EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 18.4.2018
COM(2018) 196 final
2018/0093(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 18.4.2018
COM(2018) 196 final
2018/0093(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Dynaamisesti kasvavat Kaakkois-Aasian taloudet yli 600 miljoonine kuluttajineen ja nopeasti kasvavine keskiluokkineen kuuluvat EU:n viejille ja sijoittajille keskeisiin markkinoihin. EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) tavarakaupan arvo oli vuonna 2016 yhteensä 208 miljardia euroa ja palvelujen kaupan 77 miljardia euroa. ASEAN on näin EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani Euroopan ulkopuolella Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen. EU:n yhteensä 263 miljardin euron ulkomaiset suorat investoinnit ASEANissa vuonna 2016 tekevät EU:sta suurimman ulkomaisten suorien sijoitusten tekijän ASEANissa, kun taas ASEAN – jonka ulkomaiset suorat sijoitukset olivat vuonna 2016 yhteensä 116 miljardia euroa – on puolestaan toiseksi suurin aasialainen ulkomaisten suorien sijoitusten tekijä EU:ssa.
ASEANissa Singapore on EU:n ylivoimaisesti suurin kauppakumppani. Sen osuus on hieman alle kolmannes EU:n ja ASEANin välisestä tavaroiden ja palvelujen kaupasta ja noin kaksi kolmannesta näiden kahden alueen välisistä investoinneista. Singaporeen on sijoittautunut yli 10 000 EU:n yritystä, jotka käyttävät sitä keskuspaikkana toiminnalleen koko Tyynenmeren alueella.
Neuvosto valtuutti 23. huhtikuuta 2007 komission aloittamaan neuvottelut alueidenvälisestä vapaakauppasopimuksesta ASEANin jäsenvaltioiden kanssa. Koska tavoitteena oli neuvotella alueidenvälinen vapaakauppasopimus, valtuutukseen sisällytettiin mahdollisuus käydä kahdenvälisiä neuvotteluja siinä tapauksessa, ettei ASEANin jäsenvaltioiden ryhmittymän kanssa yhteisesti käytävistä neuvotteluista ollut mahdollista päästä sopimukseen. Ottaen huomioon alueidenvälisissä neuvotteluissa esiintyneet vaikeudet molemmat osapuolet totesivat, että neuvotteluissa oli päädytty pattitilanteen, ja ne päätettiin keskeyttää.
Vuonna 2007 annetun valtuutuksen ja neuvotteluohjeiden perusteella neuvosto hyväksyi 22. joulukuuta 2009 periaatteen käynnistää kahdenväliset neuvottelut yksittäisten ASEANin jäsenvaltioiden kanssa niin, että strategisena tavoitteena on edelleen alueidenvälinen sopimus. Neuvosto valtuutti komission myös aloittamaan Singaporen kanssa kahdenväliset neuvottelut vapaakauppasopimuksesta, joka toimisi ensimmäisenä askeleena kohti vastaavien neuvottelujen käynnistämistä aikanaan muiden ASEANin jäsenvaltioiden kanssa. Kahdenväliset neuvottelut Singaporen kanssa aloitettiin maaliskuussa 2010, ja EU on sittemmin käynnistänyt kahdenväliset vapaakauppaneuvottelut muiden ASEAN-maiden jäsenvaltioiden kanssa seuraavasti: Malesia (2010), Vietnam (2012), Thaimaa (2013), Filippiinit (2015) ja Indonesia (2016).
Neuvosto valtuutti 12. syyskuuta 2011 komission laajentamaan Singaporen kanssa meneillään olleet neuvottelut kattamaan Lissabonin sopimuksen mukaisten EU:n uusien toimivaltuuksien nojalla myös sijoitussuojan.
Neuvoston vuonna 2007 hyväksymien ja vuonna 2011 sijoitussuojan osalta täydennettyjen neuvotteluohjeiden perusteella komissio on neuvotellut Singaporen tasavallan kanssa kunnianhimoisesta ja kattavasta vapaakauppasopimuksesta ja sijoitussuojasopimuksesta, jotta voidaan luoda uusia mahdollisuuksia ja oikeusvarmuutta molempien osapuolten välisen kaupan ja investointien kehittämiseksi. Oikeudellisesti tarkistetut sopimustekstit ovat julkisia, ja ne ovat saatavilla seuraavan linkin kautta:
http://ec.europa.eu/trade/policy/countries-and-regions/countries/singapore/
Komissio esittää seuraavat ehdotukset neuvoston päätöksiksi:
–Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta;
–Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä;
–Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta;
–Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen tekemisestä.
