avoimuus) 4 kohdan nojalla;

b)    tarkastella avoimia ilmoituksia, jotka koskevat soveltamisalan muutoksia ja hyväksyä liitteiden 9-A–9-C hankintayksikköluetteloiden päivityksiä;

c)    hyväksyä korvaavia muutoksia, jotka ovat seurausta soveltamisalaan vaikuttavista muutoksista;

d)    tarvittaessa tarkistaa suuntaa-antavia perusteita, joilla osoitetaan, että valtion valvonta tai vaikutus hankintayksikön tämän sopimuksen piiriin kuuluvan hankinnan osalta on käytännössä lakannut;

e)    hyväksyä perusteita, joilla päätetään soveltamisalaan tehtävien korvaavien muutosten tasosta;

f)    tarkastella julkisiin hankintoihin liittyviä kysymyksiä, jotka osapuoli on antanut sen käsiteltäväksi;

g)    vaihtaa tietoja, jotka liittyvät julkisen hankinnan mahdollisuuksiin kussakin osapuolessa, myös valtion keskushallintoa alemmalla tasolla; ja

h)    keskustella kaikista muista tämän luvun toimintaan liittyvistä seikoista.

Osapuolet voivat 16.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) nojalla perustetussa palvelukauppaa, investointeja ja julkisia hankintoja käsittelevässä komiteassa tehdä kaikki a–h alakohdan soveltamista varten tarvittavat päätökset.

9.20 ARTIKLA

Mukautuminen GPA-sopimuksen määräyksiin

Jos tarkistettua GPA-sopimusta muutetaan tai se korvataan toisella sopimuksella, osapuolet muuttavat tarvittaessa tätä lukua 16.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) nojalla perustetun palvelukauppaa, investointeja ja julkisia hankintoja käsittelevän komitean päätöksellä.

KYMMENES LUKU

Teollis- ja tekijänoikeudet

10.1 ARTIKLA

Tavoitteet

1.    Tämän luvun tavoitteena on

a)    helpottaa osapuolten välillä innovatiivisten ja luovien tuotteiden tuotantoa ja kauppaa sekä palveluiden tarjontaa; ja

b)    lisätä kaupasta ja investoinneista saatavia hyötyjä antamalla teollis- ja tekijänoikeuksille riittävä suoja ja tarjoamalla välineet tällaisten oikeuksien tehokasta täytäntöönpano varten.

2.    Tähän lukuun sovelletaan soveltuvin osin TRIPS-sopimuksen I osassa esitettyjä tavoitteita ja periaatteita, erityisesti sen 7 (Tavoitteet) ja 8 artiklaa (Periaatteet).

A JAKSO

PERIAATTEET

10.2 ARTIKLA

Soveltamisala ja määritelmät

1.    Osapuolet palauttavat mieliin teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten mukaiset sitoumuksensa, mukaan lukien TRIPS-sopimus ja 20 päivänä maaliskuuta 1883 tehtyteollisoikeuksien suojelemista koskeva Pariisin yleissopimus, sellaisena kuin se on tarkistettu Tukholmassa 15 päivänä heinäkuuta 1967, jäljempänä ’Pariisin yleissopimus’. Tämän luvun määräyksissä täydennetään osapuolten TRIPS-sopimuksen ja muiden sellaisten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisia oikeuksia ja velvoitteita, joiden sopimuspuolia ne kumpikin ovat.

2.    Tässä luvussa ’teollis- ja tekijänoikeuksilla’ tarkoitetaan

a)    kaikkia sellaisia teollis- ja tekijänoikeuksien luokkia, joista määrätään TRIPS-sopimuksen II osan 1–7 luvussa, eli

i)    tekijänoikeus ja lähioikeudet;

ii)    patentit 33 ;

iii)    tavaramerkit;

iv)    mallit;

v)    integroitujen piirien piirimallit (topografiat);

vi)    maantieteelliset merkinnät;

vii)    julkistamattoman tiedon suoja; ja

b)    kasvinjalostajanoikeuksia.

10.3 ARTIKLA

Sammuminen

Kukin osapuoli voi vapaasti vahvistaa omat teollis- ja tekijänoikeuksien sammumista koskevat sääntönsä ottaen huomioon TRIPS-sopimuksen soveltuvat määräykset.

B JAKSO

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUKSIA KOSKEVAT NORMIT

A ALAJAKSO

TEKIJÄNOIKEUS JA LÄHIOIKEUDET

10.4 ARTIKLA

Annettava suoja

Osapuolten on noudatettava oikeuksia ja velvoitteita, jotka on vahvistettu Bernin yleissopimuksessa kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta (tehty 9 päivänä syyskuuta 1886, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Pariisissa 24 päivänä heinäkuuta 1971), Maailman henkisen omaisuuden järjestön tekijänoikeussopimuksessa (tehty Genevessä 20 päivänä joulukuuta 1996), Maailman henkisen omaisuuden järjestön esitys- ja äänitesopimuksessa (tehty Genevessä 20 päivänä joulukuuta 1996) ja TRIPS-sopimuksessa 34 . Osapuolet voivat säätää esittäjien, äänitetuottajien ja yleisradiotoiminnan harjoittajien oikeuksien suojasta esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (tehty Roomassa 26 päivänä lokakuuta 1961) soveltuvien määräysten mukaisesti.

10.5 ARTIKLA

Suoja-aika

1.    Jos teoksen suoja-aika on laskettava tekijän eliniän perusteella, kunkin osapuolen on säädettävä, että suoja-aika ei saa olla lyhyempi kuin tekijän elinikä ja 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen.

2.    Jos tekijänoikeus kuuluu yhteisesti teoksen tekijäkumppaneille, 1 kohdassa tarkoitettu suoja-aika on laskettava viimeisenä elossa olleen tekijäkumppanin kuolemasta.

3.    Elokuvateoksen 35 suoja-aika on vähintään 70 vuotta teoksen saattamisesta yleisön saataville tekijän suostumuksella, tai jos teosta ei ole saatettu yleisön saataville vähintään 50 vuoden kuluessa sen valmistumisesta, vähintään 70 vuotta sen valmistumisesta 36 .

4.    Äänitteiden oikeuksien suoja-aika on vähintään 50 vuotta äänitteen tekemisestä ja, jos äänite julkaistaan tämän ajan kuluessa, vähintään 70 vuotta sen ensimmäisestä laillisesta julkaisemisesta.

5.    Yleisradioinnin oikeuksien suoja-aika on vähintään 50 vuotta ensimmäisestä lähetyksestä tai yleisradioitavan aineiston tekemisestä.

6.    Tässä artiklassa esitetyt voimassaoloajat on laskettava teoksen luomista seuraavan vuoden tammikuun 1 päivästä.

10.6 ARTIKLA

Äänitetuottajat

Kunkin osapuolen on säädettävä, että äänitetuottajilla 37 on oikeus kertakaikkiseen kohtuulliseen korvaukseen, jos äänite julkaistaan kaupallisessa tarkoituksessa tai sen kopiota käytetään vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä tapahtuvaan yleisradiointiin tai välittämiseen yleisölle 38 , ,.  39

10.7 ARTIKLA

Jälleenmyyntioikeudet

Osapuolet sopivat taiteilijan jälleenmyyntioikeuteen vaikuttavia toimintatapojaan ja -linjojaan koskevien näkemysten ja tietojen vaihdosta.

10.8 ARTIKLA

Oikeuksien kollektiivista hallinnointia koskeva yhteistyö

Osapuolet pyrkivät edistämään vuoropuhelua ja yhteistyötä omien yhteisvalvontajärjestöjensä välillä, jotta voitaisiin taata sisällön helpompi saanti ja jakelu osapuolten alueiden välillä ja teosten tai muiden tekijänoikeudella suojattujen kohteiden käytöstä maksettavien rojaltien siirto.

10.9 ARTIKLA

Teknisten toimenpiteiden suojaaminen

1.    Kunkin osapuolen on säädettävä riittävistä ja tehokkaista oikeuskeinoista, joilla torjutaan kaikkien sellaisten tehokkaiden teknisten toimenpiteiden 40 kiertämistä, joita tekijät, esiintyjät tai äänitetuottajat käyttävät oikeuksiensa käyttämisen yhteydessä ja jotka rajoittavat heidän teoksiinsa, esityksiinsä ja äänitteisiinsä kohdistuvia tekoja, joihin ei ole saatu lupaa kyseisiltä tekijöiltä, esiintyjiltä tai äänitetuottajilta tai jotka eivät ole kansallisen lainsäännön mukaan sallittuja 41 .

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista riittävästä oikeudellisesta suojasta ja tehokkaista oikeuskeinoista säätäessään kunkin osapuolen on säädettävä suojasta ainakin seuraavia vastaan:

a)    sen kansallisessa lainsäädännössä vahvistetussa laajuudessa

i)    tehokkaan teknisen toimenpiteen luvaton kiertäminen, kun oikeudenloukkaaja tiesi tai hänen olisi perustellusti pitänyt tietää teon olevan luvaton; ja

ii)    laitteen tai tuotteen, tietokoneohjelmat mukaan lukien, taikka palvelun markkinointi yleisölle keinona tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämiseksi; ja

b)    sellaisen laitteen tai tuotteen, tietokoneohjelmat mukaan lukien, valmistaminen, maahantuonti tai jakelu taikka sellaisen palvelun tarjoaminen,

i)    joka on pääasiallisesti suunniteltu tai tuotettu tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämiseksi; tai

ii)    jolla on tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämisen ohella vain vähäistä muuta kaupallista merkitystä 42 .