Samanaikaisesti näiden ehdotusten kanssa komissio ehdottaa horisontaalista suojatoimia koskevaa asetusta, joka kattaa muiden sopimusten ohella tämän EU–Singapore-vapaakauppasopimuksen.
Euroopan komissio tarkistaa, että EU:n maantieteellisille merkinnöille Singaporessa annettavasta suojasta on ennen sopimuksen voimaantuloa päästy tyydyttävään lopputulokseen Singaporen kauppa- ja teollisuusministerin 21 päivänä tammikuuta 2013 päivätyssä kirjeessä 1 esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon Singaporen viranomaisten vuonna 2012 järjestämän epävirallisen julkisen kuulemisen tulokset.
Liitteenä oleva ehdotus neuvoston päätökseksi muodostaa oikeudellisen välineen Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemiseksi.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Vapaakauppasopimus- ja sijoitussuojaneuvottelujen rinnalla Euroopan ulkosuhdehallinto kävi neuvotteluja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välisestä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta. Neuvottelut aloitettiin lokakuussa 2013. Tultuaan voimaan kumppanuus- ja yhteistyösopimus tarjoaa oikeudellisen kehyksen EU:n ja Singaporen jo ennestään pitkäaikaisen ja vahvan kumppanuuden kehittämiselle monilla eri aloilla, kuten poliittisessa vuoropuhelussa ja kaupan, energian, liikenteen, ihmisoikeuksien, koulutuksen, tieteen ja teknologian, oikeuden, turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen aloilla.
EU:n ja Singaporen pitkäaikaisia kauppa- ja taloussuhteita on tähän asti kehitetty ilman erityistä oikeudellista kehystä. Neuvotellut vapaakauppasopimus ja sijoitussuojasopimus ovat erityissopimuksia, joilla pannaan täytäntöön kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kauppaa ja investointeja koskevat määräykset, ja ne ovat erottamaton osa kahdenvälisiä suhteita EU:n ja Singaporen välillä.
Tullessaan voimaan EU:n ja Singaporen välinen sijoitussuojasopimus korvaa ja kumoaa kahdenväliset investointisopimukset Singaporen tasavallan ja EU:n jäsenvaltioiden välillä. Nämä sopimukset luetellaan sijoitussuojasopimuksen liitteessä 5 (4.12 artiklassa tarkoitetut sopimukset).
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus ja sijoitussuojasopimus ovat täysin yhdenmukaisia unionin muiden politiikkojen kanssa eivätkä ne edellytä EU:n sääntöjen, määräysten tai standardien muuttamista millään säännellyllä alalla (mm. tekniset määräykset ja tuotestandardit, terveys- ja kasvinsuojelutoimet, elintarvikkeita ja turvallisuutta koskevat säännökset, terveys- ja turvallisuusstandardit, muuntogeenisiä organismeja koskevat säännöt, ympäristönsuojelu ja kuluttajansuoja).
Kaikkien muiden komission neuvottelemien kauppa- ja investointisopimusten tavoin EU:n ja Singaporen välisessä vapaakauppasopimuksessa ja sijoitussuojasopimuksessa turvataan täysimittaisesti julkiset palvelut ja varmistetaan valtioiden oikeus sääntelyyn yleisen edun nimissä, ja tämä kuuluu sopimusten perusperiaatteisiin.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Heinäkuussa 2015 komissio pyysi SEUT-sopimuksen 218 artiklan 11 kohdan mukaisesti EU:n tuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko unionilla riittävä toimivalta Singaporen kanssa neuvotellun sopimuksen allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi yksin vai edellyttävätkö tietyt sopimuksen kattamat alat EU:n jäsenvaltioiden osallistumista tai mahdollistavatko ne sen vähintään.