3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista riittävästä oikeudellisesta suojasta ja tehokkaista oikeuskeinoista säätäessään osapuoli voi hyväksyä tai pitää voimassa poikkeuksia ja rajoituksia 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanotoimiin. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden soveltaminen ei rajoita kunkin osapuolen kansallisen lainsäädännön mukaisia tekijänoikeutta tai lähioikeuksia koskevia oikeuksia, rajoituksia, poikkeuksia tai suojakeinoja.

10.10 ARTIKLA

Oikeuksien hallinnointitietojen suoja

1.    Kunkin osapuolen on säädettävä riittävästä oikeudellisesta suojasta ja tehokkaista oikeuskeinoista oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen 43 suojaamiseksi sellaista henkilöä vastaan, joka tekee luvatta jonkin seuraavista teoista tietäen tai, jos on kyse yksityisoikeudellisista oikeuskeinoista, kun hänen olisi perustellusti pitänyt tietää, että teko aiheuttaa tai mahdollistaa tekijänoikeuden tai lähioikeuksien loukkauksen taikka helpottaa sen tekemistä tai salaa sen. Tällaisia tekoja ovat seuraavat:

a)    oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen poistaminen tai muuttaminen;

b)    teoskappaleiden, esitystallenteiden tai äänitekopioiden levittäminen, maahantuonti jakelua varten, yleisradioiminen tai yleisölle välittäminen tietäen, että oikeuksien sähköiset hallinnointitiedot on poistettu tai että tietoja on muutettu ilman lupaa.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista riittävästä oikeudellisesta suojasta ja tehokkaista oikeuskeinoista säätäessään osapuoli voi hyväksyä tai pitää voimassa poikkeuksia ja rajoituksia 1 kohdan täytäntöönpanotoimiin. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden soveltaminen ei rajoita kunkin osapuolen kansallisen lainsäädännön mukaisia tekijänoikeutta tai lähioikeuksia koskevia oikeuksia, rajoituksia, poikkeuksia tai suojakeinoja.

10.11 ARTIKLA

Poikkeukset ja rajoitukset

Osapuolet voivat kansallisessa lainsäädännössään säätää rajoituksia tai poikkeuksia 10.6 artiklan (Äänitetuottajat) mukaisiin oikeuksiin vain tietyissä erikoistapauksissa, jotka eivät ole ristiriidassa aineiston tavanomaisen hyödyntämisen kanssa eivätkä kohtuuttomasti haittaa oikeudenhaltijan oikeutettuja etuja.

B ALAJAKSO

TAVARAMERKIT

10.12 ARTIKLA

Kansainväliset sopimukset

Kukin osapuoli pyrkii kaikin kohtuullisesti toteutettavissa olevin toimin noudattamaan tavaramerkkioikeutta koskevaa sopimusta (tehty Genevessä 27 päivänä lokakuuta 1994) ja Singaporen sopimusta tavaramerkkioikeudesta (hyväksytty Singaporessa 27 päivänä maaliskuuta 2006) 44 .

10.13 ARTIKLA

Rekisteröintimenettely

Kukin osapuoli perustaa tavaramerkkien rekisteröintijärjestelmän, jossa tavaramerkkien hallintoelimen kielteinen päätös tavaramerkin rekisteröinnistä on perusteltava ja tehtävä kirjallisesti. Hakijalla on mahdollisuus hakea muutosta tällaiseen kielteiseen päätöksen oikeusviranomaiselta. Kunkin osapuolen on tarjottava kolmansille osapuolille mahdollisuus vastustaa tavaramerkkihakemuksia. Kukin osapuoli tarjoaa yleisesti saataville sähköisen tietokannan tavaramerkkihakemuksista ja tavaramerkkien rekisteröinneistä.

10.14 ARTIKLA

Tunnetut tavaramerkit

Osapuolet suojelevat tunnettuja tavaramerkkejä TRIPS-sopimuksen mukaisesti. Määrittäessään, onko tavaramerkki tunnettu, osapuolet pyrkivät soveltamaan teollis- ja tekijäinoikeuksien suojelua käsittelevän Pariisin liiton konferenssin ja WIPOn yleiskokouksen antamaa yleisesti tunnettujen tavaramerkkien suojaan liittyviä määräyksiä koskevaa yhteistä suositusta, joka hyväksyttiin kolmannessakymmenennessäneljännessä WIPOn jäsenvaltioiden konferenssien kokoussarjassa 20–29 päivänä syyskuuta 1999.

10.15 ARTIKLA

Poikkeukset tavaramerkillä myönnettyihin oikeuksiin

Kunkin osapuolen

a)    on säädettävä kuvaavien termien 45 oikeudenmukaisesta käytöstä rajoitettuna poikkeuksena tavaramerkkioikeuksiin; ja

b)    ne voivat säätää muista rajoitetuista poikkeuksista

edellyttäen, että tällaisissa rajoitetuissa poikkeuksissa otetaan huomioon tavaramerkin omistajan ja kolmansien osapuolien oikeutettu etu.

C ALAJAKSO

MAANTIETEELLISET MERKINNÄT 46

10.16 ARTIKLA

Soveltamisala

1.    C alajaksoa (Maantieteelliset merkinnät) sovelletaan osapuolten alueelta peräisin olevien viinien, väkevien alkoholijuomien, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen tunnistamiseen ja suojelemiseen.

2.    Osapuolen maantieteellisiin merkintöihin, joita toinen osapuoli suojelee, sovelletaan C alajaksoa (Maantieteelliset merkinnät) vain, jos ne on tunnustettu ja ilmoitettu maantieteellisiksi merkinnöiksi alkuperämaassaan.

10.17 ARTIKLA

Maantieteellisten merkintöjen suojelujärjestelmä

1.    Tämän sopimuksen tullessa voimaan kukin osapuoli ottaa alueellaan käyttöön viinien ja väkevien alkoholijuomien sekä elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden kaltaisten ryhmien osalta järjestelmiä maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiä ja suojelua varten asianmukaisiksi katsomallaan tavalla.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin järjestelmiin on sisällytettävä esimerkiksi seuraavia osia:

a)    kansallinen rekisteri;

b)    hallinnollinen prosessi, jolla varmistetaan, että edellä a alakohdassa tarkoitetut kansalliseen rekisteriin merkityt tai merkittävät maantieteelliset merkinnät ilmaisevat tavaran olevan peräisin osapuolen alueelta tai osapuolen alueen jostakin osasta tai paikasta, kun tavaran laatu, maine tai muu ominaisuus on olennaisesti luettavissa sen maantieteellisen alkuperän ansioksi;

c)    vastalausemenettely, jonka avulla kolmansien osapuolten oikeutetut edut voidaan ottaa huomioon; ja

d)    oikeudelliset keinot, joiden avulla edellä a alakohdassa tarkoitettuun kansalliseen rekisteriin tehdyt merkinnät voidaan oikaista tai peruuttaa ja jossa otetaan huomioon kolmansien osapuolten ja kyseisten rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen oikeudenhaltijoiden oikeutetut edut.

3.    Sen jälkeen, kun maantieteellisten merkintöjen suojaamismenettelyt on kummassakin osapuolessa 47 saatu päätökseen kaikkien liitteessä 10-A lueteltujen nimien osalta, osapuolten on heti kun se on käytännössä mahdollista kokoonnuttava tekemään 16.1 artiklassa (Kauppakomitea) tarkoitetussa kauppakomiteassa päätös sellaisten nimien luettelemisesta liitteessä 10-B, jotka ovat kunkin osapuolen liitteessä 10-A ja joilla on ollut ja on edelleen maantieteellisen merkinnän suoja 2 kohdassa tarkoitetussa kyseisen osapuolen järjestelmässä.

10.18 ARTIKLA

Muutokset maantieteellisten merkintöjen luetteloon

Osapuolet sopivat mahdollisuudesta muuttaa kunkin osapuolen C alajakson mukaisesti suojelemien viinejä, väkeviä alkoholijuomia, maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevien maantieteellisten merkintöjen luetteloa, joka on annettu liitteessä 10-B. Tällaiset muutokset liitteeseen 10-B edellyttävät, että kyseiset maantieteelliset merkinnät ovat olleet ja ovat edelleen suojattuja maantieteellisinä merkintöinä 10.17 artiklan (Maantieteellisten merkintöjen suojelujärjestelmä) 2 kohdassa tarkoitetun kunkin osapuolen järjestelmän mukaisesti.