Tuomioistuin vahvisti 16. toukokuuta 2017 antamassaan lausunnossa 2/15 EU:n yksinomaisen toimivallan kaikilla Singaporen kanssa neuvotellun sopimuksen kattamilla aloilla, lukuun ottamatta muita kuin suoria sijoituksia ja sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua, jossa jäsenvaltiot ovat vastaajia. Niiden tuomioistuin katsoi kuuluvan EU:n ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan piiriin. Sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisumenettelyä koskeva teksti on sijoitussuojasopimuksessa myöhemmin korvattu investointituomioistuinjärjestelmällä. Tuomioistuin perusteli EU:n yksinomaisen toimivallan SEUT-sopimuksen 207 artiklan 1 kohdassa määritellyllä kauppapolitiikan soveltamisalalla ja SEUT-sopimuksen 3 artiklan 2 kohdalla (vaikutus sekundaarilainsäädäntöön sisältyviin voimassa oleviin yleisiin sääntöihin).
Unionin tuomioistuimen lausunnon perusteella ja ottaen huomioon neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa järjestelmän rakenteesta lausunnon antamisen jälkeen käydyt laajat keskustelut neuvottelujen mukaista alkuperäistä tekstiä on mukautettu niin, että se muodostaa kaksi erillistä sopimusta: vapaakauppasopimuksen ja sijoitussuojasopimuksen.
Lausunnon 2/15 perusteella katsotaan, että kaikki EU–Singapore-vapaakauppasopimuksen kattamat alat kuuluvat Euroopan unionin toimivallan piiriin ja erityisesti SEUT-sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan soveltamisalaan. Kaikki sijoitussuojasopimuksen mukaiset sijoitussuojaa koskevat aineelliset määräykset, siltä osin kuin niitä sovelletaan ulkomaisiin suoriin sijoituksiin, kuuluvat SEUT-sopimuksen 207 artiklan soveltamisalaan.
Euroopan unioni allekirjoittaa EU–Singapore-vapaakauppasopimuksen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 5 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen nojalla ja tekee sen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen nojalla saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän.
Lisäksi oikeusperustaan on lisätty SEUT-sopimuksen 218 artiklan 7 kohta, sillä neuvoston on aiheellista valtuuttaa komissio hyväksymään unionin kanta tiettyjen vapaakauppasopimukseen tehtävien muutosten osalta, koska vapaakauppasopimuksessa määrätään tällaisten muutosten hyväksymiseen liittyvistä nopeutetuista ja/tai yksinkertaistetuista menettelyistä. Sen vuoksi komissiolle olisi annettava valtuutus hyväksyä muutokset tai korjaukset, jotka hyväksytään kauppakomiteassa liitteiden 9-A–9-I osalta vapaakauppasopimuksen 9.18 artiklan (Soveltamisalan muutokset ja korjaukset) nojalla ja liitteiden 10-A ja 10-B osalta 10.17 artiklan (Maantieteellisten merkintöjen suojelujärjestelmä) ja 10.18 (Muutokset maantieteellisten merkintöjen luetteloon) nojalla.
Euroopan unioni allekirjoittaa EU–Singapore-sijoitussuojasopimuksen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 5 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen nojalla ja tekee sen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen nojalla saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän ja sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen omien sisäisten menettelyjensä mukaisesti.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Kuten lausunnossa 2/15 vahvistetaan, EU–Singapore- vapaakauppasopimus, sellaisena kuin se esitetään neuvostolle, ei kata asioita, jotka eivät kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.
Sijoitussuojasopimuksen osalta unionin tuomioistuin vahvisti myös, että EU:lla on SEUT-sopimuksen 207 nojalla yksinomainen toimivalta kaikkien sijoitussuojaa koskevien aineellisten säännösten osalta, siltä osin kuin niitä sovelletaan ulkomaisiin suoriin sijoituksiin. Lisäksi tuomioistuin vahvisti EU:n yksinomaisen toimivallan valtioiden välisen riidanratkaisumekanismin osalta investointisuojan suhteen. Lopuksi tuomioistuin totesi, että EU:lla on jaettu toimivalta muiden kuin suorien sijoitusten sekä sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun (korvattu myöhemmin investointituomioistuinjärjestelmällä) osalta, jolloin jäsenvaltiot toimivat vastaajina 2 . Näitä osatekijöitä ei voida johdonmukaisesti erottaa aineellisista määräyksistä tai valtioiden välisestä riitojenratkaisumekanismista, ja sen vuoksi ne olisi sisällytettävä EU:n tason sopimuksiin.