10.19 ARTIKLA

Maantieteellisten merkintöjen suojelun soveltamisala

1.    Jollei 10.22 artiklasta (Yleiset säännöt) muuta johdu, kunkin osapuolen on liitteessä 10-B lueteltujen viinejä, väkeviä alkoholijuomia, maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevien maantieteellisten merkintöjen osalta, jotka edelleen ovat suojattuja maantieteellisinä merkintöinä osapuolen 10.17 artiklan (Maantieteellisten merkintöjen suojelujärjestelmä) 2 kohdassa tarkoitetun järjestelmän mukaisesti, tarjottava asianomaisten osapuolten saataville oikeudelliset välineet, jotta estetään

a)    mikä tahansa tapa merkitä tai esittää tavara, joka osoittaa tai antaa ymmärtää, että kyseessä oleva tavara on peräisin muulta maantieteelliseltä alueelta kuin sen todelliselta lähtöpaikalta tavalla, joka johtaa yleisöä harhaan tavaran maantieteellisen alkuperän osalta; ja

b)    mikä tahansa muu käyttö, jota voidaan pitää Pariisin yleissopimuksen 10 a artiklan (Vilpillinen kilpailu) tarkoittamana vilpillisenä kilpailuna.

2.    Jollei 10.22 artiklasta (Yleiset säännöt) muuta johdu, kunkin osapuolen on liitteessä 10-B lueteltujen, viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskevien maantieteellisten merkintöjen osalta, jotka edelleen ovat suojattuja maantieteellisinä merkintöinä sen 10.17 artiklan (Maantieteellisten merkintöjen suojelujärjestelmä) 2 kohdassa tarkoitetun järjestelmän mukaisesti, tarjottava asianomaisten osapuolten saataville oikeudelliset välineet, jotta estetään kaikkien sellaisten maantieteellisten merkintöjen käyttö viineissä, jotka eivät ole kyseessä olevan alkuperämerkinnän osoittamasta paikasta, tai väkevissä alkoholijuomissa, jotka eivät ole kyseisen maantieteellisen merkinnän osoittamasta paikasta, vaikka

a)    tavaran oikea alkuperä ilmoitetaan;

b)    kyseistä maantieteellistä merkintää käytetään käännöksenä; tai

c)    maantieteellisiä merkintöjä käytetään ilmaisujen ”laji”, ”tyyppi”, ”tapa”, ”jäljitelmä”, ”menetelmä” tai muiden vastaavien kanssa.

3.    Jollei 10.22 artiklasta (Yleiset säännöt) muuta johdu, kunkin osapuolen on liitteessä 10-B lueteltujen maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevien maantieteellisten merkintöjen, jotka edelleen ovat suojattuja maantieteellisinä merkintöinä sen 10.17 artiklan (Maantieteellisten merkintöjen suojelujärjestelmä) 2 kohdassa tarkoitetun järjestelmän mukaisesti, tarjottava asianomaisten osapuolten saataville oikeudelliset välineet, jotta estetään kaikkien sellaisten maantieteellisten merkintöjen käyttö, jotka ilmaisevat tavaran sijasta vastaavan tavaran 48 , joka ei ole kyseisen maantieteellisen merkinnän osoittamasta paikasta, vaikka

a)    tavaran oikea alkuperä ilmoitetaan;

b)    kyseistä maantieteellistä merkintää käytetään käännöksenä 49 ; tai

c)    maantieteellisiä merkintöjä käytetään ilmaisujen ”laji”, ”tyyppi”, ”tapa”, ”jäljitelmä”, ”menetelmä” tai muiden vastaavien kanssa.

4.    Mikään C alajaksossa (Maantieteelliset merkinnät) ei edellytä, että osapuoli soveltaa säännöksiään maantieteelliseen merkintään, jos oikeudenhaltija

a)    on laiminlyönyt rekisteröinnin uusimisen; tai

b)    ei ole kyseisen maantieteellisen merkinnän osalta ylläpitänyt vähimmäistason kaupallista toimintaa tai edustusta,

mukaan lukien markkinoille saattaminen, myynnin edistäminen tai markkinoiden seuranta.

5.    kyseisen osapuolen markkinoilla. Kukin osapuoli määrittää käytännön edellytykset, joiden mukaisesti samannimiset maantieteelliset merkinnät erotetaan toisistaan sen alueella ottaen huomioon, että on tarpeen varmistaa asianomaisten tuottajien tasapuolinen kohtelu ja se, ettei kuluttajia johdeta harhaan, sanotun rajoittamatta TRIPS-sopimuksen 23 artiklan 3 kohdan soveltamista

6.    Jos osapuoli saa rekisteröintiä tai suojaa koskevan hakemuksen maantieteellisestä merkinnästä, joka on samanniminen kuin jokin liitteen 10-B maantieteellisistä merkinnöistä, kyseisen osapuolen on otettava huomioon hakijan ja asianomaisten tuottajien 50 näkemykset määrittäessään edellytyksiä, joiden mukaisesti kyseiset maantieteelliset nimitykset erotetaan toisistaan.

10.20 ARTIKLA

Maantieteellisten merkintöjen käyttöoikeus

Henkilöt, joilla on C alajakson mukaisesti suojatun maantieteellisen merkinnän käyttöoikeus, eivät rajoitu hakijaan sillä edellytyksellä, että tällainen käyttö tapahtuu suhteessa kyseisellä maantieteellisellä merkinnällä suojattuihin tavaroihin.

10.21 ARTIKLA

Suhde tavaramerkkeihin

1.    Jollei 10.22 artiklasta (Yleiset säännöt) muuta johdu, liitteessä 10-B lueteltujen maantieteellisten merkintöjen osalta, jotka edelleen ovat suojattuja maantieteellisinä merkintöinä osapuolen 10.17 artiklan (Maantieteellisten merkintöjen suojelujärjestelmä) 2 kohdassa tarkoitetun järjestelmän mukaisesti, sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää vastaavan tavaran maantieteellisen merkinnän tai koostuu siitä, hylätään tai mitätöidään joko automaattisesti, jos kyseisen osapuolen lainsäädäntö tämän mahdollistaa, tai asianomaisen pyynnöstä sellaisten tavaroiden osalta, jotka eivät ole peräisin kyseisen maantieteellisen merkinnän alueelta, sillä edellytyksellä, että tavaramerkin rekisteröintihakemus toimitetaan sen päivän jälkeen, jona maantieteellisen merkinnän rekisteröintiä kyseisellä alueella haettiin.

2.    Rajoittamatta 4 kohtaa osapuolet tunnustavat, että aiemman, ristiriidassa olevan tavaramerkin esiintyminen osapuolessa ei täysin sulje pois vastaavan tavaran maantieteellisen merkinnän myöhempää rekisteröintiä kyseisessä osapuolessa 51 .

3.    Kun tavaramerkkiä on haettu tai se on rekisteröity hyvässä uskossa taikka kun tavaramerkkioikeudet on hankittu hyvässä uskossa, ja jos tällaisesta mahdollisuudesta säädetään kummankin osapuolen kansallisessa lainsäädännössä, joko

a)    ennen päivää, jona maantieteelliselle merkinnälle haetaan suojaa kyseisellä alueella; tai

b)    ennen kuin maantieteellinen merkintä saa suojaa sen alkuperämaassa;

C alajakson (Maantieteelliset merkinnät) täytäntöön panemiseksi hyväksytyt toimenpiteet eivät vaikuta tavaramerkin rekisteröitävyyteen tai rekisteröinnin pätevyyteen taikka tavaramerkin käyttöoikeuteen sillä perusteella, että tällainen tavaramerkki on identtinen tai samanlainen maantieteellisen merkinnän kanssa.

4.    Osapuolilla ei ole velvoitetta suojata maantieteellistä merkintää C alajakson (Maantieteelliset merkinnät) nojalla, jos maineikkaan tai tunnetun tavaramerkin ollessa kyseessä merkinnän suoja johtaisi kuluttajia harhaan tuotteen tunnistamisessa.

10.22 ARTIKLA

Yleiset säännöt

1.    C alajaksossa (Maantieteelliset merkinnät) tarkoitettujen tuotteiden tuontiin, vientiin ja kaupallistamiseen osapuolen alueella sovelletaan kyseisen osapuolen kansallista lainsäädäntöä.

2.    Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden osalta mikään C alajaksossa (Maantieteelliset merkinnät) ei edellytä, että osapuoli estää toisen osapuolen jonkin maantieteellisen merkinnän jatkuvan ja samanlaisen käytön, joka liittyy kyseisen osapuolen sellaisten kansalaisten tai asukkaiden tavaroihin ja palveluihin, jotka ovat käyttäneet kyseistä maantieteellistä merkintää jatkuvasti samojen tai näihin liittyvien tavaroiden tai palveluiden osalta tämän osapuolen alueella joko

a)    vähintään kymmenen vuoden ajan ennen 1 päivää tammikuuta 2004; tai

b)    hyvässä uskossa ennen mainittua päivämäärää.

3.    Liitteessä 10-B lueteltujen maantieteellisten merkintöjen osalta, jos aiempi käyttö on todettu seuraavien mukaisesti:

a)    vastustusmenettelyt kansallisten rekisteröintimenettelyiden aikana; tai

b)    mahdolliset oikeudelliset toimet;

tällainen aiempi käyttö on lueteltava liitteessä 10-B kyseisen maantieteellisen merkinnän osalta:

i)    10.17 artiklan (Maantieteellisten merkintöjen suojelujärjestelmä) 3 kohdassa vahvistetun mekanismin mukaisesti, kun kyseessä on 3 kohdan a alakohta; ja

ii)    10.18 artiklassa (Muutokset maantieteellisten merkintöjen luetteloon) vahvistetun mekanismin mukaisesti, kun kyseessä on 3 kohdan b alakohta.