•Suhteellisuusperiaate
Tämä ehdotus on yhdenmukainen Eurooppa 2020 -strategian näkökohtien kanssa ja edistää EU:n kauppaan ja kehitykseen liittyviä tavoitteita.
•Toimintatavan valinta
Tämä ehdotus noudattaa SEUT-sopimuksen 218 artiklaa, jonka mukaan kansainvälisiä sopimuksia koskevat päätökset tekee neuvosto. Ei ole olemassa muuta oikeudellista välinettä, jota voitaisiin käyttää tässä ehdotuksessa esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Kun neuvottelut Singaporen kanssa saatiin suurelta osin päätökseen, Euroopan komission kauppapolitiikan pääosaston pääekonomistin vetämä sisäinen työryhmä toteutti tutkimuksen sopimuksesta odotettavissa olevista taloudellisista hyödyistä. Analyysin mukaan EU:n vienti Singaporesta voi kasvaa noin 1,4 miljardia euroa 10 vuoden aikana, ja Singaporen vienti EU:hun puolestaan voisi kasvaa 3,5 miljardia euroa. Tämä luku sisältää monien EU:n tytäryhtiöiden lähetykset Singaporesta takaisin EU:n alueelle.
Kun otetaan huomioon näiden kahden talouden suuri kokoero sekä Singaporen talouden suhteellinen avoimuus, on väistämätöntä, että kumppanien sopimuksesta saamat hyödyt ovat erilaiset. Analyysin mukaan EU:n reaalinen BKT voisi kasvaa noin 550 miljoonaa euroa kymmenvuotiskaudella, kun taas Singaporen talous voisi kasvaa 2,7 miljardia euroa samalla ajanjaksolla.
Nämä arviot ovat varovaisia, koska tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistamisen – joka on keskeinen osa sopimusta – taloudellisia vaikutuksia on vaikea kvantifioida tarkasti.
Kun otetaan huomioon Singaporen asema tavaroiden ja palvelujen kaupan keskuspaikkana Euroopan ja Kaakkois-Aasian välillä, on myös todennäköistä, että sopimuksen hyödyt kasvaisivat edelleen, jos ja kun EU tekee sopimuksia muiden ASEANin jäsenvaltioiden kanssa.
Taloudelliseen mallintamiseen perustuvissa arvioissa ei myöskään voida ottaa huomioon EU–Singapore-vapaakauppasopimuksen EU–Singapore-sijoitussuojasopimuksen strategista merkitystä ratkaisevan tärkeinä sopimuksina ASEANin aluetta ja Aasiaa kokonaisuutena koskevan EU:n laajemman toimintaohjelman kannalta. EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus on EU:n ja Korean välisen vapaakauppasopimuksen jälkeen EU:n toiseksi merkittävin kauppasopimus Aasian kumppanimaiden kanssa. EU–Singapore-sijoitussuojasopimus on puolestaan ensimmäinen sopimus sijoitussuojasta, jonka EU tekee aasialaisen kumppanin kanssa.
•Sidosryhmien kuuleminen
Ennen Singaporen kanssa käytyjen kahdenkeskisten neuvottelujen käynnistämistä ulkopuolinen toimeksisaaja teki EU:n ja Aseankin välisestä vapaakauppasopimuksesta kaupan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin 3 , jossa tarkasteltiin tiiviimmän talouskumppanuuden mahdollisia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia molemmilla alueilla.
Arviointia laatiessaan toimeksisaaja kuuli sisäisiä ja ulkoisia asiantuntijoita, järjesti julkisia kuulemisia Brysselissä ja Bangkokissa sekä kahdenvälisiä tapaamisia ja haastatteluja kansalaisyhteiskunnan kanssa EU:ssa ja ASEANissa. Arvioinnin puitteissa järjestetyt kuulemiset tarjosivat foorumin, jolla keskeiset sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta voivat osallistua Kaakkois-Aasian kauppapolitiikkaa koskevaan vuoropuheluun.
Komissio sai sekä kaupan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnista että sitä laadittaessa järjestetyistä kuulemisista tietoja, jotka ovat olleet erittäin arvokkaita kaikissa ASEANin jäsenvaltioiden kanssa erikseen sittemmin käynnistetyissä kahdenvälistä kauppaa ja investointeja koskevissa neuvotteluissa.
Komissio järjesti lisäksi ennen Singaporen kanssa käytyjen kahdenvälisten neuvottelujen käynnistämistä tulevasta sopimuksesta julkisen kuulemisen, johon sisältyi kyselylomake tietojen saamiseksi sidosryhmiltä. Tämä oli myöhemmin komissiolle avuksi painopistealojen vahvistamisessa ja päätöksenteossa koko neuvotteluprosessin ajan. Yhteenveto kuulemisen tuloksista julkaistiin internetissä 4 .
Neuvoston kauppapoliittinen komitea tiedotti sekä ennen neuvotteluja että niiden jälkeen jäsenvaltioille säännöllisesti neuvottelujen eri näkökohdista ja kuuli niitä suullisesti ja kirjallisesti. Myös Euroopan parlamentille tiedotettiin säännöllisesti, ja sitä kuultiin sen kansainvälisen kaupan valiokunnassa (INTA) ja EU–Singapore-vapaakauppasopimuksen seurantaryhmässä. Neuvottelujen tuloksena syntyneitä tekstejä toimitettiin koko prosessin ajan molemmille toimielimille.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Kaupan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin EU:n ja ASEANin välisestä vapaakauppasopimuksesta teki ulkopuolinen toimeksisaaja ”Ecorys”.
•Vaikutustenarviointi
Ulkopuolisen toimeksisaajan tekemässä, vuonna 2009 valmistuneessa kaupan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa todettiin, että EU:n ja ASEANin välinen vapaakauppasopimus vaikuttaisi erittäin positiivisesti (BKT:n, tulojen, kaupan ja työllisyyden osalta) sekä EU:hun että Singaporeen. Kansallisiksi tulovaikutuksiksi EU:ssa arvioitiin 13 miljardia euroa ja Singaporessa 7,5 miljardia euroa. Vaikutuksia voidaan näissä luvuissa aliarvioida, sillä ne perustuivat kauppaan vuonna 2007 ja kauppa on sittemmin kasvanut merkittävästi (+32 %).
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
EU:n ja Singaporen väliseen vapaakauppasopimukseen ja sijoitussuojasopimukseen ei sovelleta REFIT-ohjelman menettelyjä. Ne sisältävät kuitenkin joitakin määräyksiä, joilla helpotetaan kauppa- ja investointimenettelyjä ja vähennetään vientiin ja sijoituksiin liittyviä kustannuksia, minkä ansioista yhä useammat pienet yritykset voivat käydä kauppaa molemmilla markkinoilla. Odotettuja hyötyjä ovat muun muassa seuraavat: kevyemmät tekniset säännöt, vaatimukset, tullimenettelyt ja alkuperäsäännöt, teollis- ja tekijänoikeuksien suoja tai oikeudenkäyntikulujen alentaminen investointituomioistuinjärjestelmässä pk-yritysten osalta.
•Perusoikeudet
Ehdotus ei vaikuta unionin perusoikeuksien suojeluun.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
EU–Singapore-vapaakauppasopimuksella on rahoitusvaikutuksia EU:n talousarvion tulopuoleen. Tullien menetyksen arvioidaan olevan enimmillään 248,8 miljoonaa euroa, kun sopimus pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Arvio perustuu vuoden 2025 ennusteisiin keskimääräisestä tuonnista ilman sopimusta, ja vuotuiseen tulojen menetykseen, kun EU:n tuontitariffit poistetaan Singaporesta tulevalta tuonnilta.
EU–Singapore-vapaakauppasopimuksella ei uskota olevan rahoitusvaikutuksia EU:n talousarvion menopuoleen. Sopimus on toinen EU:n sopimus (EU:n ja Kanadan kattavan talous- ja kauppasopimuksen jälkeen), johon sisältyy investointituomioistuinjärjestelmä sijoittajien ja valtioiden välisten riitojen ratkaisemiseksi. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimesta ja muutoksenhakutuomioistuimesta koostuvan pysyvän rakenteen rahoittamiseen kohdennetaan vuosittain 200 000 euroa lisämäärärahoja vuodesta 2018 alkaen (edellyttäen, että sopimus tulee voimaan). Sopimus edellyttää myös budjettikohdan XX 01 01 01 (Toimielimen palveluksessa oleviin virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot) hallintomenojen käyttämistä, koska tästä sopimuksesta johtuvien tehtävien hoitamiseen arvioidaan tarvittavan yhden kokoaikaisen virkamiehen työpanos. Nämä seikat esitetään säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä, ja niihin sovelletaan siinä mainittuja ehtoja.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
EU:n ja Singaporen väliseen vapaakauppasopimukseen ja sijoitussuojasopimukseen sisältyy institutionaalisia määräyksiä, joissa vahvistetaan täytäntöönpanoelinten rakenne. Elinten tehtävä on sopimusten täytäntöönpanon, toiminnan ja vaikutusten jatkuva seuraaminen. Koska sopimukset ovat erottamaton osa kaikkia kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella säänneltäviä EU:n ja Singaporen kahdenvälisiä suhteita, mainitut rakenteet muodostavat osan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen yhteisestä institutionaalisesta kehyksestä.