4.    Kukin osapuoli voi määritellä käytännön edellytykset, joiden mukaisesti tällainen aiempi käyttö erotetaan sen oman alueen maantieteellisestä merkinnästä, kun otetaan huomioon, että on tarpeen varmistaa, ettei kuluttajia johdeta harhaan.

5.    Mikään C alajaksossa (Maantieteelliset merkinnät) ei edellytä, että osapuoli soveltaa määräyksiään toisen osapuolen maantieteelliseen merkintään sellaisten tavaroiden ja palveluiden osalta, joihin liittyvä merkintä on identtinen sellaisen termin kanssa, joka on tavanomainen arkikielessä yleisnimenä tällaisille tavaroille tai palveluille osapuolen alueella.

6.    Mikään C alajaksossa (Maantieteelliset merkinnät) ei edellytä, että osapuoli soveltaa määräyksiään mihinkään toisen osapuolen maantieteelliseen merkintään sisältyvään nimeen sellaisten tavaroiden ja palveluiden osalta, joiden nimi on identtinen sellaisen termin kanssa, joka on tavanomainen arkikielessä yleisnimenä tällaisille tavaroille tai palveluille osapuolen alueella.

7.    Mikään C alajaksossa (Maantieteelliset merkinnät) ei edellytä, että osapuoli soveltaa määräyksiään toisen osapuolen maantieteellisen merkinnän osalta sellaisiin viinituotteisiin, joihin liittyvä merkintä on identtinen sellaisen termin kanssa, joka on arkikäytössä sellaisen viinirypälelajikkeen nimenä, jota esiintyy osapuolen alueella sinä päivänä, jona WTO-sopimus tuli voimaan asianomaisessa osapuolessa.

8.    Mikään C alajaksossa (Maantieteelliset merkinnät) ei estä osapuolta suojaamasta kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti maantieteellisenä merkintänä termiä, joka on ristiriidassa kasvilajikkeen tai eläinrodun nimen kanssa.

9.    Osapuoli voi säätää, että mikä tahansa C alajakson (Maantieteelliset merkinnät) määräysten nojalla esitetty vaatimus, joka liittyy tavaramerkin käyttöön tai rekisteröintiin, on tehtävä viiden vuoden kuluessa siitä, kun suojatun merkinnän vastainen käyttö on tullut yleisesti tunnetuksi osapuolen alueella, tai rekisteröintipäivästä osapuolen alueella edellyttäen, että tavaramerkki on julkistettu mainittuun päivään mennessä, jos sanottu päivä edeltää päivää, jolloin merkin vastainen käyttö tuli tunnetuksi kyseisen osapuolen alueella, sillä edellytyksellä, että maantieteellistä merkintää ei ole käytetty tai rekisteröity vilpillisessä mielessä.

10.    Mikään C alajaksossa (Maantieteelliset merkinnät) ei millään tavoin estä ketään käyttämästä kaupallisiin tarkoituksiin omaa tai edeltäjänsä nimeä tavalla, joka ei johda kuluttajaa harhaan.

11.    Mikään C alajaksossa (Maantieteelliset merkinnät) ei velvoita osapuolta suojaamaan toisen osapuolen maantieteellistä merkintää, jota ei ole suojattu sen alkuperämaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jolle myönnetty tällainen suoja päättyy. Osapuolet ilmoittavat toisilleen, jos maantieteellinen merkintä ei ole enää suojattu sen alkuperämaassa.

10.23 ARTIKLA

Suhde kauppakomiteaan

16.1 artiklan (Kauppakomitea) nojalla perustetulla kauppakomitealla on valtuudet

a)    tehdä päätöksiä 10.17 artiklan (Maantieteellisten merkintöjen suojelujärjestelmä) 3 kohdassa tarkoitetusta liitteen 10-B luettelosta; ja

b)    muuttaa liitettä 10-B 10.18 artiklan (Muutokset maantieteellisten merkintöjen luetteloon) mukaisesti.

D ALAJAKSO

MALLIT

10.24 ARTIKLA

Rekisteröityjen mallien suojaa koskevat vaatimukset 52

1.    Osapuolet säätävät sellaisten itsenäisesti luotujen mallien suojasta, jotka ovat uusia tai omaperäisiä 53 . Tällainen suoja on tarjottava rekisteröinnillä, ja sillä on myönnettävä niiden haltijoille yksinoikeudet D alajakson (Mallit) määräysten mukaisesti 54 .