Vapaakauppasopimuksen sisältämällä instituutioita käsittelevällä luvulla perustetaan kauppakomitea, jonka tärkein tehtävä on valvoa ja helpottaa sopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista. Kauppakomitea muodostuu EU:n ja Singaporen edustajista, jotka tapaavat joka toinen vuosi tai jommankumman osapuolen pyynnöstä. Kauppakomitea vastaa kaikkien sopimuksella perustettujen erikoistuneiden komiteoiden valvonnasta (tavarakauppakomitea, terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä komitea, tullikomitea sekä palvelukauppaa, investointeja ja julkisia hankintoja käsittelevä komitea).
Kauppakomitean tehtävänä on myös pitää yhteyttä kaikkiin asianomaisiin osapuoliin, yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta mukaan luettuina, sopimuksen toiminnan ja täytäntöönpanon osalta. Osapuolet tunnustavat sopimuksessa läpinäkyvyyden ja avoimuuden merkityksellisyyden ja sitoutuvat ottamaan huomioon yleisen mielipiteen tarkastellakseen sopimuksen täytäntöönpanoa monesta eri näkökulmasta.
Sijoitussuojasopimuksen sisältämällä instituutioita käsittelevällä luvulla perustetaan komitea, jonka tärkein tehtävä on valvoa ja helpottaa sopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista. Kun kummankin osapuolen asiaa koskevat oikeudelliset vaatimukset ja menettelyt on saatu päätökseen, komitea voi muiden tehtäviensä ohella päättää nimittää investointituomioistuinjärjestelmän tuomioistuinten jäsenet sekä vahvistaa heidän kuukausittaiset varausmaksunsa ja antaa sitovia tulkintoja sopimuksesta.
”Kaikkien kauppa” -tiedonantonsa mukaisesti komissio panostaa yhä enemmän kauppa- ja sijoitussopimusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja täytäntöönpanon valvontaan. Komissio julkaisi ensimmäisen vuotuisen kertomuksensa vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta vuonna 2017. Kertomuksen tarkoituksena on antaa objektiivinen kuva EU:n vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta ja tuoda esiin sekä saavutettu edistyminen että puutteet, joihin on syytä tarttua. Kertomuksen tavoitteena on toimia pohjana avoimelle keskustelulle ja saada jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti ja koko kansalaisyhteiskunta osallistumaan laajemmin keskusteluun vapaakauppasopimusten toiminnasta ja täytäntöönpanosta. Kertomuksen julkaiseminen vuosittain antaa mahdollisuuden seurata säännöllisesti vapaakauppasopimusten kehittymistä ja panna merkille, miten esille otettuihin seikkoihin on puututtu. Myös EU–Singapore-vapaakauppasopimus tulee voimaan tultuaan olemaan osa kertomusta.
•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)
Ei sovelleta.
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
EU–Singapore-vapaakauppasopimus luo EU:n talouden toimijoille edellytykset käyttää täysimääräisesti hyväkseen mahdollisuuksia Singaporessa Kaakkois-Aasian yritystoiminnan ja liikenteen keskuspaikkana.
Tätä sopimusta koskevissa neuvotteluissa komissiolla oli seuraavat kaksi päätavoitetta: ensinnäkin varmistaa EU:n toimijoille parhaat mahdolliset ehdot pääsylle Singaporen markkinoille, ja toisaalta luoda merkityksellinen lähtökohta muille EU:n neuvotteluille tällä alueella.