2.    Mallisuoja ei ulotu malleihin, jotka määräytyvät olennaisesti teknisten tai toiminnallisten seikkojen perusteella.

3.    Mallioikeutta ei myönnetä malliin, joka on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen 55 .

10.25 ARTIKLA

Rekisteröinnillä saavutettavat oikeudet

Suojatun mallin omistajalla tulee olla oikeus vähintäänkin estää kolmansia osapuolia valmistamasta, tarjoamaan myyntiin, myymästä tai maahantuomasta ilman omistajan suostumusta esineitä, joissa on malli tai jotka muodostavat mallin, joka on kokonaan tai olennaisilta osiltaan kopio suojatusta mallista, kun tällaisiin toimiin ryhdytään kaupallisessa tarkoituksessa.

10.26 ARTIKLA

Suoja-aika

Saatavilla oleva suoja-aika on vähintään kymmenen vuotta soveltamisen alkamispäivästä.

10.27 ARTIKLA

Poikkeukset

Osapuolet voivat säätää rajoitetuista poikkeuksista mallien suojaan edellyttäen, että poikkeukset eivät ole kohtuuttomasti ristiriidassa suojattujen mallien tavanomaisen käytön kanssa eivätkä kohtuuttomasti vahingoita suojatun mallin omistajan oikeutettuja etuja, ottaen huomioon kolmansien osapuolien oikeutetut edut.

10.28 ARTIKLA

Suhde tekijänoikeuteen

Osapuolet antavat mahdollisuuden siihen, että jossakin osapuolessa D alajakson (Mallit) mukaisesti rekisteröityä mallia ei suljeta täysin kyseisen osapuolen kansallisen tekijänoikeuslainsäädännön tarjoaman suojelun ulkopuolelle. Tällaisen suojelun laajuudesta ja sen saamisen edellytyksistä päättää kyseinen osapuoli 56 .

E ALAJAKSO

PATENTIT

10.29 ARTIKLA

Kansainväliset sopimukset

Osapuolet palauttavat mieliin patenttiyhteistyösopimuksen (tehty Washingtonissa 19 päivänä kesäkuuta 1970, muutettu 28 päivänä syyskuuta 1979, muutettu 3 päivänä helmikuuta 1984) mukaiset velvoitteet. Osapuolet pyrkivät tarvittaessa kaikin kohtuullisesti toteutettavissa olevin toimin noudattamaan patenttilainsäädäntöä koskevan yleissopimuksen (tehty Genevessä 1 päivänä kesäkuuta 2000) 1–16 artiklaa tavalla, joka on johdonmukainen niiden kansallisen lainsäädännön ja menettelyiden kanssa.

10.30 ARTIKLA

Patentit ja kansanterveys

1.    Osapuolet tunnustavat 14 päivänä marraskuuta 2001 Dohassa WTO:n ministerikokouksessa TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä annetun julistuksen merkityksen. E (Patentit) ja F alajakson (Testitietojen suoja) mukaisia oikeuksia ja velvoitteita tulkitessaan ja täytäntöön pannessaan osapuolet varmistavat johdonmukaisuuden kyseiseen julistukseen nähden.

2.    Osapuolet noudattavat WTO:n yleisneuvoston 30 päivänä elokuuta 2003 TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä annetun Dohan julistuksen 6 artiklan täytäntöönpanosta tekemää päätöstä ja TRIPS-sopimuksen muuttamista koskevan WTO:n yleisneuvoston 6 päivänä joulukuuta 2005 tekemän päätöksen, jolla hyväksytään TRIPS-sopimuksen muuttamisesta tehty pöytäkirja.

10.31 ARTIKLA

Patentilla myönnettyjen oikeuksien keston pidentäminen

Osapuolet tunnustavat, että niiden alueilla patentilla suojatuilta farmaseuttisilta tuotteilta 57 voidaan edellyttää hallinnollista myyntilupamenettelyä, ennen niiden saattamista osapuolten markkinoille. Osapuolet tarjoavat pidennyksen patenttisuojalla myönnettyjen oikeuksien kestoon hyvityksenä patentinomistajalle sen patentin suoja-ajan tosiasiallinen lyhentymisestä, joka johtuu hallinnollisesta myyntilupamenettelystä 58 . Patenttisuojalla myönnettävien oikeuksien keston jatkaminen ei voi ylittää viittä vuotta 59 .

10.32 ARTIKLA

Yhteistyö

Osapuolet sopivat yhteistyöstä aloitteissa, joilla tuetaan

a)    patenttien myöntämistä osapuolen hakijoiden jättämien hakemusten perusteella toisessa osapuolessa; ja

b)    osapuolten patenttiasiamiesten pätevyyttä ja tunnustamista toisen osapuolen alueella.