Molemmat tavoitteet on saavutettu kokonaan, sillä sopimuksessa mennään WTO-sitoumuksia pidemmälle monilla aloilla (palvelut, hankinnat, tullien ulkopuoliset esteet sekä teollis- ja tekijänoikeuksien ja maantieteellisten merkintöjen suoja). Kaikilla näillä aloilla Singapore hyväksyi myös uusia sitoumuksia, jotka menevät huomattavasti pitemmälle kuin mitä Singapore on tähän mennessä ollut valmis hyväksymään, mukaan luettuna vapaakauppasopimuksessaan Yhdysvaltojen kanssa.
Sopimus täyttää niin GATT-sopimuksen XXIV artiklan (poistetaan käytännössä katsoen kaikki osapuolten välisen tavarakaupan tullit ja muut rajoittavat säännökset) kuin GATS-sopimuksen V artiklan (jossa määrätään samasta palvelujen osalta) kriteerit.
Neuvotteluohjeiden tavoitteiden mukaisesti komissio saavutti seuraavaa:
1)kattava palvelu- ja investointimarkkinoiden vapauttaminen, mikä kattaa myös monialaiset lisensointia koskevat säännöt ja tutkintotodistusten vastavuoroisen tunnustamisen, sekä alakohtaiset säännöt, joiden tarkoituksena on varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n yrityksille;
2)uusia mahdollisuuksia EU:n tarjoajille erityisesti yleishyödyllisten palvelujen markkinoilla, joilla on monia EU:n johtavia toimittajia;
3)tavarakaupan teknisten ja sääntelyesteiden poistaminen (esimerkiksi päällekkäiset testit) etenkin edistämällä EU:ssa yleisten teknisten ja sääntelystandardien käyttöä moottoriajoneuvojen, elektroniikan, lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden sekä vihreän teknologian osalta;
4)kansainvälisiin standardeihin perustuva enemmän kauppaa helpottava järjestelmä eurooppalaisen lihan viennissä Singaporeen;
5)Singaporen sitoutuminen olla nostamatta tariffejaan (joita tällä hetkellä ei juurikaan sovelleta vapaaehtoiselta pohjalta) EU:sta tulevan tuonnin osalta sekä eurooppalaisten yritysten ja kuluttajien mahdollisuus hankkia Singaporessa valmistettuja tuotteita edullisemmin;
6)korkeatasoinen teollis- ja tekijänoikeuksien suoja, näiden oikeuksien täytäntöönpano mukaan luettuna ja myös rajoilla;
7)TRIPs+-tason suoja EU:n maantieteellisille merkinnöille Singaporen rekisteröinnin jälkeen, kun Singapore on perustanut maantieteellisten merkintöjen rekisterin (minkä se on sitoutunut toteuttamaan sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti antaa hyväksyntänsä vapaakauppasopimukselle);
8)kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva kattava luku, jolla pyritään varmistamaan, että kaupalla tuetaan ympäristönsuojelua ja sosiaalista kehitystä ja edistetään kestävää hoitoa metsä- ja kalataloudessa. Luvussa käsitellään myös sitä, miten työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta ovat mukana täytäntöönpanossa ja seurannassa;
9)nopeat riitojenratkaisumekanismit joko sovittelulautakunnan tai sovittelijan avulla; ja
10)kattava uusi luku, jolla edistetään EU:n 2020 -strategian mukaisesti uusia mahdollisuuksia ”vihreän kasvun alalla”.
EU–Singapore-sijoitussuojasopimuksella varmistetaan investointien korkeatasoinen suoja samalla kun turvataan EU:n ja Singaporen oikeus harjoittaa sääntelyä ja pyrkiä saavuttamaan oikeutetut politiikan tavoitteet, kuten kansanterveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelu.
Sopimus sisältää kaikki ne innovaatiot, jotka liittyvät EU:n uuteen lähestymistapaan sijoitussuojaan ja sen valvontamekanismeihin, jotka eivät sisälly voimassa olevien 12:een Singaporen ja EU:n jäsenvaltioiden kahdenvälisiin investointisopimuksiin. Sijoitussuojasopimuksessa on hyvin tärkeää se, että se korvaa nykyiset 12 kahdenvälistä investointisopimusta ja siten parantaa niitä.
Neuvotteluohjeissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti komissio varmisti, että EU:n sijoittajia ja heidän investointejaan Singaporessa kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti ja ilman syrjintää verrattuna singaporelaisiin investointeihin vastaavanlaisissa tilanteissa. Samalla sijoitussuojasopimus suojaa asianmukaista menettelyä noudattaen EU:n sijoittajia ja heidän investointejaan pakkolunastukselta, jollei se liity yleishyödyllisiin tarkoituksiin, syrjimättömästi ja pakkolunastetun investoinnin käyvän markkina-arvon mukaista nopeaa, riittävää ja tehokasta korvauksenmaksua vastaan.
Niin ikään neuvotteluohjeiden mukaisesti komission neuvottelema sijoitussuojasopimus tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden turvautua nykyaikaiseen ja uudistettuun sijoituksia koskevaan riitojenratkaisumekanismiin. Tällä järjestelmällä varmistetaan, että sijoitussuojaa koskevia sääntöjä noudatetaan ja pyritään löytämään tasapaino toisaalta sijoittajien avoimella tavalla tapahtuvan suojaamisen ja toisaalta sen välillä, että valtioilla on edelleen sääntelyoikeus julkisen politiikan tavoitteisiin pyrittäessä. Sopimuksella perustetaan pysyvä kansainvälinen ja täysin riippumattoman riitojenratkaisujärjestelmä, joka koostuu pysyvästä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimesta ja muutoksenhakutuomioistuimesta, jotka hoitavat riitojenratkaisumenettelyjä avoimesti ja puolueettomasti.
Komissio on tietoinen siitä, että on löydettävä tasapaino uudistetussa EU:n investointipolitiikassa etenemisen ja jäsenvaltioiden kannalta kyseisissä asioissa sovellettavaan jaettuun toimivaltaan liittyvän arkaluonteisuuden kanssa. Tästä syystä komissio ei ole ehdottanut, että sijoitussuojasopimusta sovellettaisiin väliaikaisesti. Jos jäsenvaltiot kuitenkin haluavat ehdotusta sijoitussuojasopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta, komissio on valmis tekemään tällaisen ehdotuksen.
2018/0093 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan, jäljempänä ’Singapore’, välinen vapaakauppasopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin [... päivänä ...kuuta 2018].
(2)SEUT-sopimuksen 218 artiklan 7 nojalla neuvoston on aiheellista valtuuttaa komissio hyväksymään unionin puolesta kauppakomiteassa esitettävä kanta tiettyihin sopimukseen tehtäviin muutoksiin, jotka hyväksytään yksinkertaistetussa menettelyssä. Komissiolle olisi annettava valtuutus hyväksyä muutokset, jotka hyväksytään kauppakomiteassa liitteiden 9-A–9-I osalta sopimuksen 9.18 artiklan (Soveltamisalan muutokset ja korjaukset) nojalla ja liitteiden 10-A ja 10-B osalta 10.17 artiklan (Maantieteellisten merkintöjen suojelujärjestelmä) ja 10.18 (Muutokset maantieteellisten merkintöjen luetteloon) nojalla.
(3)Sopimus olisi hyväksyttävä Euroopan unionin puolesta.
(4)Sopimuksen 16.16 artiklan (Ei välitöntä vaikutusta) mukaisesti sopimuksella ei saisi luoda henkilöille muita oikeuksia tai velvoitteita kuin osapuolten välillä kansainvälisen oikeuden mukaisesti luodut oikeudet ja velvollisuudet,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Tehdään Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan välinen vapaakauppasopimus.
2 artikla
Komissio hyväksyy sopimuksen liitteiden 9-A–9-I muutosten tai korjausten osalta esitettävän unionin kannan 9.18 artiklan (Soveltamisalan muutokset ja korjaukset) soveltamiseksi.
3 artikla
Komissio hyväksyy sopimuksen liitteiden 10-A ja 10-B muutosten osalta esitettävän unionin kannan sopimuksen 10.17 artiklan (Maantieteellisten merkintöjen suojelujärjestelmä) ja 10.18 artiklan (Muutokset maantieteellisten merkintöjen luetteloon) soveltamiseksi.
4 artikla
Neuvoston puheenjohtaja nimeää henkilön, jolla on valtuudet ilmaista Euroopan unionin puolesta sopimuksen 16.13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, että unioni sitoutuu noudattamaan sopimusta 5 .
5 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja